HUS-Tilakeskus tulosalue OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ

Transkriptio

1 HUS-Tilakeskus tulosalue OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Tulosalueen tunnusluvut 2011 Rakennuttaminen ja kiinteistönhoito TP 2010 TA 2011 TP 2011 TP 2011/ TA 2011 TP 2011/ TP 2010 Kokonaistilamäärä (m 2 ) ,4 % 2,1 % - omat rakennukset (m 2 ) ,4 % 0,6 % - vuokrakohteet (m 2 ) ,5 % 10,4 % Tyhjien tilojen kokonaismäärä (m 2 ) ,0 % - omat rakennukset (m2) ,9 % - joista peruskorjauksessa (m2) ,4 % - vuokrakohteet (m2) ,8 % - joista peruskorjauksessa (m2) Tilakustannukset keskimäärin (euroa/m 2/ kk) - omat rakennukset, sisäinen vuokra (euroa/m 2 15,67 16,92 - vuokrakohteet (euroa/m 2 ) 17,91 17,64 Tyhjien tilojen kustannukset (euroa) ,1 % - omat rakennukset (euroa) ########## - vuokrakohteet (euroa) ,9 % Energiakulutus - energiakustannukset yhteensä ,8 % - lämpö -100,0 % - euroa, yhteensä euroa/mwh 49,12 53,56 9,1 % - MWh ,0 % - kwh/m 3 58,3 57,5-1,4 % - sähkö - euroa, yhteensä euroa/mwh 90,28 92,45 2,4 % - MWh ,1 % - kwh/m 3 40,3 41,4 2,7 % - vesi - euroa, yhteensä ,3 % - euroa/m 3 2,44 2,61 7,0 % - m ,2 % - dm 3 /m 3 250,9 253,0 0,8 % TP2011/ TA2011 TP2011/ TP2010 Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2010 TA 2011 Päivitetty TA 2011 TP Sisäinen myynti 127,7 134,4 134,4 135,1 0,6 % 5,8 % - Ulkoinen myynti 5,4 5,9 5,9 5,7-2,5 % 5,1 % - Toimintatuotot 133,2 140,2 140,2 140,8 0,4 % 5,7 % - Toimintakulut 75,2 75,8 75,8 81,7 7,9 % 8,7 % - Tilikauden tulos -1,2 0,0 0,0-4,7 ########## 302,1 %

2 Olennaiset tapahtumat tilikaudella HUS-Tilakeskus tulosalue Tilakeskuksen merkittävin ponnistus oli Meilahden potilastornin tyhjentäminen ja siihen liittyneiden tilahankkeiden ohella tornin suunnittelutyön loppuunsaattaminen. Kesäkuussa 2011 otettiin käyttöön Meilahden väliaikainen vuodeosastorakennus, joka toteutettiin väliaikaisratkaisuna palvelemaan ensisijaisesti tornisairaalasta väistöön siirtyviä vuodeosastoja. HUS:n rakennusinvestoinnit rahoitetaan sekä tulo- että lainarahoituksella. Pääasiallisena lainarahoittaja toimii Euroopan investointipankki (EIB). EIB:n edustajat tekivät tammikuussa 2011 tutustumis- ja tarkastuskäynnin HUS:iin. Kaksi päivää kestäneen vierailun aikana EIB:n edustajat perehtyivät HUS:n rakennusinvestointien suunnittelu- ja hankintaprosesseihin sekä niihin liittyviin ohjaus-, valvonta- ja päätöksenteko-ohjeisiin ja menetelmiin. Käydyissä keskusteluissa korostettiin voimakkaasti, että Euroopan unionin omistamana pankkina EIB edellyttää, että sen rahoittamissa hankkeissa noudatetaan EU:n asettamia energiatehokkuustavoitteita. Porvoon ja Raaseporin kaupunkien kanssa käynnistettiin suunnittelu kaupunkien terveyskeskusrakennusten rakentamisesta HUS:n sairaaloiden yhteyteen. Vastaavasti Vantaan kaupunki käynnisti terveyskeskus-vuodeosastorakennuksen suunnittelun Peijaksen sairaalan yhteyteen ja Espoo Jorvin sairaala-alueen asemakaavan muuttamisen mahdollistaakseen Espoon kuntoutussairaalan rakentamisen Jorvin tontille. Kesällä käynnistettiin HUS:n kiinteistö- ja toimitilapolitiikan laatiminen. Hallitus nimesi valmisteluryhmälle ohjausryhmän. Kiinteistöpolitiikassa määritellään yleiset kiinteistöomaisuuden omistamisen tavoitteet ja periaatteet, kiinteistöomaisuuteen investoimisen