Vierasainevalvonta OSA: 3 Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskeva vierasainevalvontaohjelma (96/23/EY) raportointi 2013

Transkriptio

1 Vierasainevalvonta OSA: 3 Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskeva vierasainevalvontaohjelma (96/23/EY) raportointi 2013 Evira 843/041/2014

2 Eviran raportti Hyväksymispäivä Elintarvikehygienia Hyväksyjä Auli Vaarala Esittelijä Lisätietoja Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan yhteistyöryhmä

3 Sisällysluettelo 1 VALVONNAN SUUNNITELMALLISUUS JA SEN TOTEUTUMINEN Yleistä Valvonnan suunnitelmallisuus ja sen toteutuminen TOIMIJOIDEN LAINKUULIAISUUS JA TUOTTEIDEN SÄÄNNÖSTENMUKAISUUS Todettujen säännöstenvastaisuuksien yleisyys ja tyyppi Todettujen säännöstenvastaisuuksien analyysi Todettujen säännöstenvastaisuuksien esiintyminen Todetuista säännöstenvastaisuuksista seuraavien riskien luonne Todettujen säännöstenvastaisuuksien perimmäiset syyt AUDITOINNIT JA MUU SAATU PALAUTE TOIMET TEHOKKUUDEN VARMISTAMISEKSI Toimet toimijoiden lainkuuliaisuuden varmistamiseksi Valvontajärjestelmään liittyvät korjaavat toimenpiteet ARVIO YLEISESTÄ ONNISTUMISESTA MUUTOKSET VASUSSA

4 1 VALVONNAN SUUNNITELMALLISUUS JA SEN TOTEUTUMINEN 1. Yleistä Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevaa vierasainevalvontaohjelmaa toteutetaan vuosittain sekä kansallisen että Euroopan yhteisön lainsäädännön (neuvoston direktiivi 96/23/EY) vaatimuksesta. Sen tavoitteena on valvoa, ettei tuotantoeläinten kasvatuksessa käytetä kiellettyjä aineita ja etteivät elintarvikkeet sisällä eläinten lääkintään sallittujen lääkeaineiden jäämiä yli lainsäädännössä asetettujen raja-arvojen. Ohjelmassa seurataan myös ympäristökontaminanttien esiintymistä ja pitoisuuksia elintarvikkeissa. Näytteenotto pyritään kohdentamaan sinne, missä voi olla mahdollisia ongelmia. 1.1 Valvonnan suunnitelmallisuus ja sen toteutuminen Komission tietokantaan toimitettiin maaliskuun 2012 loppuun mennessä yksityiskohtainen vuotta 2013 koskeva suunnitelma, jossa on esitetty valvontakohteet (eläinryhmät) ja tutkittavat näytemateriaalit, tuotantolukuihin suhteutetut näyte- ja analyysimäärät, käytettävät analyysimenetelmät ja toimenpiderajat. Komission antaminen kommenttien perusteella suunnitelmaan tehtiin pieniä muutoksia vielä loppuvuodesta Komissiolle toimitettiin edelleen kuvaus valvontaohjelman käytännön toteuttamisesta. Osasuunnitelmat laadittiin säädösten mukaisesti erikseen naudoille, sioille, lampaille, hevosille, siipikarjalle (broilerit, kalkkunat), tarhatulle riistalle, luonnonvaraiselle riistalle, maidolle, ruokakalatuotantoon viljelyille kaloille, kananmunille ja hunajalle. Elävistä eläimistä otetuista näytteistä tutkitaan kiellettyjen aineiden jäämiä ja elintarvikenäytteistä kiellettyjen aineiden lisäksi sallittujen eläinlääkkeiden ja ympäristökontaminanttien jäämiä. Evira vastaa suunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta käyttäen apunaan teurastamojen tarkastuseläinlääkärien lisäksi kunnan elintarvikevalvontaviranomaisia. Aluehallintoviranomaiset (AVIT:t) tai niiden määräämät eläinlääkärit ottavat näytteet elävistä eläimistä. Suunnitelluista näytemääristä jäi odotetusti saamatta joitakin näytteitä, mutta tämä oli huomioitu jo ennakkoon lisäämällä miniminäytemääriin muutamia ylimääräisiä näytteitä. Joidenkin eläinlajien teurastusmääriä ja ajankohtia on vaikea ennakoida varmasti ja koska näytteenotto tulee jakaa tasaisesti vuoden mittaan, ei kaikkia pyydettyjä näytteitä ole tarkoituksenmukaista ottaa yhdellä kertaa heti alkuvuodesta. Joitakin analyysejä tehtiin suunnitelmaa enemmän. Suunnitelmassa olleet tutkimukset tehtiin lähes kaikki. Komissiolle ilmoitettujen tulosten määrät täyttävät vaatimukset (100 %). Kohdennetusti otetuista näytteistä (yhteensä 4341 kpl) tehtiin kemiallisia tutkimuksia yhteensä yli kpl. Kiellettyjen aineiden esiintymisen varalta tutkittiin yhteensä 2073 näytettä. Mikrobiologisia tutkimuksia tehtiin 611 kpl. Valvontaohjelman näytteiden jakautuminen eri ryhmien tutkimuksiin on esitetty taulukossa 1. Suunnitelmallisen valvontaohjelmani lisäksi tehtiin tarvittaessa epäilyyn perustuvia tutkimuksia, jotka useimmiten liittyivät todetun määräystenvastaisen näytteen johdosta tehtäviin selvityksiin. Tuloksia tarkastellaan tarkemmin kohdassa 5. 4

5 Taulukko 1. Vierasainevalvontaohjelman näytteiden jakautuminen eri aineryhmien tutkimuksiin vuonna 2013 Eläin tai eläimestä Kielletyt kasvua Sallitut eläinlääkkeet Ympäristö- Yhteensä saatava elintarvike edistävät aineet myrkyt Nautaeläimet Siat Siipikarja Lampaat ja hevoset Hirvet TTarhattu riista umaito l Kala okananmuna khunaja s TOIMIJOIDEN LAINKUULIAISUUS JA TUOTTEIDEN SÄÄNNÖSTENMUKAISUUS 2.1 Todettujen säännöstenvastaisuuksien yleisyys ja tyyppi Kiellettyjen aineiden valvonnassa valvotaan, ettei tuotantoeläinten lääkitsemisessä käytetä kiellettyjä aineita tai tiettyjä aineita lainsäädännön vastaisesti. Näytteitä otettiin sekä elävistä eläimistä että eläimistä saatavista elintarvikkeista ja lisäksi myös eläinten juomavedestä ja rehusta. Sallittujen eläinlääkkeiden jäämävalvonnassa valvotaan, ettei eläinlääkkeiden jäämiä esiinny elintarvikkeessa yli sallittujen raja-arvojen (ns. MRL-arvo, maximun residue limit). Kontaminanttien valvonnassa valvotaan, että ympäristömyrkkyjen pitoisuudet elintarvikkeissa eivät ylitä sallittuja pitoisuuksia. Elintarvike, joka sisältää jäämiä yli sallitun pitoisuuden tai kiellettyä ainetta, on lainsäädännön mukaan elintarvikkeeksi kelpaamaton. Jos tuotantoeläimelle on annettu kiellettyä ainetta, sitä tai siitä saatavaa tuotetta ei saa käyttää elintarvikkeeksi. Vierasainevalvontaohjelmassa määräyksenvastaiseksi ilmoitetaan sellaiset näytteet, joissa on sallitun lääkeaineen tai muun aineen jäämiä sallittua pitoisuutta enemmän tai jos voidaan osoittaa, että eläimiä on lääkitty säädösten vastaisesti tai niille on annettu kiellettyjä aineita (katso myös kohta 2.2.1) Taulukossa 2 on esitetty todetut määräystenvastaiset näytteet ja niiden osuus tutkituista vierasainevalvontaohjelman näytteistä. Näytteitä on otettu kohdennetusti koko maan alueelta ml. Ahvenanmaa. Kiellettyjen aineiden jäämiä ei todettu vuonna 2013, kuten ei aikaisempinakaan vuosina. Tuotantoeläimille sallittujen lääkeaineiden jäämiä ei todettu yhdessäkään näytteessä, mutta ympäristöstä peräisin olevien kontaminanttien jäämiä todettiin yhteensä 33 näytteessä. (Huom. taulukossa on muutettu tulosten ilmoittamistapaa vuonna Taulukossa on verrattu määräystenvastaisten näytteiden lukumäärää ohjelmassa tutkittujen näytteiden kokonaismäärään eikä säädösten edellyttämien tutkimusten kappalemääriin, kuten vielä vuonna Kemiallisten tutkimusten määrissä on huomioitu ns. monijäämämenetelmillä analysoidut yksittäiset yhdisteet eikä ainoastaan aineryhmät, kuten aikaisemmin.) 5

6 Taulukko 2. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmassa todetut määräystenvastaiset näytteet ja niiden osuus tutkituista näytteistä vuonna Vierasaineohjelman Määräysten vastaiset näytteet Todettu jäämä osa-alue kpl / tutkittujen näytteiden määrä Liha-ohjelma / sika 7/58 (virtsa) zearalenoli-alfa Lihaohjelma / tarhattu riista (poro) Lihaohjelma / luonnonvarainen riista (hirvi) 5 / 11 kpl / maksa 8 / 12 kpl / munuainen 4/9 kpl / maksa 8/10 kpl / munuainen kadmium kadmium kadmium kadmium Maito-ohjelma 1/96 aflatoksiini-m1 yhteensä näytteitä, joissa jäämiä: 8 kpl hometoksiinia 25 kpl raskasmetalleja Yhteensä koko ohjelma vuosi : Määräyksenvastaisia tuloksia on verrattu ohjelmassa tutkittujen näytteiden kokonaismääriin ja tehtyjen tutkimusten määriin: lääkejäämiä 0 kpl kontaminantteja 33 / 4341 (näytteiden määrä) 0,76 % 33 / (kem+ mb tutkimukset), joista raskasmetalleja 25 / ,58 % Yhteensä koko ohjelma aikaisemmat vuodet 2012: Määräyksenvastaisia tuloksia on verrattu ohjelmassa tutkittujen näytteiden kokonaismääriin ja tehtyjen tutkimusten määriin: lääkejäämiä 1 / 4424 (näytteiden määrä) 0,02 % 1 / (kem. + mb tutkimukset) kontaminantteja 38 / 4424 (näytteiden määrä) 0,86 %, joista raskasmetalleja 29/ ,66% 38 / (kem + mb tutkimukset) 2011: Määräyksenvastaisia tuloksia on verrattu ohjelmassa tutkittujen näytteiden kokonaismääriin ja tehtyjen tutkimusten määriin: lääkejäämiä 1 / 4369 (näytteiden määrä) 0,02% 1 / (kem. + mb tutkimukset) kontaminantteja 48 / 4369 (näytteiden määrä) 0,1,1%, joista raskasmetalleja 45/4269 1,03 % 48 / (kem + mb tutkimukset) 2010: Määräyksenvastaisia tuloksia on verrattu ohjelmassa tutkittujen näytteiden kokonaismääriin. lääkejäämiä 0 kpl 30 / 4344 (näytteiden määrä) 0,6 % 30 / (kem + mb. tutkimusta) 2009: Määräystenvastaisia tuloksia on verrattu ohjelmassa tutkittujen 6

7 näytteiden kokonaismääriin. Huom. kemiallisten tutkimusten määrissä on huomioitu monijäämämenetelmillä analysoidut yksittäiset yhdisteet. 2/ 4349 (näytteiden määrä) 0,05 % 2 / (kem + mb. tutkimusta) 44 / 4349 (näytteiden määrä) 1,0 % 44 / (kem + mb. tutkimusta) 2008: Määräystenvastaisia tuloksia on verrattu näytteistä tehtyjen tutkimusten määriin. Kemiallisten tutkimusten määrissä on huomioitu tehdyt analyysit lääkeaineryhmäkohtaisesti. 1 / 4781 (kem. tutkimusta) 0,02 % 24 / 4781 (kem. tutkimusta) 0,5 % 1/ 5364 (kem + mb tutkimukset) 0,02 % 24 / 5364 (kem + mb tutkimukset) 0,4 % Jos vierasainevalvontaohjelman näytteestä osoitetaan jäämiä toimenpiderajan ylittävä pitoisuus, tapaus selvitetään virallisesti ja tarvittaessa otetaan lisänäytteitä ns. epäilynäytteitä. Myös lihantarkastuksen yhteydessä otetaan tarvittaessa näytteitä epäilyn perusteella. Seitsemästä sian virtsanäytteestä osoitettiin pieniä määriä alfazearalenolia. Samojen tuottajien eläimistä otettiin teurastamolla yhteensä 14 uutta näytettä, joista kahdesta osoitettiin vielä pieniä määriä jäämiä. Yhdestä tilamaitonäytteestä osoitettiin aflatoksiini-m1 ja selvitysten yhteydessä otettiin yksi maitonäyte. Yhdestä vierasainevalvontaohjelmaan kuuluvasta sian virtsanäytteestä osoitettiin pieni määrä 2-tiourasiilia. Tapauksen virallisen selvityksen yhteydessä otettiin kolme uutta näytettä (ns. epäilynäyte), joissa ei osoitettu jäämiä. Yhteensä kolmesta naudan seeruminäytteestä osoitettiin pieniä pitoisuuksia beta-testosteronia. Yhdestä teurastamolla lihantarkastuksen yhteydessä epäilyn perusteella otetusta nautanäytteestä osoitettiin karprofeeni-jäämiä raja-arvon ylittävä pitoisuus. Tuloksien analyysi tehdään kohdassa 2.2. Täydentävät ehdot: Vuodesta 2010 alkaen eläinlääkejäämiä koskeva vierasainevalvonta on osa elintarvikkeiden tuotantoa koskevaa täydentävien ehtojen valvontaa. Kiellettyjen aineiden valvonta on ollut jo vuodesta 2006 alkaen osa täydentävien ehtojen valvontaa. Jos vierasainevalvonnan näytteestä osoitetaan lääkejäämiä rajaarvojen ylittävä määrä tai tuotantoeläimille kiellettyjä aineita, valvonta laajenee tarvittaessa täydentävien ehtojen valvonnaksi. Vuonna 2013 osoitettiin yhdestä teurastamolla lihantarkastuksen yhteydessä epäilyn perusteella otetetusta nautanäytteestä karprofeeni-jäämiä raja-arvon ylittävä pitoisuus. Ns. epäilynäyte oli otettu, koska teurastamolla oli havaittu eläimessä tuoreita pistosjälkiä. Tapaus selvitettiin virallisesti ja se laajennettiin myös täydentävien ehtojen valvonnaksi. 2.2 Todettujen säännöstenvastaisuuksien analyysi Todettujen säännöstenvastaisuuksien esiintyminen Vierasainevalvontaohjelmassa vuonna 2013 todettiin yksi määräystenvastainen maitonäyte (aflatoksiini-m1). Riista-eläinten sisäelinten raskasmetallipitoisuudet (kadmium) olivat koholla aikaisempien vuosien tapaan. Seitsemästä sian virtsanäytteestä osoitettiin alfa-zearalenolia. Määräystenvastaisuudet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 7

8 Kiellettyjen aineiden jäämät o Kiellettyjen aineiden jäämiä voidaan osoittaa tapauksissa, joissa tuotantoeläintä on lääkitty säädösten vastaisesti esimerkiksi kasvua lisäävillä hormoneilla. Joidenkin kiellettyjen aineiden metaboliittien jäämiä voidaan osoittaa pieniä pitoisuuksia myös tilanteissa, joissa eläimelle ei ole annettu mitään kiellettyä ainetta. Esimerkiksi karjuilla voi esiintyä luonnollisesti kohonneita testosteronipitoisuuksia. o Kolmen naudan seeruminäytteestä osoitettiin pieniä pitoisuuksia betatestosteronia (< 25,7 µg/kg). Yhdessä tapauksessa tehtiin viralliset selvitykset, eikä lääkityssäädösten vastaista toimintaa todettu. o Yhdestä sian virtsanäytteestä osoitettiin tyreostaatteihin kuuluvan 2- tiourasiilin jäämiä (10,3 µg/kg). Virallisissa selvityksissä ei todettu kiellettyjen aineiden käyttöä, eikä selvitysten yhteydessä otetuissa ns. epäilynäytteissä todettu 2-tiourasiilin jäämiä. Pieniä tiourasiilipitoisuuksia voi esiintyä esimerkiksi silloin, jos eläimen rehussa on ollut ristikukkaisia kasveja. o Kiellettyjä aineita koskevat tulokset ilmoitetaan EU:n komissiolle ns. määräystenvastaisina ainoastaan siinä tapauksessa, että virallisten selvitysten perusteella on todettu eläintä lääkityn säädösten vastaisesti. Tapausten yhteydessä tehdyt selvitykset raportoidaan lyhyesti komissiolle myös niissä tapauksissa, joissa ei ole epäiltävissä eläinten laitonta lääkitsemistä. Vuonna 2013 ei todettu kiellettyjen aineiden käyttöä. Sallittujen eläinlääkkeiden ja kokkidiostaattien jäämät: o Sallitun eläinlääkkeen jäämän löytyminen elintarvikkeesta voi johtua eläinlääkärin virheellisestä toiminnasta (väärä lääke väärälle eläimelle, tuottajalle ilmoitettu varoaika väärin verrattuna annettuun lääkeannokseen), viljelijän virheellisestä toiminnasta (itse lääkitseminen, eläinten merkitseminen huonosti, varoajan noudattamatta jättäminen) tai eläimestä johtuvista syistä, kuten eläinyksilön hidastuneesta aineenvaihdunnasta esimerkiksi sairauden vuoksi. o Vuonna 2013 vierasainevalvontaohjelmassa ei todettu sallittujen lääkeaineiden jäämiä raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia. o Yhdestä lihantarkastuksen yhteydessä naudan lihaksesta otetusta epäilynäytteestä osoitettiin tulehduskipulääkkeenä käytettävää karprofeenia raja-arvon ylittävä määrä (780 µg/kg > 500µg/kg = MRL-arvo). Tapauksen virallisen selvityksen yhteydessä todettiin, että viljelijä oli toimittanut naudan teuraaksi vahingossa ennen varoajan päättymistä. o Sallittuja eläinlääkkeitä ja kokkidiostaattijäämiä koskevat tulokset raportoidaan EU:n komissiolle aina, jos sallittuja pitoisuuksia koskevat raja-arvot ylittyvät. Myös tapausten yhteydessä tehdyt selvitykset raportoidaan lyhyesti komissiolle. Ympäristökontaminanttien jäämät: o Ympäristöstä peräisin olevien aineiden pitoisuuksiin elintarvikkeessa on viljelijän yleensä vaikea vaikuttaa. Jos viljelijä tietää tai epäilee, että elintarvikkeeseen voi joutua jotakin ympäristömyrkkyä (esimerkiksi raskasmetalleja tai homemyrkkyjä), hänen on muutettava toimintatapojaan sellaisiksi, ettei elintarvikkeiden turvallisuus vaarannu. o Seitsemästä sian virtsanäytteestä osoitettiin pieniä määriä alfazearalenoli-homemyrkkyä (1,6 9,4 µg/kg). Samojen tuottajien eläimistä otettiin teurastamolla yhteensä 14 uutta näytettä, joissa kahdessa todettiin vielä pieniä määriä jäämiä. Zeranoli on kielletty kasvunedistäjä, mutta sitä tutkittaessa analyysissä tulee esille mm. alfa- ja 8

9 o o beta-zearalenoli, joita muodostuu Fusarium-homeen aineenvaihduntatuotteena. Yhdestä maitotilalta otetusta maitonäytteestä osoitettiin raja-arvon ylittävä pitoisuus aflatoksiini-m1-homemyrkkyä (0,065µg/kg > 0,050 µg/kg). Selvitysten yhteydessä otettiin uusi näyte, joka oli säädösten mukainen. Jos rehun säilönnässä on ongelmia, voi hometta muodostua pieniä määriä, eikä sitä voida havaita ilman kemiallista analyysiä. Tarvittaessa tehdään tutkimuksia myös tilan käyttämästä rehusta sen laadun selvittämiseksi. Suuresta osasta tarhatun ja luonnonvaraisen riistan maksa- ja munuaisnäytteitä (25/42) osoitettiin kadmiumia kuten aikaisempinakin vuosina. Vapaana elävien eläinten ravinnon käyttöön ja sitä kautta eläimen elimistöön joutuvien kontaminanttien määrään on vaikea vaikuttaa. Myös eläimen ikä teurastushetkellä vaikuttaa asiaan. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmassa osoitetaan vuosittain yksittäisiä määräystenvastaisia näytteitä. Vuonna 2012 määräystenvastaisia jäämäpitoisuuksia osoitettiin yhteensä kuudesta naudan virtsanäytteestä (2-tiourasiili, zearalenoli-alfa), kolmesta sian virtsanäytteestä (zearalenoli-alfa),yhdestä hunajanäytteestä (lyijy), yhdestä poron lihasnäytteestä (ivermektiini) sekä riistaeläinten (poro ja hirvet) maksa- ja munuaisnäytteistä (28/38). Vuonna 2011 määräyksenvastaisia jäämäpitoisuuksia osoitettiin kolmesta maitonäytteestä (bentsyylipenisilliini, aflatoksiini-m1), yhdestä sian munuaisnäytteestä (okratoksiini) ja riistaeläinten, porojen (13/20) ja hirvien (32/40) maksa- ja munuaisnäytteistä (kadmium, lyijy). Vuonna 2010 määräystenvastaisia jäämäpitoisuuksia osoitettiin ainoastaan riistaeläinten, porojen (13/22) ja hirvien (17/24) maksa- ja munuaisnäytteistä. Vuonna 2009 määräystenvastaisia jäämäpitoisuuksia osoitettiin kahdesta kananmunanäytteestä (salinomysiini, narasiini) sekä riistaeläinten, porojen (12/18), peurojen (5/13) ja hirvien 25/38) maksa- ja munuaisnäytteistä. Vuonna 2008 määräystenvastainen jäämäpitoisuus osoitettiin yhdestä kalanäytteestä (oksitetrasykliini) sekä riistaeläinten porojen (9/11), peurojen (5/15) ja hirvien 9/24) maksa- ja munuaisnäytteistä. Vuonna 2007 määräystenvastaisia jäämäpitoisuuksia osoitettiin kahdesta sian munuaisesta (oksitetrasykliini, okratoksiini) ja kahdesta maitonäytteestä (aflatoksiini) sekä riistaeläinten, porojen (6/51) ja hirvien (20/44), maksa- ja munuaisnäytteistä (kadmium). Tilanne on ollut vastaava jo useina vuosina. Vierasainevalvontaohjelman yhteydessä ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena tarkastella tuloksia eri AVI:jen välillä. Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskeva vierasainevalvontaohjelma kohdistuu alkutuotantoon, joten tuloksiin vaikuttava säännöstenvastainen toiminta koskee ensisijaisesti alkutuotantoa. Tuotantoketjun kriittinen piste on tilalla, jolla kasvatetaan tuotantoeläimiä ja eläimistä vastaavan viljelijän toiminta on tärkein tekijä. Kriittisenä pisteenä voi olla myös tilan eläimiä hoitavan eläinlääkärin toiminta. Joissakin tapauksissa kriittinen piste voi olla myös eläinten kuljettaminen teuraaksi (eläinten rauhoittaminen kuljetuksen ajaksi). Riistaeläinten osalta kriittiseen pisteeseen vaikuttaminen on vaikeampaa, sillä sekä luonnonvaraiset riistaeläimet että pääosa tarhatuista riistaeläimistä (porot) liikkuvat vapaasti ja eläimet ovat näin ollen alttiita ympäristöstä peräisin oleville aineille. 9

10 2.2.2 Todetuista säännöstenvastaisuuksista seuraavien riskien luonne Sallittujen eläinlääkkeiden jäämät voivat aiheuttaa ongelmia elintarvikkeiden turvallisuudelle. Yksittäisissä harvinaisissa tapauksissa MRL-arvon ylittävä jäämäpitoisuus voi aiheuttaa erittäin herkälle ihmiselle esim. allergiaoireita. Tavallisesti jäämävalvonnassa esiin tulevat yksittäiset jäämäpitoisuudet ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niistä aiheudu kuluttajalle akuuttia vaaraa. Pienet pitoisuudet mikrobilääkeaineita voivat aiheuttaa elintarviketeknologisia haittoja häiriten esimerkiksi juuston tai kestomakkaran valmistusta. Koska eläinlääkkeitä käytetään yksittäisen eläimen tai eläinryhmän sairauden hoitoon, niistä saatava hyöty eläimen tai eläimien kannalta katsotaan yleensä suuremmaksi kuin jäämistä mahdolliset aiheutuvat haitat. Kontaminanttien aiheuttamaa riskiä on vaikeampi arvioida, koska elintarvikkeiden sisältämien kontaminanttien määrästä ei voi olla varma analysoimatta tuotetta ja näin ollen mahdollisen riskin ennakoiminen on vaikeaa. Myös ongelman poistaminen voi olla hankalaa, jos kyseessä on luonnossa luonnollisesti esiintyvä aine (esim. kadmium). Sen sijaan, jos kyse on esimerkiksi rehuissa esiintyvistä homemyrkyistä, viljelijä voi vaikuttaa toimintatapojensa muutoksilla rehun laatuun. Periaatteessa useiden pienten riskien (jäämien esiintyminen) kumuloituminen voi aiheuttaa yleisen riskitason lisääntymistä, mutta käytännössä tämä on elintarvikkeissa olevien eläinlääkejäämien osalta erittäin epätodennäköistä. Koska yleisesti on tiedossa, että riistaeläinten sisäelinten raskasmetallipitoisuuden ovat kohonneet, riskinhallintatoimena on Suomessa säädetty, että yli yksivuotiaan hirven maksaa ja munuaisia ei hyväksytä elintarvikkeeksi Todettujen säännöstenvastaisuuksien perimmäiset syyt Sallittujen lääkeaineiden jäämistä aiheutuvat määräystenvastaisuudet johtuvat usein erilaisista inhimillisistä tekijöistä, esimerkiksi lomittaja on vahingossa lypsänyt hoidetun lehmän maidon tankkiin. Joissakin tapauksissa viljelijä on lähettänyt huolimattomuuttaan lääkityn eläimen teuraaksi ennen varoajan päättymistä. Useissa tapauksissa varoaikoja on kuitenkin noudatettu ohjeiden mukaisesti, eikä lääkejäämien esiintymiseen voida osoittaa selvää syytä. Eläimen yksilöllinen aineenvaihdunta voi aina vaikuttaa tulokseen. Periaatteessa tuottaja voi tietoisesti ottaa riskin ja lähettää eläimen teuraaksi säännöstenvastaisesti varoajan aikana, mutta tämä ei juuri hyödytä taloudellisesti. Eläinlääkärin antama oikea hoito oikealla lääkeannoksella ja siitä annetut ohjeet viljelijälle ovat tärkeitä askeleita elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi. Viljelijä voi vaikuttaa edelleen tuottamansa elintarvikkeen laatuun noudattamalla hänelle annettuja ohjeita eläimen hoidosta ja tarvittavasta varoajasta. Viljelijälle voi aiheutua suuriakin kustannuksia määräystenvastaisen tuotteen aiheuttamista selvityksistä ja sen lisäksi tapaus voi johtaa viljelijän saamien tukien leikkaamiseen. Kontaminanttien löytymistä elintarvikkeesta on vaikea arvioida ilman tutkimuksia. Elintarvikkeessa oleviin jäämäpitoisuuksiin vaikuttavat mm. eläimen syömän rehun alkuperä (jolloin tilan maantieteellinen sijainti ei ole välttämättä ratkaisevaa), laidunmaan ominaisuudet ja juomaveden ominaisuudet. Riistaeläinten syömään rehuun ei juuri voi vaikuttaa. Viljelijä voi osaltaan vaikuttaa tilalla esimerkiksi huolehtimalla rehujen asianmukaisesta valmistuksesta ja säilytyksestä (hometoksiinit) ja tarvittaessa ottamalla yhteyttä valvontaviranomaiseen ohjeiden saamista varten. Epäillessään kontaminanttiongelmia tai tietäessään, että sellaisia on olemassa, viljelijän tulee puuttua asiaan tilanteen korjaamiseksi. Säännöstenvastaisuudet eivät yleensä johdu tiedon puutteesta, sillä suomalaiset viljelijät ovat pääsääntöisesti hyvin valveutuneita ja eläinten lääkitystä ja vierasainevalvontaa koskevat säädökset ovat olleet voimassa jo vuosia. Myös esimerkiksi meijerien maidontuotannon neuvojat neuvovat viljelijää laatusopimusten puitteissa varmuu- 10

11 den vuoksi testaamaan lääkityn eläimen maidon mikrobilääkejäämien varalta ennen maidon toimittamista meijeriin. Joissakin tapauksissa taustalla saattaa olla viljelijän välinpitämättömyys, mutta silloin on useimmiten kyseessä tilanne, jossa viljelijällä on muitakin tilan pitoon liittyviä ongelmia ja koko tilan toiminta on mahdollisesti loppumassa. Vierasainevalvontaohjelman kustannukset kerätään elinkeinolta tuotantomäärien perusteella, ei yksittäisen näytteenottamisen perusteella, joten viljelijä ei voi suoranaisesti vaikuttaa valvonnan hintaan. Valvonnassa otettavat näytemäärät perustuvat tuotantolukuihin ja EU-säädöksiin, joten valvonnan määrä on samalla tasolla koko EU:n alueella. Sitä voinee pitää riittävänä. Valvonta toteutetaan suunnitelmien mukaan. Lainsäädännössä on riittävät säännökset siitä, miten toimitaan määräystenvastaisten tuotteiden kohdalla ja miten selvitykset on tehtävä. Myös seuraamuksista on selvät säännökset ja viljelijät ovat niistä tietoisia. 3 AUDITOINNIT JA MUU SAATU PALAUTE Eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevaa vierasainevalvontaa koskeva tarkastus tehtiin EU:n elintarvike- ja eläinlääkintötoimiston (Food and Veterinary Office, FVO) toimesta Suomeen toukokuuta Samassa yhteydessä tarkastettiin myös Baltian alueen kaloihin kohdistuvaa dioksiini, furaani ja PCB- valvontaa. Edellisen kerran vierasainevalvontaohjelman toteuttamista koskeva FVO:n tekemä tarkastus oli vuonna Seuraavassa on esitetty poimintoja FVO:n auditoijien tärkeimmistä havainnoista, jotka esitettiin vuonna 2013 tehdyn tarkastusmatkan yhteydessä: Vuonna 2009 todettiin, että vierasainevalvontaohjelmaa koskevat puitteet ovat vaatimusten mukaiset. Vuonna 2013 todettiin lisäksi, että valvontaohjelma on toteutettu tehokkaasti. Jäämävalvontaohjelman suunnittelussa käytetyt menettelyt ja periaatteet vastaavat EU:n vaatimuksia. Ohjelmassa tutkittavat aineet on valittu riskiperusteisesti ja huomioon on otettu mm. tuotantoeläimille tarkoitettujen lääkeaineiden saatavuus ja analyysimenetelmiin kohdistuvat vaatimukset. Jäämävalvontasuunnitelman täytäntöönpanosta todettiin mm., että kaikkia näytteitä ei ollut otettu ohjeiden mukaan vaan esimerkiksi väärän ikäisiltä tai väärää sukupuolta edustavilta eläimiltä. Lisäksi kaikkia näytteenottopöytäkirjoja ei ollut täytetty kokonaan tai ohjeiden mukaisesti. Tavoitteeksi asetettuja analyysien toimitusaikoja tulee noudattaa, mikä mahdollistaa puolestaan sen, että tarvittaessa määräystenvastaisten tulosten johdosta tehtävät selvitykset voidaan aloittaa viivytyksettä. Tarkastuksessa todettiin, että laboratoriotutkimusten tekemiseen sovittu 30 vuorokauden suoritusaika jäi edelleen usein saavuttamatta, eikä FVO:n suositusta vuodelta 2009 oltu siten täysin toteutettu. Riippumattoman tarkastusyksikön tai -elimen suorittamia sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia ei olla tehty. Vaatimustenvastaisten tulosten jatkoseuranta oli ollut tehokasta, vaikka joissakin tapauksissa näytteen vastaanottamisen ja tulosten raportoimisen välinen aika oli pitkä. Toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoitetaan myös laitosten omavalvontaohjelmissa havaituista vaatimustenvastaisista tuloksista, mikä parantaa eläinperäisten elintarvikkeiden vierasainetilanteesta käytettävissä olevia tietoja. 11

12 Laboratorioiden akkreditointi, validoitujen menetelmien käyttäminen ja useimmiten onnistunut osallistuminen pätevyyskokeisiin osoittavat sen, ettlaboratoriokapasiteetti on riittävää. Standardiliuosten säilyvyyttä ei ollut aina varmistettu riittävästi. FVO antoi vierasainevalvontaohjelman toteuttamista koskien seuraavat suositukset: 1) Otetaan käyttöön sisäiset ja ulkoiset tarkastukset, joihin kohdistuu riippumatonta valvontaa, jäämien seuranta- ja valvontajärjestelmän tehokkuuden arvioimiseksi asetuksen (EY) N:o 882/ artiklan 6 kohdan vaatimusten mukaisesti 2) Varmistetaan kaikkien näytteiden, erityisesti kohdennettujen ja epäilyyn perustuvien näytteiden, varmistusanalyysien oikea ajoitus tulosten oikean tulkinnan takaamiseksi päätöksen 2002/657/EY 6 artiklan mukaisesti, jotta voidaan mahdollistaa kaikkien epäilyn kohteena olevien eläinten ja niistä valmistettujen tuotteiden jatkoseuranta tai tutkinta ja näin ollen direktiivin 96/23/EY 18 artiklan oikea täytäntöönpano. 3) Varmistetaan, että standardien stabiilisuus (analyytit liuoksessa) varmistetaan ja määritetään päätöksen 2002/657/EY liitteessä I olevan kohdan vaatimustenmukaisesti. Taulukkoon 3. on koottu eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmaa koskevat sisäiset auditoinnit, auditoinnin kohteena ollut viranomainen, auditointien määrät ja teemat sekä keskeiset havainnot. Vuonna 2013 sisäisiä auditointeja ei tehty. Taulukko 3. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden vierasainevalvontaohjelmaa koskevat sisäiset auditoinnit vuonna 2013 Auditoinnin kohteena ollut viranomainen Evira / tarkastuseläinlääkäri AVI Auditointien määrä ELY-keskus Kunta Valtuutettu tarkastaja jne Auditoinnin teema(t) Keskeiset havainnot ei osallistu vierasainevalvontaohjelman toteuttamiseen ei osallistu vierasainevalvontaohjelman toteuttamiseen 4 TOIMET TEHOKKUUDEN VARMISTAMISEKSI 4.1 Toimet toimijoiden lainkuuliaisuuden varmistamiseksi Seuraamuksia ei annettu vuonna Jos eläimessä tai eläimestä saatavassa elintarvikkeessa osoitetaan kiellettyjä aineita tai elintarvikkeessa sallittujen aineiden jäämiä raja-arvojen ylittäviä määriä, tapaus selvitetään säädösten mukaisesti. Valvonta laajenee tarvittaessa täydentävien ehtojen valvonnaksi, mikä tarkoittaa viljelijän kannalta mahdollisesti huomattaviakin tukileikkauksia hänen saamistaan maataloustuista. Yhdessä tapauksessa valvonta laajeni täydentävien ehtojen valvonnaksi ja viljelijälle ehdotettiin laiminlyönnistään tukileikkausta. 12

13 4.2 Valvontajärjestelmään liittyvät korjaavat toimenpiteet Valvontajärjestelmää pyritään jatkuvasti parantamaan ja toimintatapoja kehittämään. Vuoden 2010 alusta alkaen eläinlääkejäämiä koskevien säädösten noudattaminen on ollut osa elintarvikkeiden tuotantoa koskevien täydentävien ehtojen valvontaa. Kiellettyjen aineiden valvonta on ollut osa täydentävien ehtojen valvontaa jo vuodesta 2006 alkaen. Jos näytteessä todetaan olevan kiellettyjä aineita tai eläinlääkkeiden jäämiä raja-arvon ylittävä määrä, valvonta laajenee tarvittaessa täydentävien ehtojen valvonnaksi. Vuoden 2013 aikana On parannettu yhteydenpitoa näytteenottajiin aikataulujen sovittamiseksi. Vierasainevalvontaa on käsitelty esimerkiksi läänineläinlääkärien koulutuspäivillä ja sekä teurastamoiden tarkastuseläinlääkärien ja lihantarkastajien jatkokoulutuspäivillä sekä virkaeläinlääkäreiden tehtäviin liittyvillä koulutuspäivillä. Aihe on ollut esillä myös Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa järjestetyllä erityisesti lihantarkastukseen liittyvällä kurssilla. Varsinaisia resurssimuutoksia ei ole tapahtunut. Vierasaineiden analytiikassa käytettäviä määritysmenetelmiä on kehitetty ja ne on validoitu yhteisövaatimusten mukaisesti. Komission vuonna 2009 ja 2013 tekemien tarkastuskäyntien perusteella annetut suositukset otettiin huomioon mahdollisuuksien mukaan myös vuoden 2013 valvontaohjelmassa ja sen suunnittelussa samalla tavalla kuin aikaisempinakin vuosina. Taulukkoon 4 on koottu viranomaisille annettujen näytteenotto-ohjeiden määrät vuosina Ohjeet noudattavat aikaisempaa muotoa, mutta niitä on päivitetty tarvittavilta osin vuodelle Taulukko 4. Viranomaisille annettujen vuonna 2013 päivitettyjen ohjeiden määrä Ohjeet toimijoille ei ole ei ole ei ole ei ole - päivitytetyt, kpl - uudet, kpl Ohjeet viranomaisille - päivitetyt, kpl uudet, kpl 1 5 ARVIO YLEISESTÄ ONNISTUMISESTA Vierasainevalvontaohjelma onnistui kokonaisuudessaan hyvin. Sillä saavutettiin ohjelmalle asetetut tavoitteet. Valvontatulosten perusteella voidaan todeta myös, että viljelijät noudattavat eläinten lääkityksestä annettuja säädöksiä hyvin. Virallinen valvonta oli riittävän tehokasta ja sillä saavutettiin asetusten 882/2004 ja 178/2002 vaatimukset. Komission tarkastusmatkan raportin perusteella: Jäämien valvontasuunnitelma on riskiperusteinen ja EU:n lainsäädännön vaatimusten mukainen. Toimivaltaisen keskusviranomaisen Eviran laatimien näytteenotto-ohjeiden ja tarjoaman koulutuksen ansiosta se on myös toteutettu tehokkaasti suunnitelmien mukaan. 13

14 Vierasainevalvontaohjelma on vakiintunut osa valvontaa ja sitä on toistaiseksi priorisoitu riittävästi. Resurssit palvelivat tavoitteiden saavuttamista. Mahdollisista kentän resurssiongelmista ei ole tullut yksittäisiä tilanteita lukuun ottamatta toistaiseksi sellaista viestiä, että vierasainevalvontaohjelman toteuttaminen nykyisellä tavalla olisi vaarassa. Viranomaisten välillä oleva koordinaatio oli riittävää tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Pääosin valvonta oli riittävän riskiperusteista annettujen vaatimusten täyttämiseksi. Koska vierasainevalvontaohjelman toteuttamisen periaatteet ovat pitkälle säädetty EY-lainsäädännössä, ei yksittäinen jäsenmaa voi toteuttaa kaikkia haluamiaan asioita; osa näytteistä joudutaan ottamaan sellaisista tuotteista, joita ei välttämättä katsota kansallisesti tarpeelliseksi. Joissakin tapauksissa näytemäärät herättävät keskustelua, sillä miniminäytemäärä esimerkiksi kananmunien kohdalla tuntuu suurelta. Yhteisölainsäädännössä on odotettavissa muutoksia, joten mahdollisuuksia vapaammasta kansallisesta päätäntävallasta on nähtävissä. 6 MUUTOKSET VASUSSA Tarvittavat muutokset Vasussa ovat varsin pienet, sillä valvontaohjelmaa toteutetaan vuonna 2014 samojen säännösten ja periaatteiden mukaisesti kuin vuonna