Vilja ja öljykasvisektorin yhteistoimintahanke

Transkriptio

1 Loppuraportti Vilja ja öljykasvisektorin yhteistoimintahanke MMM Diaarinumero 1685/325/2012 Hankeaika: Toteuttajatahot: Vilja-alan yhteistyöryhmä, Elintarviketeollisuuden tietopalvelu Oy (hallinnointi) Hankkeen rahoitukseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön rahoitusta momentilta (Elintarvikeketjun kehittäminen, siirtomääräraha). Toteutunut hankebudjetti oli euroa, mistä avustuksen osuus oli euroa. LOPPURAPORTIN SISÄLLYSLUETTELO 1. Hankkeen tavoitteet 2. Hankeosapuolet ja yhteistyö 3. Hankkeen vaiheet lyhyesti 4. Tulokset ja niiden arviointi 5. Jatkotoimet 6. Loppuraportin tiivistelmä 1. Hankkeen tavoitteet Vilja- ja öljykasvisektorin yhteistoimintahankkeen (Vilja-alan yhteistyöryhmä, VYR) tavoitteena oli ratkaista sektorin haasteita lisäämällä koko ketjun yhteistoimintaa ja parantaa sen myötä alan kannattavuutta. Samalla sen toiminta hyödytti myös kotieläinsektoria. Vilja- ja öljykasvisektorin yhteistoimintahankkeen keskeisenä toimintaperiaatteena oli kerätä ja jakaa tietoa, joka auttaa hajanaisen ja välillä vastakkaisia näkökantoja edustavan ketjun toiminnan kehittämisessä ja sen kannattavuuden parantamisessa. Hankkeen kohderyhmänä olivat koko vilja- ja öljykasviketjun toimijat viljelijöistä ja maatalouden panostuottajista, teollisuuden ja viljakaupan kautta jatkojalostajiin sekä neuvonta- ja tutkimussektoriin. Hankkeessa pyrittiin lisäämään toimijoiden välistä vuorovaikutusta, hakemaan yhteisiä toimintamalleja sekä tuottamaan tietoa kehitystyön perustaksi. Hankkeen yhtenä tärkeänä kohderyhmänä olivat viljanviljelijät ja sen ohella myös kotieläintuottajat. Kuluttajat eivät olleet suoraan tämän hankkeen kohderyhmää. 2. Hankeosapuolet ja yhteistyö Hankkeessa oli mukana alan toimijoita ja organisaatioita laaja-alaisesti panostuottajista jalostavaan teollisuuteen, yhteensä yli 40 organisaatiota. Myös tutkimus- ja neuvontajärjestöt olivat hankkeessa mukana. Eri toimijat osallistuivat hankkeen kustannuksiin ja sen ohella hankkeen toimenpiteiden toteutukseen omalla työpanoksellaan. Hankkeen toimintakokonaisuudet olivat sellaisia, joihin yksittäisillä toimijoilla ei ole resursseja ryhtyä yksin. Hankkeen käytännön asioiden toteutuksesta vastasi sihteeristö, johon kuuluivat suunnittelija Kati Lassi ja koordinaattori Päivi Tähtinen. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriöstä saatiin virkamiestyöpanosta hankkeeseen. Hankkeen hallinnoinnista hankekaudella vastasi Elintarviketeollisuuden tietopalvelu Oy. Hankkeen toteutumista ohjasi kiinteästi VYR:n johtoryhmä, joka toimi samalla ohjausryhmänä. Puheenjohtajana toimi Jukka Virolainen MMM:sta. Ohjausryhmään kuuluivat sihteeristön lisäksi seuraavat edustajat:

