Tämä ei kerta kaikkiaan käy päinsä!

Transkriptio

1 Tämä ei kerta kaikkiaan käy päinsä! Analyysi Kontiorannan varuskunnan lakkauttamisesta käydystä julkisesta keskustelusta sanomalehti Karjalaisessa Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Varuskunta ja paikallisyhteisö Ohjaaja Maria Lähteenmäki Hilla Pihajoki, Ville Kaukiainen,

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Taustaa Lähteet ja metodologia 4 2. TEEMAT JA DISKURSSIT Puolustuskyky ja sotahistoria Talous ja työllisyys Politiikka ja alueellinen aktiivisuus 8 3. KARJALAISEN LINJA LAKKAUTUSKYSYMYKSESSÄ 9 4. YHTEENVETO 11 LÄHTEET 2

3 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Puolustusvoimien uudistuksen taustalla voidaan havaita kolme päätekijää. Suomen varusmiesarmeijan ikäluokat pienenenevät, mikä vähentää joukkojen tuottamisen tarvetta. Toiseksi nykyaikainen sodankäynti edellyttää toisenlaista varustusta, strategiaa ja taktiikkaa kuin perinteinen aluepuolustus suurien jalkaväki- ja tykistöjoukkojen avulla. Kolmanneksi valtio on päättänyt leikata merkittävästi puolustusmäärärahoja - puolustusvoimat on velvoitettu 825 miljardin euron säästöihin vuoteen 2016 mennessä. Päätökset uudistuksesta teki puolustusministeri Stefan Wallin. Hänen mukaansa Puolustusvoimauudistuksen perustavoite on varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky 2020-luvulle. Uudistuksessa sopeutetaan puolustusvoimien koko ja toiminta pieneneviin palveluskelpoisiin ikäluokkiin sekä supistuviin rahoituskehyksiin. 1 Puolustusministeriön arvion mukaan joukko-osastojen lakkauttamiset ja yhdistämiset, rakenteelliset muutokset ja varusmiespalveluksen lyhentäminen tuovat noin milj. euron vuosittaiset säästöt vuodesta 2015 lähtien, ja materiaalihankintojen vähentäminen noin milj. euron säästöt vuonna Lisäksi puolustusvoimien henkilöstöä vähennetään noin 2100 hengellä vuoteen 2015 mennessä. Osana uudistusta Kontiorannan varuskunta Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa itäisessä Suomessa lakkautetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Päätökset herättivät vilkasta julkista keskustelua paikallisesti, maakunnallisesti sekä valtakunnan tasolla. Tutkielmamme käsittelee Kontiorannan varuskunnan lakkautuspäätöksestä käytyä keskustelua sanomalehti Karjalaisessa, sekä lehden asiaan mahdollisesti ottamaa kantaa. 2 1 Puolustusvoimauudistus, puolustusministeriön selonteko Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko Puolustusvoimauudistus, puolustusministeriön selonteko

4 1.2. Lähteet ja metodologia Käytimme lähdemateriaalina sanomalehti Karjalaista n. kolmen viikon ajalta Seuloimme edellä mainittua aineistoa tarkemmin etsimällä ensisijaisesti viittauksia Kontiorannan varuskuntaan ja sitä sivuaviin uutisaiheisiin artikkeleissa, pääkirjoituksissa, kolumneissa, mielipidekirjoituksissa ja tekstiviestipalstoilla. Tekstiviestipalstojen lukuisat kannanotot koskien varuskunnan lakkauttamista ovat mahdollistaneet anonyymin kirjoittelun, jolloin kirjoittajan tausta jää usein tuntemattomaksi. Aineisto on luettavissa mikrofilmimuodossa Itä-Suomen yliopiston kirjastolla. Päätös lakkauttamisesta julkistettiin , joten tutkittuna ajanjakson alkupäässä uutisia uudistuksesta vielä odoteltiin kun taas sen keski- ja loppupuolella keskustelu oli kiihkeimmillään. Tarkasteluvälin rajaamisen perusteluna on tasapainoisen esityksen kokoaminen ja kirjoitusten suhteessa lehden muuhun sisältöön verrattain suuri määrä varsinkin tarkasteluajan jälkimmäisellä puolella. Tutkimuksemme on metodisesti laadullista diskurssianalyysia ja liittyy läheisesti lehdistötutkimuksen tutkimusperinteisiin. Tarkastelimme aineistoa lähdekriittisesti, pyrkien etsimään toistuvaa tematiikkaa ja sanavalintoja lukemistamme kirjoituksista. Tutkimuksemme oli kvantitatiivista siinä mielessä että arvoimme myös karkeasti varuskunnan lakkauttamispäätöstä tukeville ja vastustaville näkemyksille suotua palstatilaa lehden sivuilla. Tulosten pohjalta analysoimme Karjalaisen suhtautumista tiedotusvälineenä lakkautuspäätökseen. 4