periaatteet sekä vastuut kiinteistöihin sidotusta pääomasta ja rakennusten arvon säilymisestä. Kiinteistöpolitiikassa määritellään myös pääomavuokran rakenne ja periaatteet; korjausvastuu ja vastuu pääomasta, sidotun pääoman tuottovaatimukset sekä kiinteistöjen kunnossapidon, huollon ja ylläpidon periaatteet. Toimitilapolitiikassa määritellään tilahallinnon ja sisäisen vuokrauksen periaatteet. Sisäisen vuokrajärjestelmän tavoitteena ovat optimaalinen ja tehokas tilojenkäyttö. Järjestelmä perustuu läpinäkyvyyteen ja yhteisiin periaatteisiin joilla varmistetaan toimitilakustannusten oikeudenmukainen kohdentuminen eri käyttäjille. Tulevaisuuden näkymät HUS:n kiinteistö- ja tilahallinnosta tehdyn konsulttiselvityksen pohjalta käytiin keskustelua kiinteistönpidon järjestämismallista. Asiaa käsiteltiin hallituksessa marraskuussa, jolloin hallitus laittoi asian pöydälle, mutta päätti asian esityksen mukaisesti tammikuussa HUS:n kiinteistö- ja tilahallinnon kehittämistä jatketaan käynnistetyn tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti, konsulttiselvityksessä esitettyjen jatkotoimenpiteiden toteuttaminen viedään loppuun ja mahdollisesti havaittavien HUS-Tilakeskuksen ja HUS-Kiinteistöt Oy:n päällekkäisyyksien poistamisesta laaditaan vielä sisäinen selvitys. HUS:n uudessa strategiassa on useita tilakeskuksen toimialaan kuuluvia tavoitteita, jotka valmisteilla olevan kiinteistö- ja toimitilapolitiikan kanssa asettavat suuret haasteet tilakeskukselle sen toiminnan ja tilaajaroolin kehittämiseen. Asunto-osakeyhtiöiden fuusio Kiinteistöosakeyhtiöiden Kiinteistö Oy HUS - Asunnot, Kiinteistö Oy Jorvi, Kiinteistö Oy Asolanrinne 1, Kiinteistö Oy Kangasjyvä ja VN Fastigheter sulautuminen rekisteröidään mennessä.

3 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA VUODEN 2011 AVAINTAVOITTEIDEN TOTEUTUMI- NEN Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus STRATEGISET TA- VOITTEET VUONNA 2011 MITTARI TAVOITETASO 2011 TOTEUMA 2011 Asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluihin Asiakaskyselyn keskiarvo Vähintään 3,6 Tulos 3,4 Tilojen painokertoimet vastaavat asiantuntijoiden yhteistä näkemystä Kehittämishanke Uudet painokertoimet on hyväksytty ja käyttöönotettu vuoden 2012 vuokrien laskennassa 2012 vuokrat on laskettu aikaisempien painokertoimien mukaisesti. Muutos yhdistetään kiinteistö- ja toimitilapolitiikan valmistumiseen. Hyvä yhteistyö ja joustava toimintatapa Asiakaskyselyn yhteistyötä kuvaavien mittareiden keskiarvo Vähintään 3,6 Säännölliset tapaamiset sairaanhoitoalueiden ja liikelaitosten kanssa Tulos 3,4 Toimitilat ovat asiakkaiden tarpeiden mukaiset Tyhjien tilojen määrä % Ulkoa vuokratut tilat Tyhjät tilat enintään 1,1 % Ulkoa vuokrattujen tilojen määrä on vähenevä Tyhjiä tiloja 1,3 % Peruskorjauksessa 4,6 % Vuokrattuja tiloja 16,9 % Yhteistyö sisäisten asiakkaiden kanssa on ollut tiivistä tilapalveluiden, rakennushankkeiden ja ympäristökeskuksen toiminnoissa. Terveyskeskusten rakennussuunnitelmat sairaaloiden yhteyteen ovat tuoneet uusia yhteistyömuotoja jäsenkuntien kanssa. HUS-Tilakeskuksen asiakaskysely tehtiin ensimmäisen kerran yhdenmukaisena kaikilla sairaanhoitoalueilla. Kyselyn vastausprosentti jäi melko alhaiseksi, 25 %. Sisäiset asiakkaat olivat tyytyväisiä pienten rakennushankkeiden toteutukseen, hankesuunnittelun asiantuntijuuteen ja ympäristöasioiden koordinointiin. Kehittämistarpeet kohdistuivat tilojen tasoon, energiatehokkuuden huomioimiseen ja hankkeiden aikataulujen pitävyyteen. Positiivista oli avoimien kommenttien suuri määrä. Tilojen painokertoimia on valmistellut työryhmä, johon kuului teknisiä asiantuntijoita HUS- Tilakeskuksesta ja HUS-Kiinteistöt Oy:stä. Uudet painokertoimet vaikuttavat sisäisten vuokrien painotukseen ja muutos edellyttää vielä koelaskelmia. Uusien painokertoimien käyttöönottoa siirrettiin ja asia päätettiin yhdistää valmisteilla olevan kiinteistö- ja toimitilapolitiikan tavoitteisiin. Tyhjät ja peruskorjauksessa olevat tilat liittyvät toiminnallisiin muutoksiin ja rakennusinvestointeihin Kellokosken, Porvoon, Tammiharjun ja Helsingin kiinteistöissä.

4 Talous STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2011 MITTARI TAVOITETASO 2011 TOTEUMA 2011 HUS:n omaisuus säilyttää arvonsa Uuden pääomavuokrajärjestelmän käyttöönotto Mallin määrittely ja laskenta on tehty 5/2011 Päätöksenteon jälkeen käyttöönotettavissa 2012 vuokrien laskennassa Uusi järjestelmä yhdistetään valmisteilla olevaan kiinteistö- ja toimitilapolitiikkaan vuokrien perusteet ovat entisten vuosien mukaiset. Kiinteistöjen kuntokartoitukset Tehtyjen kartoitusten määrä 3 5 kiinteistöä / vuosi Energia- ja kuntokartoituksia on tehty kahdeksassa kiinteistössä. Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten hallinta Toimintakulujen toteutuminen Talousarvion mukainen Ei toteutunut. Toimintakulut ylittyivät 7,9 %. Tilojen määrä ja HUS- Tilakeskuksen voimavarat ovat tasapainossa Huoneala / HUS- Tilakeskuksen htv Huoneala / htv on 2010 tasolla tai suurempi Huoneala/htv oli m 2 Tarpeeton omaisuus realisoidaan Realisointisuunnitelma Suunnitelma on laadittu ja toimeenpano alkanut Myytiin 14 asuntoa yksi kiinteistö. Pääomavuokrajärjestelmän uudistus päätettiin siirtää myöhemmäksi, koska valmisteilla oleva kiinteistö- ja toimitilapolitiikka tulee määrittämään pääomavuokrajärjestelmän perusteet. TEM:n tukemia energiakatselmuksia ja niihin liittyviä kuntotarkastuksia toteutettiin ensisijaisesti niissä kiinteistöissä, joissa ei ole ennen tehty energiakatselmuksia ja joissa on eniten potentiaalia energiansäästöön. Katselmuksien perusteella ohjelmoidaan tarvittavat korjaustoimenpiteet. Tyhjiä asuntoja myytiin Lohjan ja Tammisaaren alueilla ja Kellokoskella toteutui pitkään valmisteltu kiinteistökauppa Tuusulan kunnan kanssa. Prosessit ja rakenteet STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2011 MITTARI TAVOITETASO 2011 TOTEUMA 2011 HUS:lla on vuoteen 2015 ulottuva kiinteistö ja toimitilastrategia Kehittämishanke Strategia on käytettävissä 2012 vuokrien laskennassa nimetty työryhmä aloitti kiinteistö- ja toimitilapolitiikan valmistelun. Työn on määrä valmistua Energiatehokkuuden toimintasuunnitelmien koordinointi ja ohjeistus Toimintasuunnitelmien lukumäärä Kaikilla yksiköillä on toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmat ovat valmistuneet Tilankäytön suunnittelu ja kehittäminen on määrätietoista, asiantuntevaa ja joustavaa Investointien suunnitelman mukainen ajoittuminen ja toteuttaminen Investoinnit toteutuvat tavoitteen mukaisesti Pienet rakennushankkeet toteutuivat talousarvion mukaisina

