Suhdannekatsaus 1/2013

Transkriptio

1 Suhdannekatsaus 1/2013

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Keskeiset ennusteluvut Johdanto Kansainvälinen talous ja ulkomaankauppa Kysyntä ja tarjonta Työllisyys, hinnat ja palkat Julkinen talous Taustakuvat Lisätietoja Lukuohjeet ja tulostusversio

3 Tiivistelmä Kuluvan vuonna kokonaistuotanto laskee 0,4 %. Käänne loivaan kasvuun tapahtuu vuoden toisella puoliskolla. Vuoden 2014 kasvuksi ennustetaan 1,2 % ja vuoden 2015 kasvu jää myös alle kahden prosentin. Ennusteeseen sisältyvät riskit ovat negatiiviset ja liittyvät pääsääntöisesti euroalueen taloudelliseen tilanteeseen. Myös maailmankaupan kasvu on hidasta ja se pysyy ennusteperiodin ajan selkeästi alle pitkän aikavälin keskiarvon. Teollisuustuotannon lasku jatkuu tänä vuonna toista vuotta peräkkäin ja tuotannon taso jää noin 4½ % viime vuotta pienemmäksi. Kokonaistuotanto ei saavuta vuoden 2015 loppuun mennessä vuoden 2008 tasoa. Suomen vienti kasvaa koko ennustejaksolla maailmankauppaa hitaammin. Kuluvana vuonna vienti ei kasva lainkaan. Viennin kasvu pohjautuu tulevina vuosina aiempaa enemmän investointeihin liittyvien palvelujen vientiin. Yksityisen kulutuksen kasvuedellytyksiä heikentää kuluttajien kokeman epävarmuuden lisääntyminen ja kotitalouksien reaalitulojen kehityksen jatkuminen vaatimattomana lähitulevaisuudessa. Työllisyyskehitys on keskeisessä asemassa niin kuluttajien odotusten kuin tulonmuodostuksenkin kannalta. Kuluvana vuonna työllisten määrä vähenee 0,7 % ja työttömyysaste kohoaa 8,3 %:iin. Työllisyyden kasvunäkymät ovat vielä ensi vuonna vaimeahkot, sillä työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat heikentävät talouskasvun työllistävyyttä. Valtiontalouden arvioidaan olevan ensi vuonna 6 mrd. euroa alijäämäinen kansantalouden tilinpidon käsittein, mikä on 3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Valtion velka jatkaa kasvuaan eikä velkasuhde taitu ennustejaksolla. * Lataa kuva PDF-tiedostona

4 * Lataa kuva PDF-tiedostona

5 Keskeiset ennusteluvut *Lataa taulukko PDF-tiedostona. 3 * Lataa taulukko PDF-tiedostona

6 Johdanto Viimeisen parin vuoden aikana ennusteet ovat pitäneet sisällään oletuksen euroalueen hitaasta toipumisesta. Tämä oletus on osoittautunut optimistiseksi ja kasvun käynnistymistä odotetaan edelleen. Valtiovarainministeriön ennusteessa euroalueen taloudellinen aktiviteetti laskee kuluvana vuonna 0,5 % ja ensi vuonna päästään vain reilun puolen prosentin kasvuun. Myös maailmankaupan kasvu on hidasta ja pysyy ennusteperiodin ajan selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon. Ulkoisesta ympäristöstä ei siis ole odotettavissa merkittävissä määrin vetoapua Suomen taloudelle seuraavien parin vuoden aikana. Kuluvana vuonna BKT:n ennustetaan supistuvan Suomessa 0,4 %. Sekä suhdanneluonteisten että rakenteellisten tekijöiden johdosta erityisesti teollisuuden tuotanto supistuu merkittävästi. Teollisuuden tuotanto laskee v ,5 % edellisestä vuodesta eikä palveluidenkaan tuotanto ei lisäänny kuin 0,3 %. Kotitaloudet eivät kannattele taloutta edellisten vuosien tapaan. Yksityisen kulutuksen näkymät ovat kevään aikana heikentyneet. Viime kuukausien aikana kuluttajien kokema epävarmuus on lisääntynyt ja se heijastuu erityisesti kestokulutushyödykkeiden hankinnassa. Työllisyystilanteen heikentyminen myös vähentää tuloja ja kulutusta ja verotusta kiristävien toimenpiteiden myötä kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot pysyvät viimevuotisella tasollaan. Näiden tekijöiden johdosta yksityinen kulutus lisääntyy vain 0,3 % viimevuodesta. * Lataa kuva PDF-tiedostona. 5 Suomen viennin volyymi pysyy kuluvana vuonna viime vuoden tasolla. Vaisu vientikehitys yhdessä heikon kotimaisen kysynnän kanssa vetää kuluvan vuoden tuonnin lievään laskuun. Vaihtotase pysyy edelleen alijäämäisenä. Investointinäkymät ovat heikot. Yksityiset investoinnit vähenevät kuluvana vuonna 4,5 % johtuen etupäässä talonrakennusinvestointien supistumisesta. Myös kone- ja laiteinvestoinnit vähenevät edellisestä vuodesta. Huolestuttavaa on yksityisten investointien BKT-osuuden alentuminen noin 16 prosenttiin. Investointiaste oli viimeksi tätä alhaisempi 1990-luvun alun lamassa. Työttömyyden kasvu kiihtyi kuluvan vuoden alkupuolella ja työllisyystilanne on edelleen heikentynyt. Kuluvana vuonna työllisten määrä vähenee 0,7 % ja työttömyysaste kohoaa 8,3 %:iin. Kansainvälisten hintapaineiden heikkenemisen sekä kotimaisen taloustilanteen vaisuuden johdosta kuluttajahintojen nousu on ollut aikaisempaa maltillisempaa. Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan tänä 5 6

