Abstrakti ja konkreettinen työ, luokat ja pääoma. Saska Heino

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Abstrakti ja konkreettinen työ, luokat ja pääoma. Saska Heino"

Transkriptio

1 Abstrakti ja konkreettinen työ, luokat ja pääoma Saska Heino 1. Johdanto Niin arkisessa elämässä kuin yhteiskuntatieteissäkin käsite luokka samastetaan usein ammattiin, koulutusasteeseen tai tulotasoon. Esimerkiksi työläinen nähdään usein ruumiillista työtä tekevänä, matalasti koulutettuna ja vähän tienaavana, keskiluokkainen taas henkisen työn harjoittajana, korkeakoulutettuna ja melko hyvin tienaavana. Yläluokkaiseksi luetaan puolestaan herkästi henkistä ja johtavaa tai järjestävää työtä tekevä, hyvin tienaava ja korkeakoulutettu henkilö. Mikä näitä kolmea luokkamäärettä yhdistää on niiden sidonnaisuus niitä ilmentävien kategorioiden konkreettisuuteen siihen, miltä asiat näyttävät, miten näihin luokkiin kuuluvaksi katsottujen ihmisten käyttäytyminen ilmenee ulkoisten seikkojen, kuten toimenkuvan, tutkinnon tai kuukausiansioiden välittämänä. Marxin mukaan se, miltä asiat näyttävät, ei kuitenkaan vääjäämättä kerro siitä, mitä ne tosiasiassa ovat. [J]os olioiden ilmenemismuoto ja olemus yhtenisivät välittömästi, kaikki tiede olisi turhaa 1, kuten hän kynäilee Pääoman 3. osassa. Marxilaisessa katsannossa konkreettinen työ, se miten jokin työ ilmenee ulkoisesti, ei ole yhtenevä määre luokan kanssa. Sen sijaan luokan määrittävä tekijä on sen suhde pääomaksi kapitalistisessa tuotantotavassa tulleisiin tuotantovälineisiin, yhteiskunnallisen olemisen aineellisen perustan luomisen ja uusintamisen välineisiin. Tässä katsannossa ihmiset jakautuvat luokaltaan karkeasti sanottuna kahtia niihin, jotka omistavat tuotantovälineet sekä ne omistamattomaan väestönosaan, joka muodostaa kypsässä kapitalistisessa yhteiskunnassa väestön valtaenemmistön. Kysymys kuuluu: mikä tai mitkä tekijät synnyttävät tämän luokkajaon, josta käytetään yleisesti nimitystä jaosta työväenluokkaan ja porvaristoon? Mitkä ovat ne erottavat tekijät, jotka jakavat väestön tuotantovälineiden omistuksen mukaisesti kahtia? Minkälainen työ on työväenluokkaista, mikä synnyttää työväenluokan ja vastaavasti, mikä synnyttää porvariston? Tässä kirjoituksessa katsotaan, mitä Marx on sanonut aiheesta itse ja pohditaan sen tiimoilta, miten hänen käsityksensä luokista soveltuvat Suomen historiaan 20. ja 21. vuosisadalla. 2. Abstrakti ja konkreettinen työ porvarin ja työläisen tuottaminen Marx jakaa ihmistyön kahteen kategoriaan, abstraktiin ja konkreettiseen työhön. Näistä ensimmäinen kuvaa työtä sellaisena kuin se on riisuttuna ilmiasustaan ja erityispiirteistään, se on toisin sanoen ihmisten henkisten ja ruumiillisten kykyjen käyttöä, jota yhdistävä tekijä on aika, työaika. 2 Työn tuotteiden arvo, kapitalismissa vaihtoarvo, perustuu Marxin katsannossa juuri inhimillisen työajan käyttöön. Marxin mukaan tämä arvo ei sellaisenaan ole nähtävissä ihmistyön tuotteissa, se ei nouse niistä itsestään, vaan se on liitettävä niihin ulkosyntyisellä tarkastelulla. Täten ihmistyön tuotteiden, jotka ilmentyvät kapitalismissa tavaroina, arvo ei perustukaan niiden käytettävyyteen tai laadullisiin ominaisuuksiin, toisin sanoen niiden käyttöarvoon, vaan niiden vaihtoarvoon, joka mittaa niiden valmistamiseen tarvitun työajan. Toisin sanoen [k]äyttöarvoina tavarat ovat ennen kaikkea laadultaan erilaisia, vaihtoarvoina ne voivat olla vain suuruudeltaan erilaisia, eikä niissä siis ole atomiakaan käyttöarvoa. 3 Hyödyllisyyden mukana tavaroista häviää niiden käyttöarvo, jolloin 1 Marx 1980 [1894], Näin ollen, vaikka onkin abstraktista, on abstrakti työ silti olemassaolevaa työtä, joka on yleistetty reaalisesti olemassaolevien kategorioiden, kuten ihmisen keskushermostoon perustuvan ajattelukyvyn ja hänen lihaksistonsa käytöstä jne. pohjalta. 3 Marx 2013 [1867], 47. 1