2 Tarmo Kajander (Hankkija Oy), Kari Kiltilä (Altia Oyj), Jouko Lahtinen asti ( A-rehu), Ulf Jansson (HK Ruokatalo Oy),, Markku Äijälä (Boreal Kasvinjalostus Oy), Karri Kunnas (Elintarviketeollisuusliitto ry), Tarmo Kajander (Hankkija Oy), Max Schulman (MTK ry), Sari Peltonen (ProAgria Keskusten Liitto), Ilkka Pekkala (Rautakesko Oy), Veli-Matti Reunasalo (Raisioagro Oy), Tom Lindblad asti, Heli Anttila (Suomen Leipuriliitto ry), Anne Kerminen (Yara Suomi Oyj), Pasi Koskinen (TIKE), Jukka Mäkitalo (Työ- ja elinkeinoministeriö). Johtoryhmä kokoontui 8 kertaa vuodessa. Sihteeristö laati hankesuunnitelman pohjalta yhdessä johtoryhmän kanssa tarkemman vuosittaisen toimintasuunnitelman ja talousarvion. Nämä esiteltiin ja niihin haettiin kommentteja jäsenistöltä kaksi kertaa vuodessa jäsenseminaareissa. Hankkeen toiminta perustui vahvasti siinä mukana olevien alan toimijoiden antamaan panokseen mm. työryhmätyöskentelyssä. Lisäksi tehtiin yhteistyötä muiden alan sidosryhmien ja mm. hallinnon kanssa (mm. MMM, Evira, Tike, Mavi, MTT, Tukes, TEM). Tämän yhteistyön kautta viljaja öljykasvisektorin yhteistoimintahankkeen ja hallinnon välille muodostui mahdollisuus saada ja välittää nopeasti tietoa toisilleen. Hankkeessa toimi neljä eri työryhmää: 1) Viljamarkkinatyöryhmä, 2) Viljelyn kehittämistyöryhmä, 3) Turvallisuustyöryhmä ja 4) Luomuviljatyöryhmä. 3. Hankkeen vaiheet lyhyesti Hankkeen toimintakokonaisuuksissa kehitettiin koko ketjun toimintaa mm. yhteisiä toimintatapoja hakemalla ja parantamalla ajankohtaisen tiedon välittämistä jäsenille sekä erityisesti viljelijöille. Hanketoimilla pyrittiin parantamaan mm. viljelijöiden markkinaosaamista, riskien hallintaa ja hyvien tuotantotapojen tuntemusta. Tietoa jaettiin lisäksi mm. eri viljelykasvien viljelytekniikasta erilaisin oppain ja muun tuotetun materiaalin avulla sekä hankkeen järjestämissä seminaareissa. Keväällä 2013 hankkeessa laadittiin viljasektorin yhteinen viljalähete, viljapassi, joka otettiin alalla laajasti käyttöön syksyllä Hankkeen toiminta jaettiin neljän suuremman kokonaisuuden alle (työpaketit). Nämä kokonaisuudet olivat 1) Viljastrategian ja toimintaympäristön seuranta, 2) Markkinaseuranta ja markkinaosaamisen kehittäminen, 3) Viljan ja öljykasvien tuotannon ja laadun kehittäminen ja 4) Erillistoimet sektorin toiminnan kehittämiseksi. Toimenpiteitä toteutettiin sihteeristön toimesta, työryhmätöinä sekä ostopalveluina. Toimintaa ohjasi Vilja-alan yhteistyöryhmän johtoryhmä. Viljaketjun toimijoille, etenkin viljelijöille suunnattua koulutusmateriaalia tuotettiin sihteeristön ja työryhmien voimin. Työryhmien jäsenet ja tarvittaessa muut asiantuntijat laativat työryhmien kokouksissa sisältöjä huoneentauluihin ja oppaisiin. Jäsenistöä ja sidosryhmiä edustavat asiantuntijat toivat panoksensa tilanneanalyyseihin ja muuhun toimintaan myös turvallisuustyöryhmässä, viljamarkkinaryhmässä ja luomutyöryhmässä. Eri tahojen yhteistyö tarjosi korkeatasoisen asiantuntemuksen materiaalien sisällöntuottoon. Haasteellista usean toimijan yhteistyössä oli joskus yhteisen ajan löytäminen, etenkin kun kaikilla henkilöillä on oma päätyönsä. Kokouksiin saatiin kuitenkin paikalle aina riittävä määrä osallistujia. Sihteeristö koordinoi työryhmien työtä ja osallistui kirjoitustyöhön. Hankkeen tulosten merkittävin viestintäkanava olivat VYR:in internet-sivut ( Siellä julkaistiin viikoittain ajankohtaisia uutisia (hankekauden aikana 179). Viljamarkkinoiden tapahtumiin keskittyvä Viljaviesti uutiskirje julkaistiin 17 kertaa hankekauden aikana. Kaikki tuotettu materiaali julkaistiin nettisivuilla, vaikka osa huoneentauluista myös painettiin.

3 4. Tulokset ja niiden arviointi Työpaketti 1. Tavoite: Kansallisen viljastrategian seuranta ja toimintaympäristön muutosten ennakointi Hankkeessa toteutettiin valtaosaa vuonna 2012 päivitetyn viljastrategian toimenpidesuosituksista. Kotimaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön kehitystä käsiteltiin jäsenseminaareissa kaksi kertaa vuodessa. Jäsenkunta oli laajasti edustettuna seminaareissa, joissa pidettiin laadukkaita esityksiä ajankohtaisista asioista, mm. maataloustukiuudistuksesta, Euroopan ja maailman maatalouden ja ruokaketjun kehitysnäkymistä ja kauppapolitiikasta. Kotimaan viljasektorin kaikkien toimijoiden päätöksenteon tueksi tehtiin kaksi viljelijäkyselyä vuodessa. Näissä kartoitettiin viljelijöiden suunnitelmia kylvöaikomusten ja syksyllä sopimusviljelyn ja sadon myynnin suhteen. Samalla arvioitiin viljakaupan toimintatapojen kehitystä sadon myyntiaikomuksia ja sopimushalukkuutta sekä tuotantopanosten käyttöä koskevilla kysymyksillä. Tulokset raportoitiin hankkeen internet-sivuilla. Kotimaan ja lähialueiden toimintaympäristöä seurattiin myös Viljatietopankin avulla. Tämä viljasektorille tuotettu palvelu hankittiin MTT Taloustutkimukselta. Palvelu on johdettu MTT:n taloustohtori-portaalista ja Viljatietopankissa viljasektorin tunnuslukuja (mm. kannattavuus) voi tarkastella kotimaan ja Itämeren maiden osalta. Työpaketti 2. Tavoite: parantaa viljaketjun toimijoiden markkinaosaamista ja kehittää riskien hallintaa VYR sihteeristö tuotti viljamarkkinoita koskevia uutisia internet-sivuille viikoittain (hankkeen aikana 179 uutista). Viljaviesti-uutiskirje julkaistiin hankkeen aikana 17 kertaa. Uutiskirjeessä seurattiin viljan ja öljykasvien hintakehitystä kotimaassa, EU-alueella ja muualla maailmassa sekä raportoitiin mm. viimeisimmistä sato- ja kysyntäennusteista. Viljaviestin tilaajamäärä kehittyi hankkeen aikana positiivisesti ja se lähetettiin hankkeen päättyessä noin 1300 vastaanottajalle (sähköpostitse). VYR:in viljamarkkinatyöryhmä kokoontui neljä kertaa vuodessa arvioimaan viljamarkkinatilannetta ja laatimaan ennustetta kotimaan viljataseesta yhdessä Tiken asiantuntijoiden kanssa. Kotimaan viljatase on perustyökalu koko sektorille. Työryhmän kokouksissa oli laaja edustus tuottajien, viljateollisuuden ja kaupan piiristä. Työryhmässä on kerätty jäsenistön näkemyksiä mm. viljan jäljitettävyydestä. Työryhmän kokoukset olivat hyvä kanava viedä yhteisiä asioita eteenpäin. Tärkeä tiedonjakamisen väline viljelijöille ovat VYR:in laatimat huoneentaulut, jotka julkaistiin internet-sivuilla ja osin jaetaan painettuina. Viljakauppaan ja markkinariskien hallintaan liittyen hankkeessa julkaistiin kolme huoneentaulua. Vuonna 2013 laadittiin havainnollistavin valokuvin varustetut huoneentaulut edustavan viljanäytteen ottamisesta ja viljan kuljetuksista. Vuonna 2014 laadittiin huoneentaulu Markkinariskit hallintaan. Näistä huoneentauluista ei otettu painosta vaan tehtiin sähköisessä muodossa VYR:n sivustolle. VYR järjesti hankeaikana kaksi viljelijäseminaaria, joissa aihealueina olivat mm. viljamarkkinat, ja hintariskien hallinta ja hometoksiinit. Seminaareihin osallistui molempina vuosina lähes 300 henkilöä, suurimpana ryhmänä maanviljelijät.