5 2. TEEMAT JA DISKURSSIT 2.1. Puolustuskyky ja sotahistoria Lakkauttamispäätöksestä oletettavasti aiheutuvasta puolustuksen heikkenemisestä käytiin lehden tekstiviestipalstalla ja yleisönosastossa kiihkeää keskustelua, missä historiallinen konteksti oli vahvasti mukana. Esimerkiksi anonyymi tekstiviesti totesi: Viime viikkojen tapahtumien valossa olemme siirtyneet suvaitsevaisuuden aikakauteen, missä tulisi uskoa vain rakkauden ja rauhan voimaan. Suomen maata ja erityisesti sen puskurivyöhykkeenä toimivia vuosisatoja toimineita itäisiä osia ollaan jättämässä näiden hippiajan aatteiden varaan. Toisessa viestissä todettiin sarkastisesti lähimmän varuskunnan olevan vastedes Sortavalassa ja asetelman olevan tuttua keväältä -39. Lakkautuspäätöksen ja sen oletettujen seurausten ironisointi ja hyvin värikäs kielenkäyttö oli kirjoituksissa ylipäätään varsin yleistä. Eräs lehden tekstiviestipalstalle päätynyt viesti ehdotti Guggenheim-museon sijoittamista tyhjentyviin kasarmirakennuksiin. 3 Myös huoli nuorisosta nousi aineistossa ajoittain esille, valaisevana esimerkkinä tekstiviesti Pelkään, että tulee liikaa siviilipalvelukseen meneviä sekä 27-vuotiaan opettajan mielipidekirjoitus varuskunnan lakkauttamisesta ja siitä aiheutuvasta epävarmuudesta maakunnan nuorten työllisyyden ja tulevaisuuden suhteen. Hänen mukaansa Nuorison usko omaan tulevaisuuteen heijastuu vanhemmista. Toisaalta toinen kirjoittaja ehdotti Suorassa linjassa (Karjalaisen yleisönosasto) prikaatin pienentämistä pataljoonaksi, siis kompromissiratkaisua, ja totesi myös että sotilaiden läsnäolo alueella luo etenkin vanhuksille turvallisuuden tunnetta riippumatta varuskunnan varsinaisesta strategisesta merkityksestä. 4 Muutamat tekstiviestit toivat esille myös toisen näkemyksen puolustuskyvyn heikkenemisestä, esimerkiksi tekstiviesti Koulutetussa reservissä puolustuskyky on, ei alokasvaruskunnassa. Ilari Nevalainen demarinuorista kommentoi lakkauttamista Karjalaisen suoralla linjalla otsikolla Puolustetaanko Suomea vai varuskuntia? Hän kirjoitti, Puolustusvoimien ensisijainen tehtävä on puolustaa Suomea. Pohjois-Karjalan aluetoimistoa ei lakkauteta vaan 3 Karjalainen , , Tekstiviestipalsta. 4 Karjalainen ,Tekstiviestipalsta , Suora linja. 5

