Näönseulontamenetelmien soveltuvuus ikääntyneiden näönseulontaan kotioloissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näönseulontamenetelmien soveltuvuus ikääntyneiden näönseulontaan kotioloissa"

Transkriptio

1 Näönseulontamenetelmien soveltuvuus ikääntyneiden näönseulontaan kotioloissa Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö Joveini Lasarov Johanna Manninen Kati Raininko

2 HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIA Sosiaali- ja terveysala Koulutusohjelma Optometria Tekijä/Tekijät Suuntautumisvaihtoehto Optometristi Joveini Lasarov, Johanna Manninen, Kati Raininko Työn nimi Näönseulontamenetelmien soveltuminen ikääntyneiden näönseulontaan kotioloissa Työn laji Opinnäytetyö TIIVISTELMÄ Aika Sivumäärä liitettä Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten näönseulontamenetelmät soveltuvat ikääntyneiden toiminnallisen näön arvioimiseen. Opinnäytetyö liittyi Teknillisen korkeakoulun TeTT Esteettömyys asuinrakennuksissa projektiin. Tarkennetut tutkimuskysymykset olivat, miten optikoiden käyttämät näönseulontamenetelmät soveltuvat ikääntyneiden toiminnallisen näön arvioimiseen heidän asuinympäristössään, ja miten valittujen näönseulontamenetelmien antamat tulokset muuttuvat valaistuksen muuttuessa. Näönseulontamenetelmien soveltuvuutta ikääntyneiden toiminnallisen näön arvioimiseen selvitettiin järjestämällä näönseulonta Malmin vanhusten palvelutalossa. Näönseulontaan osallistui 21 Malmin vanhusten palvelutalon asukasta, jotka olivat ilmoittautuneet mukaan toiminnallisen näkemisen seulontaan. Joukossa oli 19 naista ja kaksi miestä. Iältään seulottavat olivat vuotiaita. Osa seulottavista oli ollut silmäleikkauksessa, osalla oli ollut tai oli parhaillaan silmäsairaus, yhdellä seulottavalla oli toinen silmä sokea ja yksi seulottava oli heikkonäköinen. Tutkimusaineiston kerääminen aloitettiin kysymällä seulontaan osallistuvien taustatiedot, kuten nimi, syntymävuosi, silmäsairaudet, silmäleikkaukset ja yleissairaudet. Näönseulonnan aikana kirjattiin lomakkeeseen näkötestien tulokset ja havainnot testien toimivuudesta sekä testien suorittamisesta. Näönseulonnasta saatu tutkimusaineisto analysoitiin SWOT - analyysin ja SPSS tilasto-ohjelman avulla. SWOT analyysissa huomioitiin näönseulontamenetelmien vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. Näiden ominaisuuksien avulla selvitettiin jokaisen näönseulontamenetelmän soveltuvuus ikääntyneiden toiminnallisen näön arviointiin. Näkötestien tulokset analysoitiin SPSS tilasto-ohjelmalla. Näöntutkimustulokset syötettiin SPSS ohjelmaan, jonka avulla vertailtiin kahdessa eri valaistuksessa saatuja näönseulontamenetelmien tuloksia keskenään. Kaikki seulonnassa käytetyt testit soveltuvat hyvin ikääntyneiden toiminnallisen näön seulontaan heidän kotioloissaan. Yhdenkään testin suorittamisessa ei ollut vaikeuksia. Valaistuksen muuttuessa seuraavien testien antamat tulokset muuttuivat merkitsevästi: kaukonäöntarkkuus binokulaarisesti, lähinäöntarkkuus, näköalueen alaraja ja kontrastiherkkyys. Näiden testien kohdalla voidaan suositella testien suorittamista hyvässä valaistuksessa, koska jo näin pienellä tutkimusjoukolla saatiin tilastollisesti merkitsevä ero. Avainsanat Ikääntynyt, näönseulonta, toiminnallinen näkö, valaistus, esteettömyys.

3 HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIA HELSINKI POLYTECHNIC Health Care and Social Services Degree Programme in Optometry Degree Bachelor of Health Care and Social Services Author/Authors Joveini Lasarov, Johanna Manninen and Kati Raininko Title How the Vision Screening Methods Suit the Evaluating of the Functional Vision of the Aged people Type of Work Final Project Date Spring 2005 Pages appendices ABSTRACT The purpose of this final project was to clear up how the vision screening methods were suited for the evaluation of the functional vision of the aged. The final project is related to the project of Helsinki University of Technology TeTT Esteettömyys asuinrakennuksissa. The first specified study question was how the vision screening methods used by optometrists were suited for the evaluation of the functional vision of the aged in their environment. The second question was how the results given by the selected vision screening methods depended on illumination. The applicability of the vision screening methods for evaluation of the functional vision of the aged was cleared up by organizing the vision screening in Malmi Service House. There were 21 people who had enrolled in functional vision screening. There were 19 females and three males aged between 69 and 93 years. There were a few people whose eyes had been operated on. A few of them were suffering or had suffered from some eye disease. One person had one eye blind. Acquiring the research material was started by asking the name, year of birth, eye diseases, eye operations and general diseases from the people who were screened. The results and observations of the vision tests were written down on the form during the examination. The research material was analysed by a SWOT analysis and an SPSS statistic software. In the SWOT analysis we took into account strengths, weaknesses, opportunities and threats of vision screening methods. Based on this we cleared up the applicability of each vision screening method as to the evaluation of functional vision of the aged. The results of the vision tests were analysed by the SPSS software. The results of the vision research were fed into the SPSS software and by means of it the results of the vision screening obtained in two different illumination circumstances were compared to each other. All the tests used in the screening are suitable for the functional vision screening of the aged in their living surroundings. There weren t difficulties in any test. When the illumination changed, the results of four tests changed significantly. They were binocular far sight vision, near sight vision, minimum limit of sight area and contrast responsivity. Keywords The Aged, Vision Screening, Functional Vision, Illumination

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUS NÄKEMISEEN Ikääntymisen tuomat fysiologiset muutokset silmässä Ikääntymisen tuomat toiminnallisen näkemisen muutokset Yleisimmät ikääntyneiden silmäsairaudet NÄÖNSEULONNASSA KÄYTETTÄVÄT MITTAUSMENETELMÄT JA NIIDEN ARVIOINTI Kaukonäön mittausmenetelmät Lähinäön mittausmenetelmät Näönseulonnassa käytettävät muut mittausmenetelmät Näöntutkimusmenetelmien arviointitavat TeTT ESTEETTÖMYYS ASUINRAKENNUKSISSA -PROJEKTI Projektin kuvaus Malmin palvelutalo tutkimusympäristönä TUTKIMUSTEHTÄVÄ TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Opinnäytetyön eteneminen Kohdejoukon valinta ja näönseulonnan toteutus Malmin palvelutalossa Tutkimusaineiston kerääminen Tutkimusaineiston analysointi TUTKIMUSTULOKSET Kohdejoukon kuvaus Näönseulontamenetelmien soveltuminen toiminnallisen näkemisen tutkimiseen Näönseulontatulosten muutokset valaistuksen muuttuessa JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...29 LÄHTEET...37

5 1 1 JOHDANTO Viime vuosikymmeninä väestön ikääntyminen on ollut maailmanlaajuinen ilmiö. Ikääntyneiden suhteellinen määrä kasvaa edelleen. Ihmisten eliniän pidentyminen asettaa uusia vaatimuksia sosiaali- ja terveysalan palveluihin. Hyvinvoinnin lisääntyessä ja elinolojen parantuessa palvelujen laatu käy yhä merkittävämmäksi. Optisen alan palvelut ovat yksi osa terveyspalveluja. Väestön ikääntyessä optisen alan palveluita tulisi kehittää ja monipuolistaa, sillä päivittäisistä toiminnoista selviytymisen kannalta näkemisellä on hyvin suuri merkitys. Monipuolistamalla optisen alan palveluja tavoitetaan paremmin myös ne ikääntyneet, jotka eivät itse kykene tai osaa hakea apua. Ikääntyneiden toiminnallisen näkökyvyn arvioiminen ja testaaminen heidän asuinympäristössään auttaa rakennusten muutostöiden ja valaistuksen suunnittelemisessa. Näkökyvyllä on hyvin suuri merkitys, kun tavoitteena on tukea ikääntyneiden selviytymistä mahdollisimman pitkään itsenäisesti. Kun tiedostetaan ajoissa ikääntyneen asukkaan näön heikkoudet, voidaan asumista helpottaa jo pienin korjaustöin ja muutoksin. Opinnäytetyömme liittyy Teknillisessä korkeakoulussa käynnissä olevaan projektiin TeTT Esteettömyys asuinrakennuksissa. Tarkoituksemme on selvittää opinnäytetyössämme, miten optikoiden käyttämät näönseulontamenetelmät soveltuvat toiminnallisen näön arvioimiseen ikääntyneiden kotioloissa. Lisäksi selvitimme, miten valittujen näönseulontamenetelmien antamat tulokset muuttuvat valaistuksen muuttuessa tavanomaisesta (perinteisestä hehkulamppuvalaistuksesta) ihanteelliseen eli paranneltuun valaistukseen.

