Tutkintorakenne OPETUSSUUNNITELMA KÄSITYÖNOPETTAJAKOULUTUS. Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA KÄSITYÖNOPETTAJAKOULUTUS Tutkintorakenne Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Pääaine: Käsityötiede, tekstiilityö - Perusopinnot 25 op - Aineopinnot 50 op Pakollinen sivuaine: Pedagogiset opinnot 25 op Valinnainen sivuaine 60 op Kieli- ja viestintäopinnot 18 op Hops 2 op Kasvatustieteen maisterin tutkinto 120 op Pääaine: Käsityötiede, tekstiilityö - Syventävät opinnot 85 op Pakollinen sivuaine: Pedagogiset opinnot 35 op 1

2 Opintojaksokuvaukset Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Pääaine: Käsityötiede, tekstiilityö Käsityötiede, perusopinnot (25op) Basic Studies in Craft Science Käsityön teknologian perusteet (5op) Basics of Craft Technology Opiskelija osaa soveltaa teknisen työn ja teknologian perusteita sekä hyödyntää niitä kokonaiseen käsityöhön peruskoulun 1-6 vuosiluokkien opetuksessa. Hän osaa integroida eri oppiaineita teknologiakasvatukselliseen opetukseensa ja osaa selittää käsityöprosessien eri työstövaiheita tuotteen aikaansaamiseksi. Hän soveltaa työturvallisuuteen liittyviä lakeja ja määräyksiä omaan toimintaansa. Opiskelija osaa lähestyä tekstiiliteknologian ilmiöitä eri näkökulmista. Hän osaa kuvata tekstiilikuituihin ja lankoihin liittyvää käsitteistöä sekä soveltaa niitä muihin käsityötieteen opintojaksoihin. Opiskelija osaa testata tekstiilikuitujen ominaisuuksia tavanomaisten tekstiilien testauksen menetelmillä ja tuntee kestävän käsityön periaatteet. Teknologiakasvatuksen ja tekstiiliteknologian perusteita. Teknologiakasvatuksen perusmateriaalit, käsityövälineet, perustyöstökoneet ja -laitteet. Tekstiilikuitujen tunnistaminen erilaisin testausmenetelmin sekä kuitujen ja langan valmistuksen tunteminen. Tekstiilien elinkaaren vaiheet kestävän käsityön näkökulmasta. Tekstiilimateriaalinäytekansion kokoamisen aloittaminen. Kontaktiopetus 60 t, josta teknisen työn osuus 30 t ja tekstiilityön 30 t. Itsenäinen työskentely 75 t. Luokanopettajakoulutuksen POM-opinnot suorittaneet opiskelijat suorittavat ko. opintojakson teknologiakasvatuksen osalta soveltavin osin: suorittamalla opintojakson Teknologinen tutkimusprojekti ja opettamisen harjoittelu. Tikka, A Teknisen työn perustyötavat; Markula, R Tekstiilitieto.; Boncamper, I Tekstiili-oppi: kuituraaka-aineet. Boncamper, I Vaatetusalan materiaalit. Muu kirjallisuus osoitetaan opintojakson yhteydessä. 2

3 Aktiivinen osallistuminen opetukseen, harjoitusten hyväksytty suorittaminen, näytekansion kokoaminen ja ryhmätentti. 1. opintovuosi, syyslukukausi Käsityötieteen perusteet (5op) Basics of Craft Science Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata käsityötiedettä tieteenalana, sen keskeisiä tutkimusorientaatioita ja käsityön tutkimuskenttää. Opiskelija hallitsee käsityötieteen keskeisen peruskäsitteistön niin, että osaa käyttää sitä tieteellistä tekstiä lukiessaan ja tuottaessaan. Opiskelija osaa analysoida suomalaisen käsityökulttuurin ilmiöitä historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Opiskelija osaa hankkia tietoa käsityöhön liittyvistä tutkimuksista ja muista aineistoista niin, että pystyy toteuttamaan lähdekriittistä ajattelua osoittavan esseen ja/tai pienimuotoisen tutkimusprojektin. Opiskelija osaa pohtia ja esittää omia näkemyksiään suhteessa opintojaksolla käsiteltyihin teemoihin ja tutkimuksiin sekä pedagogisesta ja tutkimuksellisesta näkökulmasta. Käsityötieteen kehityksen pääpiirteet, tieteen monitieteellinen perusta sekä keskeiset teoriat ja tutkimusorientaatiot. Käsityön tutkimuskenttä. Käsityö tiedon, taidon, luovan toiminnan ja hiljaisen tiedon näkökulmista. Käsityöllinen suunnittelu ja käsityömuotoilu, prosessien mallintaminen ja käsityötuotteen merkitykset. Suomalainen käsityökulttuuri moniaikaisena ilmiönä. Koulukäsityö käsityökulttuurin välittäjänä. Käsityökulttuurin tutkiminen. Suurryhmäopetus 30 t ja pienryhmäopetusta 10 t. Itsenäinen työskentely 95 t. Osa opetuksesta voi toteutua verkko-opetuksena. Aktiivinen osallistuminen opetukseen, käsityön tutkimuksiin tutustuminen, luentopäiväkirjan sekä tieteellisen esseen kirjoittaminen, tai pienimuotoisen tutkimusprojektin toteuttaminen ja siihen liittyvän tieteellisen esseen kirjoittaminen. Anttila, P Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet. Soveltuvin osin seuraavat teokset: Kojonkoski-Rännäli, S Ajatus käsissämme. Käsityökäsitteen merkityssisällön analyysi; Elo, P. (toim.) Esine elää. Julkaisu myös verkossa: Kupiainen, T. (toim.) Käsillä tehty.; Kaukinen, L. & Collanus, M Tekstejä ja kangastuksia; Luutonen, M. & Äyväri, A Käsin tehty tulevaisuus. 3

4 Kaipainen, M Ken tilauspukua käyttää, hän herrasmieheltä näyttää Eteläkarjalainen maalaisvaatturi ja vaatturitoiminta Suomessa luvuilla. Julkaisu verkossa Sipilä, O Esiliina aikansa kehyksissä: moniaikaista tekstiilikulttuuria ja representaatioita kodista, perheestä, puhtaudesta ja käsityöstä 1900-luvun alkupuolen Suomessa. Julkaisu verkossa Venäläinen, P. (toim.) 2009: Kulttuuriperintö ja oppiminen. Julkaisu verkossa: Kaasinen, J Perinnerakentaminen käsitteenä ja osana teknologiakasvatusta. Kantola, J Cygnaeuksen jäljillä käsityöopetuksesta teknologiseen kasvatukseen; Parikka, M Teknologiakompetenssi. Teknologiakasvatuksen uudistamishaasteita peruskoulussa ja lukiossa; Parikka, M. & Rasinen, A Teknologiakasvatus tutkimuskohteena. Lisäksi muu opintojakson alussa sovittu kirjallisuus. Luentopäiväkirjalla ja tutkimusprojektiin liittyvällä esseellä osoitettu opintojakson tavoitteiden saavuttaminen. 1. opintovuosi a Käsityötaito ja taidon opettaminen (5op) Basics of Textile Craft Skills and their Teaching Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt ompelun, kankaanpainannan ja värjäyksen materiaaleihin, perustyötapoihin sekä taidon opettamisen ja oppimisen perusteisiin. Opiskelija tutustuu ompelun, kankaanpainannan ja värjäyksen perusmenetelmiin sekä osaa valita niihin sopivat materiaalit, menetelmät ja välineistön. Opiskelija osaa valmistaa tekstiilituotteiden perusompelurakenteita sekä osaa käyttää välineistöä, kuten ompelukonetta ja saumuria monipuolisesti. Opiskelija osaa suunnitella yksinkertaisia painokuvioita ja toteuttaa niitä erityyppisiä välineitä ja menetelmiä hyödyntäen. Opiskelija osaa värjätä luonnonmateriaaleista valmistettuja kankaita ja lankoja reaktiiviväreillä kylmä- ja kuumavärjäysmenetelmillä sekä luonnonväreillä. Opiskelija kykenee itsenäiseen tiedon- ja taidonhankintaan sekä käsityöprosessien ja -produktien laadun tarkasteluun. Opiskelija osaa tarkastella ja analysoida taidon opettamista ja oppimista sekä ommeltavien tuotteiden valmistusta että painettujen ja värjättyjen harjoitustöiden toteutusta tutkimuksellisesta ja pedagogisesta näkökulmasta. Opiskelija tiedostaa työturvallisuuden merkityksen ja osaa toimia värjäys-, painanta- ja ompelutiloissa työturvallisuusohjeita noudattaen. Perusasioita käsityötaidon opettamisesta ja oppimisesta. Ompelun materiaalit, perustyötavat ja välineistö: ompelukoneet ja saumurit, tekstiilituotteiden rakenteet. Kankaanpainannan 4

5 perusmenetelmät pigmenttiväreillä. Kylmä- ja kuumavärjäys reaktiiviväreillä, estovärjäys ja silkkimaalauksen perusteet sekä luonnonväreillä värjääminen. Harjoitusten, näytteiden ja/tai pientuotteiden valmistus. Pedagoginen näkökulma ompelun, kankaanpainannan ja värjäyksen perustyötapoihin; opetustuokion suunnittelu ja toteutus. Tuotteiden ja valmistusprosessien laadun tarkastelu, harjoitustöiden itsearviointi taidon oppimisen ja opettamisen näkökulmasta. Tekstiilimateriaalinäytekansion täydentäminen ompelussa, kankaanpainannassa ja värjäyksessä käytettyjen materiaalien osalta. Kontaktiopetus 60 t pienryhmässä, itsenäinen työskentely 75 t. Harjoitustöiden ja opetustuokion toteuttaminen ja arviointi, oppimispäiväkirja sekä aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen. Soveltuvin osin: Aadeli, S. ym Käsityön työturvallisuusopas teknisen työn ja tekstiilityön opetukseen; Forss, M Värimenetelmät; Huovila, R., Säilä, J. & Hintsa, T Kirja käsityöstä; Inki, J., Lindfors, E. & Sohlo, J. (toim.) Käsityön työturvallisuusopas perusopetuksen teknisen työn ja tekstiilityön opetukseen; Karhu, P., Malmström, M. & Mannila, T. 1995/2002. Hyvä sauma. Tekstiilityön käsikirja; Kaukinen, L. & Vahtera, P Opi saumurin salaisuudet: saumurin ompeluteknologia, 2.painos; Knight, L Ompele, saumaa, sovita; Pellonpää-Forss, M Kankaanpainanta, välineet suunnittelu painaminen. Pöllänen, S. & Kröger, T Näkökulmia kokonaiseen käsityöhön. Teoksessa Enkenberg, J., Savolainen, E. & Väisänen, P. (toim.) Tutkiva opettajakoulutus taitava opettaja. Joensuun yliopisto. Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, Julkaisu myös verkossa Suojanen, U Käsityökasvatuksen perusteet; Tetri, A-K Luonnonvärjäys. Ylönen, H. & Häkkinen, R Vaatetusalan ammattitekniikan käsikirja; Punomo. Muu opintojaksolla sovittu oppimateriaali. Opintojaksoille määritellyillä harjoitustehtävillä sekä kontaktiopetustilanteissa osoitettu tavoitteiden saavuttaminen, oppimispäiväkirja. 1. opintovuosi, syyslukukausi 5

6 b Käsityön suunnittelu ja valmistus (5op) Design and making of textile crafts Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt käsityön visuaaliseen ja tekniseen suunnitteluun ja suunnittelu- ja valmistusprosessiin kokonaisuutena. Opiskelija kehittää tietojaan ja taitojaan käsityön suunnitteluun ja valmistukseen liittyen sekä osaa soveltaa aiemmalla opintojaksolla oppimaansa suunnitellessaan ja toteuttaessaan painokankaita ja ommeltavia tuotteita tiettyyn käyttökontekstiin. Opiskelija osaa hyödyntää painokankaan suunnittelun keskeisiä väriopin ja pintasommittelun elementtejä töihinsä. Opiskelija kehittää kankaanpainotaitojaan ja osaa soveltaa suunnitelmiaan erityyppisten seulalla painettavien kuvioiden ja -pintojen toteuttamiseen. Opiskelija kehittää ompelutaitojaan ja osaa käyttää erilaisia ompelurakenteita sekä ompelukoneen ja saumurin mahdollisuuksia erilaisista materiaaleista ommeltaviin tuotteisiin. Opiskelija myös osaa kuvata ompelurakenteita teknisesti piirtäen. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida pienen projektin vuosittain vaihtuvan teeman mukaisesti. Opiskelija osaa tarkastella käsityön suunnittelua ja valmistusta tutkimuksellisesta ja pedagogisesta näkökulmasta. Opiskelija tuottaa portfolion, jossa on dokumentoitu ja analysoitu käsityöprosessia ja -produkteja aiheeseen liittyvää teoriaa hyödyntäen. Käsityön visuaalinen ja tekninen suunnittelu ja suunnittelu- ja valmistusprosessin kokonaisuus painokankaiden ja ommeltavien tuotteiden osalta. (värioppi, pintasommittelun elementit, seulalla painettavat kuviot ja pinnat, erilaiset ompelutuotteet ja -rakenteet sekä niiden kuvaaminen teknisesti piirtäen.) Opintojakson oppimistavoitteiden saavuttamista osoittavien tuotteiden ideointi, suunnittelu ja valmistus tiettyyn käyttötarkoitukseen ja -kontekstiin. Vuosittain vaihtuvan teeman pohjalta toteutettava projekti. Kontaktiopetus 60 t pienryhmässä, itsenäinen työskentely 75 tuntia. Tuotteiden suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi, portfolio sekä aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen. Soveltuvin osin: Anttila, P Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet; Döllel, H & Eberle, H Muoti, piirtäminen, väri ja tyyli; Knight, L Ompele, saumaa, sovita; Nakamichi, T Pattern magic: stretch fabrics; Nummela-Knox, K Kretongista printtiin: Suomalaisen painokankaan historia; Pellonpää-Forss, M Kankaanpainanta, välineet suunnittelu painaminen; Saramäki, R., Palmu, J. & Piippo, K Joka tyypin kaavakirja; Ylönen, H. & Häkkinen, R Vaatetusalan ammattitekniikan käsikirja; Punomo. Muu opintojaksolla sovittu oppimateriaali. Oheiskirjallisuus: Osoitetaan opintojakson yhteydessä. 6

7 Opintojaksoille määritellyillä harjoitustehtävillä, tuotteilla ja projektilla sekä kontaktiopetustilanteissa osoitettu tavoitteiden saavuttaminen, portfolio. Käsityötaito ja taidon opettaminen -opintojakson hyväksytty suoritus. 1. opintovuosi c Käsityö ilmaisun välineenä (5op) Textile Crafts as a Self Expression Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa esitellä monipuolisesti kirjonnan kulttuurisia taustoja ja eri kirjontatekniikoiden mahdollisuuksia tekstiilien pinnankuvioinnissa. Hän osaa käyttää erilaista lähdemateriaalia ja ideointimenetelmiä käsitöiden suunnittelussa. Opiskelija tuntee kirjonnassa käytettävät materiaalit ja osaa käyttää pintoja, värejä ja muotoja suunnitteluelementteinä. Opiskelija osaa monipuolisesti tekstiilien kirjontatekniikoita ja osaa soveltaa niitä tekstiilien pinnankuvioinnissa. Opiskelija osaa tarkastella käsityötä ilmaisun välineenä tutkimuksellisesta ja pedagogisesta näkökulmasta. Visuaalinen ja elämyslähtöinen suunnittelu. Erilaiset käsinkirjontamenetelmät, tilkkutyötekniikat sekä luova ja kokeileva konekirjonta. Tutkimuksellinen ja pedagoginen näkökulma kirjontaan. Käsityötuotteen suunnittelu ja valmistus. Tekstiilimateriaalinäytekansion täydentäminen kirjonnassa käytettävien materiaalien osalta. Pienryhmäopetus 60 t, itsenäinen työskentely 75 tuntia. Harjoitustehtävät ja portfolio Brown, P The Encyclopedia of Embroidery Techniques.; Hargrave, H From fiber to fabric. The essential guide to quiltmaking textiles.; Aydemir, J., Opas, H., Ralli, U., Sneck, A. & Toivanen, P. (toim.) Kädentaidot; Punomo (soveltuvin osin). Kettle, A. & McKeating, J. Hand Stitch perspectives. Muu opintojaksolla sovittu oppimateriaali. Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen, harjoitustehtävien suorittaminen hyväksytysti ja portfolio. Opintojaksot: Käsityötaito ja taidon opettaminen ( a), sekä Käsityön suunnittelu ja 7

8 valmistus ( b) 1. opintovuosi, kevätlukukausi Käsityötiede, aineopinnot (50op) Intermediate Studies in Craft Science Lankatyöt (5op) Thread Techniques Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa erilaisia virkkaus-, käsinneulonta-, koneneulonta- ja erikoislankatekniikoita sekä tuntee niiden kulttuurisia taustoja. Opiskelija kykenee itsenäiseen tiedon- ja taidonhankintaan alan tietolähteitä hyödyntäen. Opiskelija osaa soveltaa tietoja ja taitoja näytteiden ja tuotteiden suunnitteluun, valmistukseen ja arvioimiseen sekä osaa reflektoida oppimaansa pedagogisesta ja tutkimuksellisesta näkökulmasta. Virkkauksen ja käsinneulonnan lajit, käsitteet ja työtavat. Neulekoneen ja neulurin käytön perusteet. Erikoislankatekniikoita. Harjoitusten, näytteiden ja/tai tuotteiden suunnittelu ja valmistus. Hienomotorisen taidon oppiminen ja opettaminen. Pienryhmäopetus 54 t, itsenäinen työskentely 81 t. Harjoitustöiden ja opetustuokion toteuttaminen ja arviointi, oppimispäiväkirja sekä aktiivinen osallistuminen opetukseen. Tekstiilimateriaalinäytekansion täydentäminen lankatyömateriaalien osalta. Soveltuvin osin: Avelin, L Kelkka, läppäkoukku ja silmukka; Aydemir, J., Opas, H., Ralli, U., Sneck, A. & Toivanen, P. (toim.) Käden taidot; Karhu, P., Malmström, M. & Mannila, T. 1995/2002. Hyvä sauma. Tekstiilityön käsikirja; Koskennurmi-Sivonen, R. 2009: Neulonnan perusteet: ; Koskennurmi-Sivonen, R Lankatekniikoiden käsikirja. Luutonen, M Kansanomainen tuote merkityksen kantajana. Tutkimus suomalaisesta villapaidasta; Punomo. Virk@ta (CD-rom oppimateriaali). Muu kirjallisuus osoitetaan opintojakson yhteydessä. 8

9 Opintojaksolle määritellyillä harjoitustehtävillä sekä kontaktiopetustilanteissa osoitettu tavoitteiden saavuttaminen, oppimispäiväkirja. 2. opintovuosi Kankaankudonta (5op) Weaving Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa kankaankudontaan liittyviä kulttuurisia taustoja ja kykenee itsenäiseen kudonta-alan tiedon ja taidon hankintaan sekä kudontaan liittyvän taitotiedon ja tutkimustiedon jakamiseen. Opiskelija osaa eritellä kankaan sidoksen muodostumisen periaatteita sekä suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisia sidoksia vipukangaspuilla kutoen sekä laskea perussidoksilla kudotun kankaisen materiaalin menekkiä. Opiskelija hallitsee vipukangaspuiden toimintaperiaatteen niin, että osaa ratkaista tavallista kangasta rakennettaessa ja kutoessa syntyviä ongelmia. Opiskelija osaa käyttää kudontakehystä ja pöytäkangaspuita ja analysoida niiden käytettävyyttä. Opiskelija osaa kehittää osaamistaan käyttämällä erilaisia materiaaleja ja välineitä sekä soveltamalla eri tekniikoita, arvioida kudotun tuotteen laatua sekä reflektoida omaa toimintaansa ja oppimaansa myös pedagogisesta näkökulmasta. Kankaankudonta perinteenä ja nykypäivän ilmiönä. Kankaan suunnittelun, kudontamateriaalien, sidosopin, kankaan rakentamiseen ja kutomisen perusteet. Kestävä kehitys ja materiaalilähtöinen suunnittelu. Kutominen ja kankaan rakentaminen vipukangaspuilla, pöytäkangaspuilla ja kehyksellä. Kudonnan aihealueiden opettaminen. Tekstiilimateriaalinäytekansion täydentäminen kudontamateriaalien osalta. Opetus 56 t, josta pienryhmäopetus 54 t ja tentti 2 t, itsenäinen työskentely 81 t. Opiskelija suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja esittelee kudottuja tuotteita ja näytteitä. Opiskelija valmistelee ja toteuttaa opetusta sovitusta kudonnan aiheesta. Oppimispäiväkirja. Tentti, joka perustuu pienryhmäopetuksessa käsiteltyihin sisältöihin. Oheiskirjallisuus: Aydemir, J., Opas, H., Ralli, U., Sneck, A. & Toivanen, P. (toim.) Käden taidot; Fernström, P Damastin traditio ja innovaatio. Tekstiilitaiteilija Dora Jungin toiminta ja damastien erityisyys; Harjumäki, U., Lähteenmäki, E. & Vuorivirta, A Kankaankutojan ammattitekniikka; Kankkunen, T. & Ollikainen, M.L Kehyskudonta; Punomo. Salo-Mattila, K Picture vs. weave: Eva Anttila s tapestry art in the continuum of the genre; 9

10 Silpala, E Sidoksia kankaisiin. Svinhufvud, L Moderneja ryijyjä, metritavaraa ja käsityötä; Priha, P. & Salo-Mattila K. & Hosiaisluoma-Karppinen, A. & Anttila, M. & Anttila, S Tekstiilitaiteilija Eva Anttila oman tiensä kulkija. Muu opintojaksolla sovittu oppimateriaali. Opintojakson harjoitustehtävillä ja kontaktiopetustilanteissa osoitettu tavoitteiden saavuttaminen, oppimispäiväkirja ja tentti, joka perustuu pienryhmäopetuksessa käsiteltyihin sisältöihin. 2. opintovuosi a Kaavoitus ja muotoilu (5op) Patternmaking: Drafting and Draping Opintojakson jälkeen opiskelija hallitsee vaatteiden kaavoituksen ja muotoilun perusteet; peruskaavojen piirtämisen, niiden kuosittelun, valmiskaavojen muokkauksen sekä vaatteiden muotoilun perusperiaatteet. Hän osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan vaatteiden kaavoitukseen, muotoiluun ja kuositteluun sekä osaa reflektoida oppimaansa pedagogisesta ja tutkimuksellisesta näkökulmasta. Vaatteiden suunnittelu kaavoituksen ja muotoilun näkökulmasta. Vaatteen kaavoitusprosessit: peruskaavat ja niiden kuosittelu, valmiskaavojen muokkaus. Vaatteiden kaavoitus ja kuosittelu tietokoneen avulla. Vaatteiden muotoilu mallinuken päälle ja sovittamisen harjoittelu. Henkilökohtaisten kaavojen/muotoilujen harjoittelu Vaatteiden suunnittelu ja valmistus-opintojaksoa varten. Pedagoginen näkökulma tuotteiden kaavoitukseen ja muotoiluun. Kaavoitukseen ja muotoiluun liittyvä tutkimus. Opetus 54 t, josta suurryhmässä 20 t ja pienryhmässä 34 t. Itsenäinen työskentely 81 t. Osallistuminen kontaktiopetukseen ja hyväksytysti suoritetut harjoitustyöt ja essee. Soveltuvin osin: Anttila, R. & Jokinen, R Sovitus ja muotoilu.; Chunman Lo, D Pattern Cutting. Hofenbitzer, G Bekleidung - Schnittkonstruktion für Damenmode. Band 1 Grunglagen; Joseph-Armstrong, H Patternmaking for fashion design.; MacDonald, N. M Principles of Flat Pattern Design, 4th Edition.; Melkas, A., Rautio-Nyholm, S. & Räsänen, M.-L /Uudempi. Naisten pukimien peruskaavat 1.; 10

11 Nakamichi, T Pattern Magic.; Salo-Mattila, K Ruumiin ja muodin välissä: tutkimus vaatteen kaavoituksen kehityksestä.; Saramäki, R., Palmu, J. & Piippo, K Joka tyypin kaavakirja 2.; Sato, H Drape, Drape; Schnittkonstruktionen für Röcke und Hosen. System M. Müller & Sohn. 2009; Tiihonen, T. & Kivimäki, S Matkalla muotoon: suomalaisten naisten puvun kaavoitus N-2001-mittausjärjestelmän mukaan. Muu opintojaksolla sovittu oppimateriaali. Opintojaksolle määritellyillä harjoitustehtävillä, kontaktiopetustilanteissa sekä esseellä osoitettu tavoitteiden saavuttaminen. Käsityötaito ja taidon opettaminen sekä Käsityön suunnittelu ja valmistus -opintojaksojen hyväksytty suoritus. 2. opintovuosi, syyslukukausi b Vaatteiden suunnittelu ja valmistus (5op) Garment Design and Construction Opintojaksolla opiskelija perehtyy vaatteiden suunnitteluun ja valmistukseen kokonaisen käsityön näkökulmasta. Opintojakson jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa itselleen asukokonaisuuden; housut ja vuoritetun yläosan vaatteen. Hän osaa dokumentoida suunnittelu-, valmistus- ja kaavoitusprosessejaan, analysoida niitä teoriakirjallisuuteen nojaten sekä reflektoida oppimaansa pedagogisesta ja tutkimuksellisesta näkökulmasta. Vaatteiden ompelurakenteiden syventävä tieto. Oman projektin suunnittelu ja toteutus: oman asukokonaisuuden suunnittelu, kaavoitus ja toteutus itselle käyttäen erilaisia materiaaleja. Tekstiilimateriaalinäytekansion täydentäminen vaatetusmateriaalien osalta. Pedagoginen näkökulma vaatteiden valmistukseen. Portfoliotyöskentely: oppimistulosten, suunnittelu- ja valmistusprosessien ja produktien havainnollinen dokumentointi, arviointi ja reflektointi pedagogisesta ja tutkimuksellisesta näkökulmasta. Opetus 54 t, josta suurryhmässä 10 t ja pienryhmässä 44 t. Itsenäinen työskentely 81 t. Osallistuminen kontaktiopetukseen ja hyväksytysti suoritettu projekti ja portfolio. 11

12 Soveltuvin osin: Abling, B. & Maggio, K Integrating Draping, Drafting, and Drawing.; Anttila, R. & Jokinen, R Sovitus ja muotoilu.; Coffin, D. P Making Trousers for Men & Women: A Multimedia Sewing Workshop.; Fisher, A Construction.; Hopkins, J Fashion Drawing. Koskennurmi-Sivonen, R. & Raunio, A.-M. (toim.) 2000 (tai uudempi painos). Vaatekirja.; Lee, J. & Steen, C Technical sourcebook for designers. Palmer, P. & Alto, M Pants for real people.; Powell, P Tailored Fashion Design. SewBasic: 34 Essential Skills for Sewing with Confidence Threads Fitting for every figure Muu opintojaksolla sovittu oppimateriaali. Opintojaksoille määritellyillä harjoituksilla, projektilla, portfoliolla sekä kontaktiopetustilanteissa osoitettu tavoitteiden saavuttaminen. Opintojaksot: Käsityö ilmaisun välineenä ( c) sekä Kaavoitus ja muotoilu ( a) 2. opintovuosi, kevätlukukausi Yhteinen käsityö ja tuotesuunnittelu (5op) Common Craft and Product Design Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tulkita käsityön opetuksen taustafilosofisia suuntauksia perusopetuksen yhteisen käsityön näkökulmasta. Opiskelija osaa suunnitella yhteisen käsityön toteutustapoja. Opiskelija osaa soveltaa tuotesuunnittelun ja muotoilun perusteita käsityönopetukseen sekä ottaa käyttöön projektityöskentelyn ja käyttäjälähtöiseen suunnittelun perusteita. Opiskelija osaa analysoida tuotetta ja tuotteen käyttäjää toiminta- ja tilannekontekstissa. Opiskelija soveltaa tuotesuunnittelun perusteita yhteiseen käsityönopetukseen soveltuvan harjoitustyön suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Yhteinen käsityö perusopetuksessa ja sen tausta. Tuotesuunnittelun ja projektityöskentelyn perusteet. Käyttäjälähtöinen suunnittelu. Tuotesuunnittelu ja muotoilu perusasteen yhteisen käsityönopetuksen näkökulmasta. Yhteisen käsityön projektin suunnittelu, valmistus ja arviointi. Opetus 50 t, josta suurryhmäopetus 10 t, pienryhmäopetus 40 t, josta tekstiilityö 10 t ja tekninen työ 30 t. Itsenäinen työskentely 85 t. Opintojakson suorituksen edellytyksenä on aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen sekä hyväksytysti suoritetun yhteisen käsityön projektin toteutus ja raportointi 12

13 Soveltuvin osin: Vihma, S. (toim.) Suomalainen muotoilu: Käsityöstä muotoiluun, Esineistä teollisuustuotteiksi ja Kohti kestävää kehitystä. Horila, H Muodon maisemat.. Kenttälä, M. (toim.) Muotoiloa! opettajan opas muotoilukasvatukseen. Anttila, P Se on projekti - vai onko?; Aura, S., Horelli, L. & Korpela, K Ympäristöpsykologian perusteet Kaukonen, H., Korpelainen, H. & Räsänen, J Arkkitehtuurin ABC -löytöretki rakennettuun ympäristöön. Opas arkkitehtuurista ja arkkitehtuurikasvatuksesta kiinnostuneille. Huotari, P., Laitakari-Svärd, I., Laakko, J. & Koskinen, I Käyttäjäkeskeinen tuotesuunnittelu Kärnä-Behm, (toim.) Sisustuskirja. Tutkimuksellisia avauksia. Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, R. & Lonka, K Tutkiva oppiminen käytännössä: matkaopas opettajille. Ikonen, P. & Vira, R. (toim.) Esineet esiin. Näkökulmia muotoilukasvatukseen. Erikseen sovittavat ajankohtaiset artikkelit tai verkkomateriaalit. Autio, O Oppilaiden teknisten valmiuksien kehittyminen peruskoulussa. Tytöt ja pojat samansisältöisen käsityönopetuksen kokeilussa. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Luomalahti, M Naisopiskelijoiden teknologiasuuntautuminen luokanopettajakoulutuksessa. Aadeli, S. ym Käsityön työturvallisuusopas teknisen työn ja tekstiilityön opetukseen. Projektin toteutuksella ja projektiraportilla osoitettu tavoitteiden saavuttaminen Käsityötieteen tai Teknologiakasvatuksen perusopinnot Toinen/kolmas opintovuosi Kasvatustiede tieteenä (2op) Education as a Science Opintojakson jälkeen opiskelija osaa paikantaa kasvatustieteet tieteiden kentässä. Opiskelija tunnistaa kasvatustieteen erityispiirteitä. Opiskelija tunnistaa kasvatuksen moniulotteisena ja kompleksisena kokonaisuutena. Opiskelija tietää kasvatustieteen syntyhistorian ja eriytymisen. Kasvatus ja kasvatustiede käsitteinä. Kasvatustieteen tutkimuskohteita ja erilaisia näkökulmia kasvatuksen ilmiökentässä. 13

14 Luennot 8 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 44 t. Aktiivinen osallistuminen luennoille sekä luentojen ja kirjallisuuden itsenäinen opiskelu ja tenttiminen (yhdistetty ryhmä- ja yksilötentti). Toteutustavat Luennot, kirjallisuuden opiskelu, tentti Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E tai uudempi painos. Johdatus kasvatustieteisiin. Siljander, P Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. (sov. osin) Tentissä osoitettu teoreettisen perustan ja käsitteistön hallinta. Syyslukukausi, 1. opintovuosi Johdatus ihmistieteelliseen tutkimukseen (3op) Introduction to human sciences Opiskelija osaa sijoittaa ihmistieteellisen tutkimuksen tieteiden kenttään on selvillä ihmistieteellisen tutkimusmetodologian monimuotoisuudesta ja sen taustana olevien erilaisten tiedekäsitysten olemassaolosta hallitsee kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen sekä monitapatutkimuksen peruskäsitteet, tyypilliset tutkimuskohteet ja tutkimusprosessien vaiheet (Ihmis)tieteen luonne. Kvantitatiivinen lähestymistapa ihmisen tutkimukseen. Kvalitatiivinen lähestymistapa ihmisen tutkimukseen. Monitapatutkimuksellinen ihmisen lähestyminen. Tutkimuksen virhelähteiden hallinta ja eettiset perusteet. Eräitä spesifejä tutkimusmenetelmällisiä kysymyksiä. Suoritustapa 1 (vain Skope:n Savonlinnan kampuksen opiskelijoille): Luennot (sis. pienryhmissä työskentelyä) 12 t ja omatoiminen työskentely 69 t. Aktiivinen osallistuminen luennoille ja temaattisten oppimistehtävien suorittaminen Moodlessa olevan aineiston avulla. Suoritustapa 2 (vain Kapsy:n kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen asiantuntijakoulutuksen sekä ohjauksen koulutuksen opiskelijoille): 2 t luentoja ja omatoiminen työskentely 79 t Moodlessa olevan aineiston ja oppimistehtävien avulla. Kasvatus- tai aikuiskasvatustieteeseen suuntautuvat voivat valita kiinnostustaan tukevia artikkeleita, videoita ja esimerkkitutkimuksia. Soveltuvin osin teokset a) Ronkainen, Pehkonen, Lindblom-Ylänne, Paavilainen. Tutkimuksen voimasanat (joko 2011 tai 2013 painos) b) Raatikainen Ihmistieteet ja filosofia. c)hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001./Uudempi. Tutki ja kirjoita 14

15 Valikoituja artikkeleja ja www-sivuja, jotka ilmoitettu Moodlessa Oppimistehtävien numeerinen arviointi asteikolla 0 5 Suoritustapa 1: syyslukukausi Suoritustapa 2: Moodleen tallennettuja oppimistehtäviä arvioidaan seuraavien määräpäivien jälkeen: 30.9., , , 31.1., ja Kvantitatiivinen tutkimus I (5op) Quantitative Research Methods I Opiskelija osaa kuvata tutkimusaineistoa taulukoiden ja kuvaajien avulla sekä käyttää eri mittaustasoihin soveltuvia tunnuslukuja. Hän osaa selittää tilastollisen päättelyn perusteet; hän tunnistaa testien käytön edellytykset sekä pystyy vertailemaan erilaisten tilastollisten testien käyttötarkoituksia. Lisäksi hän osaa tulkita tilastollisten testien tuloksia oikeata tilastollista sanastoa käyttäen, käyttää SPSS-ohjelman perustoimintoja sekä soveltaa tietojaan ja taitojaan alustavasti pienimuotoisessa harjoitustyössä sekä opinnäytetyössään. Opiskelijassa syntyy utelias ja myönteinen asenne tilastollisia menetelmiä kohtaan. Mittaaminen, otantatekniikat, tilastollinen kuvailu ja tilastollisen päättelyn perusteet. Yksi- ja useampiulotteiset frekvenssijakaumat ja tunnusluvut. Tilastollinen estimointi, hypoteesien testaaminen ja teoreettiset todennäköisyysjakaumat. Muuttujien välisen riippuvuuden kuvaaminen ja testaaminen (korrelaatiokertoimet ja khin neliön testi). Keskiarvojen erojen testaamisen perusteet (Studentin t-testi). SPSS-ohjelman käytön perusteet tutkimusaineiston analysoinnissa. Kontaktiopetus 40 t, josta luennot 20 t ja harjoitukset 20 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 93 t. Suoritustapoina a) opetukseen osallistuminen; luentojen, harjoitusten ja kirjallisuuden tenttiminen, b) luennoilla annettujen kotitehtävien suorittaminen ja niiden ratkaisujen läpikäyminen harjoituksissa ja c) harjoitustyö parityöskentelynä. Toteutustavat Opetukseen osallistuminen; luentojen, harjoitusten ja kirjallisuuden tenttiminen ja harjoitustyö parityöskentelynä. Tentittävä kirjallisuus: Nummenmaa, L Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. s , Tentti: 0-5; harjoitukset ja harjoitustyö: hyväksytty-hylätty; suoritetuista kotitehtävistä voi saada luettua hyväksi enintään 20 % tentin tulokseen. 15

16 2. opintovuosi, kevätlukukausi Kvalitatiivinen tutkimus I (5op) Qualitative Research I Opiskelija tunnistaa eri kvalitatiivisten menetelmien tieteenfilosofiset perusteet osaa muotoilla tutkimustehtävän, kuvata kvalitatiivisen tutkimusprosessin ja tunnistaa sen monimuotoisuuden osaa valita tarkoituksenmukaisen lähestymistavan erityppisiin kvalitatiivisiin tutkimustehtäviin ja käyttää joitakin kvalitatiivisten aineistojen keruu- ja analysointitapoja on selvillä virhelähteiden hallinnan eri ulottuvuuksista ja tutkimuseettisistä vaatimuksista Kvalitatiivisen tutkimuksen tieteenfilosofiset perusteet. Laadullisen tutkimusprosessin yleispiirteet. Laadullisen tutkimuksen keskeisiä aineistokeruumenetelmiä ja analyysin lähtökohtia. Luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen, aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, omatoiminen työskentely ja kirjallisen harjoitustyön laatiminen. Luennot 12 t, harjoitukset/työpajatyöskentely 20 t, tentti 2 t, itsenäinen työskentely 101 t. Eskola, & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tuomi, J. & Sarajärvi, Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi verkkoympäristössä oleva aineisto Kirjallisuus- ja luentotentin hyväksytty suorittaminen sekä aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Kirjallisuus- ja luentotentti: 0-5. Harjoitukset: hyväksytty-hylätty. Harjoitusten hyväksytty suoritus edellyttää läsnäoloa. 3. opintovuosi, syyslukukausi Kasvatustieteiden tiedonhaku (1op) Information skills in educational sciences Opiskelija tuntee oman koulutusalansa tieteellisen julkaisuprosessin, tärkeimmät kirja- ja lehtiartikkelitietokannat sekä muita keskeisiä tieteellisiä tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tehdä haettavan aiheen käsiteanalyysin, laatia hakulauseita, tehdä tiedonhakuja sekä arvioida hakujen tuloksia. Opiskelija osaa käyttää tiedonlähteitä eettisesti ja juridisesti oikein, sallitut käyttötavat tuntien ja plagiointia välttäen. 16

17 - tieteellisen julkaisutoiminnan, aineistojen luotettavuuden arvioinnin ja tekijänoikeuden perusteet - tiedonhaun aiheen analysointi ja hakulauseiden laatiminen - suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi - oman alan kotimaisten ja kansainvälisten tietokantojen käyttö Opintojakso suoritetaan tutkielmaopintojen yhteydessä. Kurssi koostuu luennoista ja demoista (2 x 2 tuntia) sekä verkkokurssista tehtävineen. Sisältyvät verkkokurssin aineistoihin Moodle-ympäristössä. Hyväksytty/hylätty Kandidaatin tutkielmaseminaari (3op) Seminar for Bachelor s Thesis Seminaarin suoritettuaan opiskelija osaa rajata aiheen, asettaa tutkimusongelman sekä valita ja perustella tutkimusongelmaansa sopivan menetelmän. Hän osaa laatia tutkimussuunnitelman ja toteuttaa tutkimusprosessin sekä esitellä tutkimusprosessin ja tulokset suullisesti ja arvioida toisten tekemiä tutkimuksia kriittisesti ja rakentavasti. Tutkimuksen tekemisen perusteet ja tutkimusprosessin eri vaiheet. Seminaarityöskentely 28 t. Itsenäinen työskentely 53 t. Seminaarityöskentelyyn osallistuminen, oheiskirjallisuuteen perehtyminen, kandidaatin opinnäytteen laatiminen, esittely ja opponointi. Eco,U Oppineisuuden osoittaminen.; Hirsjärvi, S. ym Tutki ja kirjoita.; Karisto, A. & Seppälä, U Maukas gradu. Hakala, J.T Uusi graduopas. Itä-Suomen yliopiston tutkielman ohjeet Opintojakson suorittaminen tavoitteiden mukaisesti. Käsityötieteen perusopinnot 25 op ja aineopintojen tutkimusmenetelmäopinnot. Kirjallinen viestintä 3 op. 3. opintovuosi, syys/kevätlukukausi 17

18 Kandidaatintutkielma (6op) Bachelor s Thesis Opiskelija osaa selittää käsityötieteen tutkimuksen tekemisen perusteita. Opiskelija osaa hankkia tietoja suunnitelmallisesti. Opiskelija osaa kokeilla metodologisia mahdollisuuksia osana opinnäytetyötä. Opiskelija osaa laatia tieteelliseen viestintään perustuvan tieteellisen kandidaatintyön. Opintojaksolla toteutetaan yksilöllinen tai parityönä tehtävä kandidaatin tutkielma. Tutkielman teema tai aihealue liittyy käsityötieteen alalla tehtävään tutkimukseen. Kandidaatin tutkielman teeman voi yhdistää muihin opintoihin mm. projektiharjoitteluun ja pro gradu -tutkielmaan. Itsenäinen työskentely 162 t. Tutkielma toteutetaan kandidaatin tutkielmaseminaarin yhteydessä. Opiskelija osallistuu seminaarityöskentelyyn, perehtyy oheiskirjallisuuteen, laatii kandidaatin opinnäytteen, esittelee omaa tutkimustaan ja opponoi toisen opiskelijan tuotosta. Kandidaatintyön ohjaus tapahtuu seminaareissa, silloin kun opiskelijat esittelevät aiheitaan. Kontaktiopetusta on seminaarissa ja kirjaston tiedonhaun opinnoissa yhteensä 32 tuntia ja sen lisäksi yksilö- tai parityöskentelyä. Kandidaatin- tai sivuaineen opintojen tutkielma, joka tehdään yksilö- tai parityönä, voi olla pienimuotoinen empiirinen tai teoreettis-filosofinen tutkielma. Opiskelijan on ennen kandidaatin tutkielman hyväksymistä kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja hyvää kirjallisen viestinnän taitoa. Tutkielmana kytkeytyvä kypsyysnäyte arvioidaan sisällön ja äidinkielen osalta. Hakala, J.T Uusi graduopas.; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara Tutki ja kirjoita. 15. Painos.; Karisto, A. & Seppälä, U Maukas gradu.; Itä-Suomen yliopiston tutkielman ohjeet Heikkinen, J. kirjoitelmaohjeet. Opintojakson suorittaminen tavoitteiden mukaisesti Pääaineen perusopinnot 25 op ja aineopintojen tutkimusmenetelmäopinnot. Kirjallinen viestintä 3 op. 3. opintovuosi, syys/kevätlukukausi 18

19 Kypsyysnäyte (KK) (0) Maturity Test for Candidate s Thesis Opiskelija hallitsee hyvin tutkielman aihepiirin hallitsee hyvin suomen tai ruotsin kielen osaa kirjoittaa omaan tutkimusaiheeseen liittyvää yleistajuista tekstiä. Ks. suoritustavat Kypsyysnäyte kirjoitetaan filosofisen tiedekunnan kasvatustieteellisen ja psykologian alan yleisenä kuulustelupäivänä tai erikseen sovitulla tavalla. Opiskelijalle annetaan 1-3 tutkielmaan liittyvää aihetta. Näistä valitaan yksi aihe, josta laaditaan essee. Toteutustavat Opiskelija ilmoittautuu kypsyysnäytteeseen WebOodissa sen jälkeen, kun tutkielma on lopullisessa muodossaan jätetty ohjaajalle tarkastettavaksi. Kypsyysnäytteeltä odotetaan tieteellisen asiasisällön ohella myös hyvää kieliasua. Hyväksytty-hylätty. Kypsyysnäytteen hyväksyy asiasisällön osalta tutkielman ohjaaja ja kieliasun osalta kielikeskus. Opiskelija voi ilmoittautua kypsyysnäytteeseen sen jälkeen, kun tutkielma on lopullisessa muodossaan jätetty ohjaajalle tarkastettavaksi. 3. opintovuosi Pakollinen sivuaine: Pedagogiset opinnot Pedagogiset opinnot, kandidaatin tutkinto (25op) Teacher s Educational Studies, Bachelor of Education Oppimisen ja kehityksen perusteet (5op) Basics of Learning and Development Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata, selittää ja käyttää kasvatustieteen, pedagogiikan ja erityispedagogiikan käsitteitä. Opiskelija tunnistaa oppijan näkökulman keskeisyyden kasvussa ja 19

20 oppimisessa. Opiskelija osaa selittää vuorovaikutuksen keskeisenä prosessina kasvussa ja kasvatuksessa sekä opetuksessa ja oppimisessa. Opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida ryhmäilmiöitä, vuorovaikutuksen, ryhmäprosessin ja dynamiikan eri muotoja ja keinoja pedagogisessa toiminnassa. Opiskelija osaa toimia tasavertaisena ryhmän jäsenenä tiedostaen ja analysoiden sekä oman että muiden toimijoiden merkityksen ryhmän toiminnalle pedagogisesta näkökulmasta. Opiskelija osaa keskustella kokonaisvaltaisesti kasvusta ja oppimisesta sekä niiden tukemisesta, kasvatuksesta ja opetuksesta sekä kasvattajuudesta ja opettajuudesta. Opintojaksolla käsitellään käsityksiä yhteiskunnasta, ihmisestä, tiedosta ja toiminnasta kasvatuksessa ja opetuksessa sekä niiden ilmeneminen opetussuunnitelmien perusteiden laadintaprosessissa ja lainsäädännössä. Jaksolla käydään läpi oppimisen, kehityspsykologian, erityispedagogiikan ja vuorovaikutuksen peruskäsitteistöä. Teemoina ovat myös oppijan kohtaaminen ja kuuleminen sekä kehityksen huomioiminen ja tukeminen. Opintojaksolla käsitellään myös vuorovaikutusosaaminen lapsi- ja aikuisryhmien opetuksessa ja oppimisessa sekä ryhmädynamiikan ja ryhmäprosessien käsitteellistämistä. Luento 24 t, pienryhmätyöskentely 14 t, itsenäinen työskentely 97 t, joka sisältää myös opintopiiriopiskelua, ja luento- ja kirjallisuustentti 2 t. Tentitään luentotentin yhteydessä: Nurmi, J-E, Ahonen, T. Lyytinen, H, Lyytinen, P. Pulkkinen, L & Ruoppila, I Ihmisen psykologinen kehitys. Wsoy. (soveltuvin osin) Nikkola, T., Rautiainen, M. & Räihä, P. (toim.) Toinen tapa käydä koulua. Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa. Tampere: Vastapaino. (soveltuvin osin) Opintopiirityöskentelyn oheiskirjallisuus: Cantell, H Ratkaiseva vuorovaikutus. Pedagogisia kohtaamisia lasten ja nuorten kanssa. Jyväskylä: PS-kustannus. Keltikangas-Järvinen, L Temperamentti ja koulumenestys. Kujala, T. ym Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. Neuro- ja kognitiotieteellinen näkökulma. Opetushallitus. Rauste-von Wright, M. & von Wright, J. & Soini, T Oppiminen ja koulutus. 9. uud. p. Helsinki: WSOY. Salmivalli, C Kaverien kanssa. Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS-kustannus. Säljö, R Oppimiskäytännöt: Sosiokulttuurinen näkökulma. WSOY. 20

21 Aktiivinen osallistuminen pienryhmäopetukseen hyv/hyl, opintopiiritehtävä hyv/hyl ja tentti vuosi syksy, aineenopettajan pedagogiset opinnot 2. vuosi syksy Orientaatio opettajuuteen (2op) Orientation to Teaching and Teacher s Work Opiskelija tietää opetussuunnitelman opetusta ohjaavana lähtökohtana. Opiskelija tietää tutkivan opettajuuden periaatteet ja osaa arvioida käytännön oppimis- ja opetustilanteita sekä niihin liittyviä ilmiöitä erilaisissa oppimis- ja opiskeluympäristöissä peilaten niitä teoriaan. Opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata vuorovaikutuksen eri muotoja ja keinoja pedagogisessa toiminnassa. Opintojakson teemoina ovat opetussuunnitelma ja sen tasot opetuksen perustana sekä tutkivan opettajan pedagoginen ja didaktinen ajattelu yksilön ja ryhmän tasolla tapahtuvassa opiskelu-opetus-oppimis-prosessissa. Jaksolla käsitellään oppilaiden oppimisedellytysten havainnointia ja tulkintaa sekä niiden merkitystä tutkimuksen näkökulmasta. Opintojaksolla käsitellään myös vuorovaikutusta yhteisöllisyyden ja moniammatillisuuden lähtökohtana. Ammatillista kasvua tukeva portfoliotyöskentely alkaa. Luennot 14 t, pienryhmäopetus 8 t, itsenäinen työskentely 32 t ja opintotehtävät osana ammatillisen kasvun portfoliota. Oheismateriaalina käytetään ajankohtaista kirjallisuutta erikseen sopien sekä valtakunnallisia opetussuunnitelmien perusteita. Aktiivinen osallistuminen pienryhmäopetukseen hyv/hyl ja opintotehtävät osana ammatillisen kasvun portfoliota hyv/hyl. Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op Opintojakso suoritetaan Orientoiva harjoittelu (H1) 3 op -opintojakson yhteydessä. Luokanopettajakoulutus, luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajan koulutus, erityisopettajien koulutus, kotitalousopettajakoulutus, käsityönopettajakoulutus, ohjauksen koulutus 1. vuosi, syksy; aineenopettajan pedagogiset opinnot 2. vuosi, syksy 21

22 Orientoiva harjoittelu (H1) (3op) Orientative Practice Suoritettuaan harjoittelun opiskelija osaa kuvata opettajan työtehtäviä ja koulua oppimisympäristönä. Opiskelija tunnistaa eri ikäkauden oppilaiden kasvuun ja kehittymiseen liittyviä piirteitä sekä osaa kuvata ja jäsentää opetus-opiskelu-oppimisprosessia vuorovaikutteisen pedagogiikan näkökulmasta. Opiskelija osaa pohtia reflektiivisesti oppimista ja opettamista koskevia asenteitaan, ennakkokäsityksiään sekä osaa liittää pohdintansa teoreettisiin näkökulmiin ja oman pedagogisen käyttöteoriansa kehittämiseen. Opiskelija tutustuu opettajan työn kokonaiskuvaan ja kouluun toimintaympäristönä. Opiskelija tutustuu oppimistilanteiden vuorovaikutussuhteisiin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa tiimityönä oppimistilanteita. Opiskelija observoi systemaattisesti erilaisten oppilasryhmien oppitunteja. Opiskelija tutustuu tieto- ja viestintäteknologian käyttöön kouluympäristössä. Opiskelija tutustuu kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön ja sen käytänteisiin. Opiskelija kirjaa oppimiskokemuksensa ammatillisen kasvun portfolioon. Harjoittelun laajuus on 3 opintopistettä. Harjoittelusuoritukseen kuuluu oppituntien systemaattista observointia, seurantatehtäviä, oppimistilanteiden suunnittelua ja toteuttamista, ryhmäohjausta, koulun toimintaan osallistumista, harjoittelun aloitus- ja päätösseminaari sekä oman oppimisen pohtimista ja arviointia (portfoliotyöskentely). Kontaktiopetusta 42 tuntia ja itsenäistä työskentelyä 39 tuntia. Toteutustavat Harjoittelu suoritetaan opintojakson Opettajuuteen orientoituminen (2 op) yhteydessä. Harjoittelun yksityiskohtainen kuvaus esitetään erillisessä harjoittelusuunnitelmassa (linkki) Esitetään erillisessä harjoittelusuunnitelmassa. (linkki) Aktiivinen osallistuminen ohjaustilaisuuksiin ja koulun toimintaan, oppimistilanteiden hyvä suunnittelu ja toteuttaminen sekä harjoittelusuunnitelmassa ilmaistut arviointikriteerit. (linkki) Harjoittelu arvioidaan hyväksytty/hylätty. Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op Samanaikainen opintojakso Orientaatio opettajuuteen -opintojakson kanssa. Opiskelijan tulee esittää lasten ja nuorten kanssa toimivilta edellytettävä rikostaustaote normaalikoulun johtavalle rehtorille ennen harjoittelun alkamista. 22

23 Luokanopettajakoulutus, luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajan koulutus, erityisopettajien koulutus, kotitalousopettajakoulutus, käsityönopettajakoulutus 1. vuosi, syksy; aineenopettajan pedagogiset opinnot 2. vuosi, syksy Lisätietoja Orientoiva harjoittelu (H1) 3 op ja Orientaatio opettajuuteen 2 op -opintojaksoihin ilmoittaudutaan WebOodissa samanaikaisesti annettuun määräaikaan mennessä Oppiminen ja pedagoginen tuki (5op) Learning and Pedagogical Support Opiskelija osaa selittää oppimisteorioiden merkityksen tiedonmuodostuksen kannalta sekä osaa arvioida tietoteoreettisen ja oppimisteorioiden viitekehyksen merkitystä opetusmenetelmien valinnassa. Lisäksi opiskelija osaa selittää pedagogisen tuen tarpeen arvioinnin teoreettiset perusteet ja erilaisten opetusmenetelmien soveltamismahdollisuudet tuen eri tasoilla. Opiskelija tunnistaa ja arvioi oppivan yhteisön ideaa ja käytäntöjä. Opintojakso sisältää oppivan yhteisön käsitteellistämistä, käytäntöä ja tutkimusta, keskeiset tieto- ja oppimisteoriat, kolmiportaisen tuen mallin sekä tuen tarpeen arvioinnin teoreettiset perusteet ja erilaisten pedagogisten ratkaisujen soveltamismahdollisuudet tukitoimien suunnittelussa. Tentti (sähköinen, 2 t), tenttiin valmistautuminen 52 t, verkkotyöskentely ja oppimistehtävä 81 t. Toteutustavat Hyväksytty tentin suorittaminen on edellytyksenä verkko-opiskeluun osallistumiselle. Tentittävä kirjallisuus Ikonen, O. & Krogerus, A. (toim.) Ainutkertainen oppija. Erilaisuuden ymmärtäminen ja kohtaaminen. Tynjälä P Oppiminen tiedon rakentamisena. Kirjayhtymä. Verkkotyöskentelyn ja oppimistehtävän lähdemateriaali: Mitchell, D What really works in special and inclusive education. Using evidence-based teaching strategies. Routledge. Kokoteksti EBSCO e-book-palvelu. Lisäksi sisältöön sopivia artikkeleita. Tentti hyv-hyl, aktiivinen osallistuminen verkkotyöskentelyyn hyv-hyl, oppimistehtävä

24 Erityisopettajien koulutus 2. opintovuosi kevätlukukausi; Erityispedagogiikan tieteenalaopinnot 1. opintovuosi Yhteisöllisen oppimisprosessin perusteet (3op) Foundations of Communal Learning Processes Opiskelija osaa soveltaa ryhmän ohjaamisen taitoja ryhmän toiminnan suuntaamiseen sekä vahvistamaan oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä sekä oppijoiden osallisuutta ryhmässä. Opiskelija osaa suunnitella ja ottaa käytäntöön yhteisöllisen ja tutkivan oppimisen ja toimimisen sekä opetusteknologian ja hyvien käytänteiden mahdollisuuksia eri oppiaineissa. Opiskelija osaa arvioida moniammatillisia toimintaympäristöjä sekä erilaisia oppimisympäristöjä. Opiskelija osaa arvioida oppijoiden opiskelu- ja oppimisprosessia sekä oppimisen tuloksia. Opintojakso sisältää oppimisympäristöjen käsitteellis-teoreettista tarkastelua ja niiden soveltamista yhteisölliseen tiedonrakentamiseen eri oppiaineissa. Jaksolla käsitellään myös arviointia itsesäätelyn ja oppimisen tukena, tutkivaa ja yhteisöllistä oppimista sekä yhteisopettajuutta. Luennot 8 t. Muu opetus: Pienryhmäopetus: Joensuun aineenopettajakoulutus sekä luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajankoulutus: 22 t, itsenäinen työskentely 50 t sisältäen ammatillisen kasvun portfoliotehtävät Luokan- ja erityisopettajakoulutus: luento- ja kirjallisuustentti 2 t, pienryhmätyöskentely 6 t, itsenäinen työskentely 66 t sisältäen ammatillisen kasvun portfoliotehtävät Kotitalous- ja käsityöopettajakoulutus: luento- ja kirjallisuustentti 2 t, pienryhmätyöskentely 10 t, itsenäinen työskentely 62 t sisältäen ammatillisen kasvun portfoliotehtävät Tentittävä kirjallisuus luokan- ja erityisopettajakoulutus sekä kotitalous- ja käsityöopettajakoulutus: Uusikylä, K. & Atjonen, P tai uudempi painos. Didaktiikan perusteet. WSOY. Kumpulainen, K. ym Oppimisen sillat: kohti osallistuvia oppimisympäristöjä. CICERO Learning, Helsingin yliopisto. (pdf) Oheiskirjallisuus: Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L Tutkiva oppiminen: järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY Kansanen, P Opetuksen käsitemaailma. PS-kustannus. Aine- ja alakohtainen oheiskirjallisuus ilmoitetaan opetuksen yhteydessä. 24

25 Aktiivinen osallistuminen pienryhmäopetukseen hyv/hyl ja opintotehtävät 0-5. Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op Orientaatio opettajuuteen 2 op Orientoiva harjoittelu (H1) 3 op Opintojakso suoritetaan Opetuksen perusteiden harjoittelu 7 op (H2) -opintojakson yhteydessä 3. vuosi syksy Opetuksen perusteiden harjoittelu (H2) (7op) Basic Teaching Practice Suoritettuaan harjoittelun opiskelija osaa soveltaa opetussuunnitelmaa opetusta ja kasvatusta ohjaavana asiakirjana. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetustaan soveltaen oppimisteorioita sekä käyttää opetuksessaan erilaisia opetusmenetelmiä, työtapoja sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Opiskelija tunnistaa oppilaiden erilaisia oppimistarpeita ja osaa rakentaa tarkoituksenmukaisia opiskeluympäristöjä ja yleisen tuen muotoja. Opiskelija osaa ohjata oppilaiden opiskelutaitojen kehittymistä ja arvioida oppilaiden opiskelu- ja oppimisprosessia sekä oppimisen tuloksia. Opiskelija tunnistaa ja osaa kuvata moniammatillisen yhteistyön toimintatapoja ja osaa arvioida jaetun asiantuntijuuden merkitystä työyhteisössä. Opiskelija osaa soveltaa yhteisopettajuutta opetuksessaan. Opiskelija osaa reflektoida opetuskokemuksiaan oppijoita, oppimista ja opetusmenetelmiä koskevan praktisen ja teoreettisen tiedon avulla. Opiskelija tutustuu opetussuunnitelmaan opetusta ja kasvatusta ohjaavana asiakirjana sekä perehtyy opettajan perustehtäviin ja niiden hoitamiseen. Opiskelija analysoi oppitunteja. Opiskelija suunnittelee yksin ja yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa opetusta ja toteuttaa sitä käyttäen erilaisia opetusmenetelmiä, työtapoja sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Opiskelija hyödyntää opetuksessaan yleisen tuen muotoja. Opiskelija harjoittelee ryhmän ohjaamisen taitoja. Opiskelija tutustuu moniammatillisen yhteistyön toteutukseen koulussa. Opiskelija arvioi oppilaiden edistymistä sekä omaa toimintaansa. Opiskelija kirjaa reflektointinsa ammatillisen kasvun portfolioon. Harjoittelun laajuus on 7 opintopistettä. Harjoittelusuoritukseen kuuluu opetuksen seuraamista, seurantatehtäviä, opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia, yksilö- ja ryhmäohjauksia, koulun toimintaan osallistumista, harjoittelun aloitus- ja päätösseminaari sekä portfoliotyöskentelyä. Harjoittelun yksityiskohtainen kuvaus esitetään erillisessä harjoittelusuunnitelmassa. (linkki). Kontaktiopetusta 70 tuntia, itsenäistä työskentelyä 119 tuntia. 25