6 puolustusvoimia kehitetään. Nevalainen kuvaa mielipidekirjoituksessaan myös omaa palvelusaikaansa Pohjois-Karjalan prikaatissa ja siihen liittyviä virka-aputehtäviä Mäntyharjulla. Näin hän nostaa myös esille paikan käsitteen ja varuskunnan laajemman toiminta- ja vaikutuskentän. Lakkautuspäätöstä ymmärtävät ja puolustavat kirjoitukset tai viestit olivat aineistossamme kokonaisuudessaan pienessä vähemmistössä, joskin päätösten viralliset perustelut mainittiin uutisten yhteydessä. 5 Joitakin kirjoituksia leimasi kokemus hylkäämisestä ja puolustuskyvyn heikkenemisestä tai kokonaan lakkaamisesta. Tekstiviestipalstalla 11. helmikuuta todettiin että Itä-Suomen vähäinen äänestysinto muuttuu myös välinpitämättömyydeksi valtakunnan turvallisuudesta. Toinen tekstiviesti kehotti lippujen laskemista puolisalkoon koko maassa. Nimettömät kommentoijat ilmoittivat lehdessä julkaistussa tekstiviesteissä myös muun muassa seuraavaa: Ennen olin maanpuolustushenkinen, mutta enää ei ole intoa kertausharjoituksiin ja Kontiorannan varuskunnan lakkauttamisen myötä lakkautan omat kertausharjoitukset ja maanpuolustushengen.. Samaan mielialaan yhtyi ehkä hieman yllättäen myös lehden päätoimittaja, mitä käsittelemme tarkemmin seuraavassa pääluvussa. Kirjoitukset olivat useasti hyvin emotionaalisesti latautuneita, esimerkkeinä tekstiviestit: Vuodattivatko isämme turhaan verensä tämän maan puolesta? Nyt se menee halvalla ja Kun sodan syttyessä soitan 112, kuulen: voitteko sopia asian keskenänne?. 6 Sotaan viittaavien termien käyttö, kuten rumputuli, sarjatuli, uutispommi, teurastus ja tykistökeskitys, sekä sotilaallisen tyhjiön tai aukon muodostuminen Itä-Suomen puolustukseen olivat hyvin silmiinpistävästi erottuvia diskursseja lukemassamme aineistossa. Karjalainen korosti vaikutelmaa tyhjiöstä esimerkiksi 9. helmikuuta julkaisemallaan kartalla joka esitteli Itä-Suomen tyhjenemistä puolustusvoimien läsnäolosta. Saman päivän pääkirjoituksessa tunteisiin vetoavalla otsikolla Sydän, henki ja järki puhuvat prikaatin puolesta lehti toteaa Itä-Suomeen muodostuvan sotilaallisesti ammottavan aukon ja pilapiirroksessa Suomen leijonavaakunalta viedään molemmat miekat. Varsin useassa kirjoituksessa ja tekstiviestissä viitattiin Suomen historiallisiin sotiin Neuvostoliittoa vastaan. Akuuttia idän uhkaa maalailtiin suorasanaisesti varsin vähän mutta kirjoittajien käsitys siitä ja sodan pelko oli mielestämme luettavissa rivien välistä. 6 5 Karjalainen & Karjalainen ,

