Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat!

Transkriptio

1 PUHE 1 (5) Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! Saamelaiskäräjien puolesta haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi keskustelemaan Enontekiön kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Enontekiön kunnan saamenkieliset palvelut eivät ole nykyisin riittävällä tasolla, jonka johdosta tämä tilaisuus on hyvin tärkeä. On myös hyvin tärkeää, että täällä paikalla ovat eri sidosryhmät, jotka voivat omalta osaltaan edistää saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta Enontekiön kunnassa. Enontekiön kunnassa terveyspalvelut järjestetään yhteistyössä Muonion kanssa ja kunta vastaa itse päivähoidosta ja muista sosiaalipalveluista. Kunnan päivähoidossa työskentelee saamenkielisessä päivähoidossa saamen kielistä henkilökuntaa, mutta muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa saamen kielen taitoisen henkilökunnan määrä on todella vähäinen. Enontekiön kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saamenkielisestä saatavuudesta kuulemme myöhemmin lisää, mutta aion tuoda puheessani kuitenkin muutamia seikkoja esille. Saamen kielilain mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja on tarjottava saamelaisten kotiseutualueella käytännössä ilman tulkkia. Enontekiön kunnan osalta tilanne on haasteellinen, koska se järjestää terveyspalvelunsa yhdessä Muonion kanssa Muonio-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymän kautta. Kuntayhtymä tuo Enontekiön kunnalle epäreilun tilanteen, koska nykyisen saamen kielilain mukaan kuntayhtymälle ei voi myöntää saamen kielilain mukaista avustusta henkilöstön saamen kielen taidon hankkimiseksi. Tämä on suuri epäkohta, johon myös saamelaiskäräjät on useasti puuttunut. Vaikka lainsäädäntö kohtelee epäreilusti kuntayhtymää, lakia on yksiselitteisesti noudatettava. Vaikka terveyspalvelut tuottaakin kuntayhtymä, Enontekiön kunnalla on lain mukaan vastuu siitä, että kuntayhtymä tuottaa saamen kielilain mukaisia palveluja. Tämä valvontatehtävä on ilmeisesti sivuutettu Enontekiön kunnassa ja asia on korjattava. Tässä tilanteessa on syytä tähdentää, että saamenkielistä palvelua ei saa kieltäytyä tarjoamasta vaikka asiakas hallitsee suomea. Saamen kielilaki on ehdoton: palvelut on järjestettävä saameksi ja myös suomen kielen taitoiselle saamelaiselle on taattava saamenkielinen asiakaspalvelu hänen sitä vaatiessaan. Laki on yksiselitteinen myös siinä asiassa, että saamen kielilain toteuttaminen ei ole resurssikysymys, eli lain tuomat velvoitteet on hoidettava rahoitustilanteesta huolimatta - aivan kuten kaikkia muita lakejakin on noudatettava. Saamen kielilakiselvityksen mukaan sosiaalitoimessa toimii kymmenen saamen kielellä asiakaspalveluun pystyvä henkilöä, joista neljä työskentelee saamenkielisessä päivähoidossa. Muonio- Juvvá Lemet / Klemetti Näkkäläjärvi Ságadoalli Puheenjohtaja - President Saamelaiskäräjät Tel / Skierri, Peuratie 15 klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi FI Enontekiö

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT PUHE 2 (5) Enontekiön kuntayhtymässä kolme hallitsee pohjoissaamen asiakaspalveluun riittävällä tavalla. Enontekiön kunnan sosiaalipalveluissa ei ole riittävästi saamenkielistä henkilökuntaa toimialan esimiehenkään mukaan. Yllättävää on, että saamelaisalueelle terveyspalveluja tuottavan kuntayhtymä näkee, että toimialalla on riittävästi tai tyydyttävästi pohjoissaamen taitoisia. Kuntayhtymässähän on kolme saamenkielentaitoista työntekijää. Saamen kielilain 14 mukaan viranomaisten on huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on tehtävien edellyttämä saamen kielen taito. Enontekiön kunnan ja kuntayhtymän työntekijöiden nykyistä saamen kielen taitoa ei voi pitää riittävänä. Vajaa 5 % kuntayhtymän työntekijöistä hallitsee saamen asiakaspalveluun vaadittavalla tavalla, sosiaali- ja terveystoimessa tilanne on parempi, 10 %. Saamenkieliset palvelut tulee turvata nykyistä henkilökuntaa kouluttamalla ja pohjoissaamen taidon edellyttämistä kaikissa uusissa viroissa. Enontekiön kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa ei työskentele riittävästi saamen kielen taitoista henkilökuntaa. Tämä ei ole riittävä tilanne, koska se tarkoittaa sitä, että asiakkaat joutuvat turvautumaan pääasiassa tulkkaukseen koska saamenkielistä henkilökuntaa ei ole, eikä heidän kielitaidostaan tiedoteta asiakkaille. Erityisesti terveyspalveluissa kyse on pääasiassa kiireellisistä asioista, jolloin tulkkia ei voi odottaa useita päiviä saapuvaksi. Tässä tilanteessa kun saamen kielilaki on ollut voimassa jo neljä vuotta, on aiheellista, että kunnassa ja kuntayhtymässä aletaan tutkia tarkasti sen palvelurakenteita ja organisaatioita jotta saamen kieliset palvelut saadaan kunnassa lain tasolle.. Saamenkielistä asiakaspalvelua voi saada sosiaalitoimessa joka saamenkielentaitoiselta työntekijältä tai tarvittaessa tulkin välityksellä. Kuntayhtymässä suositellaan asiakkaan käyttävän suomen kieltä tai järjestävän tulkkauksen itse. Tällainen menettely rikkoo saamen kielilakiin kirjattuja oikeuksia ja tilanne vaatii välitöntä korjausta. Saamen kielilain mukaan viranomaisen on järjestettävä tulkkaus. Kuntayhtymässä ei myöskään käännetä dokumentteja saameksi edes asiakkaan vaatiessa käännöstä. Tietoisuutta ja tiedottamista saamen kielilaista ja sen vaatimuksista ei ole ollut riittävällä tasolla. Kuntayhtymän työntekijöistä 71 % ei ole saanut minkäänlaista tiedotusta saamen kielilaista, sosiaalitoimen työntekijöistä 57 % ei ole saanut tiedotusta. Saamen kielilain vaikutukset työyhteisön toimintaan tunnetaan pääasiallisesti huonosti tai ei lainkaan. Enontekiön kunnan ja kuntayhtymän vastaukset eivät anna kattavaa kuvaa kirjallisesta saamen kielen käytöstä. Julkipanoista ja ilmoituksista käännetään alle puolet, muutamia opasteita, kuulutuksia, kokousliitteitä ja lomakkeita käännetään myös. Kuntayhtymä ei käännätä mitään saameksi. Puutteena voidaan pitää myös sitä, että Enontekiön kunnan eikä kuntayhtymän kotisivuja ole käännetty pohjoissaameksi lainkaan. Internetissä

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT PUHE 3 (5) tapahtuu nykyään hyvin suuri osa kunnan tiedotuksesta ja sieltä etsitään myös tietoa kunnan palveluista. Täten kotisivut ovat verrattavissa kunnan virallisiin tiedotuksiin, joita koskee myös saamen kielilaki, ja kotisivujen kääntäminen pohjoissaameksi on täten ensiarvoisen tärkeää Saamenkielisiä palveluita rahoitetaan merkittävästi. Enontekiön kunta on esimerkiksi vuonna 2006 saanut 7000 oikeusministeriöltä, noin 5500 sisäasianministeriöltä kaksikielisyyslisää ja saamelaiskäräjien kautta Saamenkielisiä palveluita rahoitetaan, suurin osa rahoitusmomenteista perustuu kunnan omaan aktiivisuuteen ja rahoituksen hakemiseen. Saamen kielilakiselvityksen perusteella saamenkielisten palvelujen rahoituksesta ei ilmeisesti ole kokonaiskuvaa kunnan hallinnossa, koska useat esimiehet totesivat vastauksissaan että kunta ei saa erillisrahoitusta saamenkielisten palvelujen tuottamiseen. Saamenkielisten palvelujen rahoituksesta tulisi tiedottaa aktiivisesti myös esimiehiä, jotta heillä on oikea kuva saamen kielilaista ja sen toimintojen erillisrahoituksesta. Sosiaali- ja terveystoimi täyttää saamen kielilain vaatimukset saamen kielilakiselvityksen mukaan tyydyttävästi tai ei lainkaan toimialasta riippuen. Arvio vastaa todellisuutta. Kuntayhtymä täyttää oman vastauksensa mukaan saamen kielilain vaatimukset tyydyttävästi. Vastausten perusteella kuntayhtymä ei voi täyttää saamen kielilain edellytyksiä tyydyttävästi, koska toimialan saamenkieliset palvelut ovat vähäisiä, tulkkipalveluissa suositaan suomen kielen käyttöä ja asiakirjoja ei käännetä saameksi. Enontekiön kunnassa ei ole sitouduttu saamen kielilakiin koko kunnan ja toimialojen tasolla. Perustietämys saamen kielilaista ja sen vaatimuksista on vähäistä, ja saamenkielisten palvelujen rahoitus ja rahoituksen käyttö jää kunnalta selvittämättä. Kunnan ja erityisesti kuntayhtymän saamenkielisen henkilökunnan määrä on vähäinen, vaikka pohjoissaamen koulutus on lisääntynyt vuoden 2004 jälkeen. Vaikka vanha saamen kielilaki on ollut voimassa vuodesta 1992 lähtien ja uudistettu saamen kielilaki on ollut voimassa vuodesta 2004 lähtien, niin kuntaan ei ole muodostunut saamen kielilain toteuttamiseen ennakoivaa järjestelmää, vaan saamenkielisiä palveluja järjestetään vaatimusten perusteella eli reagoimalla saamelaisten vaatimuksiin. Tämä ei ole saamen kielilain mukaan riittävää, koska viranomaisten on edistettävä saamen kielen käyttöä ja tiedotettava aktiivisesti saamenkielisistä palveluista. Kunnan ja kuntayhtymän tulee luoda myönteistä ilmapiiriä saamelaisia ja heidän kielellisiä oikeuksiaan kohtaan. Kunnan ja kuntayhtymän joistakin vastauksista saamen kielilakiselvitykseen ilmenee näkemys saamenkielisten palvelujen turhuudesta, koska suurin osa saamelaisista osaa suomea ja

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT PUHE 4 (5) se nähdään vain rahanmenona. Tällainen ilmapiiri ei ole saamen kielilain mukaista ja edistää rakenteellista syrjintää, josta vähemmistövaltuutettu on lausunnossaan huomauttanut. Myönteisenä voidaan pitää sitä, että kunnassa ja kuntayhtymässä on tukea saamen kielen opiskeluun. Opiskelumahdollisuutta kannattaisi tässä tilanteessa keskittää niihin, jotka jo hallitsevat saamea, koska alkeiden hallinta ei ole riittävää asiakaspalvelutehtävissä. On ikävää, että saamen kielilain oltua voimassa jo vuodesta 1992 lähtien eri muodoissa, tietämys ja suhtautuminen saamen kielisiä palveluja kohtaan eivät ole kehittynyt myönteiseen suuntaan. Saamen kielilakiselvityksen mukaan Enontekiön kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa saamen kielilailla ei koeta olevan merkitystä työyhteisön toimintaan. Saamen kielilakiin suhtautuu muutama työntekijä kielteisesti. Saamelaisten kotiseutualueen kunnassa ei voi olla niin, että saamen kielilailla ei olisi merkitystä. Asenteita ja koulutusta olisi saatava lisää, jotta työntekijöiden asenteet ja suhtautuminen saamen kielilakiin parantuisi. Tässä työssä esimiehisten on oltava esimerkillisiä ja näytettävä alaisilleen omalla toiminnallaan mallia Enontekiön kunnassa on hyväksytty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille Saamelaisten kotiseutualueen kunnista Enontekiön kunta on ainoa jossa on yhdenvertaisuussuusuunnitelma, mutta suunnitelma on puutteellinen. Suunnitelma ei käsittele saamelaisia alkuperäiskansana kuten entisen työministeriön ohjeet edellyttävät. Kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma ei myöskään mainitse saamelaisten kielellisiä oikeuksia tai saamelaisten kielellisiä palveluja. Yhdenvertaisuussuunnitelman pohjaksi ei ole myöskään tehty nykytilannekartoitusta ministeriöiden ohjeiden mukaisesti. Suurin osa suunnitelman virheistä voi selittyä sillä, että kunta ei ole kuullut suunnitelman valmistelussa työministeriön suosituksien mukaisesti saamelaistahoja, kuten saamelaiskäräjiä tai paikallisia saamelaisyhdistyksiä. Saamelaiskäräjät toivoo, että kunnan yhdenvertaisuussuunnitelmaa päivitettäisiin pikaisesti ja asian valmistelussa kuultaisiin saamelaiskäräjiä. Saamen kielilaissa ei ole kyse triviaalisista asioista, vaan saamen kielen ja saamelaiskulttuurin tulevaisuudesta. Erityinen vastuu saamen kielen tulevaisuuden turvaamisessa on kunnilla, jotka tuottamiensa palveluiden ja kunnallisen itsehallinnon kautta ovat alueen suurin vallankäyttäjä. Kunnalla on myös erityinen vastuu omien kuntalaistensa oikeuksien toteutumisen turvaamisessa. Saamelaisalueella tulee erityisesti huomioida saamelaisten tarpeet kuntalaisina. Kunnan velvollisuus on hoitaa nämä asiat. Saamelaisten oikeudet eivät ole kunnan toimintaa vastaan, vaan kunnan omassa toiminnassaan ajettava myös saamelaisten oikeuksia. Tämä on unohtunut Enontekiö kunnalta, mutta Enontekiö ei ole ainoa tällainen kunta.

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT PUHE 5 (5) Sosiaali- ja terveyspalveluja sivuten. saamelaiskäräjillä ja saamelaisten kotiseutualueella on iso yhteinen intressi muuttotappion voittaminen ja paluumuuttajien houkuttelu. Kunnat ja saamelaiskäräjät lähestyvät tätä kysymystä hieman eri näkökulmasta, mutta meillä on yhteinen huoli alueen tulevaisuudesta ja tulevasta palvelurakeesta. Saamelaiskäräjät näkee saamenkielisten palvelujen parantamisen yhtenä keinona houkutella paluumuuttajia takaisin kotiseudulle ja toisaalta keinona estää alueelta poismuuttoa. Tämä tulee nähdä Enontekiön kunnassakin kilpailuvalttina. Se on myös keino parantaa kunnan imagoa ja toisaalta osoittaa kuntalaisille että kunta välittää alueella asuvasta alkuperäiskansasta ja näkee saamelaisten ja saamenkielisten palvelujen kehittämisen tärkeänä. Enontekiön kunnalla on nyt mahdollisuus profiloitua saamelaismyönteisenä kuntana. Tätä mahdollisuutta ei kannata heittää hukkaan. Palvelujen parantaminen on selkeä investointi tulevaisuuteen ja turvaa sen, että Enontekiön kunta on hyvä asuinpaikka tuleville saamelaislapsille ja nuorille. On tosiasia, että Enontekiön kunnan talous ja tulevaisuus vaatisi lisää lapsiperheitä kunnan alueelle kuten muitakin veronmaksajia. Niin kauan kuin saamenkielisiä palveluita ei ole saatu lain edellyttämälle tasolla saamelaiselle lapsiperheelle Enontekiö ei ole houkutteleva paikka. Kunnan on tämä asia huomioitava ja korjattava. Saamelaiskäräjien puheenjohtajana haluan kannustaa Enontekiön kuntaa kehittämään palveluitaan siten, että saamelaisten kielelliset oikeudet voidaan turvata. Saamelaiskäräjät pyrkii omalla edunvalvonnallaan turvaamaan sen, että saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin saadaan lisää rahoitusta ja rahoitusta voitaisiin myöntää kaikille lakisääteisiä julkisia palveluja tuottaville organisaatioille. Meidän tulee lisätä yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä asioissa, jotta voimme turvata parhaiten saamen kielen ja kulttuurin jatkuvuuden Enontekiön kunnan alueella ja saamenkielinen palvelutaso saadaan turvattua. Onkin tärkeää, että tämän tilaisuuden jälkeen alamme yhteistyössä pohtimaan niitä keinoja miten saamenkieliset palvelut saadaan turvattua parhaiten Enontekiön kunnassa ja millaisia toimenpiteitä tämä vaatii. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että myös kunnasta löytyy yhteistä näkemystä siitä, että saamenkielisiä palveluita on parannettava. Näillä sanoin tuon saamelaiskäräjien tervehdyksen tähän tilaisuuteen.