6 2 2 IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUS NÄKEMISEEN 2.1 Ikääntymisen tuomat fysiologiset muutokset silmässä Silmän mykiö kasvaa koko eliniän. Sen halkaisija kasvaa ja paksuus lisääntyy. Mykiön tärkein ominaisuus on sen läpinäkyvyys, joka perustuu mykiötä muodostavien säikeiden rakenteeseen ja järjestykseen. Mykiö voi myös muuttaa paksuuttaan, jolloin sen taittovoima lisääntyy. (Kanski 2003: 163; Saari 2001: 202,203.) Iän mukanaan tuoma mykiön toiminnan heikkeneminen on nopeinta alle 20-vuotiailla, mutta sitä ei huomata, koska se ei vaikuta lähityöskentelyyn (Hyvärinen 2002). Mykiön kykyä muuttaa polttoväliään sanotaan akkommodaatioksi. Akkommodaatio perustuu sekä aktiiviseen lihastyöhön että kapselin elastisuuteen. Mykiön akkommodaatiokyky on kymmenen ikävuoden kohdalla keskimäärin 14 dioptriaa. Akkommodaatiokyky vähenee iän myötä niin, että noin ikävuoden jälkeen normaalitaitteisilla henkilöillä vähenee kyky tarkentaa katsetta lähelle (Forrester Dick McMenamin - Lee 1999: 30; Saari 2001: 205). Ihmisen ikääntyessä mykiö muuttuu usein kellertäväksi. Jos muutokset oikeassa ja vasemmassa silmässä tapahtuvat eri aikoina, kuvien värisävy oikean ja vasemman silmän kuvassa muuttuu erilaiseksi, mutta se häiritsee harvoin. Kellertävä värisävy mykiössä voi aiheuttaa ongelmia värinäössä (Hyvärinen 2002). Ikääntyminen tuo muutoksia myös verkkokalvoon. Verkkokalvon muutokset johtuvat pääasiassa hiussuoniston osittaisesta hitaasta sulkeutumisesta ja näkötietoja välittävien solujen määrän laskusta. Ikääntyminen tuo muutoksia verkkokalvon tarkan näön alueen rakenteeseen ja näöntarkkuus saattaa heikentyä (Hyvärinen 2002). Verkkokalvon eli retinan taudit aiheuttavat näön muutoksia ilman kipua. Kun muutokset tapahtuvan perifeerisella alueella, keskeinen näkö voi säilyä hyvänä, mutta perifeerinen näkö voi huonontua. Tämä voi aiheuttaa hämäräsokeutta. Kun muutoksia tapahtuu fovean alueella, keskeinen näöntarkkuus voi heikentyä ja värinäössä voi tapahtua muutoksia. Fovean paikalliset muutokset, kuten verenvuodot tai turvotukset, saattavat aiheuttaa kuvien vääntymistä, pienentymistä tai suurentumista (Saari 2001: 232). Lasiainen on läpinäkyvä geeli, joka täyttää silmän takaosan. Iän mukana lasiaishyytelö vesittyy. Siihen tulee nesteonkaloita ja sen sisältämät kollageenisäikeet painuvat kasaan

7 3 muodostaen karkeampia juosteita. Lasiaisen samentumat voivat näkyä näkökentässä liikkuvina roskina. (Saari 2001: 220,221.) Samentumat aiheuttavat värinäön muutoksia. Sinisen ja vihreän erottaminen toisistaan voi vaikeutua, kun lasiainen muuttuu kellertäväksi. (Hyvärinen 2002.) 2.2 Ikääntymisen tuomat toiminnallisen näkemisen muutokset Useimpien iäkkäiden näkökyky säilyy hyvänä 80-vuotiaaksi. Toiminnallinen näkeminen vanhuksilla on tärkeää. Toiminnallisella näkemisellä tarkoitetaan henkilön näkökykyä esimerkiksi hänen toimintaympäristössään. Toiminnallista näkökykyä arvioitaessa otetaan huomioon näöntarkkuuden lisäksi häikäistymisherkkyys, värinäkö, valon tarve, kontrastiherkkyys, silmien yhteisnäkö ja mukautuminen eri etäisyyksille. Näön toiminnallisuus voi olla siis alentunut, vaikka henkilö ei olisikaan heikkonäköinen. Heikkonäköinen on henkilö, jonka paremman silmän näöntarkkuus on lasikorjauksen jälkeen alle 0.3 tai jonka näkö on muusta syystä vastaavalla tavalla heikentynyt (Saari 2001: 440). Ikääntyneillä on huomattavan usein vaikeuksia erottaa kasvonpiirteitä ja tunnistaa henkilöitä. He tarvitsevat korkeamman kontrastin kuin nuoremmat erottaakseen esimerkiksi valokuvat toisistaan. (Saari 2001: 464.) Usein ikääntyneet valittavat näkönsä käyneen kovin huonoksi, vaikka heillä on yhtä hyvä keskeinen näöntarkkuus kuin aikaisemmin. Kyseessä voi olla kontrastiherkkyyden heikkeneminen, jota voidaan hiukan korvata parantamalla valaistusta. Silmän ja näköaivokuoren muutosten lisäksi näköongelmia tuottaa ikääntyneillä aivoverenkierron häiriöt. Häiriöt voivat ilmetä kuvan liikkumisena ja häipymisenä ja keskittymiskyvyn puutteena. (Saari 2001: 465.) Valontarve lisääntyy ikääntyessä. Silmän adaptaatio matalille valotasoille hidastuu. Lopullinen adaptaatiotaso on huomattavasti korkeampi kuin nuorilla henkilöillä. Ikääntyneiden valontarve voi kasvaa myös, jos joutuu käyttämään silmänpaineen takia mustuaista pienentäviä lääkkeitä, jolloin silmään pääsevä valon määrä laskee. (Saari 2001: 465.) Häikäistymisherkkyys on keski-iän jälkeen melko tavallinen näkemistä häiritsevä vaiva. Häikäistymisherkkyys lisääntyy hitaasti jo 10 ja 40 ikävuoden välillä, mutta sen jälkeen jyrkästi. Muutos ilmeisesti liittyy mykiömuutoksiin. (Saari 2001: 465.) Häikäistyminen on yleinen oire kaihipotilailla ja pahenee mykiösamentumien lisääntyessä ja myös verkkokalvodegeneraation edistyessä. (Saari 2001: 465; Hyvärinen 2002.) Myös

