LAUSUNTO 1 (16) Dnro:484/D.a.2/2008. STM/Kirjaamo PL 33, Valtioneuvosto. Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (16) Dnro:484/D.a.2/2008 STM/Kirjaamo PL 33, Valtioneuvosto Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28 LAUSUNTO TERVEYDENHUOLTOLAKITYÖRYHMÄN MUISTIOSTA 1. JOHDANTO Saamelaiskäräjät lausuu seuraavassa muistion yleisiin näkökohtiin ja lakiesityksen perusteluihin liittyviä asioita koskien. Hallinnollisissa uudistuksissa tulee ottaa huomioon lainsäädännön kokonaisuus saamelaisten osalta. Tähän kokonaisuuteen liittyvät oikeusjärjestyksemme perustana olevat perustuslain säännökset saamelaisten perusoikeuksista alkuperäiskansana (PL 17.3 ) ja saamelaisten rajoitetusta itsehallinnosta kotiseutualueellaan verrattuna kunnalliseen itsehallintoon (PL 121 ). Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettua lakia tulee sen tavoitteiden mukaisesti tulkita perustuslakimyönteisesti ottaen samalla huomioon EU-lainsäädäntöä toteuttavan yhdenvertaisuuslain. Tulevaisuuden terveydenhuoltoa saamelaisväestölle järjestettäessä tulee perustavana lähtökohtana olla ILO-169 sopimus ja sen artikla 25. Artiklan 1. ja 2. kohdassa säädetään seuraavaa: 1. Hallitusten tulee huolehtia riittävän terveydenhuollon järjestämisestä näille kansoille tai myönnettävä niille varoja, joiden avulla ne voivat itse kehittää ja tarjota tällaisia palveluita omalla vastuullaan ja omassa hallinnassaan. Tavoitteena on näiden kansojen fyysisen ja henkisen terveyden ylläpitäminen mahdollisimman hyvänä. 2. Terveydenhuollon tulee mahdollisuuksien mukaan olla yhdyskuntapohjaista. Palvelut on suunniteltava ja hallittava yhteistyössä kysymyksessä olevien kansojen kanssa ottaen huomioon niiden taloudelliset, maantieteelliset, sosiaaliset ja kulttuuriolot samoin kuin niiden perinteiset terveydenhuolto-, parannus- ja lääkintämenetelmät. Saamelaiskäräjät haluaa lisäksi huomauttaa pohjoismaisen saamelaisopimuksen edellytyksistä koskien terveydenhuoltopalvelujen järjestämistä. 1 artikla toteaa, että Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa ja lujittaa saamelaisten oikeuksia siten, että he voivat säilyttää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaelämäänsä niin, että valtionrajat mahdollisimman vähän häiritsevät tätä. Sopimuksen 10 artiklan mukaan valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa edistää saamelaisten yli valtionrajojen suuntautuvan toiminnan kannalta merkityksellisen lainsäädännön ja muun sääntelyn jatkuvaa harmonisointia. Edelleen sopimuksen 29 artikla määrittää, että valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa huolehtia siitä, että terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut saamelaisten asuinalueilla järjestetään siten, että näillä alueilla asuville saamelaisille taataan heidän kielelliseen ja kulttuuriseen taustaansa mukautettua apua. Sosiaali- ja terveysviranomaisten tulee myös saamelaisten asuinalueiden ulkopuolella ottaa huomioon saamelaisten asiakkaiden ja potilaiden kielellinen ja kulttuurinen tausta Pohjoismainen saamelaisssopimus on Suomessa vielä ratifioimatta, mutta Suomen valtio on stitoutunut sopimuksen ratifiointiin. Terveydenhuoltolaissa tulee huomioida pohjoismaisen saamelaissopimuksen vaatimukset koskien terveydenhuoltopalvelujen järjestämistä ja rahoittamista saamelaisten kotiseutualueella. Saarikoskentie 4 Tel (0) FIN Inari Fax (0) etunimi.sukunimi@samediggi.fi

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 2 (16) 2. SAAMELAISKÄRÄJIEN ESITYSTEN YHTEENVETO Saamelaiskäräjät esittää, että 1. eri toteuttamisvaihtoehdoissa tulee huomioida saamenkielisten ja saamelaiskulttuurin mukaisten palvelujen tuottaminen ja palveluja järjestettäessä tulee käydä saamelaiskäräjälain 9 mukaiset neuvottelut :n lisätään: saamelaisten kotiseutualueella palvelujen järjestämisestä järjestetään saamelaiskäräjälain 9 mukaiset neuvottelut ja palvelujen järjestämisessä tulee huomioida saamen kielilain vaatimukset (1086/2003). Saamelaisten kotiseutualueella palvelut voidaan järjestää yhteistyössä rajakuntien kanssa. 3. Saamelaiskäräjien kuulemista korostetaan yhteistyösuunnitelmia laadittaessa saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 9 :n mukaisesti lisäämällä maininta saamelaiskäräjien kuulemisesta 11 :n yksityiskohtaisiin perusteluihin. 4. terveydenhuoltolaissa mahdollistetaan valtakunnan rajat ylittävä yhteistyö ja palvelujen tuottaminen saamelaisten kotiseutualueella perus- ja erikoissairaanhoidon osalta. 5. terveydenhuoltolakiin otetaan saamen kielilain mukaisesti maininta siitä, että saamelaisten kotiseutualueella tulee olla käytettävissä riittävästi saamenkielistä ammattihenkilökuntaa. 6. terveydenhuoltolakiin otetaan maininta siitä, että saamelaisten kotiseutualueen kunnan tai useamman kunnan yhdessä on osana kuntasuunnitelmaa tai vastaavia suunnitelmia laadittava oma saamenkielisiä palveluja koskeva osio. 7. saamelaisten kotiseutualueen kunnat taikka saamelaisten kotiseutualueen kuntia sisältävän kuntayhtymän terveyskeskuksen, sairaalan tai terveydenhuoltopalvelulain 13 mukainen palveluja tuottava taho tulee velvoittaa järjestämään terveydenhuoltopalvelut myös saamenkielisinä otsikko muutetaan: 22 Saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet 9. Terveydenhuollossa sovelletaan saamen kielilakia 1086/ sisällytetään maininta: Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. 11. Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan uudistus- ja kehittämistyön osalta järjestetään saamelaiskäräjälain 9 mukaiset neuvottelut, jossa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja, niitä ohjaavaa lainsäädäntöä ja hallintoa koskettavia uudistuksia saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ja saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien turvaamisen osalta. 12. Saamelaiskäräjät kutsutaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavaksi terveydenhuoltolain valiokuntakäsittelyssä.

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 3 (16) 3. SAAMELAISKÄRÄJIEN ESITYKSET JA HUOMIOT LAIN YLEISPERUSTELUOSAAN JA ASIASISÄLLÖITTÄN YKSITYISKOHTAISEEN PERUSTELUOSAAN Esityksessä ehdotetaan yhdistettäväksi kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki, jotta madalletaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä raja-aitoja ja terveydenhuollon eri alojen yhteistyötä alueellisesti voidaan edistää. Saamelaiskäräjät pitää hyvänä lakien yhdistämistä, jotta se edesauttaisi palveluiden saavutettavuuden parantumista ja asiakaslähtöisyyden kehittymistä palveluiden perusperiaatteeksi. Yksittäisen ihmisen kannalta on tärkeää, että hän saa terveydenhuollon palvelut oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Saumattomat palveluketjujen tulee toimia nimenomaan ihmisten hyväksi. Saumattomuuden edistämiseksi on tarkoitus muodostaa potilastietojen käsittelyn yhteisrekisteri. Potilastietojen suoja tulee turvata vaikka yhteisrekisteriä käytetään yli hallinnollisten organisaatiorajojen. Asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi ehdotetaan, että potilaalla olisi oikeus valita erityisvastuualueella terveydenhuollon toimintayksikkö, jossa häntä hoidetaan. Potilaan tai asiakkaan asemaa vahvistaisi lisäksi oikeus valita hoitava lääkäri tai hoitaja. Saamelaiskäräjät pitää erityisen hyvänä mahdollisuutta hoitopaikan ja hoitavan lääkärin valintaan. Erityisesti tämä on tärkeää saamelaisten kielellisten perusoikeuksien toteuttamiseksi ja potilasturvallisuuden parantamiseksi. Terveydenhuollossa, jonka toimialaan kuuluu ihmisten auttaminen jopa erittäin kriittisissä tilanteissa, joissa potilaan oma kyky ymmärtää ja tuoda esiin omaa tahtoaan, vointiaan ym. voi olla heikentynyt, on kielenosaamisen vaatimustasoon kiinnitettävä erityistä huomiota. Saamen kielen käyttöä haittaavaa kynnystä tulee alentaa merkittävästi lisäämällä saamenkielisen henkilöstön määrää hoitopaikoissa. Saamen kielilain toteutumisesta vv tehdyn selvityksen mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ei ole tapahtunut todellista muutosta saamenkielentaitoisen henkilöstön määrässä, vaan saamenkielentaitoisen henkilökunnan määrä on vähentynyt. Saamelaisalueen kunnista ainoastaan Utsjoen kunnassa saamen kieli nähdään viranhoidon edellytyksenä tai ansiona. Saamelaisalueen kuntien ja valtion työntekijöistä 9,5 % voivat antaa asiakaspalvelua saameksi. Saamelaisalueen kuntien asenneilmapiiri saamen kielilain toteuttamiseksi ei ollut myönteinen. Jossain kunnassa saamenkieliset palvelut nähtiin turhana rahanmenona. Uudistuksessa tulisi pystyä huomioimaan saamelaisten kotiseutualue kokonaisuutena. Saamelaisten näkökulmasta saamelaisten kotiseutualueen on muodostettava oma erillinen toiminta-alue. Saamelaisten kotiseutualueella luonteva yhteistyö on ylikunnallinen toiminta ja alueellinen yhteistyö. Saamelaisten kotiseutualue käsittää 4 kunnan alueen, ja alue on maantieteellisesti hyvin laaja. Uudistuksessa tulee huomioida saamen kielilain edellytykset Tulevaisuudessa tulee turvata eri saamen kielten ja saamelaiskulttuurien mukaiset saamenkieliset palvelut riittävällä saamenkielentaitoisella henkilöstöllä. Uudistuksessa on huomioitava saamelaisten kotiseutualueen pitkät etäisyydet ja saamen kielilain edellytykset. Esityksen vaikutuksia kuvaavassa osassa (s.85) luetellaan terveyspiiri-mallin mahdollisiksi heikkouksiksi pienten kuntien vaikuttamismahdollisuuksien heikentyminen sekä syrjäseutujen palvelujen saatavuuden turvaaminen etäisyyksien kasvaessa. Saamelaiskäräjät on erittäin huolestunut siitä, miten saamelaisten kotiseutualueen syrjäkylissä voidaan yhdenvertaiset palvelut tulevaisuudessa turvata. Saamelaisalueella erityisesti vanhuspalveluiden suurena haasteena on palveluiden tuottaminen kotiin, sillä ikäihmiset asuvat pääasiassa hajallaan syrjäkylissä. Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon tarve kasvaa muistisairauksien lisääntyessä. Kotihoidon kapasiteetin lisäämiseen tarvitaan kipeästi lisärahoitusta. Nykyisin resurssein ei pystytä myöskään ajoissa auttamaan eri ikäryhmiä erilaisissa psykososiaalisissa ongelmissa. 1 Näkkäläjärvi, Klemetti (2007): Saamen kielilain toteutuminen vuosina , kertomus saamen kielilain toteutumisesta. Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto, Saamelaiskäräjät.

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 4 (16) Uudistuksen lähtökohtana tulisi olla ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen. Hallinnolliset rakenteet ja aluejaotukset eivät saa olla ensisijaisesti pohdittavia asioita, sillä ne ovat vain keinoja hyvinvointipalvelujen turvaamisessa. Ensiarvoisen tärkeää on turvata kansalaisille riittävän laadukkaat ja kohtuullisella maantieteellisellä etäisyydellä sijaitsevat hyvinvointipalvelut asuinpaikkaan katsomatta. Kyse on kansalaisten perusoikeuksien, erityisesti yhdenvertaisuuden toteuttamisesta maan eri osissa. Saamelaisten perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista ei voi mitata taloudellisuuden ja tehokkuuden mittareilla. Omakielisten palvelujen tuottaminen pienelle väestömäärälle on keskimääräistä kalliimpaa eivätkä saamelaisten kulttuuriin kuuluvat perinteiset elinkeinot tuota suuria rahatuloja. Muistiossa todetaan, että erikoissairaanhoito toteutettaisiin laajan väestöpohjan kuntayhtymässä eli sairaanhoitopiirissä kuntien sopimalla tavalla. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota vahvistettaisiin ja väestön mahdollisuutta saada palveluja lähellä asuinpaikkaansa parannettaisiin tuomalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon perustason toiminta, kuten polikliininen konsultaatio tai päiväkirurgia samoihin yksiköihin. Saamelaiskäräjät pitää tätä tarkoituksenmukaisena toimintana. Monet sairaudet ja vammat edellyttävät erikoisasiantuntemusta. Näin syrjäseuduilla asuvat ihmiset välttyvät monesti pitkiltäkin ja usein toistuvilta matkoilta erikoissairaanhoitoa antaviin yksiköihin. Saamelaiskäräjät haluaa erityisesti korostaa hoitohenkilökunnan osaamisen ja tietoisuuden lisäämistä maamme ainoan alkuperäiskansan kieltä ja kulttuuria kohtaan. Lisäämällä hoitohenkilökunnan tuntemusta saamelaisten sosiaalisista ja kulttuurisista oloista koulutuksen avulla, valmiudet saamelaisten kohtaamiseen paranisivat. Paikallisten arvojen sisällyttäminen palveluihin on monien alkuperäiskansojen näkemyksen mukaan kaikkien paranemisjärjestelmien perusta. Tämä merkitsee totuttujen käytäntöjen ja toimenkuvien uudelleen arvioimista vastaamaan ihmisten todellisia tarpeita. Kulttuurisidonnaiset palvelut huomioivat myös yksilön kulttuurisen ympäristön, joka pohjautuu perheen, ystävien ja suvun mudostamaan perustaan. Jos yksilö tarvitsee apua, koko perustan katsotaan tarvitsevan apua. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöllä tulisi olla riittävästi herkkyyttä, teoreettisia tietoja, taitoja ja asenteellisia valmiuksia ottaa työssään huomioon asiakkaan kulttuuritausta ja toimia monikulttuurisessa ympäristössä. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, joka on mietinnössä tuotu myös esille. Mietinnössä todetaan, että niukkojen voimavarojen vuoksi neuvola ei pysty riittävän hyvin tunnistamaan erityistuen tarpeessa olevia lapsia ja perheitä ja järjestämään tarvittavia tukitoimia. Saamelaisalueella lasten neuvolatoiminta toteutetaan lähes poikkeuksetta suomenkielisenä. Äidinkieleltään saamenkielisten lasten kielellisen kehityksen seuranta tapahtuu vieraalla kielellä. Saamenkielisen lapsen kielenkehityksen viivästymisen tai häiriön diagnosointi suomenkielisillä menetelmillä ei anna luotettavaa tulosta. Tällöin hoitoon hakeutuminen viivästyy ja pitkittyy. Sunnamaarit Saran (2004) tutkimuksessa on selvitetty saamenkielisten puheterapiapalveluiden tarvetta ja saatavuutta saamelaisalueella. Tutkimuksen tuloksena todettiin saamenkielisille puheterapiapalveluille olevan tarvetta, mutta niiden saatavuus osoittautui todella huonoksi. Kaikki vastanneet puheterapeutit, johtavat lääkärit ja terveydenhoitajat olivat arvioineet, tutkineet ja antaneet puheterapiaa vain suomeksi. He epäilivät kuitenkin suuresti puheterapian tarpeen arvioinnin riittävyyttä ja luotettavuutta, jos se tehdään pelkästään suomen kielellä. Saamelaisperheiden kaksikielisyyteen tukeminen tulisi aloittaa jo äitiysneuvolassa. Hallituksen esitykseen lukuun Perustuslain säännökset ja terveydenhuolto tulee ottaa maininta perustuslain määräyksistä saamen kielen ja kulttuurin osalta. Hallituksen esitykseen lukuun tulee ottaa maininta saamen kielilaista ja sen tuomista velvoitteista saamenkielisten palvelujen tuottamisesta saamelaisten kotiseutualueen viranomaisissa ja viranomaisissa joiden toimialueeseen

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 5 (16) saamelaisten kotiseutualue kuuluu (1086/2003). Samaan lukuun tulee ottaa maininta yhdenvertaisuuslain velvoitteista (2004/21). Hallituksen esitykseen lukuun 3 tulee ottaa mainita siitä, että lain tavoitteena on turvata saamelaisten kulttuuristen ja kielellisten oikeuksien toteutuminen terveyspalveluissa Saamelaiskäräjien huomiot toteuttamisvaihtoehtoihin ja lain vaikutuksiin Saamelaiskäräjät haluaa tuoda keskeisiä huomioita liittyen palvelujen toteuttamisvaihtoehtoihin saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon ja saamelaisten alkuperäiskansa-aseman näkökulmasta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan toteuttamisvaihtoehdoiksi alueellista palvelurakennetta tai terveyspiiriä. Alueellisessa rakenteessa sairaanhoitopiirien minimiväestöpohja olisi Ehdotus tarkoittaa sitä, että Lappiin muodostuisi yksi sairaanhoitopiiri. Hallituksen esityksessä todetaan, että erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisvastuu olisi kunnilla ja osittain sairaanhoitopiireillä. Kun potilaasta on tehty lähete sairaanhoitopiiriin järjestämisvastuu siirtyisi sairaanhoitopiirille. Terveyskeskuksissa, terveyskeskuskuntayhtymissä ja yhteistoiminta-alueilla olisi erikseen määritellyn perusterveydenhuollon toiminnan lisäksi sairaanhoitopiirin omilla erikoislääkäreillään järjestämää poliklinikkavastaanottotoiminta, pientoimenpidetoimintaa ja enintään päiväkirurgiatasoista leikkaustoimintaa. Tämän toiminnan tarkoituksena on tukea perusterveydenhuoltoa sen omissa yksiköissä ja taata potilaille joustavasti erikoislääkäreiden konsultaatiot terveyskeskuksissa, lähellä asiakkaita. Erikoissairaanhoidon perustaso siirtyisi tällä tavoin ainakin osittain terveyskeskuksiin (kpl 3.2.1). Ehdotus on lähtökohdiltaan hyvä, mutta ei sovellu saamelaisten kotiseutualueen erityispiirteisiin, kotiseutualueen väestöpohjaan tai infrastruktuuriin. Saamelaisten kotiseutualueen osalta ja Lapin osalta erikoissairaanhoidon saaminen terveyskeskuksista on vaikeasti toteutettavissa pitkien etäisyyksien ja lääkäripulan johdosta. Erikoissairaanhoitopalveluja saamelaisten kotiseutualueella tarjoaa nykyisin Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemellä. Erikoissairaanhoidon palvelut on saatavilla vain suomeksi. Ehdotus tarkoittaisi sitä, että erikoissairaanhoitopalveluja tarjoava hoitohenkilökunta matkustaisi terveyskeskuksiin. Pitkien matkojen johdosta ei ole tarkoituksenmukaista että erikoissairaanhoitoa tarjoava henkilökunta matkustaisi paljon ja palvelujen laatu ja tarjonta voi tässä mallissa vaarantua. Terveyspiirimallissa esitetään, että terveyspiiri voisi myös olla pelkästään maakunnallinen tilaajaorganisaatio, jolla olisi järjestämisvastuu terveyspalveluista ja se vastaisi kuntien puolesta hankinnoista. Tällöin nykyiset palveluntuottajat voisivat toimia tuottajaorganisaatioina ja myös yksityinen ja kolmas sektori voisivat olla vahvemmin mukana julkisten terveyspalvelujen tuottamisessa. Terveyspiiri vastaisi palvelujen hankinnasta kuntien esittämien toivomusten sekä kuntien asettamien rahoitusehtojen mukaisesti. Tässä vaihtoehdossa palvelujen tilaaminen ja tuottaminen erotettaisiin selkeästi toisistaan. Tässä vaihtoehdossa terveyspiiri olisi organisaationa pieni (vain muutama henkilö) mutta hankintabudjetiltaan suuri. Terveyspiiri voisi toimia myös sekamallina eli palvelujen järjestäjänä, tilaajana ja tuottajana. Piiri toimisi palvelujen tuottajana siltä osin kuin se on piirin omana toimintana taloudellisesti perusteltua. Palvelujen tilaajana piiri toimisi siltä osin kuin palveluja ei ole taloudellista tuottaa omana toimintana. Alle asukkaan maakuntiin tai keskisuuriin ja pieniin maakuntiin sovellettaisiin pääsääntöisesti terveyspiirimallia. Alle asukkaan sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon tulisi terveyspiirimallissa muovautua nykyisten suurten aluesairaaloiden toiminnan mukaiseksi. Keskeiset, suuret erikoisalat ja päivystys voisivat jatkaa. Pienimmät erikoisalat ja vaativin osa suurten erikoisalojen toiminnasta ja vaativa päivystys keskittyisivät (HE 3.2.2).

6 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 6 (16) Terveyspiirimalli soveltuu alueelle jossa on laajasti hyvinvointipalvelujen tuottajia. Saamelaisten kotiseutualueella yksityisiä ja kolmannen sektorin hyvinvointipalvelujen tarjoajia on hyvin vähän. Tilaajaorganisaatiomalli lisäisi saamelaisten kotiseutualueen osalta vain byrokratiaa. Pieniin ja keskisuuriin maakuntiin, joihin Lappi voidaan lukea, sovellettu terveyspiirimalli ei muuttaisi juuri nykytilannetta. Saamelaiskäräjät haluaa huomioida terveyspalveludirektiivin, joka säätelee rajat ylittävää terveydenhuoltoa. Sääntelyn tavoitteena on nykyisen oikeuskäytännön periaatteiden mukaisesti parantaa oikeusvarmuutta lähinnä tilanteissa, joissa potilas liikkuu jäsenvaltioiden välillä. Saamelaiskäräjät haluaa tarkentaa erityissairaanhoidon (HE s. 67). Saamelaiskäräjien mielestä terveydenhuoltodirektiiviä ei ole huomioitu riittävästi terveydenhoitolain valmistelussa. Saamelaisten kotiseutualueen osalta ongelmallista on se, että Norja ei ole EU:n jäsen, ja maiden välisessä rajayhteistyösopimuksessa tulisi huomioida terveyspalveludirektiivin, pohjoismaisen saamelaissopimuksen ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon sekä kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen. Palvelujen järjestämisen malli ei saa estää palvelujen toteuttamista yhdessä rajaseutukuntien kanssa saamelaisten kotiseutualueella. Palvelujen järjestämismalli ei saa heikentää saamelaisten asemaa ja oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Palvelujen järjestäminen ei saa pidentää perusterveyshuollon ja päivystyspalvelujen matkaa nykyisestään. Saamelaisten kotiseutualueen osalta alueellisessa mallissa on hyvä ehdotus saamelaisten kotiseutualueen osalta se, että kunta vastaa erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä. Tämä ei saisi tarkoittaa kunnille lisäkustannuksia ja tarkoittaisi että kuntien rahoitustasoa tulisi nostaa. Saamelaisten kotiseutualueen osalta mikäli erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi kunnalla, se mahdollistaisi erikoissairaanhoitopalvelujen ostamisen myös esimerkiksi Norjan tai Ruotsin erikoissairaanhoitopalveluja tuottavilta tahoilta. Tämä malli toisi erikoissairaanhoidon järjestämisen paikoitellen lähemmäksi maantieteellisesti saamelaisten kotiseutualuetta, nykyisin erikoissairaanhoidon palvelut voivat olla jopa 500 kilometrin päässä. Saamelaiskäräjät esittääkin, että toteuttamisvaihtoehdoissa tulee huomioida saamenkielisten ja saamelaiskulttuurin mukaisten palvelujen tuottaminen ja palveluja järjestettäessä tulee käydä saamelaiskäräjälain 9 mukaiset neuvottelut. Mitä tulee terveydenhuoltoon ja rekisterinpitoon, (kpl ) saamelaiskäräjät esittää, että rekistereissä huomioidaan saamenkielisten palvelujen järjestäminen ja rekisteriin otetaan maininta asiakkaan äidinkielestä henkilötietolain 1999/523 mukaisesti. Äidinkielen maininta rekisterissä mahdollistaa saamenkielisten palvelujen toteutumisen ja niiden ennakoivan tarjonnan. Saamelaiskäräjät haluaa lisäksi huomioida, että palvelujen järjestämistavalla on vaikutuksensa saamen kielilakiin ja saamen kielilakia on muutettava terveydenhuoltolain muutoksien mukaisesti. Saamen kielilain (1086/2003) 31 mukaan valtion talousarvioon tulee ottaa määräraha valtionavustuksiin kunnille, seurakunnille, saamelaisten kotiseutualueen paliskunnille sekä 18 :ssä tarkoitetuille yksityisille tämän lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi. Kielilain määräys estää rahoituksen myöntämisen kuntayhtymille ja vastaaville tahoille. Jos terveydenhoitopalvelut esitetään siirrettäväksi kokonaan terveyspiireille, käytäntö tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön saamen kielen opiskelua ei tueta valtion kautta millään tavoin, Tämä vaarantaa saamenkielisten palvelujen toteutumisen ja saatavuuden ja asettaa eri julkiset palvelut eriarvoiseen asemaan palveluntuottajan perusteella. Terveydenhuoltolaki edellyttää saamen kielilain tarkentamista näiltä osin. Terveydenhuoltolain vaikutuksista kuntalakiin todetaan, että terveydenhuollon rahoittamisvastuu säilyy kunnilla ja lisäksi valtio osallistuu terveydenhuollon kustannuksiin valtionosuudella.

7 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 7 (16) Saamelaiskäräjät viittaa saamelaiskäräjien hallituksen hyväksymään lausuntoon saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta sosiaali- ja terveysministeriölle (liite 2) ja toteaa, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta tulee kehittää saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon perustalta. Saamelaiskäräjät saattaa lausuntonsa liitteeksi taustamuistion aluehallinnon uudistamishankkeesta viitaten lukuun 6, riippuvuus muista esityksiä ja pyytää sosiaali- ja terveysministeriötä kiinnittämään huomiota sosiaali- ja terveyspalveluja niiden valvontaa koskeviin näkökohtiin. 4. SAAMELAISKÄRÄJIEN YKSITYISKOHTAISET HUOMIOT JA ESITYKSET LAKIEHDOTUKSEEN 2 Asiakaslähtöisyys Saamelaiskäräjät kannattaa ehdotettua pykälää. Pykälä on tietyllä tavalla ristiriidassa perustelujen kanssa, sillä perusteluissa palveluiden organisointi määritellään kuitenkin melko vahvasti kunnan tahtotilasta riippuvaksi asiaksi. Palvelut järjestetään kunnan haluamalla tavalla. Kunnallisen itsehallinnon puitteissa saamelaisilla ei ole tyydyttäviä mahdollisuuksia vaikuttaa saamen kielen ja kulttuurin ylläpitämisen edellytyksiin ja näiden edellytysten kehittämiseen kunnissa. Kokemukset saamelaisten kotiseutualueen kunnallishallinnosta osoittavat, että alueellinen, enemmistöpäätöksiin nojautuva itsehallintoratkaisu ei turvaa saamelaisten asemaa. (HE 248/1994 s.17). On kuitenkin huomioitava, että saamelaisten kotiseutualueella asiakkaiden valinnanmahdollisuudet ovat rajalliset, koska alueella on pienet terveyskeskukset. Asiakaslähtöisyyden osalta valinnanmahdollisuus tulee taata siten, että asiakkailla on saamen kielilain mukaisesti riittävästi tietoa hoitohenkilökunnan kielitaidosta. Saamelaisten kotiseutualueella valinnanmahdollisuus tulisi huomioida myös siten, että asiakas voisi valita hoitopaikan raja-alueella sellaiselta terveyskeskukselta, josta hän saa saamenkielistä palvelua ja joka on maantieteellisesti lähempänä. Tämä edellyttää rajakuntien välistä yhteistyötä ja sosiaali- ja terveysministeriön tukea. 4 : Kunnan vastuu Terveydenhuollon käytännön järjestämisestä Suomessa vastaisivat jatkossakin kunnat (4.1 ). Valtio ohjaisi ja tukisi kuntia tässä tehtävässä sekä lainsäädännöllä että valtionosuuksilla. Kunnan vastuu merkitsisi yleisesti vastuuta siitä, että palveluja on asukkaiden saatavilla. Pykälä toivottavasti tuo parannusta hoitotakuun toteutumiseen määräajassa ja mahdollistaa hoidon saamisen oikealla ajalla oikeassa paikassa. Se toivottavasti myös vähentää hoidon järjestämisen byrokraattisia kuvioita. Saamelaiskäräjät ehdottaa lisäystä 4 pykälään: saamelaisten kotiseutualueella palvelujen järjestämisestä järjestetään saamelaiskäräjälain 9 mukaiset neuvottelut ja palvelujen järjestämisessä tulee huomioida saamen kielilain vaatimukset (1086/2003). Saamelaisten kotiseutualueella palvelut voidaan järjestää yhteistyössä rajakuntien kanssa.

8 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 8 (16) 7 Terveyspiiri ja 8 sairaanhoitopiiri Saamelaiskäräjien huomiot on esitetty kappaleessa Kansanterveystyön yhteistyösuunnitelma Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, että kuntien palveluja ja niiden järjestämistapoja rajoittaa perustuslain yhdenvertaisuussäännös (6 ). Terveyspalveluja on annettava siten, ettei ihmisiä ilman hyväksyttävää perustetta aseteta eri asemaan heidän ikänsä, terveydentilansa, syntyperänsä tai kielensä perusteella. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että toiminnasta vastaava taho järjestäisi toiminnan siten, että kaikilla henkilöillä on mahdollisuus saada palveluja yhtäläisin perustein riippumatta siitä, ilmeneekö hoidon tarve vuoden alkupuolella tai lopulla. Tällä hetkellä syrjäseuduilla asuvat ihmiset ovat alueellisesti eriarvoisessa asemassa terveyspalveluiden käyttömahdollisuuden suhteen. Avoterveydenhuollon palvelut vaihtelevat tasoltaan ja laajuudeltaan merkittävästi alueelta toiselle. Tämä pätee erityisesti mielenterveyskuntoutujien ja päihdeongelmaisten saamiin palveluihin. Saamelaisten kotiseutualueen kunnat ja sairaanhoitopiiri/terveyspiiri, johon ne kuuluvat, tulee velvoittaa järjestämään ja kehittämään saamenkielisiä ja saamelaiskulttuurin huomioivia palveluja. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaan kunnan on suunnitellessaan puitelain mukaisia järjestelyjä ja toteutettaessa niitä otettava puitelain tavoitteena muun ohessa huomioon perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa, saamelaisten kielelliset oikeudet samoin kuin saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto heidän kotiseutualueellaan (1.3 6 kohta). Saamelaisten kotiseutualueen kuntien tulee turvata saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevat oikeudet tehdessään yhteistyösuunnitelmaa. Tältä osin pykälään tulisi kirjoittaa lauselma saamenkielisten ihmisten yhdenvertaisen terveydenhuollon palvelujen turvaamiseksi jo suunnitelmia tehtäessä. Perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan mukaan saamelaisten itsehallinto on yksi uudistusta suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioon otettava seikka. Saamelaiskäräjälain 9 :n mukainen viranomaisen neuvotteluvelvoite tulee korostetusti ottaa huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutusta suunniteltaessa, valmisteltaessa ja toteutettaessa. (PeVL 37/2006 vp s. 8; HaVM s.10-11) Saamelaiskäräjät esittää, että Saamelaiskäräjien kuulemista korostetaan yhteistyösuunnitelmia laadittaessa saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 9 :n mukaisesti lisäämällä maininta saamelaiskäräjien kuulemisesta 11 :n yksityiskohtaisiin perusteluihin. 13 Palvelujen tuottaminen Pykälän 1 momentin mukaan kunta voisi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät hoitamalla toiminnan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan, yhteistoiminta-alueen, terveyspiirin tai

9 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 9 (16) sairaanhoitopiirin kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä, hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta, tai antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti. Nykyinen kaavamaiseen tiukasti normitettuun palvelujärjestelmään tähtääminen vaikeuttaa paikallisten ja alueellisten, tehokkaampien ja taloudellisempien toimintavaihtoehtojen kehittämisen. Eri rahoituslähteiden hankerahoitukset kohdetuvat pääsääntöisesti keskusalueille ja suuriin hankkeisiin, joista harvoin on hyötyä saamelaisalueelle. Pitkien etäisyyksien ja kuntien vähäisten resurssien takia seutuyhteistyökään ei ole aina kannattavaa. Raja-alueilla (Enontekiö ja Utsjoki) yhtenä vaihtoehtona ovat rajayhteistyön mahdollisuudet. Utsjoen kunnan ja Norjan lähialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämishanke ( ) osoitti yhteistyön parantavan palvelujen toimivuutta, mutta vaativan valtion taholta tukea ja resursointia, joka tulisi huomioida kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien perusteena. Saamelaisten osalta tyydyttävien hyvinvointipalvelujen saaminen raja-alueilla edellyttää yhteistyötä yli valtionrajojen. Saamelaiskäräjät esittää, että terveydenhuoltolaissa mahdollistetaan valtakunnan rajat ylittävä yhteistyö ja palvelujen tuottaminen saamelaisten kotiseutualueella perus- ja erikoissairaanhoidon osalta. 16 Terveydenhuollon toimintaedellytykset Saamelaiskäräjät esittää, että terveydenhuoltolakiin otetaan saamen kielilain mukaisesti maininta siitä, että saamelaisten kotiseutualueella tulee olla käytettävissä riittävästi saamenkielistä ammattihenkilökuntaa. 17 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi terveyden edistämistä koskeva yleissäännös, jolla vahvistettaisiin terveyttä edistävää työtä. Terveyden edistämisen poikkihallinnollisuus on kansanterveyden edistämisen lähtökohta. Pykälän 1 momentissa todetaan, että terveyttä edistäviä päätöksiä tehdään sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ohella myös muun muassa kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa, liikennesuunnittelussa sekä koulutuksessa ja työelämässä. Tähän pykälään tulisi kirjata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden selvitysvelvoite eri asiakas/potilasryhmittäin. Laaja kaikkia kuntalaisia yhtäläisesti koskeva selvitysvelvoite ei tuo riittävän yksityiskohtaista tietoa terveyspalveluiden tarkoituksenmukaisen järjestämisen turvaamiseksi. Yhteiskunnallisten muutosten ja arvojen koventumisen seurauksena väestöryhmien eriarvoistuminen ja hyvinvointierot ovat lisääntyneet. Myös saamelaisväestön sisällä on eroja hyvinvoinnissa. Hankalimmassa asemassa ovat yksilöt ja perheet, jotka ovat syrjäytyneet useammassa sukupolvessa, yksinelävät ikäihmiset, mielenterveys- ja/tai päihdeongelmista kärsivät sekä köyhyydessä elävät. Saamelaiskulttuurin yhteisöllisyyteen perinteisesti kuulunutta

10 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 10 (16) suojaverkkoa ei ole olemassa enää kaikille, vaan he joutuvat kieli- ja kulttuuritaustansa mukaisine erilaisine perustarpeineen turvautumaan julkisen palvelujärjestelmän palveluihin. Hyvinvointierojen kaventaminen edellyttää ajantasaista tietoa saamelaisväestön elinolosuhteista ja tarpeista. Saamelaisia koskevaa ja heitä palvelevaa tietoa ei ole saatavilla. Nykyiset käytettävissä olevat indikaattorit eivät kuvaa riittävästi saamelaisten hyvinvoinnin tilaa. Saamelaisten hyvinvoinnin indikaattoreissa tulee huomioida saamelaisten omat arvot, perinteet, kieli, identiteetti, osallisuus sekä perinteiset elinkeinot. Saamelaisille kulttuurisesti sopivien indikaattoreiden kehittäminen olisi tärkeää. Saamelaiskäräjät esittää, että lakiin otetaan maininta siitä, että saamelaisten kotiseutualueen kunnan tai useamman kunnan yhdessä on osana kuntasuunnitelmaa tai vastaavia suunnitelmia laadittava oma saamenkielisiä palveluja koskeva osio, vrt. yhdenvertaisuuslaki. 20 Terveydenhuoltopalvelujen kieli Hallituksen esityksessä saamen kielilaiksi (HE 46/2003) todetaan saamen kielilain yksityiskohtaisissa perusteluissa 12 :n kohdalla, että saamelaisten kotiseutualueen viranomaisissa asioimista koskeva käytäntö muistuttaisi kaksikielisissä suomen- ja ruotsinkielisissä viranomaisissa asioimista koskevaa käytäntöä. Kotiseutualueella saamen- ja suomenkielisellä väestöllä tulisi molemmilla olla todellinen mahdollisuus käyttää omaa kieltään samalla tavalla kuin suomen- ja ruotsinkielisellä väestöllä kaksikielisissä suomen- ja ruotsinkielisissä kunnissa kielilain (423/2003) mukaan. Saamelaiskäräjät esittää että saamelaisten kotiseutualueen kunnat taikka saamelaisten kotiseutualueen kuntia sisältävän kuntayhtymän terveyskeskuksen, sairaalan tai terveydenhuoltopalvelulain 13 mukainen palveluja tuottava taho tulee velvoittaa järjestämään terveydenhuoltopalvelut myös saamenkielisinä. 22 Saamelaisten kielelliset oikeudet Saamelaiskäräjät vastustaa työryhmän esitystä soveltaa terveydenhuollon palveluissa vain soveltuvin osin saamen kielilakia (1086/2003) ja edellyttää saamelaiskäräjien esityksen huomioimista saamelaisen alkuperäiskansan kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien turvaamiseksi perustuslain ja yhdenvertaisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla. Saamen kielilain (1086/2003) tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Lain tavoitteena on taata saamelaisille oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon kielestä riippumatta sekä se, että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota (1.3 ). Laissa on erikseen säädetty, että viranomainen ei saa rajoittaa tai kieltäytyä toteuttamasta saamen kielilaissa säänneltyjä kielellisiä oikeuksia sillä perusteella, että saamelainen osaa myös muuta kieltä (4.2 ). Saamelaisella on viranomaisessa asioidessaan oikeus käyttää valintansa mukaan suomen tai saamen kieltä (12.1 ). Hallituksen esityksessä saamen kielilaiksi (HE 46/2003) todetaan mm., että tarve saada saamenkielistä palvelua sosiaali- ja terveydenhuollossa on suuri.

11 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 11 (16) Erityisesti saamelaisen vanhusväestön saamenkielisissä terveydenhoitopalveluissa on edelleen suuria ongelmia sekä saamelaisten kotiseutualueella että saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella, mm. Lapin keskussairaalassa ja Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. Vaikka Lapin keskussairaala onkin pyrkinyt luomaan käytäntöjä, joilla saamelaisten kielelliset oikeudet turvataan sen palveluissa, saamen kieltä ei kuitenkaan läheskään aina käytetä, vaikka siihen olisi tarvetta esimerkiksi potilaan heikon suomen kielen taidon vuoksi. Joissakin tapauksissa tämä on johtanut jopa vääriin diagnooseihin. Oikeudesta käyttää saamen kieltä sosiaali- ja terveydenhoidon asiakastilanteissa ei saamen kielilakiin ole otettu omaa säännöstä, sillä oikeus käyttää saamen kieltä mainituissa tilanteissa on turvattu saamen kielilain 4 ja 12 :n perusteella. Saamen kielilain 32.3 :n mukaan saamelaisten kotiseutualueen kuntien toimielinten on noudatettava saamen kielilain säännöksiä sovellettaessa potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (785/1992) ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia (812/2000). Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 2 luvun 4 2 momentin mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksi Saamelaiskäräjät viittaa - Euroopan neuvoston ministerikomitean antamiin suosituksiin alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan soveltamisesta Suomessa. Ministerikomitea suosittaa Suomen viranomaisia mm. ryhtymään pikaisesti toimiin suojellakseen ja edistääkseen inarin- ja koltansaamea, jotka ovat edelleen erityisen uhanalaisia kieliä, varsinkin järjestämällä pysyviä kielipesiä sekä toteuttamaan lisätoimia varmistaakseen saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden. - pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan, jonka mukaan turvataan saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslaissa säädetyn kulttuuriitsehallinnon pohjalta (s.14). Palvelurakenteiden uudistamisen yhteydessä turvataan palvelujen saatavuus suomen, ruotsin ja saamen kielellä (s. 17). Hallituksen tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus (s.39). - sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan , jonka mukaan todetaan, että on erikseen huomioitava ruotsinkielisten ja saamenkielisten palvelujen kehittäminen (s. 12). Saamelaiskäräjät esittää 22 :ään seuraavat muutokset: - otsikko muutetaan: 22 Saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet - Terveydenhuollossa sovelletaan saamen kielilakia 1086/ sisällytetään seuraava maininta: Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan 54 Potilaan valinnanvapaus Saamelaisten kotiseutualueella hoito on usein tarkoituksenmukaista järjestää rajakuntien välisenä yhteistyönä. Rajakunnat ovat yhtenäistä työssäkäyntialuetta, osa asuu Suomessa ja työskentelee Norjassa. On tarkoituksenmukaista saamen kielilakiin vedoten, että saamelaisten kotiseutualueella on mahdollisuus valita hoitopaikakseen myös muu rajakunta.

12 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 12 (16) 5. ESITYKSEN VALMISTELU JA SAAMELAISKÄRÄJIEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET ESITETTYYN LAKIEHDOTUKSEEN Terveydenhuoltolakityöryhmä ei ole kuullut terveydenhuoltolain valmistelussa saamelaiskäräjiä. Sosiaali- ja terveysministeriö ei huomioinut Saamelaiskäräjiä jakelulistallaan pyytäessään lausuntoa työryhmän muistiosta. Saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon tavoitteena on lain perustelujen mukaan (HE 248/1994) luoda saamelaisille perustuslain turvaama hallinnollis-poliittinen asema, jonka avulla he voisivat aikaisempaa paremmin vaikuttaa ja osallistua heitä erityisesti koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Perustuslain säännöksellä pyritään siihen, että tulevassa lainsäädännössä säädetään saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa toimielimet, toimivaltarajat ja tehtävät saamelaishallinnolle, kunnalliselle itsehallinnolle ja valtionhallinnolle. Itsehallinto on tarkoitettu dynaamiseksi siten, että saamelaiset voivat itse kehittää sitä kansanvaltaisesti valitun Saamelaiskäräjien kautta. Saamelaisten itsehallintolainsäädännöllä asetetun Saamelaiskäräjien keskeisimpänä tehtävänä onkin suunnitella ja toteuttaa saamelaisten itsehallintoa. Saamelaisten itsehallinnosta on säädetty saamelaiskäräjälain 9 :ssä, jonka mukaan Viranomaiset neuvottelevat saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella: 6) muuta vastaavaa saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavaa asiaa. Perustuslain 17 :n 3 momenttiin ja siihen liittyen saamelaiskäräjälain 9 :n mukaiseen viranomaisneuvotteluihin liittyvästä kysymyksestä on eduskunnan perustuslakivaliokunta viimeksi lausunut hallituksen esityksestä poro- ja luontaiselinkeinojen rahoituslaista antamassaan lausunnossa PeVL 21/2007 vp (HE 112/2007 vp). Lausunnossaan perustuslakivaliokunta sekä täsmensi että tiukensi saamelaiskäräjälain 9 :n neuvotteluvelvoitteen tarkoitusta ja viranomaisten velvoitetta, että saamelaiskäräjien perustuslaillinen osallistuminen saamelaisia erityisesti alkuperäiskansana koskevissa asioissa ja lainvalmistelussa taataan perustuslain 17 :n 3 momentin mukaisesti. Perustuslakivaliokunta piti lausunnossaan tärkeänä, että saamelaiskäräjien edustus perustuslain 17 :n 3 momentissa tarkoitetuissa lainvalmisteluasioissa varmistetaan alusta lähtien. Valiokunta piti myös tärkeänä, että valtioneuvoston piirissä ryhdyttäisiin kokonaisuudistukseen, jossa saamelaiskäräjien kyseiset kulttuuriset ja oikeudelliset kysymykset otetaan asianmukaisesti huomioon nykyistä selkeämmin. Perustuslakivaliokunta on edellä jo viitattujen perustuslaillisten saamelaisten perusoikeuksia koskevan säännöksen ottamisen yhteydessä Suomen perustuslakiin ilmaissut selkeän kantansa saamelaiskäräjälain 9 :n mukaisen neuvotteluvelvoitteeseen nähden valiokunnankin edellä viittaamassa mietinnössä 17/1994 vp (s. 3). Valiokunta lausuu: Jotta viranomaisen neuvotteluvelvoite tulisi täytetyksi hyvän hallinnon vaatimusten mukaisesti, viranomaisen on huolehdittava siitä, että saamelaiskäräjät saavat riittävän ajan perehtyä neuvottelukysymykseen ja että neuvottelutilanne muodostuu muutoinkin saamelaisten edustuselimen kannalta kohtuulliseksi (kurs. tässä).

13 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 13 (16) Saamelaiskäräjät on parlamentaarinen itsehallintoelin. Saamelaisia koskettavissa laajoissa esityksissä lausunnoista päättää Saamelaiskäräjien hallitus. Lausuntopyynnöissä tulisi huomioida Saamelaiskäräjien rooli parlamentaarisena elimenä ja turvata riittävästi aikaa asian demokraattiselle käsittelylle. Saamelaiskäräjät toivoo, että ministeriö toiminnassaan kiinnittäisi huomiota siihen, että saamelaisia kuultaisiin säädösvalmistelun, talousarvion valmistelun, sosiaali- ja terveyspoliittisten linja-asiakirjojen ja hallinnollisten uudistusten valmistelun varhaisessa vaiheessa. Nykyinen tilanne, jossa saamelaiskäräjiltä pyydetään lausuntoa valmiisiin asiakirjoihin tai jo Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä oleviin toiminnallisiin tai rahoituskysymyksiin, on epätyydyttävä, eikä mahdollista todellista kuulemista. Lisäksi Saamelaiskäräjät viittaa Euroopan neuvoston ministerikomitean antamiin suosituksiin kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen täytäntöönpanosta Suomessa. Ruotsin ja saamen kielien osalta uusien kielilakien täytäntöönpanoon käytännössä liittyy joillain keskeisillä alueille, kuten tuomioistuinlaitoksessa, kapasiteettiongelmia ja muita puutteita. Nykyisiä vähemmistöasioita koskevia osallistumis- ja neuvottelujärjestelmiä on kehitettävä edelleen. Saamelaiskäräjät ei ole toistuvista kuulemisista huolimatta tyytyväinen tapaan, jolla viranomaiset toteuttavat neuvotteluvelvoitettaan. Viranomaisten tulee puuttua mm. niihin puutteisiin, joita esiintyy uusien kielilakien täytäntöönpanossa ruotsin ja saamen kielien osalta sekä varmistaa, että viranomaiset noudattavat laillista velvoitettaan neuvotella Saamelaiskäräjien kanssa sille kuuluvissa kysymyksissä. Saamelaiskäräjät esittää, että - sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan uudistus- ja kehittämistyön osalta järjestetään saamelaiskäräjälain 9 mukaiset neuvottelut, jossa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja, niitä ohjaavaa lainsäädäntöä ja hallintoa koskettavia uudistuksia saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ja saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien turvaamisen osalta. Neuvotteluissa tulee taata saamelaiskäräjien osallistuminen perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla uudistus ja kehittämishankkeissa sekä lainsäädännön uusimisessa. - Saamelaiskäräjät kutsutaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavaksi terveydenhuoltolain valiokuntakäsittelyssä. Klemetti Näkkäläjärvi Puheenjohtaja Pia Ruotsala Sosiaali- ja terveyssihteeri (Lausunnosta päätti puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ) Liitteet: Liite 1. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ja aseman huomioiminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Liite 2 Saamelaiskäräjien lausunto saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta sosiaali- ja terveysministeriölle Liite 3 Saamelaiskäräjien taustamuistio ALKU-hankkeesta

14 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 14 (16) Liite 1. SAAMELAISTEN KULTTUURI-ITSEHALLINNON JA ASEMAN HUOMIOIMINEN KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSESSA 1. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella Tässä yhteydessä uudistuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kunnallista itsehallintoa sääntelevä perustuslain säännös (PL 121 ) sisältää säännöksen myös saamelaisten itsehallinnosta kieltään ja kulttuuriaan koskevissa asioissa saamelaisten kotiseutualueella sen mukaan kuin lailla säädetään (PL mom.). Saamen alkuperäiskansan kansanvallan toteutumisesta kielellisenä ja kulttuurisena itsehallintona on säädetty lailla Saamelaiskäräjistä. Saamelaisten itsehallintoa koskevista hallituksen esityksistä (HE 248/1995 vp ja 190/1995 vp) kuitenkin ilmenee, että Saamelaiskäräjille on tarkoitettu antaa saamen kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava asema. Lainsäätäjän tarkoituksena on saamelaisten itsehallintoa koskevalla perustuslain säännöksellä tehdä mahdolliseksi se, että saamelaisten kielelliseen ja kulttuuriseen itsehallintoon kuuluvia asioita otetaan kuntien tai valtion hallintoa koskevaan lainsäädäntöön saamelaisalueella tai että näitä tehtäviä siirretään kuntien tai valtion hallinnosta erityiselle saamelaishallinnolle. Tässä tarkoituksessa saamelaiskäräjien toimivaltaa koskevan saamelaiskäräjälain (974/95) 5 sisältää säännöksen siitä, että Saamelaiskäräjät käyttää tehtäviinsä kuuluvissa asioissa päätösvaltaa siten kuin saamelaiskäräjälaissa tai muualla laissa säädetään. Saamelaiskäräjät päättää lisäksi siitä annetun lain 8 :n mukaan saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen jaosta osana itsehallinnon toimeenpanemista. Saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon tavoitteena on lain perustelujen mukaan (HE 248/1994 vp) luoda saamelaisille perustuslain turvaama hallinnollis-poliittinen asema, jonka avulla he voisivat aikaisempaa paremmin vaikuttaa ja osallistua heitä erityisesti koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Perustuslain säännöksellä pyritään siihen, että tulevassa lainsäädännössä säädetään saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa toimielimet, toimivaltarajat ja tehtävät saamelaishallinnolle, kunnalliselle itsehallinnolle ja valtionhallinnolle. Itsehallinto on tarkoitettu dynaamiseksi siten, että saamelaiset voivat itse kehittää sitä kansanvaltaisesti valitun Saamelaiskäräjien kautta. Saamelaisten itsehallintolainsäädännöllä asetetun Saamelaiskäräjien keskeisimpänä tehtävänä onkin suunnitella ja toteuttaa saamelaisten itsehallintoa. Saamelaisten itsehallintosäännös luo valtiolle myös velvollisuuden toimia lainsäädännössä saamelaisten itsehallinnon toteutumiseksi. Itsehallintoa koskevien säännösten tultua hyväksytyiksi tämä itsehallinto tulee lain perustelujen mukaan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten piiriin. Järjestelmän myöhemmät heikennykset voivat siten merkitä kansainvälisoikeudellista rikkomusta (HE 248/1994 vp s. 21). Saamelaisten aseman heikennyksiä koskien eduskunnan perustuslakivaliokunta on muussa kuin itsehallintoa koskevassa yhteydessä katsonut ILO:n alkuperäiskansasopimukseen 169 viitaten, että hallituksen esitystä, joka ei ota huomioon saamelaisten perustuslain turvaa nauttivaa kalastusoikeutta, ei voida säätää laiksi edes perustuslainsäätämisjärjestyksessä (PeVL 30/1993 vp).

15 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 15 (16) 2. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto sosiaali- ja terveydenhuollossa Saamelaisilla on eduskunnan budjettivaltaan liittyvä mahdollisuus vaikuttaa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa. Tämä on Saamelaiskäräjien ainoa tosiasiallinen itsehallinnollinen vaikuttamiskeino kuntien suuntaan. Saamelaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi Saamelaiskäräjät on katsonut, että saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tarjotaan saamelaisten omalla äidinkielellä, suunnitellaan saamelaisten omista lähtökohdista saamelainen kulttuuritausta, perinteiset arvot sekä elämänmuoto ja ajattelutavat huomioon ottaen sekä palvelut järjestetään saamelaisten kulttuurisen itsehallinnon perustalta. Eduskunta lisäsi vuonna 2002 ensimmäisen kerran valtion talousarvioon erillisen määrärahan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamista varten. Talousarvion mukaan määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi Saamelaiskäräjien kautta saamelaisalueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Määrärahalla tulee tuottaa palveluja kaikilla saamen kielillä. Määrärahan käyttö perustuu Saamelaiskäräjien ja kuntien väliseen yhteistyöhön ja sopimuksiin. Lopullinen ratkaisuvalta on siis saamelaisten käsissä. Avustus on vuodesta 2004 lähtien ollut euroa (momentti ). Valtionavustuksen hallinnoinnista vastaavana valtionapuviranomaisena toimii Lapin lääninhallitus. Saamelaiseen kulttuuri-itsehallintoon kuuluu yksiselitteisesti toteuttaa kieltä ja kulttuuriaan koskevaa kulttuuri-itsehallintoa. Saamelaiskäräjien asema on perustuslain tasolla kunnallista itsehallintoa vahvempi, koska saamelaisten alkuperäiskansa-asema on perustuslain lisäksi kansainvälisten sopimusten, yhdenvertaisuuslain ja EU:n liittymissopimuksen tukema. Kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen ei saa heikentää saamelaisten kulttuuri-itsehallinnollista asemaa, kyseessä olisi tällöin kansainvälinen sopimusrikkomus, joita käsittelee YK:n ihmisoikeuskomitea (Human Rights Committee), joka valvoo KP-sopimuksen noudattamista. Komitea on ratkaisutoiminnassaan korostanut sitä, että saamelaisilla on oikeus muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan ja käyttää omaa kieltään. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen pois ottaminen saamelaiskäräjiltä olisi kansainvälisten sopimusvelvoitteiden vastainen ja heikentäisi saamelaista kulttuuri-itsehallintoa. Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa lainsäädännöllisissä ja hallinnollisissa uudistuksissa pyritään tehokkuuteen, hallinnon virtaviivaistamiseen ja laadukkaiden sekä kustannustehokkaiden palvelujen luomiseen. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon osalta tavoitteiden toteutuminen edellyttää saamelaiskäräjien tehtävien lisäämistä saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnassa, rahoituksessa ja ohjauksessa. Saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksi Saamelaiskäräjät viittaa Lappi-työryhmän loppuraportin esityksiin (s. 16.), jossa todetaan, että Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä saatavuus ja kehittäminen turvataan saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon perustalta. Voimavarojen pysyvyyden ja tason turvaamiseksi ne on sisällytettävä lakisääteiseen valtionosuusjärjestelmään.

16 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 16 (16) 3. Saamelaisten aseman huomioiminen kunta- ja pelvelurakennetta uudistettaessa Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007; jälj. puitelaki) 1 :n mukaan kunnan on suunnitellessaan puitelain mukaisia järjestelyjä ja toteutettaessa niitä otettava puitelain tavoitteena muun ohessa huomioon perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa, saamelaisten kielelliset oikeudet samoin kuin saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto heidän kotiseutualueellaan (1.3 6 kohta). Näistä lähtökohdista saamelaisten kotiseutualueen kuntien tulee turvata saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevat oikeudet tehdessään kunnan tai yhteistoimintaalueen muodostamista koskevaa esitystä ja toimeenpanosuunnitelmaa (HE 155/2006 vp s. 92). Mainitut oikeudet saamelaisilla on alkuperäiskansana (PeVL 37/2006 vp s. 8). Perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan mukaan saamelaisten itsehallinto on yksi uudistusta suunniteltaessa ja toteutettaessa huomioon otettava seikka. Saamelaiskäräjälain 9 :n mukainen viranomaisen neuvotteluvelvoite tulee korostetusti ottaa huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutusta suunniteltaessa, valmisteltaessa ja toteutettaessa. (PeVL 37/2006 vp s. 8; HaVM s.10-11) Viranomaisen neuvotteluvelvoite sisältää Saamelaiskäräjien kuulemisen (lausunto tehdystä luonnoksesta/ehdotuksesta) ja neuvottelun viranomaisen edustajien kanssa. Saamelaiskäräjien tulee saada riittävä aika perehtyä neuvottelukysymykseen ja neuvottelutilanteen tulee olla muutenkin kohtuullinen. (PeVM 17/1994 vp) Kuntien ostopalvelumahdollisuuksien lisääntyessä ja palvelujen keskittyessä suuriin yksiköihin ja aluekeskuksiin Saamelaiskäräjillä ei ole kieltään ja kulttuuriaan koskevaa itsehallintoa toteuttaessaan selvästi tiedossa olevaa neuvotteluosapuolta ja päättäjää. Saamelaisten perusoikeudet ja perustuslaissa turvattu itsehallinnollinen asema eivät toteudu ellei niitä oteta huomioon lainsäädäntöä, hallintoa ja rahoitusta koskevissa ratkaisuissa. Kuulemista koskeva maininta perustuu siis saamelaiskäräjistä annettuun lakiin. Maininta on tarpeen sen vuoksi, että saamelaiskäräjät edustaa vaaleilla valittuna itsehallintoelimenä perustuslain perusoikeusluvussa (PL 17.3 ) tarkoitettua saamen alkuperäiskansaa, jolla on saamelaisten kotiseutualueella omaa kieltään ja kulttuuriaan (ja perinteisiä elinkeinojaan) koskeva itsehallinto (PL ). Lisätietoja: Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen: Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsala, , , pia.ruotsala@samediggi.fi