4 Vuonna 2014 VYR järjesti jäsenistölle koulutuksen viljamarkkinoiden riskinhallinnasta ja futuurien käytöstä viljan hinnan suojauksessa. Kouluttajat olivat alan asiantuntijoita ranskalaisesta alan yrityksestä. Hyvätasoinen koulutus antoi uutta tietoa toimijoille ja herätti aloitteen laajentaa koulutettavien joukkoa. VYR luomuviljatyöryhmä kokoontui kahdesti vuodessa arvioimaan luomuviljamarkkinoiden kehitystä ja ajankohtaisia asioita. Yhdessä Tiken ja TNS Gallupin asiantuntijoiden kanssa laadittiin arvio luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä. Taustakyselyn teon rahoitti MMM. Vastaavantyyppistä arviota ei ole Suomessa aiemmin ollut saatavilla. Kokouksissa käsiteltiin myös muita luomuviljaketjun ajankohtaisia aiheita. Työpaketti 3. Tavoite: Viljan ja öljykasvien tuotannon ja laadun kehittäminen Viljelyteknisten oppaiden ja huoneentaulujen avulla pyrittiin parantamaan eri viljelykasvien viljelyssä onnistumista, viljelymotivaatiota ja viljelyn kannattavuutta. Viljelyn kannattavuutta voidaan parantaa satotasoja nostamalla, parantamalla panos-tuotossuhdetta ja tuotantokustannuksia alentamalla. Em. tavoitteiden toteutumisessa auttaa se, että oppaissa tiedon saa yhdestä lähteestä, ja se on ei-kaupallista ja neutraalia. Hankkeessa tuotettiin huoneentaulut kauran viljelystä, punahomeiden hallinnasta, edustavan viljanäytteen otosta ja viljan kuljetuksista. Yhteistyössä MTK:n ja ETL:n öljynpuristamoyhdistyksen perustaman rapsi.fi projektin kanssa tehtiin syksyllä 2013 opas syysrapsin viljelystä ja keväällä 2014 opas Ratkaisuja rypsin ja rapsin viljelyyn. Jo aiemmin tehtyjä oppaita, Vinkkejä erityyppisten vehnien viljelyyn -ohjetta sekä mallasohran, rypsin ja rapsin ja rukiin viljelyoppaita päivitettiin keväällä 2013 ja Viljelytietoa jaettiin myös alkuvuoden viljelyseminaareissa. Huoneentaulujen ja oppaiden teossa hankkeessa pidetyt työryhmien kokoukset olivat avainasemassa materiaalin tuotossa. Materiaaleihin haluttiin koota aina parhaita käytäntöjä ja kannustaa viljelijöitä tavoitteelliseen viljelyyn. Materiaalien valmistelu koettiin välillä raskaaksi ja toisaalta sihteeristön tekemä materiaalin koonti ja toimitustyö oli monien materiaalien kohdalla välttämätöntä, mutta aikavievää. Toisaalta jäsenistön toiveissa oli saada viljelijöille jaettavaa materiaalia ja se koettiin laadukkaaksi. VYR toteutti viljan turvallisuusseurantaa, lähinnä valtakunnallista hometoksiinitilanteen kartoitusta yhteistyössä MTT:n, ProAgrian ja Eviran kanssa vuonna 2013 ja valmisteli seurantaa vuodelle Analyysit toteutettiin ostopalveluna, tiedotuksesta vastasivat turvallisuustyöryhmä ja sihteeristö. Sektorin toimijat ovat kokeneet pitkäaikaisen ja valtakunnallisen seurannan jatkamisen ja kehittämisen tarpeellisena ja myös hallinto näkee sen hyödyt. Hometoksiinit ovat kahtena edeltävänä vuonna aiheuttaneet enemmän ongelmia ja niiden analysoinnista ja hallinnasta tarvitaan koko ketjulle lisätietoa. Myös kahdesta kansainvälisestä seminaarista raportoitiin hometoksiinitietoa jäsenistölle. Joulukuussa 2013 järjestettiin asiantuntijaseminaari hometoksiinitilanteesta jäsenistölle ja sidosryhmille. Seminaarissa käytiin läpi seurannan tulosten lisäksi sitä mitä Euroopassa on aiheen ympärillä menossa. Työpaketti 4 Tavoite: Informaation lisääminen viljan- ja öljykasvien tuotantotavoista ja niiden jäljitettävyydestä läpi ketjun

5 Työpaketissa 4 toteutettiin toimenpiteitä, jotka eivät sisältyneet suoraan muihin työpaketteihin ja niiden aihealueisiin. Keväällä 2013 sihteeristö laati työryhmän avustuksella viljapassin, yhtenäisen viljalähetteen, jolla viljaketjun toimijat ovat korvanneet aiemmin käytössä olleet yrityskohtaiset lomakkeet. Viljapassi on saavuttanut viljakaupassa hyvän käyttöasteen. Yhtenäisen lomakkeen avulla paperityöt viljaketjussa ovat helpottuneet. Lomakepohjan laatimisen lisäksi jokaiselle viljapassin käyttöön ottaneelle yritykselle tehtiin täytettävät pdf-lomakkeet. Viljapassi-lomake, täyttöohjeet ja sanasto löytyvät VYR:n sivuilta. Lomakkeen voi sivuilla täyttää ja tulostaa. Keväällä 2014 viljapassin välitarkastuksen yhteydessä lomakkeelle lisättiin muutama kohta luomuviljelystä ja oikein täytetty viljapassi korvaa jatkossa vaatimuksenmukaisuusvakuutuksen ja saateasiakirjan luomuviljan toimituksissa. Yhteistyötä tässä asiassa tehtiin Eviran kanssa. VYR sihteeristö ja jäsenistöä osallistui aktiivisesti MTT:n hankkeen työpajoihin ja seminaariin viljan jäljitettävyysjärjestelmän kehittämiseksi. VYR välitti tietoa hankkeen tuloksista jäsenistölle ja keskustelua viljaketjun sähköisestä jäljitettävyysjärjestelmästä jatkettiin viljamarkkinatyöryhmässä. Tavoite: lisätä alituotantokasvien, kuten öljy- ja valkuaiskasvien (rypsin ja rapsin, muut valkuaiskasvit) ja rukiin viljelyalaa VYR pyrkii osaltaan vaikuttamaan öljykasvien tuotannon lisäämiseen. Vuonna 2013 tuotettiin yhteistyössä Rapsi.fi-projektin kanssa suomenkielinen opas syysrapsin viljelystä ja keväällä 2014 opas kevätöljykasveista. Rapsioppaassa välitettiin tietoa Ruotsissa saaduista kokemuksista. Näillä oppailla jaettiin uutta tietoa etenkin syysöljykasvien viljelystä ja pyrittiin siten nostamaan öljykasvien viljelyalaa. Tavoite: Edistetään hyviä tuotanto- ja varastointitapoja Päätettiin uusia hyvien tuotanto- ja varastointitapojen ohjeistus vuonna 2015, kun uudet CAP tukiehdot ovat tiedossa. Hyviä tuotantotavat ja menetelmät olivat kuitenkin esillä muissa hankkeessa tehdyissä materiaaleissa. VYR laati kuvauksen viljan ja öljykasvien tuotannosta ja tuotantomenetelmistä Suomessa englanniksi ja suomeksi. Esitteen kohderyhmänä ovat etenkin ulkomaalaiset, viljaa ostavat asiakkaat. Vastaavantyyppistä kuvausta ei ole ollut aiemmin saatavilla ja kuvaus palvelee myös mm. hallinnonalan tarpeita. Vuonna 2013 päivitettiin esite Kauran käyttö rehuna. Tämä esite on julkaistu viidellä kielellä ja siinä kerrotaan kauran monipuolisista käyttökohteista kotieläinten ruokinnassa. Tavoite: sopimustoiminnan ja hyvien kauppatapojen kehittäminen viljojen ja öljykasvien tuotannossa Keväällä 2014 päivitettiin viljakaupan ja sopimusviljelyn opasta. Lisäksi viljan hyvät kauppatavat huoneentaulua valmisteltiin luonnosasteelle sihteeristössä. Hankkeen tulosten merkittävin viestintäkanava olivat VYR:in internet-sivut ( Siellä julkaistiin viikoittain ajankohtaisia uutisia (hankekauden aikana 179). Kaikki tuotettu materiaali julkaistiin nettisivuilla, vaikka osa huoneentauluista myös painettiin.

6 Vilja alan yhteistyöryhmän tuottamat tutkimukset ja raportit vuonna Viljasadon ja -markkinoiden seuranta Julkaisuaika Tuottaja Viljelijäkysely viljasadon määrästä, laadusta ja lokakuu 2013 TNS Gallup ETT myyntiaikomuksista Kylvö- ja kehitysennuste viljalle ja öljykasveille helmikuu 2013 ja 2014 TNS Gallup ETT Viljelijäkysely sopimustuotanto ja tilojen kehitys kesäkuu 2014 Viljatasearviot 4 krt/v työryhmä, Tike Arvio luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä 2 krt/v työryhmä, TNS Gallup, Tike, sihteeristö Markkinatilannekatsaukset Viljaviesti- sähköinen katsaus ja uutiskirje kuukausittain sihteeristö Erillisselvitykset Raportit hometoksiiniseminaareista ProAgria, sihteeristö Viljan tuotantotapakuvaus 2014 Ostopalvelu, sihteeristö Muut julkaisut Punahomehuoneentaulu painatettiin tammikuu 2013 sihteeristö Rapsi tähtäimessä -opas maaliskuu 2013 ostopalvelu, sihteeristö Vinkkejä eri tyyppisten vehnien viljelyyn maaliskuu 2013, 2014 sihteeristö Mallasohran viljelyn opas (päivitys) maaliskuu 2013, 2014 sihteeristö Rukiin viljelyn opas (päivitys) huhtikuu 2013 sihteeristö Kauran käyttö rehuna opas (käännös 5 huhtikuu 2013 ostopalvelu, sihteeristö kielelle) Viljapassi-lomake kesäkuu 2013 VYR-työryhmä Ohjeet edustavan viljanäytteen ottamisesta lokakuu 2013 VYR-työryhmä Ohjeet viljan kuljetuksista lokakuu 2013 VYR-työryhmä Kauranviljelijän huoneentaulu joulukuu 2013 VYR-työryhmä Viljakauppaoppaan päivitys maaliskuu 2014 sihteeristö Huoneentaulu: markkinariskit hallintaan huhtikuu 2014 VYR-työryhmä Ratkaisuja rypsin ja rapsinviljelyyn -opas kesäkuu 2014 ostopalvelu, sihteeristö 5. Jatkotoimet Suomen maatalous- ja elintarvikesektorilla on suuria haasteita tulevina vuosina erityisesti kannattavuuden parantamisessa. Vilja- ja kotieläinsektorilla tarvitaan alaa yhdistävä foorumi, jossa ongelmia ja kehityskohteita nostetaan keskusteluun ja etsitään niihin yhdessä ratkaisuja. VYR jäsenistö pitää yhteisten toimenpiteiden jatkamista tärkeänä sektorin toiminnan kehittämisessä mm. luomalla uusia toimintatapoja.

7 6. Loppuraportin tiivistelmä Vilja ja öljykasvisektorin yhteistoimintahanke MMM Diaarinumero 1685/325/2012 Hankeaika: Aihe: Vilja- ja öljykasvisektorin yhteistoimintahankkeen (Vilja-alan yhteistyöryhmä, VYR) tavoitteena oli ratkaista sektorin haasteita lisäämällä koko ketjun yhteistoimintaa ja parantaa sen myötä alan kannattavuutta. Samalla sen toiminta hyödytti myös kotieläinsektoria. Hankeosapuolet ja yhteistyö Hankkeessa oli mukana alan toimijoita ja organisaatioita laaja-alaisesti panostuottajista jalostavaan teollisuuteen, yhteensä yli 40 organisaatiota. Myös tutkimus- ja neuvontajärjestöt olivat hankkeessa mukana. Elintarviketeollisuuden tietopalvelu Oy vastasi hankkeen hallinnoinnista. Vilja-alan yhteistyöryhmän johtoryhmä toimi hankkeen ohjausryhmänä, puheenjohtaja oli Jukka Virolainen MMM:stä. Hankkeen käytännön asioiden toteutuksesta vastasi sihteeristö, johon kuului suunnittelija ja koordinaattori. Hankkeessa toimi neljä eri työryhmää: 1) Viljamarkkinatyöryhmä, 2) Viljelyn kehittämistyöryhmä, 3) Turvallisuustyöryhmä ja 4) Luomuviljatyöryhmä. Hankkeen toteutus ja tulokset Hankkeen toimintakokonaisuuksissa kehitettiin koko ketjun toimintaa mm. yhteisiä toimintatapoja hakemalla ja parantamalla ajankohtaisen tiedon välittämistä jäsenille sekä erityisesti viljelijöille. Hanketoimilla pyrittiin parantamaan mm. viljelijöiden markkinaosaamista, riskien hallintaa ja hyvien tuotantotapojen tuntemusta. Tietoa jaettiin lisäksi mm. eri viljelykasvien viljelytekniikasta erilaisin oppain ja muun tuotetun materiaalin avulla sekä hankkeen järjestämissä seminaareissa. Keväällä 2013 hankkeessa laadittiin viljasektorin yhteinen viljalähete, viljapassi, joka otettiin alalla laajasti käyttöön. Hankkeen toiminta jaettiin neljän suuremman kokonaisuuden alle (työpaketit). Nämä kokonaisuudet olivat 1) Viljastrategian ja toimintaympäristön seuranta, 2) Markkinaseuranta ja markkinaosaamisen kehittäminen, 3) Viljan ja öljykasvien tuotannon ja laadun kehittäminen ja 4) Erillistoimet sektorin toiminnan kehittämiseksi. Toimintaympäristön seuranta ja markkinaosaamisen kehittäminen Viljaketjun toimijoille, etenkin viljelijöille suunnattua koulutusmateriaalia tuotettiin sihteeristön ja työryhmien voimin. Työryhmien jäsenet ja tarvittaessa muut asiantuntijat laativat työryhmien kokouksissa sisältöjä huoneentauluihin ja oppaisiin. Jäsenistöä ja sidosryhmiä edustavat asiantuntijat toivat panoksensa tilanneanalyyseihin ja muuhun toimintaan myös turvallisuustyöryhmässä, viljamarkkinaryhmässä ja luomutyöryhmässä. Eri tahojen yhteistyö tarjosi korkeatasoisen asiantuntemuksen materiaalien sisällöntuottoon. Kotimaan viljasektorin kaikkien toimijoiden päätöksenteon tueksi tehtiin kaksi viljelijäkyselyä vuodessa. Näissä kartoitettiin viljelijöiden suunnitelmia kylvöaikomusten ja syksyllä sopimusviljelyn ja sadon myynnin suhteen. Kotimaan ja lähialueiden toimintaympäristöä seurattiin myös Viljatietopankin avulla. Sihteeristön toimittamassa, kuukausittain ilmestyneessä Viljaviesti-uutiskirjeessä seurattiin viljan ja öljykasvien hintakehitystä kotimaassa, EU-alueella ja muualla maailmassa sekä raportoitiin mm.

8 viimeisimmistä sato- ja kysyntäennusteista. Viljaviestin tilaajamäärä kehittyi hankkeen aikana positiivisesti ja se lähetettiin hankkeen päättyessä noin 1300 vastaanottajalle (sähköpostitse). VYR:in viljamarkkinatyöryhmä kokoontui neljä kertaa vuodessa arvioimaan viljamarkkinatilannetta ja laatimaan ennustetta kotimaan viljataseesta yhdessä Tiken asiantuntijoiden kanssa. Kotimaan viljatase on perustyökalu koko sektorille. Vuonna 2014 VYR järjesti jäsenistölle koulutuksen viljamarkkinoiden riskinhallinnasta ja futuurien käytöstä viljan hinnan suojauksessa. VYR järjesti hankeaikana kaksi viljelijäseminaaria, joissa yhtenä aihealueena olivat viljamarkkinat, hintariskien hallinta ja hometoksiinit. VYR luomuviljatyöryhmä kokoontui kahdesti vuodessa arvioimaan luomuviljamarkkinoiden kehitystä ja ajankohtaisia asioita. Yhdessä Tiken ja TNS Gallupin asiantuntijoiden kanssa laadittiin arvio luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä. Taustakyselyn teon rahoitti MMM. Vastaavantyyppistä arviota ei ole Suomessa aiemmin ollut saatavilla. Viljan ja öljykasvien tuotannon ja laadun kehittäminen Hankkeessa tuotettiin huoneentaulut kauran viljelystä, punahomeiden hallinnasta, edustavan viljanäytteen otosta ja viljan kuljetuksista. Yhteistyössä MTK:n ja ETL:n öljynpuristamoyhdistyksen perustaman rapsi.fi projektin kanssa tehtiin oppaat syysrapsin viljelystä ja Ratkaisuja rypsin ja rapsin viljelyyn. Jo aiemmin tehtyjä oppaita, Vinkkejä erityyppisten vehnien viljelyyn -ohjetta sekä mallasohran, rypsin ja rapsin ja rukiin viljelyoppaita päivitettiin. Huoneentaulujen ja oppaiden teossa hankkeessa pidetyt työryhmien kokoukset olivat avainasemassa materiaalin tuotossa. Materiaaleihin haluttiin koota parhaat käytännöt ja kannustaa viljelijöitä tavoitteelliseen viljelyyn. Viljelytietoa jaettiin myös alkuvuoden viljelyseminaareissa. VYR toteutti viljan turvallisuusseurantaa, lähinnä valtakunnallista hometoksiinitilanteen kartoitusta yhteistyössä MTT:n, ProAgrian ja Eviran kanssa. Analyysit toteutettiin ostopalveluna, tiedotuksesta vastasivat turvallisuustyöryhmä ja sihteeristö. Sektorin toimijat ovat kokeneet pitkäaikaisen ja valtakunnallisen seurannan jatkamisen ja kehittämisen tarpeellisena ja myös hallinto näkee sen hyödyt. Hometoksiinit ovat kahtena edeltävänä vuonna aiheuttaneet enemmän ongelmia ja niiden analysoinnista ja hallinnasta tarvitaan lisätietoa koko ketjulle. VYR oli vahvasti tausta-apuna MTT:n viljan jäljitettävyys- ja vastuullisuushankkeen toteuttamisessa VYR välitti tietoa hankkeen tuloksista jäsenistölle ja keskustelua viljaketjun sähköisestä jäljitettävyysjärjestelmästä jatkettiin viljamarkkinatyöryhmässä. VYR laati kuvauksen viljan ja öljykasvien tuotannosta ja tuotantomenetelmistä Suomessa englanniksi ja suomeksi. Esitteen kohderyhmänä ovat etenkin ulkomaalaiset, viljaa ostavat asiakkaat. Vastaavantyyppistä kuvausta ei ole ollut aiemmin saatavilla ja kuvaus palvelee myös hallinnonalan tarpeita. Hankkeen tulosten merkittävin viestintäkanava olivat VYR:in internet-sivut ( Siellä julkaistiin viikoittain ajankohtaisia uutisia (hankekauden aikana 179). Viljamarkkinoiden tapahtumiin keskittyvä Viljaviesti uutiskirje julkaistiin 17 kertaa hankekauden aikana. Kaikki tuotettu materiaali ml. huoneentaulut, oppaat ja raportit julkaistiin nettisivuilla, vaikka osa huoneentauluista myös painettiin.