Kokkidiostaattien jäämien valvonnasta

Transkriptio

1 ETT seminaari Kokkidiostaattien jäämien valvonnasta Evira rehu- ja lannoitevalvontayksikkö Riitta Rannikko

2 Kokkidiostaatit, eläimet ja rehut Kokkidiostaatteja lisätään siipikarjan rehuihin ehkäisemään kokkidioosia. Kokkidioosi on loisperäinen sairaus siipikarjalla, kalkkunoilla ja kaneilla. Kokkidiostaattia sisältävä rehu = rehu, johon on tarkoituksellisesti lisätty rehun lisäaineena hyväksyttyä kokkidiostaattia = CC-rehu CC-rehuista on mahdollista siirtyä jäämiä seuraavaan rehun valmistuserään Muu kuin kohderehu = rehu, johon ei ole valmistuksessa tarkoituksellisesti lisätty rehun lisäaineena hyväksyttyä kokkidiostaattia = ei-cc-rehu

3 EU säädös kokkidiostaattien siirtymistä rehuissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/8/EY kokkidiostaateille ja histomonostaateille on annettu suurimmat sallitut pitoisuudet muissa kuin kohderehuissa (ei-cc-rehuissa) kansallisesti MMMa 11/2010 haitallista aineista, tuotteista ja eliöistä rehuissa Vastaavasti elintarvikkeille kokkidiostaattien ja histomonostaattien enimmäispitoisuuksista on komission asetus (EY) N:o 124/2009 CC-rehuja valmistettaessa tulee pyrkiä jäämien minimointiin ei-ccrehuissa ns. ALARA-periaatteen (As Low As Reasonable Achievable) mukaisesti

4 Kokkidiostaattien jäämien sallitut tasot 1 % ja 3 % Herkkien eläinlajien ja varoaikana ennen teurastusta käytettävissä rehuissa sallitaan enintään 1 %:n jäämätaso kokkidiotaateille verrattuna kokkidiostaattien suurimpaan sallittuun pitoisuuteen CCrehuissa Herkkiä eläinlajeja mm. munivat linnut elintarviketuotannossa, hevoseläimet Tiukempi raja-arvo on varoaikana ennen teurastusta käytettävissä rehuissa mm. broilereille, kalkkunoille sekä myös kaikille rehuaineille Rehuseosten eläinlajin ja kasvuvaiheen tarkempi määrittely on annettu kullekin kokkidiostaatille erikseen Rajoissa ei ole eroa täys- ja täydennysrehujen välillä Muissa rehuissa sallitaan enintään 3 %:n jäämätaso kokkidiostaateille esim. sikojen rehut

5 Kokkidiostaattien käyttö Suomessa Kokkidiostaattirehuja valmistavia rehutehtaita on 4 ja hyväksyntä kokkidiostaattien käyttöön on lisäksi 4 maatilalla Kokkidiostaatteja käytetään rehujen valmistukseen vuosittain yhteensä n t aktiiviista ainetta Käytössä eniten narasiini / monensiini >> salinomysiini Viranomaisvalvontana kokkidiostaattien jäämiä tutkitaan keskimäärin 40 rehunäytettä / vuosi Periaatteessa mistä tahansa valmistetusta rehusta voidaan analysoida CC-jäämiä pistokoeluonteisesti - myös rehuaineesta, lääkerehusta, esiseoksesta ja jopa CC-rehusta Kokkidiostaattien suurimpien sallittujen pitoisuuksien ylityksiä on ollut n. 0 2 tapausta ja läheltä piti n. 1 3 tapausta vuodessa

6 Viranomaisnäytteenoton painopisteet kokkidiostaateille Rehujen viranomaisnäytteenotossa painotetaan CC-jäämien välitöntä elintarvikesiirtymää erityisesti munivien kanojen rehut, broilerien loppukasvatusrehut Viranomaisnäytteenottoa kohdennetaan myös tilanteisiin, joissa jäämien esiintyminen on todennäköisintä vaihdot CC-rehusta ei-cc-rehuun Esimerkkejä kohdennetuista näytteenottotilanteista a) Raelinjalla CC-rehun jälkeen siirrytään valmistamaan ei-cc-rehua b) Tehtaalla useampi raelinja ja yhteinen sekoittaja. Sekoittaja sekoittaa peräkkäin erän CC-rehua ja sen jälkeen erän ei-cc-rehua c) Lastausasemalla CC-rehun lastauksen jälkeen siirrytään lastaamaan ei-cc-rehua Evira RELA Riitta Rannikko

7 Kohdennettu näytteenotto tehdään usein 3-vaiheisena näytteenottona Rehuerän valmistusaika jaetaan 3 osaan (alkuosaan, keskiosaan ja loppuosaan), kussakin osassa otetaan näyte ja jokainen näyte analysoidaan lopullinen päätös annetaan keskiarvon perusteella 1. näyte voidaan ottaa myös heti erän alussa, koska jäämät eivät ole sallittuja missään vaiheessa tuotantoa ja alkuerä voi päätyä yksittäiselle tilalle Tuotannon vaiheet, tuotantomäärä (x t/h) ja näytteenoton ajankohdat kirjataan ylös, jotta valvonta saa suuntaa antavaa arvioita siitä, miten paljon tutkittavaa rehuerää oli valmistettu, kun näyte otettiin Rehualan toimijan vastuulla on tehdä omassa laadunvarmistuksessa jäämäkokeita säännöllisesti sekä tehdä korjaavia toimenpiteitä, jos jäämiä todetaan.

8 Kokkidiostaattien mittaaminen rehusta Mittasuhteita narasiinille: Rehujen LC-MS/MS -menetelmän määritysraja narasiinille 25 μg/kg soveltuu CC-jäämien mittaamiseen rehuissa Herkkien eläinten raja-arvo narasiinille 700 μg/kg Ei-herkkien eläinten raja-arvo narasiinille 2100 μg/kg HPLC menetelmän raja-arvo narasiinille 3000 μg/kg soveltuu CC-rehujen rehun lisäainepitoisuuden mittaamiseen Elintarvikkeiden raja-arvo narasiinille munissa 2 μg/kg Lääkejäämille rehuissa ei määritelty suurimpia sallittuja pitoisuuksia voimassa nollatoleranssi Evira RELA Riitta Rannikko

9 Kokkidiostaattien jäämien hallinta on rehualan toimijan vastuulla huomioitava HACCP-järjestelmässä Ihannetapauksena erilliset tuotantolaitokset /-linjat CC-rehujen valmistuksessa Tuotantolaitoksen linjojen tekniset ratkaisut hyvin suunniteltuja kattaen esiseosten lisäystekniikat ja pölyn hallinnan Monensiini erittäin elektrostaattinen yhdiste ja takertuu helposti pölynä suodattimiin ym. Säännöllinen tuotannon seuranta Seurataan sekoitus- ja rakeistuslinjojen toimintaa jäämäanalyyseilla ja sekoitustasaisuuden testauksilla Selvitetään todettujen jäämien syyt tapauskohtaisesti tutkien, onko eri linjoilla eroja ym. Ajojärjestyksien suunnittelu Mahdollisimman vähän vaihtoja CC-rehusta ei-cc-rehuun Ei herkkien eläinlajien rehujen valmistusta heti CC-rehujen valmistuksen jälkeen Seulonta- ja prosessipalautteiden hallinta ja huuhteluajot viljajakeilla Miten hallitusti eroon ns. oma rehusta ja huuhtelujakeesta Viimeiseen CC-rehun panokseen ei lisättäisi kokkidiostaatteja??? Saadaanko riittävän tasalaatuista CC-rehua? Täyttyvätkö kokkidiostaattien minimipitoisuustasot rehussa? Toisaalta jäämät seuraavaan rehuun vähenisivät Linkki Evira RELA Riitta Rannikko