7 vuonna 1,7 % prosenttia edellisestä vuodesta. Ansiotasoindeksin ennustetaan kohoavan tänä vuonna 2,1%, joten kuluttajien reaaliansiot kehittyvät varsin maltillisesti. Ennuste pitää sisällään oletuksen kasvun käynnistymisen kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Ensi vuoden kasvuksi ennustetaan 1,2 %. Yksityinen kulutus kasvaa edelleen maltillisesti, 0,8%, johtuen ensisijaisesti heikosta reaaliansioiden kehityksestä. Vienti lisääntyy kasvavan kansainvälisen kysynnän vanavedessä 3,7 %, ja viennin kasvu perustuu aiempaa enemmän investointihankkeisiin liittyvien palvelujen vientiin. Vaihtotaseen alijäämän ennustetaan ensi vuonna pienevän, koska palvelujen ja pääomakorvausten taseet vahvistuvat maailmankaupan kasvun vauhdittuessa. Työllisyyden kasvunäkymät ovat vielä ensi vuonna heikot johtuen mm. vähäisestä kysynnästä ja työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmista. On myös todennäköistä, että yritykset hakevat kasvua ensisijaisesti tuottavuutta parantamalla, sillä tuottavuuskehitys on ollut viime vuosina poikkeuksellisen huonoa. Ensi vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 8,1%. Ennustejakson viimeisenä vuotena 2015 BKT:n kasvuksi muodostuu 1,9%. Historian valossa voidaan puhua siis vaimeasta kasvusta ja vuosien kumulatiivinen kasvu jää vain 2,7 prosenttiin. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot nostavat menoastetta. Julkinen velka lisääntyy edelleen joka vuosi sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde lähestyy 60 prosentin rajaa. Valtiontalous pysyy syvästi alijäämäisenä sopeutustoimista huolimatta. Valtiontalouden arvioidaan olevan ensi vuonna 6 mrd. euroa alijäämäinen kansantalouden tilinpidon käsittein, mikä on 3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Valtion velka jatkaa kasvuaan eikä velkasuhde taitu ennustejaksolla. * Lataa kuva PDF-tiedostona. 6 Inflaatio-odotukset ovat maltilliset, selvästi alle 2 prosenttia, mikä tarjoaa keskuspankeille mahdollisuuden epätavallisen rahapolitiikan jatkamiseen. Euroalueen sisällä sekä korot että rahoitusmarkkinat ovat voimakkaasti eriytyneet ja kriisimaissa korot ovat edelleen monta prosenttiyksikköä korkeammat kuin parhaan luokituksen maissa. Epäluottamuksen vuoksi rajat ylittävä rahoitus on vähentynyt euroalueella eikä rahapolitiikka välity alueella yhdenmukaisesti. Sekä lyhyet että pitkät korot pysyvät koko ennustejakson ajan euroalueella kriisimaita lukuun ottamatta poikkeuksellisen matalina. Euroopan keskuspankin toimet ovat tarjonneet rahoitusmarkkinoille runsaasti likvidi

8 teettiä, rauhoittaneet euroalueen velkakriisiä ja osaltaan luoneet edellytyksiä kriisin talttumiseksi. Pitkät korot ovat kuitenkin alkaneet vähitellen kohota-, sekä kohenevan luottamuksen että epätavallisen keskuspankkipolitiikan loppumiseen kohdistuvien odotusten vuoksi. Ennusteeseen sisältyvät riskit ovat pääosin negatiivisia ja liittyvät pääsääntöisesti euroalueen taloudelliseen tilanteeseen. On varsin merkittävä riski siitä, että käänteet parempaan tapahtuvat ennustettua myöhemmin. Etenkin euroalueella vallitsee edelleen alasuuntaan painottuvat riskit, kun talouksien toipuminen pankki- ja finanssikriiseistä saattaa olla ennustettuakin hitaampaa. Yhdysvalloissa epävarmuutta kohottavat poliittiset jännitteet ja vastakkainasettelu. Liittovaltion veronkiristysten ja menoleikkausten automaatti on käynnistynyt maaliskuussa, kun päättäjät eivät löytäneet sopua kiistaan sopeutustoimista. Ei ole edelleenkään selvää koska ja millaiseen sopimukseen poliittiset osapuolet päätyvät ja mistä muusta tullaan samalla sopimaan. Yhdysvaltain suuren maailmanmarkkinaosuuden mukaisesti alentunut aktiviteetti heijastuu myös monien muiden maiden vientikysyntään. Japanin taloutta yritetään elvyttää voimakkaasti tilanteessa, jossa julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on jo lähes 10 prosenttia ja julkisen sektorin bruttovelka lähes 240 prosenttia bruttokansantuotteesta. Japanin kyky hankkia edelleen lisävelkaa nykyisen kaltaisella hyvin alhaisella korkotasolla myös tulevaisuudessa voi muodostua haasteelliseksi. Myös keskuspankkien epätavallisen rahapolitiikan loppuminen häämöttää ennustehorisontissa. Tämä tulee nostamaan korkotasoja ja alentamaan velkapapereiden arvoja. Sopeutuminen uusiin korkotasoihin saattaa aiheuttaa voimakkaita turbulensseja finanssimarkkinoille. * Lataa kuva PDF-tiedostona. 7 Merkittävä riskitekijäksi muodostuu myös se, jos työttömyysaste nousee ennustettua korkeammaksi. Työttömyyden noustessa useat kotitaloudet saattavat joutua vaikeuksiin johtuen tulotasoon ja varallisuuteen nähden liian korkean velkataakan johdosta. Työllisyyden heikkeneminen myös alentaisi yksityistä kulutusta edelleen ja sitä kautta taloudellista aktiviteettia. Yllä kuvailtu kasvunäkymä seuraaville parille vuodelle tarkoittaa sitä, että kansantalous tulee kohtaamaan merkittäviä haasteita lähivuosina. Ensinnäkin, Suomen vienti on menestynyt erittäin huonosti sekä finanssikriisissä että sen jälkeen. Suomen viennin kasvu jatkuu maailmankauppaa hitaampana koko ennusteperiodin. Ongelma ei ole vain eurokriisin alentamassa kysynnässä, vaan myös Suomen kilpailukyvyssä ja viennin rakenteessa. Toiseksi, alhainen kasvu johtaa julkisen talouden heikentymiseen. Julkisen talouden rahoitusaseman parantamisessa on ensiarvoisen 7 8

