Palveluinnovaatiot ja tuottavuus ,Sibeliustalo vast. ylihml.. Markku Mikkonen

Transkriptio

1 Palveluinnovaatiot ja tuottavuus ,Sibeliustalo vast. ylihml.. Markku Mikkonen

2 SUUN TERVEYDENHUOLTO Vastaava ylihammaslääkäri Markku Mikkonen Johtava suuhygienisti Irene Kirjonen VÄLINEHUOLTO KESKUS Osastonhoitaja Ritva Ylöstalo Laine OIKOMISHOITO KLIININEN HAMMAS HOITO SUUN PERUS TERVEYDENHUOLTO HAMMASLÄÄKÄRI PÄIVYSTYS Apulaisylihammaslääkäri Raija Kajaskivi Rautavaara Vastaava erikoishammaslääkäri Harri Ojala

3 Tuottavuusohjelma Kaikkia toimintoja tarkastellaan kolmikannan varmasti laadukkaasti halvemmalla kautta Tehokkain tuottavuustapa on vaikuttaa henkilöst störakenteeseen ja sen seurauksena työnjakoon Toinen tehokas tapa on jättj ttää tarpeettomat työt tekemätt ttä (mm. HIH! strategia) Kolmas tapa on automatisoida kaikki mikä on automatisoitavissa Ja edelleen: valitsemalla oikeat sähks hköiset palvelut voidaan asiakastyytyväisyytt isyyttä lisätä,, kohdentaa työvoimaa potilastyöhön n (rutiinitehtävien sijasta) pitää kustannukset kurissa ja mikä tärkeintä: : seurauksena voi olla väestv estön n terveydentilan paraneminen

4 Mitä tuotetaan? Suun th:n päätuote on se, mitä tapahtuu vastaanottokäyntien välillv lillä ts. terveys ja sen ylläpito Välituote ovat vastaanottokäynnit, joilla tuetaan pääp äätuotetta ja tarvittaessa hoidetaan sairautta

5 Strategia 1 SUUN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA ON HIH! HOIDA ITSE HAMPAASI Hammashoitouudistuksen myötä hoitoon tuli runsaasti aikuisia joiden hammas ja suunhoito oli ollut satunnaista. Tämän n seurauksena heillä oli runsaasti hoidontarvetta ja usein puutteelliset valmiudet suun terveyden omatoimiseen ylläpitoon. Hoidon kysyntä kasvoi maksusubvention seurauksena ja tämät on johtanut hoitojonoihin erityisesti isoilla paikkakunnilla.

6 Strategia 2 Tähän n tarpeeseen luotiin HIH! strategia: Hampaat hoidetaan kotona Ne hoidetaan itse ( Pl. Pikkulapset, Laitos ja kotihoidon piirissä olevat) Terveyden edistämiseen tarvitsemme muiden apua (verkostoituminen) käytännössä: Käänsimme hoitoon tulon päinvastaiseksi: p Kiireettömää ään n hoitoon tullaan useimmiten ensiksi suuhygienistille,, tällt llöin tehdää ään suun terveystarkastus, käydk ydään n läpi l kotihoito, motivoidaan ja opastetaan. Laitoksissa ja kotihoidossa ensimmäinen inen kontakti on hammashoitajaan tai suuhygienistiin. Laitosten henkilökunta kunta on koulutettu huolehtimaan asukkaiden suun hoidosta. Ensisijainen tavoitteemme on sairauksien ehkäisy, vaurioiden korjaus on toissijainen. HIH! innovaatiosessio v.2005 TERVEYS ON PARASTA YMPÄRIST RISTÖNSUOJELUA!

7 Netto Netto Menot/ Menot/ Koko maa Koko maa Vantaa Vantaa Turku Turku Tampere Tampere Pori Pori Oulu Oulu Lahti Lahti Kuopio Kuopio Jyv Jyväskyl skylä Helsinki Helsinki Espoo Espoo Netto Nettomenot/ menot/ Netto Nettomenot/ menot/ Netto Nettomenot/ menot/ Netto Nettomenot/ menot/ Netto Nettomenot/ menot/ Netto Nettomenot/ menot/ Suun th. nettokustannukset Suun th. nettokustannukset eur eur/. /. Lähde hde: Suomen Suomen Kuntaliiton tilastot Kuntaliiton tilastot

8 Asiakaspalaute: Mitä ajattelee lahtelainen saamastaan hoidosta järjestelmj rjestelmässä joka toimii eri lailla kuin lähes l missää ään n muualla? Vastaukset kerätty vastaanotoilla neljänä vuonna, syksyisin Potilaat arvioivat saamaansa hoitoa arvosanalla 4 104

9 Joulukuussa 2009 tehdyn (viimeisimmän) asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset: Vastausprosentti oli 92 %. Kyselyitä palautui 1 631, Yleisarvosanaksi saatiin 9,31. Kaikki arvosanat ovat parempia kuin aiemmin tehdyissä kyselyissä. (v 06 N=1157, ya. 9,17 v. 07 N=1233, ya.9,19 v. 08 N=1577, ya 9,19

10 Lahden suun th:ssa kehitettyjä sähköisiä palveluita Sähköinen potilastietojärjestelm rjestelmä (Winhit)) v.1988 Tekstiviestit, peruutusaikojen myyminen v.2003 Päivystyssovellus v Kaksisuuntaiset tekstiviestit ja nettipalvelu v.2005 Keskitetty ajanvaraus v.2005 Tekstiviestien ja nettiyhteyden integrointi potilastietojärjestelm rjestelmään n v.2006 Yksityishammaslää ääkärit mukaan nettisivuille v.2007 Langaton atk yhteys osasto ja kotikäynneill ynneillä v v Puheentunnistus ajanvarauksessa ja vastaanotolla v.2008 Hammaspeikko projekti projekti v.2008 jatkuu edelleen Ilmoittautumisautomaatit v.2009 Sosiaalinen media, mm. Facebookiin v. 2010

11 Tervehampaiset % tutkituista ikäryhm ryhmässä,, LAHTI Vuosi 5 vuotiaat 12 vuotiaat 15 vuotiaat ,18 0,02 0, ,9 37,6 27, ,6 40,2 21, ,7 38,7 26, ,5 39,8 26,2 15 vuotiaissa terveiden osuus vaihtelee vuosittain, siinä ei ole ollut systemaattista muutosta mihinkää ään n suuntaan, se on vaihdellut 21,5:n ja 27:n välillv lillä.. Suurimmasta osasta on 90 luvulta alkaen otettu bw:t,, joten kuvista löytynyt l karies on nykyää ään luvuissa mukana ja saattaa vaikuttaa lukuihin.

12 Yläkoululaiset, Hammaspeikko projekti projekti v alkaen yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden keskuksen kanssa (LUT School of Innovations) v Hammaspeikko II, ja v alkoi Hammaspeikko III, jossa tehdää ään n työtä sidosryhmien kanssa, nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa(vrt dia 4, mitä pitikää ään n tuottaa?).

13 Hammaspeikko InnoLinkki projektin eteneminen 1. Kehittämiskohde: Miksei yläasteen oppilaat tule hammashoitoon? 2. Oppilaiden kokemus hammashoitotilanteesta: Kuka, miten aika varataan; Kuka, miten kutsuu; Millainen on kutsun un tyyli/kieli Millainen on hammashoitotilanne Mitä tapahtuu hoitotilanteen jälkeen; j Millainen yhteys oppilaisiin on hoitotilanteiden välillv lillä Valitu(i)ssa koulu(i)ssa Ainekirjoitus: oppilaiden tarinat (tarvittaessa lisädatan kerää ääminen yhden ryhmän n kanssa draamatekniikoita hyödynt dyntäen) Analysoidaan, devising (teatterillistetaan:: työpaja, työtekniikka tekniikka ) Teatterikohtausten testaaminen testiryhmäss ssä 3. Hammaslää ääkärien, suuhygienistien,, hammashoitajien, ajanvaraajien näkemys Syötteen tteenä oppilaiden tarinoista rakennetut teatterikohtaukset Työst stö työtarinoina tarinoina Analyysi 4. Yhteisen näkemyksen n ja toimintamallin etsiminen Yhteistilaisuus? Uudenlaisen yhteisen työskentelytavan ideointi 5. Toimintamallin arviointi, toteuttaminen, tiedottaminen,

14 Kake K.Kiille (ent HammasKeijo), teinien oma supersankari, luotiin Hammaspeikko II projektissa, ja aloitti seikkailunsa kouluilla ja internetissä v. 2010

15 Suun terveydestä Hampaat hoidetaan kotona, ne hoidetaan itse Kestävin tapa parantaa väestv estön n suun terveyttä on kohdentaa valistus ja ohjaus pikkulapsiin ja heidän n vanhempiinsa, jo odotusaikana. Keskeiset virheet hammashoidossa tehdää ään n jo ennen kahta ikävuotta ja neljää ään n ikävuoteen mennessä tulee hampaiden kotihoidon (mm. harjaus kahdesti päivp ivässä) ) olla rutiinia Suun terveydenhuollon aikaperspektiivi on sata vuotta. Nyt syntyvän n lapsen eliniänodote nodote (Suomessa) on sata vuotta. Suun th:n tehtävä on huolehtia että hänellä on kuollessaan ehjät t ja terveet hampaat. Sähköiset palvelut pitää integroida osaksi potilastietojärjestelm rjestelmää ja ajanvarauskalenteria. Silloin niiden käyttk yttö helpottaa työtä vastaanotoilla.

16 Kiitos mielenkiinnostanne!