5 Yksiköitä on ohjattu aktiivisesti energiatoimintasuunnitelmien valmistelussa ja energiansäästökohteissa. Asiakokonaisuus on käsitelty kaikissa HUS:n johtoryhmissä. Koordinoinnissa oli mukana projektityöntekijä. Pieniä rakennushankkeita toteutettiin HYKS-sairaanhoitoalueen kiinteistöissä 11 milj. euroa, Hyvinkäällä 2,2 milj. euroa, Lohjalla 1,8 milj. euroa ja Porvoossa sekä Länsi- Uudellamaalla yhteensä 1,1 milj. euroa. Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen STRATEGISET TAVOITTEET VUONNA 2011 MITTARI TAVOITETASO 2011 TOTEUMA 2011 Työyksiköissä on hyvä yhteistyö Työolobarometri / vuorovaikutus työyksikössä Vuorovaikutusindeksi on vähintään 3,6 Tulos oli 3,3 Osaamistarpeet kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä Kehityskeskustelujen määrä 95 % Tulos oli 75 % Osallistuva johtaminen on toiminnan tukena Työolobarometri / esimiestyö Esimiestyön indeksi on vähintään 3,6 Tulos oli tulos 3.3 Kannustavan palkkauksen kehittäminen Kehittämishanke Mittarit valmiit 1/2011 Mittareiden valmistelua ei aloitettu Työolobarometrin tulokset paranivat edellisestä vuodesta lähes kaikkien kokonaisuuksien osalta vaikka tavoitteisiin ei päästy. Suurimmat positiiviset muutokset olivat lähiesimiestyön, työyksikön toiminnan ja yksikön johtamisen osa-alueilla. Myös kokemukset konsernin ja tulosalueen johtamisesta olivat parantuneet. PALVELUIDEN TOTEUTUMINEN Rakennuttamispalveluiden toteutuminen Meilahden tornisairaalan peruskorjaus käynnistyi syksyllä. Hankkeessa käytetään pääurakan urakkamuotona projektinjohtourakkaa, jota sovellettiin myös Kolmiosairaalan ja aulan rakennusurakoissa. Saatujen hyvien kokemusten perusteella projektinjohtourakan etuina ovat mm. joustava mahdollisuus muuttaa rakennus- ja hankintasuunnitelmia projektin edetessä. Projektinjohtourakka antaa joustavat mahdollisuudet muutosten huomioimiseen ja taloudellisimman lopputuloksen saavuttamiseen. Meilahden alueen maanalaisten tilojen, pysäköintilaitoksen ja huoltopihan, hankkeen louhinta eteni suunniteltua hitaammin. Räjäytysten aiheuttama tärinä eteni kalliossa tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyä voimakkaampana, minkä johdosta herkät sairaalalaitteet rajoittivat louhintaa arvioitua enemmän. Asiaa käsiteltiin välimiesoikeudessa, joka ratkaisi asian elokuuta 2010 edeltäneeltä ajalta. Urakan loppuosasta päästiin urakoitsijan kanssa neuvotteluratkaisuun alkuvuodesta Urakoitsijalle korvataan työn arvioitua vaikeammasta suorittamisesta lisäkorvaus. Louhintaurakan kokonaiskustannus jää kuitenkin alle hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvion. Hankesuunnitteluvaiheessa olleiden kolmen suuren hankkeen toiminnallisen suunnittelun ohjaus sekä niiden luonnossuunnitteluvaiheen käynnistäminen vuoden alkupuolella edellytti