8 4 lasiaissamentumat voivat aiheuttaa häikäistymistä (Hyvärinen 2002). Ikänäkö eli presbyopia tarkoittaa kyvyttömyyttä tarkentaa katsetta lähellä sijaitseviin kohteisiin. Normaalitaitteisella henkilöllä ikänäkö alkaa vaivata noin ikävuoden jälkeen (Forrester ym. 1999: 30; Saari 2001; Hyvärinen 2002). Ikänäköä ei voida ehkäistä, mutta tarkennusongelma voidaan korjata ns. lukulaseilla. 2.3 Yleisimmät ikääntyneiden silmäsairaudet Tavallisimmat ikään liittyvät silmäsairaudet ovat silmänpohjan ikärappeuma eli makuladegeneratio, harmaakaihi eli katarakta ja silmänpainetauti eli glaukooma. Tavallisia, mutta vaarattomampia vaivoja ovat kuivasilmäisyys ja silmien vuotaminen. Myös diabeteksesta aiheutuvat silmävaivat ovat kasvava ongelma ikäihmisillä. (Saari 2001: 248) Yleisin 50 vuotta täyttäneiden näkövammaisuuden syy länsimaissa on ikään liittyvä silmänpohjan ikärappeuma. Silmänpohjan ikärappeuma on silmän verkkokalvon keskiosan sairaus, ja sen esiintyvyys lisääntyy iän myötä. (Saari 2001: 248) Ikärappeumassa silmänpohjan keskiosan solut rappeutuvat. Verkkokalvon tarkan näkemisen alue ei silloin pysty toimimaan normaalisti ja näöntarkkuus heikkenee. Keskeinen näkö saattaa huonontua aina 0,1:een saakka. Sairaus ei yleensä johda sokeuteen, mutta lukeminen ja muu tarkkaa näköä vaativa toiminta vaikeutuvat. Potilaat pystyvät usein lukemaan käyttämällä heikkonäköisten apuvälineitä. Myös värien näkeminen häiriytyy. Näkökentän äärialueiden normaali laajuus mahdollistaa kohtalaisen vaivattoman liikkumisen. (Forrester 1999: 371,372; Saari 2001: 249.) Katarakta eli harmaakaihi tarkoittaa silmän linssin eli mykiön samentumaa. Terveessä silmässä valo kulkee kirkkaan linssin läpi silmänpohjaan, jossa muodostuu terävä kuva. Jos linssiin kehittyy samenemia, kuva ei ole enää yhtä terävä. Samenemia nimitetään kaihiksi. (Kanski 2003: 163.) Mykiösamentumien esiintyvyys kasvaa iän mukana niin, että niitä on noin puolella 65-vuotiaista ja lähes kaikilla 80-vuotiailla. (Saari 2001: 207.) Harmaakaihin kehittyessä mykiö paksuuntuu ja sen taittavat pinnat muuttuvat kuperimmiksi, jolloin mykiön taittovoima muuttuu myooppiseen suuntaan. Tärkein harmaakaihen aiheuttama subjektiivinen oire onkin näöntarkkuuden aleneminen; sen määrä riippuu samentuman tiheydestä ja sijainnista mykiössä. Harmaakaihi alentaa kontrastiherkkyyttä. Tämän vuoksi kaihipotilaan voi olla vaikea lukea matalakontrastista tekstiä, erottaa ihmisten ilmeitä tai tuntea tuttavia varsinkin hämärässä. Häikäisy on varsin ylei-

9 5 nen vaiva kaihipotilailla, mikä johtuu mykiön samentumien aiheuttamasta valon hajonnasta. Häikäisy heikentää edelleen näöntarkkuutta ja kontrastiherkkyyttä. Kaihipotilaan värinäkö muuttuu. Potilas näkee kaiken kellertävänruskean tuman lävitse ikään kuin hän käyttäisi ruskeita aurinkolaseja. Kaihin poiston jälkeen kaikki näkyy kirkkaammin ja sinisempänä kuin ennen leikkausta. Joskus kaihi voi johtua muista sairauksista tai niiden hoitoon käytettävistä lääkkeistä. (Saari 2001: 209,210.) Glaukooma on silmän näköhermon sairaus. Glaukoomaan sairastumisen riski lisääntyy yli 40-vuotiailla. Liian korkea silmänpaine aiheuttaa parantumattomia vaurioita näköhermoon ja siten silmän toimintaan. Hoitamattomana liian korkea paine vähitellen johtaa näköhermon surkastumiseen ja näkökentän supistumiseen. Vauriot voivat kehittyä huomaamatta (Kanski 2003: 194; Saari 2001: 266.) Näkökenttäpuutoksia potilaan on lähes mahdoton huomata alkuvaiheessa ja näin glaukooma onkin hyvin salakavala silmäsairaus. Pitemmälle edenneet vauriot ilmenevät toiminnallisina häiriöinä näkemisessä, lähinnä käytännön toimien suorittamisessa ja liikkumisessa. Varhain aloitetulla hoidolla ja säännöllisellä seurannalla näkö voidaan yleensä säilyttää. Glaukoomaa hoidetaan alentamalla silmänpainetta, vaikka se olisi normaalikin. (Saari 2001: 266.) 3 NÄÖNSEULONNASSA KÄYTETTÄVÄT MITTAUSMENETELMÄT JA NIIDEN ARVIOINTI 3.1 Kaukonäön mittausmenetelmät Ikääntyneiden toiminnallista näkökykyä seulottaessa mitataan tutkittavilta näöntarkkuus kauas. Alentunut näöntarkkuus vaikuttaa keskeisesti päivittäisiin toimintoihin. Tutkimuksessa ikääntyneiltä mitataan näöntarkkuus sekä mono- että binokulaarisesti. Koska tutkimuksemme koskee ikääntyneiden toiminnallista näkemistä kotiolosuhteissa, on tutkittavilla käytössään olevat silmälasit päässä. Kaukonäöntarkkuustestejä on monenlaisia, esimerkiksi Lea Hyvärisen valaistu testitaulu, johon kuuluu muun muassa korkeakontrastinen (kontrasti 100%) ja matalakontrastinen (kontrasti 2,5%) testitaulu. Lea Hyvärisen valolaatikkotestissä olevien valkoisten kohtien pintakirkkaus on cd/m 2. Se on likipitäen samaa tasoa kuin jos normaalia testiä valaistaisiin ulkoisella valonlähteellä. Läpikuultavaa # testiä voidaan

10 käyttää ilman valolaatikkoakin, mutta valolaatikossa testin pintakirkkaus on standarditasolla. Tutkimusetäisyys Lea Hyvärisen testissä on kolme metriä. (Hyvärinen 2002.) 6 Monokulaarinen näöntarkkuus tutkitaan peittämällä tutkittavalta peittolapulla ensin vasen silmä ja sitten oikea. Sen jälkeen mitataan näöntarkkuus binokulaarisesti. Lopuksi laitetaan tutkittavan kasvoille, mahdollisesti omien silmälasien päälle, dioptrian sumulasit ja mitataan näöntarkkuus lasien kanssa dioptrian lisävoimakkuutta käytetään tutkittavan nykyisten lasien oikeellisuuden tarkistukseen. Jos tutkittava näkee sumulasien kanssa visusrivin 0.3, on silmälasien voimakkuus todennäköisesti sopiva. Jos tutkittava näkee paremmin kuin visusrivin 0.3, on hänellä todennäköisesti laseissaan liian paljon miinus- tai liian vähän plusvoimakkuutta. Jos taas tutkittava näkee huonommin kuin edellä mainitun visusrivin, on hänellä luultavimmin liian vähän miinusta tai ylikorjattu plus-voimakkuus. Henkilön, jolla on heikko tai puutteellinen kontrastinäkö, on vaikeaa hahmottaa ilmeitä ja piirteitä. Samoin värillisellä taustalla olevan tekstin näkeminen on hankalaa. (Poussu- Olli 1999: 40.) Näöntarkkuutta ja näkemistä voidaan parantaa valaistuksella ja värikontrastien vastakkaisuuksilla, jolloin silmien väsyminen ja rasittuminen on vähäisempää (Poussu-Olli 1999: 37). Kontrastiherkkyyden alenemiseen on monia syitä. Ikääntyneillä yleisin syy on harmaakaihi eli katarakta (Saari 2001: 210). Matalakontrastista näöntarkkuustestiä käytetään samalla tavalla kuin korkeakontrastista näöntarkkuustestiä. Toisin sanoen mitataan pienin kuviokoko, jonka tutkittava näkee. Kynnysarvo on se rivi, jolta vähintään kolme viidestä testikuviosta nähdään oikein. (Hyvärinen 2002). Tutkittavien näöntarkkuus matalakontrastisella taululla mitataan binokulaarisesti, mahdolliset käytössä olevat kaukolasit kasvoilla. Kontrastinäköä voidaan tutkia myös Lea Hyvärisen kolmisivuisella kontrastitestillä. Siinä tutkittavan eteen laitetaan testitaulu, jossa kontrasti taustan ja numeroiden välillä pienenee ylhäältä alaspäin. Taulussa on numerorivejä, joista ylin on korkeakontrastisin ja alin matalakontrastisin. Tutkittavan tehtävänä on luetella rivien numerot sinne asti, kun hän näkee.

11 7 3.2 Lähinäön mittausmenetelmät Lähinäöntarkkuutta voidaan mitata käyttämällä lähinäkötestitaulua. Taulua pidetään 33 senttimetrin päässä tutkittavasta. (Benjamin 1998: 193.) Lähinäöntarkkuutta mitatessa on tutkittavalla mahdolliset lukulasit kasvoilla. Lähinäöntarkkuustestissä pyydetään tutkittavaa lukemaan pienin tekstirivi, jonka hän näkee. Toiminnallista lähinäköä voidaan mitata esimerkiksi mittaamalla se lukuetäisyys, joka tuntuu tutkittavasta miellyttävimmältä. Tutkittavaa voidaan pyytää lukemaan esimerkiksi sanomalehden pääkirjoitusta. Heikkonäköisiä tutkittavia pyydetään lukemaan pääkirjoituksen otsikkoa. Jos tutkittavalla on luku-, kaksi- tai moniteholasit, saa hän pitää niitä kasvoillaan. Toiminnallisessa lukutestissä mitataan sanomalehden ja tutkittavan silmän välinen etäisyys senttimetreinä. Mittauksen tuloksesta voidaan päätellä lukulasivoimakkuuden oikeellisuus. Mikäli tekstin joutuu viemään kauaksi, on todennäköistä, että lukulaseissa on liian vähän plus-voimakkuutta. Vastaavasti jos teksti on hyvin lähellä kasvoja, on todennäköisesti kyse liian suuresta plusvoimakkuudesta. Toiminnallista näkökykyä tutkittaessa lähinäköalueen mittaaminen on olennaista. Mittaamalla lähialue saadaan selville, mille etäisyyksille tutkittava näkee lukulasit kasvoilla. Lähinäköalue voidaan tutkia lähinäkötestiä käyttäen. Tutkittavalla on kasvoillaan mahdolliset lukulasinsa. Jos tutkittavalla on käytössään kaksi- tai moniteholasit, pyydetään häntä katsomaan tekstiä lukualueen läpi. Tutkittavaa pyydetään katsomaan 0.4 visusrivin ensimmäistä sanaa ja tuomaan testiä niin lähelle kasvoja, kunnes sana sumenee. Testi pyydetään viemään takaisin sen verran, että sana näkyy terävänä ja mitataan sitten etäisyys. Sen jälkeen tutkittavaa pyydetään viemään teksti sille etäisyydelle, joka on kaukaisin mahdollinen etäisyys, jossa teksti vielä erottuu selvästi. Tutkija mittaa myös tämän etäisyyden. Kauimmaisen ja lähimmän etäisyyden väliin jäävä alue on tutkittavan lähinäköalue. 3.3 Näönseulonnassa käytettävät muut mittausmenetelmät Keskeistä näkökenttää ja sen mahdollisia puutoksia voidaan tutkia Amslerin testillä. Amslerin testi on yksinkertainen tapa havaita esimerkiksi silmänpohjarappeuman aiheuttamat keskeisen näkökentän puutokset jo aikaisessa vaiheessa. (Henson 1993: 38.)

12 8 Tutkijat Wall ja Sadun (1986) ovat osoittaneet, että Amslerin testi on huomattavasti nopeampi ja tarkempi kuin monimutkaiset mittauslaitteet tutkittaessa ihmisiä, joilla on näkökenttäpuutoksia. (Henson 1993: 40.) Testi on helposti saatavilla esimerkiksi optikkoliikkeissä olevissa lukutestitauluissa tai sen voi tulostaa Internetistä. Vanhusten on helppo ymmärtää ja käyttää testiä. Tutkittavan tehtävä on fiksoida eli kohdistaa katse Amslerin ruudukon keskellä olevaan pisteeseen. Ruudukkoa pidetään noin 30 senttimetrin päässä tutkittavan silmistä. Tutkittava kertoo, ovatko ruudukon viivat suoria, ja kuvailla, missä viivat ovat mahdollisesti laineilla tai katkonaisia (metamorphopsia) tai puuttuvat kokonaan (scotoma). (Henson 1993: 40; Lee 1999: 30.) Jos viivat eivät ole suoria tai ne ovat katkonaisia tai puuttuvat kokonaan, on tutkittavalla puutoksia keskeisessä näkökentässä. Erityisesti ikääntyneiden näköä tutkittaessa ovat keskeisen näkökentän puutokset mahdollisia. Mikäli keskeisessä näkökentässä on puutoksia, tarvitsee henkilö lukuapua, vaikka pystyisikin liikkumaan hyvin. Näkökentän puutos saa olla suuri, ennen kuin sen huomaa edes yhdellä silmällä katsellessa. Puutoksen huomaa varhaisemmassa vaiheessa, jos puutos ulottuu aivan keskeiseen näkökenttään. (Poussu-Olli 1999: 40.) Näkökentän puutoksia voivat aiheuttaa mitkä tahansa sairaudet pitkän näköradan varrella. Näitä ovat esimerkiksi verenkiertohäiriöt, tulehdukset, traumat ja kasvaimet. (Saari 2001: 339.) Perifeeristä eli reuna-alueiden näkökenttää voidaan tutkia muun muassa sormiperimetrialla ja Vice Versalla. Vice Versa antaa tarkempia tuloksia, mutta se vaatii mittalaitteiston, joka ei kuulu läheskään kaikkien optikkoliikkeiden varustukseen. Sormiperimetria ei vaadi apuvälineitä ja näin ollen on kaikkien tutkijoiden käytettävissä missä ja milloin tahansa. Sormiperimetriassa tutkija ja tutkittava istuvat vastatusten, samalla tasolla noin senttimetrin päässä toisistaan. Tutkittavaa pyydetään katsomaan esimerkiksi tutkijan silmiin tai silmien väliin ja sanomaan, kun hän näkee tutkijan sormien liikkeet sivulla. Tutkija tarkkailee tutkittavaa tutkimuksen ajan, jotta tämän katse pysyisi tutkijan silmissä. Tutkija vie kätensä tutkittavan taakse, pään sivuille. Tutkija tuo käsiään itseään kohti samalla sormia liikutellen. Tutkittava ilmoittaa heti, kun hän näkee sormien liikkeen.

13 Sormiperimetrialla voidaan tutkia näkökentät myös ylhäältä ja alhaalta samalla periaatteella. 9 Värinäön testaaminen kuuluu olennaisena osana näönseulontaan, koska punaviherheikkous on melko yleistä. Puna-viherheikkous on X-kromosomisidonnainen ja sitä ilmenee noin 8%:lla miehistä ja 0.4%:lla naisista (Birch 1993: Preface). Värinäön häiriöt voivat olla myös seurausta esimerkiksi verkkokalvon tai näköhermon sairauksista tai väliaineen samentumista (Saari 2001: 71). Normaali värinäkö vaatii silmänpohjan ja näköhermon tervettä toimintaa. Epänormaali värinäkö voi siis olla indikaattorina silmänpohjan ja näköhermon terveydentilasta. (Lee 1999: 30.) Yleisimmin käytetty värinäköä mittaava PIC-testi (pseudoisokromaattinen testi) on Ishiharan värinäkötesti (Benjamin 1998: 265, 267). Ishiharan testikirjaa pidetään noin 60 senttimetrin eli noin käsivarrenmitan päässä (Birch 1993: 75). Testi on nopea ja helppokäyttöinen sekä helposti ymmärrettävä. Testikirjan symbolit ovat arabialaisia numeroita, ja seurattavia polkuja vaihtoehtoisesti niille, jotka eivät numeroita osaa (esimerkiksi lapset). (Benjamin 1998: 267.) Ensimmäinen testitaulu on niin kutsuttu demonstraatiotaulu, joka kaikkien tutkittavien pitäisi nähdä värinäön heikkouksista huolimatta (Benjamin 1998:267; Birch 1993: 75). Testi antaa karkean tuloksen mahdollisista värinäön heikkouksista. Ishiharan värinäkötestissä on puutteitakin. 24 taulun testin tulosten analysoinnissa ohjeena on, että kaksi virhettä tai vähemmän on normaalia. Jos virheitä on kuusi tai enemmän, on tutkittavan värinäössä puutteita. Kahdesta, kolmesta ja neljästä virheestä ei kerrota mitään. (Benjamin 1998: 267.) Muita värinäkötestejä ovat järjestelytestit. Niitä ovat esimerkiksi Lea Hyvärisen värinäkötesti ja Munsellin järjestelytesti (Benjamin 1998: ). Näiden testien tulokset ovat tarkempia kuin Ishiharan värinäkötestin, mutta ne vievät vastaavasti enemmän aikaa ja ovat käytännön näönseulonnassa ehkä liiankin tarkkoja testejä. Stereonäkötestejä on useita erilaisia. Frisby stereotesti on lähitesti, joka koostuu kolmesta senttimetrin kokoisesta pleksimuovitaulusta. Jokaisessa taulussa on neljä pisteryhmää, joista yhteen on painettu keskelle, taulun toiselle puolelle, stereoskooppisena näkyvä ympyrä. (Eskridge 1991: 125.) Frisbyn stereotesti on melko harvinainen suomalaisissa optikkoliikkeissä.

14 10 Langin testi koostuu pallosylintereistä, jotka toimivat prismoina erottamassa oikean ja vasemman silmän kuvat. Testi on helppokäyttöinen, koska siinä ei tarvita erillisiä suodatinlaseja. Stereoskooppisia muotoja saattaa olla kuitenkin vaikea tunnistaa kissaksi, tähdeksi ja autoksi. Pienin kulmasekunti, jonka testi mittaa on 550 kulmasekuntia eli testi antaa hyvin karkean tuloksen tutkittavan stereonäöstä. (Eskridge 1991: 126.) Kolme käytetyintä stereonäkötestiä ovat Titmuksen, Randotin ja RDE stereotestit (Eskridge 1991: 126). Randotin testi on niin sanottu dot testi (pistetesti), jossa polarisaatiosuodinten avulla pisteistä muodostuu kuvioita (Eskridge 1991: 127). Randotin testi on erittäin hyvä stereonäkötesti, mutta käytännössä helpompi on Titmuksen testi. Siihen kuuluu suuri kärpänen, Wirtin renkaat ja lapsia varten eläintesti. Tämä testi on yleisimmin käytetty, stereopsista mittaava testi (Benjamin 1998: 743). Titmuksen kärpänen on muodoltaan ja tuttuudeltaan vanhuksille sopiva. Jo kärpäsen siipeen tarttuminen kertoo tutkijalle suuntaa antavaa tietoa tutkittavan stereonäöstä. Titmuksen stereotestin testietäisyys on 40 senttimetriä (Benjamin 1998: 743). Testissä tutkittavalle laitetaan kasvoille polarisaatiosuodinlasit, joissa oikea linssi on polarisoitu suuntaan 45 ja vasen vastaavasti suuntaan 135 (Benjamin 1998: 743). Testitaulua pitäisi pitää 45 kulmassa kasvoihin nähden (Benjamin 1998: 743). Titmuksen stereotestin ensimmäinen kuva on kärpänen, jonka monokulaarisesti nähtävät kuvat on erotettu noin 7.5 millimetriä toisistaan (Benjamin 1998: 743). Kärpästestiä tehdessä tutkittavaa pyydetään tarttumaan kärpästä siivestä. Jos tutkittava tarttuu kärpästä siivestä kirjan yläpuolella ilmaa hamuten, voidaan karkeasti arvioida, että tutkittavalla on jonkinasteinen stereoskooppinen näkö. Jos taas tutkittava yrittää tarttua kärpäsen siipeen testitaulun tasolla, hänellä ei todennäköisesti muodostu stereoskooppista kuvaa. (Benjamin 1998: 744; Lee 1999: 31) Titmuksen tarkempi stereotesti on Wirtin renkaat. Testissä yhdeksän salmiakinmuotoisen kuvion sisällä on kussakin neljä rengasta. Yksi neljästä renkaasta on tehty stereoskooppiseksi ja muut kolme näkyvät kaksiulotteisina. Kunkin neljän ympyrän sarjan stereoskooppinen ympyrä näkyy kulmasekunnin suuruisena. Ensimmäinen ympyrä vaatii pienimmän stereopsiksen (800 kulmasekuntia), viimeinen suurimman (40 kulmasekuntia). (Benjamin 1998: 744.) Tutkittavalla on kädessään kynä tai tikku, jolla häntä pyydetään osoittamaan, mikä kunkin sarjan neljästä renkaasta nousee kirjasta ylös tai ulos (Benjamin 1998: 744).

15 Näöntutkimusmenetelmien arviointitavat Näöntutkimusmenetelmiä voidaan arvioida esimerkiksi tulosten luotettavuuden ja tutkimuksen tekemisen kannalta. Näöntutkimusmenetelmien luotettavuutta eli toistettavuutta (reliabiliteettia) ja sitä, mittaako testi juuri oikeaa asiaa (validiteettia) voidaan arvioida tilastollisin menetelmin. Tällainen analysointitapa vaatii tarpeeksi suuren aineiston. Emme ole siis voineet tehdä sitä. Perusanalyysimenetelmä, jota voidaan käyttää kaikissa laadullisen tutkimuksen perinteissä, on sisällönanalyysi (Tuomi Sarajärvi 2002: 93). Eräs sisällönanalyysin muoto on SWOT analyysi, jonka tuloksia hyödynnetään jonkin asian, yleensä suunnittelualueen tai suunnittelutehtävän ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Menetelmän yleisin sovellutuskohde on ollut erilaiset suunnittelu- ja kehittämisohjelmat, joiden alkuvaiheessa SWOT on varsin yleinen. (Roininen 2001.) Koska tutkimuksemme on juuri edellä kuvatun kaltainen, SWOT analyysi sopii hyvin näöntutkimusmenetelmien toimivuuden analysointiin. SWOT analyysin avulla voidaan selvittää eri menetelmien vahvuuksia (Strengths), heikkouksia (Weaknesses), mahdollisuuksia (Opportunities) ja uhkia (Threats). Näitä ominaisuuksia analysoimalla saadaan helposti tietoa näöntutkimusmenetelmän käyttömahdollisuuksista ja ongelmista. SWOT analyysin lopputulokset esitetään nelikenttänä. Lopputuloksista voidaan tehdä muun muassa johtopäätöksiä siitä, mitä asioita on parannettava ja mitkä asiat eivät kaipaa parannuksia. SWOT analyysi mahdollistaa erilaisten näkökulmien vertailun ja tulokset voidaan esittää kompaktisti yhdellä tai kahdella paperilla. SWOT analyysin heikkoudeksi voi muodostua tutkijan tekemä liian yksipuolinen ja suppea aineisto ja sen tulkinta. (Roininen 2001.) 4 TeTT ESTEETTÖMYYS ASUINRAKENNUKSISSA -PROJEKTI 4.1 Projektin kuvaus Suomeen luvuilla rakennettujen asuinkerrostalojen peruskorjaaminen on parhaillaan käynnissä. On tärkeää, että korjaustoimenpiteissä otetaan huomioon asukkaiden

16 12 eri elämänvaiheiden vaatimukset kokonaisvaltaisesti. Asuntojen tulisi tukea ikääntyvän väestön kotona asumista ja kotihoidon työtä. Lisäksi asuntojen tulisi tarjota viihtyisiä ja turvallisia koteja kaiken ikäisille sekä liikunta- ja toimintarajoitteisille. (Helsingin kaupunki ja Teknillinen korkeakoulu 2004.) Teknillisessä korkeakoulussa on käynnistynyt lokakuussa 2003 poikkitieteellinen TeTT Esteettömyys asuinrakennuksissa -projekti. TeTT koostuu sanoista toimivuus, esteettisyys, turvallisuus ja taloudellisuus. Projektin tavoitteena on kehittää testitilajärjestelmä ja testausmenetelmiä uudis- ja korjausrakentamista varten. Testausmenetelmien avulla voidaan siirtää optimoidusti käyttäjien vaatimukset ja rakennuksen asettamat rajat sekä mahdollisuudet suunnitelmiin ja tuotteiden kehittämistavoitteisiin. Menetelmiä kehitetään yhteistyötahojen case-kohteissa. Projektin ensimmäinen vaihe päättyy (Teknillinen korkeakoulu 2004.) Projektin ensimmäinen case-kohde on Vantaalla. Siellä tavoitteena on kehittää asunnonmuutostyöprosessia varten menetelmä, jolla kunta voi arvioida muutostöiden vaikuttavuutta nykyistä paremmin. Projektin toinen kohde on Malmin palvelutalo Helsingissä, jossa tehtävät osatutkimukset ovat: Ergonomian ja käytettävyyden arviointi osaksi asuntojen korjausrakentamista. Toiminnallisen näkökyvyn mittaaminen ja edistäminen, opinnäytetyö Vanhusten palvelutalon korjausmalli, diplomityö. Kolmas kohde on Puolarmetsän sairaalan pikäaikaisosasto Espoossa, jossa tavoitteena on hoitoympäristön kodinomaisuuden kehittäminen. (Teknillinen korkeakoulu 2004.) TeTT Esteettömyys asuinrakennuksissa projektin koordinoinnista vastaa TKK:n (Teknillinen korkeakoulu) Sotera-instituutti. Kuopion alueterveyslaitos osallistuu ergonomian ja käytettävyyden arviointiin. TKK:n valaistuslaboratorio osallistuu valaistuksen tutkimusosuuteen ja talousvaikutuksien tutkimusosuuksista vastaa TKK:n rakentamistalous. (Teknillinen korkeakoulu 2004.) 4.2 Malmin palvelutalo tutkimusympäristönä Malmin vanhusten palvelutalo on Helsingin sosiaaliviraston alainen koillisen suurpiirin vanhuksille tarkoitettu palvelutalo. Malmin palvelutalo sijaitsee Helsingissä Malmin kaupunginosassa osoitteessa Syystie 15. Palvelutalo on valmistunut vuonna Pal-