9 tärkeää välttää toimenpiteitä, jotka heikentävät yksityisen sektorin kasvumahdollisuuksia. On selvää, että kestävään kasvuun päästään vain yksityisen sektorin kehittyessä suotuisasti. Kolmanneksi, ikääntymisen seurauksena työmarkkinoilta poistuu merkittävä määrä osaavaa työvoimaa. Taloudellisen kasvun kannalta olisi suotuisaa, jos työmarkkinoiden rakenteet eivät estäisi resurssien tehokasta käyttöä. 9

10 Kansainvälinen talous ja ulkomaankauppa Käännettä parempaan odotetaan Finanssikriisin jälkeen maailman yksityinen kulutus on toipunut ja ilmeisesti ylitti vuonna 2012 lamaa edeltäneen tasonsa. Investoinnit ovat sen sijaan toipuneet hitaammin ja jääneet noin 10 prosenttia lamaa edeltäneen tason alle ja huomattavasti jälkeen lamaa edeltäneestä trendikasvusta. Sekä kulutuksen että investointien kasvu viimekuukausina on kuitenkin uudelleen hidastunut ja muun muassa euroalueella kääntynyt laskuun. Useassa teollisuusmaassa julkisen talouden, kotitalouksien ja rahoituslaitosten on yhtä aikaa vahvistettava rahoitusasemaansa, tämä heikentää kysyntää ja hidastaa kasvua. Kasvun painopiste on edelleen kehittyvissä talouksissa, vaikka niissäkin kasvu pysyy aiempaa vaimeampana. Maailmankauppa pysyy vaimeana Finanssikriisissä myös maailmankauppa romahti noin 10 prosenttia. Vaikka kansainvälinen kauppakin on elpynyt, on sen kasvu ollut hitaampaa kuin finanssikriisiä edeltäneinä vuosina. Vuosina 2011 ja 2012 kauppa kasvoi vain noin 2 prosentin vauhtia. Erityisesti teollisuusmaissa kansainvälisen kaupan kehitys on hyvin vaimeaa ja se kääntyi uudelleen hitaaseen laskuun vuonna Kaupan painopiste on siirtynyt entistä enemmän kehittyviin maihin ja erityisesti kehittyvään Aasiaan. Ennen lamaa maailman talous muuttui jatkuvasti avoimemmaksi, kun maailmankauppa kasvoi selvästi tuotantoa nopeammin. Finanssikriisin yhteydessä tältä osin on nähty muutos. Vuosina maailman kauppa on kasvanut vain tuotannon vauhtia tai jopa sitä hitaammin. Kaupan kasvu jatkaa hitaana, ja kiihtyy vähitellen noin 5 prosentin vauhtiin vuonna Kehittyvien maiden väliseen kauppaan painottuvassa kasvu näkyy aiempaa vähemmän Suomen vientikysynnässä. * Lataa kuva PDF-tiedostona tästä. 8 Euroalueelle odotetaan käännettä hitaaseen kasvuun Euroalueen ja EU:n kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, kuluttajien, yritysten ja pankkisektorin epäluottamus, pankkien kiristyvä valvonta sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Heikon kasvun taustalla on toipuminen pankki- ja finanssikriisin vaikutuksista. Esimerkiksi Eu

11 roopan vahvimpiin talouksiin kuuluvat Ruotsi ja Saksa yltävät ennusteperiodilla vain noin 1 2 prosentin kasvuvauhtiin. Talous- ja rahoituskriisin kanssa painivien maiden taloudet supistuvat vielä vuonna Muiden tärkeimpien talouksien kehitys on aiempaa hitaampaa Myös Yhdysvaltain elpyminen on historiallisen hidasta ja kasvu jää koko ennustehorisontilla alle kolmen prosentin. Kasvua rajoittaa ennen kaikkea kotitaloussektorin taseiden tervehdyttäminen sekä poliittisen järjestelmän kyvyttömyys sopia miten liittovaltion suuri alijäämä ja korkea velka tullaan hoitamaan. Lamassa romahtaneen asuntorakentamisen pohja ilmeisesti saavutettiin vuonna 2012 ja esimerkiksi rakennusluvat kasvoivat 30 ja aloitukset 40 prosenttia vuodesta Vaikka investointien kasvu on käynnistynyt, on niiden taso edelleen noin 15 prosenttia lamaa edeltänyttä suhdannehuippua alempi. Maltillisen kysynnän vuoksi myös työllisyys kohenee vain hyvin hitaasti. Venäjän talouskasvu on hidastunut aiemmasta noin 4 prosentin vauhdista. Jatkossa korkeana pysyttelevä öljyn hinta ei enää tuo viime vuosien kaltaista kasvua kapasiteettipulan ja vähäisten investointien vuoksi. Kasvua hidastaa lisäksi maan talousjärjestelmän ja markkinoiden toiminnan kankeus sekä innovointien ja kasvua tukevien rakenneuudistusten puuttuminen. Toisaalta maan WTO-jäsenyys saattaa keskipitkällä aikavälillä piristää investointeja ja kansainvälistä kauppaa. Kiinan kasvua vaimentaa teollisuusmaiden laimea kysyntä, jota sen kotimaisen ja muun kehittyvän Aasian kysynnän kasvu ei kykene täysin kompensoimaan. Kasvu pysyttelee kuitenkin 7 prosentin tuntumassa koko ennusteperiodin, jos maan elvytyspolitiikka onnistuu. Japanin näkymät ovat kohentuneet uuden hallituksen ja keskuspankin uuden offensiivisen politiikan vuoksi. Hallitus suunnittelee mittavaa elvytys- ja veropakettia ja rakenneuudistuksia, samalla kun keskuspankki toimeenpanee laajaa määrällistä elvytystä. Tarkoituksena on muuttaa deflaatio-odotukset maltillisiksi inflaatio-odotuksiksi muun muassa rahan määrän ja arvonlisäverokannan kaksinkertaistamisella sekä vauhdittaa kokonaiskysyntää muun muassa laajoilla infrastruktuurihankkeilla. Politiikkamuutosten vuoksi jeni on jo heikentynyt voimakkaasti. * Lataa kuva PDF-tiedostona. 9 Inflaatiopaineet ovat hyvin maltilliset Teollisuusmaiden alhaisesta kysynnästä huolimatta monien raaka-aineiden hinnat ovat pysytelleet korkealla. Korkeita hintoja on ylläpitänyt kehittyvien maiden kysynnän kasvu. Vuosina 2011 ja 2012 Yhdysvaltojen markkinoilla sekä raakaöljyn että maakaasun tuotan