2 työn tuotteiden hyödyllisen luonteen mukana katoaa myös niissä esiintyvien töiden hyödyllinen luonne, siis katoavat myös näiden töiden erilaiset konkreettiset muodot; ne eivät enää eroa toisistaan, vaan ovat kaikki pelkistetyt yhtäläiseksi ihmistyöksi, abstraktiseksi inhimilliseksi työksi. 4 Tästä seuraa, että [k]äyttöarvolla eli hyödykkeellä on siis arvo ainoastaan siksi, että siihen on esineellistynyt eli aineellistunut abstraktista ihmisen työtä. 5 Tavaran hyödyllisyys perustuu siihen käytettyyn konkreettiseen työhön tiettyjen taitojen ja ainesten käyttöön tiettyä määrättyä tarkoitusta varten. Tavaran vaihdettavuus taas perustuu siihen, että sitä varten on ylipäätänsä käytetty työaikaa, joka tällaisena yhtäläisenä inhimillisenä eli abstraktisesti inhimillisenä työnä - - luo tavara-arvoa. 6 Jos tavara-arvon eli vaihtoarvon määrittää tavaraan käytetyn ihmistyön määrä, se tarkoittaa, ettei tavaran itsessään tarvitse olla tietynlainen konkreettinen olio. Tästä taasen seuraa johdonmukaisesti, ettei tavaroita valmistavan työn tarvitse olla tietynlaista konkreettista työtä emme siis voi sanoa tavaroiden laadullisten erojen perusteella niiden määrällisestä, abstraktista eli yhtäläisestä ominaisuudesta, vaihtoarvosta, yhtään mitään. Toisin sanoen, jos kapitalistinen tuotanto on ensisijaisesti vaihtoarvojen tuotantoa mistä lisää kotvan kuluttua tuonnempana ei sillä, miten tuotettavat tavarat eroavat toisistaan laadullisesti, ole mitään merkitystä, jolloin myöskään sillä, minkä tyyppistä konkreettista työtä niiden valmistamiseksi tarvitaan, ole väliä. Toisin sanoen siitä, minkälaista konkreettista työtä jokin henkilö i tekee henkilöön j nähden, ei voida päätellä mitään hänen luokka-asemastaan, siitä, mikä hänen luokkansa on. Jos luokka ei an sich palaudu työn laatuun, ei se myöskään palaudu sen määrään, siihen kuinka paljon henkilöt i tai j tekevät abstraktia työtä. Koska luokkaa ei voida löytää toisin sanoen siitä, höylääkö henkilö i puuta sinisissä kauluksissa n tuntia ja kuluuko j:n päivä kokoustaen valkoisissa kauluksissa johtokunnasta johtokuntaan t:ssä tunnissa, ei sitä myöskään siitä kuinka kauan i ja j höyläävät sekä kokoustavat voida paljastaa, mihin luokkaan he kuuluvat. Luokan löytäminen vaatiikin etsimistä itse työn, abstraktin ja konkreettisen, määrällisen ja laadullisen, ulkopuolelta. Mikä sitten määrittää i:n ja j:n luokan, mikä perusteella he kuuluvat joko samaan tai eri luokkaan? Vastaus löytyy heidän työnsä kohteesta. Kapitalistinen tuotanto on, kuten aiemmin todettiin, vaihtoarvojen eli tavaroiden tuotantoa. Se, että jokin olio, jonka valmistamiseen on käytetty abstraktia ja vääjäämättä myös konkreettista ihmistyötä, on tavara, vaatii, että se on alun alkaen valmistettava tavarana eli vaihtoa varten. Kapitalistinen tuotanto ei voi olla omavaraistuotantoa, sillä tavaroita ei tuoteta niiden valmistajien omien, välittömien elintarpeiden tyydyttämiseksi vaan vaihtoa varten. Tavarat yhteismitallistuvat niihin käytetyn abstraktin työn mitan eli työajan avulla. Tunti työtä on tunti työtä ja tämän tunnin tuotteet ovat vaihtoarvoltaan yhteismitalliset yhteiskunnallisesti normaalien tuotantoehtojen ja yhteiskunnallisesti keskimääräisen työtaidon ja -tehon vallitessa 7 eli niiden yhteismitallisuus sikiää siitä yhteiskunnallisesti välttämättömästä työajasta, joka tarvitaan kahden laadultaan erilaisen mutta määrältään, so. valmistusajaltaan samanlaisen tavaran valmistamiseen. Valmistettavat tavarat ovat valmistajilleen merkityksellisiä yhteiskunnallisesti vain niiden vaihtoarvon perusteella, niiden suhteellinen arvokkuus nousee niihin hyytyneestä ihmistyöajasta. Mitä arvokkaampi jonkin tavara on, sitä enemmän abstraktia, määrällistä ihmistyötä sen valmistaminen on edellyttänyt. Näin ollen, 4 Ibid., Ibid., Ibid., 55. Tällä tarkoitetaan käyttöarvoiltaan erilaisia tavaroita, vaikkapa lyijykynää ja pesusientä, ei kahden käyttöarvoltaan samantyyppisen tavaran, vaikkapa pyyhekumin ja pyyhekumin, laadullisia eroja, jotka liittyvät mm. siihen, minkä tyyppistä kynänjälkeä ne pyyhkivät, miten kauan ne kestävät, miten nopeasti ne kuivuvat jne. Tämä edellyttää itsessään tiettyä työn tuotantovoimaa, sitä että tietty määrä ihmistyötä synnyttää suuremman määrän tuotteita kuin tarvitaan niiden tuottamiseen. Tähän perustuu mm. väite tuotantovälineiden kehityksen ensisijaisuudesta tuotantosuhteiden kehitykselle siirryttäessä feodalismista kapitalismiin (esim. Cohen 2001 [1978]). 7 Ibid., 48. 2

