Meri-Lapin alueellinen esiopetussuunnitelma Tervolan kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma

Transkriptio

1 Meri-Lapin alueellinen esiopetussuunnitelma 2016 Tervolan kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma

2 1. Esiopetuksen työajat Esiopetusta annetaan neljä tuntia päivässä kello 8-12; yhteensä 700 tuntia/ lukuvuosi. Esiopetusryhmät Esiopetusta annetaan kaikilla Tervolan alakouluilla siten, että Lapinniemen koululla toimii esiopetusryhmä ja muilla kouluilla esikoululaiset ovat 0-2-yhdysluokassa. 2. Esiopetuksen toiminta-ajatus Esiopetuksen toiminnan suunnittelu pohjautuu valtakunnallisiin Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin Esiopetus on luonteeltaan eheytettyä opetusta, joka muodostuu eri laajuisista ja eri tavoin toteutetuista oppimiskokonaisuuksista. Oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen lähtökohtina ovat lasten kiinnostuksen kohteet sekä tässä opetukselle asetettavat yhteiset tavoitteet (kuvio alla). Yhteiset tavoitteet perustuvat eri tiedon- ja taidonaloista nouseviin, esiopetuksen kannalta oleellisiin opetuksen tavoitteisiin sekä laaja-alaiselle osaamiselle asetettuihin tavoitteisiin. Yhteiset tavoitteet ovat opettajan työtä ohjaavia tavoitteita. Ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen Oppimiskokonaisuuksina toteutetun opetuksen tavoitteena on tukea lasten kokonaisvaltaista kasvua ja hyvinvointia sekä tarjota monipuolinen perusta heidän osaamisensa edistymiselle. Leikki ja muut lapsille ominaiset tavat oppia ja työskennellä ovat opetuksen ja toiminnan lähtökohtana. Esiopetus tukee laaja-alaista osaamista (kuvio yllä). Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla.

3 Esiopetusta toteutetaan monipuolisissa oppimisympäristöissä ja monipuolisia työtapoja käyttäen ja se koostuu oppimiskokonaisuuksista. 3. Esiopetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet 3.1 Ilmaisun monet muodot Lasten oppimisedellytykset, sosiaaliset taidot ja myönteinen minäkuva vahvistuvat, kun he saavat valmiuksia ympäröivän maailman jäsentämiseen. Nämä valmiudet kehittyvät, kun lapset tutkivat, tulkitsevat ja ilmaisevat itseään ja maailmaa erilaisia ilmaisun taitoja harjoittelemalla. Harjoittelu tukee myös lasten keskittymiskyvyn ja itsesäätelytaitojen kehittymistä. Esiopetuksen tehtävä on kehittää lasten ilmaisua musiikillisen, kuvataiteellisen, käsitöiden sekä suullisen ja kehollisen ilmaisun perustaitoja harjoittelemalla. Kulttuurin ja ilmaisun eri muotoihin tutustuminen vahvistaa lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä monilukutaidon kehittymistä. Eri ilmaisumuotojen käyttö esiopetuksen arjessa ja juhlissa tarjoaa mahdollisuuksia tuoda esille kulttuurista monimuotoisuutta ja iloita siitä. Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet Esiopetuksessa lapsia rohkaistaan ja ohjataan käyttämään ilmaisun eri muotoja. Opetus suunnitellaan niin, että lapset saavat elämyksiä taiteesta sekä kokemuksia luovasta prosessista ja siihen kuuluvasta suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kokonaisuudesta. Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään ja niihin liittyvistä erilaisista kokemuksista. Toiminnan tuotoksia tarkastellaan yhdessä, ja yhteinen tekeminen näkyy oppimisympäristöissä. Lasten ilmaisussa ja työskentelyn dokumentoinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia materiaaleja ja välineitä. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä ja lähiseudun kulttuuritarjontaa. 3.2 Kielen rikas maailma Kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Esiopetusiässä kielestä tulee yhä vahvemmin lasten ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, jonka avulla he jäsentävät arkeaan ja rakentavat maailmankuvaansa. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten kielellisten taitojen kehitystä kokonaisvaltaisesta kielen merkityksen hahmottamisesta kohti yksityiskohtaisempaa kielen rakenteiden ja muodon havaitsemista. Keskeistä on vahvistaa lasten kiinnostusta ja uteliaisuutta puhuttua kieltä sekä lukemista ja kirjoittamista kohtaan. Kielellinen mallintaminen ja runsas myönteinen palaute ovat tärkeitä oppimiselle. Erilaisten viestien tulkitseminen ja tuottaminen suullisesti ja viestinnän välineitä käyttäen ovat osa vähitellen kehittyvää monilukutaitoa sekä tietoja viestintäteknologista laaja-alaista osaamista. Esiopetuksessa lasten kielellisen ja kulttuurisen taustan monimuotoisuus tunnistetaan, sitä kunnioitetaan ja sen jatkuvuutta tuetaan. Eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuutta sekä kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet Esiopetuksen tavoitteena on edistää lasten kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekä vahvistaa heidän kiinnostustaan kieliin ja kulttuureihin. Lasten kielellisen tietoisuuden kehittymistä edistetään kielellä leikkien, loruillen sekä tutustuen monipuolisesti puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Lasten kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa tuetaan leikkien ja toiminnallisten harjoitusten avulla. Opetus ja oppimisympäristöt suunnitellaan niin, että niissä on lapsille runsaasti mahdollisuuksia havainnoida, tutkia ja kokeilla puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä laajentaa sanavarastoaan. Opetuskielen lisäksi esiopetuksessa havainnoidaan muita kieliä. On tärkeää, että

4 lapset, joiden äidinkieli on muu kuin esiopetuksen kieli, saavat vahvan tuen opetuskielen taidon kehittymiselle ja samalla kokemuksen, että heidän kotona puhumansa kieli on tärkeä ja arvokas. 3.3 Minä ja meidän yhteisömme Lasten elinpiiri laajenee heidän kasvaessaan. Kodin perinteiden, toimintamallien, arvojen ja katsomusten lisäksi lapset kohtaavat toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Esiopetuksen tehtävä on vahvistaa lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuutta ja toimia siinä. Aihetta lähestytään historiallisesta ja yhteiskunnallisesta sekä etiikan ja katsomusten näkökulmista. Lähiyhteisön menneisyyttä sekä ajankohtaisia asioita pohtimalla suunnataan lasten mielenkiintoa yhteiskunnallisiin asioihin. Arjen eettisten valintojen pohdinta sekä omien tunnetaitojen kehittäminen ja rakentavan käyttäytymisen harjoittelu vahvistavat lasten vuorovaikutustaitoja. Tutustuminen lähiyhteisön tapoihin sekä uskontoihin ja muihin katsomuksiin yhdessä kokonaisuuden muiden tavoitteiden kanssa tukee lasten kulttuurisen osaamisen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä ajatteluun ja oppimiseen liittyvää laaja-alaista osaamista. Opetuksessa toimitaan yhteistyössä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen. Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet Tavoitteena on edistää lasten mielenkiintoa yhteiskunnan, erityisesti lähiyhteisön toimintaan ja vahvistaa heidän osallisuuttaan toimintaympäristössään. Lapsia ohjataan havainnoimaan nykyisyyttä ja heille luodaan mahdollisuuksia eläytyä menneisyyden tapahtumiin ja tilanteisiin. Opetuksessa tuetaan lasten eettisen kohtaamisen ja ajattelun taitoja sekä tunnetaitojen kehittymistä. Lapset tutustuvat opettajan johdolla niin omaan kuin muihinkin lapsiryhmässä tai lähiyhteisössä edustettuina oleviin katsomuksiin ja uskontoihin sekä niihin liittyviin tapoihin ja perinteisiin. Lapsia rohkaistaan kysymään ja heidän pohdinnoilleen ja ihmettelylle annetaan tilaa. Kokonaisuuden työtapoina korostuvat keskustelut sekä erilaiset eläytymisen mahdollistavat menetelmät. 3.4 Tutkin ja toimin ympäristössäni Lasten toimintaympäristö - lähiluonto ja rakennettu ympäristö sekä muut esiopetuksen oppimisympäristöt - tarjoavat runsaasti aineksia lasten oppimiselle. Erityisen tärkeää opetuksen liittäminen lasten kokemusmaailmaan ja heidän toimintaympäristöönsä on matemaattisten taitojen opettelussa sekä teknologia- ja ympäristökasvatusten toteuttamisessa. Toimintaympäristöön liittyvät havainnot, kokemukset ja tiedot, niiden jäsentäminen ja kuvaaminen auttavat lapsia kehittymään ajattelijoina ja oppijoina. Kehittyvä taito nimetä asioita sekä ymmärtää ja käyttää erilaisia käsitteitä edistää lasten monilukutaitoa. Esiopetuksen tehtävänä on tukea lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä ja kiinnostusta matematiikkaan. Tehtävänä on myös vahvistaa lasten luonnontuntemusta ja luontosuhdetta sekä tutustua arjen teknologiaan. Esiopetuksessa tutustutaan tutkivaan oppimiseen havainnoimalla ja tutkimalla ympäristöä sekä kokeilemalla ja päättelemällä. Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet Esiopetuksessa vahvistetaan pohjaa lasten matemaattisen ajattelun kehittymiselle ja matematiikan oppimiselle. Lapsia ohjataan kiinnittämään huomiota arjessa ja ympäristössä ilmenevään matematiikkaan. Opetus luo mahdollisuuksia luvun, muutoksen ja ajan käsitteiden sekä tason ja avaruuden hahmottamisen ja mittaamistaitojen kehittymiselle. Opetuksen tavoitteena on tarjota oivaltamisen ja oppimisen iloa matemaattisen ajattelun eri vaiheissa oleville lapsille.

5 Opetuksessa havainnoidaan luontoa. Lasten ympäristöherkkyyden ja luontosuhteen kehittymistä tuetaan tarjoamalla lapsille kokemuksia luonnossa liikkumisesta sekä sen tutkimisesta. Lapsia ohjataan myös havainnoimaan ympäristön teknologiaa sekä kokeilemaan ja keksimään omia ratkaisuja. Opetuksessa tutustutaan tutkivaan työtapaan. Lapsia rohkaistaan tekemään kysymyksiä ja etsimään niihin yhdessä selityksiä. Lapset opettelevat vertailemaan, luokittelemaan sekä järjestämään havaintojen tai mittausten pohjalta saatuja tietoja. Heitä rohkaistaan tekemään päätelmiä ja keksimään ratkaisuja arjen ongelmiin sekä kokeilemaan ratkaisuja. Opetuksessa harjoitellaan dokumentointia eri välinein sekä esittämään tuloksia eri tavoin. 3.5 Kasvan ja kehityn Itsestä huolehtiminen ja siihen liittyvät arjen taidot ovat osa esiopetuksen tavoitteena olevaa laajaalaista osaamista. Kehittyäkseen tällä osaamisen alueella lapset tarvitsevat kokemuksia, tietoja ja pohdintaa, joiden pohjalta heidän arvostuksensa ja taitonsa voivat vähitellen kehittyä. Esiopetuksessa tehtävää lähestytään liikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveyden sekä turvallisuuden näkökulmista. Esiopetuksen tehtävänä on luoda pohjaa terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle ja liikunnalliselle elämäntavalle sekä kehittää lasten terveysosaamista ja turvataitoja. Lisäksi tehtävänä on edistää kestävään elämäntapaan kuuluvia ruoka-, kulutus- ja puhtaustottumuksia. Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet Lapset saavat monipuolisia kokemuksia liikunnasta ja alkavat ymmärtää liikkumisen yhteyttä hyvinvointiin ja terveyteen. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia lasten motoristen ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten yleisten oppimisedellytysten kannalta tärkeiden havaintomotoristen taitojen kehittymiseen. Lasten kanssa tutustutaan terveelliseen ruokaan ja pohditaan sen merkitystä. Lapsia ohjataan kohtuulliseen kulutukseen. Opetuksessa pohditaan terveyteen liittyviä tekijöitä sekä tuetaan lasten valmiuksia pitää huolta terveydestään. Lapset saavat tietoja turvallisesta liikkumisesta lähiympäristössä sekä esiopetuksen oppimisympäristöissä. 3.6 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Kaikkien lasten esiopetuksessa noudatetaan samoja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Lasten vaihtelevat kielelliset ja kulttuuriset taustat ja valmiudet otetaan esiopetuksessa huomioon. Esiopetuksen tavoitteena on tukea jokaisen lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteettien kasvua sekä opettaa lapsia kunnioittamaan eri kieliä ja kulttuureja. Erityisenä tavoitteena on tukea kaksi- ja monikielisten lasten eri kielten taitoa. 4. Lapsen kasvun ja oppimisen tuki Esiopetukseen osallistuvat lapset kuuluvat perusopetuslain mukaisen kasvun ja oppimisen tuen piiriin. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada riittävää tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsen kasvun ja oppimisen tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Laadukas esiopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri sekä kodin ja esiopetuksen yhteistyö takaavat lapselle hyvän esiopetuspäivän.

6 TUEN TASOT JA KESKEISET PROSESSIT YLEINEN TEHOSTETTU ERITYINEN TUKI TUKI TUKI yksittäiset tukitoimet; ei Oppimissuunnitelma HOJKS edellytä tutkimuksia tai Oppilashuollon Erityisen tuen päätöksiä moniammatillinen päätös Oppimissuunnitelma käsittely Pedagoginen voidaan laatia Pedagoginen arvio selvitys TUKIMUODOT YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI Eriyttäminen Oppilaanohjaus Oppilashuollon tuki Oppimissuunnitelma Osa-aikainen erityisopetus Apuvälineet Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Ohjaus- ja tukipalvelut Eriyttäminen Oppilaanohjaus Oppilashuollon tuki Oppimissuunnitelma (lakisäät.) Osa-aikainen erityisopetus Apuvälineet Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Ohjaus- ja tukipalvelut Eriyttäminen Oppilaanohjaus Oppilashuollon tuki HOJKS Osa-aikainen erityisopetus Kokoaikainen erityisopetus Apuvälineet Tulkitsemis- ja avustajapalvelut Ohjaus- ja tukipalvelut

7 KOLMIPORTAINEN TUKI

8

9 5. Oppilashuolto Monialaista oppilashuollon yhteistyötä tehdään opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa lapsen ja hänen huoltajansa kanssa huomioon ottaen lapsen ikä ja edellytykset Oppilashuollon painopiste pidetään ehkäisevässä ja yhteisöllisessä työskentelyssä. OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN ASETTAMAT OPPILASHUOLTOTYÖRYHMÄT Oppilashuollon ohjausryhmä/kunta - Monialainen oppilashuollon yhteistyö (opetus-, sosiaali- ja terveystoimi yhdessä) - vastaa oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. - voi olla useamman koulutusmuodon yhteinen. - vastuutahona opetuksen järjestäjä Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmä/koulu - Yhteisöllinen oppilashuolto - vastaa esiopetuksen oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. - tarvittaessa asiantuntijat - tehtävänä yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen - ryhmää johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja (rehtori) Asiantuntijaryhmä - Yksilöllinen oppilashuolto - kootaan tapauskohtaisesti - monialainen - yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuen tarpeen selvittäminen ja oppilashuollon palvelujen järjestäminen - edellyttää huoltajien suostumuksen - ryhmän kokoajana esiopetushenkilöstön edustaja - laaditaan oppilashuoltokertomus HUOM. EI sama kuin pedagogisen tuen järjestämisen edellyttämäyhteistyö oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa.

10

11 6. Esiopetuksen arviointi ja osallistumistodistus Esiopetuksen arvioinnin kohteena ovat oppiminen, työskentely ja käyttäytyminen. Arviointi on tiedonantoa lapselle ja huoltajille lapsen sen hetkisistä taidoista, osaamisesta ja kehittämistarpeista. Arviointia tehdään myös suhteessa omaan työhön, oppimisympäristöön sekä toimintakulttuuriin. Vanhemmilta/ huoltajilta ja lapsilta saatu palaute on ensiarvoisen tärkeä mittari arvioinnissa. Lapsille annetaan lukuvuoden päätteeksi esiopetuksen osallistumistodistus. ESIOPETUKSEN OSALLISTUMISTODISTUS Lukuvuoden lopussa jaetaan esiopetustodistus. Todistuksessa näkyy - esiopetuksen järjestäjä - esiopetusryhmän nimi - lapsen nimi - lapsen henkilötunnus - esiopetuksen laajuus 700h/vuosi

12 Esiopetuksen opetussuunnitelman liite 1. Lapsen nimi LAPSIKOHTAINEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Päiväys Päiväys SYKSY (piirrä oma kuva) KEVÄT(piirrä oma kuva) Kerro itsestäsi ja perheestäsi. Kerro itsestäsi ja perheestäsi. lapsen allekirjoitus lapsen allekirjoitus

13 KAUPUNKI/ KUNTA ESIKOULU LAPSEN YLEISEN TUEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Syksyn päiväys..20 Salassa pidettävä Lomake siirtyy lapsen mukana Kevään päiväys..20 kouluun Lapsen nimi Äiti Syntymäaik a Työpuhelin Osoite Kotipuhelin Isä Työpuhelin Osoite ASIAKIRJA Laatimispäivä Laatimiseen osallistuneet esikoulunopettaja ja yhteystiedot: Muut vastuuhenkilöt LAPSEN OMA ARVIO (syksy) Kaverit Haluan oppia esiopetuksessa Nämä asiat osaan jo Näitä asioita harjoittelen. Mitä muuta haluan sanoa

14 HUOLTAJAN OSIO Mitä asioita pidätte tärkeinä lapsenne kasvatuksessa ja opetuksessa? Lastanne parhaiten kuvaavia piirteitä (ympyröi ja lisää tarvittaessa): arka harkitseva huomionhakuinen hyväntuulinen luottavainen lyhytjänteinen omatoiminen rauhallinen toisen huomioon ottava ujo utelias vilkas voimakastahtoinen Miten muuten kuvailisit lastanne? Toiveenne yhteistyölle esiopetuksen aikana? Lapsen sairaudet ja /tai jatkuva lääkitys: Lapsenne kasvuun, kehitykseen tai oppimiseen liittyviä huolenaiheita? Onko lapsenne elämässä tapahtunut tai tapahtumassa asioita, joita esiopetuksessa olisi hyvä tietää? YHTEISTYÖ Yhteistyökumppanit (neuvola, erityistyöntekijät, terapeutit, jne) ja yhteystiedot Yhteistyö vanhempien kanssa; vanhempien kanssa sovitut tapaamiset

15 ILMAISUN MONET MUODOT pystyy keskiviivan ylittäviin toimiin kynän käyttö kynäote kätisyys hallitsee saksiotteen ja osaa leikata tilan hahmottaminen ja reittien oppiminen palapelin kokoaminen ihmiskuvan piirtäminen rytmien taputus mielikuvitusleikit itsensä ilmaisu sanoin oman kehon hahmottaminen tunneilmaisu/ eläytyminen SYKSY Tavoitteita, toimenpiteitä ja ajatuksia esiopetusvuodelle: KEVÄT Osaa harjoittelee ei osaa Osaa harjoittelee ei osaa koti esiop koti esiop koti esiop koti esiop koti esiop koti esiop

16 KIELEN RIKAS MAAILMA puheen ja ohjeiden ymmärtäminen puheen selkeys SYKSY KEVÄT Osaa harjoittelee ei osaa Osaa harjoittelee ei osaa koti esiop koti esiop koti esiop koti esiop koti esiop koti esiop kuvaileva, kertova puhe kuuuntelemaan keskittyminen on kiinnostunut saduista tuottaa omia satuja/ tarinoita Lukuvalmiudet: a) tunnistaa suuraakkoset b) tavuttaa sanoja kuullun perusteella c) riimittely d) tunnistaa alku ja loppuäänteitä on kiinnostunut lukemaan oppimisesta on kiinnostunut kirjoittamisesta kuulomuisti/ muistaa loruja/ lauluja kielitietoisuus: oma kieli/ vieras kieli Tavoitteita, toimenpiteitä ja ajatuksia esiopetusvuodelle:

17 MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME vanhemmista irrottautuminen SYKSY KEVÄT Osaa harjoittelee ei osaa Osaa harjoittelee ei osaa koti esiop koti esiop koti esiop koti esiop koti esiop koti esiop suhtautuu aikuisiin luottaen kunnioittaa aikuista ja hyväksyy aikuisen antaman ohjauksen osaa tunnistaa omia tunteita osaa nimetä tunteita ratkaisee erimielisyydet myönteisin keinoin käsittelee pettymyksiä vahingoittamatta itseä, toisia tai ympäristöä hakeutuu vuorovaikutukseen ja leikkii toisten lasten kanssa leikkii pitkäjänteisesti yhteisleikkejä siirtyy joustavasti toiminnasta ja tilanteesta toiseen huomioi kaverit/ toiset lapset leikeissä keskittyy toimintaan vapaissa tilanteissa hyväksyy erilaisuuden/ eri kulttuurit osaa ottaa toiset lapset huomioon osaa eläytyä toisen tunteisiin Tavoitteita, toimenpiteitä ja ajatuksia esiopetusvuodelle:

18 TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI noudattaa aikuisten ohjeita noudattaa sääntöjä peleissä ja leikeissä oikean ja vasemman tunnistaminen SYKSY Osaa KEVÄT harjoitte lee ei osaa Osaa harjoittelee ei osaa koti esiop koti esiop koti esiop koti esiop koti esiop koti esiop vastakohtien ymmärtäminen ryhtyy toimintaan oma aloitteisesti suorittaa annetut tehtävät loppuun asti siirtää nappulaa nopan silmäluvun mukaisesti ymmärtää matemaattisen vertailun (pienempi/suurempi/ yhtäs...) ymmärtää matemaattisen luokittelun ja sarjoittamisen käsitteitä ymmärtää sijaintikäsitteitä: edessä, takana, alla, päällä.. ymmärtää lisäämisen ja vähentämisen käsitteet arkitilanteissa tunnistaa lukujen 1 10 numeromerkin yhdistää numerot lukumääriin lukujonotaidot (Mavalka) kyky hahmottaa pienet lukumäärät laskematta (Mavalka) tunnistaa perusmuotoja: ympyrä, neliö, kolmio (KPT) vuorokauden aikojen ja päivärytmin hahmottaminen tunnistaa vuodenajat ja viikonpäivät on kiinnostunut seuraamaan ja tutkimaan luontoa ja sen ilmiöitä Tavoitteita, toimenpiteitä ja ajatuksia esiopetusvuodelle:

19 KASVAN JA KEHITYN pukee ja riisuu itse SYKSY KEVÄT Osaa harjoittelee ei osaa Osaa harjoittelee ei osaa koti esiop koti esiop koti esiop koti esiop koti esiop koti esiop huolehtii vaatteet paikoilleen ruokailee omatoimisesti käyttää ruokailuvälineitä asianmukaisesti noudattaa sovittuja ruokatapoja on avoin uusille makuelämyksille huolehtii hygieniasta ymmärtää levon tarpeellisuuden huolehtii tavaroistaan ja siivoaa jälkensä osaa pyytää apua ongelmatilanteissa käsittelee yhteisiä tavaroita kunnioittavasti ymmärtää kohtuullisen kulutuksen merkityksen ymmärtää kierrätyksen merkityksen liikkuu omaehtoimisesti osaa välttää vaaroja hallitsee tasapainoa vaativia taitoja (portaat, pyöräily ) osaa heittää ja ottaa kiinni palloa osaa liikkua turvallisesti liikenteessä Tavoitteita, toimenpiteitä ja ajatuksia esiopetusvuodelle: Allekirjoitukset ja päivämäärät syksy: pvm: Allekirjoitukset ja päivämäärät kevät: pvm: vanhemmat/ huoltajat vanhemmat/ huoltajat esikoulun opettaja esikoulun opettaja

20 KOLMIPORTAINEN TUKI Yleinen tuki koskee jokaista lasta ja jokaiselle esikoululaiselle laaditaan esiopetuksen oppimissuunnitelma. Suunnitelman avulla pyritään turvaamaan lapselle parhaat edellytykset kasvaa ja oppia. Sen avulla ohjataan lasta tunnistamaan omat vahvuudet sekä kehityshaasteet. Suunnitelmasta ilmenevät sekä lapsen vahvuudet että mahdollinen tuen tarve. Ensisijaisesti suunnitelman tavoitteena on tukea lapsen positiivisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä tasavertaisuutta ryhmän jäsenenä. Mikäli lapsi tarvitsee säännöllistä tukea, hänelle laativat esikoulun opettaja ja erityislastentarhanopettaja pedagogisen arvion yhteistyössä huoltajien kanssa. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä. Pedagoginen arvio tehty: Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen pohjautuu pedagogiseen arvioon.tehostettu tuki on lapsen kasvun ja oppimisen yleistä tukea jatkuvampaa, vahvempaa ja yksilöllisempää tukemista. Se on luonteeltaan kokonaisvaltaisempaa ja pitkäjänteisempää ja sen avulla tuetaan suunnitelmallisesti lapsen kasvua ja oppimista sekä pyritään samalla ehkäisemään ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Mikäli tehostettu tuki ei riitä, laativat esikoulun opettaja ja erityislastentarhanopettaja pedagogisen selvityksen yhteistyössä huoltajien ja tarvittavien muiden yhteistyötahojen kanssa. Pedagoginen selvitys käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä, jonka jälkeen lapsen on mahdollista tarvittaessa saada erityistä tukea. Pedagoginen selvitys tehty: Erityinen tuki Jos lapselle annettu tehostettu tuki ei riitä, tehdään erityisen tuen päätös. Erityisen tuen antamisesta tehdään hallintopäätös, jota ennen opetuksen järjestäjän on kuultava lapsen huoltajaa ja tehtävä pedagoginen selvitys. Päätös on hallintolain mukainen päätös, johon on liitettävä valitusosoite. Lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta käy ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta, se on kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista ja käytössä on tarvittaessa kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa aina lapsen tuen tarpeen muuttuessa. Mikäli lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, tuen järjestämisen lopettamisesta tulee tehdä hallintopäätös. Erityisen tuen päätöspäivämäärä: HOJKS laadittu:

21 LAPSEN OMA ARVIO (kevät) Kaverit Nämä asiat osaan jo Näitä asioita harjoittelen Erityisen taitava olen Haluan oppia koulussa lapsen allekirjoitus Huoltajien huomioita ja ajatuksia esiopetusvuodesta ja terveisiä kouluun: huoltajan allekirjoitus huoltajan allekirjoitus Esikouluopettajan arviointia ja ajatuksia esiopetusvuodesta: esikouluopettajan allekirjoitus

22 Esiopetuksen opetussuunnitelman liite 2. Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

23 Päivähoidon/esiopetuksen aloitus Aloituksessa huomioitavat asiat ennen aloitusta 1.kk 2.kk 3.kk 4.kk 5.kk 6.kk Jatkossa (väh. 1 krt./vuosi) Tutustuminen 2 3 krt. ennen hoidon aloitusta x Lapsen oman äidinkielen arvio x x Aloituskeskustelu ja päiväkodin tilojen ja toiminnan esittely x x VASU keskustelu x x Tutustuminen perheen kulttuuriin Lapsen ja perheen perehdyttäminen päiväkodin/eskarin arkeen x x x x x x x x x x x x x x x Suomen kielen arviointi x x S2 opetus x x x x x x x S2 suunnitelma Havain nointi Havain nointi Havai nnointi Havain nointi x x Lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma/esiopetuksen oppimissuunnitelma ja sen liitteeksi s2 suunnitelma. Lapsen oman äidinkielen osaamista arvioidaan liitteenä 1 olevalla Kysymyksiä lapsen kielenkehityksen selvittämiseksi lomakkeella. Lomake täytetään yhdessä vanhempien kanssa lapsen päivähoidon/eskarin alkuvaiheessa. Lapsen omaa äidinkieltä tuetaan yhdessä vanhempien kanssa sovittavilla menetelmillä. Tavoitteena on luoda pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Päävastuu lapsen äidinkielen tukemisesta on vanhemmilla. Lapsen oman äidinkielen taito on pohjana suomen kielen oppimiselle.

24 Toisen kielen kielitaidon kehityksen portaat Kielen kehityksen tukemisen kämmenmalli Kielitaidon oppiminen alkaa yleensä ymmärtämisestä. Sitten opitaan puhumaan, käyttämään suomen kielen sanoja ja rakenteita. Lopuksi opitaan lukemaan ja kirjoittamaan suomea. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa pyritään luomaan valmiudet lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin. Kielen oppimisen kaikkia osa alueita kehitetään ja vahvistetaan. Sanasto ja rakenne sekä puheen tuottaminen esineiden, kuvien ja asioiden nimeäminen Havainnoidaan miten lapsi käyttää suomen kielen ilmaisuja miten käyttää yksittäisiä sanoja tai lauseita kysyykö lapsi ja millaisia kysymyksiä onko puheessa eri sanaluokan sanoja miten lapsi ääntää suomen kieltä Arkipuheen ja käsitteellisen kielen ymmärtäminen lapsen reagointi kysymyksiin, ohjeisiin ja pyyntöihin vastaako lapsi sanallisesti kysymyksiin annetun ohjeen ymmärtäminen (tarvitseeko ohjeen toistamista) toimiiko lapsi annetun ohjeen mukaan vai toisten mallista pelien sääntöjen ja sanallisten ohjeiden seuraaminen aikuisten ja toisten lasten puheen ymmärtäminen miten lapsi ymmärtää luettua ja pystyykö jatkamaan tarinaa kuinka nopeaa puhetta lapsi ymmärtää 2

25 Lukemisen ja kirjoittamisen valmiudet visuaalinen erottelukyky numeroiden ja kirjainten erottaminen toisistaan suomen kielen lukusuunnan hahmottaminen Arviointimenetelmät Lapsen suomen kielen kehittymistä seurataan kielitaidon eri osa alueilla. Lapsen kieltä arvioidaan arjen havainnointien kautta sekä erilaisten arviointimenetelmien kautta. Tärkein on kuitenkin arkihavainnointi lapsen päivittäisissä toiminnoissa. Lastentarhanopettaja tai varhaiskasvatuksen erityisopettaja tekee lapselle kielen kartoitukset loppusyksystä ja loppukeväästä. Lasten kielen arviointiin on käytössä: Havainnointi ja dokumentointi Kettu testi (Käytetään monikielisten 3 5 vuotiaiden lasten suomen kielen arviointiin.) Pienten Kielireppu esiopetusikäisille, Lauran päivä esiopetusikäisille (veoilla 2 kpl, lainattavissa) Lumiukko testi (neuvola tekee 4 vuotistarkastuksessa) Esko kaavake 3

26 S2 -opetus Lastentarhanopettaja vastaa s2 opetuksen suunnittelusta ja tavoitteiden toteutumisesta, koko ryhmän henkilökunta osallistuu opetuksen toteuttamiseen. Kaikessa toiminnassa sekä päiväkodissa että esiopetuksessa huomioidaan s2 opetuksen näkökulma. Lapsille järjestetään päivittäin erilaisia kielenkäyttötilanteita ja vahvistetaan ryhmäytymistä ja osallistamista. S2 opetusta toteutetaan suunnitelmallisesti arjen tilanteissa sekä säännöllisissä ohjatuissa toiminnoissa niin yksilötasolla kuin ryhmissä. Päivittäin toteutetaan lapsen tarpeisiin sopivaa kielen opetusta yksilötyöskentelyn (vapaa leikki), pienryhmätoiminnan (esimerkiksi Kili kerho eli kielen ja liikunnan ryhmäkuntoutusohjelma), koko ryhmän työskentelyn (aamupiirit, laulutuokiot jne.) ja kaikkien arjessa toistuvien tilanteiden kautta (päiväkotiin ja esiopetukseen saapumis ja lähtemistilanteet, ruokailu, pukeminen, ulkoilu, lepo, siirtymätilanteet, wc käynnit). Tavoitteena on lapsen puhumisen ja ymmärtämisen taidon kehittäminen. Kielen kehityksen tukemisen muistilistaa ja kielitaidon vahvistamismenetelmiä: Sana ja käsitevaraston kartuttaminen Nimeäminen Kerronta ja ilmaisu Kuva keskustelu Sarjoittaminen Auditiivinen hahmottaminen Auditiivinen erottelu Auditiivinen muistaminen Suun alueen motoriikka Kuunteleminen - Kuinka tarkkaavaisesti lapsi kuuntelee, aikuinen voi varmistaa asian esim. kosketuksella - Aikuinen sanoo lapsen nimen ennen ohjeen antamista. Näin voidaan myös varmistaa, että lapsi kuuntelee. Puhuminen - Arjessa tuetaan puhumista rohkaisemalla lasta ilmaisemaan itseään puhuen. Äänteiden muodostumista voidaan tukea esimerkiksi suujumpan avulla. Aikuinen tukee lapsen puheen tuottamista kuvien ja viittomien avulla. Ymmärtäminen - Aikuinen puhuu selkeästi ja rauhallisesti ja pilkkoo ohjeita ja asioita pieniin osiin. Yksi ohje kerrallaan. Ymmärtämistä tuetaan myös kuvin ja viittomin. Kielen rakenne - Aikuinen on tietoinen omasta puheestaan, puhuu selkeästi ja rauhallisesti. Aikuinen ei huomauta, jos lapsi sanoo sanan väärin vaan korjaa lapsen puheen toistamalla sen itse oikeassa muodossa. Lapsen kiinnostuksen herättäminen lukemiseen ja kirjoittamiseen - Innostaminen, osallistaminen, leikki ja oppimisympäristön kehittäminen 4

27 Tulkkaus Tulkkauksen ohjeet löytyvät päiväkodeista, jotka päivitetään vuosittain pakolaistyöntekijöiden toimesta. Tulkki tulee tilata aloituskeskusteluun, vasu keskusteluun ja vanhempainiltaan, jos vanhemmilla ei ole riittävä suomen kielen taito. Esim. Kemin kaupungilla on sopimustulkkeja somalin ja arabian kieleen, tulkkauksen voi tilata paikallaolo tulkkauksena tai etätulkkauksena (puhelin tai videotulkkaus). Muita tulkkeja voi tilata esimerkiksi Polaris Kielipalvelut Oy:n kautta S2 -opetuksen materiaaleja ja vinkkejä (listaa kerätään) Aamu suomen kielen kuvasanakirja. Ulla Lappalainen. Opetushallitus. Avainsanoja S2 Opettajan opas. Marjaana Gyekye, Riikka Kurki, Minna Muukkonen. Sanoma pro oy. Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetus. Katjamaria Halme, Anita Vataja. Sanoma pro oy. Mamumuksut suomea leikki ikäisille; Natalia Laurila & Hanna Koljonen Seikkailujen aapinen suomi toisena kielenä; Kati Lassila, Mari Backman, Kati Salastie (Opettajan opas ja tehtäväkirja) Helsingin Ota Koppi ohjelma ohjelma.fi/ Kili kieli ja liikunta. Minna Isokoski, Leena Lindholm, Ritva Vepsäläinen, Ritva Lindholm. Kustantaja Early Learning Oy. Lukuja liikkuen, tavuja touhuten Papunet: Pienten päivä kuviksi p%c3%a4iv%c3%a4 kuviksi S2 linkkivinkit Laulut ja lorut, sadutus Pelit ja leikit Suunnitelman mallina on käytetty Ylöjärven varhaiskasvatuksen s2 suunnitelmaa. 5

28 Liite 1 KYSYMYKSIÄ LAPSEN KIELENKEHITYKSEN SELVITTÄMISEKSI pvm Mitä kieltä/kieliä kotona puhutaan? Mikä on yhteinen kotikieli? äidin äidinkieli, isän äidinkieli, lapsen äidinkieli Milloin lapsi sanoi ensimmäiset sanat, lauseet? Ääntelikö/jokelteliko paljon vauvana? Kuka ja ketkä puhuvat lapsen kanssa äidinkieltä? Puhuuko lapsi yhtä hyvin kuin sisaruksensa? Kyllä Ei Mitä kieltä sisarukset puhuvat keskenään? Puhuuko lapsi vähän vai paljon vanhempien ja muiden kanssa? Kyseleekö lapsi asioita omalla äidinkielellään vai suomen kielellä? Vähän Paljon Osaako lapsi kertoa puhumalla mitä haluaa? Kyllä Ei Tuottaako lapsi usean sanan lauseita? Puhuuko lapsi kieltänne oikein? Tulevatko sanat oikeassa järjestyksessä? Onko lapsen vaikea lausua oman kielen äänteitä (kirjaimet)? Onko vanhemmilla vaikeutta ymmärtää lasta? Miten muut sukulaiset ymmärtävät lapsen puhetta? Onko vanhemmat huolissaan lapsen kielestä (ääntäminen, sanavarasto, ymmärtäminen, muistaminen)? Kyllä Kyllä Ei Ei Onko vierailla aikuisilla vaikea ymmärtää lasta? Kyllä Ei Änkyttääkö lapsi? Kyllä Ei Millä tavalla lapsi leikkii kotona/ muiden lasten kanssa? Millaisista leikeistä lapsi on kiinnostunut? 6

29 Tapaako lapsi muita omaa äidinkieltään puhuvia lapsia? Kyllä Ei Miten vanhemmat tukevat lapsen äidinkielen kehitystä ja kaksikielisyyttä? Keskustellaan auki perheen kanssa myös uskontoon ja kulttuuriin liittyvät asiat esim. ruokailutottumukset, käyttäytymissäännöt ja tavat, hygienia ja pukeutumissäännöt, joita toivotaan otettavan huomioon varhaiskasvatuksessa/esiopetuksessa. MEIDÄN PERHE Lapsen nimi Suomeksi (perheenjäsenten nimet) Lapsen äidinkieli: Perheenjäsen sanat omalla äidinkielellä Äiti: Isä: Veli: Sisko: Tervehdykset ja muut tärkeät sanat suomeksi ja omalla äidinkielellä: Koti: Hei: Ole hyvä: Hoitoaika: Päiväkoti: Kiitos: Anteeksi: Sairas: Wc: 7

30 TERVOLAN ESIOPETUKSEN VUOSIKELLO Esiopetuksen opetussuunnitelman liite 3. VASTUUHENKILÖ ELO-SYYS-LOKAKUU MARRAS-JOULUKUU TAMMI-HELMIKUU MAALIS-HUHTIKUU TOUKOKUU LAPSI Osallistuminen esi- Kouluun tutustuminen Tutustuminen opetukseen oppimisympärisöön Itsearviointi Itsearviointi Lapsen arviointi Kouluun ilmoittautuminen VANHEMMAT Arviointikeskustelut Keskustelut Yhteistyö esiopetuksen kanssa Lapsen havainnointi Tiedonsiirto kouluun ESIOPETTAJA Testit Ryhmätutkimus Kartoitukset Palaute vanhemmille Oppimissuunnitelmat Pedagogiset kartoitukset Oppimissuunnitelmat uusintakartoituksista Oppimissuunnitelmat Arviointikeskustelut Tiedonsiirto tulevan HOJKS-päivitykset HOJKS-päivitykset vuoden eskareista Yhteistyö vanhempien Todistukset ja eri tahojen kanssa ERITYIS- Testit Palautteet kartoituksista OPETTAJA Kartoitukset Pienryhmät HOJKS-päivitykset Ohjauskäynnit HOJKS-päivitykset Tiedonsiirto kouluun LUOKANOPETTAJA Yhteistyön virittäminen Yhteiset tapahtumat Tiedonsiirto Tutustuminen kouluun