6 käyttäjien kanssa tehtyä tiivistä suunnittelutyötä sekä saumatonta yhteistyötä HUS- Kiinteistöt Oy:n rakennuttamisyksikön ja suunnittelijoiden kanssa. Jorvin päivystyslisärakennuksen suunnittelussa saatiin vuonna 2010 käynnistynyt laaja toimintaprosessien suunnittelu sekä toiminnan edellyttämien tilavaatimusten määrittely valmiiksi vuoden alussa. Helmikuussa käynnistynyt arkkitehti- ja erikoisalojen suunnittelu eteni kevään ja kesän aikana. Lukuisten erillispalaverien avulla esitetyt vaatimukset pystyttiin viemään rakennussuunnitelmiin tiiviissä aikataulussa. Vastaavasti Naistenklinikan ns. laajennusosan peruskorjaus- ja laajennushankkeen hankesuunnittelu käynnistettiin vuoden alussa. Samalla hankkeen edellyttämien väistötilojen suunnittelu eteni varsinaisen hankkeen rinnalla. Lohjan sairaalan psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennushankkeessa on suunniteltu nykyaikaisen aikuispsykiatrisen vuodeosaston tilaratkaisuja. Hankkeessa tullaan hyödyntämään maalämpöä osana energiatehokkaita rakennusratkaisuja. Suurimpien rakennushankkeiden rinnalla käynnissä oli n. 20 pienempää toiminnallista rakennushanketta. Länsi-Uudenmaan sairaalassa saatiin valmiiksi E- ja F-siiven peruskorjaushankkeen suunnittelu, Lohjalla suunnittelu eteni synnytysosaston peruskorjaushankkeessa ja Porvoon B- ja C-siipien peruskorjauksen hankesuunnittelu käynnistettiin. Hyvinkäällä akuuttisairaalahankeen työmaa eteni ja harjannostajaisia vietettiin vuoden lopulla. Ohkolan sairaalan peruskorjauksen ensimmäinen vaiheen rakentaminen eteni toisen vaiheen suunnittelun kanssa yhtäaikaisesti. Investointiohjelmaan merkittyjen suurten rakennushankkeiden rinnalla lukuisia pienempiä rakennusinvestointeja ja kunnossapitotöitä oli käynnissä kaikissa HUS:n sairaalakiinteistöissä. Tilahallinto ja vuokratilat Lohjan ja Hyvinkään sairaaloihin valmistui yleissuunnitelmat, joissa arvioidaan tilankäyttöä tulevina vuosina. Meilahden tornin tyhjentämisen johdosta toimintoja jouduttiin siirtämään myös vuokratiloihin. Tekstinkäsittelyn siirtyminen digi-saneluun mahdollisti tekstinkäsittelijöiden keskittämisen yhteen toimipisteeseen Valimoon. Uudelle Apuvälinekeskukselle vuokrattiin tilat Mannerheimintie 107:stä, lisäksi vuokrattiin lukuisia pienempiä kohteita mm. psykiatrian käyttöön. Hyvinkäällä vuokrattiin parakkirakennus väistötiloja varten. Helsingin kaupungin toimintajärjestelyiden johdosta HUSLAB:n Koskelan toimipiste siirretään Oulunkylään, mistä vuokrattiin uudet tilat, joiden muutostyöt käynnistettiin. HUSLAB:n toimitalon suunnittelu Haartman-instituutin yhteyteen käynnistyi. Hankkeesta tehtiin esisopimus, jonka hallitus hyväksyi kesäkuussa. Uudisrakennuksen pinta-ala on n htm2 ja kustannusarvio 54,5 miljoonaa euroa. Hankkeen rahoittaa Helsingin Yliopistokiinteistöt oy ja rakennuttaa Helsingin yliopiston kiinteistö- ja tilahallinto. Hyvinkään kaupungin kanssa käynnistettiin hankeselvitys, jonka tavoitteena on rakennuttaa Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäen lukuun kaksi sairaalarakennusta, joista toinen tulee HUS:n ja toinen Hyvinkään kaupungin käyttöön. Kiinteistönhoitopalveluiden toteutuminen Arvonlisäverolain muutoksen johdosta rakennusalalla siirryttiin käännettyyn arvonlisäverojärjestelmään. Muutoksen johdosta useat suuret kiinteistönomistajat lakkasivat teettämästä vuokralaisille tilamuutoksia. Tämän johdosta tilakeskuksessa luotiin uudet käytännöt vuokratiloissa toteutettavia muutostöitä varten. Kiinteistöjen kunnossapitoa on leikattu viimeisten kolmen vuoden aikana merkittävästi, mikä on alkanut näkyä lisääntyvinä kosteus- ja sisäilmaongelmina. Kiireellisiä, ennalta suunnittelemattomia kunnossapitokorjauksia tehtiin 1,4 milj. euron arvosta.

7 Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat nousseet merkittävästi muita sairaalatoiminnan kustannuksia nopeammin. Erityisesti energiakustannukset ovat nousseet niihin kohdistettujen ympäristöverojen johdosta. Sairaaloiden teknisten järjestelmien lisääntyminen yhdessä lisääntyvän sisätilojenjäähdytyksen kanssa lisäävät sähköenergian kulutusta. Omien kiinteistöjen ylläpitokustannusten nousu on ollut ennakoitua nopeampaa, mistä johtuen sisäiset vuokrat ovat niiltä osin jääneet tappiollisiksi. Energiatehokkuuden parantaminen HUS on konsernina sitoutunut laajaan toimintansa energiatehokkuuden lisäämiseen Suomen energia- ja ilmastostrategian edistämiseksi. HUS:n nykyinen energiantehokkuussopimus ( ) solmittiin kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyisin TEM) kanssa vuonna HUS-Tilakeskus on laatinut alustavat suunnitelmat toteutettavista energiansäästöinvestoinneista, jotta seuraava välitavoite 16,8 GWh vuonna 2013 saavutetaan. Vuonna 2011 käynnistettiin lisäksi auditointiprojekti, jonka tavoitteena on, että sairaaloiden talotekniset järjestelmät toimivat oikein ja luotettavasti. Lisäksi tavoitteena on parantaa järjestelmien toimivuutta ja energiataloutta, varmistaa sisäilmaolosuhteiden pysyvyys sovitulla tasolla sekä kouluttaa käyttö- ja ylläpitohenkilöstöä energiatehokkuuteen. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan energiatehokkuustoiminta ei koske pelkästään rakennuksia vaan koko henkilöstöä, laitteita, tutkimus- ja hoitokäytäntöjä, tietotekniikkaa, potilasliikennettä, kuljetuksia, hankintoja, koulutusta jne. Energiatehokkuus suunnitelmassa on energiatehokkuuden edistämisen pilottihankkeeksi nimetty mm. Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjaus. Tornin peruskorjauksen energiansäästöratkaisuja esiteltiin HUS:n hallitukselle maaliskuussa ja valtuustolle lokakuussa. Tornin uusi kaksoisjulkisivu-ratkaisu mahdollistaa energiatehokkaan julkisivurakenteen sekä lämmöneristyksen, että tiiviyden osalta lisäksi tornissa on mm. tuloilman jäähdytyksen ja poistoilma lämmön talteenoton teknisessä toteuttamisessa innovatiivisen suunnittelun tuloksena päädytty yhdistämään talviaikainen ilmanvaihdon poistoilman lämmön talteenotto ja kesäaikainen tuloilman jäähdytys samaan verkostoon, jossa samat lämpöpumppu/vedenjäähdyttimet toimivat erilaisissa ulkolämpötilaolosuhteissa eri tarkoituksessa. Järjestelmästä saadaan myös jäähdytys ympärivuotista jäähdytystä vaativiin kohteisiin. Tornin jäähdytyksessä ja lämmityksessä tarvittavan primäärienergian vähentämiseksi edellä kuvattu jäähdytys/lämmön talteenottojärjestelmä on suunniteltu siten, että siihen voidaan liittää maaputkisto, josta saadaan kesäaikaan suuri osa tarvittavasta jäähdytysenergiasta ja talviaikaan lämpöä. Maaputkisto toteutetaan rakentamalla Meilahden sairaala-alueella rakenteilla oleviin pysäköintilaitos-huoltopiha tiloihin 80 lämpökaivoa. TALOUDEN TOTEUTUMINEN JA INVESTOINNIT HUS-Tilakeskuksen kolmannen toimintavuoden talous toteutui merkittävästi budjetoitua