3 kun se vaihdetaan toisiin tavaroihin tai tavaroiden yleisvastikkeeseen, rahaan, on sen vaihduttava joko abstraktilta arvoltaan samansuuruiseen tavaraan tai joukkoon tavaroita, joiden arvosumma on yhteneväinen. Marxin mukaan tavaran arvomäärä [ei] riipu vaihdosta, vaan päinvastoin tavaran vaihtosuhteet sen arvomäärästä. 8 Täten voitto, kahden erisuuruisen eli abstraktilta arvoltaan erisuuruisen tavaran vaihtuminen toisiinsa ei synny yhteiskunnan kokonaistasolla tavaramarkkinoilla, vaihdossa, kun kyse on ihmistyön tuotteiden vaihtamisesta. Voiton eli erisuuruisten arvojen vaihdon takana onkin kapitalistisen kiertokulkuprosessin R T R' edellinen askel, ei tavaran myynti vaan sen tuotanto. Tavaran tuotantovaihteessa on tapahduttava samansuuruisten arvojen vaihtuminen erisuuruisiin vastikkeisiin. Tämän on taas perustuttava ei yhtäläiseen vaan erilaiseen oikeuteen määrätä tavaroiden vaihdosta, siihen, että vaihdon osapuolista toisen on hyväksyttävä vaihdon ehdot, jotka toinen on kykeneväinen määräämään. Tässä tullaan luokan määrittävän tekijän lähteelle. Henkilöiden i ja j luokka on eri, mikäli he ovat eri osapuolina tässä epätasaisessa vaihtosuhteessa josta seuraa myös, että heidän luokkansa on sama, mikäli eivät ylipäätänsä asetu tähän vaihtosuhteeseen. Vaihtosuhteen mahdollistaa yhtäältä pääoman omistajuus ja toisaalta kapitalistisen eli pääoman kautta tapahtuvan tavaratuotannon hallitsevuus se, että vain osa väestöstä omistaa pääomaa ja toisaalta se, että riittävä osa ihmisten elintarpeiden välttämättömyyksistä on mahdollista tyydyttää ainoastaan pääoman avulla. Toisin sanoen: liian tasainen yksityisomistus on kapitalismille pahasta! Tämä epätasainen vaihto- tai tuotantosuhde syntyy seuraavasti. (A) henkilö i tarvitsee x tavaraa (B) henkilö j omistaa x:n tuottamiseen pysyäkseen hengissä; tarvitut tuotantovälineet; (C) i:llä on eräs tavara, (D) j tarvitsee y:tä x:n valmistamiseen; hänen työvoimansa y, muttei tuotantovälineitä; (E) i myy y:n j:lle; (F) j antaa i:lle z:n vastineeksi y:stä; ja (G) i ostaa j:n valmistaman x:n (H) jos tarve on pysyvä, kierros toistuu. z:lla; ja kapitalistinen tuotantosuhde on syntynyt Vaihtosuhteen epätasaisuus perustuu sille, että z < y ja y > x jolloin x = z eli henkilön i työvoiman arvo, sen käyttöaika x:n valmistamiseen on pitempi kuin mikä on vaihdettavissa y:n käytöstä saatuun vastikkeeseen z, josta käytetään yleisnimitystä palkka tai palkkio. Tätä epätasaista vaihtosuhdetta kutsutaan nimellä tuotanto-, pääoma- tai riistosuhde. Mikäli i kykenisi hankkimaan tai tuottamaan x:n itse, ei tälle pääomasuhteen synnylle olisi edellytyksiä eikä j pystyisi riistämään i:tä. Toisin sanoen epätasaisen vaihtosuhteen takana on oltava myös epätasainen tuotantovälineiden omistussuhde sekä siitä syntyvä epätasainen tarve työntekoon. Jos ihminen pystyy tuottamaan vain itselleen, kaikki ovat työläisiä, eikä yksityisomaisuudelle ole sijaa, kuten Marx kirjoittaa Grundrissessa. 9 Näin ollen se, että i ja j kuuluvat eri luokkaan, perustuu erioikeuteen tuotantovälineiden omistukseen ja epätasaiseen vaihtosuhteeseen tämän erioikeuden perusteella. Tällä perusteella i on työläinen ja j kapitalisti eikä jälkimmäinen voisi olla kapitalisti ja ensimmäinen työläinen, mikäli he kumpikin tuottaisivat itselleen. Tämän perusteella ei vallitsevana tuotantotapana tai talousjärjestelmänä voisi myöskään olla kapitalismi, sillä kapitalismi on vaihtoa varten tuotettavien tavaroiden varaan rakentuva yhteiskuntajärjestys. Kapitalistin olemassaolo perustuu täten siis epätasaisesta tuotantosuhteesta lähtevään epätasaiseen vaihtoon tavaroiden tuotantovaiheessa. Mikäli tämäkin vaihtosuhde olisi tasainen eli y vaihtuisi yhtä suureen määrään 8 Ibid., 70. Tämä ei tarkoita, etteivätkö tavaramarkkinoilla määrällisesti samanlaiset tavarat voisi vaihtua eri määrään rahaa tai toisenlaisia tavaroita; niin sanottu lisävoitto perustuu juuri määrällisesti samanlaisten tavaroiden epäsymmetriseen vaihdantaan. Yhteiskunnallisella kokonaistasolla nämä lisävoitot kuitenkin tarvitsevat vääjäämättä vastinpareikseen samansuuruiset tappiot. Toisen voitto on toisen tappio, kuten sananlasku kuuluu. 9 Marx 1993 [1857 8], 573. Suom. tekijän. 3

4 x:ää, ei kapitalistisessa tuotannossa kasautuisi voittoja tai pääomaa se ei siis alkuunkaan voisi enää olla kapitalistista tuotantoa. Kapitalistinen tuotanto edellyttää ja synnyttää siten kaksi luokkaa, jotka muodostavat toisilleen vastinparin, kapitalistit ja työläiset. Näiden kahden luokan väliin jää historiallisesti kaventuva joukko feodalismista periytyneitä, entisiin säätyihin perustuneita ihmisjoukkoja, kuten tuotantovälineensä omistavia maanviljelijöitä ja käsityöläisiä, itsenäisiä ammatinharjoittajia ja pienyrittäjiä. Mitä pitemmälle kapitalistinen tuotanto etenee ja mitä täydellisemmin pääoma on alistanut kaikki yhteiskunnallisen tuotannon olosuhteet itselleen 10, toisin sanoen, mitä suurempi osa yhteiskunnan tuotannosta on tavaratuotantoa mainittujen tuotantosuhteiden vallitessa, sitä suuremmaksi kasvavat tuotannossa käytettävät pääomat ja sitä enemmän ne pystyvät haalimaan piiriinsä muutakin tuotantoa. Kapitalismissa vain tuottava työ voi synnyttää pääomaa, tuotantovälineiden yksityisomistusta ja epätasaisia tuotantosuhteita. Täten onkin syytä tarkastella lähemmin kysymystä tuottavasta työstä jatkeena abstraktille ja konkreettiselle työlle. 3. Tuottava ja tuottamaton työ Jotta i voi astua tuotantosuhteeseen j:n kanssa, on hänen työnsä oltava tuottavaa. Marx määrittelee tämän tuottavuuden Lisäarvoteorioissaan seuraavasti. Vain työ, joka muuttuu suoraan pääomaksi, on tuottavaa; siis vain työ, joka tekee vaihtelevan pääoman vaihtelevaksi ja jonka vuoksi kokonaispääoma C on yhtä suuri kuin C Toisin sanoen vain työ, joka luo tuotannossa uutta arvoa, lisäarvoa m, on tuottavaa eli mahdollistaa tuotantoon sijoitetun pääoman C kasvun. Tämän määritelmän mukaan [t]uottava työ on siis sellaista - - joka tuottaa lisäarvoa käyttäjälleen eli joka muuttaa objektiiviset työnehdot pääomaksi ja niiden omistajan kapitalistiksi, siis työtä, joka tuottaa oman tuotteensa pääomana. 12 Mikäli työ ei ole tuottavaa tästä kapitalistisesta näkökulmasta, ei se tuota teettäjälleen mitään; se tuottaa ainoastaan tuotteen, jonka arvo on yhtä kuin sen valmistamiseen tarvittujen panosten maksettu arvo C (= c + v), eikä kapitalisti voi täten olla kapitalisti. Kuten aiemmin todettiin, ei ihmisen luokkaasemaa voida palauttaa hänen työhönsä. Täten myöskään konkreettista, laadullista työtä ei ole mahdollista palauttaa sen tuottavuuteen. Marx käsittelee mainittua seikkaa seuraavin virkkein. [T]yön konkreettinen luonne, sen käyttöarvo sellaisenaan - - ei muodosta sen erikoista käyttöarvoa pääomalle eikä leimaa siis sitä tuottavaksi työksi kapitalistisen tuotannon järjestelmässä. Sen erikoista käyttöarvoa pääomalle ei suinkaan muodosta sen tietty hyödyllinen luonne, yhtä vähän kuin sen tuotteen erikoiset hyödylliset ominaisuudet, jossa se esineellistyy. Työn käyttöarvon pääomalle muodostaa työn luonne vaihtoarvoa luovana elementtinä, abstraktisena työnä, ei kylläkään se, että se ylipäätänsä esittää tietyn määrän tätä yleistä työtä, vaan että se esittää sitä suuremman määrän kuin työn hintaan, ts. työvoiman arvoon, sisältyy. 13 Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että [l]ajiltaan sama työ voi olla tuottavaa tai tuottamatonta Ibid., 532. Suom. tekijän. Nykyisin vaikkapa maanviljelystäkin harjoitetaan aiempaa kapitalistisemmin osakeyhtiöpohjalta; samoin on koulutus-, terveys- ja turvallisuusaloilla, missä yksityiset oppilaitokset, sairaalat ja terveyskeskukset sekä vartiointiyritykset laajentavat kapitalistista tuotantoa sellaisen yhteiskunnallisen tuotannon piiriin, mikä ei aiemmin ole ollut tavaratuotantoa, vaan tuotettu suoraan käyttöön ja jotakin ennalta määrättyä tarvetta varten. Vaikkapa kapitalistinen yliopisto ei tuota tutkintoja tutkintojen itsensä tai niiden yhteiskunnallisen käyttöarvon vuoksi, vaan tuottaa niitä niiden vaihtoarvon takia, siten, että tutkinnon vaihtoarvo eli opintopiste- ja tuntimäärä on suurempi kuin opetushenkilökunnan työvoimansa myynnistä tarvitsema tuntimäärä, jolloin kapitalistisen yliopiston omistaja kykenee nauttimaan työvoiman ja tutkintotavaran välisestä arvoerotuksesta joko voittoina tai sijoituksina toisaalle. 11 Marx 1979 [1862 3], Ibid., Ibid., Ibid.,