12 to on kasvanut erittäin nopeasti. Mittava lisätarjonta on laskenut maakaasun hinnan murto-osaan Euroopan ja Japanin hintatasosta. Öljynjalostuksen pullonkaulojen vuoksi amerikkalaisten raakaöljyjen (WTI ja Midland) hinnat ovat jääneet prosenttia alle Brent-hinnan, kun ne aiemmin olivat sitä hieman kalliimpia. Vientinäkymien odotetaan kirkastuvan ensi vuonna Suomen vientikysyntä pysyy heikkona kuluvana vuonna euroalueen talouden supistuessa edelleen ja maailmankaupan kasvaessa historiaansa nähden vaimeasti. Lisäksi Suomen vienti kasvaa koko ennustejaksolla maailmankauppaa hitaammin, sillä kehittyvien maiden välinen kauppa kasvaa ja toisaalta hiipuneen elektroniikkateollisuuden ja paperiteollisuuden viennin tilalle ei ole vielä ilmaantunut riittävässä määrin korvaavia tuotteita. Suomen viennin volyymi pysyy kuluvana vuonna viime vuoden tasolla. Suomalaisten tavaroiden ja palvelujen kysyntä vilkastuu vasta ensi vuonna, kun maailmankaupan kasvu kiihtyy ja euroalueen epävarmuus vähenee. Vienti pääsee 3,7 prosentin kasvuun. Vuonna 2015 viennin kasvu nopeutuu 4,2 prosenttiin, kun Euroopan kysyntä vahvistuu ja investoinnit lisääntyvät maailmalla. Viennin kasvu pohjautuu ennustevuosina aiempaa enemmän investointeihin liittyvien palvelujen vientiin kehittyville markkinoille. Haastavassa kilpailutilanteessa suomalaisten yritysten innovaatiot ja kustannuskilpailukyky ovat merkittävässä roolissa. Viennin volyymi ei yllä finanssikriisiä edeltäneelle tasolle ennustejaksolla. * Lataa kuva PDF-tiedostona. 10 Vaisu vientikehitys yhdessä heikon kotimaisen kysynnän kanssa vetää kuluvan vuoden tuonnin lievään laskuun. Tuonti kääntyy kuitenkin nousuun ensi vuonna viennin vahvistuessa. Tuonnin volyymi kasvaa runsaat 3 % vuonna Investointien kääntyminen kasvuun ja kulutuksen vauhdittuminen kiihdyttävät tuonnin 3,6 prosentin kasvuun vuonna Viennin ja tuonnin kasvaessa lähes samaa tahtia ennustevuosina nettoviennin vaikutus bkt:n kasvuun jää hyvin vähäiseksi. Vaihtosuhteen heikentyminen hidastuu ennustejaksolla viennin rakenteen muuttuessa. Kuluvana vuonna vientihinnat nousevat maltillisesti ja öljyn hinnan alentuminen hidastaa tuontihintojen nousua. Viime vuoden tapaan kansantalouden tilinpidon mukainen kauppatase on lievästi ylijäämäinen vuosina Kauppataseen ylijäämät jäävät kuitenkin kauas 2000-luvun alun yli kymmenen miljardin ylijäämistä. Koko ulkomaankaupan tase jää kuluvana vuonna reilun miljardin euron verran alijäämäiseksi heikon palvelujen taseen vuoksi. Palvelukaupan alijäämä kuitenkin pienenee ennustejaksolla palvelujen viennin vauhdittuessa, mutta

13 ei ehdi tasapainottua vuoteen 2015 mennessä. Koko ulkomaankaupan tase on n. 0,5 mrd. euroa alijäämäinen v Vaihtotase on alijäämäinen kaikkina ennustevuosina. Alijäämä kuitenkin pienenee viime vuoden n. 3 mrd. eurosta, kun palvelujen ja pääomakorvausten taseet vahvistuvat maailmankaupan kasvun vauhdittuessa. Vuonna 2015 vaihtotaseen alijäämä on alle prosentin bkt:stä. * Lataa kuva PDF-tiedostona