7 2.2. Talous ja työllisyys Puolustuskyvyn lisäksi monet Karjalaisessa julkaistut artikkelit, mielipidekirjoitukset ja tekstiviestit kommentoivat enemmän tai vähemmän kärkevästi odotettavissa olevia irtisanomisia Kontiolahdella sekä niiden vaikutusta alueen talouteen. Lehti haastatteli kuutta kontiolahtelaista ikähaarukalla vuotta. Neljä haastatelluista oli miehiä. Raportin mukaan tunnelma Kontiolahdella oli ärtynyt ja lähes kaikki haastatellut ilmaisivat huolensa työpaikkojen katoamisesta. Kontiolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja totesi lehden siteeraamana, Olisi ehdottomasti pitänyt huomioida myös alueelliset näkökohdat. Nyt sitä rakennemuutosrahaa tänne ja äkkiä. Lehti pohti taloudellisia näkökohtia myös artikkelissa Millaista tukea leikkauskohteisiin?. 7 Edellisessä alaluvussa mainitussa 9.2. pääkirjoituksessa viitattiin puolustuksen ohella maakunnan korkeisiin työttömyyslukuihin ja prikaatin tuomiin verotuloihin. Suorassa linjassa 10. helmikuuta julkaistussa kirjoituksessa otsikolla Häpeän sinua Suomi miespuolinen kirjoittaja arvosteli varuskunnan lakkauttamista, kuntauudistusta, Kontiolahden vastaanottokeskuksen lakkauttamista ja Pohjois-karjalan hätäkeskuksen lakkauttamista. Samankaltaista useiden rakennemuutosten mentaalista yhdistämistä (eräässä kirjoituksessa mukaan lukien Perloksen tehtaan alasajo useita vuosia sitten) eräänlaiseksi pitkäjänteiseksi kampanjaksi Pohjois-Karjalaa tai ylipäätään itäistä Suomea vastaan oli havaittavissa useissa teksteissä. Kuntaliitoksia kommentoitiin esimerkiksi viestissä Joensuuhun liittymisellä ei olisi estetty varuskunnan lakkauttamista. Kahdessa tekstiviestissä mainittiin erikseen Kreikka ja Afganistan rahareikinä. 8 Taloutta ja tekniikkaa sivusivat myös esim. viestit Ellei puolustusvoimat ole hyvässä kunnossa ja nykyaikaisesti aseistettu, niin hetken päästä Siperia opettaa., Kontiolahden lakkautus on Onttolan tuho, koska Onttola varusteriippuvainen Kontiolahdesta. sekä Arvonlisäveron ja tuloveron nostolla puolustusmäärärahat nousuun!. Suuressa osassa keskustelua valtio nähtiin vastuullisena työpaikkojen luomiseen, tätä edellyttivät lehden uutisoinnin mukaan myös kontiolahtelaiset kunnan päättäjät jotka haluavat valtion korvaavan menetetyt työpaikat. Toisaalta eräs tekstiviestin kirjoittaja esitti toiveikkaasti että yritykset kompensoivat valtion aiheuttamat työpaikkamenetykset., eli hän odotti 7 Karjalainen Karjalainen , , , pääkirjoitus, tekstiviestipalsta. 7

