Kontiorannan varuskunnan käsittely Suomi24-yhteisöpalvelussa

Transkriptio

1 Kontiorannan varuskunnan käsittely Suomi24-yhteisöpalvelussa Varuskunta ja yhteisö -kurssin harjoitustyö Itä-Suomen yliopisto Matti Karppinen

2 2 Sisältö 1 Johdanto Pohjois-Karjalan prikaati ja Kontiolahti Tutkimuskysymykset, aineisto ja metodi Puolustusvoimauudistus Suomi24-yhteisöpalvelu Pohjois-Karjalan prikaatia koskevat Suomi24-yhteisöpalvelun kirjoitukset Päätelmät... 9 Lähteet...11 Aineisto...Error! Bookmark not defined.

3 3 1 Johdanto 1.1 Pohjois-Karjalan prikaati ja Kontiolahti Tutkielmani koskee Pohjois-Karjalan prikaatia, sen lakkauttamista, sekä siihen liittyvää keskustelua Suomi24-yhteisöpalvelussa. Pohjois-Karjalan Prikaati on Itä-Suomessa tarkemmin Kontiolahden Kontiorannassa sijaitseva jalkaväkikeskus. Siellä koulutetaan suuri osa pohjoiskarjalaisista ja savolaisista nuorista asevelvollisista. Pohjois-Karjalan prikaati on eräs johtavista jalkaväkikoulutuksen ja siihen liittyvän erikoisosaamisen keskuksista. Prikaati kuvailee itseään muun muassa vastuuntuntoiseksi, oikeudenmukaiseksi, yhteistyökykyiseksi ja joukko-osastohengen vaalijaksi. Prikaati myös kertoo ottavansa toiminnassaan huomioon ihmisyyden ja yhteisöllisyyden asettamat vaatimukset. Pohjois-Karjalan prikaati on ollut olennainen osa maanpuolustuksellista ja Kontiolahden historiaa aina 1940-luvulta saakka. Näistä seikoista huolimatta se joutui vuoden 2012 alussa lakkautusuhan alle, ja virallisesti lakkautettavien varuskuntien listalle hieman myöhemmin. Prikaati lopettaa viimeiset toimintansa vuoden 2013 loppuun mennessä. 1 Kontiolahdella, jossa prikaati sijaitsee, on noin asukasta. Ikärakenne on suhteellisen nuorekas, sillä kouluikäisiä on noin 2000 henkeä. Kontiolahti on ollut poikkeuksellinen kunta verrattuna muihin Pohjois-Karjalan kuntiin, koska siellä väestön määrä on kasvanut tasaisesti monien vuosien ajan. Myös työttömyysaste on ollut Pohjois-Karjalan alhaisimpia useamman vuoden ajan. Kontiolahti sijaitsee vain noin 20 kilometrin päässä Joensuusta. Tämän vuoksi esimerkiksi töissä käyminen Joensuussa on ollut Kontiolahdelta käsin helppoa. Kontiolahdella on ollut myös omaa teollisuutta (luomassa työllisyyttä), muun muassa Perlos, joka kuitenkin lopetti tuotannon Suomessa vuosien aikana. Eräs suuri työllistäjä on ollut myös Pohjois- Karjalan prikaati. Juuri näiden kahden suuren (ts. Perloksen ja prikaatin) työllistäjän häviämisen vuoksi Kontiolahti onkin joutunut kokemaan suuren rakenteellisen muutoksen, jonka vaikutukset alkavat näkymään lopullisesti vuoden 2013 jälkeen, jolloin Pohjois-Karjalan prikaatin toiminta Kontiolahdella lakkaa lopullisesti. 2 1 Puolustusvoimat. 2 Kontiolahden verkkosivut.

4 4 1.2Tutkimuskysymykset, aineisto ja metodi Tutkielmani käsittelee yleistä reagointia Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttamiseen Suomi24- yhteisöpalvelussa. Tutkielmani vastaa esimerkiksi sellaisiin kysymyksiin, että millaisia kannanottoja palvelussa esiintyy ja kuinka vahva yhteisön diskurssi niiden taustalla on? Edellä mainittujen kysymysten lisäksi tutkielma vastaa myös kysymyksiin ovatko Suomi24-palveluun kirjoitetut tekstit puolustusvoimauudistuksen vastaisia vai sille myönteisiä/ymmärtäväisiä, tai kuinka laajaa keskustelu ylipäätään on (esim. kommenttien määrällä mitattuna)? Aineistonani toimii Suomi24-yhteisöpalvelun keskustelualue, tarkemmin määriteltynä Pohjois-Karjalan ja Kontiolahden oma keskustelualue, sekä maanpuolustukseen liittyvä keskustelualue. Yhteensä aineistoon kuuluu 8 eri varuskuntaa ja sen lakkauttamiseen liittyvää keskustelua. Käsittelen aineistoni tutkielmassa kronologisessa järjestyksessä. Kuvailen tutkielmassani myös millainen yhteisöpalvelu tämä Suomi24-verkkoyhteisö oikein on, sekä tämän lisäksi käyn läpi myös pintapuolisesti puolustusvoimauudistuksen taustat. Metodina sovellan sisällön analyysiä ja argumentaatioanalyysia, sekä diskurssianalyysiä viitekehyksenä. Sisällön analyysin avulla selvitän käytännössä mitä palvelun käyttäjät ovat puolustusvoimauudistuksesta keskustelualueelle kirjoittaneet, kun taas diskurssianalyysiä ja argumentaatioanalyysiä soveltamalla tulkitsen millaisia diskursseja näiden tekstien takaa löytyy. 2 Puolustusvoimauudistus Puolustusvoimauudistus on vuosina toteutettava uudistus, joka koskee puolustusvoimien sodan ja rauhan ajan rakenteita ja toimintatapoja. Perusteet joukko-osastojen lakkauttamisille on tarkkaan harkittu puolustuskyvyn ylläpidon kannalta Päätös uudistuksen toimeenpanosta tuli voimaan puolustusministeri Stefan Wallin johdosta. Uudistuksen pohjalla oli kuitenkin tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan aikaisempi linjaus. Puolustusvoimauudistuksen perustavoitteena on varmistaa, että puolustusvoimilla on myös tulevaisuudessa edellytykset ylläpitää Suomen sotilaallista puolustuskykyä 2020-luvulle. Uudistus muun muassa vähentää hallinnollisten yksiköiden määrää, ja luo täten säästöjä puolustusmenoihin. Säästöt tapahtuvat muun muassa lakkauttamalla joukkoosastoja, kuten esimerkiksi Pohjois-Karjalan prikaati. 3 3 Puolustusministeriö; Aluehallintovirasto, 2012.

5 5 Uudistuksen ensisijaisena tavoitteena on, että muutoksen alainen henkilöstö työllistyy uuteen tehtävään joko puolustusvoimien sisällä, muihin valtionhallinnon tai kunnallishallinnon tehtäviin, tai yksityiselle sektorille. Muutoksen kohteena olevat henkilöt ovat etusijaisia täytettäessä näitä avoimia virkoja ja tehtäviä. Puolustusvoimat selvittää myös irtisanottujen henkilöiden mahdollisuudet sijoittua uusiin tehtäviin koulutuksen kautta. Jos uutta tehtävää ei löydy, tuetaan henkilön työllistymistä puolustusvoimien erityistuilla. Puolustusvoimauudistuksen aluevaikutuksia on pyritty selvittämään ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla. Se kuinka moni prikaatin henkilöstöstä jää Kontiolahdelle, jää nähtäväksi lopullisesti vasta vuoden 2013 jälkeen. Pohjois- Karjalan prikaatin lakkauttamisen kokonaisvaikutukseksi maakunnassa on arvioitu lähes 500 työpaikan menetys. 4 Aluevaikutuksia mietittäessä niin puolustusministeriö kuin myös puolustusvoimat ovat kuulleet uudistusta valmisteltaessa muutosten kohteena olevia kuntia ja maakuntien liittoja. Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttaminen on menetys koko Pohjois-Karjalan aluetaloudelle, ja erityisesti Kontiolahden kunnalle. Välittömien työpaikkamenetysten lisäksi kunnan talouteen vaikuttavat myös kerrannaisvaikutukset, jotka ovat Pohjois-Karjalan prikaatin kohdalla merkittäviä. Asiaa käsiteltiin henkilöstöjärjestöjen kanssa yhteistoimintamenettelyssä puolustusministeriössä hallinnonalatasolla, sekä virastotasolla puolustusvoimissa ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa. Lähes kaikille muutospaikkakunnille on perustettu rakennemuutosryhmiä, joissa on edustettuna monien eri hallinnonalojen edustajia, kuten esimerkiksi puolustushallinnon, puolustusvoimien, paikallishallinnon, sekä työ- ja elinkeinoministeriön edustajia. Näiden ryhmien tavoitteena on yhdessä kunnan kanssa mahdollistaa ennakoiva suunnittelu muun muassa vapautuvien maa-alueiden ja kiinteistöjen uudelleen käytössä, sekä uuden liiketoiminnan tukemisessa. 5 3 Suomi24-yhteisöpalvelu Suomi24-yhteisöpalvelu on Internetissä toimiva verkkoyhteisö, jonka palveluihin kuuluu muun muassa keskustelualueiden ylläpito monien eri muiden palveluiden ohella. Tutkielman aihe koskee juuri nimenomaan näitä keskustelualueita. Keskustelualueet on jaoteltu aihealueittain, jotka jakautuvat vielä pienempiin omiin ala-aihealueisiinsa, jotka taas osaltaan jakautuvat vielä pienemmiksi aihealueiksi. Näihin ala-aihealueeseen voi kuka tahansa Internetin omistava henkilö 4 Puolustusministeriö; Aluehallintovirasto, Puolustusministeriö; Aluehallintovirasto, 2012.

6 6 käydä halutessaan kirjoittamassa kommentin, joka toimii ns. keskustelulangan 6 ensimmäisenä viestinä, jonka jatkoksi muut Suomi24-palvelun käyttäjät voivat halutessaan kirjoittaa omia kommenttejaan. Suomi24-yhteisöpalvelu ei vaadi käyttäjiltään rekisteröitymistä kaikkien palveluiden käyttämiseksi ja esimerkiksi keskustelualueelle kommentointi onnistuu anonyymisti ilman rekisteröintiä. Tällöin kommentin lähettäjän täytyy vain merkitä kommenttinsa jollain itse valitsemallaan nimimerkillä. Tästä johtuen kielen käyttö ja kommenttien asiallisuus eivät ole välttämättä samalla tasolla, kuin sellaisilla keskustelupalstoilla joissa kommenttien jättämiseen vaaditaan kaikilta käyttäjiltä rekisteröitymistä. Yleensä kommentit ovat hyvin ironiseen tai sarkastiseen sävyyn kirjoitettuja. Suomi24-palvelun keskustelualueita vaivaa asiattomien kommenttien lisäksi myös yleinen negatiivinen asenne. Tietyllä tapaa voisin henkilökohtaisesti nähdä sen ikään kuin normaalin rivikansalaisen valitusareenana, jossa on mahdollista purkaa tuntojaan pelkäämättä kuitenkaan sitä, että joutuisi tekemään sen omalla nimellään. Kommentoijien taustaa on mahdotonta identifikoida täysin varmasti, koska keskustelu tapahtuu anonyymisti. Kommentoimaan pystyy myös rekisteröityneenä, jolloin kommentin ohessa näkyy lähettäjän rekisteröity nimimerkki. Käyttäjä voi itse valita mitä henkilökohtaisia tietojaan hän haluaa muille käyttäjille jakaa. Muut käyttäjät eivät pysty käyttämään rekisteröityjen käyttäjien rekisteröityjä nimimerkkejä, jolloin rekisteröityjen henkilöiden nimissä kommentointi ei ole mahdollista. Suomi24-palveluun kirjoittamista valvoo palvelun omistajan asettamat moderaattorit, jotka poistavat tai muokkaavat tekstejä sen mukaan, jos ne ovat Suomen lain tai Suomi24-palvelun itse asettamien sääntöjen vastaisia. Toisin sanoen esimerkiksi toisten ihmisten henkilötietojen luovuttaminen tai toisia ihmisiä loukkaavien tekstien lisääminen keskustelualueelle on kielletty. 4 Pohjois-Karjalan prikaatia koskevat Suomi24-yhteisöpalvelun kirjoitukset Kontiorannan varuskuntaan liittyviä keskusteluja löytyi Suomi24-palvelusta useita, mutta vain osa niistä oli tutkielman kannalta relevantteja. Suurin osa keskusteluista oli yhden tai kahden kommentin pituisia ja asiasisällöltään tutkielman kannalta merkityksettömiä. Tutkielmani aineistoksi valikoitui lopulta yhdeksän eri keskustelua. Näistä keskusteluista yksi oli sellainen, että 6 Internetin keskustelupalstojen keskusteluja kutsutaan toisinaan keskustelulangoiksi ja näkisin että kyseistä termiä voi käyttää myös kuvaamaan Suomi24-yhteisöpalvelun keskusteluja.

7 7 se sisälsi vain yhden kommentin 7. Vaikka kyseisessä keskustelussa vuorovaikutus jäikin hyvin vähäiseksi, niin se oli mielenkiintoinen asiasisältönsä ja etenkin ilmestymisajankohtansa vuoksi. Kyseisen kommentin otsikko oli Kontioranta ja se oli ilmestynyt jo Kommentti oli julkaistu anonyymisti nimimerkillä viepäli. Kyseinen keskustelulanka ei sijainnut Kontiolahtiaiheisella keskustelualueella, vaan maanpuolustusaiheisella aihealueella: Lähtee ja sillä sipuli niin lähti ylämyllykin jotta heilahti niin käy myös kiväärimiehille (pojanmapeloille) mitä nuita kouluttammaan sotia ku ei nykysi käyvvä ku ISOILLA PIIPUILLA tä! Eli jo vuonna 2009, kun tiedossa oli pelkästään se että seuraava hallituksen aikana puolustusmenoja tullaan todennäköisesti karsimaan, oli joku kommentoinut Kontiorannan lakkautuksesta. Lakkautukseen ei oteta sen kummemmin kantaa, vaan siinä vain todetaan että ilman Ylämyllyn varuskuntaa tuskin Kontiorantakaan tulee säilymään, sillä sotia käydään nykyisin vain isoilla pyssyillä. 8 Tämän jälkeen seuraavaksi ilmestynyt prikaatia koskeva keskustelulanka oli myös maanpuolustusaiheisella keskustelualueella. Sen ensimmäinen kommentti oli julkaistu otsikkonaan kontioranta ja anonyymisti nimimerkillä suuntakehä : Suljetaan 99.9% varmuudella sillä siellähän ei ole tehty mitään uudistuksia sen jälkeen kun YLÄMYLLYN TYKISTÖ vei piippunsa pois, sillä eihän tätä maata puolusteta suksilla ja polkupyörillä rynkky selässä, se van on nii yks kertasta ja tämä on totuus! ps, TYKISTÖ TAPPAA JA JALKAVÄKI RYÖSTÄÄ RUUMIIT tämä oli mottona ylämyllyn aikaan kun olin varusmiehenä 1977 tied/psto. Tämäkään kommentti ei suoraan ota kantaa, mutta mielestäni se ei ainakaan suhtaudu todennäköiseen lakkautukseen kielteisesti, vaan pitää sitä perusteltuna sen takia, koska Ylämyllyn tykistö oli lakkautettu aiemmin ja koska Kontiorannan varuskuntaan ei ollut tehty tarvittavia uudistuksia. Muita tutkielman kannalta mielenkiintoisia kommentteja ei kyseisestä keskustelulangasta löytynyt. 9 Muut keskustelulangat olivat huomattavasti pidempiä. Esimerkiksi otsikolla Kontiolahden varuskunta ym. kuntaliitos alkanut keskustelulanka sisälsi yhteensä 20 vastausta (joka oli huomattavasti enemmän verrattuna muihin Pohjois-Karjalan prikaatiin liittyviin keskusteluihin) ja 7 Kutsun näitä yhden kommentin keskustelunavauksia myös keskusteluiksi, vaikka ne eivät sitä käytännössä olekaan. 8 Suomi24, Suomi24,

8 8 240 lukukertaa (myös huomattavasti enemmän kuin muut prikaatiin liittyvät keskustelulangat keskimäärin). Lukukertojen suurta määrää selittänee se, että keskustelu oli aloitettu Pohjois-Karjalapalstalla Kontiolahti-palstan sijaan. Tästäkin huolimatta lukukertojen määrä kertoo yleisön keskimääräistä suuremmasta kiinnostuksesta kyseistä aihetta kohtaan. Tässä keskustelussa kaikki kommentit yhtä lukuun ottamatta oli kirjoitettu anonyymisti. Keskustelu liittyi siihen mitä vaikutuksia varuskunnan lakkauttamisella on Kontiolahteen ja Suomen maanpuolustukseen. Suurin osa kommenteista oli todennäköisesti paikallisten tai ainakin Pohjois-Karjalassa asuvien henkilöiden kirjoittamia. 10 Asenteet prikaatin lakkauttamista kohtaan olivat vaihtelevia, mutta huomattavasti suurin osa oli kuitenkin lakkautuspäätöstä vastustavia. Suurin osa kommenteista oli hyvin raflaavia, ja argumentointi oli suurimmaksi osaksi pelkkää retoriikkaa. Argumentit lakkauttamista vastaan liittyivät niin taloudellisiin, maanpuolustuksellisiin, kuin myös puolue- ja aluepoliittisiin syihin. Yhteisöllisyys tuli kommenteista hyvin esille ja oli mielenkiintoista huomata, että yhteisöllisyys ei koskenut pelkästään Pohjois-Karjalaa saati pelkästään Kontiolahtea vaan esille tuotiin myös itäsuomalaisuus ja suomenkielisyys. Pelkän varuskunnan säilymisen toivomisen sijaan keskustelussa lakkautuspäätöksestä tehtiinkin vastakkainasettelu, jossa toiselle puolelle asettui Dragsvikin varuskunta. Tässä vastakkain asettelussa varuskunnan lakkauttamiseen johtaneet syyt sysättiin johtajien sekä RKP:n harteille, ja varuskunnan säilyttämistä puolustivat ainoastaan perussuomalaiset. Yhteisöllisyys ja sen tärkeys paikkakuntalaisille näkyi myös, siten että erään kommentoijan lukiolainen lapsi oli kieltäytynyt käymästä tulevaisuudessa asevelvollisuutta Kontiorannan varuskunnan lakkauttamisen vuoksi. 11 Eräs toinen mielenkiintoinen keskustelu oli aloitettu maanpuolustusta käsittelevällä keskustelualueella otsikolla kontioranta. Tässäkin keskustelussa otettiin kantaa varuskunnan lakkauttamiseen, mutta mielipiteet olivat täysin erilaisia kuin Kontiolahden omalla keskustelualueella. Asenteet olivat suurimmaksi osin lakkauttamisen kannalla. Keskustelun aloittaja oli valinnut Kontiorannan vertailukohdaksi Ylämyllyn osoittaakseen kuinka hyvin Ylämylly pärjää taloudellisesti siitäkin huolimatta, vaikka sieltä varuskunta lakkautettiin myös muutamia vuosia sitten. Kommentoijat painottivat hyvin samankaltaisia asioita perustellessaan lakkauttamisen oikeutusta, kuten esimerkiksi tähän tyyliin: Suomea ei puolusteta varuskunnista käsin, ikäluokat pienenevät ja koulutettavien määrä vähenee tai jalkaväen merkitys ei ole enää niin suuri kuin ennen. Todennäköisesti kahden edellisen esittelemäni keskustelun eroavaisuudet johtuvat juuri palstasta, jossa keskustelu sijaitsi. Maanpuolustus palstalla kommentointi ei keskity alueellisesti 10 Näin ainakin osa kommentoijista kertoi itse, tosin anonyymisti. 11 Suomi24,

9 9 mihinkään päin Suomea, vaan siellä kommentoijat todennäköisesti jakautuvat tasaisesti ympäri Suomen. 12 Viimeinen erityisesti esiinnoussut keskustelu koski varuskunta-alueen uudelleenkäyttöä. Aloitusviesti oli lähetetty palveluun otsikolla Varuskunta-alueen kehittämisideoita. Tässä vaiheessa lakkautuspäätöksestä oli kulunut jo aikaa, ja asia oli tullut hyväksytyksi tai ainakin tiedettiin varmasti, että Kontiorannan varuskunta joudutaan lakkauttamaan. Tämän johdosta keskustelulangassa ei enää käsitelty lakkauttamispäätöksen oikeudenmukaisuutta vaan katse oli jo suunnattu tulevaisuuteen. Aloitus oli asiallinen, mutta seitsemästä vastauksesta vain pari oli asiallista. Näissä parissa vastauksessa tuli selvästi esiin yhteisöllisyyden arvostaminen monessa eri mielessä. Tällä tarkoitan sitä, että osa keskustelijoista toivoi varuskunnan alueelle jotain järkevää ja kunnalle taloudellisesti tuottoisaa jatkokäyttöä, kun taas eräskin kommentoija toivoi vain, että varuskunnan maiden omistusoikeus säilyisi edes ylipäätään suomalaisilla. Muut vastaukset olivat lähinnä vain sarkastisia tai ironisia valituksia liittyen puoluepolitiikkaan, eli ne eivät edes liittyneet varsinaisesti asiaan. Tämä oli mielestäni mielenkiintoista, koska eikö Suomi24-palvelun Kontiolahtelaisia käyttäjiä tosiaan kiinnosta oman kunnan alueiden ja jo valmiiden rakenteiden hyötykäyttö, tai edes siitä vakavasti puhuminen. Mielestäni tässä tuli kuitenkin esiin ennemmin se, että ehkä Suomi24 on yksinkertaisesti väärä foorumi yhteiskunnallisista asioista puhumiselle (vakavassa mielessä). Muutama kommenteista oli asiallisia ja asiaan liittyviä, mutta osa kommenteista oli selvästi vedetty vitsiksi. Toisaalta yhteisön asioista pystyy myös puhumaan siten, että ironisessa mielessä lyö asioista aivan selvästi yli, ja tätä kautta saa aikaan reaktioita keskustelukumppaneissa Päätelmät Loppupäätelmänä todettakoon, että Suomi24-yhteisöpalvelussa on mielipiteitä moneen lähtöön Kontiorannan varuskunnasta ja siihen kohdistuneesta lakkauttamispäätöksestä. Kielen käyttö ei ole välillä ole kovinkaan asiallista, eikä nettietiketin ohjeistus tunne olevan suurimmalle osalla kovin tuttu. Tämä ei välttämättä vaikuta kommenttien asiasisältöön, mutta valitettavan usein näin käy. Oli kuitenkin mielenkiintoista huomata, että asiasta oltiin montaa eri mieltä ja suurimmaksi osaksi keskustelu pysyi kuitenkin jotenkuten asiallisena. Kontiorantaa arvostettiin monesta eri syystä. Sen 12 Suomi24, Suomi24,

10 10 lakkauttamista vastustettiin taloudellisten ja maanpuolustuksellisten syiden vuoksi, mutta myös siksi että sen tunnettiin olevan osa Kontiolahtea ja sen yhteisöä.

11 11 Lähteet Suomi24- keskustelut Suomi24-yhteisöpalvelu, Verkkodokumentti ( ) < Suomi24-yhteisöpalvelu, Verkkodokumentti ( ) < Suomi24-yhteisöpalvelu, Verkkodokumentti ( ) < Suomi24-yhteisöpalvelu, Verkkodokumentti ( ) < Suomi24-yhteisöpalvelu Verkkodokumentti ( ) < Muut internet- lähteet Puolustusvoimat. Verkkodokumentti ( ) < hy5rrb5afhuxl6e8ks7vjudkewlbqfekvytcpmk1fhdaxom02r7rcmbk2buwbzgdrgesb4aqejko3 x2yoocvagbreli_ogaohkuhu8wr73ipvvkvvjfpm4iswqmfevqpjoxapf3dg4qg5jpopkbjbtu6dm_r 5lT2j2fDcB_zrKyJ1KbMlbM9NCZyFFes8VkU7Vp7mg0j99eGPI4BSlKl_5QVXQPyFbTxn4fexTHgj640d mu_suhw9ywgtblmxantldhcoobv0ymvhfonei9eyzigrtvxkltctmcisrocigaakoi7jmlpu08fdap0bpcb asnnty3fqne58u33mrjmcdrghdh6467pqnvsluhwluxxd7181qrlpo7st2xeb6o0lbh7wggpvsdnyiku9 OZ4h9cZn5StZxcbegKHhhRsnMy1vllUWiea66KfpcWw05YE5cp67Ydt7Tb2vybaQzmZozGVOcpV- N00S4PNqud98BbgpOTFO1zqShTGprG-M2LStd6ir-45G02H1n3ZkNPoHPL- 0Iw!!/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=aceaae a97e3df b4> Kontiolahden Internet-sivut. Verkkodokumentti ( ) < Puolustusministeriö. Verkkodokumentti ( ) < Aluehallintovirasto, verkkodokumentti ( ) < arvitaanvahvempaaennakointia.aspx>