5 työn laadullisista ominaisuuksista sitä ei ole mahdollista tulkita. Näin ollen myöskään se, syntyykö työn tuotteena aineellisia vai aineettomia käyttöarvoja, ei ota kantaa siihen, tuotetaanko ne vaihtoarvoina. Niin aineellinen kuin aineetonkin työ voi olla tuottavaa tai tuottamatonta. 15 Vaikkapa soitinrakentaja, joka työskentelee omalla verstaallaan omia työkalujaan käyttäen, on tuottamattoman työn tekijä: hänen työnsä ei synnytä lisäarvoa, vaan sen tuote palautuu hänelle itselleen täysimääräisenä. Jos soitinrakentaja työskentelee sen sijaan soitintehtaassa tuntipalkalla, jonka edustama arvo on pienempi kuin hänen tunnin työnsä arvotuote, on hänen työnsä kapitalistisessa mielessä tuottavaa, se synnyttää lisäarvoa. Samoin soittaja, joka soittaa joko soitinrakentajan tai -tehtaan valmistamalla soittimella voi tehdä tuottavaa tai tuottamatonta työtä aina sen mukaan, soittaako hän itselleen vai palkollisena. Mikäli hän soittaa vaikkapa kadulla kolikoita keräten, on hänen työnsä tuottamatonta, mutta mikäli hän esiintyy vaikkapa kapakassa ja sopii palkkiosta paikan pitäjän kanssa, on hänen työnsä tuottavaa, mikäli kapakassa käyvät ostavat hänen ansiostaan enemmän juotavaa kuin muutoin. Marxin mukaan [k]apitalistiselle tuotantotavalle onkin juuri ominaista, että se erottaa erilaiset työt, siis myös henkisen ja ruumiillisen työn tai työt joissa jompikumpi puoli on vallitsevana ja jakaa ne eri henkilöille. Tämä ei kuitenkaan estä materiaalista tuotetta olemasta näiden henkilöiden yhteinen tuote tai heidän yhteistä tuotettaan esineellistymästä materiaalisessa rikkaudessa; toisaalta tämä ei estä sitä seikkaa, että näistä henkilöistä jokaisen yksittäisen suhde on palkkatyöläisen suhde pääomaan ja tässä erityisessä mielessä tuottavan työläisen suhde. 16 Esitetyn määrittelyn perusteella voidaan tulla kolmeen, toisilleen rinnakkaiseen johtopäätökseen. (i) (ii) (iii) työn laadusta tai määrästä ei voida päätellä sen tekijän tuotantosuhdetta, eikä sen laadusta tai määrästä ole myöskään pääteltävissä, onko se tuottavaa vai tuottamatonta, jolloin työstä itsestään ei voida johtaa sen tekijän luokkaa. 4. Luokkatutkimuksen vaikeuksia. Esimerkkinä Suomi Marx, vaikkei kirjoittanutkaan paljon luokkien määrittelystä tai empiirisestä tutkimuksesta, luonnehti luokkatutkimuksen lähtökohtia seuraavasti. Väli- ja siirtymävaiheet hämärtävät kaikkialla - - luokkien väliset rajat (joskin maaseudulla verrattomasti vähäisemmässä määrin kuin kaupungissa). - - Olemme nähneet, että kapitalistisen tuotantotavan alituisena tendenssinä ja kehityslakina on erottaa tuotantovälineet yhä enemmän työstä ja yhä enemmän keskittää pirstotut tuotantovälineet suuriin ryhmiin, siis muuttaa työ palkkatyöksi ja tuotantovälineet pääomaksi. 17 Aiemmin tässä paperissa todettu ei tarkoita, etteikö laskettavissamme olisi todennäköisyyttä i:n ja j:n kuulumiselle tiettyyn luokkaan. Sen toteuttaminen käytännössä on kuitenkin hyvin vaikeaa. Yksinkertaisella satunnaisotannalla perusjoukosta eli työllisestä väestöstä voidaan saada annetulla todennäköisyydellä se, kuuluuko i palkkatyöntekijöihin ja j yrittäjiin tai toisin päin vaan ei sitä, 15 Ibid., Ibid., 465. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Applea, jonka valmistamiin tavaroihin, kuten matkapuhelimiin, on aineellistunut sekä ohjelmistosuunnittelijoiden ja -tekijöiden työtä että materiaalisia raaka-aineita ja niiden työstämistä raudaksi. Näin ollen, vaikka valmistajan tavaroita pidetään toisinaan ylihintaisina, eivät ne välttämättä ole sitä, kun huomioidaan Applen kilpailijoitaan pienemmät tuotantomäärät sekä oman käyttöjärjestelmän kehitystyö ja käyttö. Applella n tuntia abstraktia ihmistyötä aineellistuu pienempään määrään tavaroita kuin vaikkapa Samsungilla, joka valmistaa useita rinnakkaismalleja eri hintaluokissa ja käyttää pääasiassa ulkoa ostettua käyttöjärjestelmää, jonka kehitystyön arvo aineellistuu moninkertaiseen määrään tavaroita verrattuna Appleen. Esitetty ei tietenkään ota kantaa Applen valmistamien tavaroiden käyttöarvoon, vaan yksinomaan niiden vaihtoarvoon. 17 Marx 1980 [1894],

6 tekeekö i tuottavaa ja j tuottamatonta työtä ja niin edelleen. Valitettavasti tuotantosuhteet eivät ole niin selkeitä, että esimerkiksi palkkatyösuhteen perusteella voitaisiin päätellä, kuuluuko henkilö työväenluokkaan vai porvaristoon, myykö hän työvoimaansa vai ostaako hän toisten työvoimaa. Periaatteessa kumpikin on mahdollista myös samalta henkilöltä. Väliin jää lisäksi joukko pikkuporvaristoa, luokka ihmisiä, jotka omistavat omat tuotantovälineensä, mutta jotka joutuvat pitimikseen myymään omaa työvoimaansa. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa taiteilijoita, lakimiehiä ja metsureita. Marxin mukaan kapitalismin kypsyminen kehittyy suorassa suhteessa väestön jakautumiseen kahteen pääluokkaan, työläisiin ja porvaristoon, joiden työläisyyden ja porvarillisuuden määreenä on heidän keskinäinen tuotantosuhteensa, ei heidän työnsä sellaisenaan. Palkkatyön yleistyminen on mahdollista todentaa täältä Suomestakin saatavista tilastoista. Taulukko 1. esittää palkansaajien osuuden työllisistä verrattuna yrittäjiin vuosina Taulukko 1. Työlliset Suomessa Palkansaajat Yrittäjät ,2% 17,8% ,8% 16,2% ,5% 14,5% ,3% 13,7% ,9% 13,1% ,4% 11,6% Keskiarvo 85,5% 14,5% Mediaani 85,9% 14,1% Lähde: Tilastokeskus Taulukosta nähdään, että noin kolmen vuosikymmenen tarkastelujaksolla palkansaajat ovat muodostaneet Suomessa osapuilleen 4 / 5 :n enemmistön työllisistä. Jaksolla palkansaajien osuus kasvoi noin 7,5 prosentilla ja yrittäjien laski 34,8 prosentilla. Valitettavasti taulukosta 1. ei voida mitenkään pitävästi päätellä, miten suuri prosentuaalinen osuus suomalaista on kuulunut annetulla jaksolla työväenluokkaan, pikkuporvaristoon tai porvaristoon, puhumattakaan maatalouden harjoittajista, jotka muodostavat omanlaisensa keskikerroksen työväenluokan ja porvariston välissä. Oman ongelmansa synnyttää se, että niin henkilöt i kuin j:kin voivat olla, ainakin muodollisesti, palkkatyösuhteessa, vaikkei se muodostaisikaan heidän tulojensa pääosaa. Vaikka aiemman perusteella i voikin vaikuttaa ilmiselvemmin työläiseltä, voi vaikkapa toimitusjohtajana toimiva j:kin olla virallisesti palkkatyösuhteessa ja saada suurimman osan tuloistaan ansioina, vaikkakin yrityksen tulokseen sidottuina, kuten bonuksina, optioina ja vastaavina. Koska jonkin henkilön kapitalistisuus ei perustu hänen oman työvoimansa käyttöön vaan siihen, että hän nauttii muiden tekemän työn hedelmistä, muodostuu työsuhdetta tai työmarkkina-asemaa keskeisemmäksi määreeksi i:n tai j:n kapitalistisuudelle heidän omaisuutensa. Jonkin verran osviittaa kapitalistien määrästä suomalaisessa yhteiskunnasta voidaan saada vuosina perityn omaisuus- eli varallisuusveronmaksuun velvollisten määrästä. Taulukko 2. näyttää omaisuus- eli varallisuusverovelvollisten määrän ja suhteen kaikkiin tulonsaajiin vuosina

7 Taulukko 2. Varallisuusverotus Vuosi Tulonsaajat Varallisuus- Suhteessa yhteensä verovelvolliset tulonsaajiin ,6% ,5% ,6% ,9% ,6% ,9% Lähde: Tilastokeskus Taulukosta 2. nähdään, että varallisuusverovelvollisten osuus tulonsaajista supistui kymmenen vuoden tarkasteluvälillä mitattuna aina 13,6 prosentista 2,9 prosenttiin suhteessa tulonsaajiin. Tämän perusteella ei valitettavasti voida sanoa vielä mitään kapitalistien määrän kehityksestä ilman, että selvitetään aluksi varallisuusverolakien kehitystä Suomessa. Verovelvollisten määrän laskua selittävänä tekijänä kun voi toimia paitsi varallisuuden keskittyminen myös verotettavan omaisuuden alarajan korottaminen. Lisäksi tulisi selvittää veronmaksajittain heidän tulojensa muotoutuminen kahden pääasiallisen tulotyypin, ansio- ja pääomatulojen välillä suhteessa elinkustannusten kehitykseen. Myöskään lisäarvon suhteen kansantuotteen arvonlisäykseen selvittämisellä ei pystytä päättelemään vielä mitään kapitalistien määrästä. Taulukko 3. näyttää lisäarvon, tai toimintaylijäämän ja sekatulon, suhteen kansantuotteen vuotuiseen nettoarvonlisäykseen viiden vuoden keskiarvoilla vuosina Taulukko 3. Pääomatulot suhteessa arvonlisäykseen ,4% ,3% ,1% ,7% ,1% ,1% Lähde: Tilastokeskus Ihmisten luokka-aseman todentamisen lisäksi omia vaikeuksiaan tuottaa sen todentaminen, muodostaako jokin annettu luokka luokan käsitteen poliittisessa merkityksessä, se, tiedostaako luokka olemassaolonsa poliittisesti. Kuten Stuart Hall on aikoinaan todennut, luokkien taloudellisen ja poliittisen muodostumisen välillä ei ole olemassa mitään välitöntä ja välttämätöntä vastaavuutta. 18 Täten vaikkapa työväenluokan heikko ammatillinen järjestäytymisaste ei välttämättä kerro mitään luokan olemassaolosta tai suhteellisesta koosta väestöön nähden. Maissa, kuten Suomessa, jossa järjestäytymisaste on perinteisesti ollut verrattain korkea yli ¾ työssäolevista palkansaajista voidaan sen sijaan esittää työväenluokan muodostaneen luokan myös käsitteen poliittisessa, ei vain taloudellisessa tai tuotantosuhteellisessa merkityksessä. Tämäkään ei vääjäämättä kuitenkaan tarkoita, että työväenluokka olisi Suomessa järjestäytynyt tasaisesti ammattiryhmästä toiseen, tai etteikö tiettyjä ammatteja, tiettyä konkreettista työtä pidettäisi maassa yleisesti työväenluokkaisempana kuin toisia, usein hiljattain syntyneitä ammatteja. Koska käsitys abstraktin ja konkreettisen työn, luokan ja pääoman välisestä rajanvedosta ei ole yleistä tietoa, on ymmärrettävää, että moni työväenliikkeen poliittisen järjestäytymisen aikana olleista ja kehittyneistä ammateista on kanonisoitunut työväenluokkaiseksi siinä missä myöhemmin, työväenliikkeen poliittisen vallan rapistuttua syntyneet ammatit näyttäytyvät vähemmän työväenluokkaisilta, vaikka, kuten havaittiin luvussa 2., abstrakti työ ja lisätyö, ei konkreettinen työ an sich on se tekijä, joka pitää pääoman ja kapitalismin liikkeessä. Pääoma tuottaa olennaisesti [in essentia tekijä] pääomaa ja tekee näin ainoastaan sikäli kuin se tuottaa lisäarvoa 19, kuten Marx kynäilee Pääoman 3. osassa. 18 Hall 1992, Marx 1980 [1894],

8 5. Lopuksi Tässä kirjoituksessa on havaittu kaksi asiaa: ihmisten luokka-asemaa ei voida palauttaa heidän työnsä laadullisiin ominaisuuksiin, heidän koulutukseensa tai heidän tuloihinsa; tämän lisäksi on havaittu, ettei ihmisten jakautumista työväenluokkaan, kapitalisteihin ja niin sanottuihin välikerroksiin ole helppoa. Lienee sinänsä ymmärrettävää, miksi ja miten ihmiset sekoittavat keskenään luokan, ammatin, koulutuksen ja tulotason ne kun ovat nähtävissä olevia, helposti kyselytutkimuksissa ja tilastoinnissa todennettavissa olevia ominaisuuksia, joiden selvittäminen ei siten ole erityisen vaivalloista niin tutkijoille kuin laajemmalle yleisöllekään. Valitettavasti, ainakin näin marxilaisen katsannon kautta tarkasteltuna, omistus- ja tuotantosuhteet huomiotta jättävä luokkatarkastelu saa esimerkiksi Suomen tuotantorakenteen muutokset näyttäytymään herkästi liian merkittävinä; nähdään esimerkiksi, että teollisuustyöväestön supistuminen suhteessa palvelualan työllisiin olisi merkki työväenluokan supistumisesta suhteessa keskiluokkaan ja niin edelleen. Tulevan luokkatutkimuksen, sikäli, kun sitä tehdään marxilaisittain, tuleekin kyetä vastaamaan kysymyksiin mm. siitä, mikä on välttämätön ja riittävä määre henkilön i, j, k n luokka-asemalle ja minkälaista analyysia näin saavutetun luokka-aineiston pohjalta on mahdollista eri tieteenaloilla harjoittaa. Lähteet Kirjallisuus Cohen Gerald, Hall Stuart, Karl Marx s Theory of History: A Defence. Princeton University Press, Princeton 2001 [1978]. Poliittinen ja taloudellinen Marxin luokkateoriassa. Artikkeli teoksessa Kulttuurin ja politiikan murroksia. Toim. Juha Koivisto, Mikko Lehtonen, Timo Uusitupa ja Lawrence Grossberg. Vastapaino, Jyväskylä 1992, Marx Karl, Grundrisse. Penguin Books, Lontoo 1993 [1857 8]. Tilastot Pääoma. Poliittisen taloustieteen arvostelua. 1. osa. Pääoman tuotantoprosessi. TA-Tieto, Helsinki 2013 [1867]. Lisäarvoteorioita. Liitteitä (»Pääoman» 4. osa). Teoksessa. Karl Marx Friedrich Engels. Valitut teokset. 6. osaa. Osa 4. Edistys, Moskova 1979 [1862 3], Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 3. osa. Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi. Progress, Moskova 1980 [1894]. Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat. < [haettu ]. Keskiluokka on käsitteenä osoitus aiemmin esitetystä ammatin, tulotason ja koulutuksen sekoittumisesta käsitteen luokka kanssa. Keskiluokka viittaa yleensä henkilön tulotasoon, jossain määrin myös koulutukseen ja ammattiin. Kuten aiemmin tässä kirjoituksessa on esitetty, se ei ole itsessään kuitenkaan muodosta mitään erityistä tuotantosuhteisiin tai tuotantovälineiden omistukseen perustuvaa luokkaa. 8

9 Suomen tilastollinen vuosikirja 1958, 1968, 1977, 1988,

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino

Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012 Saska Heino i. JOHDATUS AIHEESEEN Tämän pienoistutkielman lähtökohtana on aiemmin laadittujen aikasarjojen jatkaminen vuotta

Lisätiedot

Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys

Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys Työpoli(ikka 2 2014 Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys Esikapitalistinen vaihe Merkantilismi Tavaroiden tuottaminen rahan avulla (T 1 -R-T 2 ) Teollinen kapitalismi: esifordismi ja fordismi

Lisätiedot

1990-luvun laman edellytyksistä. Saska Heino

1990-luvun laman edellytyksistä. Saska Heino 1990-luvun laman edellytyksistä Saska Heino i Johdanto 1990-luvun lama oli Suomen talous- ja yhteiskuntahistorian mitassa poikkeuksellisen syvä. Kansantuote supistui kahtena peräkkäisenä vuotena 1991 1992

Lisätiedot

Voiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa 1949 2012. Saska Heino

Voiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa 1949 2012. Saska Heino Voiton suhdeluvun laskutendenssi Suomessa 1949 2012 Saska Heino i. Johdanto Jos voittoaste laskee enemmän kuin sen koko kasvaa, niin suuremman pääoman bruttovoitto laskee suhteessa pienempään pääomaan,

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu II 8.5.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa piti laskea rintaperillisten lakiosat ja selvittää, mitä kunkin lakiosasta vielä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Kuka omaa pääomaa? Käsitteestä marxilaisittain ja muualla. Saska Heino

Kuka omaa pääomaa? Käsitteestä marxilaisittain ja muualla. Saska Heino Kuka omaa pääomaa? Käsitteestä marxilaisittain ja muualla Saska Heino 1. Saatteeksi [P]ääoma ei ole mikään esine, vaan esineiden välittämä yhteiskunnallinen suhde. 1 Mikä on pääoma? Mistä se koostuu, mitä

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Yleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Valtion kiinteistöstrategiaksi.

Yleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Valtion kiinteistöstrategiaksi. LAUSUNTO 1 (5) Valtiovarainministeriö Lausuntopyyntö 8.4.2010 EHDOTUS VALTION KIINTEISTÖSTRATEGIAKSI Lausunnon antajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kokoaa yhteen kiinteistöjen ja

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Stemmaako konebiisin Gramex-ilmoitus?

Stemmaako konebiisin Gramex-ilmoitus? Stemmaako konebiisin Gramex-ilmoitus? Ahti Vänttinen Konemusiikin tekijät ovat syystä kyselleet, miten heidän pitäisi täyttää Gramex-ilmoituksien taiteilijatiedot. Kyse voi nykyajan monimuotoisessa tuotantoympäristössä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa 1975 2012. Saska Heino. Aluksi. Teoriaa ja tuloksia

Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa 1975 2012. Saska Heino. Aluksi. Teoriaa ja tuloksia Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa Saska Heino Aluksi Vuonna 2012 suomalaiset palkansaajat tekivät 3 547 000 000 tuntia töitä. 2 214 000 palkansaajaa kohden tunteja kertyi näin ollen 1602. 1

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Työntekijyyden muutokset kulttuurisesta kuvauksesta historiallis-institutionaaliseen selitykseen

Työntekijyyden muutokset kulttuurisesta kuvauksesta historiallis-institutionaaliseen selitykseen Työntekijyyden muutokset kulttuurisesta kuvauksesta historiallis-institutionaaliseen selitykseen Ari Nieminen 1 Parin viime vuosikymmenen aikana on kirjoitettu ja puhuttu lisääntyvästi ansiotyön subjektiivisesta

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Tehtävä 1.Tarkastellaan opiskelijaa, jolla opiskelun ohella jää 8 tuntia päivässä käytettäväksi työntekoon ja vapaa-aikaan. Olkoot hänen

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Kuvaaja 1. Voiton suhdeluku Suomessa

Kuvaaja 1. Voiton suhdeluku Suomessa Onko korkea investointiaste tasoittanut tuloeroja? 10/2015 Saska Heino i. Johdanto 1990-luvun taitteessa alkanutta tuloerojen kasvua on Suomessa tavattu selittää seuraavin sanankääntein: kasvaneet voitot

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Avio-oikeus jäämistösuunnittelussa

Avio-oikeus jäämistösuunnittelussa Avio-oikeus jäämistösuunnittelussa Lakipäivät avajaistapahtuma 9.10.2017 Juhani Laine lakimies, tiiminvetäjä, OTT 11.10.2017 1 Jäämistösuunnittelu mitä se on? Toimenpiteitä, joilla vaikutetaan jäämistön

Lisätiedot

3. a) Otetaan umpimähkään reaaliluku väliltä [0,1]. Millä todennäköisyydellä tämän luvun ensimmäinen desimaali on 2 tai toinen desimaali on 9?

3. a) Otetaan umpimähkään reaaliluku väliltä [0,1]. Millä todennäköisyydellä tämän luvun ensimmäinen desimaali on 2 tai toinen desimaali on 9? MAA6 Kurssikoe 1.10.20 Jussi Tyni Muista merkitä vastauspaperiin oma nimesi ja tee etusivulle pisteytysruudukko. Muista että välivaiheet perustelevat ratkaisusi! Lue ohjeet tarkasti! A-osio. Ei saa käyttää

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA

Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA Työ muuttuu muuttuvatko pelisäännöt ja asenteet? Timo Lindholm / SITRA 7.9.2016 Kansan, maan ja työn vuotuisen tuoton arvoa ei voida lisätä millään muulla keinolla kuin lisäämällä joko sen tuottavien työläisten

Lisätiedot

Mitä tilinpäätös kertoo?

Mitä tilinpäätös kertoo? Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää

Lisätiedot

SYNTYPERÄ KVALIFIKAATIONA: Tutkimus perhetaustan vaikutuksesta korkeasti koulutettujen työmarkkina-asemaan 2000-luvun Suomessa

SYNTYPERÄ KVALIFIKAATIONA: Tutkimus perhetaustan vaikutuksesta korkeasti koulutettujen työmarkkina-asemaan 2000-luvun Suomessa SYNTYPERÄ KVALIFIKAATIONA: Tutkimus perhetaustan vaikutuksesta korkeasti koulutettujen työmarkkina-asemaan 2000-luvun Suomessa Elja Kaitila Pro Gradu -tutkielma Sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian

Lisätiedot

Arkijärjen koettelua. Saska Heino

Arkijärjen koettelua. Saska Heino Arkijärjen koettelua Saska Heino Ajatellaan niin sanotulla arkijärjellä. Kumpi ala kuulostaa kannattavammalta: korkean tuottavuuden pääomavaltainen ja matalien työvoimakustannusten paperiteollisuus vai

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Kolmannen ja neljännen asteen yhtälöistä

Kolmannen ja neljännen asteen yhtälöistä Solmu /019 7 Kolmannen neljännen asteen yhtälöistä Esa V. Vesalainen Matematik och statistik, Åbo Akademi Tämän pienen artikkelin tarkoituksena on satuilla hieman algebrallisista yhtälöistä. Erityisesti

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008 ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia Näissä harjoituksissa viljellään paljon sanaa paradoksi. Sana tulee ymmärtää laajassa mielessä. Suppeassa mielessähän

Lisätiedot

Mitä jää käteen tekijälle työn? Laskelmia lisäarvosta ja työntekijän siivusta

Mitä jää käteen tekijälle työn? Laskelmia lisäarvosta ja työntekijän siivusta 1. Aluksi Mitä jää käteen tekijälle työn? Laskelmia lisäarvosta ja työntekijän siivusta Saska Heino Mikä on ollut työntekijöiden tai työläisten keskimääräinen osuus työnsä tuloksista Suomessa? Miten tämä

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Mikä on Alajärven Osuuspankki?

Mikä on Alajärven Osuuspankki? ALAJÄRVEN OSUUSPANKIN TUOTTO-OSUUDEN MERKINTÄ Mikä on Alajärven Osuuspankki? Osuuspankin toiminimi on Alajärven Osuuspankki (jäljempänä "Osuuspankki" tai "Pankki"). Sen kotipaikka on Alajärvi. Pankin y-tunnus

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY

OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY JAKSO 2 IDENTTISYYS JA SEKAANNUSVAARA LUKU 5 HALLITSEVAT

Lisätiedot

w = c + v + s (1.1.) Lisäarvon suhdeluku puolestaan pohjustaa voiton suhdelukua p', joka kirjoitetaan

w = c + v + s (1.1.) Lisäarvon suhdeluku puolestaan pohjustaa voiton suhdelukua p', joka kirjoitetaan Sosialismista Saska Heino 1. Saatteeksi Taloussaippuakupla on leijaillut nyt noin vuoden päivät. Tänä aikana sen kautta on julkaistu lähinnä kapitalismia käsittelevää kirjoittelua. Mikään yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

3. Koko maassa alkutuotanto työllistää n. 7 % koko maan työvoimasta. 4. Vuonna 1999 maatalous työllisti 200 000 henkilöä.

3. Koko maassa alkutuotanto työllistää n. 7 % koko maan työvoimasta. 4. Vuonna 1999 maatalous työllisti 200 000 henkilöä. LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALTAKUNNALLINEN VALINTAKOE 8.6.2004 Viestinnän ja tiedonhankinnan osuus Nimi Henkilötunnus Etukäteismateriaalina on maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvarastrategia, MMM:n

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Pietarin väestö ja tulokatsaus 2009

Pietarin väestö ja tulokatsaus 2009 Rusgaten julkaisuja 1 Heinäkuu 2009 Pietarin väestö ja tulokatsaus Tässä katsauksessa tarkastellaan eri lähteistä koottuja tietoja Pietarin kaupungin väestöstä sekä väestön tulotasosta. Väestö Pietarissa

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

MIKROTEORIA 1, HARJOITUS 1 BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA

MIKROTEORIA 1, HARJOITUS 1 BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA MIKROTEORIA, HARJOITUS BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA tilasto (600 00) 00 a. Kulmakerroin: = = =, koska 00 sivua lisää ta aiheuttaa (00 400) 00 luopumisen 00 sivusta tilastoa. Toisin

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi

Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi SISÄLTÖ Lukijalle Alkusanat 5-6 7-29 KOLMAS KIRJA Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi ENSIMMÄINEN JAKSO ENSIMMÄINEN OSASTO Lisäarvon muuttuminen voitoksi ja lisäarvon suhdeluvun muuttuminen voiton

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Lisätietoja pankkitilin avaamisesta ja muista pankkipalveluista saa suoraan pankeilta.

Lisätietoja pankkitilin avaamisesta ja muista pankkipalveluista saa suoraan pankeilta. 1 Pankkitilin avaaminen Tässä liitteessä kerrotaan asiakirjoista ja selvityksistä, joita pankit yleensä edellyttävät yritykseltä pankkitilin avaamiseksi. Käytännöt voivat hieman vaihdella pankeittain.

Lisätiedot

Merkitse yhtä puuta kirjaimella x ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3x + 2x = 5x + =

Merkitse yhtä puuta kirjaimella x ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3x + 2x = 5x + = Mikä X? Esimerkki: Merkitse yhtä puuta kirjaimella ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3 + 2 = 5 + = 5 + = 1. Merkitse yhtä päärynää kirjaimella ja kirjoita yhtälöksi? Mikä tulee vastaukseksi?

Lisätiedot

Oikeilla jäljillä. Taloustiede, pääoman laskeva tuotto ja Suomi. Saska Heino

Oikeilla jäljillä. Taloustiede, pääoman laskeva tuotto ja Suomi. Saska Heino Oikeilla jäljillä. Taloustiede, pääoman laskeva tuotto ja Suomi Saska Heino i. Johdatukseksi Kuten tässä viitekehyksessä julkaistuja kirjoituksia lukeneet tietävät, olen käsitellyt yhtä aihetta ylitse

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 Asia Hakija Tekijänoikeus liiketunnukseen X Annettu 9.3.2011 Tiivistelmä Yrityksen liiketunnus ei ollut riittävän itsenäinen ja omaperäinen ollakseen tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari Global production taloustilastojen haasteena Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari 22.3.2012 Johdanto Käsikirjan luvut 5, 6, 7 ja 8 liittyvät kaikki global production -teemaan

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

10. Kerto- ja jakolaskuja

10. Kerto- ja jakolaskuja 10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Testit järjestysasteikollisille muuttujille

Testit järjestysasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testit järjestysasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Testit järjestysasteikollisille muuttujille >> Järjestysasteikollisten

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ Onko Aku Ankka olemassa? Asterix? Spiderman? Matrixin Neo? Miten ne ovat olemassa? miten ihminen on olemassa? Miten ihminen määritellään? Pilkkokaa ihminen mielessänne ominaisuuksiin

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0.

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0. Ääriarvon laatu Jatkuvasti derivoituvan funktion f lokaali ääriarvokohta (x 0, y 0 ) on aina kriittinen piste (ts. f x (x, y) = f y (x, y) = 0, kun x = x 0 ja y = y 0 ), mutta kriittinen piste ei ole aina

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot