LAATUOPAS KÄYTÄNNÖN LAATUMATERIAALI APUNA HOIDON JA HOIVAN HYVÄÄN LAATUUN JA OMAVALVONTAAN

Transkriptio

1 2013 LAATUOPAS KÄYTÄNNÖN LAATUMATERIAALI APUNA HOIDON JA HOIVAN HYVÄÄN LAATUUN JA OMAVALVONTAAN

2 1 TAUSTAA Tämä laatuopas on tarkoitettu käytännön avuksi kunnallisten asumispalveluyksiköiden hoidon ja hoivan hyvään laatuun ja omavalvontaan. Opas liittyy vuosina toimineeseen Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II -hankkeen tavoitteeseen rakentaa asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa. Hankkeen tavoitteena oli tukea hankekuntia muun muassa ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon rakenteen uudistamisessa kohti yksiportaista palvelumallia sekä ottamaan palvelujen suunnittelussa, kohdentamisessa ja järjestämisessä huomioon ikäihmisten ja heidän läheistensä omat voimavarat. Laatutyö käynnistettiin Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus II -osahankkeessa, jossa lähdettiin kehittämään kunnallisten asumispalveluyksiköiden laatua ja omavalvontaa Vanhuspalvelulain ja Seinäjoen ikääntymispoliittisen strategian pohjalta. Laatutyön kehittämisteema koettiin tärkeäksi myös Lapualla ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella, joten kunnallisten asumispalveluyksiköiden laadun kehittämiseen lähdettiin lopulta viiden kunnan (Seinäjoki, Lapua, Kauhava, Evijärvi ja Lappajärvi) yhteistyönä. Kehittämisprosessin laajuuden vuoksi hankittiin asiantuntija-apua prosessin läpiviemiseen ja laatuoppaan kokoamiseen. Asiantuntijana ja oppaan koostajana on toiminut YTT, TtM Riitta Räsänen Laatuhoiva Oy:stä. Ison työpanoksen ja käytännön tietotaidon ovat antaneet myös työryhmien jäsenet eri kunnista ja asumispalveluyksiköistä, sillä laatuoppaan kokoaminen perustui asiantuntijan vetämiin työpajatyöskentelyihin. Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus II -hankkeen projektipäällikkö Päivi Niiranen ja projektisuunnittelija Mirva Ämmälä ovat toimineet koordinoivana tahona järjestellen käytännön toteutusta. Laatutyön prosessia on seurannut ja arvioinut ohjausryhmä, jossa ovat olleet edustettuina Seinäjoen, Lapuan ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vanhustyön johtajat. Laatukansion työstämisen kokonaisuuteen liittyi prosessin alkuvaiheessa asumispalveluyksiköiden ikäihmisille tehty pienimuotoinen kysely asumispalveluiden laadusta ja laadun odotuksista. Kaikissa yksiköissä työntekijät vastasivat ITE-kyselyyn (työyksikön itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä). Työpajojen lisäksi on järjestetty muun muassa työntekijäiltapäivät ja esimiesiltapäivät. Laatuoppaan sisältöä on myös esitelty ja kommentteja pyydetty keväällä 2013 seminaarissa ikäneuvoston jäseniltä ja omaishoitajilta.

3 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Asumispalvelujen toiminta-ajatus Asumispalveluja ohjaavat arvot Asumispalvelujen toimintaperiaatteet ja tärkeimmät linjaukset Asumispalvelujen visio Johtamisjärjestelmä HENKILÖSTÖ Henkilöstöresurssit Henkilöstösuunnittelu Henkilöstöhankinta (rekrytointi) Henkilöstön ammatillinen osaaminen Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet Aloitetoiminta Henkilöstön palkitseminen Henkilöstön hyvinvointi Työterveyshuolto Työturvallisuus Työhyvinvointi Tasa-arvo ja hyvä kohtelu Työaikamuodot TYÖNKULKU JA LAATUKRITEERIT Asiakkaat ja palvelutoiminta Työnkulun ja työtehtävien suunnittelu sekä hallinta Asumispalvelujen asiakkaan palvelu- ja hoitoprosessi Toimintaperiaatteet hoito- ja palvelutyössä TOIMINTAOHJEET ARKITYÖHÖN Viihtyisä ja kodinomainen ympäristö Laitteet ja tarvikkeet Asiakasturvallisuus Asiakkaan asema ja oikeudet...20

4 Hoito- ja palvelusuunnitelma Asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen Liite 2. Varhaisen puuttumisen malli kaltoinkohteluun Asiakastyön sisältö Asiakkaaksi tulo Ulkoilu, liikunta ja viriketoiminta Asiakaslähtöinen puhtaanapito ja hygienia Vaatteet ja ulkonäöstä huolehtiminen Tilojen puhtaanapito ja työhygienia Sairaanhoito Lääkärityö Terveyden edistäminen Hyvä elämän loppuajan hoito Lääkehoito Asiakastietojen käsittely Tietosuoja TALOUS, RESURSSIT JA YHTEISTYÖ Talous Resurssit Yhteistyö ja kumppanuus TULOKSET JA VAIKUTTAVUUS... 30

5 4 1 JOHDANTO Kunnalliset asumispalvelumme ovat ympärivuorokautista, laadukasta, turvallista ja lämminhenkistä hoivakotiasumista ikääntyneille. Siihen kuuluu kaikki ympärivuorokautinen hoiva valvotusta palveluasumisesta aina pitkäaikaiseen laitoshoitoon saakka. Painotamme toiminnassamme: Asiakaslähtöisyyttä: Kaikki lähtee palveluissamme asiakkaasta. Asumispalvelusijoitusten tulee olla oikea-aikaisesti tehtyjä asiakkaan tilanteen ja tarpeiden mukaan. Palvelujen arvoperustaa: Palvelumme perustuvat yhteisesti asetettuihin arvoihin. Myös lait ja asetukset, valtakunnalliset ohjeet ja suositukset sekä hyvät hoitokäytänteet ohjaavat työtämme. Toiminnan päämäärän selkeyttä sekä toiminnan tavoitteellisuutta, oikea-aikaisuutta ja säännöllistä arviointia: Tavoitteemme on tuottaa asiakkaillemme hyvää elämänlaatua. Asiakkaamme saavat oikeaaikaiset, tarpeidensa mukaiset palvelut turvallisesti kirjallisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisina. Kattavaa palvelutarpeen arviointia: Palvelutarpeen arviointi tehdään monialaisesti eri tietolähteitä käyttäen. Siinä ovat apuna 1. asiakkaan ja hänen omaisensa haastattelu, 2. aikaisempi hoitotieto muilta toimitahoilta sekä tietoa SAS-työryhmältä ja hakemuksesta, 3. MMSE- ja RAI-arviointi tai muu toimintakykymittari, ja 4. elämänkulkukaavakkeella kerätty tieto. Asiakkaan voimavarojen arviointia: Palveluissamme lähdemme liikkeelle asiakkaan omista voimavaroista ja todellisista tarpeista seuraavan esimerkin mukaisesti: fyysiset tarpeet ja voimavarat: liikuntakyky, ruokailu, pukeminen/riisuminen, peseytyminen, puhelimen käyttö kognitiiviset tarpeet ja voimavarat: älylliset toiminnot, kuten muisti ja oppiminen psyykkiset tarpeet ja voimavarat: psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys, selviytymiskeinot ja elämänhallinta sekä elämän tarkoituksellisuuden ja mielekkyyden kokemukset sosiaaliset tarpeet ja voimavarat: kokemus ja tunne olla yksilö ja kuulua yhteiskuntaan ja yhteisöön sen arvokkaana jäsenenä, ihmissuhteet/yksinäisyys, vuorovaikutus kulttuuriset tarpeet ja voimavarat: oman kulttuurin merkitys (esim. vakaumus, terveys- ja ikäkäsitys) kielelliset tarpeet ja voimavarat: oma äidinkieli (myös viittomakieli) Selvitämme myös asiakkaan ilmaisemattomia piilotarpeita mahdollisimman hyvin. Asiakkaan toimintakykyä, hyvinvointia ja pärjäämistä edistävää työotetta: Annamme asiakkaalle kaikissa olosuhteissa mahdollisuuden käyttää ja hyödyntää omia jäljellä olevia voimavarojaan. Toiminta-ajatuksemme on kuntouttava arki, eli emme tee asiakkaan puolesta mitään sellaista, josta hän selviytyy itse vaan tuemme häntä omaan tekemiseen ja omatoimisuuteen arjen asioissa. Toimintatapamme ovat ikääntyneitä asiakkaitamme kannustavia ja heistä aidosti välittäviä. Osaamme perustella omatoimisuuteen rohkaisevaa työtapaamme ja sen hyötyjä ikääntyneelle itselleen sekä hänen läheisilleen. Perehdytämme myös omaisia aktivoivaan työotteeseemme ja ohjaamme heitä toimimaan omaisina samojen periaatteiden mukaisesti. Jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja palautejärjestelmää: Kehitämme ja arvioimme toimintaamme saamamme palautteen, säännöllisen arvioinnin ja vertailutietojen avulla. Keräämme suullista palautetta

6 5 jatkuvasti jokapäiväisessä toiminnassa asukkailta, heidän omaisiltaan, henkilöstöltä, yhteistyötahoilta ja opiskelijoilta. Lisäksi keskustelemme säännöllisesti (vuosittain) asiakas-omahoitaja/vastuuhoitajaomaiset -kokoonpanolla, myös yksikön esimies voi olla tarvittaessa mukana. Jokaisessa asumispalveluyksikössä on palautelaatikko kirjallisia palautteita varten. Palautteen avulla arvioimme toimintaperiaatteittemme toteutumista. Lisäksi keräämme asiakaspalautetta määräajoin (1-2 vuoden välein) ja paneudumme sieltä nouseviin arjen työn kehittämistarpeisiin. Henkilöstön merkitystä: Edellytämme, että henkilöstömme on ammattitaitoista, ystävällistä ja sopivaa työskentelemään ikääntyneitten kanssa. Edellytämme ja toteutamme asiakastyön ja toiminnan sisällön kehittämistä ja varmistamme osaamisemme jatkuvalla koulutuksella. Edistämme henkilöstön vastuullisuutta sekä sitoutumista työhönsä ja sen tavoitteisiin oma- ja vastuuhoitajuudella, vertaisoppimisella ja verkostoitumisella. Toiminnan vaikuttavuutta ja laatua: Toimimme avoimesti, eettisesti ja luottamusta herättäen. Arvioimme toimintamme laatua säännöllisesti. Jatkossa tehostamme laadun arviointia sekä parannamme laadun seurantamenetelmien luotettavuutta ja toimivuutta. Toimintamme on avointa ja julkista (lakisääteinen omavalvonta). 1.1 Asumispalvelujen toiminta-ajatus Turvaamme iäkkäille asiakkaillemme hyvän elämän vastaamalla heidän ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarpeisiinsa sen jälkeen, kun he eivät enää pysty asumaan omassa kodissaan runsaidenkaan tukipalvelujen avulla. Asumispalvelujen tehtävänä on ylläpitää ja edistää asukkaiden elämänlaatua, terveyttä ja toimintakykyä sekä toimia osana muuta palveluketjua. 1.2 Asumispalveluja ohjaavat arvot Arvomme noudattavat sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vanhuspalvelujen kokonaisuutta ohjaavia arvoja ja arvostuksia. Sitoudumme työskentelemään näiden arvojen mukaisesti ja puutumme niiden rikkomiseen. Asiakaslähtöisyys on tärkein arvomme. Tätä arvoa tukevat muut seuraavassa luetellut arvomme. Arvot on kuvattu asiakkaan kokemuksina, sekä mitä arvo tarkoittaa ja miten se toteutetaan itse arjen työssä.

7 6 Kunnioittaminen: Ikääntynyt asiakas kokee olevansa kunnioitettu ja arvokas juuri omana itsenään. Palvelumme perustuvat asiakkaan todellisiin tarpeisiin, eivät hänen asemaansa, kulttuuriinsa tai muihin ominaisuuksiin. Turvallisuus: Asiakas kokee olonsa turvalliseksi kaikkina vuorokauden aikoina ja kaikissa tilanteissa. Huolehdimme asiakkaan asuin- ja elinympäristön turvallisuudesta. Käyttämämme toimintamenetelmät ovat turvallisia, vaikuttavia ja ajantasaisia. Reagoimme muuntuviin tilanteisiin hallitusti, nopeasti ja ennakoiden. Sitoudumme siihen, että jokainen työntekijä on ammatillisesti osaava ja hyvin käyttäytyvä. Itsemääräämisoikeus: Asiakkaalla on itsemääräämisoikeus sekä oikeus yksilöllisyyteen, hyvään hoitoon, kohteluun sekä yksilöllisyyden kunnioittamiseen. Kunnioitamme asiakkaan oikeuksia toimia omassa elämässään omana itsenään. Tuemme asiakkaan oikeutta omaisten ja läheisten mukanaoloon. Ymmärrämme työssämme, että asiakkaalla on oikeus ammattitaitoiseen henkilöstöön ja turvalliseen palveluun ja toimimme myös siten. Lämminhenkisyys: Asiakas on yhteisömme täysivaltainen jäsen ja voi kokea yhteisön lämminhenkisenä. Turvaamme asiakkaillemme hyvää elämää ja elämänlaatua sekä kodintuntuisen elinympäristön. Olemme palvelualttiita sekä kohtaamme ja kohtelemme asiakkaitamme hyvin kaikissa tilanteissa. Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys: Asiakas kokee oman yksilöllisyytensä toteutuvan riittävällä ja hänelle sopivalla tavalla. Tuemme asiakasta sovittamaan yhteen omaa yksilöllisyyttään ja yhteisöön kuulumistaan. 1.3 Asumispalvelujen toimintaperiaatteet ja tärkeimmät linjaukset Asumispalvelujen suuntaviivat noudattavat kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä vanhuspalvelujen vastuualueen ylimpiä tavoitteita: Hoito- ja huolenpitotyössä hyödynnämme asiakkaan omia voimavaroja, tuemme ja vahvistamme hänen toimintakykyään ja terveyttään hyviksi todetuilla työmenetelmillä. Varmistamme, että asuinympäristö tukee omatoimisuutta ja hyödynnämme tarvittavaa teknologiaa työssämme. Mahdollistamme sekä asukkaan että hänen perheensä osallistumisen hoitoon ja toimintaan. Oma- tai vastuuhoitajuus on käytössä ja toimivaa. Työmme on myös ennakoivaa huolenpitoa asiakkaan tarpeiden, voinnin ja kunnon mukaan.

8 7 Toimimme työssämme moniammatillisesti, jotta asiakas saa hyvää ja osaavaa hoitoa. Hyödynnämme tutkittua tietoa sekä hyviä toimintatapoja arjen työssämme. Korostamme seuraavia linjauksia turvataksemme asiakkaillemme inhimillisen ja arvokkaan elämän: Luomme asiakkaalle hänen pärjäämistään tukevan kodikkaan asuinympäristön, kodin. Järjestämme palvelut asiakaslähtöisesti asiakkaan todelliset tarpeet huomioiden. Panostamme hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja haittatekijöiden välttämiseen. Palvelumme ovat valtakunnallisen omavalvontasuunnitelman mukaisia. Palvelumme ovat ajantasaisia ja perusteltuja - myös eettisesti -, ne kohdentuvat oikein ja ovat kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Teemme tiivistä ja avointa yhteistyötä omaisten, eri ammattiryhmien sekä muiden sidosryhmien, eri toimijoiden ja palveluntuottajien kanssa. Kehitämme toimintamme laatua seurannan, arvioinnin ja asiakaspalautteen pohjalta. Henkilökuntana olemme työniloista, osaavaa ja motivoitunutta. 1.4 Asumispalvelujen visio Asumispalvelujen visio: Tuemme ikääntyneen asiakkaan hyvää elämänlaatua elämän loppuun saakka. Asumispalvelut ovat monipuolisia ja korkealaatuisia, ja ne perustuvat asiakkaan todellisiin tarpeisiin, toiveisiin ja arvostuksiin, jotka kumpuavat hänen elämänhistoriastaan. Ikääntyneen ihmisen hyvä elämänlaatu koostuu hyvistä ihmissuhteista, osallistumisen ja mielekkään tekemisen mahdollisuuksista, itseä tyydyttävästä terveydestä ja toimintakyvystä, itselle hyväksi koetusta asumisesta (koti), positiivisesta asenteesta ja psyykkisestä hyvinvoinnista, riittävistä tuloista sekä oman elämän kontrollin ja mielekkyyden säilyttämisestä. Henkilökunta on motivoitunutta, työhönsä paneutuvaa sekä työpaikkaansa arvostavaa ja sen kehittämisestä kiinnostunutta. Varmistamme jatkuvasti, että sovitut arvot ja eettiset ohjeet ohjaavat käytännön työtämme ja luomme yhteistyöllä uusia asiakkaille sopivia käytäntöjä. Palvelutoimintamme on laadukasta ja kustannustehokasta. Olemme arvostettu työpaikka, joka huolehtii henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta. Työyhteisönä haluamme olla toimiva, avoin ja turvallinen. Linkkejä: Ikääntymispoliittinen tavoite- ja toimenpideohjelma:

9 8 1.5 Johtamisjärjestelmä Kaupungin- tai kunnan valtuusto on ylin toimielin, joka muun muassa päättää talouden ja rahoituksen perusteista sekä asettaa sosiaali- ja terveyspalveluille laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet. Perusturvalautakunta/kuntayhtymän hallitus päättää palvelujen antamisesta sosiaalihuoltolain, kansanterveyslain ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien erityislakien perusteella. Sosiaali- ja terveyspalveluissa olevat vastuualueet jakautuvat toimintayksiköihin. Vanhuspalveluiden vastuualueet löytyvät kunnan määritteleminä kunnan www-sivuilta. Linkkejä: Johtoryhmätyöskentely Johtoryhmätyöskentely on kunta- ja hallintokuntakohtaista. Esimerkiksi Seinäjoelle sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa ohjaa johtoryhmä, johon kuuluvat tulosalueiden johtajat ja muut organisaation johtotehtävissä olevat henkilöt. Tulosaluejohtajan nimeämä vanhuspalveluiden johtoryhmä vastaa vastuualueensa toiminnan koordinoinnista. Johtoryhmään kuuluvat palvelualueiden esimiehet ja henkilöstön edustaja. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Pitkäaikaishoidon ja asumispalvelujen johtoryhmän tehtävänä on sopia yhteisistä päätöksistä ja linjauksista. Ryhmän muodostavat eri tason esimiehet ja henkilöstön edustaja. Työkokoukset ja kehittämispäivät Pitkäaikaishoidon ja palveluasumisen työkokouksissa valmistelemme toimintalinjauksia, keskustelemme päätöksenteosta, ajankohtaisista ja tulevista asioista sekä yhteistyöstä. Kokoontumiset ovat pääasiassa kerran kuukaudessa. Kehittämispäiviä/iltapäiviä ja ideariihiä järjestämme vuosittain. Myös työpaikkakokoukset toimivat tarvittaessa sellaisina. 2 HENKILÖSTÖ Olemme henkilöstönä hyvinvoivaa, osaavaa, vanhustyöhön motivoitunutta ja sitoutunutta ja osallistumme oman työn ja koko organisaation toiminnan kehittämiseen. Toimintamme arvot ja pelisäännöt ohjaavat henkilöstön toimintaa.

10 9 2.1 Henkilöstöresurssit Asumispalveluissa henkilöstömitoituksen peruslähtökohtana on asiakkaiden toimintakyky ja avun tarve. Henkilöstön määrä ja tehtävärakenne noudattavat ammatillisen henkilöstön kelpoisuutta ja ammatinharjoittamisoikeutta koskevaa lainsäädäntöä. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteet on huomioitu. Riittävä henkilöstövahvuus mahdollistaa turvallisen, järkevän ja tarkoituksenmukaisen toiminnan. Hoitotyön mitoitus on sosiaali- ja terveysalan koulutuksen omaavan hoitohenkilöstön määrä, joka lasketaan hoitoyksikön virallisesta paikkamäärästä. Asumispalvelujen henkilöstömitoitus noudattaa suosituksia. 1 Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Korkeampi vaihtoehto vähimmäismitoitukseksi (0,6) on suositeltavaa silloin, kun asiakkaalla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja /tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeen. Hyvä henkilöstön mitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7 0,8. Muuta henkilökuntaa (tukipalvelut) laitoshoitoa tarjoavissa yksiköissä tarvitaan noin 0,10 0,15 työntekijää asukasta kohden. Hoitotyöntekijöiltä edellytetään sosiaali- ja/tai terveydenhuollon koulutus. Tavoitteena on myös, että työntekijällä on sekä perus-, jatko- ja/tai täydennyskoulutuksessa hankittua asiantuntemusta ikääntyneiden kanssa tehtävästä palvelutyöstä. Pidämme tärkeänä, että työntekijä on innostunut ja kiinnostunut vanhustyöstä sekä on myös henkilönä sopiva alalle ja omaa asiakaslähtöiset palvelutaidot. Henkilöstön osaamista arvioimme asiakaspalautteiden ja kehityskeskustelujen avulla myös laadun omavalvontana, ja osaamistarpeet ovat tavoitteellisen täydennyskoulutuksen pohjana. Lisäksi noudatamme sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutussäädöksiä ja -suosituksia. Aluehallintovirasto valvoo hoidon laatusuositusten noudattamista. Linkki: Henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnitelma laaditaan kunnissa vuosittain talousarvion yhteydessä. Suunnittelun linjaukset valmistellaan kuntien henkilöstöyksiköissä ja toimialueilla. Lähtökohta on nykyisen henkilöstön määrän, osaamisen ja eläkkeelle jäämisen sekä toimintaympäristön muutosten aiheuttamien tekijöiden analysointi. Henkilöstösuunnittelussa käytetään valtakunnallisia ohjeita henkilöstön tehtävärakenteesta, henkilöstömitoituksesta ja tehtäväkohtaisista kelpoisuusehdoista Henkilöstöhankinta (rekrytointi) Henkilöstöhankinnalla turvataan laadukas ja tehokas vanhustyön palvelutoiminta. Pyrimme saamaan koulutukseltaan, työkokemukseltaan, osaamiseltaan ja asenteeltaan parhaiten vanhustyöhön soveltuvia 1 STM 2001, 2008, 2013

11 10 henkilöitä. Rekrytoinnin pohjana on kaupungin/kunnan, toimialan ja toimintayksikön henkilöstösuunnitelma, jossa on otettu huomioon talousarvion ja käyttösuunnitelman suomat mahdollisuudet henkilöstön hankintaan. Avoimet virat ja tehtävät täytetään pysyvästi, jos niihin liittyvä henkilöstöntarve on jatkuva. Määräaikaista palvelussuhdetta voidaan käyttää vain kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain tai työsopimuslain mukaisilla perusteilla. Rekrytoinnin vaiheet: 1. henkilötarpeen arviointi, 2. täyttölupamenettely, 3. hakumenettely- ja - kanavien valinta, 4. hakijoiden vertailu, 5. viranhaltijan tai työntekijänvalinta, 6. päätöksenteko ja laillisuusvalvonta. Lähiesimies valitsee sijaiset, tarkistaa työnhakijoiden kelpoisuuden ja merkitsee työsopimukseen koeajan. Hän varmistaa hakijan henkilöllisyyden sekä soveltuvuuden haastattelun avulla ja voi tarkistaa pätevyyden Valvirasta Terveydenhuollon ammattihenkilöiden Terhikki- keskusrekisteristä. Ks. oman organisaatiosi: Täyttölupamenettely ohjeet esimiehille Sosiaali- ja terveyspalveluiden täyttölupamenettelyn ohjeet Jokainen vanhusten asumispalvelujen työntekijä huomioi oman osuutensa rekrytoinnissa ajatuksella Olen vanhustyön kävelevä mainos, ja minulla on iso merkitys tähän työhön hakeutuville! 2.4. Henkilöstön ammatillinen osaaminen Perehdytys Perehdytyksessä annetaan tietoa organisaatiosta ja työntekijän omasta yksiköstä sekä henkilön tulevista työtehtävistä. Perehdytystä tarvitsevat uusien työntekijöiden lisäksi työyksikköä vaihtavat sekä sairausja äitiysloman, virkavapaan tai muun syyn vuoksi jonkin aikaa poissaolleet. Perehdytys on osa työntekijän työhyvinvointia. Uusi työntekijä on yksikön henkilöstövahvuudessa heti alusta alkaen. Hänen perehdyttämisestään vastaavat lähiesimies ja ammattityöhön perehdyttäjä. Lähiesimies selvittää 1) organisaatioon liittyvät yleiset asiat, 2) työsuhdeasiat, 3) henkilöstöpalvelut, 4) turvallisuusasiat (työntekijä- ja asukasturvallisuus) sekä 5) koulutus- ja tiedotustoimintaa. Ammattityöhön perehdyttäjän tehtävänä on perehdyttää uusi työntekijä yksikön toimintakäytäntöihin, lääkehoitoon, omaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä osastolla käytettäviin IT-ohjelmiin. Kehityskeskustelut ja suunnitelmat osana laatutyötä Työntekijän kehittämistarpeet ja laatuosaaminen otetaan esille esimiehen ja työntekijän välisissä vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Henkilökohtaisessa kehityskeskustelussa arvioidaan kulunutta vuotta, luodaan katsaus tulevaan sekä käydään läpi mm. omavalvontaan liittyviä työntekijää koskevia tavoitteita. Kehityskeskusteluista kokoamme yksikön kehittämistarpeet koko toiminnan tavoitteet seuraavaksi vuodeksi. Kehityskeskustelu voidaan toteuttaa myös ryhmäkehityskeskusteluna.

12 11 Asumispalvelujen koulutussuunnitelma ohjaa täydennyskoulutusta. Jokainen työntekijä laatii henkilökohtaisen koulutuskortin, joka on toiminta- ja kehittämissuunnitelmana seuraavaksi vuodeksi ja tarvittaessa myös pidemmälle. Koulutukseen osallistuja tuo koulutuksessa saamaansa tietoa ja materiaalia oman yksikkönsä käyttöön. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä osallistuu yhteensä vähintään kolmeen koulutuspäivään. Täydennyskoulutusvelvoite koskee kaikkia vakinaisesti tai määräaikaisesti kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä toimivia henkilöitä. Täydennyskoulutuksen määrä on yksilöllinen, ja siinä huomioidaan henkilön peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus, toimenkuva ja osaamistarve. Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Hyödynnämme kaupungin/kunnan henkilöstölleen järjestämää ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta sekä henkilöstön kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Muita henkilöstölle koulutusta järjestäviä tahoja ja yhteistyökumppaneita ovat muun muassa ammattikorkeakoulu, erikoissairaanhoito sekä julkiset ja yksityiset koulutusorganisaatiot. 2.5 Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet Yhteistoiminnalla turvataan henkilöstön mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä, työympäristöään koskevien päätösten valmisteluun sekä kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen. Yhteistoiminnan tasot ovat kaupungin/kunnan yhteistyöryhmä sekä sosiaali- ja terveystoimen kehittämisryhmä. Vanhustyötä tuodaan esille organisaation kaikilla tasoilla. Henkilöstö voi vaikuttaa yhteisiin linjauksiin, päätöksiin ja toimiyksiköiden väliseen yhteistyöhön tukeutumalla yhteisiin kokouskäytäntöihin, jotka on kuvattu kohdassa 1.5. Johtamisjärjestelmä. 2.6 Aloitetoiminta Jokainen työntekijä voi tehdä aloitteita, jotka koskevat käytännön työtä, koko organisaatiota tai palvelujen rakenteellisia muutoksia yli palvelu- ja hallintorajojen. Näin pyritään turvamaan hyvät palvelut sekä varmistamaan osaaminen ja työssä jaksaminen. Aloitteita voi toimittaa keskeisille esimiehille. Aloitetoimintaa ovat myös kokeilut sekä yhteistyö työyksikössä esimerkiksi omaisten kanssa. 2.7 Henkilöstön palkitseminen Kaupunki/kunta palkitsee vakituisessa palvelussuhteessa työskentelevää henkilöstöä. Etuisuuksina ovat erilaiset palkinnot (ansio- ja kunniamerkit), omaehtoisen opiskelun tukeminen, henkilökunnan huomioiminen merkkipäivänä (50 ja 60 vuotta) ja pitkästä palvelusta (20, 30, 40 vuotta) sekä eläkkeelle jäädessä. Lisäksi on mahdollisuus saada alennuksia kaupungin/kunnan omiin liikuntapaikkoihin sekä muihin liikuntakeskuksiin ja liikkeisiin.

13 Henkilöstön hyvinvointi Työterveyshuolto Työterveyshuollon tavoitteena on kaupungin/kunnan muuhun toimintaan kiinteästi liittyvä työhyvinvoinnin edistäminen ja terveysriskien torjunta. Työterveyspalveluissa on sairaanhoidon palvelut vakituisille, sijaisille ja määräaikaisille työntekijöille. Yötyötä tekevän lakisääteinen terveystarkastus koskee kaikkia yötyöhön tulevia työntekijöitä, joilla on yli 20 yövuoroa vuodessa. Yötyötä on työ, joka tehdään kello välillä. Esimies vastaa terveystarkastusten tiedottamisesta ja toteutumisesta Työturvallisuus Kaupungin/kunnan työturvallisuustyö tukee työyhteisöjä varmistamaan turvalliset ja terveelliset työskentelyolosuhteet. Työturvallisuus kattaa työpaikan fyysisen työympäristön lisäksi muut henkilöstön turvallisuutta tai henkistä hyvinvointia uhkaavat tekijät. Vanhustyössä työntekijöiden työturvallisuudesta työpaikoilla vastaavat toimintayksiköiden esimiehet. Henkilöstö noudattaa työpaikkansa työturvallisuusohjeita ja on velvollinen ilmoittamaan esimiehelleen havaitsemistaan turvallisuutta vaarantavista epäkohdista. Kaupungin/kunnan työsuojelupäällikkö huolehtii työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä sekä työpaikkojen työturvallisuuden linjauksista ja käytännöistä. Työsuojeluvaltuutetut ovat yhteyshenkilöitä ja edustavat henkilöstöä työpaikan tai henkilöstön työturvallisuutta koskevissa asioissa Työssä tapahtuneesta uhkatilanteesta täytetään uhkatilanne ja läheltä piti -ilmoitus aina, kun työntekijä on ollut tilanteessa, jossa on esiintynyt väkivaltaa tai uhattu sillä. Työntekijät on vakuutettu. Työtapaturmalla tarkoitetaan työssä tai työmatkalla sattunutta vahinkoa, josta aiheutuu vamma tai sairaus. Työssäoloksi määritellään myös työnantajan asioilla liikkuminen. Ks: Kuntakohtaiset ohjeet tapaturman sattuessa Työhyvinvointi Kaupungin/kunnan työhyvinvointi -ohjelmaan sisältyvät ikäkausitarkastukset, työkykykurssit sekä tietyille ryhmille ja tavoitteille kohdennetut projektit. Esimiehen tehtävänä on seurata henkilökunnan työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Työhyvinvointia mitataan säännöllisesti henkilöstökyselyillä ja jatkossa myös ITE-kyselyllä. Kukin yksikkö vie tulokset käytännön tasolle. Kaupunki/kunta järjestää keskitetysti työhyvinvointia edistävää toimintaa. Sen lisäksi toimialueet ja työyksiköt voivat suunnitella ja toteuttaa itse vastaavaa omiin tarpeisiinsa hyvin kohdistuvaa toimintaa. Asumispalveluissa toteutetaan henkilöstön suunnittelu- ja kehittämisiltapäiviä sekä vapaasti toteutettavia henkilöstötapaamisia ja illanviettoja. Työnohjaus tapahtuu palvelukeskusjohtajan päätöksellä yksikön omien tarpeiden mukaan ja määrärahojen puitteissa. Työhyvinvointia pyrimme lisäämään erilaisilla työvuorojärjestelyillä, esimerkiksi toiveiden huomioimisella. Autonominen työvuorosuunnittelu on joissakin yksiköissä käytössä.

14 Tasa-arvo ja hyvä kohtelu Kaikkien työntekijöiden kohtelu on oltava tasapuolista ja oikeudenmukaisesta. Jokainen työntekijä vastaa omasta asiallisesta käyttäytymisestään työpaikalla. Asiallinen käytös koskee kohtelua, tekoja ja puheita. Tasa-arvo on myös sukupuolten välillä. 2.9 Työaikamuodot Viranhaltijan ja työntekijän säännöllinen työaika määräytyy häneen sovellettavan työaikamuodon mukaan (KVTES). Esimiehet tekevät pääsääntöisesti päivätyötä, virka-aika maanantaista perjantaihin, sairaanhoitajat ja osa laitoshuoltajista kaksivuorotyötä (ei yötyötä). Lähihoitajat tekevät kaksi- tai kolmivuorotyötä riippuen siitä, onko yksikössä vakituiset yöhoitajat. Lähteet: Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 ja asetus 608/2005; Terveydenhuollon ammattihenkilöstä annettu laki 559/1994 ja asetus 564/1994) Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus. STM Julkaisuja 2007:14 STM Julkaisuja 2006:6 Sosiaalihuollon täydennyskoulutussuositus 3 TYÖNKULKU JA LAATUKRITEERIT Keskeiset työnkulut (prosessit) on kuvattu tukemaan toimintaperiaatteita, tavoitteita ja strategiaa. Niitä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti seurannan, arviointimittareiden, osaamisen kehittämisen sekä asiakas- ja omaispalautteen avulla. Valvomme itse laatua, laatu on jokaisen työntekijän asia Asumispalveluissa on sisäinen omavalvonta, joka pohjaa tähän vuosittain päivitettävään oppaaseen. Keräämme tietoja hoidon laadusta eri menetelmillä (mm. RAI- järjestelmällä puolivuosittain) sekä myös muusta toiminnastamme ja sen muutoksista tietyin väliajoin. Ulkoista valvontaa toteuttavat sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehallintovirasto. 3.1 Asiakkaat ja palvelutoiminta Asiakkaamme ovat ikääntyneitä, joilla on monia pitkäaikaissairauksia sekä eriasteista toimintakyvyn heikkenemistä ja niistä aiheutuvaa huolenpidon, tuen ja hoidon tarvetta, eikä itsenäinen asuminen omassa kodissa enää onnistu tai ole tarkoituksenmukaista. Asiakkaidemme keski-ikä on noin 80 vuotta ja valtaosalla heistä on muistisairaus. Asiakkaaksi tullaan joko suoraan kotoa, kotihoidosta tai terveyskeskussairaalan kautta. Valinnat tekee SAS-työryhmä (kuvio 1).

15 14 KUVIO 1: Asiakkaan palvelupaikan valinta ja sijoittuminen. Seinäjoki SAS-ryhmä. (Lähde: Niiranen 2009). Asiakkaitamme ovat myös asiakkaiden omaiset ja monet eri yhteistyötahot. Tavoitteenamme on heti tulovaiheessa välitön ja avoin vuorovaikutus, moniammatillinen yhteistyö asiakkaan hyväksi sekä omaisten mukaan ottaminen. Asiakkaan tulotilanne on kuvattu seuraavassa kuviossa. Kuvio 2. Asiakkaan tulo asumispalveluyksikköön. (Lähde: Räsänen 2013).

16 Työnkulun ja työtehtävien suunnittelu sekä hallinta Ikääntyneiden palvelukokonaisuuden arvot ohjaavat asumispalveluissa palvelujen ja hoitotyön suunnittelua ja toteutusta. Ylin tavoite on asiakkaan hyvä elämänlaatu. Vastaamme asiakkaan perustarpeiden tyydyttämisestä, mutta myös niistä asioista, jotka tuottavat hänelle terveyttä ja omien voimavarojen käyttömahdollisuuksia, kivuttomuutta ja hyvää oloa, virikkeitä, ihmiskontakteja, vuorovaikutusta ja osallistumisen kokemuksia. Kunnioitamme asiakkaan asumis- ja hoitoympäristöä hänen kotinaan ja huolehdimme siitä, että koti on turvallinen, kodikas, viihtyisä ja siisti. Päivittäiset toiminnot pohjautuvat asiakkaan omiin voimavaroihin ja hänen todellisiin tarpeisiinsa. Palvelutoimissa kunnioitetaan asiakkaan yksilöllisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja yksityisyyttä. Hänen henkilökohtaiset tarpeensa ja toiveensa otetaan huomioon siten, että hänen etunsa on aina ensisijainen. Tilanteen mukaan asiakkaan omaiset voivat myös olla mukana hänen päivittäisessä elämässä sekä tukemassa ja auttamassa myös hoitotyössä ammattihenkilöiden rinnalla. 3.3 Asumispalvelujen asiakkaan palvelu- ja hoitoprosessi Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Siihen sisältyvät hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Palveluasumiseen muuttamista voidaan rinnastaa muuttamiseen mihin tahansa asuntoon. Siksi muistettavat asiat ovat jossain määrin samoja kuin tavallisessakin muutossa. Kuvio 3. Asumispalveluissa olevan asiakkaamme palvelu- ja hoitoprosessi. (Lähde: Räsänen 2013).

17 Toimintaperiaatteet hoito- ja palvelutyössä 1. Palvelun asiakaslähtöisyys Hoitotyömme asiakaslähtöisyys ja perhekeskeisyys on tärkeä asiakkaan hyvinvoinnille. Perheen ja läheisten avulla saamme lisätietoa asiakkaan tarpeista, tavoista ja ehkä myös piilotoiveista, joilla kaikilla on merkitystä hänen elämänlaadulleen. Palvelun asiakaslähtöisyys edellyttää myös tehokasta viestintää ja yhteistyötä eri ammattiryhmien ja palvelutuottajien kesken. 2. Palvelun yksilöllisyys Kaikkea työtämme ohjaa asiakas: hänen aito arvostuksensa, kunnioittaminen ja välittäminen, sekä hänen itsemääräämisoikeutensa ja yksilöllisyytensä tukeminen. Toimimme näiden periaatteiden mukaisesti ja varmistamme yhdessä, että jokainen työntekijä ymmärtää niiden merkityksen vanhukselle ja toimii sen mukaisesti. Jokaisen tulee tietää, miten näiden periaatteiden heikentyminen vaikuttaa vanhukseen, hänen mieleensä ja kehoonsa. Emme hyväksy missään olosuhteissa näiden periaatteiden laiminlyöntiä. Jos huomaamme sitä, jokaisella meillä on velvollisuus puuttua asiaan tai tilanteeseen. Puuttumatta jättäminen on ammattityön laiminlyöntiä. 3. Palvelun kyky tuottaa asiakkaalle hyvää elämänlaatua A) Tuemme asiakkaan selviytymistä päivittäisistä toiminnoistaan itsenäisesti tai autettuna häntä aktivoivin ja kannustavin keinoin. Asiakas saa tarvitsemansa huolenpidon ja avun päivittäisissä toimissa kuten henkilökohtainen hygienia, wc- toiminnot, suun-, ihon- ja kauneudenhoito, asiallinen vaatetus, liikkuminen sekä asianmukainen ravitsemus. Emme passivoi asiakasta ja emmekä tee hänen puolestaan mitään sellaista, minkä hän voi tehdä vielä itse. Myös asiakkaan omaiset voivat osallistua asiakkaan päivittäisten toimintojen tukemiseen ja tekemiseen (kuten kävelyttäminen, ulkoilutus, virkistys). Asiakas saa tarvitsemansa hoidon hyvin suunniteltuna terveyden- ja sairaanhoitona. B) Tunnistamme ja poistamme mahdollisuuksien mukaan asiakkaan toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat tekijät. Asiakas saa tarvitsemansa apuvälineet ja ohjausta niiden käytössä. Ohjaamme myös omaisia apuvälineiden käyttöön. C) Mahdollistamme toimintakyvyn heikkenemisen arvokkaalla tavalla. Koska vanhan ja hauraan ihmisen omien voimavarojen heikkenemistä ei voida loputtomasti estää, osaamme tunnistaa myös ne tilanteet, joissa toimintakyvyn ylläpitämisen ponnisteluista voidaan luopua. 4. Palvelun turvallisuus Varmistamme, että: asiakkaalla on tieto siitä, että hän saa palvelua ympärivuorokautisesti. asiakaalla on tieto siitä, että hänellä on oikeus ilmaista omia tarpeitaan, tunteitaan ja toiveitaan.

18 17 asiakas voi luottaa palvelun laatuun eli toimimme laatuvaatimusten mukaisesti. asiakas voi luottaa ammattitaitoomme ja siihen, että hän tulee autetuksi, vaikka ei enää voisi sitä itse vaatiakaan. 4 TOIMINTAOHJEET ARKITYÖHÖN 4.1 Viihtyisä ja kodinomainen ympäristö Vanhuksen asuinympäristön ominaisuudet vaikuttavat siihen, millaisista toiminnoista hänen päivänsä koostuu ja miten merkitykselliseksi hän kokee arkensa. Asuminen on koti. Koti on tärkeä paikka, johon kuuluu vapaus elää omalla tavallaan ja olla siellä arvostettu. Kodissa voi olla uusien tavaroiden lisäksi vanhaa, jotka tuovat muistoja ja persoonallisuutta. Raikas tuoksu ja hyvä sisäilma ovat tärkeitä. Kotiin kuuluvat myös ihmissuhteet ja vuorovaikutus. Kodin hyvä järjestys on turvallisuustekijä. Asuntojen koot vaihtelevat talojen rakennusvuodesta riippuen. Asunnot ovat esteettömiä ja wc/kylpyhuoneet invavarusteltuja. Asukkaat sisustavat asuntonsa omilla tavaroillaan asumispalveluasunnoissa ja hoivayksiköissä huonetilan antamissa puitteissa. Yhteiset tilat ovat asukkaiden käytössä. Keittiö toimii jakelukeittiönä tai valmistavana keittiönä. Talojen lukitusjärjestelmä vaihtelee yksiköiden tarpeiden mukaan. Automaattinen sammutusjärjestelmä on osassa yksiköitä ja vanhempiin rakennuksiin se on suunnitteilla. HUOM! Ympärivuorokautista hoivaa ja palvelua tarjoavien yksiköiden toimitiloille sekä asukashuoneiden koolle ja käytölle asetetut erityisvaatimukset löytyvät Valviran ja aluehallintovirastojen yhteistyössä eri toimialoille laatimissa valvontaohjelmissa ja muissa oppaissa. Linkkejä: Laitteet ja tarvikkeet Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaista laitteistoa/välineistöä, joiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Ko. lain piiriin kuuluvat laitteet ja tarvikkeet: sairaalasängyt (huollosta vastaa kotikunta, ilmoitusvelvollisuus henkilökunnalla mahdollisista vaaratilanteista) verenpainemittarit, kalibrointi ohjeiden mukaan korvalamput

19 18 verensokerimittarit (myös asiakkaiden omat mittarit), henkilökunta ilmoittaa vaaratilanteista tai laitteen toimimattomuudesta. Vaaratilanteista ilmoitetaan välittömästi ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytään heti. Jokainen työntekijä huolehtii siitä, että laitteet ja tarvikkeet ovat asiallisia, toimivia ja että hän osaa niitä myös käyttää oikein. Laitevioista tulee ilmoittaa heti huoltohenkilöstölle. Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskevaa kehittämissuunnitelmaa päivitetään jatkuvasti. 4.3 Asiakasturvallisuus Asiakkaan turvallisuutta uhkaavien tekijöiden tunnistaminen, kirjaaminen, raportointi ja tilanteisiin reagoiminen on jokaisen työntekijän vastuulla. Asiakasturvallisuuden taustalla on asiakkaan itsemääräämisoikeus, jonka rajoittaminen turvallisuuteen vedoten tarkoittaa vanhuksen oman tekemisen rajoittamista. Se on aina kyettävä perustelemaan, sillä erilaisten rajoitteiden käyttö voi johtaa nopeasti oman suorittamisen loppumiseen kokonaan (ks. luku 4). Hoito toteutetaan yhteisymmärryksessä asiakkaan/hänen omaisensa kanssa. Asiakkaan turvallisuuden tunne muodostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja henkisestä turvallisuudesta. Fyysistä turvallisuutta heikentävät asiakkaan huono liikunta- ja toimintakyky, sairaudet, lääkehoito mutta myös ympäristön vaaratekijät (esim. liukkaat lattiapinnat ja huono valaistus) sekä toisten ihmisten aiheuttamat vaaratilanteet. Psyykkistä, sosiaalista ja henkistä turvallisuutta tuovat hyvä ilmapiiri, ihmisten välinen vuorovaikutus ja tunne palvelun turvallisuudesta. On tärkeää, että asiakas voi kokea oman asumisensa kodikseen, jollaisena myös toiset ihmiset sitä kunnioittavat. Tilojen siisteys, kodikkuus ja viihtyisyys lisäävät fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta. Jokainen työntekijä vastaa turvallisuusriskien tunnistamisesta ja reagoi niiden poistamiseksi välittömästi. Tunnistamme ja minimoimme asiakkaan asuin- ja hoitoympäristöön liittyvät turvallisuusriskit Varmistamme asiakkaillemme aina mahdollisimman vaarattomat kulkureitit. Tarkistamme, että mm. portaat on merkitty selkeästi ja etureunoissa on ehjät liukuesteet. Pidämme valaistuksen riittävänä. Parkistamme, että kaiteet ja tukikahvat ovat eri tiloissa asialliset. Kiinnitämme mattoihin liukuesteet (pyydämme omaisia hankkimaan ja myös laittamaan ne). Kiinnitämme mattojen reunat teipillä tai huonekalujen alle. Harkitsemme huolella pienten irrallisten mattojen pitämisen turvallisuusnäkökulmasta ja tarvittaessa poistamme ne. Pyydämme omaisia kiinnittämään irralliset johdot seinälistoihin pois lattioilta. Tunnistamme ja minimoimme asiakkaaseen ja hänen sairauteensa liittyvät turvallisuusriskit, kuten: iän tuoma hauraus, huono liikunta- ja toimintakyky,

20 19 huono tasapaino, hidastunut reaktiokyky, heikentyneet aistitoiminnot, sairauksien aiheuttamat lisääntyneet riskit. Tunnistamme hoitotyön vaatimukset hygienian suhteen: Hoidamme resistenttiä bakteeria kantavan asiakkaan aseptisen työjärjestyksen mukaisesti. Käytämme hoitotyössä käsihuuhdetta joka asiakaskontaktin välillä. Valitsemme samassa huoneessa asuvat henkilöt siten, ettei heistä ole hygieniavaaraa toisilleen. Tunnistamme ja minimoimme asiakkaan lääkehoitoon liittyvät keskeiset turvallisuusriskit, kuten: monilääkitys, verenpainetta alentavat lääkkeet, vireystilaan vaikuttavat lääkkeet, esim. opiaatit, psyykenlääkkeet, unilääkkeet, lääkeaineallergiat. Tunnistamme tietoturvallisuuden: Jokaista työntekijää sitoo vaitiolovelvollisuus. Jokainen työntekijä tiedottaa seuraavista asioista vain siinä laajuudessa eteenpäin kuin se on palvelun laadun ja turvallisuuden kannalta välttämätöntä tai mitä lainsäädäntö edellyttää: asukkaiden ja heidän omaistensa asioista, hoitoyhteisön asioista, muun henkilökunnan asioista. Valvontalaitteet Toimintayksiköissä käytössä olevia kulunvalvontalaitteita ovat oville ja muihin yleisiin tiloihin asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuden parantamiseksi asennetut valvontalaitteet. Tallentava valvontakamerajärjestelmä käytössä joissakin yksiköissä. Varmistamme, että laitteet toimivat. Varmistamme, että asukkaiden yksityisyys säilyy, eikä sitä vaaranneta tarpeettomasti. Johto vastaa asiakasturvallisuuden varmistamisesta ja kehittämisestä! Johto huolehtii, että turvallisuussuunnitelma päivitetään säännöllisesti vuosittain. palotarkastus tehdään vuosittain, laitteiden tarkistus kolmen vuoden välein. jokainen työntekijä on velvollinen ilmoittamaan puutteista tai riskeistä välittömästi. tekniikkakeskukseen täyttämällä vikailmoituslomake sähköpostitse. palovaroittimet testataan säännöllisesti. turvapuhelinjärjestelmän huolto toimii 24h/vrk. henkilöstön koulutus turvallisuusasioissa järjestetään kerran vuodessa. palo- ja pelastuslakanoiden tarkistus tehdään määräajoin, asiakkaan asunnossa turvallisuuskartoitus tehdään asiakaslähtöisesti.

21 Asiakkaan asema ja oikeudet Asiakasta loukkaavaa kohtelua ei sallita missään tilanteessa. Jokaisella on ilmoitusvelvollisuus, jos kuulee loukkaavaa puhetta tai näkee kovakouraista tai muutoin loukkaavaa käytöstä. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa hoitoon ja kohteluun, asia otetaan heti käsittelyyn asian kuntoon saamiseksi Hoito- ja palvelusuunnitelma 1. Tiedon keruu (mielellään omahoitaja) alkaa heti uuden asiakkaan tullessa. Tulotilanteessa annetaan yksikössä sovittu materiaali. Liite Hoitosuunnitelma tehdään seuraavan kahden viikon kuluessa yhdessä asiakkaan ja/tai omaisen kanssa. 3. Palvelutarpeen arvioinnissa apuna: toimintakyvyn arvioinnin kartoituslomake, MMSE, RAI joissakin yksiköissä. 4. Käytännönläheiset tavoitteet asetetaan niin, että ne voidaan saavuttaa hoitotyön keinoin ja auttamismenetelmin. Asiakkaan oma- tai vastuuhoitaja päivittää suunnitelmaa aina asiakkaan tilanteen muuttuessa, mutta kuitenkin vähintään vuosittain. Arvioimme suunnitelman toteutumista vuosittain (oma- tai vastuuhoitaja) tai tarvittaessa useammin Asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Kunnioitamme asiakkaan tahtoa, toiveita ja itsemääräämisoikeutta puhuttelussa, asumisjärjestelyissä, perustoiminnoissa, heräämis- ja nukkumaanmenoajoissa, tärkeiden tapojen ja tottumusten suhteen (esim. pukeutuminen, saunominen), vakaumuksen suhteen (mahdollistamme esim. vakaumuksen mukaiset tilaisuudet). Jos asiakas ei kykene itse huolehtimaan taloudellisista asioistaan eikä ole omaisia, ketkä voivat huolehtia, esitetään asiakkaalle edunvalvojaa. Asiakkaan itsemääräämisoikeuteen puututaan vain poikkeustilanteissa ja perustellusti, kun on kyse toisen henkilön tilan vaarantumisesta, asiakkaan omasta vaaratilanteesta, kun hän ei itse ymmärrä tilannettaan tai kyse on yleisen edun selvästä vaarantumisesta. Ellei asiakas pysty itse ilmoittamaan omaa tahtoaan hoitonsa suhteen, kuunnellaan hänen nimeämäänsä lähintä omaista. Lopulliset hoitopäätökset tekee aina lääkäri Asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen Periaatteemme: Arvioimme aina tarkasti jokaisen tilanteen ja vältämme kaikkia perusteettomia rajoitteita. Toimintaperiaatteenamme on, että asiakkaan elämää rajoittavia toimenpiteitä käytetään vain painavista terveydellisistä syistä. Arvioimme huolella rajoittavien menetelmien käytön yhdessä

22 21 asiakkaan, hänen omaisensa, lääkärin ja koko hoitotiimin kanssa. Kirjaamme päätöksen asiakkaan hoitotyön asiakirjoihin. Omaisia informoidaan aina rajoitustoimia käytettäessä, elleivät he ole olleet päätöksenteossa mukana. Toimintaperiaate asiakkaan epäasiallisen tai loukkaavan kohtelun jälkihoidosta: Jos asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti ja/tai loukkaavasti, siitä on ilmoitusvelvollisuus jokaisella asian kuulevalla henkilöllä, ja asia selvitetään mahdollisimman pian. Asiakkaalta pyydetään anteeksi ja selvitetään tilanne asiaan liittyvien henkilöiden välillä. Tarvittaessa esimies toimii asian selvittelijänä. Työntekijälle voidaan antaa suullinen tai kirjallinen varoitus epäasiallisesta kohtelusta. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on asiakaslain 23 :n mukaan oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutusten ja valitusten käsittelyperiaatteet: Ensisijaisesti muistutukset tehdään suullisesti ja niihin reagoidaan välittömästi. Asiakas, omainen tai edunvalvoja voi tehdä myös kirjallisen valituksen johtajalle, joka vie asian edelleen käsittelyyn. Muistutukset ja valitukset käsitellään välittömästi asiaan liittyvien henkilöiden kanssa ja korjaavat toimet aloitetaan välittömästi. Muistutuksesta ja valituksesta informoidaan henkilökuntaa ja annetaan ohjeet tilanteen korjaamiseksi. Tarvittaessa asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Linkki: Liite 2. Varhaisen puuttumisen malli kaltoinkohteluun. 4.5 Asiakastyön sisältö Asiakkaaksi tulo Pidämme tärkeänä, että uusi asiakas kokee olevansa tervetullut, saa ystävällisen vastaanoton ja saa riittävästi ja ymmärrettävästi tietoa asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon liittyvissä asioissa yhdessä omaisensa kanssa. Asiakkaalle kerrotaan talosta, asumisesta ja palveluista. Liite 3: Muuttajan muistilista. Asiakkaan omaisille kerrotaan heidän osallistumismahdollisuuksistaan läheisensä hyvinvoinnin edistämiseen. Liite 4. Asiakkaan omaiselle annetaan yksikön/osaston esite, elämänpolku-lomake, ohjeet muuttoilmoituksen tekoa varten, ohjeet asiakkaan henkilökohtaisista tavaroista ja niiden sijoittelusta, turvallisuusohjeet sekä tietojen luovutuksen lupalomake. Aloitamme hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisen ja haastattelun jo asiakkaan tulovaiheessa. Eri lähteistä saatujen tietojen pohjalta kirjaamme: asiakkaan tulosyy, hoitotyön tarpeet ja tavoitteet hoito- ohjeet, lääkitys (jako-ohje) fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat, liikuntakyky, toiminnan ja liikkumisen apuvälineet asiakkaan ja omaisen toiveet, asiakkaan tottumukset, toiveet ja mieltymykset elämäntavoissa, ruokailutilanteissa ja harrastuksissa

23 22 lähimmän omaisen tiedot (yhdyshenkilö) ja sopimus siitä, kenelle saa antaa asiakasta koskevia tietoja Ravitsemus ja ruokailu Asumispalveluyksikköjen ruokahuollosta vastaa ruokapalvelukeskus. Tarjolla ovat aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen, iltapala, yöpala. Toimintaperiaatteemme on, että ensisijaisesti asiakas syö omatoimisesti ja vasta sitten avustettuna. Tuemme asiakkaan omia voimavaroja ruokailutilanteissa ja varmistamme asiakkaalle ruokailuun liittyvän riittävän avuntarpeen ja ajan sekä tarkoituksenmukaiset mutta aikuismaisen arvokkaat ruokailuvälineet. Luomme ruokailutilanteista kodikkaita, rauhallisia ja turvallisia. Seuraamme asiakkaan ravitsemustilaa ruokailutilanteissa, punnitsemalla painon kerran kuukaudessa ja tarvittaessa MNA:n avulla. Kiinnitämme erityisesti huomiota asiakkaan ruokavaliossa monipuoliseen ja riittävään ravintoon sekä energian ja proteiinin saantiin. Huolehdimme, että asiakas saa ravintoa riittävästi ja riittävän usein, suositeltavaa on, ettei yöpaasto ylitä 11 tuntia. D-vitamiinisuositus (10 20 mikrog/vrk ympäri vuoden) toteutuu. Jos asiakkaan ravitsemustila on heikentynyt, arvioimme ravitsemustilaa MNA-lomakkeella, seuraamme ruoankäyttöä, arvioimme energiantarvetta ja seuraamme painoa riittävän usein. Huolehdimme asiakkaan suun, hampaiden ja hammasproteesien kunnosta, jotta ravinnon nauttiminen onnistuu. Jos asiakkaalla on nielemisvaikeuksia, tarjoamme tarvittaessa sosemaista tai nestemäistä ravintoa tai sakeutettuja nesteitä sekä sopivia apuvälineitä helpottamaan ravinnon saantia. Selvitämme asiakkaan ruokailutavat, rajoitukset ja mieltymykset. Näiden pohjalta laadimme ravitsemussuunnitelman. Jos aliravitsemus on ilmeinen, käytämme erilaisia ravintoa ja makua rikastavia tuotteita, kuten voi, kerma ja rypsiöljy jos ruoka ei maita, kokeilemme antaa vain yhtä ruokalajia kerralla pyrimme vaikuttamaan ruoan ulkonäköön (usein hienonnetun ruoan ulkonäkö ei ole houkutteleva, joten sosemaiseen ruokaan siirtyminen pitää olla hyvin perusteltua) vaihdamme tarvittaessa ruokajuoman rasvaisempaan maitoon tai piimään lisäämme jälkiruokiin kermaa tai kermavaahtoa leivän päälle rasvan lisäksi myös kalori- ja valkuaisainepitoisempia leikkeleitä. Ruokailutilanteen laatu syöttämistilanteessa Lähtökohtana on, että ruokailutilanne on rauhallinen, syötettävällä on hyvä asento sekä sopivat apuvälineet. Syöttäjä istuu ja pitää syötettävään katsekontaktia. Hän kertoo, mitä antaa sekä tarjoaa vaihtelevasti ruokaa ja juomaa. Syöttämisensä aikana syöttäjä voi jutella jotain rentouttavaa. Myös omainen tai vierailija voi syöttää vanhusta.

24 Ulkoilu, liikunta ja viriketoiminta Ikääntyneen ihmisen omatoimisuutta voidaan tukea monin eri tavoin. Hankimme tietoa mahdollisuuksista ja toimivista menetelmistä sekä toteutamme niitä arjessa. Ohjaamme myös omaisia niiden toteuttamiseen ja rohkaisemme omaisia liikkeelle vanhuksen kanssa. Osaamme tarpeen tullen myös perustella menetelmiä ja niihin liittyviä haasteita, sillä toimintakyvyn ylläpitäminen ja kartuttaminen sisältää aina tietynlaisia valintoja turvallisuuden ja itsensä haastamisen näkökulmasta: Vuodelepo on tarpeen vain joidenkin sairaustilojen aikana. Paikallaan olemisen haitat vaikuttavat lihasmassan vähenemiseen nopeasti. Asiakkaan levosta huolehditaan: - istumista ei kerralla liian kauan, - huolehditaan päivälevosta myös niillä asiakkailla, jotka eivät pysty väsymystään ilmaisemaan - turvataan riittävä yölepo. Asiakkaiden ulkoilu- ja liikuntakäytäntöjen toteuttaminen ja sen seuranta Jokaisen asiakkaan vaatekaapin oveen laitetaan kuukausilista, jossa on valmiina erilaisia viriketoimintoja. Kunkin päivän kohdalle laitetaan toteutunut toiminto. HUOM! Mahdollistamme säännöllisen ulkoilun suunnitelmallisesti mahdollisuuksien ja resurssien mukaan. Muistamme, että ulkoilu ei ole vain ulkona istumista! Myös sängyllä voi viedä asiakkaan ulos! Asiakaslähtöinen puhtaanapito ja hygienia Huolehdimme asiakkaan henkilökohtaisesta hygieniasta: Kasvojen, kainaloiden, käsien ja genitaalialueen pesu päivittäin. Ihon kunnon huomiointi ja tarvittaessa hoito päivittäin. Hiusten siisteys päivittäin. Miehillä parran ajaminen päivittäin tai joka toinen päivä. Suun ja hampaiden hoito päivittäin. Kynsien siisteyden tarkistaminen ja tarvittaessa hoito vähintään kerran viikossa. Naisilla parran ajo kerran viikossa. Asiakas pääsee suihkuun tai halutessaan saunaan tarpeen mukaan tai vähintään kerran viikossa. Asiakasta avustetaan wc-toiminnoissa hänen toimintakykynsä ja yksilöllisten tarpeidensa mukaan: Avustaminen tapahtuu itsemääräämisoikeutta ja yksityisyyttä kunnioittaen WC-toiminnat toteutetaan asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan Inkontinenssituotteet valitaan yksilöllisen tarpeen mukaan ja niitä vaihdetaan tarpeen mukaan. Tuotteet säilytään kaapissa. Vatsan toiminnan edistämisessä käytetään ensisijaisesti ei-lääkkeellisiä menetelmiä.