14 Kysyntä ja tarjonta Kuluttajien luottamus ja reaalitulojen kehitys heikkoa Vuoden 2011 jälkeen kotitalouksien reaalitulot ovat käytännössä pysyneet ennallaan. Yksityisen kulutuksen kasvua on kuitenkin ylläpitänyt säästämisasteen lasku. Viime kuukausien aikana kuluttajien kokema epävarmuus on lisääntynyt, minkä odotetaan heijastuvan myös kulutukseen. Kuluttajien luottamusta mittaavan kuluttajabarometrin mukaan ajankohdan edullisuus kestokulutushyödykkeiden hankinnalle koetaan poikkeuksellisen huonoksi. Kestokulutushyödykkeiden kysyntää supistaa tänä vuonna heikon luottamuksen lisäksi se, että viime vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana autojen myynti oli tavanomaista vahvempaa kuluttajien varautuessa huhtikuussa 2012 voimaantulleeseen autoveron muutokseen. Työllisyystilanne alkoi heikentyä jo viime vuoden aikana ja kehityksen odotetaan jatkuvan tänä vuonna samansuuntaisena. Työttömyyden nousun myötä kotitalouksien varovaisuus lisääntyy. Kotitalouksien odotusten heikkenemisestä on näkynyt merkkejä viime kuukausina myös velkaantumiskehityksessä. Alhainen korkotaso on vauhdittanut velkaantumista, mutta kuluneen kevään aikana kotitalouksien velan kasvu on osoittanut hidastumisen merkkejä. Huhtikuussa kotitalouksien velka lisääntyi 3,8 % vuodentakaiseen verrattuna. Velan kasvu oli tuolloin hitaampaa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. * Lataa kuva PDF-tiedostona. 12 Työllisten lukumäärän vähenemisen ja verotusta kiristävien toimenpiteiden myötä kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot pysyvät viimevuotisella tasollaan. Tänä ja ensi vuonna valtion tuloveroasteikkoon ei tehdä inflaatiotarkistuksia ja lisäksi välillisten verojen kiristäminen vauhdittaa kuluttajahintojen nousua. Kulutuskysynnän arvioidaan heikkenevän hienoisesti kuluvan vuoden loppua kohden. Lisäksi kuluvan vuoden alusta lukien toteutettu tv-lupamaksun korvaaminen YLE-verolla pienentää yksityistä kulutusta ja lisää vastaavalla määrällä julkista kulutusta. Vuositasolla yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu tänä vuonna 0,3 prosenttiin. Ensi vuonna kuluttajien odotusten oletetaan kohenevan työllisyystilanteen paranemisen myötä, mikä näkyy kulutuksen kasvun nopeutumisena 0,8 prosenttiin. Voimakkaimmin kasvaa kestokulutushyödykkeiden kuten autojen kysyntä. Kotitalouksien reaalitulot eivät edelleenkään lisäänny ja säästämisasteen arvioidaan jatkavan laskuaan pdf 14

15 Investointikuva heikko parempaa vasta vuonna 2015 Investointiympäristö ja toteutuneet investoinnit ovat olleet alkuvuonna ennustettua heikommat. Eniten supistuivat toimitilainvestoinnit, lähes 15 prosenttia vuodentakaisesta. Asuntoaloitusten nousu näkyi pienenä asuntoinvestointien kasvuna, johon vaikutti mm. asunto-osakkeiden varainsiirtoveron korotuksen voimaantulo maaliskuun alussa. Toinen tilapäinen kasvu oli kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinneissa, jossa tasoa nosti yksittäisen risteilyaluksen käyttöönotto. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti on vähentynyt selvästi alkuvuonna, siksi jopa suurempikin pudotus investointiennusteessa olisi mahdollinen. Kysynnän vähenemistä indikoivat myös maa- ja vesirakennusinvestointien, muiden, aineettomampien, investointien supistuminen ja yritysten tuotannon väheneminen. Investoinnit laskevat kuluvana vuonna vielä hieman ja käänne parempaan tulee vasta ensi vuoden alkupuolella. Silloinkin kasvuluvut jäävät vaatimattomiksi, sillä heikko talouskasvu ei generoi investointeja. Myöskään rahapolitiikan elvytys ei ole nyt yhtä tehokasta kuin viisi vuotta sitten, finanssikriisin alkaessa, koska pankit ovat nostaneet marginaalejaan varautuessaan kireämpiin vakavaraisuusehtoihin. * Lataa kuva PDF-tiedostona. * Lataa kuva PDF-tiedostona. 13 Kaikkien investointierien ennustetaan toipuvan hitaasti v Vain asuntojen korjaamisen arvioidaan kehittyvät melko tasaista 3 %:n vauhtia koko ennusteperiodin ajan. Uusien asuntojen investoinnit kehittyvät paremmin pääkaupunkiseudulla, kun taas muualla maassa uusien myynnissä olevien asuntojen määrän kasvu on jo jonkinmoinen ongelma. Suunnitelmia suurien rakennushankkeiden toteuttamiseksi on olemassa, mutta niiden käynnistäminen edellyttää näkymien kohenemista. Maa- ja vesirakentamisen kehitystä painaa ennen muuta valtion ja kuntien laskevat investoinnit. Investoinnit jäävät kokonaisuudessaan siten vuositasolla vielä hieman tätä vuotta matalammiksi. Yksityisten investointien osuus kansantaloudesta laskee

16 jo noin 16 prosenttiin. Tämä on huolestuttavaa talouden tuotantopotentiaalin kannalta. Ennusteen parhaana vuonna 2015 yksityiset investoinnit kasvavat noin 3,5 prosenttia, eli nopeammin kuin kuuden viime vuoden aikana, mutta hitaammin kuin 2000-luvulla keskimäärin. Koko kansantalouden investointiaste jää siten hieman alle 19 prosenttiin. Nopeimmin kasvavat kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit, kun taas maa- ja vesirakennusinvestoinnit ovat edelleen alamaissa. muutamalla palvelutoimialalla, merkittävimmin kiinteistöalalla, informaatio- ja viestintätoiminnassa sekä rahoitus- ja vakuutusalalla. Myös maa- ja metsätalouden arvonlisäys on kasvanut viime vuoden syksystä lähtien. Tammi-maaliskuussa tänä vuonna kansantalouden tuotanto supistui 0,6 % edellisestä vuosineljänneksestä ja 1,8 % vuodentakaisesta. * Lataa kuva PDF-tiedostona. 14 Kysynnän puute ja talouden rakennemuutos hidastavat tuotannon kasvua Kansantalouden tuotanto on taantumassa. Koko talouden arvonlisäys on supistunut yhtäjaksoisesti jo vuoden ajan. Jyrkintä lasku on ollut jalostustoimialoilla eli teollisuudessa ja rakentamisessa. Teollisuuden tuotannon taso laski ensimmäisellä vuosineljänneksellä 5 % ja rakentamisen 6 % vuodentakaisesta. Viimeisen puolen vuoden aikana kasvua on ollut vain * Lataa kuva PDF-tiedostona. 15 Lähiaikojen tuotantonäkymät ovat yhä vaisuja. Päämarkkinoilla euroalueella taantuma pitenee ja kansainvälisen kaupan kasvun painopiste siirtyy kehittyvien talouksien väliseen kauppaan. Kotimaassa aiempaa suurempi osa yrityksistä ilmoittaa suurimmaksi tuotantonsa kasvun esteeksi kysynnän puutteen. Lisähaasteita tuovat kilpailijamaissa toteutettavat rakenteelliset uudistukset, jotka palkkojen osalta laskevat niiden tuotantokustannuksia suhteessa suomalaisiin tuottajiin