8 työpaikkoja ensisijassa liike-elämältä. 9 Kolmas suhtautumistapa työpaikkojen menetyksiin oli oma-alotteinen pro-aktiivisuus ja yksityisyrittäjyys, joihin liittyvä kirjoittelu nostetaan esille seuraavassa kappaleessa Politiikka ja alueellinen aktiivisuus Puolueiden toiminta prosessissa koettiin keskustelussa enimmäkseen riittämättömäksi ja tekstiviesteissä oli useita kannanottoja varsinkin Kokoomuksen ja perussuomalaisten toimintaan eduskunnassa sekä Stefan Wallinin jääviyskysymyksestä. Karjalainen vaati 9.2. pääkirjoituksessaan esitystä eduskunnassa käsittelevää työryhmää ajattelemaan omilla aivoillaan. Perussuomalaisista todettiin tekstiviestipalstalla muun muassa että he eivät puolusta meitä. Toinen kirjoittaja syytti pääministeri Jyrki Kataista kotiseutunsa suosimisesta Pohjois-Karjalan kustannuksella: Oliko lakkautuslistalla mitään Savosta? Ei. Katainen on savolainen. Karjala kyykkyyn. Maakunnanjohtaja Pentti Hyttinen kirjoitti puolestaan 14. helmikuuta Hallituksessa istuvien ministerien kotipaikat yksi yhteen jäljellä olevien varuskuntien kanssa. 10 Turhautuminen maakunnasta valittujen kansanedustajien toimintaan ilmeni useista viesteistä, esimerkiksi nimettömän kirjoittajan mukaan kansanedustajamme istuvat tuppisuina eduskunnan kyselytunnilla, tiukimmin on suhtautunut Pentti Oinonen, vaikkei ole Pohjois-Karjalalainen.. Vastakkainasettelu Itä- ja Etelä-Suomen sekä eduskunnan/hallituksen ja maakunnan välillä oli keskustelulle varsin tyypillistä. Esimerkiksi 9.3. julkaistussa tekstiviestissä kirjoittaja kehottaa tarkastelemaan varuskuntauudistuksen karttaa ja miettimään päättäjien valeita aluepolitiikasta. Suomi = Etelä-Suomi. Käytännössä saman sisältöisiä kannanottoja oli lukuisia. Tommi Rautiainen (kok) kirjoitti Suorassa linjassa että prikaatin lakkautuspäätöstä on vaikea ymmärtää ja että Pohjois-Karjala on Helsingistä katsoen melkein ulkomailla, peräänkuuluttaen vastuun ottoa omille harteille. Jarmo Lauros ehdotti samassa yleisönosastossa otsikolla Meistä tulee todella omavaraisia ilmeisen ironisesti poliisin ja puolustusvoimien läsnäolon korvaamista pesäpallomailojen ja aseiden hankkimisella koteihin julkaistun Karjalaisen tekstiviestipalstalla viitattiin samaan henkeen myös toteamalla: Helsinki teki Moskovat ilmestyneen Karjalaisen tekstiviestipalstalla tilannetta oli kuvattu osana kokonaisuutta, ei niinkään 9 Karjalainen 11.2., ja , tekstiviestipalsta. Karjalainen Suora linja. 10 Karjalainen , , tekstiviestipalsta. Karjalainen , mielipidekirjoitus.. 8

9 vastakkainasetteluna: Suomi on kokonaisuus, jonka jokaisen osan hyvinvointi on kytköksissä siihen, miten muut osat toimivat. Tämä ei kuitenkaan ollut yleinen linja kirjoittelussa. Vastareaktiona tappiomielialalle eräissä viesteissä kehotettiinkin alueen asukkaita aktiivisuuteen ja oma-aloitteisuutteen. Esimerkiksi Pro-Pohjois-Karjala-liike otti Suorassa linjassa kantaa positiivisemmassa hengessä: Yhdessä toimimme ja luomme tulevaisuutta. Tiina Tolvanen kirjoitti puolestaan kolumnissaan varuskunnan lakkauttamisesta suhteessa sähköiseen vaikuttamiseen ja käytti esimerkkinä Itä- ja Pohjois-suomityöryhmää. Karvahattulähetystöjen aika on ohi, Tolvanen totesi, ja jatkoi kriittiseen sävyyn, Sähköistä palvelua on käytetty huomattavasti enemmän koskien Lapin asioita, sen sijaan Itä-Suomi loistaa poissaolollaan. Joissakin kirjoituksissa Kontiolahtea kuvattiin erittäin myönteisesti ja tätä kautta ikään kuin ihmeteltiin Varuskunnan lakkauttamista. Olemme jo kolmena vuonna peräkanaa olleet muuttovoittomaakunta ja väestönkehityksessä päässeet plussan puolelle. 3 Asukkaiden omaa aktiivista toimintaa toivoi myös Mika Mannermaa artikkelissaan sanoin Mikä on lopulta syrjässä? Melkein missä tahansa ja mikä tahansa jos korvien välissä liikettä ja maakunnassa vallitsee ennakkoluuloton, erilaisuutta hyväksyvä ja muutokseen kannustava asennemaailma. 3. KARJALAISEN LINJA LAKKAUTUSKYSYMYKSESSÄ Karjalainen ennakoi puolustusvoimien uudistuksen vaikutuksia jo pääkirjoituksessaan 2.2. otsikolla Varuskuntaverkon karsiminen meni jo pelleilyksi, viitaten huolestuneeseen sävyyn Kokoomuksen Ilkka Kanervan lausuntoon Turun sanomille: Turku voi olla suht koht rauhassa. Asiaa valmistelleen työryhmän enemmistön mainittiin olevan Etelä-Suomesta. Pääkirjoitus jatkoi, Hallitus ei voi väistää vastuutaan ja piiloutua työryhmän esitysten taakse. Karjalainen julkaisi 8.3. koko sivun ilmoituksen otsikoilla Pohjois-Karjalan Prikaatia ei saa lakkauttaa, Maakunnan puolesta ja Nyt toimitaan yhdessä. Ilmoituksen taustana oli valokuvakollaasi missä esiintyi harjoittelevia varusmiehiä ja karjalaista perinnemaisemaa. Sen tekstissä todettiin että kansanarmeijan on oltava läsnä koko maassa, työpaikat on säilytettävä ja sotilaallisen tyhjiön muodostuminen on torjuttava. 9

10 Ilmoitus päättyi kehotukseen Puolustakaamme omaa maakuntaamme kuten puolustusvoimat opettavat nuoriamme puolustamaan maatamme. Huomioimme että em. ilmoituksessa esiintyneet diskurssit toistuivat lakkautusta seuranneiden päivinä uutisoinnissa, pääkirjoituksissa sekä mielipidekirjoituksissa. 11 Lehti uutisoi varuskunnan lakkauttamisesta hyvin laajasti. Pääuutisena päätöksen julkistamisen jälkeen 9.3. oli Kylmää kättä maakunnalle, kaikkiaan puolustusvoimien uudistusta käsitteleviä uutisia oli 3 sivua. Kuntauudistuksesta uutisoitiin lehdessä samana päivänä myös noin kolmen sivun verran, mutta vasta puolustusvoimien uudistuksen käsittelyn jälkeen. Lehden pääkirjoituksessa 9. helmikuuta otsikolla Sydän, henki ja järki puhuvat prikaatin puolesta lakkautusta kuvattiin tykistökeskitykseksi itäiseen ja Väli-Suomeen. Seuraavassa pääkirjoituksessaan 10. helmikuuta lehti syytti hallitusta höykytyksestä ja epäili sen pyrkineen pehmentämään kuntauudistuksen, Nokian irtisanomisien ja puolustusvoimien uudistuksen aiheuttamaa kohua julkistamalla ne samanaikaisesti. Puolustusministeri Wallinin ympärillä velloneesta ns. Dragsvik-kohusta uutisoitiin useaan otteeseen ja se nousi esille myös tekstiviesteissä, mutta jäi silti Karjalaisessa vähemmälle huomiolle kuin Kontiorannan varuskunnan lakkautuspäätös. 12 Karjalaisen kritiikin kärki vaikutti osuvan hallitukseen ja erityisesti Kokoomukseen, sillä se on ainakin olevinaan johtava hallituspuolue, kuten lehden päätoimittaja Pasi Koivumaa kirjoitti pääkirjoitussivulla julkaistussa kolumnissaan otsikolla Tämä ei kerta kaikkiaan käy päinsä! 9. helmikuuta. Koivumaa jatkoi toteamalla sarkastisesti, Kukapa olisi uskonut että nimenomaan Kokoomuksen johdolla puolustusvoimista tehdään nilkuttava raakki?. Hän kuvasi päätöstä teurastukseksi ja ihmetteli maakunnan kansanedustajien vaikutusvallan puutetta. Lisäksi hän ilmoitti harkitsevansa vakavasti sotilaspassinsa palauttamista ja kehotti muita pohjoiskarjalaisia samaan. 13 Pekka Puustisen kolumnissa ko. pääkirjoitukseen otettiin kuitenkin vahvasti kantaa. Koumnissa Koivumaan heittoa sotilaspassin palauttamisesta arvosteltiin häpeälliseksi toiminnaksi. 14 Pääkirjoitus turhaa rakennusta käsittelee sen sijaan mahdollista Kontiorannan varuskunta-alueen rakennusten jatkokäyttöä. Kirjoituksen motiivina voidaan nähdä aluetaloudellisten vaikutusten esiintuonti, mutta myös rakennusten ohella esiintyvä maankäyttö ja Kontiorannan varuskunnan alueelliset kytkökset. 11 Karjalainen , Karjalainen , Karjalainen Karjalainen

