Opetussuunnitelma. Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto Verhoilualan koulutusohjelma, verhoilija

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma Verhoilualan koulutusohjelma, verhoilija Hyväksytty 1.0/ Ammatillisen peruskoulutuksen johtoryhmä

2 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) Sisällysluettelo 1, verhoilija Tavoitteet Opetussuunnitelma Opiskelijan erilaiset opintopolut Tutkinnon toteuttaminen Oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Opetusjärjestelyt Opiskelijan arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi Opintojen mukauttaminen Opetussuunnitelman kehittäminen Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja arviointi Verhoilualan koulutusohjelma Ompelu 15 ov Pehmustaminen 20 ov Verhoilu 25 ov Valinnaiset tutkinnon osat Teollinen verhoilu 20 ov Perinteinen verhoilu 20 ov Yrityskohtainen huonekaluverhoilu 10 ov Ajoneuvoverhoilun erikoistyöt 10 ov Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 5 10 ov Tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista 5-10 ov Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista 10 ov Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 0-10 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (a laajentavat tutkinnon osat) Opinnäyte ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteet ja arviointi Pakolliset tutkinnon osat 16 ov Äidinkieli 4 ov Äidinkieli, suomi 4 ov Äidinkieli, suomi toisena kielenä 4 ov... 41

3 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 ov Vieras kieli, englanti 2 ov Matematiikka 3 ov Fysiikka ja kemia 2 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov Liikunta 1 ov Terveystieto 1 ov Taide ja kulttuuri 1 ov Valinnaiset tutkinnon osat 4 ov Pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat Äidinkieli 0-4 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 0-4 ov Liikunta 0-4 ov Ympäristötieto 0-4 ov Tieto- ja viestintätekniikka 0-4 ov Etiikka 0-4 ov Kulttuurien tuntemus 0-4 ov Psykologia 0-4 ov Yritystoiminta 0-4 ov Vapaasti valittavat opinnot Ammattitaitoa, työ- ja toimintakykyä tukevat opinnot 10 ov Liitteet... 91

4 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) 1, verhoilija 1.1 Tavoitteet Verhoilija pehmustaa ja päällystää huonekaluja. Verhoilijat työskentelevät huonekalutehtaissa tai usein yrittäjinä. He voivat olla töissä myös ajoneuvoja ja veneitä verhoilevissa yrityksissä. Työ on pääasiallisesti käsityötä (kuva 1), mutta verhoilija voi käyttää ohjelmoitavia koneita ja laitteita sekä tietokonetta apuna suunnittelussa. Ammattiopisto Luovin monipuolinen verhoilijakoulutus painottuu perinteiseen verhoiluun. Perinteisessä verhoilutyössä tarvitaan vanhoja käsityötapoja sekä vanhojen huonekalujen korjaamisen ja entisöinnin taitoja. Tyyli- ja ympäriverhoiltujen huonekalujen työstämisessä hyvä hahmotuskyky sekä muoto- ja tyylitaju ovat tarpeen. Ammattiopisto Luovin verhoilijaopintoihin voi sisällyttää valinnaisina opintoina myös teollista verhoilua ja ajoneuvoverhoilua. Opinnot voi suorittaa joko päätoimisena opiskelijana tai työn ohessa opiskellen oppisopimuksella. Oppisopimusopiskelija tarvitsee alan työpaikan opiskeluajalleen, jolloin työpaikalla opitaan mahdollisimman paljon ammattitaidosta ja oppilaitoksessa järjestettävä opetus on täydentävää, tietopuolista opetusta. Oppisopimusjärjestelyistä vastaa Ammattiopisto Luovin aikuiskoulutus Verhoilualan koulutus edellyttää työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Soveltuvuutta verhoilualan työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: vaikea-asteinen ihosairaus astma tai vaikea asteinen allergia migreeni, epilepsia tai tasapainoelimistön sairaus tuki- ja liikuntaelimistön sairaus näön tai kuulon heikkous sydän- tai verenkiertoelimistön sairaus. Kuva 1. Perinteisesti verhoiltava jalkarahi. Opiskelijoiden ensimmäinen oppimistehtävä.

5 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) 1.2 Opetussuunnitelma Ammattiopisto Luovin opetussuunnitelma muodostuu opetussuunnitelman yhteisestä osasta ja sitä täydentävistä liitteistä sekä koulutus- tai tutkintokohtaisesta opetus- ja toteuttamissuunnitelmasta (kuva 1). perustutkinnon opetus- ja toteuttamissuunnitelma ja sen tavoitteet ja sisältö perustuvat annettuun määräykseen valtakunnallisista tutkinnon perusteista. perustutkinnon opiskelijat saavat oppilaitoksen tarjoamia ohjaus- ja opiskelijapalveluja. Opiskelijan ohjaukseen osallistuu Luovin koko henkilöstö. Ohjauksen keskeisin toimija on opiskelija itse. Jokaiselle opiskelijaryhmälle on nimetty omat opetuksen, ohjauksen sekä opiskelijapalvelujen vastuuhenkilöt, kuten sosiaalityöntekijä / opintoneuvoja, puheterapeutti tai psykologi. Opiskelijapalvelujen toimintaa ohjaa Luovin ohjaussuunnitelma. Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma ja työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja työelämään valmentautumisen toteuttamissuunnitelma ohjaavat ja kuvaavat Ammattiopisto Luovin käytänteitä Opetushallituksen määräysten mukaisesti. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Ohjaussuunnitelma Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma Henkilöstön kehittämissuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa sekä yhteinen osa opiskelijalle Kestävän kehityksen suunnitelma Työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja työelämään valmentautumisen toteuttamissuunnitelma Koulutus- / tutkintokohtainen - opetussuunnitelma - toteuttamissuunnitelma Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen toteuttaminen Kuva 1. Ammattiopisto Luovin opetussuunnitelma.

6 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) 1.3 Opiskelijan erilaiset opintopolut Ammattiopisto Luovissa tärkeitä asioita eli arvoja ovat luovuus, uudistajuus, osaaminen, välittäminen ja ilo. Näitä arvoja noudattamalla luomme tasavertaiset oppimismahdollisuudet, myönteisen ja turvallisen ilmapiirin sekä yksilölliset reitit työelämään. Opiskelija etenee opinnoissaan henkilökohtaisen opetussuunnitelmansa (HOPS) mukaisesti. Omareitti Opiskelija kouluttautuu edellytystensä mukaisiin työtehtäviin. Hän voi rakentaa opiskelunsa tutkinnon osista, jotka vahvistavat ja lisäävät osaamista. Tällöin opiskelija saa todistuksen suoritetuista opinnoista. Mahdollisuus suorittaa tutkinto myöhemmin säilyy (kuva 2.) Tutkintoreitti Tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on saavuttaa sekä ammattitaito että yleinen jatkoopintokelpoisuus ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opiskelija voi vahvistaa sekä ammatillisia että jatko-opintovalmiuksia valinnaisilla opinnoilla Opiskelija voi suorittaa tutkintoon sisältyviä opintoja mukautetuin tavoittein. Tällöin opiskelija saavuttaa mahdollisimman suuressa määrin saman ammattitaidon kuin opetussuunnitelmassa on määrätty (kuva 2). Opintopolun suunnittelu Opintopolut Tavoite Alkutilanteen kartoittaminen: opiskeluvalmiuksien, opiskelijan vahvuuksien ja osaamisen kartoitus yhteistyössä opiskelijan kanssa HOJKS:n ja HOPS:n laatiminen (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ja henkilökohtainen opetussuunnitelma) OMAREITTI TUTKINTOREITTI Opiskelija saavuttaa edellytystensä mukaiset työelämävalmiudet ja opinnot. Opiskelija suorittaa joitakin tutkintoon kuuluvia tutkinnon osia a) mukautetuin ammattitaitovaatimuksin tai tavoittein b) opetussuunnitelman mukaisin ammattitaitovaatimuksin tai tavoittein Opiskelija saa todistuksen suoritetuista opinnoista. a) Opiskelija saavuttaa tutkinnon ja yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opiskelija saa tutkintotodistuksen. b) Opetussuunnitelman mukaisia ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on opiskelijakohtaisesti mukautettu. Opiskelija saavuttaa mahdollisimman suuressa määrin opetussuunnitelman mukaisen ammattitaidon. Opiskelija saa tutkintotodistuksen osittain tai kokonaan mukautetuin arvioinnein. Kuva 2. Opiskelijan opintopolut.

7 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) 2 Tutkinnon toteuttaminen Opiskelija rakentaa opintonsa erilaisista tutkinnon osista. Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS:aan kirjataan opiskelijan opintojen onnistumiseksi tarvittavat järjestelyt ja palvelut. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset apuvälineet ja oppimisympäristöön liittyvät tilajärjestelyt. Henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) sisältyy HOJKS:aan. HOPS:aan merkitään opiskelijan oppimisen tavoitteet. Opiskeluaika tutkintoon on pääsääntöisesti 3 vuotta ja tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Opintoviikon lyhenne on ov. Tutkinto sisältää ammatillisia opintoja 90 ov ammattitaitoa täydentäviä opintoja 20 ov vapaasti valittavia opintoja 10 ov. Omareitin mukaan opiskeltaessa määritetään tutkinnon osat ja aikataulu opiskelijan tavoitteiden mukaisesti. Tutkinto muodostuu seuraavan kuvan mukaisesti (kuva 3). 120 ov Tutkinnon muodostuminen 1. vuosi 2. vuosi 3.vuosi 90 ov 20 ov 10 ov Pakollisen tutkinnon osat 60 ov Ompelu 15 ov Pehmustaminen 20 ov Verhoilu 25 ov Valinnaiset tutkinnon osat 30 ov Teollinen verhoilu 20 ov Perinteinen verhoilu 20 ov Yrityskohtainen huonekaluverhoilu 10 ov Ajoneuvoverhoilun erikoistyöt 10 ov Ammattitaitoa täydentävät opinnot 20 ov äidinkieli, matematiikka, englanti, ruotsi, fysikka ja kemia, liikunta, terveystieto, taide ja kulttuuri, yhteiskunta-, yritys-, ja työelämätieto Vapaasti valittavat opinnot 10 ov Kuva 3. Tutkinnon muodostuminen. Tutkinnon osien toteuttamistavat ja oppimisen ja osaamisen arviointi ovat tarkemmin liitteenä olevassa tutkinnon toteutussuunnitelmassa (liite 1).

8 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) 2.1 Oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät Turvallinen, kannustava ja innostava oppimisympäristö vahvistaa opiskelijan elämäntaitoja ja kehittymistä vastuuntuntoiseksi ja velvollisuuksistaan huolehtivaksi kansalaiseksi ja työyhteisön jäseneksi. Opiskelijoiden oppimisen tukena toimivat opettajat, ohjaajat sekä opiskelijapalveluiden ja opiskelijan tukiverkostojen henkilöt. Oppimisen lähtökohtana on, että opiskelija löytää omat vahvuutensa ja omat tavoitteensa. Tekemällä oppiminen, yksiselitteiset ja toistuvat ohjeet ja erilaiset työtavat sekä opiskelijan jatkuva ohjaaminen ja suoritusten seuranta ovat opetuksessa oleellista. Opiskelijan ohjaus toteutetaan ammattiopisto Luovin ohjaussuunnitelman mukaisesti. Oppimisympäristöt, oppimismenetelmät ja opetusjärjestelyt vaihtelevat opintojen eri vaiheiden ja opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Oppimisympäristöt vaihtelevat yksiköittäin ja toimipisteittäin. Opiskeluryhmän koko vaihtelee 8-12 opiskelijan välillä. Pienryhmä on joustava, suunnitelmia voi muuttaa nopeasti ja käyttää erilaisia opetusjärjestelyjä. Pienryhmässä on hyvä vuorovaikutus. Opiskelijan tarpeiden tunnistaminen ja tuen antaminen onnistuvat. Pieni ryhmä ja opiskelun toiminnallisuus ja kokemuksellisuus lisäävät ryhmään kuulumisen tunnetta. Oppimisympäristöinä ovat työsali yksilölliset työskentelytilat, luokkatilat työssäoppimispaikat kotimaassa ja ulkomailla asiakkaiden työtilat vierailukohteet koti internetin kautta Oppimismenetelminä käytetään tekemällä oppimista - toiminnallisuus - työpaikalla tapahtuva oppiminen yhdessä oppimista - pari- ja ryhmätyöskentely - keskusteluryhmät - projektit - pelit opiskelijan oppimisprosessin tukemista - pienin askelin eteneminen - toistot ja kertaukset - opetuksen ja tehtävien rytmitys ja vaiheistaminen - kokemuksellisuus - osaamisen näyttäminen eri tavoin - puhe- ja lukiopetus - kirjoittamisen apuvälineet opetuksen eriyttämistä - tehtävien määrän ja vaikeustason vaihteleminen - tilaratkaisujen ja pienryhmien muodostaminen - ohjaajan kanssa opiskeleminen havainnollistamista

9 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) - isojen kirjasinkokojen käyttäminen - värien, kuvien, kuvioiden, kertomusten käyttäminen - selkeän yleiskielen käyttäminen tietotekniikan käyttämistä oppimisessa - verkkoympäristöt - ohjelmat - pelit Työssäoppiminen Työssäoppimista sisältyy opintoihin vähintään 20 ov. Opiskelija hakeutuu työssäoppimaan pääasiassa oppilaitoksen ulkopuoliseen työpaikkaan. Työssäoppiminen voi olla myös oppilaitoksen omissa palvelu - ja työpisteissä. Opiskelijan oppimisen tukena toimivat työpaikkaohjaaja, opettaja, ohjaaja ja tarvittaessa muu opiskelijapalveluiden henkilö. Verkko-opiskelu Verkko-opiskelu on hyvä tapa suorittaa joitakin opintoja kuten vieraiden kielten opiskelu ja tiedonhakua vaativat oppimistehtävät. Opintoja voidaan toteuttaa verkossa oppilaitoksessa tai kotona internetin kautta. Opintojakson alussa opiskelija ja opettaja sopivat opiskelijakohtaisesta toteutustavasta. Opettaja antaa palautetta oppimisesta verkossa tai palautekeskusteluissa. Projektit ja hankkeet Projektit ja hankkeet voivat olla erilaisten tilaisuuksien järjestämistä, teemapäiviä, kilpailuja, tutkimuksia ja yritysten ja yksittäisten asiakkaiden tilaustöitä. Opiskelu on tekemällä oppimista ongelmakeskeistä, yhdessä tekemistä. Kuva 4. Verhoilijan työvälineitä.

10 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) 2.2 Opetusjärjestelyt Opintojen aloitus Opiskelijoilla on syksyllä koulun alkaessa noin viikon mittainen aloitusjakso. Opiskelunsa aloittavat opiskelijat tutustuvat opiskelijatovereihin, opettajiin, ohjaajiin ja oppilaitokseen. Aluksi opiskelija ja opettaja kartoittavat opiskelijan elämäntilannetta, opintojen tavoitteita ja tukitarpeita. Opintojen suunnittelu- ja arviointikeskustelut jatkuvat opiskelujen ajan. Aloitusjakson tavoitteena on ryhmäytyminen, yhteishengen luominen ja oman paikan löytäminen sekä turvallinen olo ryhmässä ja oppilaitoksessa. Ryhmäytymismenetelminä käytetään pelejä, elämysretkiä, kaupunki- ja oppilaitossuunnistuksia. Lisäopetus Opiskelija saa tarvitsemaansa yksilöllistä lisäopetusta niin ammattiin oppimiseen kuin elämän tilanteensa hallitsemiseen. Pääsääntöisesti opiskelija opiskelee oman ryhmänsä mukana. Lisäopetus voi olla samanaikaisopetusta, jolloin ohjaaja työskentelee niiden opiskelijoiden kanssa, joilla on vaikeuksia pysyä muun ryhmän mukana. Lisäopetus voi olla myös samanaikaisesti erillään muusta ryhmästä tai silloin kun opiskelijalla ei ole lukujärjestyksen mukaan muuta opetusta. Tukiopetus Tukiopetukseen voivat hakeutua ne opiskelijat, joilla on tilapäisiä ongelmia opiskelussa esim. poissaolojen johdosta. Tukiopetusta pyritään järjestämään silloin kun opiskelijalla ei ole muuta opetusta. Lukiopetus Mikäli opiskelijan lukemis- ja kirjoittamistaidoista ei ole saatavilla riittävää tietoa ennen opintojen aloitusta, lukitaidot kartoitetaan. Kartoituksen tai aiempien tutkimustietojen perustella mietitään tarvittavia tukitoimia opetukseen. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset apuvälineet, selkokieli tai kuvallisten materiaalien käyttäminen. Lukiopetus voi olla yksilö- tai pienryhmäopetusta. Ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa oppijana sekä ohjata häntä omien vahvuuksiensa hyödyntämisessä. Usein lukivaikeudet ovat osa laajempaa oppimisen ongelmaa, mikä huomioidaan kokonaisvaltaisesti opetusjärjestelyissä. Pidennetty opiskeluaika Mikäli opiskelija ei suoriudu opinnoista määritettynä aikana, voidaan hänen opiskeluaikaansa pidentää enintään vuoden. Esityksen opiskeluajan pidentämisestä voi tehdä opiskelija, opinto-ohjaaja, opiskelijapalvelujen henkilöt tai luokanvalvoja. Mukauttaminen Ammattitaitovaatimuksia ja tavoitteita mukautetaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Ohjaaja Opiskelijan tukena voi olla ryhmäkohtainen ja/tai henkilökohtainen ohjaaja. Opintojen valinnaisuus Opiskelija valitsee valinnaiset ja vapaasti valittavat opinnot pääsääntöisesti Luovin opetustarjonnasta. Opiskelijan kanssa voidaan sopia myös muista valinnaisopinnoista. Asuminen, vapaa-aika ja harrastukset Opiskelijaa tukevat asumiseen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät järjestelyt esimerkiksi asumisvalmennus, erilaiset iltakerhot ja vapaa-ajan ohjelmat.

11 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) 3 Opiskelijan arviointi 3.1 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla voi olla aiemmin hankittua osaamista ja ammattitaitoa, joka on hankittu toimimalla työelämässä, järjestö-toiminnassa, harrastuksissa ja vapaa-aikana. Ammattitaitovaatimuksiltaan tai tavoitteiltaan tutkinnon perusteiden mukaiset opinnot ja/tai muutoin hankittu osaaminen/ammattitaito tunnistetaan, arvioidaan ja hyväksytään on sisältyviin ammatillisiin, ammattitaitoa täydentäviin tai vapaasti valittaviin tutkinnon osiin opiskelijan anomuksesta. Tätä kutsutaan osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Osaamisen tunnustamisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä, lyhennetään opiskeluaikaa, lisätään opiskelumotivaatiota sekä tuetaan opinnoissa jaksamista. Osaamisen tunnustamisella korvattavien tutkinnon osien määrällä ei ole ylärajaa eikä yleistä aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Aiemmin tai opintojen aikana hankittu osaaminen tunnustetaan viimeistään ennen kyseisten opintojen alkamista. Opetus toteutetaan niin, että opiskelija voi edetä yksilöllistä oppimispolkuaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan opiskelijan HOJKS:aan sisältyvään henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan (HOPS), mahdollisuuksien mukaan huomioiden osaamisen tunnustamisen vaikutukset opetuksen järjestelyissä. 3.2 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi ohjaa, kannustaa ja motivoi opiskelijaa omien oppimistavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen. Opiskelijan arviointi jakaantuu oppimisen ja osaamisen arviointiin. Oppimisen arviointi Opiskelija saa palautetta opettajiltaan, ohjaajiltaan sekä opiskelijatovereiltaan: mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava saavuttaakseen tavoitteensa. Oppimisen arvioinnin avulla opiskelijalla on mahdollisuus muuttaa toimintaansa ja suunnata opiskeluaan kohti tavoitteiden saavuttamista. Oppimisen arviointia ovat esimerkiksi arviointi- ja palautekeskustelut, itse- ja vertaisarvioinnit, suulliset ja kirjalliset tehtävät, työnäytteet, oppimispäiväkirjat. Opiskelijan kanssa käydään ohjaus- ja arviointikeskusteluja opintopolun kaikissa vaiheissa. Osaamisen arviointi Osaamisen eli oppimisen tuloksen arvioinnilla tarkoitetaan arvosanojen antamista. Osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla esim. työtehtävillä, työkansioilla, havainnoimalla. Opiskelijan arvioinnissa noudatetaan Ammattiopisto Luovin opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa ja toimintaohjeita.

12 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) 4 Opintojen mukauttaminen Mukauttaminen tarkoittaa oppimistavoitteiden tai ammattitaitovaatimusten suhteuttamista opiskelijan oppimisedellytysten tasolle. Opiskelijan arviointi muutetaan opiskelijan tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukaisiksi. Kun tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on mukautettu, tehdään merkintä tutkintotodistukseen ja selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. Esityksen opiskelun tavoitteiden muuttamiseksi voi tehdä opiskelija tai hänen huoltajansa, opettaja, luokanvalvoja tai muu taho. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman muutokset kirjataan opiskelijan HOJKS:aan ja HOPS:aan. perustutkinnon opinnoista voidaan mukauttaa kaikkien tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita. Mukauttamisessa noudatetaan Ammattiopisto Luovin toimintaohjeita. 5 Opetussuunnitelman kehittäminen perustutkinnon opetussuunnitelmaa ja opetuksen toteuttamista kehitetään Ammattiopisto Luovin asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä saadun kokemuksen ja palautteiden kautta. Palautetta antavat opiskelijat, henkilöstö ja eri sidosryhmät, kuten työssäoppimispaikat, harjoitteluyritysten taustayritykset, työnantajat ja yhteistyöviranomaiset ja järjestöt. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla itsearvioinnilla kyselyillä kehittämiskeskusteluilla. Syksyisin laaditaan opetussuunnitelman ja opetuksen lukuvuosittaiset kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmassa määritetään kehittämiskohteet, tavoitteet, toteuttamistavat sekä niiden seuranta ja arviointi. Opetussuunnitelman ja opetuksen arviointi ja kehittäminen on jatkuvaa ja siinä noudatetaan Ammattiopisto Luovin suunnitelmia ja työohjeita.

13 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) 6 Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja arviointi 6.1 Verhoilualan koulutusohjelma Ompelu 15 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa toimia verhoomossa yleisten työturvallisuusmääräysten mukaan suunnitella oman työnsä niin, että pystyy käyttämään ergonomisesti tarkoituksenmukaisia työasentoja ja työkykyä ylläpitäviä työtapoja langoittaa ja säätää ompelukoneen oikein lukea ja käyttää kaavamerkintöjä ompelutyössä käyttää turvallisesti ompelutyössä tarvittavia koneita tehdä ompelutöitä työnjohtajan ohjeiden perusteella ommella kiinteät ja irtopäälliset alalla yleisesti tunnustettujen laatukriteerien mukaan arvioida työhön käytettävää aikaa merkitä työkustannukset laskutusta varten huolehtia kankaiden ompelutyöstä syntyvät jätteet oikeisiin keräysastioihin suunnitella oman työnsä kulun. Sisältöjä Ompelukoneen toiminnan tunteminen Ompelukoneen käyttäminen Huoltaminen Ompelu Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys Suunnitelmallinen työskentely Työn laadun varmistaminen Oman työn arviointi NÄYTTÖ Arviointikriteerit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja asennoituu työhönsä siten, toimii yritteliäästi ja osaa ettei aiheuta yritykselle arvioida oman työnsä taloudellista vahinkoa kustannusvaikutuksia tarvitsee ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen suoritettu ompelutyö vaatii ehkä korjauksia, mutta niiden aiheuttamat kokonaiskustannukset alittavat työn uusimisesta aiheutuvat kustannukset arvioi omaa työtään vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa. etenee työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella etenee työvaiheesta toiseen oikeassa järjestyksessä tarpeellinen laatutaso säilyttäen, työ vaatii korkeintaan vähäisiä korjauksia arvioi omaa työtään verhoilualalla yleisesti tunnustettujen laatuvaatimusten mukaisesti. on aloitteellinen ja toimii työyhteisön parhaaksi etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta suunnittelee ja toteuttaa ompelutyötä itsenäisesti ja laadukkaasti, osaa omaa tietopohjaansa hyödyntäen ratkoa vastaantulevia ongelmia arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa laatutavoitteiden mukaiseksi.

14 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja -materiaalien hallinta Työmenetelmien hallinta Ompelukoneen säätö ja langoitus Ompelukoneen käyttö Ompelumateriaalien hallinta Arviointikriteerit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ompelee kankaita ohjeiden mukaisesti ja valmistaa ympärikappaisen tyynyn ohjeiden ja kaavamerkintöjen perusteella säätää ohjeen mukaan ompelukoneen ommeltavalle materiaalille sopivaksi sekä langoittaa koneen annetulla langalla itsenäisesti tuntee yleisesti verhoilukäytössä olevat ompelukoneet ja käyttää välineitä niin, ettei aiheuta käytöllä vaaraa itselleen, lopputulokselle tai ympäristölle tuntee yleisesti ompelutyössä käytettävät päällysmateriaalit ja langat. valitsee erilaisista saumarakenteista ja tikkilajeista kuhunkin ompelutyöhön tarkoituksenmukaisimman säätää ja langoittaa ompelukoneen työstömateriaalista ja langasta annettujen tietojen perusteella valitsee verhoilukäytössä olevista ompelukoneista sopivan ja käyttää ompelukonetta hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi sekä hoitaa työvälineitä ohjatusti tuntee yleisesti verhoilutyössä käytettävät päällysmateriaalit ja langat sekä niiden ominaisuudet. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ ARVIOIDAAN TYÖN LAATU valitsee itse ompeluun parhaiten sopivat työmenetelmät, materiaalit ja välineet ennakoiden myös tulevia työvaiheita huomioi ompeleiden keston kannalta oleelliset rakenteelliset asiat valitsee itsenäisesti ompelulangat ja tekee ompelukoneen säädöt työstettävän materiaalin perusteella valitsee oikean ompelukoneen työhön ja analysoi eri työvälineiden vaikutusta lopputulokseen, hoitaa työvälineitä itsenäisesti valitsee käyttökohteen ja työstömateriaalin perusteella siihen sopivat saumalajit, tikkilajit ja langat. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Ammatilliset tiedot Kestävän kehityksen mukainen toiminta Esteettiset taidot NÄYTTÖ Arviointikriteerit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee hänelle osoitetun ja ohjeistetun työn tunnistaa työstään mahdollisesti muodostuvat ongelmajätteet tunnistaa hyvin tehdyn ompelutyön vaikka ei itse sitä aina tavoitakaan. omaa työsuorituksen tekemiseen tarvittavat tiedot tietää, miten estetään ongelmajätteiden joutuminen ympäristöön pyrkii muodoiltaan ja huolittelultaan sopusuhtaiseen ompelutyöhön. soveltaa tietojaan omaaloitteisesti perustelee, miksi työssä muodostuvat jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, tuntee käyttämiensä tuotteiden ympäristövaikutukset hyödyntää ompelutekniikoita tyylikkään ja viimeistellyn lopputuloksen aikaansaamiseksi.

15 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Vuorovaikutus- ja yhteistyö Terveys, turvallisuus ja toimintakyky NÄYTTÖ Arviointikriteerit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työyhteisössä ja työryhmän jäsenenä noudattaa työturvallisuuteen liittyviä annettuja ohjeita käyttää tarkoituksenmukaisesti työkoneiden turvalaitteita. toimii työssään joustavasti ja osaa tehdä ratkaisuehdotuksia työssä esiin tuleviin ongelmiin käyttää tarvittaessa suojaimia käyttää ergonomisia työtapoja ja työasentoja. toimii innovatiivisesti ja suorittaa itsenäisesti ongelmanratkaisuihin liittyviä päätöksiä. Osaa ilmaista mielipiteensä selkeästi tuntee työhönsä liittyvät keskeiset työturvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä huolehtii omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Opintojen tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukauttaminen ja arviointi Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukauttaminen tehdään yksilöllisesti ja kirjataan opiskelijan HOJKS:aan ja HOPS:aan. Opiskelijan arviointi muutetaan opiskelijan tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukaisiksi Ammattiopisto Luovin opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa noudattaen. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa suorittamalla verhoiluun liittyviä ompelutöitä, kuitenkin vähintään ympärikappaisen tyynyn ompelun sekä pikkutuolin irtopäällisen ompelun siinä laajuudessa, että edellä mainitut arviointikohteet tulevat esille. Työtä osoitetaan vähintään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. a) Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään työprosessien hallinnasta oman työn arviointi työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinnasta työn laatu työn perustana olevan tiedon hallinnasta ammatilliset esteettiset taidot elinikäisen oppimisen avaintaidoista kyseiseen työhön liittyvät terveys, turvallisuus- ja toimintakykyosaaminen. b) Muu osaamisen arviointi Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön ja tarvittaessa muun näytön perusteella arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettajat.

16 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) Pehmustaminen 20 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa valita pohjajoustomateriaalit verhoiltavaan huonekaluun sopivasti valita sopivat pehmustemateriaalit nykyaikaisiin huonekaluihin valita vaahtomuovien laatu- ja painoluokista sopivan pehmusteen eri käyttötarkoituksiin käyttää pehmustekaavoja apuna vaahtomuovipehmustuksia tehdessään leikata vaahtomuovia vaahtomuovisahalla liimata vaahtomuovia pehmustamisen kannalta oikein ja turvallisesti valita perinteisiin huonekaluihin niiden aikakauteen kuuluvat pehmustemateriaalit tehdä kangas-, satulavyö- ja teräslankapohjan tehdä kovaperustuksen kantilla ja ilman sitoa kovareunaisen joustinsidonnan. Sisältöjä joustinten sitominen perinteinen pehmustaminen nykyaikainen pehmustaminen Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Pehmustustyön suunnittelu Työympäristön suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Oman työn arviointi NÄYTTÖ Arviointikriteerit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu pehmustustyön suunnittelee omaa työtään suunnitteluun työryhmän vähäisellä ohjauksella osana valmistelee työympäristönsä ennen työn aloittamista aloittaa työn ja siirtyy työvaiheesta toiseen työohjeita noudattaen tunnistaa vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. valmistelee työympäristönsä seuraavaa työtehtävää silmällä pitäen tekee työtehtävät itsenäisesti ja tarvitsee vain vähäisiä varmistuksia omaa realistiset käsitykset taidoistaan, tunnistaa kehittämistä vaativat alueet. suunnittelee oman työnsä itsenäisesti valmistelee työympäristönsä ja varaa kaikki työssä tarvittavat materiaalit, työkalut ja laitteet tekee työtehtävät itsenäisesti omaa realistiset käsitykset taidoistaan ja pystyy kehittämään itseään virheistä oppimalla.

17 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta Perustuksen valmistus Pehmustekaavojen käyttö Työvälineiden käyttö NÄYTTÖ Työvälineiden huolto Perinteisten pehmustemateriaalien tuntemus ja käyttö Vaahtomuovin käyttö pehmustemateriaalina Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Ammatillisen tiedon hallinta Purku ja leikkuujätteiden lajittelu Työn laadun varmistaminen NÄYTTÖ Arviointikriteerit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee pohjat, sitoukset ja perustukset niin, että työvaiheen jälkeen tarvitaan vain vähäisiä korjauksia käyttää pehmustekaavoja sekä leikkaa ja liimaa vaahtomuovia ohjeiden mukaan turvallisesti käyttää yleisimpiä työssä tarvittavia työkaluja, vaahtomuovisahaa, yms. turvallisesti ja pitää ne järjestyksessä hoitaa työkaluja ohjauksen avulla tuntee perinteiset pohjajousto- ja pehmustemateriaalit ja osaa työohjeiden mukaan käyttää niitä perinteisessä verhoilussa tunnistaa vaahtomuovien laatu- ja painoluokat ja tietää niiden tavallisimmat käyttökohteet huonekalujen pehmusteena. tekee pohjat, sitoukset ja perustukset ilman korjaustarvetta, vaikka laatu ei olisi täysin suunnitelman mukaista käyttää pehmustekaavoja sekä leikkaa ja liimaa vaahtomuovia turvallisesti käyttää työssä tarvittavia työkaluja turvallisesti valitsee perinteisiin huonekaluihin niiden aikakauteen kuuluvat pohjajousto- ja pehmustemateriaalit sekä valmistaa perinteisen pehmustuksen valitsee vaahtomuovien laatu- ja painoluokista sopivan pehmusteen tavallisimpiin verhoilukohteisiin. tekee pohjat, sitoukset ja perustukset itsenäisesti niin, että laatu on suunnitelman mukaista käyttää pehmustekaavoja sekä leikkaa ja liimaa vaahtomuovia turvallisesti ja itsenäisesti valitsee sopivimmat työkalut ja käyttää ja huoltaa niitä asianmukaisesti hoitaa työkaluja omaaloitteisesti valitsee itsenäisesti sopivimmat pohjajoustoja pehmustemateriaalit perinteisiin huonekaluihin sekä valmistaa perinteisen pehmustuksen suunnittelee itsenäisesti eri verhoilukohteisiin ja käyttötarkoituksiin sopivat vaahtomuovilaadut. Arviointikriteerit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee työn saamansa ohjeistuksen mukaisesti huolehtii pehmusteiden purku- ja leikkuujätteet oikeisiin keräysastioihin ohjauksen avulla tunnistaa siistin työjäljen ja kauniin muodon, vaikkei vielä itse tavoita sitä jokaisessa työssä. omaa työsuorituksen tekemiseen tarvittavat tiedot huolehtii pehmusteiden purku- ja leikkuujätteet oikeisiin keräysastioihin tekee huolellista työtä ja omaa niin paljon esteettistä silmää ja muototajua, että useimmista verhoiltavista kohteista tulee sopusuhtaisia ja viimeisteltyjä. soveltaa tietojaan työsuorituksen aikana huolehtii pehmusteiden purku- ja leikkuujätteet oikeisiin keräysastioihin oma-aloitteisesti verhoilee kohteet niin, että jälki on erittäin huoliteltua ja verhoiltavat kohteet ovat sopusuhtaisia ja viimeisteltyjä.

18 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka noudattaa annettuja työaikoja tekee annetut työt vastuuntuntoisesti Terveys, turvallisuus ja toimintakyky NÄYTTÖ Turvallisuusmääräysten omaksuminen Ergonomisen tiedon huomioiminen Henkilökohtainen suojautuminen NÄYTTÖ Arviointikriteerit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja tekee työt vastuuntuntoisesti ja ottaa huomioon työyhteisön muut jäsenet ja säännöt huolehtii työpaikkansa siisteydestä niin, ettei aiheuta vaaraa itselleen tai muille tuntee yleiset turvallisuusmääräykset työskentelee ergonomisesti tarkoituksenmukaisissa työasennoissa suojautuu ohjeiden mukaan pölyn ja liuotinpohjaisten aineiden, kuten liimojen terveyshaitoilta tuntee yleiset turvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä tuntee yleiset turvallisuusmääräykset ja noudattaa niitä oma-aloitteisesti ottaa vastuun omasta terveydestään ja toimintakyvystään käyttää oma-aloitteisesti henkilökohtaisia suojaimia suojautuakseen pölyn ja liuotinpohjaisten aineiden terveyshaitoilta Opintojen tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukauttaminen ja arviointi Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukauttaminen tehdään yksilöllisesti ja kirjataan opiskelijan HOJKS:aan ja HOPS:aan. Opiskelijan arviointi muutetaan opiskelijan tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten mukaisiksi Ammattiopisto Luovin opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelmaa noudattaen. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai näyttötutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tekemällä huonekalujen pehmustustöitä perinteisiin ja nykyaikaisiin huonekaluihin itsenäisesti, työnjohtajan suullisten ohjeiden mukaan tai kirjallisia työsuunnitelmia tai piirustuksia tulkiten. Työsuorituksen tulee vastata vähintään jalkarahin pehmustamisesta muodostuvaa työkokonaisuutta. Pehmustustyöhön tulee liittyä erilaatuisten pehmusteiden käyttö. Työtä osoitetaan vähintään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. a) Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään työprosessin hallinnasta oman työn arviointi työmenetelmien -välineiden ja materiaalien hallinnasta työvälineiden käyttö työn perustana olevan tiedon hallinnasta työn laatu elinikäisen oppimisen avaintaidoista työpaikan siisteys ja pölyltä ja liuotinaineilta suojautuminen. b) Muu osaamisen arviointi Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön ja tarvittaessa muun näytön perusteella arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettajat.

19 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) Verhoilu 25 ov Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa verhoilla huonekaluja alalla yleisesti tunnustettujen laatukriteerien mukaan ja asiakkaan toivomukset huomioon ottaen ottaa verhoilutyön vastaan asiakkaalta ja kirjata asianmukaisesti tehtävät toimenpiteet suositella verhoilumateriaalien ominaisuuksien mukaan erilaisiin verhoilukohteisiin sopivia päällysmateriaaleja valita tyylihistoriallisesti oikean päällystyskankaan arvioida työhön käytettävää aikaa ja muita kustannuksia tehdä verhoilutyöstä tarjouksen suunnitella oman työnsä niin, että pystyy käyttämään ergonomisesti tarkoituksenmukaisia työasentoja ja työkykyä ylläpitäviä työtapoja noudattaa kirjallisia työsuunnitelmia ja tulkita oikein piirustukset ja ohjeet purkaa vanhat verhoilut tehokkaasti tekemättä vahinkoa esim. puuosille huolehtia huonekalujen purkutyössä ja kankaiden leikkaus- ja päällystystyössä syntyvät jätteet oikeisiin keräysastioihin suunnitella oman päällystystyönsä kulun valmistella työympäristön suoritettavan työn mukaan sekä varata työssä tarvittavat materiaalit, työkalut ja laitteet mitoittaa ja kaavoittaa verhoilukankaita tehdä kankaan menekkiluettelon ja kankaan leikkaussuunnitelman leikata päällysmateriaalin eri leikkausvälinein ja myös nippuleikkauksena kiinnittää päällysmateriaalin oikeaan asentoon ja kireyteen verhoilu- tai pehmustemateriaalista riippumatta merkitä työ- ja materiaalikustannukset laskutusta varten nähdä yrittäjyyden vaihtoehtona itsensä työllistämiselle selvittää mistä on mahdollista saada neuvoja ja tietoa yrityksen perustamista ajatellen. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Aloitekyky Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta, päällystystyön työvaihesuunnittelu Arviointikriteerit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja asennoituu työhönsä siten toimii yritteliäästi ja arvioi että ei aiheuta yritykselle oman työnsä taloudellista vahinkoa kustannusvaikutuksia tarvitsee ohjausta aloituksessa ja siirryttäessä työvaiheesta toiseen valmistaa yksinkertaisen tuotteen tai tuoteosan siten, että suoritettu verhoilutyö vaatii ehkä korjauksia, mutta niiden aiheuttamat kokonaiskustannukset alittavat työn uusimisesta aiheutuvat kustannukset etenee työssään suunnitelmallisesti vähäisellä ohjauksella etenee työvaiheesta toiseen oikeassa järjestyksessä tarpeellisen laatutaso säilyttäen ja niin että työ vaatii korkeintaan vähäisiä korjauksia toimii aloitteellisesti ja työyhteisön parhaaksi etenee työssään suunnitelmallisesti ilman ohjausta suunnittelee ja toteuttaa verhoilutyötä itsenäisesti ja laadukkaasti, ratkoo omaa tietopohjaansa hyödyntäen vastaantulevia ongelmia

20 Opetussuunnitelma 2.0/ (91) Materiaalin käytön suunnittelu Oman työn arviointi NÄYTTÖ verhoilee annetuilla materiaaleilla arvioi omaa työtään vaikka laatuvaatimusten tuntemus ei olisikaan vielä täysin hallinnassa. hahmottaa kokonaisuuden ja tarvittavat materiaalit arvioi omaa työtään verhoilualalla yleisesti tunnustettujen laatuvaatimusten mukaisesti. ennakoi materiaalitarpeen ennen työn aloittamista arvioi omaa työtään työn kuluessa ja korjaa työsuoritusta tarvittaessa laatutavoitteiden mukaiseksi. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja -materiaalien hallinta Purkaminen Kaavoitus ja menekki Leikkaamien Kestävyys Työn laadun varmistaminen Päällysmateriaalien kiinnittäminen Työssä tarvittavat koneet ja laitteet NÄYTTÖ Arviointikriteerit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja purkaa kalusteet ohjeen saatuaan käyttää kankaiden leikkauskaavoja ohjeiden mukaan ja mitoittaa suoralinjaisia huonekaluja leikkaa kankaita suoralinjaisiin verhoilukohteisiin verhoilee opastettuna niin, että huonekalu kestää käytössä työvaiheiden jälkeinen laatu on sellainen, että työtä voidaan jatkaa pienin korjauksin kiinnittää yleisimpiä huonekalujen päällysmateriaaleja suoralinjaisiin huonekaluihin käyttää työhön osoitettuja välineitä. purkaa kalusteet kohtuullisessa ajassa vahinkoa tekemättä tekee mitoituksia ja leikkaussuunnitelmia, leikkaa kankaita kaavoilla ja käyttää niiden apumerkintöjä ompelu- ja päällystystyössä hyödyntää kaavoja kankaiden leikkaamisessa ja leikkaa kankaat yleisimpiin huonekalumalleihin tekee verhoillessaan perusteltuja ratkaisuja, jotka vaikuttavat päällystyksen kestävyyteen työvaiheiden jälkeisessä laadussa on pientä huomautettavaa, muttei aiheuta korjauksia käyttää päällystyksen yleisiä työmenetelmiä ja tekee kiinnityksiä erilaisin välinein ja eri materiaaleille hyödyntää työkaluja eri materiaaleille ja työtavoille sopivasti. purkaa kalusteet tehokkaasti ja siististi samalla tehden huomioita verhoilutekniikasta ja runkoosien kiinnityksistä tekee kankaan leikkauskaavat ja leikkuusuunnitelmat merkintöineen ja käyttää niitä apuna työssään valitsee itse työhön parhaiten sopivat työmenetelmät, materiaalit ja välineet ennakoiden myös tulevia työvaiheita ja leikkaa kankaat monimuotoisiin huonekaluihin ottaa huomioon päällystyksen keston kannalta oleelliset rakenteelliset asiat jo työn suunnitteluvaiheessa työvaiheiden jälkeiseen laatuun ei ole huomauttamista kiinnittää erilaisia päällystemateriaaleja itsenäisesti huomioiden materiaalien vaatimukset ja huonekalun muodon ja funktion käyttää innovatiivisesti koneiden ja apulaitteiden mahdollisuuksia.