17 Suhdannekäänteen ennustetaan tulevan tänä vuonna. Teollisuudessa yritykset odottavat suhdannetiedustelun mukaan tuotannon kääntyvän kasvuun kesän aikana. Positiivisimmin lähiaikojen kasvunäkymiin suhtaudutaan metsä- ja kemianteollisuudessa sekä rakennustuoteteollisuudessa. Metsäteollisuuden odotuksia nostavat saadut uudet tilaukset, jotka lisääntyivät alkuvuonna. Kemianteollisuudessa kysynnän puute on suhteellisesti pienin ongelma teollisuuden sisällä ja alaa vaivaavat yhtä suurelta osin myös kapasiteettirajoitteet. Sen sijaan metalliteollisuudessa heikko kysyntä vaivaa aiempaa suurempaa joukkoa yrityksiä ja uusien tilausten arvo laski alkuvuonna runsaat 10 %. Teollisuustuotantoa vaimentaa myös metsäteollisuuden pitempään jatkunut rakennemuutos, jossa tuotantokapasiteettia on lisätty kasvavilla markkinaalueilla. Elektroniikkateollisuudessa on käynnissä vastaavanlainen tuotannon uudelleenjako. Teollisuustuotannon lasku jatkuu tänä vuonna toista vuotta peräkkäin ja tuotannon taso jää noin 4½ % viime vuotta pienemmäksi. Kansainvälisen kysynnän kohentuminen kääntää teollisuuden tuotannon kuitenkin ensi vuonna parin prosentin kasvuun, joka nopeutuu kolmeen prosenttiin v * Lataa kuva PDF-tiedostona. 16 * Lataa kuva PDF-tiedostona. 17 Myös rakennusalaa vaivaa kysynnän vähäisyys, varsinkin muussa kuin asuinrakentamisessa. Rakentamisen arvonlisäys supistui alkuvuonna 1,5 % edellisestä vuosineljänneksestä ja runsaat 6 % edellisestä vuodesta. Rakennuslupia on myönnetty alkuvuonna 3 % vähemmän kuin vuosi sitten ja rakennusyritykset odottavat edelleen suhdannenäkymien heikentyvän. Rakennusalan taantuma jatkuu siis tänä vuonna ja tuotanto supistuu noin neljä prosenttia. Ensi vuonna laskuvauhti jo lähes pysähtyy ja kasvuun ala päässee vasta v Korjausrakentaminen ylläpitää alan toimeliaisuutta, sillä uudisrakentaminen supistuu pdf pdf 17

18 * Lataa kuva PDF-tiedostona. 18 Päätoimialoista palvelutuotanto on ainoa, joka ei ole vaipunut taantumaan. Palveluidenkin suhdannetilanne kuitenkin heikkenee edelleen ja kysynnänpuute lisääntyy, kun teollisuudesta tai rakennusalalta ei tule tilauksia ja kaupan myynti laskee. Palvelutuotannolla on edellytykset välttää taantuma, mikäli teollisuuden tuotanto pääsee kasvu-uralle tänä vuonna. Silloin palvelut jäävät keskimäärin viime vuoden tasolle ja lisääntyvät prosentin ensi ja puolitoista prosenttia seuraavana vuonna. Parhaat suhdannenäkymät on tietoja viestintäpalveluissa

19 Työllisyys, hinnat ja palkat Työllisyystilanteen heikkeneminen jatkuu Työllisyystilanne on heikentynyt melko nopeasti kuluvan vuoden alkupuolella. Työllisten määrä oli v tammi-huhtikuussa miltei prosentin verran pienempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona ja tehdyt työtunnit supistuivat vielä enemmän. Viime vuoden kesän jälkeen alkanut työttömyyden kasvu kiihtyi alkuvuonna ja työttömyysaste oli tammi-huhtikuussa keskimäärin reilu puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuoden alkupuolella. Työllisyyden kasvunäkymät ovat vielä ensi vuonna vaimeahkot, sillä työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat heikentävät talouskasvun työllistävyyttä. Lisäksi yritysten oletetaan, etenkin teollisuudessa, pyrkivän hakemaan kasvua ensisijaisesti tuottavuuden kautta, sillä tuottavuuskehitys on ollut viime vuosina poikkeuksellisen huonoa. Vasta vuonna 2015 taloudellisen aktiviteetin vilkastumisen ennakoidaan heijastuvan enenevässä määrin myös työmarkkinoille. Työllisyysennuste perustuu oletukseen tuotannon kasvun käynnistymisestä kuluvan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Kasvun käynnistyminen ei kuitenkaan välittömästi paranna työllisyyttä, joka jatkaa heikkenemistään vielä jonkin aikaa ja tasaantuu sitten viime vuotta selkeästi matalammalle tasolle. Työttömyyden kasvua puskuroi jonkin verran ikääntyvien työttömien siirtyminen vähitellen eläkejärjestelmän piiriin. Toisaalta työttömyysasteen nimittäjä eli työvoima alkaa ennusteajanjaksolla ikääntymisen seurauksena lievästi supistua. Kuluvana vuonna työllisten määrä vähenee 0,7 % ja työttömyysaste kohoaa 8,3 %:iin, eli selvästi suuremmaksi kuin hallituksen tavoite 5 prosentin työttömyysasteesta. * Lataa PDF-tiedosto. 19 Työllisyysaste (15-64 v.) heikkenee vain hieman kuluvana vuonna ja kohoaa seuraavana kahtena vuotena. Työvoiman supistuminen näkyy ennusteperiodilla siinä, että työllisyysaste paranee selvästi vuosina 2014 ja 2015, vaikka työllisten määrä lisääntyy vain vähän. Työllisyysaste nousee vuonna ,6 %:iin. Työllisyysennusteessa on oletettu, ettei tuotannon ja työllisyyden välisessä vuorovaikutuksessa tapahdu olennaista muutosta. Viime vuosina sille on ollut ominaista työllisyyden myönteinen kehitys suhdannetilanteeseen nähden. Tilanne, jossa tuotannon kasvun jatkuessa hyvin vaisuna yritykset alkaisivatkin parantaa kannattavuuttaan enenevässä mää

20 rin irtisanomisten kautta, voisi muodostaa negatiivisen riskin yllä kuvatulle kehitykselle. Kuluttajahintojen nousu odotettua hitaampaa Kansainvälisen talouden odotettua heikompi kehitys sekä ennakoitua synkempi kotimainen taloustilanne on johtanut siihen, että kuluttajahintojen nousu on Suomessa hidastunut alkuvuoden aikana ennakoitua enemmän. Kuluvan vuoden inflaatioennustetta kansallisella indeksillä mitattuna on tässä ennusteessa korjattu alaspäin. Ennuste on, että kuluttajahinnat kohoavat keskimäärin noin 1,7 % prosenttia edellisestä vuodesta. Vaimea talouskehitys on välittynyt hintaindeksiin muun muassa energiahyödykkeiden halpenemisen kautta sekä toisaalta asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen laskun myötä. Arvonlisäverokantojen nosto vuoden vaihteessa näyttää välittyneen kuluttajahintoihin vasta vain osittain. Aiempi arvio oli, että välillisen verotuksen kiristyminen aiheuttaa noin 0,6 prosenttiyksikön nousupaineen kuluvan vuoden inflaatioon. Nyt näyttää siltä, että vaikutus, jota on vaikea ylipäänsä arvioida, jäänee odotuksia pienemmäksi kuluvan vuoden aikana. Tähän viittaa esimerkiksi alkuvuonna heikentynyt yritysten toimintaylijäämä kansantalouden tilinpidossa. Taloussuhdanteen aiheuttaman inflaation hidastumisen ohella myös kireä kilpailutilanne matkaviestinpalveluissa on hidastanut inflaatiota alkuvuoden aikana. Kuluttajien tavallinen arkikokemus hintojen noususta voi tällä hetkellä poiketa paljon hintaindeksin osoittamasta inflaatiovauhdista, sillä erityisesti monet elintarvikkeet ovat kallistuneet tuntuvasti alkuvuoden aikana. * Lataa PDF-tiedosto tästä. 20 Vuoden 2014 kuluttajahintojen keskimääräiseksi vuosimuutokseksi ennustetaan 2,1 %. Kuluvaa vuotta nopeampaa inflaatiota puoltaa myönteisempi taloustilanne ja sen myötä mm. korkojen alenemisen vaikutus kääntyy päin vastaiseksi vuoden aikana. Useat valmisteverot kiristyvät jälleen v. 2014, ja niiden arvioidaan kiihdyttävän inflaatiota noin 0,6 prosenttiyksikköä. Muutoin kustannuspaineet ovat maltilliset mm. aiempaa hillitymmän palkka- ja yksikkötyökustannuskehityksen tai kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta välittyvien paineiden takia. Ennusteperiodin lopulla, vuoden 2015 inflaatioksi odotetaan noin 2 %. Euroalueen yhdenmukaistetulla hintaindeksillä mitattuna Suomen kuluttajahinnat kohoavat noin 2,4 prosenttia kuluvana vuonna. Suomen inflaatiovauhti v on tuntuvasti euroalueen keskimääräistä vauhtia nopeampi, koska euroalueen kuluvan vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi ennustetaan 1,7 %. Ero säilyy suurena myös ensi vuonna. Valtiovarainministeriön ennuste Suomen yhdenmukaistetuksi inflaatioksi on 2,3 % ja euroalueen inflaatioksi 1,5 %. Ennusteperiodin lopulla inflaatiovauhdit lähenevät toisiaan ja ovat

21 1,8 % Suomessa ja euroalueella. Ansiotason nousu hidastuu Työmarkkinaosapuolten marraskuussa 2011 neuvottelema raamisopimus määrittää nimellisten ansioiden nousua hyvin kattavasti vielä kuluvana vuonna. Vuonna 2012 raamisopimuksen mukaiset palkankorotukset nostivat ansiotasoindeksiä 2,9 prosenttia. Muiden tekijöiden kuin sopimuskorotusten vaikutus jäi vain 0,3 prosenttiin, joten nimellinen ansiotasoindeksi kohosi yhteensä 3,2 %. Vuonna 2013 ansiotasoindeksin nousu hidastuu, kun raamisopimukseen kuuluva toinen korotus on ensimmäistä korotusta matalampi. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä nimellisansioiden nousuvauhti hidastui 2,2 %:iin ja sopimuspalkkojen 1,5 %:iin. Sopimuspalkkaindeksin nousun hidastumiseen kuluvana vuonna vaikuttaa osaltaan myös raamisopimukseen vuonna 2012 sisältynyt 150 euron kertaerä. Sopimuskorotusten arvioidaan nostavan ansioita tänä vuonna keskimäärin 1,5 % ja muut tekijät mukaan lukien ansiotasoindeksin odotetaan kohoavan 2,1 %. * Lataa PDF-tiedosto tästä. 21 Vuosien 2014 ja 2015 ansiotason kehitys riippuu uusien työ- ja virkaehtosopimusten sisältämistä palkankorotuksista. Koska tulevien sopimusten ansiotasoa kohottavaa vaikutusta ei vielä tiedetä, ennusteessa on tehty tekninen oletus ansiotason nousun jatkumisesta kuluvan vuoden kaltaisena. Nimellisten ansioiden arvioidaan näin ollen kasvavan 2,1 prosenttia vuosina 2014 ja 2015 ansiotasoindeksillä mitattuna. Tämä ansiotason nousu on selvästi 2000-luvun keskimääräistä vauhtia (3,8 %) hitaampaa, mikä on sopusoinnussa hitaahkon talouskasvun ja vaisun työllisyyskehityksen kanssa. Reaaliansioiden kasvu jää ennustejaksolla erittäin vaimeaksi pdf 21

22 Julkinen talous Julkinen talous edelleen reilusti alijäämäinen Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Veroastetta nostavat veronkorotukset. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Työttömyydestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot nostavat menoastetta. Julkinen velka lisääntyy edelleen joka vuosi sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde lähestyy 60 prosentin rajaa. Valtiontalous pysyy syvästi alijäämäisenä sopeutustoimista huolimatta. Vaimea talouskasvu ei luo edellytyksiä rahoitusaseman tasapainottumiselle ennustejaksolla, vaikka alijäämä pieneneekin. Valtiontalouden arvioidaan olevan ensi vuonna 6 mrd. euroa alijäämäinen kansantalouden tilinpidon käsittein, mikä on 3 % suhteessa kokonaistuotantoon. Verotuloarvioita on alennettu, koska keskeisten veropohjien, kuten yksityisen kulutuksen, ansioja pääomatulojen sekä yritysten toimintaylijäämän arvioidaan kasvavan aiemmin arvioitua hitaammin. Budjetin menokehykset ovat varsin tiukat, mikä hillitsee menojen kasvua. Valtion velka jatkaa kasvuaan eikä velkasuhde taitu ennustejaksolla. * Lataa kuva PDF-tiedostona. 22 Myös paikallishallinto pysyy selvästi alijäämäisenä ennustejaksolla. Kokonaistuotannon supistuminen ja veropohjien heikko kehitys hidastaa verotulojen kasvua tänä vuonna. Samalla valtiontalouden sopeutustoimet hillitsevät valtionosuuksien kasvua. Paikallishallinnon investointien määrän arvioidaan supistuvan hieman, mutta kulutusmenot sen sijaan kasvavat väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Kuntien menojen kasvun arvioidaan kuitenkin hidastuvan viime vuosien toteutuneelta tasoltaan ennustejaksolla. Vuosina paikallishallinnon alijäämäksi arvioidaan 1 % suhteessa kokonaistuotantoon. Alijäämien myötä kuntien lainakannan kasvu jatkuu. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema heikkenee tänä vuonna, kun eläke- ja työttömyysmenot kasvavat rahastojen keräämiä tuloja nopeammin. Eläkemenoja kasvattaa eläkeläisten määrän kasvu, indeksikorotukset sekä elä

23 kejärjestelmän kypsyminen, jonka myötä uudet alkavat eläkkeet ovat aiempia korkeampia. Keskimääräiset työeläkemaksut pysyvät tänä vuonna viime vuoden tasolla ja palkkasumman kasvun hidastuminen vaimentaa maksutulojen kasvua. Eläkerahastojen omaisuustulot kasvavat vain vähän. Matala korkotaso hillitsee omaisuustulojen kasvua. Eläkerahastojen ylijäämä pienenee 2,0 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon v Koska työeläkemaksujen oletetaan nousevan aiemmin sovitun mukaisesti 0,8 prosenttiyksikköä v ja 0,4 prosenttiyksikköä v. 2015, rahastojen ylijäämä pysyy ennusteen jatkovuosina lähellä vuoden 2013 tasoa. Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot ja menot pysyvät lähellä tasapainoa koko ennustejakson. 23

24 Taustakuvat * Lataa kuva PDF-tiedostona. 23 * Lataa kuva PDF-tiedostona. 25 * Lataa kuva PDF-tiedostona. 24 * Lataa kuva PDF-tiedostona

25 * Lataa kuva PDF-tiedostona. 27 * Lataa kuva PDF-tiedostona pdf pdf 25

26 Lisätietoja Valtiovarainministeriö 29 Kansantalousosaston suhdanneyksikön päällikkö Mika Kuismanen, puh , gsm Finanssisihteeri Mikko Sariola, puh , gsm Julkinen talous Kansantalousosaston vakausyksikön päällikkö Mikko Spolander, puh , gsm

27 Lukuohjeet ja tulostusversio Tämä digitaalinen julkaisu on luettavissa kaikilla päätelaitteilla niiden käyttöjärjestelmästä tai näytön koosta riippumatta (tietokoneet, tablet-laitteet, älypuhelimet ja tv-vastaanottimet joissa on nettiselain). Julkaisun sisältö skaalautuu automaattisesti kulloinkin käytössä olevalle näyttökoolle. Saat suurennettua kuvat ja kaaviot ruudun kokoisiksi klikkaamalla niitä. Jos katsot julkaisua tietokoneellasi, voit helposti siirtyä sivulta toiselle näppäimistön nuolinäppäimillä ja kosketusnäytöllisellä laitteella vastaavasti pyyhkäisemällä kuvaruutua oikealle tai vasemmalle. Tulostettavissa oleva PDF-versio aukeaa klikkaamalla alla olevaa tulostuskuvaketta. Kuva 1: