Maaseutu ja suomalaisten hyvä elämä

Transkriptio

1 1 (8) Media-analyysi ja raportti toukokuu 2011 Tiivistelmä Mediaosumien lukumäärä 217 (printti, sähköiset, verkko). Todennäköisesti kaikkien aikojen ennätys kuukausittaisten mediaosumien määrässä! Huomioarvo + 21% (Kertoo todennäköisyydestä jolla aihe huomataan uutisvirrasta. Tavoitteemme on +18 %, eli menimme ensimmäisen kerran hienosti tavoitteen yli) Julkisuuden teemat: Valtamedia Maaseutu ja suomalaisten hyvä elämä Erityis- ja ammattilehdet Energiatehokkuus Terveydenhuollon rahoitus Kuntien palvelukeskukset hhhhhhhhh lll, Palveluseteli Monipaikkaisuus Yhteiskunnalliset yritykset Lähiruoka Liikennerevoluutio Terveyskioskit menestys Maaseutu ja suomalaisten hyvä elämä Poliittiset mediat Paikalliset mediat Sitra

2 2 (8) Strategisten teemojen näkyvyys Heikot signaalit o o o Maamerkit-ohjelman viestit menevät järjestelmällisesti läpi ja näyttävät läpäisevän koko mediakentän. Aihe koskettaa ihmisiä laajasti ja arkipäiväisesti. Viestejä kuitenkin helposti tulkitaan omiin tarkoituksiin, eli on oltava tarkkana, että viesti maaseudun elinvoimasta ja maaseutupolitiikan muutoksesta huomioidaan. Jämsän tapaus kuplii edelleen maakunnassa. Jokilaakson terveys on vienyt Helsingin Sanomat Julkisen sanan neuvostoon hyvän journalistisen tavan loukkaamisesta Jämsä-kirjoittelussa. Myös Jämsän sairaanhoitopiirin vaihtaminen Pirkanmaalle herättää tunteita maakuntalehdistössä ja yleisönosastoilla. Sitra ei ole tässä varsinaisesti mukana, mutta on hyvä huomata, että Jämsässä asia muhii edelleen ja saattaa taas nousta tavalla tai toisella otsikoihin. Kun viime kuussa älymystö tuntui suhtautuvan Sitran aiheisiin positiivisesti verkossa, näytti Sitra toukokuussa ärsyttävän kolumnisteja ja julkisuudessa olevia printtimedioissa. Johanna Korhonen käytti Sitraa kolumnissaan esimerkkinä seminaari-kliseistä ja siitä kuinka kaikkia opetetaan olemaan samaa mieltä. Elina Grundström kritisoi Helsingin Sanomien kolumnissa Sitran yhteiskuntanäkemyksiä jotka ilmenevät yhteiskunnallisen yrittäjyyden kautta. SAK:n Nikolas Elomaa sanoi Suomen Kuvalehden haastattelussa olevansa järkyttynyt suomalaisten päättäjien meiningistä oltuaan Sitran Elinvoima-kurssilla. Elomaa tosin pyysi asiaa myöhemmin henk. koht. anteeksi. Viestinnän kokonaisarvio julkisuudesta 5/2011: Hyvä + (huono-tyydyttävä-erinomainen)

3 3 (8) Pitkä versio raportista Avainluvut julkisuudesta toukokuussa 2011 Osumien lukumäärä 217 Tavoittavuus (milj.) 36,076069(Lehtien lukijamäärät, tv:n kateslijat, radion kuuntelijat) Sävy (% myönt/neut) 97% (Arvioidaan asteikolla 1-5, jossa määritellään positiivinen-neutraali-negatiivinen) Impact Score (ka) +21% (Todennäköisyys jolla organisaatio huomataan uutisvirrasta, vaikuttaa uutisen sijainti, otsikointi, ingressi, koko. Tavoitteemme tässä 18%) Sanallinen analyysi Toukokuussa 2011Sitra mainittiin 217 artikkelissa. Julkisuuden määrä oli todella iso verrattuna normaaliin kuukauteen, jolloin osumia on n Osumissa jatkui kevään aikana näkynyt selkeys teemoissa. Ne aiheet näkyivät laajalti joihin oli laitettu tietoista suurta viestinnällistä panostusta. Toukokuussa medianäkyvyydessä ehdottomasti eniten näkyi Maamerkit ohjelma tutkimuksellaan hyvästä elämästä ja maaseudun merkityksestä ihmisten arjessa. Käytännössä tutkimus uutisoitiin jokaisessa suomalaisessa sanomalehdessä. Aiheesta kirjoitettiin isojen maakuntalehtien ja pienten paikallislehtien pääkirjoituksissa ja uutiset aiheesta olivat kattavia. Aihe puhutteli selkeästi siksi, koska sillä on suora yhteys ihmisten arkeen. Tässä yhteydessä Eeva Hellström ja Riitta Nieminen-Sundell pääsevät ääneen maaseutuun liittyvistä mielikuvista ja siitä mitä se voi ihmisille tarjota. Ohjelman viesti näkyi kahdella tavalla pääkirjoituksissa ja kolumneissa; osa noteerasi nimenomaan uusien merkitysten ja elinvoiman mahdollisuudet, osassa kuitenkin iloittiin siitä, että maaseutu säilyy kun etelästäkin näin sanotaan. Monipaikkaisuudesta tehty tiedote meni läpi useassa maakuntalehdessä ja Helsingin Sanomat kirjoitti puolen sivun jutun siitä, kuinka yhä useamman arki jakautuu kahden kodin välille, Myös lähiruoka kasvun alana maakuntien ykköslehdissä ja alan erikoislehdissä näkyi mukavasti. Maamerkit selvästi koskettaa aiheita jotka puhuttavat ihmisiä ja onnistuu kertomaan niistä ymmärrettävästi ja tartuttavasti. Toinen erityisen johdonmukaisesti näkynyt ohjelma oli Kuntaohjelma, jonka uutinen palvelusetelin käytön kasvusta levisi läpi maan medioiden STT:n uutisena. Tuomo Melin kommentoi aihetta uutisessa ja palveluseteli näkyi myös pääkirjoituksissa, jossa edelleen hyödynnettiin omaishoitajien työtä helpottavaa näkökulmaa. Julkisuuden sävy palvelusetelin kohdalla oli selkeästi positiivista. Myös Terveyskioskin menestyksestä uutisoitiin useammassa alueellisessa mediassa. Kuntien palvelukeskukset näkyivät jonkin verran kunta-alan ja julkisen hallinnon erityislehdissä. Terveydenhuollon rahoitusuudistuksesta käytävä keskustelu sen sijaan laantui selvästi. Sitran mallia esiteltiin parissa terveydenhuollon alan lehden jutussa. Tosin Osmo Soininvaara otti Suomen Lääkärilehden kolumnissa selkeästi kantaa Sitran mallin puolesta ja toteaa sen olevan ainut kunnolla pohdittu malli. Energiaohjelman julkisuus keskittyi toukokuussa erityisesti alan erityislehtiin, joissa oli useita juttuja Energia-ohjelman eri aiheisiin liittyen; pientalojen energiatehokkuuteen, kaupunkien

4 4 (8) kaavoituksen energiaratkaisuihin, puurakentamiseen, energiamääräyksiin ja myös kaupunginjohtajien energiaverkosto uutisoitiin. Julkishallinnon johtamisohjelma jatkoi toukokuussa julkisen profiilin nostoaan, ohjelman hankkeita näkyi jonkin verran erityisesti maakuntien ykköslehdissä varsin näkyvillä paikoilla. Aamulehti nosti liikennerevoluution esiin pääkirjoituksessaan ja Kalevassa Keskuskauppakamarin johtaja Maarit Linqvistin iso mielipidekirjoitus nosti aihetta esiin. Kummassakin kiitettiin työtä, mutta muistutettiin tieverkoston resurssien tarpeesta. Helsingin Sanomien kolumnissa Elina Grundström puolestaan kritisoi yhteiskunnallista yrittäjyyttä siinä missä Kauppalehti ja Aamulehti taas tuovat aihetta innostuneesti esille. Myös museoiden yhteistyöhanke näkyy Hämeen ja Kymen alueen lehdissä, selkeästi enemmän Hämeenlinnan alueella. Sijoituksista ja liiketoiminnan kehityksestä puhuttiin Lahden alueella, jossa noteerattiin Tiedeja yrityspuiston toiminnan kasvu. Helsinki Region Infosharesta oli iso juttu Logican asiakaslehdessä. Sitra-tason jutuissa kohdattiin toukokuussa lähinnä yksittäistä piikittelyä ja epäluuloa tosin aika näkyvillä paikoilla. Johanna Korhonen käytti Sitraa ja Maanpuolustuskurssia esimerkkinä piruilevassa Helsingin Sanomien kolumnissaan seminaareista joissa opetetaan olemaan yhtä mieltä. SAK:n Nikolas Elomaa oli järkyttynyt Suomen Kuvalehdessä Elinvoima-kurssista ja siellä puhuneen Esa Saarisen halaamismetodeista. Tässä yhteydessä ei voi olla noteeraamatta myös jo mainittua Elina Grundströmiä, joka Helsingin Sanomien kolumnissa suomi yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja ilmoitti vaikeiden hallitusneuvottelujen myötä ideayhteiskunnan kuolleen. Grundström kritisoi Brittien Big Society hanketta ja viesti kuului että ihmiset haluavat yhteiskunnalta ja poliitikoilta selkeitä viestejä ja palveluja, eivät itse tehdä kaikkea. Jämsä-asiassa meidän kannattaa pitää edelleen korvat höröllä. Jämsän kaupunki on vaihtamassa sairaanhoitopiiriä johtuen pettymyksestä Jokilaakson Terveyden toimintaan. Asia herättää paikallisessa ja alueellisessa mediassa keskustelua ja tunteita. Sitraa ei ole useimmissa kirjoituksissa mainittu, mutta yleisönosastoilla on näkynyt mm. vaade siitä että Sitran toimet asiassa pitäisi tutkia. Sosiaalisen median puolella keskusteluissa on myönteisesti näkynyt Maamerkit -ohjelman tutkimus hyvästä elämästä ja maaseudun merkityksestä siinä. Juha Kostiaisen blogaus liikennerevoluutiosta on saanut aikaan runsaasti keskustelua Aamulehden palstalla (ketjussa 40 viestiä) ja Juha on aktiivisesti osallistunut keskusteluun pelkän blogauksen lisäksi, mikä on tuonut keskusteluun paljon substanssia. Muuten sosiaalisen median kuukausi oli melkoisen Esko Aho - voittoista.

5 5 (8) Julkisuuden sävy toukokuu 2011 Lievästi myönteinen uutisointi koski palveluseteliä ensisijaisesti ja jonkin verran maaseudun vaikutusta ihmisten onnellisuuteen Lievästi negatiivinen julkisuus koski SAK:n Nikolas Elomaan haastattelu Suomen Kuvalehdessä jossa hän suomi Elinvoima-kurssia, Jämsä-uutisointi sekä Lapin Kansan kolumni jossa Sitran ja Nokian yhteyttä ja ajattelumaailmaa innovaatioista ruoskittiin. Negatiivinen julkisuus liittyi Jämsään ja Sitran rooliin siinä.

6 Ohjelmajulkisuus toukokuu (8)

7 Julkisuus teemoittain huhtikuu (8)

8 Siteeratut henkilöt toukokuu (8)