Eheyttä alueelliseen ennakointiin jatkoseminaari Pirkanmaan ja Keski-Suomen ennakoijien tapaaminen

Transkriptio

1 Eheyttä alueelliseen ennakointiin jatkoseminaari Pirkanmaan ja Keski-Suomen ennakoijien tapaaminen KOOSTE TILAISUUDESTA Aika ja paikka: , Ahlmanin ammattiopisto, Tampere OHJELMA 9.30 Kahvi ja Ahlmanin esittely 9.50 Tilaisuuden avaus Keski-Suomen ennakointiprosessin rakentuminen Seija Kiiskilä & kumppanit Ennakoinnin organisointi Pirkanmaalla: maakunnan liitto ja ELY Marko Koskinen & Juhani Turtiainen Ennakointikyselyn tulokset ja Pirkanmaan ennakoinnin yhteistyömalli Lounas Porinaryhmät - jako ryhmiin taustayhteisön mukaan* Kokemustenvaihtoa ennakoinnin kehittämistarpeista, resursoinnista ja ajankäytöstä, yritysharava-toimintamallista, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan liittyvästä maakunnallisesta työskentelystä, sähköisistä areenoista/portaaleista, skenaariotyöskentelystä ja muista ajankohtaisista teemoista Ryhmätyöt - jakautuminen kiinnostuksen mukaan kolmeen ryhmään, joissa aiheina: 1) maakunnan asiantuntemuksen/asiantuntijatiedon kanavoiminen ennakointiin 2) "vuorovaikutteisen luovuuden" kehittäminen ja sosiaalisen median liittyminen ennakointiin 3) ennakointitulosten hyödyntäminen päätöksenteossa Kahvi ja mahdollisuus käydä tilapuodissa Ryhmätöiden purku, tilaisuuden yhteenveto ja jatkotoimet Tilaisuuden päätös ja kotimatka * Aikataulusyistä ei toteutettu 1

2 OSALLISTUJAT Pirkanmaa Pirkanmaan liitto Reijo Kahelin Marko Koskinen Anniina Heinikangas Medeia Majavesi Pirkanmaan ELY-keskus Juhani Turtiainen Jukka Peltokoski Reino Myllymäki Pirkanmaan ennakointipalvelu Jenni Ruokonen Mikael Andolin Emmi Karjalainen Kati Raunio Tampereen kaupunki Leena Salminen Keski-Suomi Keski-Suomen liitto Jarkko Pietilä Keski-Suomen ELY-keskus Eja Heinonen Lea Goyal Jere Nieminen Elina Tolonen Jyväskylän TE-toimisto Vuokko Marttila Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Terttu Kiviranta Jyväskylän yliopisto Anu Tokila Keski-Suomi ennakoi -prosessi Seija Kiiskilä Etelä-Pirkanmaan seutuhallinto Irene Suhonen Tampereen ammattikorkeakoulu Perttu Heino Tampereen teknillinen yliopisto Markus Pöllänen PIRKO Raija Keuro EK Peer Haataja Taloudellinen tiedotustoimisto Sini Sirén VALMISTELLUT ESITYKSET OVAT LADATTAVISSA INTERNET-OSOITTEESSA 2

3 RYHMÄTYÖSKENTELYN TULOKSET 1) Maakunnan asiantuntemuksen/asiantuntijatiedon kanavoiminen ennakointiin Jos/kun tulevaisuuden ennakointi edellyttää monialaista asiantuntemusta ja alueen olosuhteiden ymmärtämistä, keiden kaikkien asiantuntemus tulisi ennakointikeskusteluihin tuoda ja millaisin keinoin? Alueellisten toimijoiden näkemysten, yliopistossa ja korkeakouluissa muhivan osaamisen ja tutkimustiedon sekä globaalin tason yhdistäminen Yhteisellä kielellä puhuminen sekä yhteistyön tavoitteiden asettaminen konkreettisiksi ja ongelmalähtöisesti. Isojen asiakokonaisuuksien pilkkominen pienemmiksi kysymyspaloiksi, jolloin eritaustaiset henkilöt puhuvat samasta asiasta vaikkakin omilla termeillään. Tällöin energia ei kulu yritykseen ymmärtää tai puhua omaa etuansa, vaan ratkaisun muodostamiseen Motivoiminen ja vastuuttaminen. Osallistujan/organisaation tulee saada konkreettista hyötyä osallistumisesta, jotta työskentelyyn ei osallistu vain mandaattiedustajia. Pelkkä työryhmiin osallistuminen ei sinänsä edistä mitään seikkaa Sen määritteleminen, mitä tulevaisuudessa tulee vääjäämättömästi tapahtumaan, mihin joillakin keinoin pystymme vaikuttamaan ja mihin emme pysty vaikuttamaan. (Tietoisuus megatrendeistä ja heikoista signaaleista?) Maailmankuvan pidentäminen ja laajentaminen Keskustelun lisääminen valtakunnalliseen ennakointiprosessiin. Esim. edellisen KESUn aikaisessa Tiaisen mallissa oli keskusteleva lähestymistapa, VATT:n toiminnassa ei Ennakoinnin mieltäminen osaksi alueiden kehittämistä. Alueiden kehittämiseen on haluja monilla toimijoilla, ja jos ennakointi mielletään osaksi sitä, myös osallistuminen ennakointiotsakkeen alla tapahtuvaan toimintaan on mielekästä Portaalista on oltava jotain uutta hyötyä sen osapuolille. Lisäarvo on tultava jostakin muusta kuin tiedon fyysisesti uudesta sijainnista. Osapuolien tarpeet kartoitettava Seutukierrokset (kuten Keski-Suomi) Foorumit Asiantuntijaringit ja tiedon jalostaminen näissä Yliopistojen tutkimuksen ja kärkiosaamisen hyödyntäminen (esim. Keski-Suomi: taloustiede mukana KESU-suunnittelussa) Rakennemuutosryhmä (Keski-Suomi) Collabora -hankkeen (Pirkanmaa) periaatteet ja alueelliset valmisteluryhmät Keskustelu lähtee kasvokkaisista kontakteista. Kynnys ottaa kontaktia matkan päästä esim. sähköpostilla helpottuu kun on naamatuttuja Ladunraivaajien rooli on hankala, joten osallistujien voimat kannattaa yhdistää ja soveltaa toistensa välähdyksiä Mikä olisi tavoiteltava päämäärä tai toimintamalli asiassa? Maakuntien voimien ja ideoiden yhdistäminen Olisi hienoa, jos esim. TEM:ssa tuotettaisiin toimivat työkalut ja metodit, joita voitaisiin hyödyntää alueilla niiden ennakointityössä. Nyt energia kuluu liiaksi yrityksen ja erehdyksen kautta oppimiseen sen sijaan, että ylemmällä taholla olisi määritelty kehikko, jota maakunnat ikään kuin täyttäisivät omasta tietämyksestään käsin 3

4 Portaalilla kehitetään alueen toimijoiden yhteistä tietopohjaa ja samanmielistä tulkintaa tulevasta. Ennakointitieto on kuin tähtitaivas. Mitkä ovat yhteiset Otavamme? Kullakin on taakkanaan oma asiantuntemuksensa ja kaukoputkensa tirkistellä asioita. Ulkopuolisten näkemysten, tieteen ja globaalien kehityskulkujen syöttäminen mukaan kuvaan pakottaa katsomaan toiseenkin suuntaan. Omasta asiantuntijuudestakin tarvitsisi toisinaan ravistella irti Mitä maakuntien kesken asian edistämiseksi voisi tehdä? Foorumeissa ja portaaleissa jaettaisiin tietämystä ja herätteitä myös eri maakuntien välillä. Jos me emme itse siellä keskustele, ei sitä tee kukaan muukaan Aiheet sinänsä eivät rajaudu vain yhden maakunnan alueelle. Ilmiöt ovat ennemmin temaattisia kuin jollekin tietylle alueelle rajoittuvia. Etenkin naapurimaakuntien ratkaisut vaikuttavat toisiinsa 2) "Vuorovaikutteisen luovuuden" kehittäminen ja sosiaalisen median liittyminen ennakointiin Jos/kun ennakointi on tulevaisuuden tekemistä yhdessä, miten tätä yhteistä tekemistä ruokitaan mm. uusilla yhteisöllisillä välineillä? (Mitä tarkoitetaan sosiaalisella vuorovaikutuksella sosiaalisessa mediassa? Sosiaalisissa medioissa, kuten Facebookissa, ilmenevää sosiaalisuutta ei perinteisen määritelmän mukaan voida pitää sosiaalisena vuorovaikutuksena. Sosiaalinen vuorovaikutus on moniulotteisempaa kuin pelkkä sähköisesti toteutettu keskustelu. Siihen liittyy vahvasti esimerkiksi nonverbaalinen viestintä, joka ei kokonaisuudessaan toteudu tämäntyyppisessä vuorovaikutuksessa. Hymiöt ja muut elekieltä ja äännähdyksiä kuvaavat merkit ja ilmaisut eivät pysty täysin korvaamaan kasvotusten tapahtuvaa nonverbaalia viestintää. Näin ollen ei ehkä voida puhua sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, vaan kyseessä on uusi sosiaalisuuden muoto.) Nykyään keskustelufoorumeita on joka paikassa ja vääriä keskusteluja käydään väärissä paikoissa. Keskustelualustoja perustettaessa on siis tarkkaan mietittävä, tuoko uusi alusta enää lisäarvoa Sisällön tuotantoon ja mielekkyyteen olisi kiinnitettävä huomiota. Jos sisällön tuottajien vastuunjako ei ole selvillä, sisältö kuivuu kokoon Yhtenä haasteena on sukupolvenvaihdos. Nyt kasvava nuori sukupolvi on ollut koko ajan tekemisissä erilaisten sosiaalisen median formaattien kanssa, kun taas osa iäkkäämmästä sukupolvesta on pudonnut kehityksen vauhdista pois Tulevaisuuden käyttäjät pitäisi ottaa nyt mukaan suunnitteluun. Ovatko suunnittelijat nyt tietoisia nuorten eli tulevaisuuden käyttäjien tarpeista? Suunnitellaanko nyt jo vanhaa formaattia otettavaksi käyttöön? Onko esim. Facebook jo vanhenemassa ja uusi sosiaalisuuden muoto jo sitä korvaamassa? Käytännön asiat hoituvat helposti ja nopeasti, reaaliajassa Tarve sähköisille työskentelyalustoille on olemassa: sähköpostien tallennustila ei riitä ja fyysinen liikkuminen vähenee, osaksi ympäristöongelmien vuoksi Kansainvälinen/globaali näkökulma voidaan ottaa keskusteluun mukaan helpommin Palautetta saa usein välittömästi 4

5 Keskustelusta jää digitaalinen dokumentti, josta voi tarvittaessa tarkistaa asioita. Tämän vuoksi keskusteluun pääsee myös helpommin mukaan, vaikka ei olisikaan ollut keskustelussa mukana alusta lähtien Mikä olisi tavoiteltava päämäärä tai toimintamalli asiassa? Mitä maakuntien kesken asian edistämiseksi voitaisiin tehdä? Kasvokkain tapaamisessa on yhä arvonsa, mutta ideointia, valmistelu- ja prosessin kehittämiseen (esim. kokousten valmistelu) liittyvää työtä voisi tehdä sosiaalisen median avulla Ideointiin ja ajatusten vaihtoon voisi soveltua Facebook, mutta dokumenttien luonnosteluun tarvitaan työskentelyalusta, joka mahdollistaa yhdessä tehtävän muokkauksen ja kommentoinnin rajatussa työryhmässä 3) Ennakointitulosten hyödyntäminen päätöksenteossa Jos/kun ennakointiin käytetylle työpanokselle halutaan käytännön vaikuttavuutta, millä keinoilla ja prosesseilla ennakointityön tulokset saatetaan osaksi eri organisaatioiden päätöksentekoa? Miten tiedot viedään vaikuttavasti päätöksentekoon on haaste. Rohkeus toimia ja tehdä Yhteinen ymmärrys ja tulkinta Muualta tuleva ohjaus osin hajottaa maakunnallista ennakointityötä Mitä päätöksenteko on (lopullista/valmistelua)? Miten raportointi eri tahojen taustajoukoille tapahtuu? Miten päättäjiä autetaan ja miten (tiedotusvälineiden kautta) viestiä saadaan eteenpäin? Pitäisikö ensiksi päättää mitä halutaan ja sen jälkeen ennakoida? Ajoitus ja sisältö ovat haaste. Prosessien tulisi olla selvillä ja se milloin ennakointitietoa tarvitaan Päällekkäisyyksien purkaminen - Keski-Suomen malli (MYR:n asettama työryhmä) - Organisaation sisältä oikeat ihmiset toimimaan oikeaan paikkaan. Mahdollisuus ja halu pitää olla hyvä tuoda viestiä omalle organisaatiolle - Ennakointiportaali - Ennakointipalvelu Pirkanmaalla - Ns. kättä pidempi materiaali toimijoiden käyttöön ja ohjaamisen työvälineeksi Mikä olisi tavoiteltava päämäärä tai toimintamalli asiassa? - Ennakoiva työote kaikkien työhön, myös päättäjien osalta - Kopit tarpeista, kuka tekee - luottamus - Oikeaa ennakointitietoa, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa päätöksentekijöiden ja valmistelijoiden käyttöön - Osallistava malli Mitä maakuntien kesken asian edistämiseksi voisi tehdä? - Jatketaan yhteistyötä Keski-Suomen ja Pirkanmaan välillä - Kokemusten vaihtoa - Elinkeinorakenteiden yms. vertailut 5