17 13 velutaloon haetaan sosiaalityöntekijän kautta ja asukasvalinta tapahtuu hoidon tarpeen perusteella. Sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä asiakkaan, kotihoidon ja muiden yhteistyötahojen kanssa parhaan mahdollisen vaihtoehdon asumiselle. Yksilöllinen palvelutarve määritellään yhdessä asiakkaan, omaisen ja omahoitajan kanssa. (Teknillinen korkeakoulu 2004.) Palvelutalon toiminta-ajatuksena on, että asukkailla on mahdollisuus asua omassa kodissaan elämänsä loppuun saakka. Asukkaat ovat iäkkäitä ja heidän esteettömyysvaatimuksensa ovat suuret sekä asunnoissa että ympäristössä. Henkilökunta toteuttaa yksilövastuista hoitotyötä ja kuntouttavaa työotetta. Tämän mahdollistaa työtiimimalli. Työtiimimallissa kukin tiimi hoitaa tietyn rapun asukkaat. Toiminnan tavoitteena on asukkaiden mahdollisimman omatoiminen, mielekäs ja virikkeellinen elämä. Jokaisella hoidon piirissä olevalla asukkaalla on omahoitaja. (Teknillinen korkeakoulu 2004.) Palvelutalossa on yhteensä 117 palveluasuntoa. Lisäksi A-talossa sijaitsevat 19 tehostettua palveluasuntoa ja 12-paikkainen ryhmäkoti, Syyskoti. Asukkaat ovat kaupungin vuokralaisia. Kaikissa asunnoissa on turvapuhelin, jolla saa yhteyden henkilökuntaan ympärivuorokauden. Syyskoti ja A-talo ovat tehostettua palveluasumista, jossa asukas saa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Syyskoti on dementoituneille tarkoitettu ryhmäkoti. Syyskodissa on yhden ja kahden hengen huoneita, joissa on oma kylpyhuone. Yhteiskäytössä on olohuone, tupakeittiö ja terassi. Tehostettu palveluasuminen on laitoshoitoa korvaavaa hoitoa. Sosiaali- ja terveystoimen työryhmä SAS valitsee asukkaat tehostettuun palveluasumiseen. Yhteistilarakennuksessa toimii Syystien toimintakeskus, joka tarjoaa talon asukkaille ja lähialueen vanhuksille erilaisia toimintoja. Toimintakeskuksen pyrkimyksenä on toiminnallaan säilyttää ja lisätä asukkaiden toimintakykyä ja mielenvirkeyttä. (Teknillinen korkeakoulu 2004.) 5 TUTKIMUSTEHTÄVÄ Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten käytössä olevat näönseulontamenetelmät soveltuvat ikääntyneiden toiminnallisen näön arvioimiseen heidän asuinympäristössään. Tarkoituksena oli lisäksi selvittää, miten valittujen näönseulontamenetelmien antamat tulokset muuttuvat valaistuksen muuttuessa. Seuraavassa täsmennetyt tutkimuskysymykset.

18 14 1. Miten käytössä olevat näönseulontamenetelmät soveltuvat ikääntyneiden toiminnallisen näön arvioimiseen heidän asuinympäristössään 2. Miten valittujen näönseulontamenetelmien antamat tulokset muuttuvat valaistuksen muuttuessa 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 6.1 Opinnäytetyön eteneminen Aloitimme opinnäytetyön tekemisen toukokuussa Saimme silloin tiedon käynnissä olevasta Teknillisen korkeakoulun TeTT Esteettömyys asuinrakennuksissa projektista. Projektiin tarvittiin mukaan näkemisen asiantuntijoita, joten me saimme mahdollisuuden osallistua siihen. TeTT -projekti sai käyttöönsä ammatillisen osaamisemme ja me saimme tehdä opinnäytetyömme osana hanketta. Kiinnostuimme projektista, koska opinnäytetyömme tulisi hyödylliseen käyttöön ja sitä olisi kannattavaa tehdä ammatillisen osaamisemmekin kannalta. Lisäksi opinnäytetyöstä olisi hyötyä jatkossa vanhuksille järjestettävissä seulaluonteisissa näöntutkimuksissa. Tapaaminen hankkeesta kiinnostuneiden Stadian viiden optometristiopiskelijan ja TKK:n projektissa mukana olevien tutkijoiden kesken (Sotera-instituutti) järjestettiin toukokuussa Palaverissa saimme kuulla lisää hankkeesta ja keskustelimme opinnäytetyömme sisällöstä. Tutkijoiden toiveiden ja omien ajatustemme pohjalta mietimme soveltuvaa aihetta opinnäytetyöllemme. Sen jälkeen sovimme palaverin opinnäytetyötämme ohjaavien opettajien kanssa. Palaverissa pohdimme tarkemmin opinnäytetyömme sisältöä. Syyskuussa 2004 opinnäytetyön tutkimustehtävä ja tutkimuskysymykset tarkentuivat. Rajasimme aiheeksi, miten eri näönseulontamenetelmät sopivat ikääntyneiden toiminnallisen näkökyvyn arvioimiseen asuinoloissa. Selvittääksemme näönseulontamenetelmien soveltuvuutta käytännössä, päätimme järjestää näönseulonnan ikääntyneille. Seulonta suoritettiin Malmin palvelutalossa, joka oli yksi TeTT -projektin kohteista. Syyskuussa kävimme tutustumassa palvelutaloon ja näönseulonnasta kiinnostuneisiin asuk-

19 kaisiin. Kerroimme asukkaille tarkemmin toiminnallisen näön seulonnasta ja jaoimme heille ilmoittautumislomakkeet (LIITE 1). 15 Lokakuussa 2004 pidimme TeTT -projektin tutkijoiden kanssa palaverin näönseulonnan järjestämisestä Malmin palvelutalossa. Palaverissa sovittujen yksityiskohtien pohjalta aloimme suunnitella tarkemmin seulonnan toteutusta. Seulonnan esivalmistelut tehtiin lokakuun aikana. Testitilan järjestelystä huolehti Sotera ja Jukka Jokiniemi. Marraskuussa 2004 järjestimme pilottiseulonnan Malmin palvelutalolla kolmelle seulontaan ilmoittautuneelle palvelutalon asukkaalle. Myös varsinainen nelipäiväinen toiminnallisen näön seulonta järjestettiin marraskuussa. Viikon kuluttua seulonnasta lähetimme kaikille tutkittaville palautteet heidän näkökyvystään (LIITE 2). Joulukuussa 2004 purimme seulontatutkimuksesta saadut tulokset SPSS-ohjelmaan analyysia varten. Aloitimme myös teoriaosuuden kirjoittamisen, jonka olimme jakaneet keskenämme yhtä suuriin osiin. Tammikuun ja helmikuun 2005 aikana jatkoimme teoriaosuuden kirjoittamista. Lisäksi aloitimme aineiston analyysin ja tulosten pohdinnan. Maaliskuussa 2005 opinnäytetyömme valmistui ja huhtikuussa 2005 julkistimme opinnäytetyön (KAAVIO 1). KAAVIO 1. Opinnäytetyön eteneminen Toukokuu tieto TeTT projektista - tapaaminen projektissa mukana olevien TKK:n tutkijoiden kanssa - opinnäytetyön aiheen pohdintaa Syyskuu tutkimustehtävä tarkentui - päätös toiminnallisen näön tutkimuksen järjestämisestä Malmin palvelutalossa - tutustuminen Malmin palvelutaloon ja asukkaisiin - ilmoittautuminen toiminnallisen näön tutkimukseen Lokakuu palaveri TKK:n tutkijoiden kanssa tutkimuksen yksityiskohdista - tutkimuksen tarkempi suunnittelu ja esivalmistelut - testitilan järjestely

20 16 Marraskuu 2004 Joulukuu 2004 Tammi- ja helmikuu pilottitutkimus kolmelle tutkittavalle - toiminnallisen näön tutkimuksen toteuttaminen - palaute tutkimukseen osallistuneille heidän näkökyvystään - näönseulonnassa saatujen tutkimustulosten purku SPSS järjestelmään - tutkimuksen tulosten analysointi ja teoriaosuuden kirjoittaminen - aineiston analyysin ja opinnäytetyön teoriaosuuden kirjoittamisen jatkaminen Maaliskuu opinnäytetyön valmistuminen Huhtikuu opinnäytetyön julkistaminen 6.2 Kohdejoukon valinta ja näönseulonnan toteutus Malmin palvelutalossa Kohdejoukkona oli Malmin vanhusten palvelutalon asukkaita, jotka olivat ilmoittautuneet vapaaehtoisina osallistumaan toiminnallisen näkemisen seulontaan. Useimmat kohdejoukon henkilöt olivat osallistuneet jo aikaisemminkin TeTT -projektin muihin tutkimuksiin. Aikataulu oli kiireinen, sillä näönseulonnassa käytettävä testitila oli käytössämme vain marraskuun 2004 loppuun asti. Näönseulonnan järjestämisen suunnittelu käynnistyi nopeasti. TKK:n tutkijat toivat esille asioita, joita he halusivat seulonnassa tutkittavan. Näin he saisivat käyttöönsä hyödyllistä näkemiseen liittyvää tietoa. Näiden toivomusten ja omien pohdintojemme jälkeen valitsimme toiminnallisen näön seulonnassa käytettävät testit. Seulontaan valitut testit olivat: kaukonäöntarkkuus mono- ja binokulaarisesti, kaukonäöntarkkuus sumulaseilla, kaukonäöntarkkuus matalakontrastisella näöntarkkuustaululla, kontrastiherkkyystesti, konvergenssin lähipiste, lähinäöntarkkuus, lähinäköalue, toiminnallinen lukutesti, perifeerinen näkökenttä, keskeinen näkökenttä, värinäkötesti ja stereonäkötesti. Seulonnassa käytimme useita eri näkötestejä, jotta voi-

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito

Lisätiedot

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän

Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.

Lisätiedot

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Maija Mäntyjärvi Silmätautiopin professori, emerita Itä-Suomen yliopisto Kuopio Konsultoiva silmälääkäri TTL Helsinki Laki ja asetus

Lisätiedot

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria HARMAAKAIHI Yleisöluento Tilkan Silmäsairaala 24.11.2015 Silmäkirurgi Kaisu Järvinen KOTIMAINEN CORONARIA Vuonna 1988 perustettu suomalainen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin

Lisätiedot

Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus

Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus Taina Lupsakko, LT Geriatrian erikoislääkäri Lempäälän TK Näkövammaisuuden syyt ikääntyneillä Näkövamma; Visus paremmassa silmässä ja parhaalla lasikorjauksella

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

EHEÄ ELÄMÄN EHTOO. Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ

EHEÄ ELÄMÄN EHTOO. Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ EHEÄ ELÄMÄN EHTOO Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ Sisällys 5 ALKUSANAT 6 ELÄMÄNLAATU JA NÄKEMINEN 19 GLAUKOOMA

Lisätiedot

EHEÄ ELÄMÄN EHTOO. Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ

EHEÄ ELÄMÄN EHTOO. Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ EHEÄ ELÄMÄN EHTOO Tunnista ajoissa OPAS YLEISIMMISTÄ IKÄÄNTYNEEN SILMÄSAIRAUKSISTA ELISA AHO, RAIJA HOLMI, MARJA LAPPALAINEN, KAISA LEPISTÖ Tämän oppaan tarkoitus on antaa tietoa ikääntyneiden yleisimmistä

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

Toiminnallisen näön profiili

Toiminnallisen näön profiili Toiminnallisen näön profiili siirtämässä tietoa Lea Hyvärinen, LKT Helsingin yliopisto Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi 2 Toiminnallinen näkö Silmien motoriset toiminnot - Fiksaatio, seuraamisliikkeet,

Lisätiedot

SILMÄKLINIKKA, OULU IKÄNÄKÖLEIKKAUS. Monitehokeinomykiön avulla

SILMÄKLINIKKA, OULU IKÄNÄKÖLEIKKAUS. Monitehokeinomykiön avulla IKÄNÄKÖLEIKKAUS Monitehokeinomykiön avulla Asiakasopas on Maiju Koivumäen opinnäytetyön tuotos Oulun Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta. Opas on tehty yhteistyössä Oulun Terveystalon Silmäklinikan

Lisätiedot

Katja Lehtinen, Pauliina Marttila, Pia Olkinuora TEHTÄVÄPAKETTI

Katja Lehtinen, Pauliina Marttila, Pia Olkinuora TEHTÄVÄPAKETTI TEHTÄVÄPAKETTI Tämä tehtäväpaketti on suunniteltu optometrian opiskelijoille/opettajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Optometrian opiskelijat voivat hyödyntää tehtäviä muun muassa tenttiin valmistautumisessaan.

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

Toiminnallisen näön profiili

Toiminnallisen näön profiili Toiminnallisen näön profiili siirtämässä tietoa lääkäreiden, kuntoutusryhmän ja koulujen välillä Lea Hyvärinen, LKT Helsingin yliopisto Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi 2 Toiminnallinen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

TIETOPAKETTI MONITEHOLASIEN KÄYTTÄJILLE Nämä sivut sisältävät ohjeita ja neuvoja rajattomien moniteholasien käyttäjille. Sivut on tarkoitettu pääasiassa ensimmäisten rajattomien moniteholasien käyttöön

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

TUNNISTA AJOISSA Opas yleisimmistä ikääntyneen silmäsairauksista Metsolakotien hoitohenkilökunnalle

TUNNISTA AJOISSA Opas yleisimmistä ikääntyneen silmäsairauksista Metsolakotien hoitohenkilökunnalle Elisa Aho, Raija Holmi, Marja Lappalainen & Kaisa Lepistö TUNNISTA AJOISSA Opas yleisimmistä ikääntyneen silmäsairauksista Metsolakotien hoitohenkilökunnalle TUNNISTA AJOISSA Opas yleisimmistä ikääntyneen

Lisätiedot

silmät näköhermot näköaivokuori

silmät näköhermot näköaivokuori Näön tutkiminen ja tulkinta Terveydenhoitajapäivät 6.2.2009 Oulu Taru Korja Toimitusjohtaja, optikko, KM Optisen Alan Tiedotuskeskus www.optometria.fi 1 Näkeminen on aivotyötä silmät näköhermot näköaivokuori

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Valitse aineisto otsikoineen maalaamalla se hiirella ja kopioimalla (Esim. ctrl-c). Vaihtoehtoisesti, Lataa CSV-tiedosto

Valitse aineisto otsikoineen maalaamalla se hiirella ja kopioimalla (Esim. ctrl-c). Vaihtoehtoisesti, Lataa CSV-tiedosto Versio k15 Näin laadit ilmastodiagrammin Libre Officen taulukkolaskentaohjelmalla. Ohje on laadittu käyttäen Libre Officen versiota 4.2.2.1. Voit ladata ohjelmiston omalle koneellesi osoitteesta fi.libreoffice.org.

Lisätiedot

Ikääntyvän näön arviointi -oppaan käytettävyyden arviointi ja parannusehdotukset

Ikääntyvän näön arviointi -oppaan käytettävyyden arviointi ja parannusehdotukset Ikääntyvän näön arviointi -oppaan käytettävyyden arviointi ja parannusehdotukset Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 30.5.2008 Elina Häyrinen Heini Vartiainen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Karsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit

Karsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit Hoitolasit Lea Hyvärinen, LKT, FAAP Kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto Kuntoutustieteen professori h.c., Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi Optometriapäivät 2011 1 Karsastus

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Näön n ongelmien esiintyvyys. ongelmat. ltö. Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri, Stakes

Näön n ongelmien esiintyvyys. ongelmat. ltö. Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri, Stakes Näön n ongelmien esiintyvyys koti- ja laitosväest estössä sekä näköön n liittyvät ongelmat Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri, Stakes Jonas Heiska: Sokea 1 Sisält ltö Käsitteiden määrittelyä Vanhuus ja

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kotihoidon ratkaisujen kautta kansainvälisille markkinoille projekti INKA/Tulevaisuuden terveys

Kotihoidon ratkaisujen kautta kansainvälisille markkinoille projekti INKA/Tulevaisuuden terveys Kotihoidon ratkaisujen kautta kansainvälisille markkinoille projekti INKA/Tulevaisuuden terveys Anna-Liisa Niemelä Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Riikka Paasikivi Center for Health and Technology,

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Kouluikäisten laajennetun näöntutkimisen pilotti kevät 2012. * kokemuksia ja tuloksia 20.10.2012

Kouluikäisten laajennetun näöntutkimisen pilotti kevät 2012. * kokemuksia ja tuloksia 20.10.2012 20.10.2012 Kouluikäisten laajennetun näöntutkimisen pilotti kevät 2012 * kokemuksia ja tuloksia 20.10.2012 Kouluterveydenhoitajien kokemuksia Rauman kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Satu Alapeteri

Lisätiedot

IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUS LIIKENNENÄKEMISEEN

IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUS LIIKENNENÄKEMISEEN Lotta Lähteenmäki, Jenni Rauvala, Asta Saarinen IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUS LIIKENNENÄKEMISEEN Koulutustilaisuus aikuisnäköisille IKÄÄNTYMISEN VAIKUTUS LIIKENNENÄKEMISEEN Koulutustilaisuus aikuisnäköisille Lotta

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU

TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNILLINEN KORKEAKOULU Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Mikael Vilpponen Palvelutalojen valaistus Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta LUCENTIS (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1

Lisätiedot

IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012

IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012 IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012 Toimintakykyryhmän vaikutus ikääntyneen toimintakykyyn -ensituloksia vuoden seurannasta Anu Ritsilä Lahden tiedepäivä 29.11.2010 Esimerkki-Ellin (72 v.) toimintakykytalkoot

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Asuinympäristön valaistus ikääntyneiden arvioimana

Asuinympäristön valaistus ikääntyneiden arvioimana Asuinympäristön valaistus ikääntyneiden arvioimana Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 31.03.05 Laura Kauppila Veera Jokinen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIA Sosiaali- ja terveysala

Lisätiedot

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3 OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 3 Tutkimussuunnitelman rakenne-ehdotus Otsikko 1. Motivaatio/tausta 2. Tutkimusaihe/ -tavoitteet ja kysymykset

Lisätiedot

UNIVERSITY OF TURKU. Käytettävyys jokapäiväisessä ympäristössä. Johdanto

UNIVERSITY OF TURKU. Käytettävyys jokapäiväisessä ympäristössä. Johdanto UNIVERSITY OF TURKU Käytettävyys jokapäiväisessä ympäristössä Ergonomia (Faulkner 8) 26.1.2006 Kai Kimppa 1 Johdanto Katsotaan joitain ergonomiakysymyksiä jotta voitaisiin välttää terveys- ja turvallisuusongelmia

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Tarralapuille kommentointi menetelmä käyttäjäpalautteen keräämiseen 5.1.2010

Tarralapuille kommentointi menetelmä käyttäjäpalautteen keräämiseen 5.1.2010 Tarralapuille kommentointi menetelmä käyttäjäpalautteen keräämiseen 5.1.2010 sivu 2 / 5 Sisällys Menetelmä käyttäjäpalautteen keräämiseen...3 Palautteen kerääminen tarralapuille...3 Etukäteistyö...3 Palautteen

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Osuma vai ohilyönti?

Osuma vai ohilyönti? Osuma vai ohilyönti? Tutkimus Tampereen seudun pesäpalloilijoiden urheilunäkemisestä Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 28.10.2009 Jaakko Hannuksela Sari Mukari Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011 Silmälasien käyttötutkimus 0 Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 0 Miten tutkimus tehtiin Tämä tutkimus on tehty Optisen alan tiedostuskeskuksen toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä osana Omnibus-monitilaajatutkimusta.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen valaistus? Henri Juslén 02/2010 Seinäjoki

Käyttäjälähtöinen valaistus? Henri Juslén 02/2010 Seinäjoki Käyttäjälähtöinen valaistus? Henri Juslén 02/2010 Seinäjoki 1 Miksi miettiä valaistusta? Hyvinvointi Mahdollistaa hyvältä näyttamisen, tuntumisen ja tehokkaan toiminnan. Laadussa on eroja Valaistuksella

Lisätiedot

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2 Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Tavoitteet Koulutusinterventio ja sen vaikutukset Mitä 75 ikävuoden kohdalla tapahtuu Ikääntyminen kuljettajapopulaatiossa

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä.

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä. Kaupunki kasvaa rapautuuko infra? Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Professori Ralf Lindberg Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu kostea silmänpohjan ikärappeuma (kostea AMD). Tämä

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Kaatumisten ehkäisy sairaalassa

Kaatumisten ehkäisy sairaalassa Kaatumisten ehkäisy sairaalassa IKINÄ-mittarin screening version pilotointi KYSissä IKINÄ -mittari Iäkkäiden kaatumistapaturmien ehkäisyyn on kiinnitetty THL:ssä huomiota jo useiden vuosien ajan ja materiaalia

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Uudet toimintakonseptit ja tulokset Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Nähdään yhdessä pidemmälle Toiminta uusiin tiloihin 2.1.12 Perustehtävä (Silmä)hyvinvoinnin edistäminen Sairauksien parantaminen

Lisätiedot

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi

Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Vammaisten mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallinen kehittämisseminaari 2009 THL 29.10.2009 Mahdollisuus päästä itsenäisesti palvelutiskille työkaluja saavutettavuuden parantamiseksi Kirsti Pesola,

Lisätiedot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot

1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot 1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten

Lisätiedot

KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET

KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET TAITTOVIRHEKIRURGIA SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 5.10.2013, KUOPIO OPTIKKO MIKKO NEVALA Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Kotka Kuopio Lahti Pori Seinäjoki Tampere Turku Vantaa KEITÄ

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

Luento 4 Kolmiulotteiset kuvat. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 4 Kolmiulotteiset kuvat. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 4 Kolmiulotteiset kuvat 1 Kuvan kolmiulotteisuus 2 Stereokuva 3 Aiheita Parallaksi. Stereoskopia. Stereoskooppinen näkeminen. Stereomallin kokonaisplastiikka. Stereokuvaus. Dokumentointi stereodiakuvin.

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

AMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA

AMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA 1 AMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA Optometrian Eettinen Neuvosto 2014 HYVÄ OPTIKON TUTKIMUSKÄYTÄNTÖ OHJEISTUS Yleistä s. 2 Hyvä näöntutkimuskäytäntö s. 3-4 Hyvä piilolasisovituskäytäntö

Lisätiedot

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö Matopeli C#:lla Aram Abdulla Hassan Ammattiopisto Tavastia Opinnäytetyö Syksy 2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Projektin aihe: Matopeli C#:lla... 3 3. Projektissa käytetyt menetelmät ja työkalut

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Kun yritän luoda täydellisen kuvan, käytän aina tarkoin määriteltyjä

Kun yritän luoda täydellisen kuvan, käytän aina tarkoin määriteltyjä Täydellisen kuvan niksit Kun yritän luoda täydellisen kuvan, käytän aina tarkoin määriteltyjä suuntaviivoja. Kutsun niitä 9 elementiksi. Tässä artikkelissa käyn läpi mitä tarvitsen ja mitä otan huomioon

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjäpalautetta virtuaali- ja reaalimaailmasta Stakes, Auditorio 14.12.2007 Helinä Kotilainen Helina.Kotilainen@stakes.fi Miten virtuaaliympäristöä voidaan

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot