Mies- ja poikalentopalloilijoiden hyppysyötön biomekaaninen analyysi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mies- ja poikalentopalloilijoiden hyppysyötön biomekaaninen analyysi"

Transkriptio

1

2 Mies- ja poikalentopalloilijoiden hyppysyötön biomekaaninen analyysi Mikko Häyrinen 1, Tuomas Mikkola 1, Minna Blomqvist 1, Pekka Lahtinen 2, Pertti Honkanen 2 ja Antti Paananen 2 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, KIHU 2 Suomen Lentopalloliitto Copyright 2010 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN (PDF-julkaisu) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 2010 Kansikuvat: FIVB Fédération Internationale de Volleyball

3 KIHUn julkaisusarja, nro 14 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO MENETELMÄT TULOKSET Kuvasarja suorituksesta Ryhmien väliset erot Muuttujien väliset yhteydet Pallon lähtönopeuteen liittyvät muuttujat Nousukorkeuteen liittyvät muuttujat Nivelpisteiden ja nivelkulmien nopeuksien kehitys POHDINTA VALMENNUKSELLINEN YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET... 22

4 KIHUn julkaisusarja, nro JOHDANTO Aloitussyötön merkitys huippumieslentopallossa on suuri. Joukkueen on erittäin vaikeaa menestyä ilman tehokasta aloitussyöttöä. (mm. Fröhner & Zimmermann 1996; Häyrinen ym. 2000; Häyrinen ym. 2004; Palao ym. 2004; Zetou ym. 2006). Lisäksi aloitussyötön teholla havaittiin vuonna 2007 KIHUlla tehdyssä tutkimuksessa olevan selkeä yhteys pallon voittamiseen. 61 % syötöistä miesten huippulentopallossa oli kovia hyppysyöttöjä, joiden teho riippui suuresti syötön nopeudesta. (Häyrinen ym ) Hyppysyötön biomekaniikkaa on tutkittu mm. Iso-Britannian maajoukkuepelaajilta (Coleman 1997), Taiwanin ja Venezuelan maajoukkuepelaajilta vuonna 2002 (Huang & Hu 2007) ja MM-kisoissa 2006 neljältä pelaajalta (Masamura ym. 2007). Colemanin (2007) ja Huangin & Hun (2007) tutkimuksissa syöttöjen nopeudet olivat matalampia (85,3±7,6 km/h ja 91,4±18,4 km/h) kuin vuonna 2007 miesten huippujoukkueilta mitatut nopeudet (95,3±12,6 km/h) (Häyrinen ym. 2008). Masamuran ym. (2007) tutkimuksessa pallon nopeutta ei ilmoitettu, mutta muita muuttujia esitettiin. Nuorten pelaajien (n. 18 v) hyppysyöttöön liittyviä tutkimuksia ei kirjallisuudesta löydy. Tämän projektin tarkoitus oli selvittää liikeanalyysin avulla hyppysyötön nopeuteen vaikuttavia tekijöitä miesten huippulentopallossa ja verrata niitä vuotiaiden poikien hyppysyöttöihin.

5 KIHUn julkaisusarja, nro MENETELMÄT Tutkimuksen koeryhmään kuului kuusi miesten lentopallomaajoukkueen pelaajaa toukokuussa 2008 (taulukko 1) ja kahdeksan Kuortaneen valmennuskeskuksen syntynyttä poikaa huhtikuussa 2008 (taulukko 2). Kaikki pelaajat olivat oikeakätisiä ja jokaiselta pelaajalta kuvattiin harjoitustilanteessa viisi onnistunutta hyppysyöttöä. Miesten syötöistä analyyseihin valittiin Stalker-urheilututkalla mitatun nopeuden perusteella kaksi syöttöä: hitain ( hidas ) ja nopein ( nopea ) syöttö. Pojilta analysoitavaksi valittiin nopein syöttö. (Taulukko 3.) Yhteensä analysoitiin 20 hyppysyöttöä. Taulukko 1. Miesten maajoukkuepelaajien taustatiedot. Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) Keskiarvo 23,40 196,50 90,67 Keskihajonta 2,28 1,52 1,63 Taulukko 2. Kuortaneen valmennuskeskuksen pelaajien taustatiedot. Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) Keskiarvo 17,81 191,50 85,25 Keskihajonta 0,46 3,34 2,55 Taulukko 3. Analysoitujen hyppysyöttöjen tutkalla mitatut nopeudet (km/h). MIEHET POJAT Kaikki Hidas Nopea Nopein (n=12) (n=6) (n=6) (n=8) Keskiarvo 104,25 101,00 107,50 92,75 Keskihajonta 6,58 6,42 5,36 5,12 Maksimi Minimi Hyppysyötöt kuvattiin syöttösuuntaan nähden sekä sivusta että takaa päin suurnopeuskameroilla. Käytetty kuvanopeus oli miehissä 100 kuvaa/s ja pojissa 125 kuvaa/s. Kuvausala kalibroitiin mittajaloilla, joiden ala- ja yläpäähän oli kiinnitetty kalibrointipallot. Kalibrointialueen mitat olivat: pituus 572 cm, leveys 200 cm ja korkeus 350 cm.

6 KIHUn julkaisusarja, nro 14 5 Analysoitaviksi valituista syötöistä tehtiin 3-ulotteinen liikeanalyysi APAS-liikeanalyysiohjelmalla. Suurnopeuskameran videotiedostot leikattiin siten, että video alkoi pallon heitosta. Nivelpisteiden (21 kpl, katso kuva 1 sivulla 7) ja pallon digitoinnin jälkeen kuvakulmat yhdistettiin DLT-menetelmällä ja digitoitujen pisteiden liikerata liukuvalla keskiarvolla. Tämän jälkeen valikoidut muuttujien arvot (taulukko 4) jatkokäsiteltiin SPSS-tilastomatematiikka- ja Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Taulukko 4. Liikeanalyysin muuttujat. Muuttujat Yksikkö Kuvaus PallonNopeus km/h Pallon nopeus osuman jälkeen liikeanalyysistä Ponnistuspaikka m Etäisyys vasemman jalan ukkovarpaasta takarajaan ponnistushetkellä Alastulopaikka m Etäisyys takarajasta vasemman jalan ukkovarpaaseen alastulohetkellä Lentomatka m Etäisyys, jonka pelaaja eteni ilmassa olleessaan Lentoaika s Aika, jonka pelaaja oli ilmassa PpKorkIrti cm Painopisteen korkeus maasta irtoamishetkellä PpKorkOsuma cm Painopisteen korkeus osumahetkellä Nousukorkeus cm Kahden edellisen erotus PallonKorkeus cm Pallon keskipisteen korkeus osumahetkellä SormenKorkeus cm Lyöntikäden keskisormen korkeus osumahetkellä PalloOsuma m Pallon etäisyys takarajasta osumahetkellä PpOsuma m Painopisteen etäisyys takarajasta osumahetkellä PpPalloErotus m Pallon ja painopisteen paikan erotus osumahetkellä PpLakiAika s Painopisteen lakipisteessä olohetken ja osumahetken välinen erotus PpNopeusEteenOikeaKont m/s Painopisteen nopeus eteenpäin oikean jalan tullessa maahan ennen ponnistusta PpNopeusEteenIrti m/s Painopisteen nopeus eteenpäin maasta irtoamishetkellä PpNopeusEteenMuutosMaassa m/s Painopisteen eteenpäin suuntautuvan nopeuden muutos ponnistusvaiheessa PpNopeusEteenOsuma m/s Painopisteen nopeus eteenpäin osumahetkellä PpNopeusYlösIrti m/s Painopisteen nopeus ylös maasta irtoamishetkellä JalatEtäisyys m Etäisyys oikean ja vasemman jalan ukkovarpaiden välillä molempien jalkojen kontaktin aikana KontAikaOikea s Aika, jonka oikea jalka oli kontaktissa ponnistusvaiheessa KontAikaVasen s Aika, jonka vasen jalka oli kontaktissa ponnistusvaiheessa KontAikaMolemmat s Aika, jonka molemmat jalat olivat kontaktissa ponnistusvaiheessa yhtä aikaa

7 KIHUn julkaisusarja, nro 14 6 Taulukko 4 jatkuu. Liikeanalyysin muuttujat. Muuttujat Yksikkö Kuvaus EksAikaOikea s Oikean jalan eksentrinen työaika EksAikaVasen s Vasemman jalan eksentrinen työaika KonsAikaOikea s Oikean jalan konsentrinen työaika KonsAikaVasen s Vasemman jalan konsentrinen työaika PolvikMinOikea aste Oikean polven minimipolvikulma PolvikMinVasen aste Vasemman polven minimipolvikulma PolvikNopMaxOikea aste/s Oikean polven suurin ojentumisnopeus PolvikNopMaxVasen aste/s Vasemman polven suurin ojentumisnopeus ReisiVartaloMinKulma aste Oikean reiden ja vartalon välinen minimikulma ilmalennon aikana Vetoaika s Aika hetken, jolloin oikean reiden ja vartalon välinen kulma on ilmalennon aikana minimissään, ja osuman välillä ReisiVartaloKulmaNopMax aste/s Oikean reiden ja vartalon välisen kulman suurin koukistamisnopeus ilmalennon aikana OlkaVartaloMinKulma aste Oikean olkaluu ja vartalon välinen minimikulma ilmalennon aikana OlkaVartaloKulmaNopMax aste/s Oikean olkaluun ja vartalon välisen kulman suurin koukistamisnopeus ilmalennon aikana HartiaLantioKulmaNopMax aste/s Hartian ja lantion välisen kulman suurin nopeus ilmalennon aikana OlkaNopMax m/s Olkapään maksiminopeus eteenpäin OlkaNopOsuma m/s Olkapään nopeus eteenpäin osumahetkellä KyynärKulmaNopMax aste/s Kyynärnivelen suurin ojentumisnopeus KyynärNopMax m/s Kyynärpään maksiminopeus eteenpäin KyynärNopOsuma m/s Kyynärpään nopeus eteenpäin osumahetkellä RanneNopMax m/s Ranteen maksiminopeus eteenpäin RanneNopOsuma m/s Ranteen nopeus eteenpäin osumahetkellä SormiNopOsuma m/s Keskisormen nopeus eteenpäin osumahetkellä Tilastoanalyysit tehtiin SPSS ohjelmalla. Tilastollisesti tuloksia vertailtiin seuraavasti: 1. Miesten hitaiden ja nopeiden hyppysyöttöjen pelaajakohtainen vertailu parillisen t-testin avulla 2. Miesten kuuden nopeimman (yli 30 m/s) hyppysyötön vertailu kuuteen hitaimpaan (alle 30 m/s) hyppysyöttöön ANOVAn avulla 3. Miesten nopeiden ja poikien hyppysyöttöjen vertailu ANOVAn avulla

8 KIHUn julkaisusarja, nro 14 7 Lisäksi muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimien avulla miehillä ja pojilla erikseen. Tilastollisiksi merkitsevyystasoiksi valittiin seuraavat: * p<0,1: Ryhmien välillä on melkein merkitsevä ero tai muuttujien välillä on melkein merkitsevä yhteys. Erolla tai yhteydellä on 1-5 % mahdollisuus olla sattumaa. ** p<0,05: Ryhmien välillä on merkitsevä ero tai muuttujien välillä on merkitsevä yhteys. Erolla tai yhteydellä on 0,1-1 % mahdollisuus olla sattumaa. *** p<0.01: Ryhmien välillä on erittäin merkitsevä ero tai muuttujien välillä on erittäin merkitsevä yhteys. Erolla tai yhteydellä on alle 0.1 % mahdollisuus olla sattumaa.

9 KIHUn julkaisusarja, nro TULOKSET 3.1 Kuvasarja suorituksesta 0,82 s ennen oikea maahan 0,72 s ennen oikea polvi minimi-kulma vasen maahan 0,59 s ennen 0,54 s ennen vasen polvi minimikulma 0,50 s ennen oikea irti 0,44 s ennen vasen irti 0,38 s ennen 0,27 s ennen vetovaiheen alku 0,17 s ennen 0,09 s ennen painopisteen maksimikorkeus 0,04 s ennen osuma 0 s 0,08 s jälkeen 0,20 s jälkeen alastulo 0,32 s jälkeen Kuva 1. Kuvasarja erään mieskoehenkilön hyppysyötöstä nopeuden ollessa 114 km/h.

10 KIHUn julkaisusarja, nro Ryhmien väliset erot Taulukossa 5 on esitetty miesten keskiarvoiset tulokset eri muuttujista koko ryhmänä ja ryhmiin jaettuna sekä ryhmien väliset erot. Tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi useista muuttujista, joista oleellisimpia olivat: - pallon lähtönopeus (PallonNopeus), - pallon ja painopisteen sijainti osumahetkellä (PalloOsuma ja PpOsuma) ja hypyn aikana lennetty matka (Lentomatka), - vasemman jalan ja molempien jalkojen yhteinen kontaktiaika (KontAikaVasen ja KontAikaMolemmat), - reisi-vartalokulman minimiarvo ja maksimikoukistamisnopeus (ReisiVartaloMinKulma ja ReisiVartaloKulmaNopMax), - olka- ja kyynärpään sekä ranteen maksiminopeudet eteenpäin (OlkaNopMax, KyynärNopMax ja RanneNopMax) ja - kyynärpään, ranteen ja sormen nopeudet eteenpäin osumahetkellä (KyynärNopOsuma, RanneNopOsuma ja SormiNopOsuma). Taulukko 5. Eri muuttujien keskiarvot ja -hajonnat miehillä, niiden väliset erot vertailtaessa miesten hitaita ja nopeita hyppysyöttöjä pelaajakohtaisesti sekä vertailtaessa miesten kuutta hitainta hyppysyöttöä kuuteen nopeimpaan hyppysyöttöön (* p<0.1, ** p<0.05 ja *** p<0.01). Kaikki syötöt Pelaajakohtaiset hitaat vs. nopeat syötöt 6 hitainta vs. 6 nopeinta syöttöä Muuttuja Ka Khaj Ka Khaj Ero Ka Khaj Ero PallonNopeus (km/h) 105,90 6,54 Hidas 102,66 6,81 *** 100,37 3,92 *** Nopea 109,14 4,75 111,43 2,31 Ponnistuspaikka (m) 0,52 0,22 Hidas 0,58 0,22 0,60 0,23 Nopea 0,45 0,23 0,44 0,20 Alastulopaikka (m) 1,65 0,45 Hidas 1,50 0,48 * 1,35 0,32 ** Nopea 1,79 0,40 1,94 0,36 Lentomatka (m) 2,17 0,41 Hidas 2,08 0,44 1,95 0,38 *** Nopea 2,25 0,40 2,38 0,34 Lentoaika (s) 0,70 0,03 Hidas 0,70 0,04 0,69 0,04 Nopea 0,69 0,03 0,71 0,03 PpKorkIrti (cm) 146,99 3,61 Hidas 146,59 2,67 147,54 2,82 Nopea 147,39 4,60 146,44 4,48 PpKorkOsuma (cm) 198,64 4,77 Hidas 198,58 5,10 197,38 5,15 Nopea 198,71 4,90 199,90 4,45 Nousukorkeus (cm) 51,66 7,81 Hidas 51,99 7,11 49,84 7,19 Nopea 51,32 9,13 53,47 8,65 PallonKorkeus (cm) 320,46 6,33 Hidas 322,01 7,79 319,01 7,65 Nopea 318,90 4,67 321,91 4,95 SormenKorkeus (cm) 328,22 5,59 Hidas 329,42 6,14 326,19 5,37 Nopea 327,02 5,25 330,25 5,48

11 KIHUn julkaisusarja, nro Taulukko 5 jatkuu. Eri muuttujien keskiarvot ja -hajonnat miehillä, niiden väliset erot vertailtaessa miesten hitaita ja nopeita hyppysyöttöjä pelaajakohtaisesti sekä vertailtaessa miesten kuutta hitainta hyppysyöttöä kuuteen nopeimpaan hyppysyöttöön (* p<0.1, ** p<0.05 ja *** p<0.01). Kaikki syötöt Pelaajakohtaiset nopeat vs. hitaat syötöt 6 nopeinta vs. 6 hitainta syöttöä Muuttuja Ka Khaj Ka Khaj Ero Ka Khaj Ero PalloOsuma (m) 0,62 0,50 Hidas 0,42 0,49 ** 0,29 0,38 ** Nopea 0,81 0,47 0,94 0,39 PpOsuma (m) 0,48 0,43 Hidas 0,33 0,41 * 0,20 0,26 ** Nopea 0,63 0,43 0,77 0,39 PpPalloErotus (m) 0,13 0,11 Hidas 0,09 0,08 0,09 0,14 Nopea 0,18 0,12 0,17 0,05 PpLakiAika (s) 0,031 0,021 Hidas 0,027 0,020 0,023 0,016 Nopea 0,035 0,023 0,038 0,023 PpNopeusEteenOikeaKont 4,09 0,43 Hidas 3,94 0,49 * 3,94 0,50 (m/s) Nopea 4,24 0,34 4,25 0,32 PpNopeusEteenIrti (m/s) 2,80 0,47 Hidas 2,67 0,49 2,55 0,35 * Nopea 2,93 0,44 3,04 0,47 PpNopeusEteenMuutos 1,29 0,25 Hidas 1,27 0,18 1,38 0,28 Maassa (m/s) Nopea 1,32 0,32 1,20 0,20 PpNopeusEteenOsuma 3,00 0,45 Hidas 2,90 0,45 2,78 0,32 * (m/s) Nopea 3,10 0,46 3,22 0,47 PpNopeusYlösIrti (m/s) 3,45 0,18 Hidas 3,44 0,20 3,36 0,13 Nopea 3,45 0,18 3,53 0,20 JalatEtäisyys (m) 0,80 0,12 Hidas 0,79 0,13 * 0,75 0,13 Nopea 0,82 0,12 0,85 0,09 KontAikaOikea (s) 0,330 0,043 Hidas 0,335 0,048 0,345 0,049 Nopea 0,325 0,040 0,315 0,033 KontAikaVasen (s) 0,163 0,013 Hidas 0,167 0,103 ** 0,167 0,016 Nopea 0,158 0,028 0,158 0,008 KontAikaMolemmat (s) 0,116 0,016 Hidas 0,122 0,013 ** 0,125 0,008 ** Nopea 0,110 0,018 0,107 0,018 EksAikaOikea (s) 0,184 0,038 Hidas 0,191 0,041 ** 0,203 0,040 * Nopea 0,177 0,037 0,165 0,026 EksAikaVasen (s) 0,008 0,018 Hidas 0,008 0,041 0,000 0,000 Nopea 0,017 0,037 0,015 0,023 KonsAikaOikea (s) 0,146 0,016 Hidas 0,143 0,019 0,142 0,019 Nopea 0,148 0,013 0,150 0,011 KonsAikaVasen (s) 0,155 0,023 Hidas 0,158 0,026 0,167 0,016 * Nopea 0,152 0,021 0,143 0,023 PolviKulmaMinOikea 112,24 6,43 Hidas 111,15 7,21 * 113,28 6,63 (aste) Nopea 113,32 6,00 111,20 6,67 PolviKulmaMinVasen 138,78 5,23 Hidas 138,16 5,86 138,54 6,64 (aste) Nopea 139,39 5,00 139,02 3,99 PolviKulmaNopMaxOikea 553,63 80,36 Hidas 558,82 88,40 564,53 98,51 (aste/s) Nopea 548,44 79,53 542,73 64,94 PolviKulmaNopMaxVasen 313,54 56,41 Hidas 312,90 41,59 302,41 71,50 (aste/s) Nopea 314,19 72,59 324,68 39,89 ReisiVartaloMinKulma 123,54 5,36 Hidas 123,83 5,62 126,96 3,27 ** (aste) Nopea 123,24 5,60 120,13 4,95 Vetoaika (s) 0,178 0,032 Hidas 0,180 0,024 0,172 0,032 Nopea 0,177 0,041 0,185 0,034 ReisiVartaloKulmaNopMax 572,53 111,65 Hidas 540,93 86,85 * 500,21 110,68 ** (aste/s) Nopea 604,13 132,23 644,86 51,18 OlkaVartaloMinKulma 106,85 14,67 Hidas 110,49 13,30 ** 104,55 17,89 (aste) Nopea 103,20 16,28 109,14 11,87

12 KIHUn julkaisusarja, nro Taulukko 5 jatkuu. Eri muuttujien keskiarvot ja -hajonnat miehillä, niiden väliset erot vertailtaessa miesten hitaita ja nopeita hyppysyöttöjä pelaajakohtaisesti sekä vertailtaessa miesten kuutta hitainta hyppysyöttöä kuuteen nopeimpaan hyppysyöttöön (* p<0.1, ** p<0.05 ja *** p<0.01). Kaikki syötöt Pelaajakohtaiset hitaat vs. nopeat syötöt 6 hitainta vs. 6 nopeinta syöttöä Muuttuja Ka Khaj Ka Khaj Ero Ka Khaj Ero OlkaVartaloKulmaNopMax 480,83 88,21 Hidas 464,69 103,80 490,76 119,65 (aste/s) Nopea 496,98 75,62 470,90 50,67 HartiaLantioKulmaNopMax 356,04 121,16 Hidas 334,38 152,34 305,58 147,18 (aste/s) Nopea 377,69 89,23 406,50 67,24 OlkaNopMax (m/s) 5,42 0,99 Hidas 5,23 0,77 4,73 0,59 *** Nopea 5,62 1,20 6,12 0,81 OlkaNopOsuma (m/s) 4,68 0,70 Hidas 4,35 0,74 4,45 0,77 Nopea 5,02 0,51 4,92 0,58 KyynärKulmaNopMax Hidas 1360,7 1386,73 266, ,97 260, ,06 (aste/s) Nopea 1412,7 1324,50 281, ,72 KyynärNopMax (m/s) 9,02 0,97 Hidas 8,76 0,71 8,33 0,57 *** Nopea 9,27 1,16 9,70 0,76 KyynärNopOsuma (m/s) 8,31 0,95 Hidas 7,81 0,74 * 8,15 1,10 Nopea 8,81 0,91 8,48 0,83 RanneNopMax (m/s) 14,03 1,11 Hidas 13,62 1,05 *** 13,39 0,52 ** Nopea 14,44 1,08 14,67 1,20 RanneNopOsuma (m/s) 13,91 1,13 Hidas 13,47 1,14 *** 13,18 0,50 ** Nopea 14,34 1,04 14,63 1,14 SormiNopOsuma (m/s) 19,65 1,45 Hidas 18,94 1,25 *** 18,91 1,32 * Nopea 20,36 1,41 20,40 1,24 Taulukossa 6 on esitetty miesten nopeiden ja poikien hyppysyöttöjen keskiarvoiset tulokset eri muuttujista ja erot ryhmien välillä. Tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi useista muuttujista, joista oleellisimpia olivat: - pallon lähtönopeus (PallonNopeus), - hypyn nousukorkeus (Nousukorkeus), - pallon ja sormen korkeus osumahetkellä (PallonKorkeus ja SormenKorkeus) - painopisteen eteenpäin suuntautuva nopeus oikean jalan tulessa kontaktiin ja painopisteen eteenpäin suuntautuvan nopeuden muutos kontaktin aikana (PpNopeusEteenOikeaKont ja PpNopeusEteenMuutosMaassa), - molempien polvien minimikulmat kontaktin aikana (PolviKulmaMinOikea ja PolviKulmaMinVasen), - reisi-vartalokulman minimiarvo ja maksimikoukistamisnopeus sekä hartia-lantiokulman maksiminopeus (ReisiVartaloMinKulma, ReisiVartaloKulmaNopMax ja HartiaLantioKulmaNopMax), - kyynärpään sekä ranteen maksiminopeudet eteenpäin (KyynärNopMax ja RanneNopMax) ja - olka- ja kyynärpään, ranteen ja sormen nopeudet eteenpäin osumahetkellä (OlkaNopOsuma, KyynärNopOsuma, RanneNopOsuma ja SormiNopOsuma).

13 KIHUn julkaisusarja, nro Taulukko 6. Miesten nopeiden (n=6) ja poikien (n=8) hyppysyöttöjen eri muuttujien keskiarvot ja - hajonnat ja niiden väliset erot (* p<0.1, ** p<0.05 ja *** p<0.01). Muuttuja Miehet Pojat Ero PallonNopeus (km/h) Ka 109,14 94,57 *** Khaj 4,75 5,05 Ponnistuspaikka (m) Ka 0,45 0,45 Khaj 0,23 0,48 Alastulopaikka (m) Ka 1,79 1,56 Khaj 0,40 0,56 Lentomatka (m) Ka 2,25 2,01 Khaj 0,40 0,30 Lentoaika (s) Ka 0,69 0,65 ** Khaj 0,03 0,03 PpKorkIrti (cm) Ka 147,39 139,85 *** Khaj 4,60 1,43 PpKorkOsuma (cm) Ka 198,71 184,22 *** Khaj 4,90 4,69 Nousukorkeus (cm) Ka 51,32 44,38 * Khaj 9,13 5,39 PallonKorkeus (cm) Ka 318,90 308,69 *** Khaj 4,67 4,34 SormenKorkeus (cm) Ka 327,02 304,46 *** Khaj 5,25 4,48 PalloOsuma (m) Ka 0,81 0,54 Khaj 0,47 0,43 PpOsuma (m) Ka 0,63 0,37 Khaj 0,43 0,42 PpPalloErotus (m) Ka 0,18 0,17 Khaj 0,12 0,05 PpLakiAika (s) Ka 0,035 0,028 Khaj 0,023 0,019 PpNopeusEteenOikeaKont Ka 4,24 3,53 *** (m/s) Khaj 0,34 0,48 PpNopeusEteenIrti (m/s) Ka 2,93 2,65 Khaj 0,44 0,45 PpNopeusEteenMuutos Ka 1,32 0,88 * Maassa (m/s) Khaj 0,32 0,47 PpNopeusEteenOsuma Ka 3,10 2,89 (m/s) Khaj 0,46 0,48 PpNopeusYlösIrti (m/s) Ka 3,45 3,17 Khaj 0,18 0,38 JalatEtäisyys (m) Ka 0,82 0,79 Khaj 0,12 0,10 KontAikaOikea (s) Ka 0,325 0,344 Khaj 0,040 0,038 KontAikaVasen (s) Ka 0,158 0,170 Khaj 0,028 0,014 KontAikaMolemmat (s) Ka 0,110 0,120 Khaj 0,018 0,022 EksAikaOikea (s) Ka 0,177 0,185 Khaj 0,037 0,031 EksAikaVasen (s) Ka 0,017 0,016 Khaj 0,037 0,030

14 KIHUn julkaisusarja, nro Taulukko 6 jatkuu. Miesten nopeiden (n=6) ja poikien (n=8) hyppysyöttöjen eri muuttujien keskiarvot ja -hajonnat ja niiden väliset erot (* p<0.1, ** p<0.05 ja *** p< 0.01). Muuttuja Miehet Pojat Ero KonsAikaOikea (s) Ka 0,148 0,159 Khaj 0,013 0,011 KonsAikaVasen (s) Ka 0,152 0,154 Khaj 0,021 0,027 PolviKulmaMinOikea Ka 113,32 102,02 ** (aste) Khaj 6,00 7,96 PolviKulmaMinVasen Ka 139,39 129,03 *** (aste) Khaj 5,00 6,95 PolviKulmaNopMaxOikea Ka 548,44 561,64 (aste/s) Khaj 79,53 101,68 PolviKulmaNopMaxVasen Ka 314,19 435,79 ** (aste/s) Khaj 72,59 90,95 ReisiVartaloMinKulma Ka 123,24 132,22 ** (aste) Khaj 5,60 5,89 Vetoaika (s) Ka 0,177 0,175 Khaj 0,041 0,031 ReisiVartaloKulmaNopMax Ka 604,13 293,06 *** (aste/s) Khaj 132,23 82,07 OlkaVartaloMinKulma Ka 103,20 108,96 (aste) Khaj 16,28 5,87 OlkaVartaloKulmaNopMax Ka 496,98 462,69 (aste/s) Khaj 75,62 128,30 HartiaLantioKulmaNopMax Ka 377,69 267,20 ** (aste/s) Khaj 89,23 84,60 OlkaNopMax (m/s) Ka 5,62 5,05 Khaj 1,20 0,69 OlkaNopOsuma (m/s) Ka 5,02 4,01 ** Khaj 0,51 0,69 KyynärKulmaNopMax Ka 1324, ,15 (aste/s) Khaj 281,00 225,72 KyynärNopMax (m/s) Ka 9,27 8,26 * Khaj 1,16 0,82 KyynärNopOsuma (m/s) Ka 8,81 7,15 *** Khaj 0,91 0,71 RanneNopMax (m/s) Ka 14,44 12,48 *** Khaj 1,08 0,92 RanneNopOsuma (m/s) Ka 14,34 12,19 *** Khaj 1,04 0,82 SormiNopOsuma (m/s) Ka 20,36 17,76 *** Khaj 1,41 1,07

15 KIHUn julkaisusarja, nro Muuttujien väliset yhteydet Kaikkien eri muuttujien väliset yhteydet on esitetty miesten osalta liitteessä 1 ja poikien osalta liitteessä 2. Miehillä tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä havaittiin huomattavasti enemmän ja seuraavissa kappaleissa on näin käsitelty tärkeimpiä pallon lähtönopeuteen ja hypyn nousukorkeuteen liittyviä muuttujia miehillä. Näihin muuttujiin liittyvät kuvat on esitetty liitteessä Pallon lähtönopeuteen liittyvät muuttujat Osumahetken pallon (kuva 2; r=0,73; p<0,01) ja painopisteen (kuva 3; r=0,74; p<0,01) paikoilla havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys pallon lähtönopeuteen. Kun puolestaan tutkittiin osumahetken pallon ja painopisteen paikkoihin vaikuttavia tekijöitä, ponnistuspaikalla havaittiin olevan molempiin negatiivinen yhteys (esim. kuva 4; r=-0,69; p<0,05) ja irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvalla nopeudella positiivinen yhteys (esim. kuva 5; r=0,75; p<0,01). Reisi-vartalokulman minimiarvolla havaittiin olevan negatiivinen yhteys pallon lähtönopeuteen (kuva 6; r=-0,64; p<0,05) ja irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvaan nopeuteen (kuva 7; r=-0,75; p<0,01). Reisi-vartalokulman maksimaalisen koukistamisnopeuden ja pallon lähtönopeuden välillä havaittiin olevan positiivinen yhteys (kuva 8; r=0,71; p<0,05). Lyöntikäden olkapään (kuva 9; r=0,67; p<0,05), kyynärpään (kuva 12; r=0,66; p<0,05) ja ranteen (kuva 13; r=0,66; p<0,05) nivelpisteiden maksimaalisten eteenpäin suuntautuvien nopeuksien sekä pallon lähtönopeuden välillä havaittiin positiiviset yhteydet. Lisäksi keskisormen pään osumahetken eteenpäin suuntautuvalla nopeudella ja pallon lähtönopeudella oli positiivinen yhteys (kuva 14; r=0,67; p<0,05). Lisäksi lyöntikäden olkapään nivelpisteen maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan nopeuden sekä irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvan nopeuden (kuva 10; r=0,85; p<0,001) ja reisi-vartalokulman minimiarvon (kuva 11; r=-0,85; p<0,01) väleillä havaittiin tilastollisesti merkitsevät yhteydet.

16 KIHUn julkaisusarja, nro Nousukorkeuteen liittyvät muuttujat Nousukorkeuden ja irtoamishetken painopisteen korkeuden välillä havaittiin negatiivinen yhteys (kuva 15; r=-0,91; p<0,001). Toisaalta nousukorkeuden ja osumahetken painopisteen korkeuden välillä havaittiin positiivinen yhteys (kuva 16; r=0,95; p<0,001). Samoin nousukorkeuden ja osumahetken lyöntikäden keskisormen korkeuden välillä havaittiin positiivinen yhteys (kuva 17; r=0,81; p<0,01). Myös nousukorkeuden ja irtoamishetken painopisteen ylöspäin suuntautuvan nopeuden välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä positiivinen yhteys (kuva 18; r=0,76; p<0,01). Oikean polven kontaktiaikaisen minimikulman ja nousukorkeuden välillä havaittiin negatiivinen yhteys (kuva 19; r=-0,69; p<0,05). Lisäksi oikean polven kontaktiaikaisen minimikulman ja oikean polven maksimaalisen ojentumisnopeuden välillä havaittiin negatiivinen yhteys (kuva 20; r=-0,77; p<0,01).

17 KIHUn julkaisusarja, nro Nivelpisteiden ja nivelkulmien nopeuksien kehitys Kuva 21 esittää eri nivelpisteiden eteenpäin suuntautuvan nopeuden kehittymisen tutkimuksen nopeimmassa hyppysyötössä. Siitä nähdään hyvin kineettisen ketjun kehitys. Lantion maksiminopeus saavutetaan jo irtoamishetkellä ja ilmalennon aikana kasvaa ensin olkapään nopeus, sitten kyynärpään, ranteen ja sormen nopeudet. Myös muissa tutkimuksen suorituksissa nopeudet kehittyivät samankaltaisesti, joten tässä esitetään vain yhden suorituksen tuloksia. Kuva 21. Eri nivelpisteiden eteenpäin suuntautuvan nopeuden kehittyminen eräällä mieskoehenkilöllä hyppysyötön nopeuden olleessa 114 km/h (nuolet osoittavat hetken, jolloin nivelpisteen nopeus on maksimissaan).

18 KIHUn julkaisusarja, nro Kuvasta 22 puolestaan nähdään eri nivelten suhteellisten kulmanopeuksien kehittyminen tutkimuksen nopeimmassa hyppysyötössä vetovaiheen aikana eli reisi-vartalokulman minimiarvosta osumahetkeen asti. Kuvasta nähdään, että ensin kasvaa olkanivelen kulmanopeus, sitten lonkkanivelen kulmanopeus ja lähes yhtä aikaa kyynär- ja rannenivelten kulmanopeudet. Ajalliset erot tosin ovat hyvin pieniä, kaikkien nivelten maksiminopeudet saavutetaan 0,02 0,05 sekuntia ennen osumaa palloon. Kuva 22. Eri nivelten suhteellisen kulmanopeuden kehittyminen eräällä mieskoehenkilöllä hyppysyötön nopeuden olleessa 114 km/h.

19 KIHUn julkaisusarja, nro POHDINTA Tämän tutkimuksen miesten hyppysyötöt olivat selvästi nopeampia ja poikien hyppysyötöt hieman nopeampia kuin Colemanin (1997) ja Huangin & Hun (2007) raportoimat syöttöjen nopeudet. Näin myös useiden muiden tämän tutkimuksen muuttujien arvot erosivat Colemanin (1997) ja Huang & Hun (2007) esittämistä arvoista. Masamuran ym. (2007) tutkimuksessa pallon nopeutta ei ilmoitettu, mutta yhden koehenkilön syötössä sormen osumakorkeus ja nopeus olivat samaa tasoa kuin nopeimmissa tässä tutkimuksessa mitatuissa syötöissä. Tässä tutkimuksessa syöttöjen nopeudet olivat keväällä 2008 harjoitustilanteessa mitattuna korkeampia kuin kesällä 2007 ottelutilanteessa mitatut nopeudet. Syynä tähän voi olla se, että keväällä ei ollut virhepainetta ja toisaalta pelaajat olivat harjoitelleet vuoden enemmän. (Häyrinen ym. 2008). Miesten hyppysyöttöjen hitaiden ja nopeiden vertailu sekä eri muuttujien yhteydet syötön lähtönopeuteen toivat esiin monia tärkeitä seikkoja syötön nopeuden maksimoinnin kannalta. Heiton onnistumisen tärkeydestä kertoo se, että nopeimmissa syötöissä pallo ja painopiste olivat osumahetkellä enemmän kentän päällä ja samalla myös ponnistuspaikka oli lähellä takarajaa. Havainto hypyn aikana lennetyn matkan pituuden kasvusta syöttöjen nopeutuessa puolestaan korostaa painopisteen suuren eteenpäin suuntautuvan nopeuden merkitystä irtoamishetkellä. Toisaalta tärkeää on myös se, että heiton pituuden suhde lähtöpaikkaan on oikea. Näiden tulosten perusteella voidaan päätellä, että heiton jäädessä taakse pelaajat eivät pysty muuttamaan ponnistuspaikkaa samassa suhteessa, vaan korjaus tapahtuu pääosin muuttamalla ponnistuksen suuntaa enemmän ylöspäin suuntautuvaksi. Tämän seurauksena pelaaja menettää eteenpäin suuntautuvaa nopeutta ja tätä kautta myös syöttö jää hitaammaksi. Tulosten perusteella erityisesti niiden pelaajien kohdalla, joilla maksiminopeudella syötettäessä tulee paljon noin 0,5 metriä ylipitkiä syöttöjä, olisi pohdittava ponnistus- ja lyöntipaikan sijaintia. Puolen metrin siirto osumapaikassa vaikuttaa vastaanottajan käytettävissä olevaan aikaan noin 0,02 sekuntia. Tämä tarkoittaa n. 3 km/h eroa syötön nopeudessa. Onko siis oleellisempaa syöttää maksimaalisesti kentän päältä vai onko joidenkin pelaajien kohdalla järkevämpää siirtää sekä ponnistus- että lyöntipaikkaa taemmaksi kuin pudottaa syötön nopeutta? Vajaan 0,02 sekunnin etu vastaanottajalle ei kuitenkaan ole kovin merkittävä vastaanoton onnistumisen kannalta. Reisi-vartalokulman minimiarvon ja pallon lähtönopeuden välinen negatiivinen yhteys ja se, että nopeimmat hyppysyötöt saatiin aikaan pienemmillä reisi-vartalokulmilla, kertovat siitä, että lantion ja rintarangan liikkuvuus ovat tärkeitä ominaisuuksia syötön nopeuden kannalta. Nopeiden syöttöjen suurempi reisi-vartalokulman maksimikoukistamisnopeus ja reisi-vartalokulman maksimikoukistamisnopeuden positiivinen yhteys pallon lähtönopeuteen kuvaavat keskivartalon hyvien voimantuottoominaisuuksien tärkeyttä. Hartian ja käden voimantuotto-ominaisuuksista ja kineettisen ketjun toimivuuden tärkeydestä kertovat erot hitaiden ja nopeiden syöttöjen väliset erot oikean käden olka- ja kyynärpään sekä ranteen ja sormen nopeuksissa eteenpäin. Nopeuksilla oli myös positiivinen yhteys pallon lähtönopeuteen ja toi-

20 KIHUn julkaisusarja, nro siinsa. Kun kineettinen ketju toimii hyvin, saadaan reisi-vartalokulman suuri maksimikoukistamisnopeus siirrettyä suureksi olkapään nopeudeksi ja edelleen kyynärpään, ranteen ja sormen nopeuden kautta pallon nopeudeksi. Nousukorkeuden ja osumahetken sormen korkeuden ei havaittu olevan yhteydessä hyppysyötön nopeuteen, vaikka erot molemmissa korkeuksissa olivat huomattavia (jopa 20 cm). Nousukorkeuden havaittiin olevan yhteydessä oikean polven minimikulmaan kontaktin aikana niin, että pienemmillä polvikulmilla saavutettiin korkeimmat nousukorkeudet. Samoin pienemmiltä polvikulmilta saavutettiin suuremmat polven ojentumisnopeudet. Miesten ja poikien välillä havaittiin useita eroja, joista suurin osa johtuu todennäköisesti fyysisten ominaisuuksien erosta. Näitä eroja olivat hypyn nousukorkeus, polvien minimikulmat kontaktin aikana, lantion maksimikoukistamisnopeus sekä olka- ja kyynärpään, ranteen ja sormen maksiminopeudet. Liikkuvuuteen liittyi ero reisi-vartalokulman minimiarvossa. Ajoituksen ja tekniikan näkökulmista suuria eroja miesten ja poikien välillä ei löytynyt. Tämän tutkimuksen puutteena oli se, että käytössä ei ollut pelaajien fyysisten ominaisuuksien mittaustuloksia tutkimuksen toteuttamishetkeltä. Näiden tulosten avulla tulosten tulkinta olisi syventynyt ja todennäköisesti olisi myös voitu paremmin selittää havaittuja eroja erityisesti mies- ja poikapelaajien välillä. Tämän projektin ensisijaisena tavoitteena oli selvittää lentopallon hyppysyötön maksimaalisen nopeuden aikaansaamiseen vaikuttavia ydinkohtia liikeanalyysin avulla. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää sekä miesten että poikien fyysisten ominaisuuksien harjoittelun suunnittelussa ja syöttötekniikan kehittämisessä.

21 KIHUn julkaisusarja, nro VALMENNUKSELLINEN YHTEENVETO - Suuri painopisteen eteenpäin suuntautuva nopeus ponnistushetkellä ja tätä kautta myös osumahetkellä vaikuttavat positiivisesti syötön lähtönopeuteen. - Lantion ja rintarangan liikkuvuus ovat tärkeitä taustaominaisuuksia suuren syötön lähtönopeuden aikaansaamisessa. - Keskivartalon, hartian ja käden hyvät voimantuotto-ominaisuudet sekä kineettisen ketjun toimivuus ovat erittäin tärkeitä ominaisuuksia suuren syötön lähtönopeuden saavuttamisessa. - Miesten ja poikien väliset erot johtuvat todennäköisemmin eroista fyysisissä ominaisuuksissa kuin suoritustekniikassa.

22 KIHUn julkaisusarja, nro LÄHDELUETTELO Coleman, S. (1997). A 3D kinematic analysis of the volleyball jump serve. Proceedings of the XV International Symposium on Biomechanics in Sports. Denton, Texas Women University, Texas, USA. Fröhner, B & Zimmermann, B. (1996). Tendencies in men s volleyball. The Coach 1(4): Huang, C. & Hu, L.-H. (2007). Kinematic analysis of volleyball jump topspin and float serve. Proceedings of the XXV ISBS Symposium, s Ouro Preto, Brazil. Häyrinen, M., Blomqvist, M., Lahtinen, P., Mikkola, T., Honkanen, P. & Paananen, A. (2008). Aloitussyötön nopeuden vaikutus syötön tehokkuuteen miesten lentopallossa. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen käyttöraportti, Jyväskylä. Häyrinen, M., Hoivala, T. & Blomqvist M (2004). Differences between winning and losing teams in men s European top-level volleyball. Teoksessa: Performance Analysis of Sport VI, toim. P. O Donoghue & M. Hughes. s Centre for Performance Analysis, School of Sport, Physical Education and Recreation, University of Wales Institute Cardiff. Häyrinen, M., Luhtanen, P. & Hoivala, T. (2000). Factors affecting winning in men's international level volleyball. 5th Annual Congress of the European College of Sport Sciences, Jyväskylä, Finland, , Congress proceedings, s Masamura, M., Marquez, W. & Koyama, M. (2007). A biomechanical analysis of serve motion for elite male volleyball players in official games. Journal of Biomechanics, 40 (S2), 744. Palao, J.M., Santos, J.A. & y Ureña, A. (2004). Effect of team level on skill performance in volleyball. International Journal of Performance Analysis in Sport 4 (2), Zetou, E., Tsigilis, N., Moustakidis, A. & Komninakidou, A. (2006). Playing characteristics of men's Olympic Volleyball teams in complex II. International Journal of Performance Analysis in Sport, 6 (1):

23 KIHUn julkaisusarja, nro LIITTEET Liite 1. Eri muuttujien väliset korrelaatiokertoimet miehillä (kaikki syötöt) (* p<0.05, ** p<0.01 ja *** p< 0.001).

24 KIHUn julkaisusarja, nro Liite 2. Eri muuttujien väliset korrelaatiokertoimet pojilla (* p<0.05, ** p<0.01 ja *** p< 0.001).

25 KIHUn julkaisusarja, nro Liite 3. Tärkeimpien pallon lähtönopeuteen ja hypyn nousukorkeuteen liittyvien muuttujien yhteydet miehillä. Kuva 2. Osumahetken pallon paikan yhteys ja pallon lähtönopeuteen. Kuva 3. Osumahetken painopisteen paikan yhteys pallon lähtönopeuteen.

26 KIHUn julkaisusarja, nro Kuva 4. Osumahetken pallon paikan yhteys ponnistuspaikkaan. Kuva 5. Osumahetken pallon paikan yhteys irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvaan nopeuteen.

27 KIHUn julkaisusarja, nro Kuva 6. Reisi-vartalokulman minimiarvon yhteys pallon lähtönopeuteen. Kuva 7. Reisi-vartalokulman minimiarvon yhteys irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvan nopeuteen.

28 KIHUn julkaisusarja, nro Kuva 8. Reisi-vartalokulman maksimaalisen koukistamisnopeuden yhteys pallon lähtönopeuteen. Kuva 9. Olkapään maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan nopeuden yhteys pallon lähtönopeuteen.

29 KIHUn julkaisusarja, nro Kuva 10. Olkapään maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan nopeuden yhteys irtoamishetken painopisteen eteenpäin suuntautuvaan nopeuteen. Kuva 11. Olkapään maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan nopeuden yhteys reisi-vartalokulman minimiarvoon.

30 KIHUn julkaisusarja, nro Kuva 12. Kyynärpään maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan nopeuden yhteys pallon lähtönopeuteen. Kuva 13. Ranteen maksimaalisen eteenpäin suuntautuvan yhteys pallon lähtönopeuteen.

31 KIHUn julkaisusarja, nro Kuva 14. Sormen osumahetken eteenpäin suuntautuvan nopeuden yhteys pallon lähtönopeuteen. Kuva 15. Irtoamishetken painopisteen korkeuden yhteys nousukorkeuteen.

32 KIHUn julkaisusarja, nro Kuva 16. Osumahetken painopisteen korkeuden yhteys nousukorkeuteen. Kuva 17. Osumahetken sormen korkeuden yhteys nousukorkeuteen.

33 KIHUn julkaisusarja, nro Kuva 18. Irtoamishetken painopisteen ylöspäin suuntautuvan nopeuden yhteys nousukorkeuteen. Kuva 19. Oikean polven kontaktin aikaisen minimikulman yhteys nousukorkeuteen.

34 KIHUn julkaisusarja, nro Kuva 20. Oikean polven kontaktin aikaisen minimikulman yhteys oikean polven kontaktin aikaiseen maksimiojentumisnopeuteen.

Taulukko 2. Kuortaneen valmennuskeskuksen pelaajien taustatiedot. Taulukko 3. Analysoitujen hyppysyöttöjen tutkalla mitatut nopeudet (km/h).

Taulukko 2. Kuortaneen valmennuskeskuksen pelaajien taustatiedot. Taulukko 3. Analysoitujen hyppysyöttöjen tutkalla mitatut nopeudet (km/h). 0 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 7 3.1 Kuvasarja suorituksesta... 7 3.2 Ryhmien väliset erot... 8 3.3 Muuttujien väliset yhteydet... 13 3.3.1 Pallon lähtönopeuteen liittyvät

Lisätiedot

HYPPYSYÖTÖN ANALYYSI. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU

HYPPYSYÖTÖN ANALYYSI. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tkim s KIHU Jyväskylä LENTOPALLON HYPPYSYÖTÖN BIOMEKAANINEN ANALYYSI Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU Antti Paananen Valmennuspäällikkö, Suomen

Lisätiedot

Taulukko 2. Analysoitujen erien määrä joukkuekohtaisesti (määräanalyysit/nopeus-analyysit).

Taulukko 2. Analysoitujen erien määrä joukkuekohtaisesti (määräanalyysit/nopeus-analyysit). JOHDANTO Aloitussyötön merkitys menestymiseen huippumieslentopallossa on suuri. Joukkueen on erittäin vaikeaa menestyä ilman tehokasta aloitussyöttöä (mm. Fröhner & Zimmermann 996; Häyrinen ym. ; Häyrinen

Lisätiedot

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU Pertti Honkanen Valmentaja, Suomen Lentopalloliitto www.kihu.fi

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Keihäänheiton tekniikkaseuranta kohti Lontoota + katsaus Riku Valleala KIHU

Esityksen sisältö. Keihäänheiton tekniikkaseuranta kohti Lontoota + katsaus Riku Valleala KIHU Kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2012 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Keihäänheiton tekniikkaseuranta kohti Lontoota + katsaus 2004-2011 Riku Valleala KIHU www.kihu.fi

Lisätiedot

KARVINGKÄÄNNÖS. Alppihiihdon valmennusseminaari 21.8.2010 MTV3 auditorio, Helsinki. Kilpa- ja huippu-urheilun. tutkimuskeskus

KARVINGKÄÄNNÖS. Alppihiihdon valmennusseminaari 21.8.2010 MTV3 auditorio, Helsinki. Kilpa- ja huippu-urheilun. tutkimuskeskus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KARVINGKÄÄNNÖS Tapani Keränen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Ski Sport Finland Suomen Olympiakomitea Alppihiihdon valmennusseminaari 21.8.2010

Lisätiedot

Kuulantyönnön ja kiekonheiton suoritustekniikan kehittämisprojekti 2009

Kuulantyönnön ja kiekonheiton suoritustekniikan kehittämisprojekti 2009 Kansainvälinen Heittovalmennusseminaari 21.-22.11.2009 Tanhuvaara Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Kuulantyönnön ja kiekonheiton suoritustekniikan kehittämisprojekti 2009 Riku Valleala

Lisätiedot

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi.

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja kuormittavuuden määrittäminen pelianalyysien avulla Henri Lehto Projektiassistentti, KIHU Mika

Lisätiedot

teknis-taktinen lajianalyysil

teknis-taktinen lajianalyysil Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Naisten beach volleyn teknis-taktinen lajianalyysil Mikko Häyrinen, Urheilututkija, joukkueurheilu Huippu-urheilun kehitysprojektien k raportointiseminaari

Lisätiedot

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA Sormilyönti (passi) o liike nopeasti pallon alle, lantio pallon alle o juoksuvauhdin pysäytys, tasapainoinen asento, toinen (oikea) jalka hiukan eteen: pienellä askeleella

Lisätiedot

KESTOVOIMAHARJOITUS (KV)

KESTOVOIMAHARJOITUS (KV) KESTOVOIMAHARJOITUS (KV) VERRYTTELY JA VENYTTELY 1. SYVÄKYYKKY VARPAILLE NOUSTEN 15 X 40-60 kg 2. NISKAN TAKAA TYÖNTÖ 15 X 15-35 kg 3. ISTUMAAN NOUSU KIERTÄEN 15 X 5-10 kg 4. SIVUKYYKKY 15 X 20-30 kg 5.

Lisätiedot

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN Kuortane 5.10.2013 Suomen Urheiluliiton 3. tason valmentajakoulutus Tapani Keränen KIHU www.kihu.fi Biomekaniikka? Biomekaniikka tarkastelee eliöiden liikkumista. Biomekaniikan

Lisätiedot

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Yleisurheilukoulutuksen päämääränä - opettaa koulutettaville liikkumisen perusmuodot - kehittää nopeusvoimaa, nopeutta, reaktio- ja koordinaatiokykyä. Yleisurheiluun sopivana

Lisätiedot

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa.

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. PERUSTEKNIIKKA MAILAOTE Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. Tärkeitä ohjeita: - ranteen tulee olla

Lisätiedot

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voiman testaaminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voima on harjoittelulla helposti kehittyvä ominaisuus. Voima on

Lisätiedot

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa

Vaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä VALMENNUKSEN. Mikko Häyrinen. Urheilututkija, joukkueurheilu. www.kihu.fi

Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä VALMENNUKSEN. Mikko Häyrinen. Urheilututkija, joukkueurheilu. www.kihu.fi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tkim s KIHU Jyväskylä PELIANALYYSI VALMENNUKSEN TUKENA Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu www.kihu.fi TAUSTAA Pelianalyysi antaa luotettavaa ja objektiivista

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen

BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen BMEP004 / Lapputyö 1. Nousukorkeuden määrittäminen eri hyppytekniikoille ja kahta eri menetelmää käyttäen Biomekaniikan tutkimusmenetelmien perusteet Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto 1 JOHDANTO

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017

LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 A. FYSIIKKA 1. Voima (etunojapunnerrus rintakehä nyrkkiä koskettaen) Suoritusohjeet: Oikeaa suoritustekniikkaa saa kokeilla kaksi toistoa. Lähtöasento on etunoja,

Lisätiedot

Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky

Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky y Tapani Keränen Ervin Kade Helsinki 9.4.2008 www.kihu.fi Tavoitteet Tarkoituksena kehittää lajinomainen suorituskykytesti

Lisätiedot

OMASSA SEURAYMPÄRISTÖSSÄ TOTEUTETTAVAT TESTIT

OMASSA SEURAYMPÄRISTÖSSÄ TOTEUTETTAVAT TESTIT OMASSA SEURAYMPÄRISTÖSSÄ TOTEUTETTAVAT TESTIT -Suorittakaa testit ennen kehittymisen seuranta -tapahtumaa joukkueenne omassa ympäristössä. Kirjatkaa tulokset ylös MyEWay-järjestelmään ennen tapahtumaan

Lisätiedot

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79 TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79 Taitoryhmät ovat harrasteryhmien ja kilparyhmien välissä olevia ryhmiä, joissa harjoitellaan jo tavoitteellisemmin. Taitoryhmissä voi

Lisätiedot

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat

Lisätiedot

Palloilun pelianalyysit

Palloilun pelianalyysit Palloilun pelianalyysit Mikko Häyrinen ja Henri Lehto Joukkueurheilun asiantuntijat KIHU Huippu-urheilupäivät, Vierumäki 7.10.2014 Sisältö 1. Yleistä 2. Maalipallo 3. Jalkapallo 4. Lentopallo 5. Lajianalyysit

Lisätiedot

Testistö Taru Hockey. E-juniorit: Kesällä tehtävät testit x 2 (toukokuu ja elokuu):

Testistö Taru Hockey. E-juniorit: Kesällä tehtävät testit x 2 (toukokuu ja elokuu): Testistö Taru Hockey Seuran eri ikäluokkien joukkueet tekevät jääkauden ja niin sanotun oheisharjoittelukauden aikana seuran edellyttämät testit. Testien tarkoituksena on antaa pelaajille motivoivaa tietoa

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu 40 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu liike ja voima suuntautuvat eteenpäin -> sivuttaisliike pois käsien korostunut käyttö vartalo hieman etunojassa,

Lisätiedot

Nuorten Liiketaitoharjoittelu

Nuorten Liiketaitoharjoittelu Nuorten Liiketaitoharjoittelu Käytännön harjoitus Suomen Palloliitto Koulutuskiertue 2010 1.LIIKETAITO: VALMIUSASENTO TAVOITE: Valmiusasento, josta liike tapahtuu mihin tahansa suuntaan mahdollisimman

Lisätiedot

KARSINTAOHJE skaalattuun sarjaan

KARSINTAOHJE skaalattuun sarjaan KARSINTAOHJE skaalattuun sarjaan Karsinta-aika: 9.6.2017 kello 12:00-18.6.2017 kello 23:59 Yleiset ohjeet: Karsinta tulee suorittaa virallisella CrossFit salilla. Karsintaa ei tarvitse videoida mutta karsintaa

Lisätiedot

TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI

TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI BOING-temppuradalle on suunniteltu kahdeksan erilaista temppua, joista radan järjestäjä on valinnut osan BOING-temppurataan. Suorituspaikkojen ohjeet saat suorituspaikoilta

Lisätiedot

PELIANALYYSI- JA VIDEOKOOSTEJÄRJESTELMÄ LENTOPALLOSSA

PELIANALYYSI- JA VIDEOKOOSTEJÄRJESTELMÄ LENTOPALLOSSA Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä PELIANALYYSI- JA VIDEOKOOSTEJÄRJESTELMÄ LENTOPALLOSSA Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU Antti Paananen Naisten päävalmentaja, SLeL www.kihu.fi

Lisätiedot

KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET. TEKNISET TAIDOT valmiusasento

KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET. TEKNISET TAIDOT valmiusasento 84 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT valmiusasento palloon tottuminen syöttäminen - rannesyöttö polvet koukussa, painopiste alhaalla pää pystyssä, katse pelissä

Lisätiedot

Koululentistä ikäluokittain

Koululentistä ikäluokittain Koululentistä ikäluokittain AT OK U L 56 MALLIOPPITUNNIT Välineet: vat lyhyempiä PALLOT EMPUT noin 15 min Heitot tehdään omalla pallolla tai vuorotellen parin kanssa: pomppua) Tehdään noin 1015 kertaa

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Pesäpallon perustekniikat. Eero Pitkänen Aineseminaari 2ov Liikunnan sivuaineopinnot Joensuun yliopisto kevät 2003

Pesäpallon perustekniikat. Eero Pitkänen Aineseminaari 2ov Liikunnan sivuaineopinnot Joensuun yliopisto kevät 2003 Pesäpallon perustekniikat Eero Pitkänen Aineseminaari 2ov Liikunnan sivuaineopinnot Joensuun yliopisto kevät 2003 Pesäpallon perustekniikoita ovat heitto kiinniotto syöttö lyönti peruslyönti näpäys Heitto

Lisätiedot

TORJUNTA TORJUNNAN KEHITTELY

TORJUNTA TORJUNNAN KEHITTELY TORJUNTA Torjunta on lentopalloilun ensimmäinen ja tärkein puolustusmuoto. Torjunnan tehtävä on peittää sovittu alue kentästä ja näin helpottaa takapelaajien kenttäpuolustusta. Torjunnalla voidaan myös

Lisätiedot

Kultamerkin suoritettuaan ja sinä vuonna, jolloin voimistelija täyttää 8 vuotta, voi aloittaa suorittamaan timanttimerkin liikkeitä.

Kultamerkin suoritettuaan ja sinä vuonna, jolloin voimistelija täyttää 8 vuotta, voi aloittaa suorittamaan timanttimerkin liikkeitä. päivitetty 15.12.2018 KULTAMERKKI Merkkiliikkeiden suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa. Merkkiliikesuoritukset voi tehdä kotisalilla oman seuran valmentajan suorittaessa arvioinnin. Arvioiva valmentaja

Lisätiedot

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA D -IKÄISTEN HARJOITTELUA VERYTTELYT niveljumppa Erityisen tärkeitä kaikki käsien heilautukset, olkapäiden rentouden kehittämiseen paljon aikaa. Matkitaan rennosti iskulyönnin käsien vientiä ylös ja liikettä

Lisätiedot

POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT 10-17 -VUOTIAAT

POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT 10-17 -VUOTIAAT POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT 10-17 -VUOTIAAT HUOM: Suorituksissa kaksi yritystä, joista voimistelijan kannalta parempi yritys hyväksytään! 10-11 -vuotiaat NOPEUS 20 m juoksu Vauhditon pituushyppy

Lisätiedot

MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I

MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I Sisällysluettelo: 1 Lihaskuntotestit 1.1 Etunojapunnerrus 1.2 Staattinen kylkilihasliike 1.3 Staattinen vatsa/selkälihasliike 1.4 Dynaaminen vatsalihasliike 2 Nopeusvoimatestit

Lisätiedot

Suomalaisen. Henri Lehto, LitM Projektitutkija. Kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2012 www.kihu.fi

Suomalaisen. Henri Lehto, LitM Projektitutkija. Kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2012 www.kihu.fi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Suomalaisen jalkapallon ll teknistaktinen lajianalyysi Henri Lehto, LitM Projektitutkija Kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2012 www.kihu.fi

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

Taso 1. Yhden pelaajan pallokontrollitemput SORMILYÖNTI HIHALYÖNTI

Taso 1. Yhden pelaajan pallokontrollitemput SORMILYÖNTI HIHALYÖNTI Taso 1 Yhden pelaajan pallokontrollitemput SORMILYÖNTI 1. Heitä pallo, tee 1 sormilyönti ja ota koppi x 10 3. Heitä pallo, tee 2 sormilyöntiä ja ota koppi x 10 5. Heitä pallo, tee 3 sormilyöntiä ja ota

Lisätiedot

Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) Pelikokemus (v) Koko ryhmä 17,0 189,6 80,6 7,6 Ryhmä 1 17,1 192,0 82,0 7,0 Ryhmä 2 17,4 187,2 77,7 7,8

Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) Pelikokemus (v) Koko ryhmä 17,0 189,6 80,6 7,6 Ryhmä 1 17,1 192,0 82,0 7,0 Ryhmä 2 17,4 187,2 77,7 7,8 JOHDANTO Projektin tavoite oli selvittää lentopalloharjoittelun apuvälineiden, passimaalin ja pallotykin, käytön vaikutusta passaus- ja vastaanottotarkkuuteen testi- ja ottelutilanteessa. Passimaalia käytettiin

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS SUOMEN URHEILUOPISTO VALMENNUSKESKUS Pia Pekonen & Annimari Savolainen ASKELKYYKKY KÄDET YLHÄÄLLÄ Polvissa noin 90 asteen kulma Keskivartalossa pito Käsien vienti yhdessä ylös

Lisätiedot

Sisältö. 1. Säännöt 2. Pelin kulku 3. Osa-alueet 4. Beach volleyn ja lentopallon erot

Sisältö. 1. Säännöt 2. Pelin kulku 3. Osa-alueet 4. Beach volleyn ja lentopallon erot BEACH VOLLEY -OPAS Sisältö 1. Säännöt 2. Pelin kulku 3. Osa-alueet 4. Beach volleyn ja lentopallon erot Beach volleyn säännöt 1/2 Pelataan 2vs2, ei vaihtopelaajia eikä valmentajaa pelin aikana. Kenttä

Lisätiedot

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä Yleistä merkkiliikkeistä Merkkiliikkeiden suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa. Merkkiliikesuoritukset voi tehdä kotisalilla oman seuran valmentajan suorittaessa arvioinnin. Arvioiva valmentaja

Lisätiedot

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0

Lisätiedot

BMEP004 / Lapputyö. Voima ja EMG kevennetyssä ja keventämättömässä vertikaalihypyssä.

BMEP004 / Lapputyö. Voima ja EMG kevennetyssä ja keventämättömässä vertikaalihypyssä. Tulostettu: 0.9.010 BMEP004 / Lapputyö. Voima ja EMG kevennetyssä ja keventämättömässä vertikaalihypyssä. Biomekaniikan tutkimusmenetelmien perusteet Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto YHTEENVETO

Lisätiedot

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO 3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO POHDITTAVAA 1. Kuvasta voidaan arvioida, että frisbeegolfkiekko käy noin 9 metrin korkeudella ja se lentää noin 40 metrin päähän. Vastaus: Frisbeegolfkiekko käy n. 9 m:n

Lisätiedot

TAKAMIESTEN KETTERYYS- HARJOITTEITA. Timo Lehto 2005 Vierumäen Urheiluopisto

TAKAMIESTEN KETTERYYS- HARJOITTEITA. Timo Lehto 2005 Vierumäen Urheiluopisto TAKAMIESTEN KETTERYYS- HARJOITTEITA Timo Lehto 2005 Vierumäen Urheiluopisto SISÄLLYSLUETTELO Harjoitteet: LANTION KÄÄNTÖ VIIVALLA VASTAANTULO 90 ASTETTA 45 ASTETTA TOLPPA/KULMA POST/CORNER KESKIKENTTÄ

Lisätiedot

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia

Lisätiedot

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta

Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta 2004-2006 Ari Nummela, LitT IX KESTÄVYYSSEMINAARI Liikuntakeskus Pajulahti 24.-26.11.2006

Lisätiedot

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA

Lisätiedot

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET Asko Nuutinen Ammunnan perusteet - tuuli Kuvat: Jami Aho Malli: Eija Salonen Asko Nuutinen - Ammunta on taitolaji joka on opittavissa harjoittelemalla - perusteet heti oikein

Lisätiedot

Timanttimerkin suorittamisen voi aloittaa aikaisintaan sinä vuonna, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta (8v.).

Timanttimerkin suorittamisen voi aloittaa aikaisintaan sinä vuonna, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta (8v.). päivitetty 15.12.2018 TIMANTTIMERKKI Timanttimerkin suorittamisen voi aloittaa aikaisintaan sinä vuonna, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta (8v.). Timanttimerkki suoritetaan erillisissä arviointitilaisuuksissa.

Lisätiedot

TAITOKOULU OSA 7. Tervetuloa Taitokoulun seitsemännelle oppitunnille! Nyt lisätään laukaukseen tehoa ja viimeistellään kuin Selänne!

TAITOKOULU OSA 7. Tervetuloa Taitokoulun seitsemännelle oppitunnille! Nyt lisätään laukaukseen tehoa ja viimeistellään kuin Selänne! TAITOKOULU OSA 7 Tässä syntyy Teemu Selänteen NHL-uran maali numero 667. St. Louisin maalivahti Brian Elliott seuraa Anaheimin 42-vuotiaan hyökkääjän virheetöntä suoritusta. Tässä Teemu on mestari Lisää

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas Itse arvioidun terveydentilan ja sukupuolen välinen riippuvuustarkastelu. Jyväskyläläiset 75-vuotiaat miehet ja naiset vuonna 1989.

Lisätiedot

Technical and tactical. basketball in three different levels. tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Henri Lehto.

Technical and tactical. basketball in three different levels. tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Henri Lehto. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Technical and tactical game analysis of elite basketball in three different levels Henri Lehto Projektiassistentti, KIHU Mikko Häyrinen, Ari Tammivaara,

Lisätiedot

Dinox FitBars. - Harjoitusopas

Dinox FitBars. - Harjoitusopas Dinox FitBars - Harjoitusopas Tässä harjoitusoppaassa on pieni otos miten Dinox FitBareilla voi harjoitella. Liikkeitä ja erilaisia muunnelmia on kymmeniä. Oman kehonpainolla harjoittelu on todella tehokasta

Lisätiedot

TIMANTTIMERKKI. Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta.

TIMANTTIMERKKI. Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta. TIMANTTIMERKKI Yleistä merkkiliikkeistä Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta. suoritetaan erillisessä arviointitilaisuudessa. Arvioinnit

Lisätiedot

TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN

TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN HUOMIOI TURVASEIKAT harjoitteissa valmentajan selkeät komennot - pilli hammassuojat käyttöön harjoituksissa niska kiinni hartiasuojiin, jolloin katse on eteenpäin. Mahdollinen

Lisätiedot

Pakolliset kriteerit tulee täyttyä, jotta liikkeestä saa vähintään yhden pisteen. Muut kriteerit määrittävät pistearvon skaalalla 1-4

Pakolliset kriteerit tulee täyttyä, jotta liikkeestä saa vähintään yhden pisteen. Muut kriteerit määrittävät pistearvon skaalalla 1-4 Valmisohjelma, onnistumisen kriteerit: Pisteytys: 0 p. jos joukkue päättää olla yrittämättä liikettä tai epäonnistuu pakollisten kriteereiden toteuttamisessa 1 p. jos joukkue yrittää, mutta taitotaso ei

Lisätiedot

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005 JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon

Lisätiedot

1 / PÄIVÄ 1 - INFO Yhden käsipainon treeni! MUISTA NÄMÄ!

1 / PÄIVÄ 1 - INFO Yhden käsipainon treeni! MUISTA NÄMÄ! 1 / 5 1. PÄIVÄ 1 - INFO Yhden käsipainon treeni! MUISTA NÄMÄ! - Pidä hyvä tempo kun vaihdat liikkettä - Tee aina sarjassa oikeasti niin monta kuin menee - Valitse jokaiseen liikkeeseen aina sopiva paino

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput 92 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT pallotemput yleistä pallotaitavuutta ja -silmää kehittäviä vaikeutuvat temput motivoivat mahdollista harjoitella erilaisilla

Lisätiedot

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02

LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 LIHASKUNTO-OHJELMA KPV TYTÖT 02 OHJELMAN TARKOITUS ON PARANTAA: TASAPAINOA POLVIKONTROLLIA KESKIVARTALON HALLINTAA ALARAAJOJEN LIHASVOIMAA NIVELLIIKKUVUUTTA KOORDINAATIOTA HYPYN ALASTULOTEKNIIKKAA SEKÄ

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6

1. Aloitusliike...2. 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3. 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 24 liikkeen Taiji Sisältö 1. Aloitusliike...2 2. Villihevosen harjan jakaminen molemmille puolille...3 3. Valkoinen kurki levittää siipensä...6 4. Harjaa polvea ja käännä askelta molemmille puolille...7

Lisätiedot

TEKNIIKAN OSA-ALUEITA

TEKNIIKAN OSA-ALUEITA KÄDEN LIIKE KORIPALLON KÄSITTELYSSÄ JA SUORITUKSISSA. On hyvä opettaa heti alusta käsien liike niin pallonkäsittelyyn kuuluvissa kuljetuksessa kuin syötöissä sekä tietysti heitoissa. Periaatteessa käsi

Lisätiedot

Keilailutekniikka Hyvinkää

Keilailutekniikka Hyvinkää Keilailutekniikka Hyvinkää 23.1.2014 1 KOKO KEILAILUSUORITUS 2 LÄHTÖASENTO - jalkojen asento Lähtöasennossa jalat ovat rennosti vierekkäin, kuitenkin irti toisistaan niin, ettei askeleisiin lähdettäessä

Lisätiedot

Vammaishuippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyö on Suomessa maailman huippua

Vammaishuippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyö on Suomessa maailman huippua Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Vammaishuippu-urheilun tutkimus- ja kehitystyö on Suomessa maailman huippua Henri Lehto, Projektitutkija, LitM www.kihu.fi Sisältö Taustaa KIHU:sta

Lisätiedot

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman sisäänpäin kääntyneenä polvet hieman koukussa, paino molemmilla

Lisätiedot

PELIANALYYSIT JA VIDEOKOOSTEET

PELIANALYYSIT JA VIDEOKOOSTEET Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä PELIANALYYSIT JA VIDEOKOOSTEET Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä www.kihu.fi Pelianalyysin historiaa Ensimmäiset käsin tehtävät analyysit

Lisätiedot

Opas omatoimiseen harjoitteluun

Opas omatoimiseen harjoitteluun Opas omatoimiseen harjoitteluun Muista myös taitopassi ja kuperkeikkapassi Tämä on opas omatoimiseen jalkapallotaitojen harjoitteluun. Oppaasta saat vinkkejä eri tekniikoiden opetteluun. Katso ja opi videolta

Lisätiedot

1 / 12 26.9.2011 9:40 Kahdenjalankyykyn opettaminen keppi pitkittäin [ref# 1592] Pidä katse ylhäällä Kepin tulee koskettaa selkää kolmesta kohtaa (takaraivo, hartiat ja ristiselkä) koko kyykyn ajan Hyvä

Lisätiedot

LIPPUPALLODEMO 1,5 H 1

LIPPUPALLODEMO 1,5 H 1 LIPPUPALLODEMO 1,5 H 1 1.TUTUSTUMINEN PALLOON pareittain heittoharjoittelua kahdessa rivissä huomioi turvallisuusseikat - rauhallisia, tarkkoja heittoja 2 2. OPETUSKESKUSTELU: OTE PALLOSTA HEITOSSA etusormi

Lisätiedot

1 C : V I N O P E N K K I P U N N E R R U S K Ä S I P A I N O I L L A 2-3 X 5

1 C : V I N O P E N K K I P U N N E R R U S K Ä S I P A I N O I L L A 2-3 X 5 K O K O VARTALON TEHOTREENI - N. 60MIN - 2-3 X VIIKOSSA Tee tämä harjoitus kolme kertaa viikossa ja lepää vähintään yksi päivä harjoitusten välissä. Voit siis tehdä harjoituksen esimerkiksi maanantaisin,

Lisätiedot

1 2 3 4 Selän, lantion ja alaraajan linjauksen hallinta liikkuessa vaikuttaa liikkeen taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Oikeat suoritustekniikat ja hyvä liikehallinta tekevät liikkumisesta

Lisätiedot

Valmisohjelma, onnistumisen kriteerit: Pisteytys:

Valmisohjelma, onnistumisen kriteerit: Pisteytys: Valmisohjelma, onnistumisen kriteerit: Pisteytys: 0 p. jos joukkue päättää olla yrittämättä liikettä 1 p. jos joukkue yrittää, mutta taitotaso ei vielä riitä 2 p. jos puolet joukkueesta saavuttaa kriteerit

Lisätiedot

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN. Biomekaniikka? Biomekaniikan perusta. Tapani Keränen KIHU

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN. Biomekaniikka? Biomekaniikan perusta. Tapani Keränen KIHU BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN SUL:n III-tason valmentajatutkinto 1.11.2014 Kuortaneen Urheiluopisto Tapani Keränen KIHU www.kihu.fi Biomekaniikka? Biomekaniikka tarkastelee eliöiden liikkumista. Tarkastelun

Lisätiedot

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa Yleistä B-luokka Kilpailuihin voi osallistua aikaisintaan sen vuoden syksynä, kun voimistelija täyttää 7 vuotta (lisenssikausi syksy 2013 - kevät 2014 / 2006 syntynyt) B-luokkaan voi siirtyä kilpailemaan,

Lisätiedot

Karsintalaji 3 LAJIKUVAUS LAJI 3: LAJI 3: 18min AMRAP. 18min AMRAP YLEINEN SARJA SKAALATTU SARJA

Karsintalaji 3 LAJIKUVAUS LAJI 3: LAJI 3: 18min AMRAP. 18min AMRAP YLEINEN SARJA SKAALATTU SARJA Karsintalaji 3 Yleinen Sarja Skaalattu sarja LAJI 3: 18min AMRAP - 50/40cal Soutu - 40 Seinäpalloheitto 9/6kg - - 30 Käsipainotempaus (vuorokäsin) 22,5/15kg - - 20m Askelkyykkykävely käsipaino pään päällä

Lisätiedot

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voima ja voimaharjoittelu Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä lihaksen pituus (nivelkulma) voimantuottoaika voimantuottonopeus

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010

Hiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 www.kihu.fi 1 Sisältö

Lisätiedot

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA

BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA BONUSOHJELMAT TREENINAUaHOILLA Pysy lomalla ja matkoillakin teräskunnossa, tekemällä 5 tehokasta ja nopeaa treeniohjelmaa Seuraavassa 2 bonustreeniohjelmaa artikkelista Treenaa kotona Muscle&Fitness Hers-lehden

Lisätiedot

Liike Sarjat Toistot. A1 Yhden jalan kyykky A2 Polvenkoukistus, kantapäät pyyhkeellä B1 Punnerrus

Liike Sarjat Toistot. A1 Yhden jalan kyykky A2 Polvenkoukistus, kantapäät pyyhkeellä B1 Punnerrus 1 Liike Sarjat Toistot A1 Yhden jalan kyykky 4 10 12 A2 Polvenkoukistus, kantapäät pyyhkeellä 4 10 12 B1 Punnerrus 4 10 12 B2 Kulmasoutu: kyynär kyljen vierestä ylös, kyynär sivulla alas TAI tarpeeksi

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

Alppihiihdon suoritustekniikka Levi 2006

Alppihiihdon suoritustekniikka Levi 2006 Alppihiihdon suoritustekniikka Levi 2006 Tapani Keränen 1, Riku Valleala 1, Janne Leskinen 2, Petri Linden 2 Heikki Hannola 3, Tommi Kanala 3 ja Timo Laakso 3 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Lisätiedot

Henkilökohtainen harjoitusohjelma

Henkilökohtainen harjoitusohjelma Henkilökohtainen harjoitusohjelma Fysio-MM Oy - Laadukasta kuntoutusta asiakkaan parhaaksi Kinesiocenter Bomba Laatija Mika Mustonen Asiakas Leppoisasti liikkeelle PHT Tabata-kahvakuulalla 25.7.2012 Tabata-sarja

Lisätiedot

2.2. Puolustuspelimallit

2.2. Puolustuspelimallit 2.2. Puolustuspelimallit Puolustuksen perustaidot Sali 1.) Puolustusasento - matala, istuva asento - selkä suorana, pää polvien välissä jalat ja pää muodostavat kolmion - alempana kuin hyökkääjä Preparation

Lisätiedot

Voimistelijan nimi: Seura: Osoite: Syntymävuosi:

Voimistelijan nimi: Seura: Osoite: Syntymävuosi: Voimistelijan nimi: Seura: Osoite: Syntymävuosi: SUOMEN VOIMISTELULIITTO 2001 SISÄLLYSLUETTELO OHJAAJALLE/OPETTAJALLE... 3 PRONSSIMERKKI... 4 PERMANTO... 4 PENKKI... 4 REKKI... 4 RENKAAT/2 KÖYTTÄ... 5

Lisätiedot

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA

KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMISEN SEURANTA JALKAPALLOSSA KUNTOTESTAUSPÄIVÄT 18.3.2016 Hannele Forsman, LitM Kehityspäällikkö, valmennuskeskus, EUO Jatko-opiskelija, JYU, KIHU 1 SISÄLTÖ 1. Uusinta uutta tiivistelmä

Lisätiedot

1 / PÄIVÄ 1 - INFO Päivä 1

1 / PÄIVÄ 1 - INFO Päivä 1 1 / 10 1. PÄIVÄ 1 - INFO Päivä 1 1. Liikkeen nimen perässä on kerrottu treenattava lihas 2. Tee kaikissa liikkeissä sarjat loppuun saakka 3. Oikeat sarjapainot ovat ne, jotka ovat isoimmat painot, joilla

Lisätiedot

Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset

Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Ikä Lajiharjoittelun ja fyysisen harjoittelun suhteen kehittyminen 5-6 7-8 9-10 11-12 13-14 15-16 17-18 19-> Laji% 10 10 20 30 40 50 60 70 Fysiikka%

Lisätiedot

Pronssimerkin suoritettuaan voimistelija voi aloittaa suorittamaan hopeamerkin liikkeitä.

Pronssimerkin suoritettuaan voimistelija voi aloittaa suorittamaan hopeamerkin liikkeitä. päivitetty 15.12.2018 PRONSSIMERKKI Yleistä merkkiliikkeistä Merkkiliikkeiden suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa. Merkkiliikesuoritukset voi tehdä kotisalilla oman seuran valmentajan suorittaessa

Lisätiedot