Taulukko 2. Kuortaneen valmennuskeskuksen pelaajien taustatiedot. Taulukko 3. Analysoitujen hyppysyöttöjen tutkalla mitatut nopeudet (km/h).

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taulukko 2. Kuortaneen valmennuskeskuksen pelaajien taustatiedot. Taulukko 3. Analysoitujen hyppysyöttöjen tutkalla mitatut nopeudet (km/h)."

Transkriptio

1 0

2 1 Sisältö 1 JOHDANTO MENETELMÄT TULOKSET Kuvasarja suorituksesta Ryhmien väliset erot Muuttujien väliset yhteydet Pallon lähtönopeuteen liittyvät muuttujat Nousukorkeuteen liittyvät muuttujat Nivelpisteiden ja nivelkulmien nopeuksien kehitys POHDINTA VALMENNUKSELLINEN YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET... 30

3 2 1 JOHDANTO Aloitussyötön merkitys menestymiseen huippumieslentopallossa on suuri. Joukkueen on erittäin vaikeaa menestyä ilman tehokasta aloitussyöttöä. (mm. Fröhner & Zimmermann 1996; Häyrinen ym. 2000; Häyrinen ym. 2004; Palao ym. 2004; Zetou ym. 2006). Lisäksi aloitussyötön teholla havaittiin vuoden 2007 tutkimuksessa olevan selkeä yhteys pallon voittamiseen. 61 % syötöistä miesten huippulentopallossa oli kovia hyppysyöttöjä, joiden teho riippui suuresti syötön nopeudesta. (Häyrinen ym ) Hyppysyötön biomekaniikkaa on tutkittu mm. Iso-Britannian maajoukkuepelaajilta (Coleman 1997), Taiwanin ja Venezuelan maajoukkuepelaajilta vuonna 2002 (Huang & Hu 2007) ja MM-kisoissa 2006 neljältä pelaajalta (Masamura ym. 2007). Colemanin (2007) ja Huangin & Hun (2007) tutkimuksissa syöttöjen nopeudet olivat matalampia (85,3±7,6 km/h ja 91,4±18,4 km/h) kuin vuonna 2007 miesten huippujoukkueilta mitatut nopeudet (95,3±12,6 km/h) (Häyrinen ym. 2008). Masamuran ym. (2007) tutkimuksessa pallon nopeutta ei ilmoitettu, mutta muita muuttujia esitettiin. Nuorten pelaajien (n. 18 v) hyppysyöttöön liittyviä tutkimuksia ei kirjallisuudesta löydy. Tämän projektin tarkoitus oli selvittää liikeanalyysin avulla hyppysyötön nopeuteen vaikuttavia tekijöitä miesten huippulentopallossa ja verrata niitä vuotiaiden poikien hyppysyöttöihin.

4 3 2 MENETELMÄT Tutkimuksen koeryhmään kuului kuusi miesten lentopallomaajoukkueen pelaajaa toukokuussa 2008 (taulukko 1) ja kahdeksan Kuortaneen valmennuskeskuksen syntynyttä poikaa huhtikuussa 2008 (taulukko 2). Jokaiselta pelaajalta kuvattiin harjoitustilanteessa viisi onnistunutta hyppysyöttöä, joista miehillä kaksi valittiin analyyseihin Stalker-urheilututkalla mitatun nopeuden perusteella niin, että jokaiselta pelaajalta analysoitiin hidas (jatkossa hidas ) ja nopein (jatkossa nopea ) syöttö. Pojilla analysoitavaksi valittiin nopein syöttö. (Taulukko 3.) Yhteensä analysoitiin 20 hyppysyöttöä. Kaikki pelaajat olivat oikeakätisiä. Taulukko 1. Miesten maajoukkuepelaajien taustatiedot. Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) Keskiarvo 23,40 196,50 90,67 Keskihajonta 2,28 1,52 1,63 Taulukko 2. Kuortaneen valmennuskeskuksen pelaajien taustatiedot. Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) Keskiarvo 17,81 191,50 85,25 Keskihajonta 0,46 3,34 2,55 Taulukko 3. Analysoitujen hyppysyöttöjen tutkalla mitatut nopeudet (km/h). MIEHET POJAT Kaikki syötöt Hitaat syötöt Nopeat syötöt Nopeimmat syötöt Keskiarvo 104,25 101,00 107,50 92,75 Keskihajonta 6,58 6,42 5,36 5,12 Maksimi Minimi Hyppysyötöt kuvattiin syöttösuuntaan nähden sekä sivusta että takaa päin suurnopeuskameroilla. Käytetty kuvanopeus oli miehissä 100 kuvaa/s ja pojissa 125 kuvaa/s. Kuvausala kalibroitiin mittajaloilla, joiden ala- ja yläpäähän oli kiinnitet-

5 ty kalibrointipallot. Kalibrointialueen mitat olivat: pituus 572 cm, leveys 200 cm ja korkeus 350 cm. 4 Analysoitaviksi valituista syötöistä tehtiin 3-ulotteinen liikeanalyysi APASliikeanalyysiohjelmalla. Suurnopeuskameran videotiedostot leikattiin siten, että video alkoi pallon heitosta. Nivelpisteiden (21 kpl, katso kuva 1 sivulla 7) ja pallon digitoinnin jälkeen kuvakulmat yhdistettiin DLT-menetelmällä ja digitoitujen pisteiden liikerata liukuvalla keskiarvolla. Tämän jälkeen valikoidut muuttujien arvot (taulukko 4) jatkokäsiteltiin SPSS-tilastomatematiikka- ja Exceltaulukkolaskentaohjelmalla. Taulukko 4. Liikeanalyysin muuttujat. Muuttujat Yksikkö Kuvaus PallonNopeus km/h Pallon nopeus osuman jälkeen liikeanalyysistä Ponnistuspaikka m Etäisyys vasemman jalan ukkovarpaasta takarajaan ponnistushetkellä Alastulopaikka m Etäisyys takarajasta vasemman jalan ukkovarpaaseen alastulohetkellä Lentomatka m Etäisyys, jonka pelaaja eteni ilmassa olleessaan Lentoaika s Aika, jonka pelaaja oli ilmassa PpKorkIrti cm Painopisteen korkeus maasta irtoamishetkellä PpKorkOsuma cm Painopisteen korkeus osumahetkellä Nousukorkeus cm Kahden edellisen erotus PallonKorkeus cm Pallon keskipisteen korkeus osumahetkellä SormenKorkeus cm Lyöntikäden keskisormen korkeus osumahetkellä PalloOsuma m Pallon etäisyys takarajasta osumahetkellä PpOsuma m Painopisteen etäisyys takarajasta osumahetkellä PpPalloErotus m Pallon ja painopisteen paikan erotus osumahetkellä PpLakiAika s Painopisteen lakipisteessä olohetken ja osumahetken välinen erotus PpNopeusEteenOikeaKont m/s Painopisteen nopeus eteenpäin oikean jalan tullessa maahan ennen ponnistusta PpNopeusEteenIrti m/s Painopisteen nopeus eteenpäin maasta irtoamishetkellä PpNopeusEteenMuutosMaassa m/s Painopisteen eteenpäin suuntautuvan nopeuden muutos ponnistusvaiheessa PpNopeusEteenOsuma m/s Painopisteen nopeus eteenpäin osumahetkellä PpNopeusYlösIrti m/s Painopisteen nopeus ylös maasta irtoamishetkellä

6 5 Taulukko 4 jatkuu. Liikeanalyysin muuttujat. Muuttujat Yksikkö Kuvaus JalatEtäisyys m Etäisyys oikean ja vasemman jalan ukkovarpaiden välillä molempien jalkojen kontaktin aikana KontAikaOikea s Aika, jonka oikea jalka oli kontaktissa ponnistusvaiheessa KontAikaVasen s Aika, jonka vasen jalka oli kontaktissa ponnistusvaiheessa KontAikaMolemmat s Aika, jonka molemmat jalat olivat kontaktissa ponnistusvaiheessa yhtä aikaa EksAikaOikea s Oikean jalan eksentrinen työaika EksAikaVasen s Vasemman jalan eksentrinen työaika KonsAikaOikea s Oikean jalan konsentrinen työaika KonsAikaVasen s Vasemman jalan konsentrinen työaika PolvikMinOikea aste Oikean polven minimipolvikulma PolvikMinVasen aste Vasemman polven minimipolvikulma PolvikNopMaxOikea aste/s Oikean polven suurin ojentumisnopeus PolvikNopMaxVasen aste/s Vasemman polven suurin ojentumisnopeus ReisiVartaloMinKulma aste Oikean reiden ja vartalon välinen minimikulma ilmalennon aikana Vetoaika s Aika hetken, jolloin oikean reiden ja vartalon välinen kulma on ilmalennon aikana minimissään, ja osuman välillä ReisiVartaloKulmaNopMax aste/s Oikean reiden ja vartalon välisen kulman suurin koukistamisnopeus ilmalennon aikana OlkaVartaloMinKulma aste Oikean olkaluu ja vartalon välinen minimikulma ilmalennon aikana OlkaVartaloKulmaNopMax aste/s Oikean olkaluun ja vartalon välisen kulman suurin koukistamisnopeus ilmalennon aikana HartiaLantioKulmaNopMax aste/s Hartian ja lantion välisen kulman suurin nopeus ilmalennon aikana OlkaNopMax m/s Olkapään maksiminopeus eteenpäin OlkaNopOsuma m/s Olkapään nopeus eteenpäin osumahetkellä KyynärKulmaNopMax aste/s Kyynärnivelen suurin ojentumisnopeus KyynärNopMax m/s Kyynärpään maksiminopeus eteenpäin KyynärNopOsuma m/s Kyynärpään nopeus eteenpäin osumahetkellä RanneNopMax m/s Ranteen maksiminopeus eteenpäin RanneNopOsuma m/s Ranteen nopeus eteenpäin osumahetkellä SormiNopOsuma m/s Keskisormen nopeus eteenpäin osumahetkellä

7 6 Tilastoanalyysit tehtiin SPSS ohjelmalla. Tilastollisesti tuloksia vertailtiin seuraavasti: 1. Miesten hitaiden ja nopeiden hyppysyöttöjen vertailu parillisen t-testin avulla 2. Miesten kuuden nopeimman (yli 30 m/s) hyppysyötön vertailu kuuteen hitaimpaan (alle 30 m/s) hyppysyöttöön ANOVAn avulla 3. Miesten nopeiden ja poikien hyppysyöttöjen vertailu ANOVAn avulla Lisäksi muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimien avulla miehillä ja pojilla erikseen. Tilastollisiksi merkitsevyystasoiksi valittiin seuraavat: - * p<0,1 Ryhmien välillä on melkein merkitsevä ero tai muuttujien välillä on melkein merkitsevä yhteys. Erolla tai yhteydellä on 1-5 % mahdollisuus olla sattumaa. - ** p<0,05 Ryhmien välillä on merkitsevä ero tai muuttujien välillä on merkitsevä yhteys. Erolla tai yhteydellä on 0,1-1 % mahdollisuus olla sattumaa. - *** p<0.01 Ryhmien välillä on erittäin merkitsevä ero tai muuttujien välillä on erittäin merkitsevä yhteys. Erolla tai yhteydellä alle 0.1 % mahdollisuus olla sattumaa.

8 7 3 TULOKSET 3.1 Kuvasarja suorituksesta 0,82 s ennen oikea maahan 0,72 s ennen oikea polvi minimikulma 0,59 s ennen vasen maahan 0,54 s ennen vasen polvi minimikulma 0,50 s ennen oikea irti 0,44 s ennen vasen irti 0,38 s ennen 0,27 s ennen vetovaiheen alku 0,17 s ennen 0,09 s ennen painopisteen maksimikorkeus 0,04 s ennen osuma alastulo 0 s 0,08 s jälkeen 0,20 s jälkeen 0,32 s jälkeen Kuva 1. Kuvasarja erään mieskoehenkilön hyppysyötöstä nopeuden ollessa 114 km/h.

9 8 3.2 Ryhmien väliset erot Taulukossa 5 on esitetty miesten keskiarvoiset tulokset eri muuttujista koko ryhmänä ja ryhmiin jaettuna sekä ryhmien väliset erot. Tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi useista muuttujista, joista oleellisimpia olivat: - pallon lähtönopeus (PallonNopeus), - pallon ja painopisteen sijainti osumahetkellä (PalloOsuma ja PpOsuma) ja hypyn aikana lennetty matka (Lentomatka), - vasemman jalan ja molempien jalkojen yhteinen kontaktiaika (KontAikaVasen ja KontAikaMolemmat), - reisi-vartalokulman minimiarvo ja maksimikoukistamisnopeus (ReisiVartaloMinKulma ja ReisiVartaloKulmaNopMax), - olka- ja kyynärpään sekä ranteen maksiminopeudet eteenpäin (OlkaNop- Max, KyynärNopMax ja RanneNopMax) ja - kyynärpään, ranteen ja sormen nopeudet eteenpäin osumahetkellä (KyynärNopOsuma, RanneNopOsuma ja SormiNopOsuma). Taulukko 5. Eri muuttujien keskiarvot ja -hajonnat miehillä, niiden väliset erot vertailtaessa miesten hitaita ja nopeita hyppysyöttöjä sekä vertailtaessa miesten kuutta hitainta hyppysyöttöä kuuteen nopeimpaan hyppysyöttöön (* p<0.1, ** p<0.05 ja *** p<0.01). Kaikki syötöt Miesten hitaat vs. nopeat syötöt 6 hitainta vs. 6 nopeinta syöttöä Muuttuja Ka Khaj Ka Khaj Ero Ka Khaj Ero PallonNopeus (km/h) 105,90 6,54 Hidas 102,66 6,81 *** 100,37 3,92 *** Nopea 109,14 4,75 111,43 2,31 Ponnistuspaikka (m) 0,52 0,22 Hidas 0,58 0,22 0,60 0,23 Nopea 0,45 0,23 0,44 0,20 Alastulopaikka (m) 1,65 0,45 Hidas 1,50 0,48 * 1,35 0,32 ** Nopea 1,79 0,40 1,94 0,36 Lentomatka (m) 2,17 0,41 Hidas 2,08 0,44 1,95 0,38 *** Nopea 2,25 0,40 2,38 0,34 Lentoaika (s) 0,70 0,03 Hidas 0,70 0,04 0,69 0,04 Nopea 0,69 0,03 0,71 0,03 PpKorkIrti (cm) 146,99 3,61 Hidas 146,59 2,67 147,54 2,82 Nopea 147,39 4,60 146,44 4,48 PpKorkOsuma (cm) 198,64 4,77 Hidas 198,58 5,10 197,38 5,15 Nopea 198,71 4,90 199,90 4,45 Nousukorkeus (cm) 51,66 7,81 Hidas 51,99 7,11 49,84 7,19 Nopea 51,32 9,13 53,47 8,65 PallonKorkeus (cm) 320,46 6,33 Hidas 322,01 7,79 319,01 7,65 Nopea 318,90 4,67 321,91 4,95 SormenKorkeus (cm) 328,22 5,59 Hidas 329,42 6,14 326,19 5,37 Nopea 327,02 5,25 330,25 5,48

10 Taulukko 5 jatkuu. Eri muuttujien keskiarvot ja -hajonnat miehillä, niiden väliset erot vertailtaessa miesten hitaita ja nopeita hyppysyöttöjä sekä vertailtaessa miesten kuutta hitainta hyppysyöttöä kuuteen nopeimpaan hyppysyöttöön (* p<0.1, ** p<0.05 ja *** p<0.01). Kaikki syötöt Miesten nopeat vs. hitaat syötöt 9 6 nopeinta vs. 6 hitainta syöttöä Muuttuja Ka Khaj Ka Khaj Ero Ka Khaj Ero PalloOsuma (m) 0,62 0,50 Hidas 0,42 0,49 ** 0,29 0,38 ** Nopea 0,81 0,47 0,94 0,39 PpOsuma (m) 0,48 0,43 Hidas 0,33 0,41 * 0,20 0,26 ** Nopea 0,63 0,43 0,77 0,39 PpPalloErotus (m) 0,13 0,11 Hidas 0,09 0,08 0,09 0,14 Nopea 0,18 0,12 0,17 0,05 PpLakiAika (s) 0,031 0,021 Hidas 0,027 0,020 0,023 0,016 Nopea 0,035 0,023 0,038 0,023 PpNopeusEteenOikeaKont 4,09 0,43 Hidas 3,94 0,49 * 3,94 0,50 (m/s) Nopea 4,24 0,34 4,25 0,32 PpNopeusEteenIrti (m/s) 2,80 0,47 Hidas 2,67 0,49 2,55 0,35 * Nopea 2,93 0,44 3,04 0,47 PpNopeusEteenMuutos 1,29 0,25 Hidas 1,27 0,18 1,38 0,28 Maassa (m/s) Nopea 1,32 0,32 1,20 0,20 PpNopeusEteenOsuma 3,00 0,45 Hidas 2,90 0,45 2,78 0,32 * (m/s) Nopea 3,10 0,46 3,22 0,47 PpNopeusYlösIrti (m/s) 3,45 0,18 Hidas 3,44 0,20 3,36 0,13 Nopea 3,45 0,18 3,53 0,20 JalatEtäisyys (m) 0,80 0,12 Hidas 0,79 0,13 * 0,75 0,13 Nopea 0,82 0,12 0,85 0,09 KontAikaOikea (s) 0,330 0,043 Hidas 0,335 0,048 0,345 0,049 Nopea 0,325 0,040 0,315 0,033 KontAikaVasen (s) 0,163 0,013 Hidas 0,167 0,103 ** 0,167 0,016 Nopea 0,158 0,028 0,158 0,008 KontAikaMolemmat (s) 0,116 0,016 Hidas 0,122 0,013 ** 0,125 0,008 ** Nopea 0,110 0,018 0,107 0,018 EksAikaOikea (s) 0,184 0,038 Hidas 0,191 0,041 ** 0,203 0,040 * Nopea 0,177 0,037 0,165 0,026 EksAikaVasen (s) 0,008 0,018 Hidas 0,008 0,041 0,000 0,000 Nopea 0,017 0,037 0,015 0,023 KonsAikaOikea (s) 0,146 0,016 Hidas 0,143 0,019 0,142 0,019 Nopea 0,148 0,013 0,150 0,011 KonsAikaVasen (s) 0,155 0,023 Hidas 0,158 0,026 0,167 0,016 * Nopea 0,152 0,021 0,143 0,023 PolviKulmaMinOikea 112,24 6,43 Hidas 111,15 7,21 * 113,28 6,63 (aste) Nopea 113,32 6,00 111,20 6,67 PolviKulmaMinVasen 138,78 5,23 Hidas 138,16 5,86 138,54 6,64 (aste) Nopea 139,39 5,00 139,02 3,99 PolviKulmaNopMaxOikea 553,63 80,36 Hidas 558,82 88,40 564,53 98,51 (aste/s) Nopea 548,44 79,53 542,73 64,94 PolviKulmaNopMaxVasen 313,54 56,41 Hidas 312,90 41,59 302,41 71,50 (aste/s) Nopea 314,19 72,59 324,68 39,89 ReisiVartaloMinKulma 123,54 5,36 Hidas 123,83 5,62 126,96 3,27 ** (aste) Nopea 123,24 5,60 120,13 4,95 Vetoaika (s) 0,178 0,032 Hidas 0,180 0,024 0,172 0,032 Nopea 0,177 0,041 0,185 0,034 ReisiVartaloKulmaNopMax 572,53 111,65 Hidas 540,93 86,85 * 500,21 110,68 ** (aste/s) Nopea 604,13 132,23 644,86 51,18 OlkaVartaloMinKulma 106,85 14,67 Hidas 110,49 13,30 ** 104,55 17,89 (aste) Nopea 103,20 16,28 109,14 11,87 OlkaVartaloKulmaNopMax 480,83 88,21 Hidas 464,69 103,80 490,76 119,65 (aste/s) Nopea 496,98 75,62 470,90 50,67

11 Taulukko 5 jatkuu. Eri muuttujien keskiarvot ja -hajonnat miehillä, niiden väliset erot vertailtaessa miesten hitaita ja nopeita hyppysyöttöjä sekä vertailtaessa miesten kuutta hitainta hyppysyöttöä kuuteen nopeimpaan hyppysyöttöön (* p<0.1, ** p<0.05 ja *** p<0.01). Kaikki syötöt Miesten hitaat vs. nopeat syötöt 10 6 hitainta vs. 6 nopeinta syöttöä Muuttuja Ka Khaj Ka Khaj Ero Ka Khaj Ero HartiaLantioKulmaNopMax 356,04 121,16 Hidas 334,38 152,34 305,58 147,18 (aste/s) Nopea 377,69 89,23 406,50 67,24 OlkaNopMax (m/s) 5,42 0,99 Hidas 5,23 0,77 4,73 0,59 *** Nopea 5,62 1,20 6,12 0,81 OlkaNopOsuma (m/s) 4,68 0,70 Hidas 4,35 0,74 4,45 0,77 Nopea 5,02 0,51 4,92 0,58 KyynärKulmaNopMax 1386,73 266,22 Hidas 1448,97 260, ,75 221,06 (aste/s) Nopea 1324,50 281, ,71 324,72 KyynärNopMax (m/s) 9,02 0,97 Hidas 8,76 0,71 8,33 0,57 *** Nopea 9,27 1,16 9,70 0,76 KyynärNopOsuma (m/s) 8,31 0,95 Hidas 7,81 0,74 * 8,15 1,10 Nopea 8,81 0,91 8,48 0,83 RanneNopMax (m/s) 14,03 1,11 Hidas 13,62 1,05 *** 13,39 0,52 ** Nopea 14,44 1,08 14,67 1,20 RanneNopOsuma (m/s) 13,91 1,13 Hidas 13,47 1,14 *** 13,18 0,50 ** Nopea 14,34 1,04 14,63 1,14 SormiNopOsuma (m/s) 19,65 1,45 Hidas 18,94 1,25 *** 18,91 1,32 * Nopea 20,36 1,41 20,40 1,24 Taulukossa 6 on esitetty miesten nopeiden ja poikien hyppysyöttöjen keskiarvoiset tulokset eri muuttujista ja erot ryhmien välillä. Tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi useista muuttujista, joista oleellisimpia olivat: - pallon lähtönopeus (PallonNopeus), - hypyn nousukorkeus (Nousukorkeus), - pallon ja sormen korkeus osumahetkellä (PallonKorkeus ja SormenKorkeus) - painopisteen eteenpäin suuntautuva nopeus oikean jalan tulessa kontaktiin ja painopisteen eteenpäin suuntautuvan nopeuden muutos kontaktin aikana (PpNopeusEteenOikeaKont ja PpNopeusEteenMuutosMaassa), - molempien polvien minimikulmat kontaktin aikana (PolviKulmaMinOikea ja PolviKulmaMinVasen), - reisi-vartalokulman minimiarvo ja maksimikoukistamisnopeus sekä hartialantiokulman maksiminopeus (ReisiVartaloMinKulma, ReisiVartaloKulmaNopMax ja HartiaLantioKulmaNopMax), - kyynärpään sekä ranteen maksiminopeudet eteenpäin (KyynärNopMax ja RanneNopMax) ja

12 - olka- ja kyynärpään, ranteen ja sormen nopeudet eteenpäin osumahetkellä (OlkaNopOsuma, KyynärNopOsuma, RanneNopOsuma ja SormiNopOsuma). 11 Taulukko 6. Miesten nopeiden (n=6) ja poikien (n=8) hyppysyöttöjen eri muuttujien keskiarvot ja -hajonnat ja niiden väliset erot (* p<0.1, ** p<0.05 ja *** p<0.01). Muuttuja Miehet Pojat Ero PallonNopeus (km/h) Ka 109,14 94,57 *** Khaj 4,75 5,05 Ponnistuspaikka (m) Ka 0,45 0,45 Khaj 0,23 0,48 Alastulopaikka (m) Ka 1,79 1,56 Khaj 0,40 0,56 Lentomatka (m) Ka 2,25 2,01 Khaj 0,40 0,30 Lentoaika (s) Ka 0,69 0,65 ** Khaj 0,03 0,03 PpKorkIrti (cm) Ka 147,39 139,85 *** Khaj 4,60 1,43 PpKorkOsuma (cm) Ka 198,71 184,22 *** Khaj 4,90 4,69 Nousukorkeus (cm) Ka 51,32 44,38 * Khaj 9,13 5,39 PallonKorkeus (cm) Ka 318,90 308,69 *** Khaj 4,67 4,34 SormenKorkeus (cm) Ka 327,02 304,46 *** Khaj 5,25 4,48 PalloOsuma (m) Ka 0,81 0,54 Khaj 0,47 0,43 PpOsuma (m) Ka 0,63 0,37 Khaj 0,43 0,42 PpPalloErotus (m) Ka 0,18 0,17 Khaj 0,12 0,05 PpLakiAika (s) Ka 0,035 0,028 Khaj 0,023 0,019 PpNopeusEteenOikeaKont Ka 4,24 3,53 *** (m/s) Khaj 0,34 0,48 PpNopeusEteenIrti (m/s) Ka 2,93 2,65 Khaj 0,44 0,45 PpNopeusEteenMuutos Ka 1,32 0,88 * Maassa (m/s) Khaj 0,32 0,47 PpNopeusEteenOsuma Ka 3,10 2,89 (m/s) Khaj 0,46 0,48 PpNopeusYlösIrti (m/s) Ka 3,45 3,17 Khaj 0,18 0,38 JalatEtäisyys (m) Ka 0,82 0,79 Khaj 0,12 0,10 KontAikaOikea (s) Ka 0,325 0,344 Khaj 0,040 0,038 KontAikaVasen (s) Ka 0,158 0,170 Khaj 0,028 0,014 KontAikaMolemmat (s) Ka 0,110 0,120 Khaj 0,018 0,022 EksAikaOikea (s) Ka 0,177 0,185 Khaj 0,037 0,031 EksAikaVasen (s) Ka 0,017 0,016 Khaj 0,037 0,030

13 Taulukko 6 jatkuu. Miesten nopeiden (n=6) ja poikien (n=8) hyppysyöttöjen eri muuttujien keskiarvot ja -hajonnat ja niiden väliset erot (* p<0.1, ** p<0.05 ja *** p< 0.01). Muuttuja Miehet Pojat Ero KonsAikaOikea (s) Ka 0,148 0,159 Khaj 0,013 0,011 KonsAikaVasen (s) Ka 0,152 0,154 Khaj 0,021 0,027 PolviKulmaMinOikea Ka 113,32 102,02 ** (aste) Khaj 6,00 7,96 PolviKulmaMinVasen Ka 139,39 129,03 *** (aste) Khaj 5,00 6,95 PolviKulmaNopMaxOikea Ka 548,44 561,64 (aste/s) Khaj 79,53 101,68 PolviKulmaNopMaxVasen Ka 314,19 435,79 ** (aste/s) Khaj 72,59 90,95 ReisiVartaloMinKulma Ka 123,24 132,22 ** (aste) Khaj 5,60 5,89 Vetoaika (s) Ka 0,177 0,175 Khaj 0,041 0,031 ReisiVartaloKulmaNopMax Ka 604,13 293,06 *** (aste/s) Khaj 132,23 82,07 OlkaVartaloMinKulma Ka 103,20 108,96 (aste) Khaj 16,28 5,87 OlkaVartaloKulmaNopMax Ka 496,98 462,69 (aste/s) Khaj 75,62 128,30 HartiaLantioKulmaNopMax Ka 377,69 267,20 ** (aste/s) Khaj 89,23 84,60 OlkaNopMax (m/s) Ka 5,62 5,05 Khaj 1,20 0,69 OlkaNopOsuma (m/s) Ka 5,02 4,01 ** Khaj 0,51 0,69 KyynärKulmaNopMax Ka 1324, ,15 (aste/s) Khaj 281,00 225,72 KyynärNopMax (m/s) Ka 9,27 8,26 * Khaj 1,16 0,82 KyynärNopOsuma (m/s) Ka 8,81 7,15 *** Khaj 0,91 0,71 RanneNopMax (m/s) Ka 14,44 12,48 *** Khaj 1,08 0,92 RanneNopOsuma (m/s) Ka 14,34 12,19 *** Khaj 1,04 0,82 SormiNopOsuma (m/s) Ka 20,36 17,76 *** Khaj 1,41 1,07 12

14 Muuttujien väliset yhteydet Kaikkien eri muuttujien väliset yhteydet on esitetty miesten osalta liitteessä 1 ja poikien osalta liitteessä 2. Miehillä tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä havaittiin huomattavasti enemmän ja seuraavissa kappaleissa on näin käsitelty tärkeimpiä pallon lähtönopeuteen ja hypyn nousukorkeuteen liittyviä muuttujia miehillä Pallon lähtönopeuteen liittyvät muuttujat Osumahetkellä pallon (kuva 2; r=0,73; p<0,01) ja painopisteen (kuva 3; r=0,74; p<0,01) paikoilla havaittiin tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys pallon lähtönopeuteen. Osumahetken pallon ja painopisteen paikoilla sekä ponnistuspaikalla havaittiin negatiivinen yhteys (esim. kuva 4; r=-0,69; p<0,05). Lisäksi irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvan nopeudella ja osumahetken pallon sekä painopisteen paikoilla (esim. kuva 5; r=0,75; p<0,01) havaittiin positiivinen yhteys. Kuva 2. Osumahetken pallon paikan yhteys ja pallon lähtönopeuteen.

15 14 Kuva 3. Osumahetken painopisteen paikan yhteys pallon lähtönopeuteen. Kuva 4. Osumahetken pallon paikan yhteys ponnistuspaikkaan.

16 15 Kuva 5. Osumahetken pallon paikan yhteys irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvaan nopeuteen. Reisi-vartalokulman minimiarvolla havaittiin olevan negatiivinen yhteys pallon lähtönopeuteen (kuva 6; r=-0,64; p<0,05) ja irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvaan nopeuteen (kuva 7; r=-0,75; p<0,01). Reisivartalokulman maksimaalisen koukistamisnopeuden ja pallon lähtönopeuden välillä havaittiin olevan positiivinen yhteys (kuva 8; r=0,71; p<0,05). Kuva 6. Reisi-vartalokulman minimiarvon yhteys pallon lähtönopeuteen.

17 16 Kuva 7. Reisi-vartalokulman minimiarvon yhteys irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvan nopeuteen. Kuva 8. Reisi-vartalokulman maksimaalisen koukistamisnopeuden yhteys pallon lähtönopeuteen. Lyöntikäden olkapään (kuva 9; r=0,67; p<0,05), kyynärpään (kuva 12; r=0,66; p<0,05) ja ranteen (kuva 13; r=0,66; p<0,05) nivelpisteiden maksimaalisten eteenpäin suuntautuvien nopeuksien sekä pallon lähtönopeuden välillä havaittiin positiiviset yhteydet. Lisäksi keskisormen pään osumahetken eteenpäin suuntautuvalla nopeudella ja pallon lähtönopeudella oli positiivinen yhteys (kuva 14;

18 17 r=0,67; p<0,05). Lisäksi lyöntikäden olkapään nivelpisteen maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan nopeuden sekä irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvan nopeuden (kuva 10; r=0,85; p<0,001) ja reisi-vartalokulman minimiarvon (kuva 11; r=-0,85; p<0,01) väleillä havaittiin tilastollisesti merkitsevät yhteydet. Kuva 9. Olkapään maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan nopeuden yhteys pallon lähtönopeuteen. Kuva 10. Olkapään maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan nopeuden yhteys irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvaan nopeuteen.

19 18 Kuva 11. Olkapään maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan nopeuden yhteys reisi-vartalokulman minimiarvoon. Kuva 12. Kyynärpään maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan nopeuden yhteys pallon lähtönopeuteen.

20 19 Kuva 13. Ranteen maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan yhteys pallon lähtönopeuteen. Kuva 14. Sormen osumahetken eteenpäin suuntautuvan nopeuden yhteys pallon lähtönopeuteen.

21 Nousukorkeuteen liittyvät muuttujat Nousukorkeuden ja irtoamishetken painopisteen korkeuden välillä havaittiin negatiivinen yhteys (kuva 16; r=-0,91; p<0,001). Toisaalta nousukorkeuden ja osumahetken painopisteen korkeuden välillä havaittiin positiivinen yhteys (kuva 17; r=0,95; p<0,001). Samoin nousukorkeuden ja osumahetken lyöntikäden keskisormen korkeuden välillä havaittiin positiivinen yhteys (kuva 18; r=0,81; p<0,01). Myös nousukorkeuden ja irtoamishetken painopisteen ylöspäin suuntautuvan nopeuden välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys (kuva 19; r=0,76; p<0,01). Kuva 16. Irtoamishetken painopisteen korkeuden yhteys nousukorkeuteen.

22 21 Kuva 17. Osumahetken painopisteen korkeuden yhteys nousukorkeuteen. Kuva 18. Osumahetken sormen korkeuden yhteys nousukorkeuteen.

23 Kuva 19. Irtoamishetken painopisteen ylöspäin suuntautuvan nopeuden yhteys nousukorkeuteen. 22

24 23 Oikean polven kontaktiaikaisen minimikulman ja nousukorkeuden välillä havaittiin negatiivinen yhteys (kuva 20; r=-0,69; p<0,05). Lisäksi oikean polven kontaktiaikaisen minimikulman ja oikean polven maksimaalisen ojentumisnopeuden välillä havaittiin negatiivinen yhteys (kuva 21; r=-0,77; p<0,01). Kuva 20. Oikean polven kontaktin aikaisen minimikulman yhteys nousukorkeuteen. Kuva 21. Oikean polven kontaktin aikaisen minimikulman yhteys oikean polven kontaktin aikaiseen maksimiojentumisnopeuteen.

25 Nivelpisteiden ja nivelkulmien nopeuksien kehitys Kuva 22 esittää eri nivelpisteiden eteenpäin suuntautuvan nopeuden kehittymisen tutkimuksen nopeimmassa hyppysyötössä. Siitä nähdään hyvin kineettisen ketjun kehitys. Lantion maksiminopeus saavutetaan jo irtoamishetkellä ja ilmalennon aikana kasvaa ensin olkapään nopeus, sitten kyynärpään, ranteen ja sormen nopeudet. Myös muissa tutkimuksen suorituksissa nopeudet kehittyivät samankaltaisesti, joten tässä esitetään vain yhden suorituksen tuloksia. Kuva 22. Eri nivelpisteiden eteenpäin suuntautuvan nopeuden kehittyminen eräällä mieskoehenkilöllä hyppysyötön nopeuden olleessa 114 km/h (nuolet osoittavat hetken, jolloin nivelpisteen nopeus on maksimissaan).

26 25 Kuvasta 23 puolestaan nähdään eri nivelten suhteellisten kulmanopeuksien kehittyminen tutkimuksen nopeimmassa hyppysyötössä vetovaiheen aikana eli reisivartalokulman kasvamisen alusta osumahetkeen asti. Kuvasta nähdään, että ensin kasvaa olkanivelen kulmanopeus, sitten lonkkanivelen kulmanopeus ja lähes yhtä aikaa kyynär- ja rannenivelten kulmanopeudet. Ajalliset erot tosin ovat hyvin pieniä, kaikkien nivelten maksiminopeudet saavutetaan 0,02 0,05 sekuntia ennen osumaa palloon. Kuva 23. Eri nivelten suhteellisen kulmanopeuden kehittyminen eräällä mieskoehenkilöllä hyppysyötön nopeuden olleessa 114 km/h.

27 26 4 POHDINTA Tämän tutkimuksen miesten hyppysyötöt olivat selvästi nopeampia ja poikien hyppysyötöt hieman nopeampia kuin Colemanin (1997) ja Huangin & Hun (2007) tutkimuksissa. Näin myös useiden muiden muuttujien arvot erosivat tämän tutkimuksen ja Colemanin (1997) ja Huang & Hun (2007) tuloksista. Masamuran ym. (2007) tutkimuksessa pallon nopeutta ei ilmoitettu, mutta yhden koehenkilön sormen osumakorkeus ja nopeus olivat samaa tasoa kuin nopeimpien tässä tutkimuksessa mitattujen syöttöjen. Syöttöjen nopeudet olivat tässä tutkimuksessa keväällä 2008 harjoitustilanteessa mitattuna korkeampia kuin kesällä 2007 ottelutilanteessa mitatut nopeudet. Syynä tähän voi olla se, että nyt ei ollut virhepainetta ja toisaalta pelaajat olivat harjoitelleet vuoden enemmän. (Häyrinen ym. 2008). Kun vertailtiin hitaita ja nopeita hyppysyöttöjä miehillä ja tutkittiin muuttujien välistä yhteyttä syötön lähtönopeuteen, havaittiin monia tärkeitä seikkoja. Heiton onnistumisen tärkeydestä, kertoo se, että syötön ollessa nopea, pallo ja painopiste olivat osumahetkellä enemmän kentän päällä. Samalla myös ponnistuspaikka oli lähellä takarajaa. Myös hypyn aikana lennetyn matkan pituuden havaittiin kasvavan syöttöjen nopeutuessa eli painopisteen nopeuden eteenpäin irtoamishetkellä olisi oltava suuri. Toisaalta tärkeää on myös se, että heiton pituuden suhde lähtöpaikkaan on oikea. Näiden tulosten perusteella heiton jäädessä taakse pelaajat eivät pysty muuttamaan ponnistuspaikkaa suhteessa yhtä paljoa, vaan korjaavat heiton epäonnistumista muuttamalla ponnistuksen suuntaa enemmän ylöspäin suuntautuvaksi ja menettävät näin eteenpäin suuntautuvaa nopeutta ja tätä kautta syöttö jää hitaammaksi. Puolen metrin siirto osumapaikassa vaikuttaa vastaanottajan käytettävissä olevaan aikaan noin 0,02 sekuntia. Tämä tarkoittaa n. 3 km/h eroa syötön nopeudessa. Tämän perusteella voidaan pohtia sitä, onko oleellisempaa syöttää maksimaalisesti kentän päältä vai onko joidenkin pelaajien (maksimisyötöllä paljon n. 0,5 metriä pitkiä syöttöjä) kohdalla järkevämpää siirtää sekä ponnistus- että lyöntipaikkaa taemmaksi kuin pudottaa syötön nopeutta. Vajaan 0,02 sekunnin

28 etu vastaanottajalle ei kuitenkaan ole kovin merkittävä vastaanoton onnistumisen kannalta. 27 Reisi-vartalokulman minimiarvon ja pallon lähtönopeuden välinen negatiivinen yhteys ja se, että nopeimmat hyppysyötöt saatiin aikaan pienemmillä reisivartalokulmilla, kertovat siitä, että lantion ja rintarangan liikkuvuus ovat tärkeitä ominaisuuksia syötön nopeuden kannalta. Keskivartalon hyvien voimantuottoominaisuuksien tärkeyttä kuvaa se, että nopeissa syötöissä reisi-vartalokulman maksimikoukistamisnopeus oli suurempi kuin hitaissa, ja se, että reisivartalokulman maksimikoukistamisnopeudella oli myös positiivinen yhteys pallon lähtönopeuteen. Hartian ja käden voimantuotto-ominaisuuksia ja kineettisen ketjun toimivuuden tärkeydestä kertovat erot hitaiden ja nopeiden syöttöjen välillä oikean käden olka- ja kyynärpään sekä ranteen ja sormen nopeuksissa eteenpäin. Nopeuksilla oli myös positiivinen yhteys pallon lähtönopeuteen ja toisiinsa. Kun kineettinen ketju toimii hyvin, saadaan reisi-vartalokulman suuri maksimikoukistamisnopeus siirrettyä suureksi olkapään nopeudeksi ja edelleen kyynärpään, ranteen ja sormen nopeuden kautta pallon nopeudeksi. Nousukorkeuden ja osumahetken sormen korkeuden ei havaittu olevan yhteydessä hyppysyötön nopeuteen, vaikka erot molemmissa korkeuksissa olivat huomattavia (jopa 20 cm). Nousukorkeuden havaittiin olevan yhteydessä oikean polven minimikulmaan kontaktin aikana niin, että pienemmillä polvikulmilla saavutettiin korkeimmat nousukorkeudet. Samoin pienemmiltä polvikulmilta saavutettiin suuremmat polven ojentumisnopeudet. Miesten ja poikien välillä havaittiin useita eroja, joista suurin osa johtuu todennäköisesti fyysisten ominaisuuksien erosta. Näitä eroja ovat hypyn nousukorkeus, polvien minimikulmat kontaktin aikana, lantion koukistamisnopeus sekä olka- ja kyynärpään, ranteen ja sormen nopeudet. Liikkuvuuteen liittyy reisivartalokulman minimiarvo. Ajoituksen ja tekniikan näkökulmista suuria eroja miesten ja poikien välillä ei löytynyt.

29 28 Tämän tutkimuksen puutteena on se, että käytössä ei ollut pelaajien syöttömittausten aikaisia fyysisten ominaisuuksien tuloksia. Niiden avulla voitaisiin todennäköisesti selittää eroja ryhmien välillä. Tämän projektin tuloksia voidaan hyödyntää sekä miesten että poikien fyysisten ominaisuuksien harjoittelun suunnittelussa ja myös tekniikoiden kehittämisessä, kun nyt tiedetään ydinkohtia, jotka vaikuttavat hyppysyötön korkean nopeuden aikaansaamiseen. 5 VALMENNUKSELLINEN YHTEENVETO - Suuri eteenpäin suuntautuva nopeus ponnistushetkellä ja tätä kautta myös osumahetkellä vaikuttavat positiivisesti syötön lähtönopeuteen. - Lantion ja rintarangan liikkuvuus ovat tärkeitä taustaominaisuuksia suuren syötön lähtönopeuden aikaansaamisessa. - Keskivartalon, hartian ja käden hyvät voimantuotto-ominaisuudet sekä kineettisen ketjun toimivuus ovat erittäin tärkeitä ominaisuuksia suuren syötön lähtönopeuden saavuttamisessa. - Miesten ja poikien väliset erot johtuvat pääosin eroista fyysisissä ominaisuuksissa.

30 29 LÄHDELUETTELO Coleman, S. (1997). A 3D kinematic analysis of the volleyball jump serve. Proceedings of the XV International Symposium on Biomechanics in Sports. Denton, Texas Women University, Texas, USA. Fröhner, B & Zimmermann, B. (1996). Tendencies in men s volleyball. The Coach 1(4): Huang, C. & Hu, L.-H. (2007). Kinematic analysis of volleyball jump topspin and float serve. Proceedings of the XXV ISBS Symposium, s Ouro Preto, Brazil. Häyrinen, M., Blomqvist, M., Lahtinen, P., Mikkola, T., Honkanen, P. & Paananen, A. (2008). Aloitussyötön nopeuden vaikutus syötön tehokkuuteen miesten lentopallossa. Kilpa- ja huippuurheilun tutkimuskeskuksen käyttöraportti, Jyväskylä. Häyrinen, M., Hoivala, T. & Blomqvist M (2004). Differences between winning and losing teams in men s European top-level volleyball. Teoksessa: Performance Analysis of Sport VI, toim. P. O Donoghue & M. Hughes. s Centre for Performance Analysis, School of Sport, Physical Education and Recreation, University of Wales Institute Cardiff. Häyrinen, M., Luhtanen, P. & Hoivala, T. (2000). Factors affecting winning in men's international level volleyball. 5th Annual Congress of the European College of Sport Sciences, Jyväskylä, Finland, , Congress proceedings, s Masamura, M., Marquez, W. & Koyama, M. (2007). A biomechanical analysis of serve motion for elite male volleyball players in official games. Journal of Biomechanics, 40 (S2), 744. Palao. J.M., Santos, J.A. & y Ureña, A. (2004). Effect of team level on skill performance in volleyball. International Journal of Performance Analysis in Sport 4 (2), Zetou, E., Tsigilis, N., Moustakidis, A. & Komninakidou, A. (2006). Playing characteristics of men's Olympic Volleyball teams in complex II. International Journal of Performance Analysis in Sport, 6 (1):

31 30 LIITTEET Liite 1. Eri muuttujien väliset korrelaatiokertoimet miehillä (kaikki syötöt) (* p<0.05, ** p<0.01 ja *** p< 0.001).

32 Liite 2. Eri muuttujien väliset korrelaatiokertoimet pojilla (* p<0.05, ** p<0.01 ja *** p< 0.001). 31

HYPPYSYÖTÖN ANALYYSI. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU

HYPPYSYÖTÖN ANALYYSI. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tkim s KIHU Jyväskylä LENTOPALLON HYPPYSYÖTÖN BIOMEKAANINEN ANALYYSI Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU Antti Paananen Valmennuspäällikkö, Suomen

Lisätiedot

Mies- ja poikalentopalloilijoiden hyppysyötön biomekaaninen analyysi

Mies- ja poikalentopalloilijoiden hyppysyötön biomekaaninen analyysi Mies- ja poikalentopalloilijoiden hyppysyötön biomekaaninen analyysi Mikko Häyrinen 1, Tuomas Mikkola 1, Minna Blomqvist 1, Pekka Lahtinen 2, Pertti Honkanen 2 ja Antti Paananen 2 1 Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU Pertti Honkanen Valmentaja, Suomen Lentopalloliitto www.kihu.fi

Lisätiedot

teknis-taktinen lajianalyysil

teknis-taktinen lajianalyysil Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Naisten beach volleyn teknis-taktinen lajianalyysil Mikko Häyrinen, Urheilututkija, joukkueurheilu Huippu-urheilun kehitysprojektien k raportointiseminaari

Lisätiedot

Taulukko 2. Analysoitujen erien määrä joukkuekohtaisesti (määräanalyysit/nopeus-analyysit).

Taulukko 2. Analysoitujen erien määrä joukkuekohtaisesti (määräanalyysit/nopeus-analyysit). JOHDANTO Aloitussyötön merkitys menestymiseen huippumieslentopallossa on suuri. Joukkueen on erittäin vaikeaa menestyä ilman tehokasta aloitussyöttöä (mm. Fröhner & Zimmermann 996; Häyrinen ym. ; Häyrinen

Lisätiedot

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA Sormilyönti (passi) o liike nopeasti pallon alle, lantio pallon alle o juoksuvauhdin pysäytys, tasapainoinen asento, toinen (oikea) jalka hiukan eteen: pienellä askeleella

Lisätiedot

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat

Lisätiedot

KARVINGKÄÄNNÖS. Alppihiihdon valmennusseminaari 21.8.2010 MTV3 auditorio, Helsinki. Kilpa- ja huippu-urheilun. tutkimuskeskus

KARVINGKÄÄNNÖS. Alppihiihdon valmennusseminaari 21.8.2010 MTV3 auditorio, Helsinki. Kilpa- ja huippu-urheilun. tutkimuskeskus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KARVINGKÄÄNNÖS Tapani Keränen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Ski Sport Finland Suomen Olympiakomitea Alppihiihdon valmennusseminaari 21.8.2010

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

KESTOVOIMAHARJOITUS (KV)

KESTOVOIMAHARJOITUS (KV) KESTOVOIMAHARJOITUS (KV) VERRYTTELY JA VENYTTELY 1. SYVÄKYYKKY VARPAILLE NOUSTEN 15 X 40-60 kg 2. NISKAN TAKAA TYÖNTÖ 15 X 15-35 kg 3. ISTUMAAN NOUSU KIERTÄEN 15 X 5-10 kg 4. SIVUKYYKKY 15 X 20-30 kg 5.

Lisätiedot

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN Kuortane 5.10.2013 Suomen Urheiluliiton 3. tason valmentajakoulutus Tapani Keränen KIHU www.kihu.fi Biomekaniikka? Biomekaniikka tarkastelee eliöiden liikkumista. Biomekaniikan

Lisätiedot

Kuulantyönnön ja kiekonheiton suoritustekniikan kehittämisprojekti 2009

Kuulantyönnön ja kiekonheiton suoritustekniikan kehittämisprojekti 2009 Kansainvälinen Heittovalmennusseminaari 21.-22.11.2009 Tanhuvaara Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Kuulantyönnön ja kiekonheiton suoritustekniikan kehittämisprojekti 2009 Riku Valleala

Lisätiedot

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Yleisurheilukoulutuksen päämääränä - opettaa koulutettaville liikkumisen perusmuodot - kehittää nopeusvoimaa, nopeutta, reaktio- ja koordinaatiokykyä. Yleisurheiluun sopivana

Lisätiedot

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä Yleistä merkkiliikkeistä Merkkiliikkeiden suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa. Merkkiliikesuoritukset voi tehdä kotisalilla oman seuran valmentajan suorittaessa arvioinnin. Arvioiva valmentaja

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA D -IKÄISTEN HARJOITTELUA VERYTTELYT niveljumppa Erityisen tärkeitä kaikki käsien heilautukset, olkapäiden rentouden kehittämiseen paljon aikaa. Matkitaan rennosti iskulyönnin käsien vientiä ylös ja liikettä

Lisätiedot

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia

Lisätiedot

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 OHJELMAN TARKOITUS ON PARANTAA: TASAPAINOA POLVIKONTROLLIA KESKIVARTALON HALLINTAA ALARAAJOJEN LIHASVOIMAA NIVELLIIKKUVUUTTA KOORDINAATIOTA HYPYN ALASTULOTEKNIIKKAA SEKÄ

Lisätiedot

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0

Lisätiedot

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005 JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon

Lisätiedot

TIMANTTIMERKKI. Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta.

TIMANTTIMERKKI. Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta. TIMANTTIMERKKI Yleistä merkkiliikkeistä Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta. suoritetaan erillisessä arviointitilaisuudessa. Arvioinnit

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu 40 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu liike ja voima suuntautuvat eteenpäin -> sivuttaisliike pois käsien korostunut käyttö vartalo hieman etunojassa,

Lisätiedot

Testistö Taru Hockey. E-juniorit: Kesällä tehtävät testit x 2 (toukokuu ja elokuu):

Testistö Taru Hockey. E-juniorit: Kesällä tehtävät testit x 2 (toukokuu ja elokuu): Testistö Taru Hockey Seuran eri ikäluokkien joukkueet tekevät jääkauden ja niin sanotun oheisharjoittelukauden aikana seuran edellyttämät testit. Testien tarkoituksena on antaa pelaajille motivoivaa tietoa

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Keihäänheiton tekniikkaseuranta kohti Lontoota + katsaus Riku Valleala KIHU

Esityksen sisältö. Keihäänheiton tekniikkaseuranta kohti Lontoota + katsaus Riku Valleala KIHU Kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2012 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Keihäänheiton tekniikkaseuranta kohti Lontoota + katsaus 2004-2011 Riku Valleala KIHU www.kihu.fi

Lisätiedot

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO 3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO POHDITTAVAA 1. Kuvasta voidaan arvioida, että frisbeegolfkiekko käy noin 9 metrin korkeudella ja se lentää noin 40 metrin päähän. Vastaus: Frisbeegolfkiekko käy n. 9 m:n

Lisätiedot

Opas omatoimiseen harjoitteluun

Opas omatoimiseen harjoitteluun Opas omatoimiseen harjoitteluun Muista myös taitopassi ja kuperkeikkapassi Tämä on opas omatoimiseen jalkapallotaitojen harjoitteluun. Oppaasta saat vinkkejä eri tekniikoiden opetteluun. Katso ja opi videolta

Lisätiedot

Nuorten Liiketaitoharjoittelu

Nuorten Liiketaitoharjoittelu Nuorten Liiketaitoharjoittelu Käytännön harjoitus Suomen Palloliitto Koulutuskiertue 2010 1.LIIKETAITO: VALMIUSASENTO TAVOITE: Valmiusasento, josta liike tapahtuu mihin tahansa suuntaan mahdollisimman

Lisätiedot

MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I

MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I Sisällysluettelo: 1 Lihaskuntotestit 1.1 Etunojapunnerrus 1.2 Staattinen kylkilihasliike 1.3 Staattinen vatsa/selkälihasliike 1.4 Dynaaminen vatsalihasliike 2 Nopeusvoimatestit

Lisätiedot

TAKAMIESTEN KETTERYYS- HARJOITTEITA. Timo Lehto 2005 Vierumäen Urheiluopisto

TAKAMIESTEN KETTERYYS- HARJOITTEITA. Timo Lehto 2005 Vierumäen Urheiluopisto TAKAMIESTEN KETTERYYS- HARJOITTEITA Timo Lehto 2005 Vierumäen Urheiluopisto SISÄLLYSLUETTELO Harjoitteet: LANTION KÄÄNTÖ VIIVALLA VASTAANTULO 90 ASTETTA 45 ASTETTA TOLPPA/KULMA POST/CORNER KESKIKENTTÄ

Lisätiedot

Eilispäivän tähtien kilpailusarjat miesten telinevoimistelussa

Eilispäivän tähtien kilpailusarjat miesten telinevoimistelussa Eilispäivän tähtien kilpailusarjat miesten telinevoimistelussa 1. Eilispäivän Tähtien kilpailusarjat miesten telinevoimistelussa 1.1. Yleistä Suomen Voimisteluliiton kilpailujärjestelmään sisältyvät seuraavat

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT 10-17 -VUOTIAAT

POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT 10-17 -VUOTIAAT POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT 10-17 -VUOTIAAT HUOM: Suorituksissa kaksi yritystä, joista voimistelijan kannalta parempi yritys hyväksytään! 10-11 -vuotiaat NOPEUS 20 m juoksu Vauhditon pituushyppy

Lisätiedot

Voimistelijan nimi: Seura: Osoite: Syntymävuosi:

Voimistelijan nimi: Seura: Osoite: Syntymävuosi: Voimistelijan nimi: Seura: Osoite: Syntymävuosi: SUOMEN VOIMISTELULIITTO 2001 SISÄLLYSLUETTELO OHJAAJALLE/OPETTAJALLE... 3 PRONSSIMERKKI... 4 PERMANTO... 4 PENKKI... 4 REKKI... 4 RENKAAT/2 KÖYTTÄ... 5

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä VALMENNUKSEN. Mikko Häyrinen. Urheilututkija, joukkueurheilu. www.kihu.fi

Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä VALMENNUKSEN. Mikko Häyrinen. Urheilututkija, joukkueurheilu. www.kihu.fi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tkim s KIHU Jyväskylä PELIANALYYSI VALMENNUKSEN TUKENA Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu www.kihu.fi TAUSTAA Pelianalyysi antaa luotettavaa ja objektiivista

Lisätiedot

Kultamerkin suoritettuaan ja sinä vuonna, jolloin voimistelija täyttää 8 vuotta, voi aloittaa suorittamaan timanttimerkin liikkeitä.

Kultamerkin suoritettuaan ja sinä vuonna, jolloin voimistelija täyttää 8 vuotta, voi aloittaa suorittamaan timanttimerkin liikkeitä. päivitetty 15.12.2018 KULTAMERKKI Merkkiliikkeiden suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa. Merkkiliikesuoritukset voi tehdä kotisalilla oman seuran valmentajan suorittaessa arvioinnin. Arvioiva valmentaja

Lisätiedot

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla

Lisätiedot

BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen

BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen Biomekaniikan tutkimusmenetelmien perusteet Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto 1 JOHDANTO

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 A. FYSIIKKA 1. Voima (etunojapunnerrus rintakehä nyrkkiä koskettaen) Suoritusohjeet: Oikeaa suoritustekniikkaa saa kokeilla kaksi toistoa. Lähtöasento on etunoja,

Lisätiedot

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto IRONMAN-TESTI Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto Johdanto Ironman-testipatteristo perustuu Norjan Hiihtoliiton ja Olympiatoppenin käyttämään testistöön ja sen ohjeistukseen (Ironman Testbatteriene,

Lisätiedot

Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky

Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky y Tapani Keränen Ervin Kade Helsinki 9.4.2008 www.kihu.fi Tavoitteet Tarkoituksena kehittää lajinomainen suorituskykytesti

Lisätiedot

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voima ja voimaharjoittelu Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä lihaksen pituus (nivelkulma) voimantuottoaika voimantuottonopeus

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Valmisohjelma, onnistumisen kriteerit: Pisteytys:

Valmisohjelma, onnistumisen kriteerit: Pisteytys: Valmisohjelma, onnistumisen kriteerit: Pisteytys: 0 p. jos joukkue päättää olla yrittämättä liikettä 1 p. jos joukkue yrittää, mutta taitotaso ei vielä riitä 2 p. jos puolet joukkueesta saavuttaa kriteerit

Lisätiedot

TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI

TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI BOING-temppuradalle on suunniteltu kahdeksan erilaista temppua, joista radan järjestäjä on valinnut osan BOING-temppurataan. Suorituspaikkojen ohjeet saat suorituspaikoilta

Lisätiedot

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voiman testaaminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voima on harjoittelulla helposti kehittyvä ominaisuus. Voima on

Lisätiedot

Pakolliset kriteerit tulee täyttyä, jotta liikkeestä saa vähintään yhden pisteen. Muut kriteerit määrittävät pistearvon skaalalla 1-4

Pakolliset kriteerit tulee täyttyä, jotta liikkeestä saa vähintään yhden pisteen. Muut kriteerit määrittävät pistearvon skaalalla 1-4 Valmisohjelma, onnistumisen kriteerit: Pisteytys: 0 p. jos joukkue päättää olla yrittämättä liikettä tai epäonnistuu pakollisten kriteereiden toteuttamisessa 1 p. jos joukkue yrittää, mutta taitotaso ei

Lisätiedot

KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET. TEKNISET TAIDOT valmiusasento

KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET. TEKNISET TAIDOT valmiusasento 84 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT valmiusasento palloon tottuminen syöttäminen - rannesyöttö polvet koukussa, painopiste alhaalla pää pystyssä, katse pelissä

Lisätiedot

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 FYYSINEN HARJOITTELU & TUKITOIMET Seuraavassa on kuvattu (henkilökohtaisella tasolla) missä järjestyksessä fyysisiä harjoitteita voi

Lisätiedot

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 18.3.2016 Hannele Forsman, LitM Kehityspäällikkö, valmennuskeskus, EUO Jatko-opiskelija, JYU, KIHU 1 SISÄLTÖ 1. Uusinta uutta tiivistelmä

Lisätiedot

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN. Biomekaniikka? Biomekaniikan perusta. Tapani Keränen KIHU

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN. Biomekaniikka? Biomekaniikan perusta. Tapani Keränen KIHU BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN SUL:n III-tason valmentajatutkinto 1.11.2014 Kuortaneen Urheiluopisto Tapani Keränen KIHU www.kihu.fi Biomekaniikka? Biomekaniikka tarkastelee eliöiden liikkumista. Tarkastelun

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

TAITOKOULU OSA 7. Tervetuloa Taitokoulun seitsemännelle oppitunnille! Nyt lisätään laukaukseen tehoa ja viimeistellään kuin Selänne!

TAITOKOULU OSA 7. Tervetuloa Taitokoulun seitsemännelle oppitunnille! Nyt lisätään laukaukseen tehoa ja viimeistellään kuin Selänne! TAITOKOULU OSA 7 Tässä syntyy Teemu Selänteen NHL-uran maali numero 667. St. Louisin maalivahti Brian Elliott seuraa Anaheimin 42-vuotiaan hyökkääjän virheetöntä suoritusta. Tässä Teemu on mestari Lisää

Lisätiedot

VOIMANTUOTTO JA LIHASAKTIIVISUUS LENTOPALLON LAJIHYPPYSUORITUKSISSA JA HYPPYHARJOITTEISSA

VOIMANTUOTTO JA LIHASAKTIIVISUUS LENTOPALLON LAJIHYPPYSUORITUKSISSA JA HYPPYHARJOITTEISSA VOIMANTUOTTO JA LIHASAKTIIVISUUS LENTOPALLON LAJIHYPPYSUORITUKSISSA JA HYPPYHARJOITTEISSA Liisa Kiviluoto Jyväskylän yliopisto Liikuntabiologian laitos Kandidaatin tutkielma Syksy 2007 Työn ohjaaja: Mikko

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

TORJUNTA TORJUNNAN KEHITTELY

TORJUNTA TORJUNNAN KEHITTELY TORJUNTA Torjunta on lentopalloilun ensimmäinen ja tärkein puolustusmuoto. Torjunnan tehtävä on peittää sovittu alue kentästä ja näin helpottaa takapelaajien kenttäpuolustusta. Torjunnalla voidaan myös

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus Pyöräilyvoimaa Lihaskunto- ohjelma pyöräilijälle Harjoituksilla on tarkoitus parantaa liikkuvuutta, nostaa jalkojen voimatasoa, harjoittaa tukilihaksia sekä parantaa keskivartalon lihaskestävyyttä. Keskity

Lisätiedot

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten laatuarvostelu Suomenhevosten laatuarvostelu on 3-5 v. suomenhevosille suunnattu

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Benjamin, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi,

Lisätiedot

Vino heittoliike ja pyörimisliike (fysiikka 5, pyöriminen ja gravitaatio) Iina Pulkkinen Iida Keränen Anna Saarela

Vino heittoliike ja pyörimisliike (fysiikka 5, pyöriminen ja gravitaatio) Iina Pulkkinen Iida Keränen Anna Saarela 19.11.2015 Vino heittoliike ja pyörimisliike (fysiikka 5, pyöriminen ja gravitaatio) Iina Pulkkinen Iida Keränen Anna Saarela Iina Pulkkinen, Iida Keränen, Anna Saarela HEITTOLIIKE Työn tarkoitus: Määrittää

Lisätiedot

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79 TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79 Taitoryhmät ovat harrasteryhmien ja kilparyhmien välissä olevia ryhmiä, joissa harjoitellaan jo tavoitteellisemmin. Taitoryhmissä voi

Lisätiedot

Liiketaitotestit ja tuloskortti

Liiketaitotestit ja tuloskortti Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason

Lisätiedot

JUNIOR GAMES -SÄÄNNÖT (päivitetty 11.9.2015)

JUNIOR GAMES -SÄÄNNÖT (päivitetty 11.9.2015) JUNIOR GAMES -SÄÄNNÖT (päivitetty 11.9.2015) OPETTAJAN/HUOLTAJAN TEHTÄVÄT 1. Kerätä kaikki oman koulun oppilaat yhteen ja kertoa heille lyhyesti lajin säännöt: - hyväksytty/hylätty suoritus - montako suoritusta

Lisätiedot

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta 2004-2006 Ari Nummela, LitT IX KESTÄVYYSSEMINAARI Liikuntakeskus Pajulahti 24.-26.11.2006

Lisätiedot

Alppihiihdon suoritustekniikka Levi 2006

Alppihiihdon suoritustekniikka Levi 2006 Alppihiihdon suoritustekniikka Levi 2006 Tapani Keränen 1, Riku Valleala 1, Janne Leskinen 2, Petri Linden 2 Heikki Hannola 3, Tommi Kanala 3 ja Timo Laakso 3 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) Pelikokemus (v) Koko ryhmä 17,0 189,6 80,6 7,6 Ryhmä 1 17,1 192,0 82,0 7,0 Ryhmä 2 17,4 187,2 77,7 7,8

Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) Pelikokemus (v) Koko ryhmä 17,0 189,6 80,6 7,6 Ryhmä 1 17,1 192,0 82,0 7,0 Ryhmä 2 17,4 187,2 77,7 7,8 JOHDANTO Projektin tavoite oli selvittää lentopalloharjoittelun apuvälineiden, passimaalin ja pallotykin, käytön vaikutusta passaus- ja vastaanottotarkkuuteen testi- ja ottelutilanteessa. Passimaalia käytettiin

Lisätiedot

BMEP004 / Lapputyö. Voima ja EMG kevennetyssä ja keventämättömässä vertikaalihypyssä.

BMEP004 / Lapputyö. Voima ja EMG kevennetyssä ja keventämättömässä vertikaalihypyssä. Tulostettu: 0.9.010 BMEP004 / Lapputyö. Voima ja EMG kevennetyssä ja keventämättömässä vertikaalihypyssä. Biomekaniikan tutkimusmenetelmien perusteet Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto YHTEENVETO

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

TEKNIIKAN OSA-ALUEITA

TEKNIIKAN OSA-ALUEITA KÄDEN LIIKE KORIPALLON KÄSITTELYSSÄ JA SUORITUKSISSA. On hyvä opettaa heti alusta käsien liike niin pallonkäsittelyyn kuuluvissa kuljetuksessa kuin syötöissä sekä tietysti heitoissa. Periaatteessa käsi

Lisätiedot

Timanttimerkin suorittamisen voi aloittaa aikaisintaan sinä vuonna, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta (8v.).

Timanttimerkin suorittamisen voi aloittaa aikaisintaan sinä vuonna, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta (8v.). päivitetty 15.12.2018 TIMANTTIMERKKI Timanttimerkin suorittamisen voi aloittaa aikaisintaan sinä vuonna, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta (8v.). Timanttimerkki suoritetaan erillisissä arviointitilaisuuksissa.

Lisätiedot

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä

Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä Kirjalliset ohjeet Kulkureiden jumppaliikkeistä 1. Hartiat ja yläselkä Olkapäiden pyörittely. Pyörittele olkapäitä rennosti eteenja taaksepäin. Varo, ettet jännitä liikaa hartioita. Hartioiden pyörittelyjen

Lisätiedot

TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN

TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN HUOMIOI TURVASEIKAT harjoitteissa valmentajan selkeät komennot - pilli hammassuojat käyttöön harjoituksissa niska kiinni hartiasuojiin, jolloin katse on eteenpäin. Mahdollinen

Lisätiedot

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa Yleistä B-luokka Kilpailuihin voi osallistua aikaisintaan sen vuoden syksynä, kun voimistelija täyttää 7 vuotta (lisenssikausi syksy 2013 - kevät 2014 / 2006 syntynyt) B-luokkaan voi siirtyä kilpailemaan,

Lisätiedot

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 www.kihu.fi 1 Sisältö

Lisätiedot

Alkulämmittelyohjelma

Alkulämmittelyohjelma Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,

Lisätiedot

Naisten telinevoimistelu Minoriryhmän testit

Naisten telinevoimistelu Minoriryhmän testit Naisten telinevoimistelu Minoriryhmän testit päivitetty 10.12.2011 Valmentajan varmistus kaikissa testeissä on sallittu! Puomin liikkeissä ei avustusta, valmentaja saa seistä vieressä. Liikkeiden arvostelussa

Lisätiedot

Nuorten voimaharjoittelu

Nuorten voimaharjoittelu Nuorten voimaharjoittelu Harri Hakkarainen Urheilubiomekaanikko, - fysiologi - ja valmentaja Urheilulääkäri Useiden huippu-urheilijoiden fysiikkavalmennus- ja ravintokonsultti Suomen Jääkiekon A-maajoukkueen

Lisätiedot

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa.

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. PERUSTEKNIIKKA MAILAOTE Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. Tärkeitä ohjeita: - ranteen tulee olla

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

JOUKKUEVOIMISTELUN HARPPAUS- JA RENGASHYPPYJEN 2-DIMENSIONAALINEN ANALYYSI

JOUKKUEVOIMISTELUN HARPPAUS- JA RENGASHYPPYJEN 2-DIMENSIONAALINEN ANALYYSI JOUKKUEVOIMISTELUN HARPPAUS- JA RENGASHYPPYJEN 2-DIMENSIONAALINEN ANALYYSI Terhi Arkko Kandidaatin tutkielma Valmennus- ja testausoppi Kevät 2010 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja:

Lisätiedot

Pesäpallon perustekniikat. Eero Pitkänen Aineseminaari 2ov Liikunnan sivuaineopinnot Joensuun yliopisto kevät 2003

Pesäpallon perustekniikat. Eero Pitkänen Aineseminaari 2ov Liikunnan sivuaineopinnot Joensuun yliopisto kevät 2003 Pesäpallon perustekniikat Eero Pitkänen Aineseminaari 2ov Liikunnan sivuaineopinnot Joensuun yliopisto kevät 2003 Pesäpallon perustekniikoita ovat heitto kiinniotto syöttö lyönti peruslyönti näpäys Heitto

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät

Lisätiedot

Koululentistä ikäluokittain

Koululentistä ikäluokittain Koululentistä ikäluokittain AT OK U L 56 MALLIOPPITUNNIT Välineet: vat lyhyempiä PALLOT EMPUT noin 15 min Heitot tehdään omalla pallolla tai vuorotellen parin kanssa: pomppua) Tehdään noin 1015 kertaa

Lisätiedot

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto Kynä-paperi -harjoitukset Taina Lehtinen 43 Loput ratkaisut harjoitustehtäviin 44 Stressitestin = 40 s = 8 Kalle = 34 pistettä Ville = 5 pistettä Z Kalle 34 8 40 0.75 Z Ville 5 8 40 1.5 Kalle sijoittuu

Lisätiedot

Potkutekniikka: vinkkejä 1. N. 45 asteen vauhti, potkaiseva jalka 45 kulmassa (varpaat eivät osoita suoraan maahan) 2. Tukijalka jättää tilaa potkaisevalle jalalle. Tukijalka on lähes pallon tasalla. 3.

Lisätiedot

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi.

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja kuormittavuuden määrittäminen pelianalyysien avulla Henri Lehto Projektiassistentti, KIHU Mika

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

Karsintalaji 3 LAJIKUVAUS LAJI 3: LAJI 3: 18min AMRAP. 18min AMRAP YLEINEN SARJA SKAALATTU SARJA

Karsintalaji 3 LAJIKUVAUS LAJI 3: LAJI 3: 18min AMRAP. 18min AMRAP YLEINEN SARJA SKAALATTU SARJA Karsintalaji 3 Yleinen Sarja Skaalattu sarja LAJI 3: 18min AMRAP - 50/40cal Soutu - 40 Seinäpalloheitto 9/6kg - - 30 Käsipainotempaus (vuorokäsin) 22,5/15kg - - 20m Askelkyykkykävely käsipaino pään päällä

Lisätiedot

Future Olympic Lions

Future Olympic Lions Future Olympic Lions Luistelun tehostaminen Tuomo Kärki Laji- ja pelitaidot Lajitaidot = Lajikohtainen taitavuus sisältää lajin tekniikan tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen eri tilanteiden mukaan, tekniikassa

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

HARJOITUS 4 1. (E 5.29):

HARJOITUS 4 1. (E 5.29): HARJOITUS 4 1. (E 5.29): Työkalulaatikko, jonka massa on 45,0 kg, on levossa vaakasuoralla lattialla. Kohdistat laatikkoon asteittain kasvavan vaakasuoran työntövoiman ja havaitset, että laatikko alkaa

Lisätiedot

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Tapani Pöyhönen TtT, ft, liikuntafysiologi Kuntoutus- ja kipupoliklinikka / Kymenlaakson keskussairaala, Kotka Testien

Lisätiedot

Keilailutekniikka Hyvinkää

Keilailutekniikka Hyvinkää Keilailutekniikka Hyvinkää 23.1.2014 1 KOKO KEILAILUSUORITUS 2 LÄHTÖASENTO - jalkojen asento Lähtöasennossa jalat ovat rennosti vierekkäin, kuitenkin irti toisistaan niin, ettei askeleisiin lähdettäessä

Lisätiedot

Uh Urheilun tukitoimet

Uh Urheilun tukitoimet Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Uh Urheilun tukitoimet i Tapani Keränen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus www.kihu.fi KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU on

Lisätiedot

Kaikki Pelissätehtäväkortit

Kaikki Pelissätehtäväkortit Kaikki Pelissätehtäväkortit 1. Salmiakkikuljetus Lapsi kuljettaa salmiakkiruudun ympäri ensin toiseen suuntaan ja sitten toiseen suuntaan. Pelaajan tulee käyttää vasenta ja oikeaa jalkaa. Toinen ja neljäs

Lisätiedot

Ikäluokan tärkein suoritus

Ikäluokan tärkein suoritus F8 Ikäluokan tärkein suoritus tötsät (puska/puu) rajamerkki seinä (kohde) Tarve - kierrettävä (tötsä, pensas, puu jne.) - rajamerkki - seinä, jossa kohde (talon seinä, leikkimökki jne.) - pallo 1. kuljeta

Lisätiedot

Kuntopalloharjoituksia

Kuntopalloharjoituksia Kuntopalloharjoituksia Alhaalta ylös Laskeudu kyykkyyn selkä ja yläraajat suorina. Ponnista jaloilla tehokkaasti ylöspäin. Ajoita yläraajojen liike ja pallon heitto ponnistuksen loppuvaiheeseen. Ota pallo

Lisätiedot

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto IRONMAN-TESTI Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto Johdanto Ironman-testipatteristo perustuu Norjan Hiihtoliiton ja Olympiatoppenin käyttämään testistöön ja sen ohjeistukseen (Ironman Testbatteriene,

Lisätiedot