Vilja alan yhteistyöryhmän yleiskokous Helsinki

Transkriptio

1 Vilja alan yhteistyöryhmän yleiskokous Helsinki Jatko-asteen jalostus Leipomo Liha Meijeri Ruoka Panimo Alkoholi Margariini Ensi-asteen jalostus Biofuels Kasviöljy Mylly Rehu Tärkkelys Mallas Etanoli Rehu Puristus Valtaosa elintarviketeollisuuden toimialoista käyttää viljaa tai öljykasveja raaka-aineinaan. Finland Prosentti elintarviketeollisuuden liikevaihdosta

2 Miksi kansallinen viljastrategia? Yhteistyö Suomen viljaketjussa Vilja-alan yhteistyöryhmä jo vuodesta 2003 Suomen viljaketju vs. Keski-Eurooppa: raaka-aineen saatavuus/tärkeys Puolan ja Viron esimerkkejä Edellinen kansallinen viljastrategia Edellinen viljastrategia julkaistiin syyskuussa Paljon muutoksia politiikassa ja markkinoilla sen jälkeen. Strategiaa on seurattu VYR:n toimesta säännöllisesti. 2

3 Strategia, jota käytetään Viljastrategia on tarkoitettu käyttöön, ei pölynkerääjäksi Jatkuva seuranta: 1-2 vuoden välein seurantaraportti Tavoitteista poikkeaminen markkina-analyysi, syiden selvittäminen, korjausliikkeen määritteleminen Aiempien vuosien esimerkkejä: öljykasvit ja ohra Suosituksia VYR:ltä ja jäseniltä Päivitetty kansallinen viljastrategia Päivitys alkoi vuonna Työskentelyn muotona pientyöryhmä, jossa edustettuna ketjun kaikki osat. Keväällä 2012 VYR jäsenkierroksen yhteydessä kuultiin kaikkien yritysten mielipiteet strategiaan liittyen. Marraskuussa 2012 uusi viljastrategia julkaistiin. 3

4 Kansallisen viljastrategian päivitys Punaisena lankana jää päivityksessäkin kysyntävetoisuus, eli pöydästä peltoon näkökulma. Päivitetyn strategian rakenne: 1. Viljasektorin toimintaympäristö 2. Suomen viljaketju kulutuksesta viljakauppaan 3. Viljataseet käyttötarpeet ja tarjonta 4. Suomen viljaketju viljan tuotannosta panoksiin 5. Suomen viljaketjun SWOT 6. Johtopäätökset Toimintaympäristö Maailmanmarkkinat Markkinat EU markkinat Politiikka Kauppapolitiikka EU ja kansallinen Yleinen politiikka Maatalouspolitiikka Itämeri Ulkomaankauppa Suorat investoinnit SUOMEN VILJASEKTORI Taloudellinen kehitys Valuuttakurssit Korot Taantuma Globalisaatio Kysyntätrendit Ruokaturva Lähiruoka GMO Biotalous Jäljitettävyys Vastuullisuus Bioenergia Luomu Väestönkasvu Ympäristötietoisuus Luonnonvarat Ilmastonmuutos Kehityssuunnat ja muutostekijät 4

5 Markkinatilanne, 2013 kevät Viljan ja öljykasvien maailman markkinoilla jännitteen ovat aiheuttaneet matalat Hinnat varastot. hieman laskevia, mutta tulevan sadon ei ole varaa epäonnistua. Milj. t Milj. t Viljat yhteensä Kulutus Tarjonta Varastot Lähde: IGC Markkinatilanne, 2013 kevät Varastot ovat ennätysmatalia vehnän, maissin, ohran ja kauran osalta. Milj. t Milj. t Ohra Kaura Kulutus Tarjonta Varastot Lähde: IGC 5

6 Kansallisen viljastrategian päivitys Punaisena lankana jää päivityksessäkin kysyntävetoisuus, eli pöydästä peltoon näkökulma. Päivitetyn strategian rakenne: 1. Viljasektorin toimintaympäristö 2. Suomen viljaketju kulutuksesta viljakauppaan 3. Viljataseet käyttötarpeet ja tarjonta 4. Suomen viljaketju viljan tuotannosta panoksiin 5. Suomen viljaketjun SWOT 6. Johtopäätökset Kulutus Viljan, perunan, lihan ja vihannesten kulutus Suomessa kg/hlö Lähteet: TIKE ja MTT Taloustutkimus Kehitys tulotason nousun seurauksena Lihan kulutus on myös viljan kulutusta 6

7 Viljatase-ennusteet 4500 Viljan käyttö satovuosittain tuhat t Varastojen lisäys Vienti 1000 Siemen Muu käyttö Teollinen käyttö 500 Myllykäyttö Rehu (teollisuuden käyttö) Rehu (maatilakäyttö) / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /20 Viljatase-ennusteet Viljan tarjonta satovuosittain tuhat t Varastojen vähennys Tuonti Tuotanto / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /20 7

8 Tuotantopanokset % Hintakehitys, 2000 = 100 % Vahvuudet SWOT Heikkoudet Tuotteiden korkea tekninen ja hygieeninen laatu Viljasektorin ja hallinnon samansuuntaiset näkemykset maatalouspolitiikan linjasta Ammattimaisten viljelijöiden hyvä osaaminen Viljan kuivaus ja tilavarastointi Puhdas ilmasto ja maaperä Kattava osallistuminen ympäristötukiohjelmaan Puhdas ja riittävä vesivaranto Ketjun sisällä hyvä ammattitaito Rikas leipäkulttuuri Kotieläinsektorilla on ollut vakaa rehukysyntä Uusia, ilmastoomme sopivia, lajikkeita tarjolla Monipuolinen viljaa jalostava teollisuus Kasvintuhoojatilanne hallinnassa Salmonellatilanne ja yleensä hyvä hygieniataso Mahdollisuudet Heikko tuottavuus viljelyssä ja korkeat tuotantokustannukset Viljan- ja öljykasvituotannon suuret vuosittaiset laadun ja määrän vaihtelut Raaka-aineen tarjonnan ja kysynnän epätasapaino Logistiset kustannukset viennissä ja kotimaassa Elintarvikkeiden kotimarkkinoilta ei kokonaiskasvua Viljaketjun markkinaosaaminen Tutkimustulosten käytäntöön soveltaminen ja tuotteistaminen Panostus tuotekehitykseen ei ole riittävää Vähittäiskaupan erittäin vahva asema Kustannusvaihteluiden heikko siirtyminen läpi ketjun, riittämätön ennakointi kustannusvaihteluihin Osa viljelijöistä ei tunne tuotantokustannuksiaan Tukisidonnaisuus Uhat Tutkimustiedon tehokkaampi jalkautus Seleenipitoisen viljan kansanterveydellinen vaikutus Erikoistuotteet terveellisyys- ja luomu, terveellisyysnäkökohtien esilletuonti mm. kaurassa Laajat EU:n sisämarkkinat ja Venäjän markkinat Vientimahdollisuuksien parempi hyödyntäminen kansainvälisillä markkinoilla Suomalaisen viljatuotteita jalostavan elintarviketeollisuuden investoinnit ulkomaille, laajentuminen tuo volyymin kautta kustannustehokkuutta ja markkinaosaamista Viljaketjun kehittäminen yhteistyön ja laatutyön avulla - sopimustuotanto Jäljitettävyydellä lisäarvoa ketjuun Logistiikan ja Informaatiojärjestelmien tehokas hyödyntäminen Vilja tuotteena monikäyttöinen, vienti edistää viljamarkkinoiden toimivuutta Teolliseen jatkojalostukseen liittyvä osaaminen Uusien toimijoiden tulo lisää kilpailua Satotason kasvupotentiaali Tilatason yhteistyön parantaminen Kauppa- ja maatalouspolitiikan äkilliset ja ennakoimattomat muutokset (WTO, EU) Riittämätön panostus viljelyyn yleistyy ja sen vaikutus viljan laatuun Viljelymotivaation heikentyminen byrokratian ja huonon kannattavuuden johdosta Elintarvikkeiden tuonnin lisääntyminen Viljaa jalostavan teollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen Sektorin toimijoiden keskittyminen ja väheneminen Viljaa käyttävien toimialojen (kuten kotieläintuotannon) kriisien vaikutus raaka-ainekysyntään Tukipolitiikan tuomat vääristymät alkutuotantoon eri sektoreiden välillä Siementuotannon mahdollinen supistuminen ja virallisten lajikekokeiden toiminnan supistuminen Uusien kasvintuhoojien ja tautien leviäminen Suomeen Tutkimuksen yhteiskunnallinen rahoitus vähenee, kasvinviljelyyn liittyvän tutkimuksen rappeutuminen Hometoksiinilainsäädännön kiristyminen ja näkyvämpi vaikutus (vienti) markkinoilla Elintarviketeollisuuden tuotannon väheneminen 8

9 Johtopäätökset Visio Menestystekijät Tavoitteet Toimenpiteitä 26 kpl Visio ja menestystekijät Menestystekijät Visio Suomalaiset viljatuotteet ovat haluttuja ja niillä on vahva asema kotimaassa. Ne ovat myös kilpailukykyisiä EU:ssa ja kansainvälisesti. Kannattavalla kotimaisella viljantuotannolla katetaan teollisuuden raaka ainetarpeet. 1. Kuluttajien tarpeiden tyydyttäminen kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. 2. Viljaketjun kehittäminen innovatiivisen tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä tehokkaan markkinoinnin avulla. 3. Yhtenäinen ja tehokas viljaketju, jonka kaikki osat toimivat kannattavasti ja markkinalähtöisesti rakentavassa vuorovaikutuksessa keskenään. 4. Toimintaympäristön muutosten ennakointi ja niihin reagoiminen. 9

10 Menestystekijät Kuluttajien tarpeiden tyydyttäminen kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Tavoite: Viljan ja viljatuotteiden kotimaisen kulutuksen edistäminen. Toimenpide 1. (koko viljaketju): Viljaketju tukee suomalaisen viljan ja viljatuotteiden tunnettuutta ja markkinointia toimimalla yhdessä kotimaisen ruoan kulutusta edistävien järjestöjen kanssa. Toimenpide 2. Selvitetään päivittäistavarakaupan osallistumisen edellytyksiä VYR:ssä. Uutta edelliseen viljastrategiaan nähden: Vastuullisuus, yhteistyön tiivistäminen vähittäiskaupan kanssa, luomu ja lähiruoka Menestystekijät Viljaketjun kehittäminen innovatiivisen tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä tehokkaan markkinoinnin avulla. Tutkimus, tuotteistaminen ja markkinointi Tavoite: Ketjun tuotteistamis ja markkinointikyvyn parantaminen sekä lisäarvon luominen uusilla tuotteilla, tuotekonsepteilla ja toimintatavoilla. Toimenpide 3. (VYR ja koko viljaketju): Vaikuttaminen tutkimusvarojen suuntaamiseen tukemaan suomalaisen viljaketjun menestymistä kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Uusien innovatiivisten tutkimusten tuotteistaminen lisäämällä tutkimuksen, neuvonnan ja viljaketjun yhteistyötä. Uutta edelliseen viljastrategiaan nähden: Tutkimustulosten hyödyntäminen on tutkimusalan ja viljaketjun toimijoiden yhteisellä vastuulla Hanketoiminnan hyviä puolia ja esteitä innovatiivisten ratkaisujen tutkimuksessa ja käyttöönotossa 10

11 Kansainvälistyminen ja viennin edellytykset Menestystekijät - 2 Tavoite: Viljanviennin ohella pidemmälle jalostettujentuotteiden viennin kehittäminen. Toimenpide 4. (VYR ja koko viljaketju): Viljan ja viljatuotteiden viennin edistäminen, potentiaalisten asiakasryhmien kartoittaminen ja suomalaisen viljan tunnettuuden lisääminen. Tavoite: Suomalaisten innovaatiotuotteiden markkinaedellytysten parantaminen EU:n ja kolmansien maiden markkinoilla. Toimenpide 5. (teollisuus): Vaikuttaminen EU päätöksenteossa, jotta yhteisömarkkinoilla markkinointiviestintään liittyvät ehdot ja hyväksymisprosessit saadaan joustavammaksi. Toimenpide 6. (koko viljaketju): Kokoviljajalosteiden saaminen EU:n menekinedistämistoimenpiteiden piiriin sisämarkkinoilla kun järjestelmää uudistetaan. Uutta edelliseen viljastrategiaan nähden: Viljan viennin rooli Tuotteiden viennissä: vientirenkaat, osallistuminen messuihin, Suomen imagon vahvistaminen Terveysväittämien hyväksyntäprosessit Menestystekijät Yhtenäinen ja tehokas viljaketju, jonka kaikki osat toimivat kannattavasti ja markkinalähtöisesti rakentavassa vuorovaikutuksessa keskenään. Vilja alan yhteistyöryhmä kokoaa viljaketjun toimijat yhteen Tavoite: Viljaketjun tehokkuuden ja markkinoiden läpinäkyvyyden parantaminen täsmällisen markkinatiedon välittämisen avulla. Toimenpide 9. (VYR ja koko ketju): Viljan tarjontaan, kysyntään, laatuun ja hintoihin liittyvien tietojen seuranta, analysointi ja julkaiseminen. Informaation lisääminen viljaketjussa Tavoite: Ketjun toimijoiden vuorovaikutus ja tiedonvaihto lisääntyy. Toimenpide 12. (VYR): Informaatiotilaisuuksien ja asiantuntijaseminaarien säännöllinen järjestäminen ja kehittäminen. 11

12 Menestystekijät Yhtenäinen ja tehokas viljaketju, jonka kaikki osat toimivat kannattavasti ja markkinalähtöisesti rakentavassa vuorovaikutuksessa keskenään. Viljan jäljitettävyys Tavoite: Informaation lisääminen viljan ja öljykasvien tuotantotavoista ja niiden jäljitettävyydestä läpi ketjun. Toimenpide 13. (VYR ja koko viljaketju): Yhteisten tuotantotapakuvausten sekä hyvien tuotantotapojen määrittely ja jäljitettävyysjärjestelmien kehittäminen. Kotimaista viljaa jalostavan teollisuuden tulee olla kilpailukykyistä Tavoite: Teollisuuden kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn parantaminen ja lisäarvon tuottaminen.. Toimenpide 14. (teollisuus): Välittää informaatiota raaka ainetarpeista ja kriteereistä koko sektorille. Vähittäiskaupalta saatujen kuluttajasignaalien siirtäminen ketjussa eteenpäin. Menestystekijät Yhtenäinen ja tehokas viljaketju, jonka kaikki osat toimivat kannattavasti ja markkinalähtöisesti rakentavassa vuorovaikutuksessa keskenään. Viljan kauppatapojen kehittämisellä luodaan lisäarvoa viljaketjuun Tavoite: Sopimustuotannon kehittäminen vastaamaan toimijoiden tarpeita. Toimenpide 15. (viljelijät, viljakauppa ja teollisuus): Lisätään tietoa viljakaupasta ja sopimustuotannosta sekä kytketään viljan hyvät tuotanto ja varastointitavat sopimusten osaksi. Toimenpide 16. (VYR ja koko ketju): Tuotantoon ja kaupankäyntiin kuuluvien sopimusmallien kehittäminen. Viljakaupan ja sopimustuotannon oppaan säännöllinen päivittäminen ja siitä tiedottaminen. 12

13 Menestystekijät Yhtenäinen ja tehokas viljaketju, jonka kaikki osat toimivat kannattavasti ja markkinalähtöisesti rakentavassa vuorovaikutuksessa keskenään. Viljanviljelyn tulee olla kannattavaa viljelijöille Tavoite: Viljanviljelyn tuottavuuden ja viljelijöiden tuotantomotivaation parantaminen. Toimenpide 19. (tutkimus, neuvonta, viljelijät, viljakauppa ja teollisuus): Viljantuotannon tehostaminen, kuten panos tuotos suhteen parantaminen, viljelytietojen dokumentointi ja tuotannon tulosten seuraaminen ja analysointi. Toimenpide 20. (viljelijät ja neuvonta): Kone, markkinointi ja panoshankintayhteistyön kehittäminen, urakoinnin lisääminen ja työn ulkoistaminen. Toimenpide 21. (VYR, viljelijät, panossektori): Panosten markkinoilla uudentyyppisten sopimusten kehittäminen. Toimenpide 22. (VYR, viljelijät, neuvonta): Keskinäisen "vertaistuen ja vertailutiedon lisääminen, eturivin viljelijöiden kokemusten levittäminen sopivien foorumeiden kautta. Menestystekijät Yhtenäinen ja tehokas viljaketju, jonka kaikki osat toimivat kannattavasti ja markkinalähtöisesti rakentavassa vuorovaikutuksessa keskenään. Öljy ja valkuaiskasvien tuotanto Tavoite: Kotimaisen öljy javalkuaiskasvienomavaraisuusasteennostaminen. Toimenpide 23. (tutkimus, VYR, ketjun toimijat): Neuvojien valmennus, tiedottaminen, viljelijäkoulutus ja neuvonta. Asian jatkuva motivointi ja esilläpito. Toimenpide 24. (tutkimus, VYR, ketjun toimijat): Rypsin ja rapsin lisäksi muiden valkuaiskasvien soveltuvuuden testaaminen resurssien rajoissa. Kannanotto: Valkuais ja öljykasvien tuotantoon liittyvä tuki tulee jatkua CAP uudistuksen jälkeen. 13

14 Entäs siemen? Hyvät viljalajikkeet ovat edellytys Suomen viljaketjun menestymiselle. Ulkomaiset jalostajat eivät erityisemmin ota huomioon jalostusohjelmissaan maamme olosuhteita eivätkä Suomen tarpeita, joten esim. kauran, kevätvehnän, rypsin, monitahoisen ohran ja ruislajikkeiden jalostus on paljolti kotimaisen ja muissa Pohjoismaissa tapahtuvan kasvinjalostuksen varassa. Viljelyssä olevien lajikkeiden on kuitenkin vastattava käyttäjien tarpeita. Kotimaisten lajikkeiden viljelylaajuutta kasvatetaan viemällä niitä myös muille pohjoisille alueille. Erityisesti Suomen lyhyessä ja intensiivisessä kasvukaudessa on elinvoimaisen siemenen merkitys suuri sadon muodostumiselle. Tutkimusten mukaan sertifioidulla siemenellä saadaan selvää sadonlisäystä. Esimerkiksi jos sertifioidun siemenen käyttöaste olisi Suomessa 100 %, nousisi ohran keskisato reilut 450 kiloa hehtaarilta (Peltonen-Sainio & Rajala, 2012). Sertifioidun siemenen käyttö ei ole kuitenkaan Suomessa noussut eurooppalaiselle tasolle. On pyrittävä siihen, että käytettävä kylvösiemen on laadukasta ja että sen laatu myös tunnetaan. 14