heikommin. Tilahallinnan kuluista katettiin konsernin sisäisillä tuotoilla 92,9 % ja ulkoisilla tuotoilla 3,9 %. Toimintakulujen ylitys kohdistui kunnossapito- ja energiakuluihin ja ulkoisiin vuokratiloihin. Kiinteistöjen kunnossapitokulujen kasvuun vaikuttivat sisäilmaongelmien johdosta lisääntyneet korjaukset ja useiden vanhojen sairaalakiinteistöjen korjaustarpeet, joita oli aikaisempina vuosina myöhennetty. Toiminnan kannalta kiireellisten kunnossapitotöiden osuus oli 1,4 milj. euroa, 15,5 % kunnossapitokustannuksista. Tarvikekulujen ylitys muodostui energian ja veden kustannuksista. Energian kustannus on kahden edellisen vuoden aikana noussut keskimäärin 8 12 % vuosittain. Kustannustason muutokseen on vaikuttanut energiaveron kiristyminen v ja sähkön ja veden kulutuksen kasvu. Myös tiloja oli käytössä arvioitua enemmän, koska potilastornin tyhjeneminen peruskorjauksen vuoksi toteutui suunniteltua myöhemmin. Talousarvioon sisältyneet energian kustannustason muutos ja tilojen energiatarpeen väheneminen eivät toteutuneet suunnitellulla tavalla.

8 Ulkoisia toimintatuottoja kertyi 5,7 milj. euroa, joista 1,4 milj. euroa oli omaisuuden myyntivoittoja. Tyhjiksi jääneitä työsuhdeasuntoja myytiin 14 kpl. Tuusulan kunnalle myytiin kiinteistö Kellokoskelta, kauppahinta oli 1,1 milj. euroa. Kauppaan sisältyvistä rakennuksen purkamisesta ja pilaantuneen maa-aineksen puhdistuksesta johtuen myyntivoittoa kertyi 0,4 milj. euroa. Muut ulkoiset tuotot muodostuvat jäsenkuntien, puolustusvoimien ja kahvioiden vuokratuotoista ja tilapalveluista. Sisäiset tuotot toteutuivat lähes budjetoidun mukaisesti, 135,1 milj. euroa. Talousarviovuoden aikana tehtiin omissa tiloissa useita väistöihin liittyvä muuttoja. Sisäisten asiakkaiden toiminnan muutoksista ja omien rakennusten peruskorjauksista johtuen vuokratilojen määrä lisääntyi m2. Uusien vuokratilojen kustannusvaikutus oli 1,4 milj. euroa. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten muutos edelliseen vuoteen verrattuna noudattelee yleistä valtakunnallista tasoa. Viimeisimmän Tilastokeskuksen kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksin mukaan kustannukset nousivat vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä 9,9 %, HUS-Tilakeskuksessa muutos 2011/2010 oli 9,5 %. Tuloslaskelma TP 2009 TP 2010 TA 2011 *) TP 2011 Muutos TP2011/ Muutos TP2011/ euroa TA2011 TP2010 Toimintatuotot yhteensä ,4 % 5,7 % Myyntituotot ,3 % -38,9 % Jäsenkuntien palvelusuunnitelma ,0 % 0,0 % Muut palvelutulot ,0 % 0,0 % Muut myyntitulot ,0 % -100,0 % Erityisvaltionosuus ,0 % 0,0 % Maksutuotot ,0 % 135,8 % Tuet ja avustukset ,0 % 38,4 % Muut toimintatuotot ,6 % 6,0 % Toimintakulut yhteensä ,9 % 8,7 % Henkilöstökulut ,6 % 11,0 % Palvelujen ostot ,6 % 11,4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % 7,6 % Avustukset ,0 % 0,0 % Muut toimintakulut ,0 % 6,5 % Toimintakate ,3 % 1,9 % Rahoitustuotot ja -kulut ,2 % 0,2 % Vuosikate ,0 % 2,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,3 % 9,5 % Tilikauden tulos ############# 302,1 % Toimintakulut ja poistot yhteensä ,1 % 9,0 % *) TA 2011 Valtuuston hyväksymän talousarviomuutoksen jälkeen Investoinnit Pienet rakennusinvestoinnit, yhteismäärältään 16 milj. euroa, toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Pienistä investoinneista 92 oli toiminnallisia ja 235 teknisiä hankkeita. Teknisistä investoinneista 138 oli rakennusteknisiä, 56 LVI-teknisiä ja 18 sähköteknisiä hankkeita. Erilaisia turvajärjestelmähankkeita oli 20. Suuriin hankkeisiin, joita oli käynnissä 31, oli budjetoitu yhteensä 68,3 milj. euroa. Suuret hankkeet toteutuivat suunniteltua hitaammin ja määrärahoja jäi käyttämättä yhteensä 14,7 milj. euroa. Hankkeista eniten viivästyi syöpätautien klinikan 1. kerroksen pohjoisosan peruskorjaus ja laajennus. Hankkeen väistötilaksi rakennetun väliaikaisen rakennuksen rakentaminen viivästyi kaukolämpöputken johdosta, lisäksi purkutöissä tuli esiin arvioitua enemmän asbestia ja krokidoliittia, mikä viivästytti ja vaikeutti purkutöitä.

9 Maanalaisen huoltopihan louhintaurakka eteni ennakoitua hitaammin, minkä johdosta määrärahaa jäi käyttämättä. Lastenlinnan julkisivun peruskorjaus toteutetaan suunniteltua suppeampana ja hankkeen päätöksen viivästymisen johdosta työt päästiin aloittamaan vasta loppuvuodesta. Kätilöopiston sairaalaan suunniteltujen lastenpsykiatrian tilojen hanke viivästyi kun käyttäjien tilankäyttösuunnitelmat muuttuivat. HENKILÖSTÖ TP 2011/ TA 2011 TP 2011/ TP 2010 Henkilöstötunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Henkilömäärä ja -työvuodet - Henkilötyövuodet ,7 % 5,0 % - Henkilöstön lukumäärä ,5 % 0,0 % - Vakinaiset ,5 % 4,5 % - Sijaiset - Henkilötyövuoden hinta (1 000 euroa) 76,5 78,2 80,9 3,5 % 5,8 % - Henkilötyötunnin hinta 36,2 37,1 2,5 % Henkilöstön saatavuus - Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön 4 4 7,5 % %-osuus - Eläkkeelle jääneiden määrä 2 2 0,0 % - Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus 8,7 Työhyvinvointi - Sairauspoissaolopäivät / henkilö 4,9 9,1 85,7 % - Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet (hlö lkm) - Varhe-maksut (euroa) Vuokratyövoiman käyttö - Vuokratyövoiman käyttö - Euroina - Henkilötyövuosina Henkilöstövoimavarat Tilakeskuksen johtaja jäi toukokuussa eläkkeelle johtaneelle vuosilomalle. Helsingin vastuualueen toimistopäällikkö jäi elokuussa eläkkeelle. HUS:ssa käynnissä olleen kiinteistötoimialan selvityksen johdosta kummankin avoimen viran tehtäviä hoidettiin väliaikaisjärjestelyin. Palkkakustannukset ja vuokratyövoima Avoinna olleiden virkojen johdosta palkkakustannukset jäivät alle budjetoidun. Henkilöstön osaaminen ja koulutus Henkilöstön osaamista kehitettiin ja useat osallistuivat vuosittain järjestettäville sairaalatekniikan päiville, jotka järjestettiin Tampereella. Työhyvinvointi Syyskuussa henkilöstölle järjestettiin virkistys ja terveysiltapäivä Korkeasaaressa. Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa järjestettiin koko henkilöstölle mahdollisuus henkilökohtaiseen terveystarkastukseen.