Vihaiset paikalliset: Diskurssianalyysi paikallislehtien sivuilta Kontiorannan varuskunnan lakkauttamisen kontekstissa

Transkriptio

1 Vihaiset paikalliset: Diskurssianalyysi paikallislehtien sivuilta Kontiorannan varuskunnan lakkauttamisen kontekstissa Seminaarityö Maria Lähteenmäen & Jani Karhun johtamassa Varuskunta- ja paikallisyhteisö seminaarissa Tekijät: Atte Lehmusoksa (234678) & Sebastian Lindsten (234681)

2 Sisällysluettelo 1.Johdanto Aineisto Metodi ja tutkimuskysymykset Pohjois-Karjala VS. Helsinki.5 3. Pääpiru Politiikka ja varuskunta: Vaalivuosi ja sen vaikutus Sota-ajan oikeutus Johtopäätökset..12 Lähteet

3 3 1. Johdanto 1.1 Lakkauttaminen Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiolahden kunnassa päätettiin lakkauttaa kevät-talvella 2012, josta nousi erittäin suuri mediakohu. Lakkauttamisen syynä oli puolustusvoimien säästösuunnitelma, johon kuului Kontiorannan lisäksi viisi muuta varuskuntaa: Kotkan rannikkopataljoona ja Ilmavoimien teknillinen koulu määrättiin lopetettavaksi 2013 loppuun mennessä ja Pioneerirykmentti Keuruulla, Hämeen rykmentti Lahdessa ja Lentosotakoulu Kauhavalla vuoden 2014 loppuun mennessä. Varsinkin Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen tuli kuitenkin kaikista eniten esille julkisessa keskustelussa ja herätti vahvaa protestimieltä Pohjois-Karjalassa. Varuskuntauudistus sai rumia poliittisia käänteitä, kun Puolustusministeri Stefan Wallinia syytettiin Dragsvikin suomenruotsalaisen varuskunnan suosimisesta kieliperustein. Tapaus sai nimen "Dragsvik-kohu", joka lopulta johti Wallinin eroamiseen Puolustusministerin virasta. Wallinin todettiin antaneen pääesikunnalle eräänlaista poliittista ohjausta, joka lopulta johti Dragsvikin poistamiseen lakkautettavien varuskuntien listalta. Varuskunnan lopettaminen aloitti suuren media keskustelun varsinkin Pohjois-Karjalassa, josta se levisi aina Helsinkiin saakka mielenosoitusten muodossa. Pohjois-Karjalaisessa mediassa päätöstä kauhisteltiin ja analysoitiin kiivaasti parin kuukauden ajan ja se sai lisää vettä myllyyn, kun Wallinin tapaus tuli julkisuuteen melkein heti säästöohjelman julkistamisen jälkeen. 1.2 Aineisto Valitsimme käsiteltäviksi paikallislehdiksi Karjalan Heilin ja Pielisjokiseudun. Pielisjokiseudun valitsimme, koska se oli ainoa paikallislehti, jonka toimitus sijaitsi Kontiolahdella, ja oli juuri Kontiolahtelainen paikallislehti. Karjalan Heili on profiloitunut Joensuun paikallislehtenä, mutta se linjaa itsensä koko Pohjois-Karjalan seudun paikallislehdeksi, toisen lehden mukaan ottaminen antaa laajempaa perspektiiviä ja arvokasta lisämateriaalia, sillä molemmat paikallislehdet ovat hyvin vähäsivuisia. Karjalan Heili ilmestyy kaksi kertaa viikossa, kun taas Pielisjokiseutu vain kerran viikossa. Kyseisten paikallislehtien valintaan vaikutti myös niiden helppo saatavuus

4 4 Joensuun Kaupungin kirjastosta. Lehtiä ei ollut vielä mikrofilmattu, joten saimme käydä ne manuaalisesti läpi. Karjalan Heilin levikki on kokonaisuudessaan kappaletta Joensuun alueella, mukaan lukien ympäröivät kunnat. 1 Pielisjokiseutu on taasen tähän verrattuna hyvinkin pieni levikkinsä suhteen, joka on 4000 lehteä. 2 Pielisjokiseutu ilmestyy pääasiassa Kontiolahdessa. Tarkasteluun otimme helmikuun ja maaliskuun lehdet, eli ajanjakson, jolloin varuskunnan lakkauttaminen herätti suurinta kohua. Lehdistä pyrimme poimimaan kaikki varuskunnan lakkauttamiseen liittyvät tekstit, otimme myös mukaan Stefan Wallinin Dragsvik-kohua käsittelevät tekstit, koska se liittyi niin läheisesti varuskunnan lakkauttamiseen. Aineisto sisältää enimmäkseen artikkeleita ja muutamia reportaaseja, kuin myös mielipidekirjoituksia. Yhteensä varuskunnan lakkauttamista käsitteleviä tekstejä oli 21. Aineiston vahvuutena voidaan nähdä sen genrejen monipuolisuus. Puutteena aineistossa voidaan nähdä se että, lehdet ilmestyvät niin harvoin. Tällöin tutkijalle saattaa muodostua vääristynyt kuva tapahtumien kulusta. 1.3 Metodi ja tutkimuskysymykset Metodina sovellamme diskurssianalyysia ja lähilukua. Päädyimme erillisten diskurssien esille nostoon, koska se antaa mielestämme lukijalle kokonaisemman kuvan lehdistä käydyssä keskustelusta. Jos esimerkiksi olisimme käyneet tekstit kronologisessa järjestyksessä, tekstien muodostama kokonaiskuva olisi saattanut jäädä epäselväksi. Keskitymme lähiluvun avulla myös siihen miten erilaiset diskurssit teksteissä on rakennettu. Esimerkiksi, minkälaisia sanavalintoja teksteissä on käytetty. Tutkimuskysymyksinä esitämme, miten lehtien palstoilla eri yhteisöjen jäsenet ovat reagoineet tapahtumaan ja miten se on ilmennyt kirjoituksissa, sekä ovatko jotkut ihmiset pyrkineet hyödyntämään tilannetta. Päätavoitteenamme on tarkastella, mitä diskurssit kertovat yhteisöistä, eli mitä Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen kertoo kontiolahtelaisista ja pohjoiskarjalalaisista

5 5 2. Pohjois-Karjala VS. Helsinki Yhdistävänä teemana lehdistä paljastui vastakkainasettelu Pohjois-Karjalan ja Helsingin välillä. Teema oli vahvemmin esillä Karjalan Heilissä, mutta myös Pielisjokiseudussa siitä oli vahvoja viittauksia. Heilin uutisoidessa ensimmäistä kertaa varuskunnan lakkauttamisesta helsinkiläisistä päättäjistä käytettiin sanavalintaa Helsingin Herrat, joka automaattisesti asetti Pohjois-Karjalan asukkaat alempaan asemaan. Artikkelissa on myös suora lainaus Pertti Haukalta sosiaalidemokraattiselta kunnanhallituksen puheenjohtajalta, jossa hän kommentoi varuskunnan poistamista viivytystaisteluna Helsinkiä vastaan. Artikkelissa on myös kuva, jossa Sotilasläänin komentaja Jukka Pennanen tiedottaa asiasta medianvälineiden ympäröimänä. Kuvatekstissä lukee Nyt riitti tähän maakuntaan etelänkin mediaa. Kommentin rivienvälistä on siis selvästä luettavasta asenne että, pääkaupunkiseudun mediaa ei ole aikaisemmin kiinnostanut Pohjois-Karjalan tapahtumat, mutta ikävien uutisten ilmetessä saapuvat heti haaskalle. Kokonaisuudessaan helsinkiläisistä ja etelän mediasta välitetään siis hyvin negatiivinen kuva yleisölle. Kohdeyleisöä ajatellen, tämä onkin luultavasta hyvä tehokeino. 3 Karjalan Heilin mielipideosastolla Helsinki sai kovaa riepottelua osakseen Kansallinen häpeä kirjoituksessa. Öisinajattelija nimellä kirjoittanut henkilö ilmentää tukensa Kontiorannan varuskunnalle ja lähtee erittelemään Helsingin varuskunnan Santahaminan puutteita. Kirjoituksen keskeinen idea on kuinka paljon hyödyttömämpi Santahamina on verrattuna Kontiorantaan. Seuraava lainaus on hyvin kuvaava esimerkki kahden varuskunnan välisestä vertailusta Santahaminalla ei ole minkään valtakunnan sotahistoriaperinteitä. Pohjois-Karjalan prikaatilla on. Mielipidekirjoitus on toki yksittäisen henkilön tekemä, mutta se kertoo myös jotakin itse Karjalan Heilistä, joka on päättänyt julkaista sen. 4 Pielisjokiseudussa lyhyt sivu-uutinen Pessimisti ei pety käsitteli kontiorantalaisen varuskuntakouluttajan tulevaisuutta. Tulevia työmahdollisuuksia haastateltava Janne Turunen kommentoi seuraavasti Se on varmaa, että pääkaupunkiseudulle tai Lappiin perhe ei halua lähteä töiden perässä. Tekstissä ei tarkemmin selitetty, miksi pääkaupunkiseutu ei ehdottomasti ollut 3 Salonen, Kylmiä olivat yhden päivän uutiset, Karjalan Heili, Öisinajattelija, Kansallinen häpeä, Karjalan Heili,

6 6 vaihtoehto. 5 Artikkelissa Valtion vastuuta kaivataan käsiteltiin Kontiolahden asemaa varuskunnan lakkauttamisen ja muiden valtion uudistusten yhteydessä. Sävy uudistusten vaikutuksiin oli hyvin negatiivinen. Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttynen kommentoi aihetta seuraavasti Valtio ampuu sarjatulella Pohjois-Karjalaa kohti Lausahdus ei sisällä itsessään viittausta Helsinkiin, mutta mielikuvana se on erittäin helposti rakennettavissa, koska valtion päättäjät asuvat Helsingissä Pääpiru Puolustusministeri Stefan Wallin joutui eroamaan virastaan keväällä 2012 Dragsvik-kohun takia. Wallinia syytettiin Dragsvikin varuskunnan suosimisesta kieliperustein melkein heti, kun tieto muista lakkautettavista varuskunnista oli saatu. Paikallislehtien uutisoinnissa Wallin antoi kasvot Kontiorannan varuskunnan alasajolle ja kielikysymykseen kiinnitettiin huomiota. Dragsvik kohun kasvaessa, myös paikallislehdet ruotivat Wallinia entistä enemmän. Karjalan Heilin ensimmäisessä uutisoinnissa varuskunnan lakkauttamisesta Kylmiä olivat yhden päivän uutiset mainitaan Wallin, mutta häntä ei nosteta kuitenkaan sen enempää esille. Kielikysymykseen liittyvä kanta kuitenkin tulee erittäin selväksi maakunnan anonyymistä kommentista: Kielipolitiikkahan meidät nyt voitti... 7 Karjalan Heilin mielipidekirjoituksessa Kansallinen häpeä Wallinia kommentoitiin seuraavasti: On hämmästyttävää että jäävi 'ruotsalaisministerimme' sai kielipelin seurauksena tahtonsa läpi Dragsvikin varuskunnan suhteen. Pielijokiseudussa ilmestyneessä artikkelissa "Veteraanit noituvat varuskuntien alasajoa haastateltu veteraani kiinnitti juuri huomiota Wallinin suomenruotsalaisuuteen ja leimasi hänet epäluotettavaksi. Wallinin suomenruotsalaisuuden esille nostaminen teksteissä korostaa piilotetusti kontiolahtelaisten ja muiden pohjoiskarjalaisten suomalaisuutta. Varuskunnan puolustajat eivät taistele siis vain oman paikkakuntansa puolesta, vaan myös Suomen puolesta. 8 5 Tolvanen, Pessimisti ei pety, Pielisjokisetu, Nevalainen, Valtion vastuuta vaaditaan, Pielisjokiseutu, Salonen, Kylmiä olivat yhden päivän uutiset, Karjalan Heili, Öisinajattelija, Kansallinen häpeä, Karjalan Heili, ; Tolvanen, Veteraanit noituvat varuskuntien alasajoa,

7 7 Pielisjokiseudussa ilmestyi artikkeli Stefan Wallinin vierailusta Kontiorannassa. Otsikko on jo erittäin puhutteleva Osanottomme ja näkemiin Artikkeliin liitetyssä kuvassa näyttäytyy mustiin pukeutunut Wallin upseerien kera, joka korostaa entisestään hautajaistunnelmaa. Alaotsikkona Prikaatia ei ole käytetty pelinappulana tai vaihtokauppojen välineenä, vakuutteli Wallin Tässä yhteydessä tulee huomioida sanavalinta vakuutteli, joka luo lukijalle selvän kuvan siitä että Wallinilla ei ole puhtaat jauhot pussissa. Reportaasista välittyy kuva että Wallinilla oli hyvin kiire vierailunsa kansa, eikä hän ollut siitä pahoillaan. Reportaasissa kuvaillaan kuinka Wallin vietti Kontiorannassa vain tunnin Reportaasissa kirjoitetaan myös kuinka Wallin saapui varuskuntaan pikapikaan ja että, medialle pidetty tiedotustilaisuus oli vielä hätäisempi kuin johtaville upseereille pidetty istunto. Artikkelista välittyi mielikuva, jonka mukaan Wallin teki vierailun pelkästään protokollan vuoksi, eikä oikeasti ollut kiinnostunut kontiolahtelaisten kohtaloista. 9 Samaisessa Pielisjokiseudun numeron mielipidekirjoituksessa Kontioranta in memoriam kirjoittaja Esa Manninen pohtii sarkastiseen sävyyn, pystyisikö Wallin sodan syttyessä kärräämään Dragsvikistä joukkoja Pohjois-Karjalan avuksi. Tekstin sisältä huokuu aivan selvää halvennusta ja pilaa Wallinia kohtaan ja on samassa negatiivisessa linjassa aiemmassa kappaleessa mainitun tekstin kanssa. 10 Dragsvik-kohun kasvaessa maaliskuussa paikallislehdet ottivat myös osansa Wallinin tekojen erottelusta. Karjalan Heili 21.3 julkaisi perussuomalaisten kansanedustajan Osmo Kokon kirjoituksen Wallin tilille, missä Kokko hyökkää Wallinia vastaan kuin yleinen syyttäjä ja pohtii mahdollista Kontiorannan säilyttämistä. Karjalan Heili jatkoi samanlaista Wallinin negatiivista käsittelyä 25.3 ilmestyneessä kirjoituksessa Vala on aina vala 11 Pielisjokiseudussa 22.3 uutisointiin Wallinia vastaan tehdystä mielenosoituksesta Helsingistä, johon osallistui Pohjoiskarjalaisia myös yksi bussillinen. Tänään vaaditaan Wallinin eroa Tekstissä kuvaillaan kuinka äkäiset ja vihaiset ihmiset haluavat saada valehtelusta kiinni jääneen Wallinin eroamaan. Uutisoinnin kuvassa näyttäytyy kaksi vakavaa jämerää pohjoiskarjalaista miestä, jotka aikovat sanoa Wallinille suorat sanat. 12 Pielisjokiseutu, Tolvanen, Osanottomme ja näkemiin, Pielisjokiseutu, Manninen, Kontioranta in memorian, Pielisjokiseutu, Kokko, Wallin tilille, Karjalan Heili, ; Kontturi, Vala on aina vala, Karjalan Heili, Tolvanen, Tänään vaaditaan Wallinin eroa, Pielisjokiseutu,

8 4. Politiikka ja varuskunta: Vaalivuosi ja sen vaikutus 8 Vuosi 2012 oli tärkeä vuosi varsinkin poliitikoille, sillä syksyllä pidetyt kunnallisvaalit olivat jo hyvin esillä alkuvuodesta, kun lehdistö haastatteli, tai rinnasti eri puolueiden edustajia liittyen Kontiorannan varuskunnan lakkauttamiseen, sekä Kontiolahden kunnan selviytymiseen. On hyvinkin selvää, että kritisoimalla varuskunnan alasajoa poliitikot pystyivät kalastelemaan ääniä kunnan asukkailta, sillä varuskunnan menetys oli suuri isku jo kärsineelle kunnalle. Tässä osiossa otetaan muutamia esimerkkejä lehtien sivuilta ja analysoidaan niitä miettien yhteisöä yhteisössä, tällä kertaa poliitikkoja. Poliittiset kannanotot tulivat niin ilmeisesti esille lähdeaineistosta, että ne tuli nostaa omaksi diskurssikseen. Kuten tiedämme, politiikka ja vapaa sana ovat yhteiskuntamme peruspilareita, joten suurien vaalien alla poliitikoilla on mahdollisuus kääntää kelkkansa ja liikkua hieman eri urilla kuin muu puolue, jos se takaa henkilölle melkein varman valinnan kuntien valtuustoihin. Tästä hyvä esimerkki onkin kokoomuksen Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Aulikki Sihvosen lausunto: Nyt pitää myöntää, ettemme onnistuneet oman alueen edunvalvonnassa, ja täytyy vaan ottaa vastaan, mitä sieltä tulee. Emme mekään varuskunnan lakkauttamista hyväksy, ja sellaiset terveiset välitin viime viikonloppuna puoluevaltuustokokouksessamme. Viestimme oli, että me oikeasti tarvitaan niitä työpaikkoja 13 Kun emme tiedä Sihvosen aiempaa poliittista uraa, niin joudumme ajattelemaan asiaa tämän lausunnon pohjalta. Lausunnosta huokuu aivan selvästi tuki Kontiolahden kuntaa kohtaan ja suruvalittelut menetettyjen työpaikkojen takia. Mielenkiintoista on nähdä, miten mitä ilmeisimmin Pohjois-Karjalan piirin vaikutusvalta on huvennut, tai mennyt kuuroille korville kokoomuksen koko maata koskevassa linjauksessa. Tietenkin jokainen haluaa vedota kotialueensa suuntaan, mutta nyt vaikuttaa siltä, että joko Sihvonen haluaa antaa lausunnossaan ilmi, että hän on todellakin huolissaan Kontiolahden kunnan väestön puolesta, tai että hän on kunnallisvaaleja ajatellen löytänyt hyvän aiheen kerätäkseen itselleen tarpeeksi ääniä. Tällainen toiminta on hyvinkin ymmärrettävää varsinkin tulevia kunnallisvaaleja ajatellen. 13 Tolvanen Sami, Elämää on prikaatin lakkauttamisen jälkeen, Pielisjokiseutu,

9 9 Lehtien artikkeleiden perusteella keskusta-puolue oli paljon aktiivisempi äänien kalastamisessa, sillä heidän mielipiteitään ja toimiaan kuvataan monissa eri päivien artikkeleissa. Artikkeleissa nähdään keskustan poliitikkojen edesottamuksia niin mielenosoituksista Helsingissä, sekä lausuntoja Pohjois-Karjalan kuntien tulevaisuudesta. Etenkin kuntien johtajat ovat suuressa äänessä, mikä sinänsä on erittäin normaalia, sillä mahdollisten kuntaliitosten myötä heidän työpaikkansa ovat vaarassa ja on hyvin mahdollista, että nyt varuskunnan poistuessa kunta joutuu liittymään alati suurenevaan Joensuun kuntaan. Mietittäessä näiden kaikkien artikkeleiden sisäistä sanomaa, asia on hyvinkin selvä: Jokainen haastateltava tai lausunnonantaja on ainakin jossain suhteessa hyvinkin huolestunut Kontiorannan varuskunnan poislähdöstä, koska sillä on vaikutus koko Pohjois-Karjalan alueelle. Toiset perustelevat sitä maanpuolustuksen heikkenemisellä, toiset taas työpaikkojen lähdön näkökulmasta. 14 Mutta kumpi näistä on se tärkeämpi? Suomi ei tällä hetkellä ole uhattuna mistään suunnasta, joten vetoaminen maanpuolustukseen on jotenkin outo ajatus lähteä liikkeelle. Työpaikkojen menetys ja mahdollinen nuorison syrjäytymien ovat varmaankin hyvin valideja argumentteja tässä kohdassa, joka on hyvinkin mahdollista etenkin siinä vaiheessa, että Kontiolahti ei liity Joensuuhun. Tähän hyvin liitetään mahdollisten tukipakettien tuominen Pohjois-Karjalaan. 15 Muut puolueet, kuten SDP (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue), PS (Perussuomalaiset) sekä pienemmät puolueet eivät näkyneet Pielisjokiseudun artikkelien sanojen lomassa kuin statisteina, mutta näiden puolueiden jäsenet olivat kuitenkin esillä Karjalan Heilissä enemmän. Olisiko tässä jonkinlainen poliittinen asetelma näiden kahden lehden välillä? Kun emme voi tarkastella näin pienen otoksen kautta poliittisia vakaumuksia Pohjois-Karjalan ja Kontiolahden alueella, niin voimme vain spekuloida, mikä oikea tilanne on. Lukijalle pyritään antamaa kuvaa kuntien isistä ja äideistä, jotka huolehtivat kuntalaisten perään. Tämähän on juuri se, mihin jokainen itseään kunnioittava poliitikko pyrkii, sillä kuten aiemmin on jo mainittu, vuosi 2012 oli kunnallisvaalivuosi. Äänien hankkiminen ja positiivisen julkisuuskuvan antaminen on kaikki kaikessa kunnallisvaaliehdokkaille, kommentoimalla varuskunnan lakkauttamista ja asettumalla "uhrien" puolelle poliitikot kosiskelivat omia mahdollisia äänestäjiään. 14 Nevalainen Raija, Valtion vastuuta vaaditaan, Pielisjokiseutu, ; Tolvanen Sami, Kaksi bussia lähtee, Pielisjokiseutu, ; Nevalainen Raija, Päätös on kumottava, Pielisjokiseutu, ; Nevalainen Meija, Karjalan kansaa ei lannisteta, Pielisjokiseutu Nevalainen, Karjalan kansaa ei lannisteta, Pielisjokiseutu,

10 10 Ottavatko poliitikot kaiken irti varsinkin tälläisestä suuresta menetyksestä, mikä kohtasi Kontiolahden kuntalaisia? Paikallislehtien artikkeleiden perusteella ottivat. Kritisoimalla erittäin kovaäänisesti varuskunnan lakkauttamista poliitikkojen oli mahdollista, joko näpäyttää toisten puolueiden tulevia ehdokkaita, tai muuten vain parantaa asemaansa äänestäjien silmissä. Tämänlainen käytös voi lievittää samalla varsinkin niitä, joihin lakkauttaminen eniten koski, jolloin nämä henkilöt saavat tunteen, että joku on heidän puolellaan, eivätkä täten jää aivan yksin. Kunnon poliitikko osaa ottaa kaikesta kaiken irti, joko hyvässä tai pahassa ja ohjata saamansa julkisuuden oman kuvansa pönkittämiseen. Varsinkin esiintyminen tavallisten ihmisten kanssa samassa tilaisuudessa samalla tasolla on erittäin hyvä voimakeino tuottaa positiivista julkisuutta äänestäjien keskuudessa. 16 Jopa politiikan uran-uurtaja Paavo Väyrynen antoi lausuntonsa sekä kuntauudistusta, että varuskunnan lakkauttamista vastaan. Väyrynen kommentoi artikkelin perusteella muutenkin Suomessa tapahtuvaa pienten kuntien fuusiota ja kuntauudistuksia. On varmaankin erittäin positiivista Kontiolahden kunnalle, kun näinkin varteenotettava pitkän poliittisen uran tehnyt julkisuuden henkilö kommentoi myötämielisesti tapahtunutta. Tästä voidaan hyvin huomata, että valppaana oleva poliitikko voi ajoittaa matkansa juuri oikeisiin paikkoihin, sekä oikeaan aikaan, jotta saadaan maksimaalinen hyöty positiiviselle julkisuudelle Sota-ajan oikeutus Paikallislehdissä esiintyi viittauksia talvi- ja jatkosotaan Kontiorannan kohtaloa käsitellessä. Tämä retorinen tehokeino korostaa aikaisemmin mainitsemaamme seikkaa siitä, että kontiolahtelaiset ja pohjoiskarjalaiset näkevät itsensä myös Suomen puolustajina. Retorinen tehokeino on helppo rakentaa, koska varuskunnan lakkauttamisesta käsittelevästä keskustelusta on jo itsessään sotilaallisesti latautunut. Olemme jo aikaisemmin maininneet Pielisjokiseudussa ilmestyneen artikkelin Veteraanit noituvat varuskuntien alasajoa Artikkelissa haastateltiin sotaveteraani Pentti Pitkästä, joka oli vierailemassa varuskunnassa pojanpoikansa sotilasvalan yhteydessä. Artikkelissa Pitkänen muistelee omia sotilasaikojaan ja ilmaisee oman ja muiden seudun sotaveteraanien paheksunnan Kontiorannan varuskunnan lakkauttamista vastaan. Seuraavaksi suora lainaus Pitkäsen antamasta 16 Tolvanen, Kaksi bussia lähtee, Pielisjokiseutu, Nevalainen, Eduskunnalle palautettava päätösvalta, Pielisjokiseutu,

11 11 kommentista: Voi perkele. Tätä se tekee että meillä on suomenruotsalainen puolustusministeri. Nyt näytti olevan kieliasia tärkein asia. Vedettiin välistä. Artikkelissa vedotaan selvästi sota-ajan auktoriteetteihin varuskunnan säilyttämisen puolesta. 18 Samassa Pielisjokiseudun numerossa oli myös uutisointi eduskuntatalon portailla järjestetystä mielenosoituksesta Kontiorannan varuskunnan lakkauttamista vastaan. Uutisointi oli nimellä Karjalan kansaa ei lannisteta Uutisoinnissa mainitaan Kontiolahden kunnan puheenjohtajan Mika Kuuselan kommentti, jossa hän sanoo Karjalan kansan tottuneen ottamaan iskuja vastaan Uutisoinnissa sanottiin että, kommentti viittasi mielenosituksen aikana vallitsevaan säähän ja varuskunnan lakkauttamispäätökseen. Kommentti myös kuitenkin sisältää mielestämme piilotetun viittauksen toisen maailmansodan tapahtumiin. Karjalaisten kansa nimike yhdistettynä isku sanaan nostaa mieleen karjalaisten evakkojen kovan kohtalon. Sana "tottunut" viittaa myös aikaisempaan menneisyyteen, eli tässä tapauksessa evakkotaustaan. 19 Pielisjokisedussa ilmestyneessä mielipidekirjoitussa Kontioranta in memoriam Reservin yliluutnantti Esa Manninen muisteli omia varusmiesaikojaan, kertoi viimeviikkoisesta mielenosoituksesta, ja kritisoidaan varuskunnan lakkauttamista. Yhtenä perusteluna kritiikille toimii talvisodan historia. Manninen viittaa Neuvostoliiton etenemispyrkimyksiin vallata Suomi poikittaissuunnassa. Talvisodassa suomalainen sotilas taisteli vihollisen ' poikki-suomen'- kulkemispyrkimyksiä vastaan. Manninen myös syyttää hallitusta siitä, että se ei tunne historiaa. 20 Sotaan viitattiin myös Pielisjoenseudun Valtion vastuuta vaaditaan artikkelissa. Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen sanoi valtion toimista Pohjois-Karjalaa kohtaan seuraavasti: Valtio ampuu sarjatulella Pohjois-Karjalaa kohti 21 Lause tuo elävästi mieleen viimeisen kerran jolloin Pohjois-Karjala sai oikeasti tuntea sarjatulta. 18 Tolvanen, Veteraanit noituvat varuskuntien alasajoa, Pielisjokiseutu, Nevalainen, Karjalan kansaa ei lannisteta, Pielisjokiseutu, Manninen, Kontioranta in memorian, Pielisjokiseutu, Nevalainen, Valtion vastuuta vaaditaan, Pielisjokiseutu,

12 12 6. Johtopäätökset Voidaankin siis todeta, että lehtien sivuilla olleet artikkelit ja kirjoitukset eroavat toisistaan, mutta pääasia on melkein jokaisessa sama: Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen oli hyvinkin huono asia sekä Kontiolahden kunnalle, että koko Pohjois-Karjalalle. Lehdistössä oli selvästi havaittavissa vastakkainasettelun teema kontiolahtelaiset ja pohjoiskarjalalaiset vastaan Etelä-Suomi ja pääkaupunkiseutu. Vihollinen identifioitiin Etelän herroihin ja sen orja-mediaan. Pääpiruna kaiken takana toimi Stefan Wallin, joka toimillaan edesauttoi Dragsvikin varuskunnan selviämistä ja Pohjois-Karjalaisen varuskunnan lakkauttamista. Wallinin suomenruotsalaisuus nostettiin vahvasti esille. Tällä tehokeinolla kontiolahtelaisista ja pohjoiskarjalaisista tehtiin myös suomalaisuuden ja Suomen puolustajia. Varsinkin sota-aikojen muistelut korostavat tätä argumenttia, että Karjala toimii Suomen puolustajana. Muutenkin uutisointi varuskunnasta ja Kontiolahden kunnan olemassaolon jatkuvuudesta kävi kuumana, mihin monet paikalliset tarttuivat ja tunsivat itsensä petetyiksi. On varmaankin aivan oikein tuntea tällä tapaa, kun ajatellaan kuntauudistuksia ja sen vaikutusta etenkin Kontiolahden kuntaan. Etenkin yleisökirjoitukset mielipidepalstoilla toivat tätä mielialaa esille. Työpaikkojen menetykset varuskunnan myötä ovat huomattavat ja uhkaavat kunnan itsenäistä asemaa Pohjois- Karjalassa, mihin väestö ei voi mitenkään olla tyytyväinen, kuten sen olemme huomanneet Karjalan Heilin ja Pielisjokiseudun sivuilta. Kokonaisuudessa voidaankin todeta, että yhden kunnan huolesta ja murheesta eskaloituu koko Pohjois-Karjalan ongelma. Vaikkakin kontiolahtelaiset eivät halua liittyä Joensuuhun, niin varuskunnan lakkauttamisessa koko Pohjois-Karjala yhdistyy yhdeksi yhteisöksi, joka vastustaa etelästä tulevia päätöksiä, kun heiltä ei kysytä mielipiteitä, vaan heidät ohitetaan poliittisella päätöksentekotasolla. Vaikkakin Kontiorannan lakkauttaminen oli periaatteessa vain paikallinen asia, se paisui hyvin nopeasti valtakunnalliseksi tapahtumaksi, josta monet poliitikot pyrkivät hyötymään ja osa tekikin niin. Antamalla lausuntoja suuntaan ja toiseen monet poliitikot pyrkivät esiintymään yhteisöjen isinä ja äiteinä ja täten saamaan itselleen kuvan välittävästä ja huolehtivasta poliitikosta, joka taasen inspiroisi tulevissa kunnallisvaaleissa äänestäjät äänestämään juuri heitä. Positiivinen kuva on kaikki kaikessa poliitikoille, joten yllä esitetyt argumentit ja ajatukset ovat tästä syystä valideja.

13 13 Lähteet: Lehdet: Karjalan Heili Pielisjokiseutu Internet-lähteet: luettu luettu