11 Kirjoituksessa tuodaan esille myös kuntarajojen ulkopuolelle kohdistuvia vaikutuksia kertomalla lyhyesti Kontiorannan ampuma- ja harjoitusalueista. Jaamankankaan harjoitus- ja ampuma-alue sijoittuu sekä Kontiolahden Liperin, että Joensuun alueelle. Alue on vuokralla Metsähallitukselta. Sotinpuro sen sijaan sijaitsee noin 140 kilometriä Kontiorannan kasarmialueelta pohjoiseen, Nurmeksen ja Rautavaaran kuntien alueilla. Prikaatin lakkautusta koskeville mielipidekirjoituksille ja tekstiviesteillä oli Karjalaisessa annettu verrattain paljon palstatilaa, muutamana tarkastelemistamme päivistä suurin osa kaikista julkaistuista mielipiteistä koski puolustusvoimauudistusta ja näistä mielipiteistä enemmistö suhtautui siihen kriittisesti, mikä on varmasti ollut osaltaan tietoisen seulonnan tulosta. Edellä mainittu voitaneenkin katsoa kokonaisuutena todella vahvaksi aluepoliittiseksi kannanotoksi lehden toimituksen taholta. 4. YHTEENVETO Yleissävy Karjalaisessa käydyssä keskustelussa oli voimakkaasti varuskunnan lakkauttamista vastaan. Osasyynä negatiivisuuteen lienee lehden asema Pohjois-Karjalan suurimpana sanomalehtenä; pääosa kirjoittajista oli pohjoiskarjalaisia, mikä selittää suuttumusta, pettymystä ja epävarmuutta, jotka heijastuivat vahvasti mielipidekirjoittelusta. Toisaalta Karjalainen oli tutkimuksemme mukaan valinnut sanomalehtenä varuskunnan alasajoa torjuvan linjan suhteessa lakkauttamiseen ja sitä edeltäneeseen päätöksentekoprosessiin. Tämä ilmeni mm. laajassa uutisoinnissa ja uutisoinnin yleissävyssä, toimittajien kirjoittamissa pääkirjoituksissa ja kolumneissa, sekä näkyvästi julkaistujen mielipidekirjoitusten ja tekstiviestien valinnoissa. Ylivoimaisesti suurin osa omalla nimellään kirjoittajista oli miespuolisia. Vaikka kyseessä on virallisesti poliittisiin puolueisiin sitoutumaton sanomalehti, Karjalainen teki Kontiorannan varuskunnan lakkauttamisprosessissa vahvasti aluepolitiikkaa käyttäen omaa arvovaltaansa tiedotusvälineenä ja otti verrattain jyrkän kannan, sallimatta tasapuolisesti lakkauttamispäätöstä puoltaneiden henkilöiden, puolueiden ja ryhmien saada ääntään kuuluviin. On opettavaista huomioida että lehdistön tutkimuksessa lähdekritiikki ja laajaalainen tarkastelu sekä diskurssien etsiminen voi paljastaa paljon enemmän kuin yksittäisistä artikkeleista tai muista lehtikirjoituksista voisi päätellä. 11

12 LÄHTEET Painetut lähteet Sanomalehti Karjalainen Muut lähteet Puolustuspolitiikka. Puolustusministeriön selonteko uudistuksesta. Puolustusministeriö, Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko. Valtioneuvoston kanslia,