MEILAHDEN SAIRAALAN TORNIN PERUSKORJAUKSEN RAKENNUSTEKNISTEN TÖIDEN URAKKAMALLI JA PERUSKORJAUKSEN VAIKUTUS ENERGIANKULUTUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEILAHDEN SAIRAALAN TORNIN PERUSKORJAUKSEN RAKENNUSTEKNISTEN TÖIDEN URAKKAMALLI JA PERUSKORJAUKSEN VAIKUTUS ENERGIANKULUTUKSEEN"

Transkriptio

1 HALLITUS MEILAHDEN SAIRAALAN TORNIN PERUSKORJAUKSEN RAKENNUSTEKNISTEN TÖIDEN URAKKAMALLI JA PERUSKORJAUKSEN VAIKUTUS ENERGIANKULUTUKSEEN 80/10/03/02/00/2009 HALL 61 Hallitus päätti hyväksyä Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjaustyön 1-vaiheisen toteutusmallin. Peruskorjauksen hankesuunnitelman laatiminen tilattiin HUS-Kiinteistöt Oy:ltä ( 150) ja ( 112) hallitus hyväksyi peruskorjauksen hankesuunnitelman sekä saman kokouksen :ssä 113 hallitus tilasi yhtiöltä tornin peruskorjauksen suunnittelun. Valtuusto hyväksyi hankkeen enimmäiskustannuksiksi 103 milj. euroa, minkä lisäksi kustannuksissa voidaan ottaa huomioon tarjoushintaindeksin 10/2008 jälkeinen muutos. Hankkeen kokonaiskustannuksiin sisältyy myös rakenteilla oleva väliaikainen vuodeosastorakennus, jonka kustannusarvio on 6,4 M. Väliaikaisen vuodeosastorakennuksen valmistuttua toukokuussa 2011, voivat tornissa vielä toimivat osastot muuttaa pois tornista. Tornin peruskorjauksen urakoiden hankintapäätökset on tarkoitus esitellä hallitukselle elo- tai syyskuussa, minkä jälkeen peruskorjaus voi käynnistyä syyskuussa. Rakentaminen kestää noin kolme vuotta. Rakennusteknisten töiden urakkamalli HUS-Kiinteistöt Oy on esittänyt, että Meilahden sairaalan tornin peruskorjauksen rakennustekniset työt toteutetaan projektinjohtourakkamallilla perinteisesti käytetyn kokonaishintaurakan sijaan. Hankkeiden LVISA-urakat yhtiö esittää kilpailutettaviksi kokonaishintaurakoina, jotka alistetaan pääurakoitsijalle. Projektinjohtourakkamalli eroaa yhtiön yleensä kuntayhtymälle tuottamista rakennuttamistehtävistä kilpailuttamisen, sopimuskäytäntöjen ja taloudellisten riskien osalta. Perinteisessä kokonaishintaurakassa työn urakkahinta on urakoitsijan valinnasta lähtien tiedossa ja urakoitsija on sisällyttänyt tarjoukseensa mm. aliurakoihin liittyvät riskinsä sekä arvioimansa suhdannetilanteen mukaisen kustannusnousuvarauksen. Projektinjohtourakassa urakoitsijan valintaperusteena ovat projektisuunnitelma, tarjottu henkilöstö ja hankkeen tavoite- ja kattohinta sekä projektinjohtopalkkio. Päätökset ja sopimukset osaurakoista ja muista hankinnoista tehdään hankkeen edetessä yhdessä tilaajan kanssa sopien pääurakoitsijan nimiin. Riskin

2 kustannustason noususta kantavat tilaaja ja pääurakoitsija yhdessä projektinjohtosopimuksessa määriteltävällä tavalla. Projektinjohtourakkaa käytettiin hankintamuotona myös Kolmiosairaalan ja aulan rakennusurakoissa, mistä saatujen hyvien kokemusten perusteella projektinjohtourakan etuina ovat mm. joustava mahdollisuus muuttaa rakennus- ja hankintasuunnitelmia projektin edetessä ja siten tarvittaessa poiketa alkuperäisistä suunnitelmista. Suunnittelua voidaan ohjata rakentamisen aikana haluttuun suuntaan sekä lopputuloksen että kustannusten suhteen. Rakennuttajalla on parempi mahdollisuus vaikuttaa tehtäviin hankintoihin ja siten varmistaa hankintojen tarkoituksenmukainen laatu. Tornin peruskorjaus on hyvin vaativa korjauskohde. Työn aluksi rakennuksen kaikki osat runkoa lukuun ottamatta puretaan. Purkutöiden jälkeen havaitaan usein mitta- ja rakennepoikkeamia jotka aiheuttavat muutoksia suunnitelmiin. Projektinjohtourakka antaa joustavat mahdollisuudet muutosten huomioimiseen ja taloudellisimman lopputuloksen saavuttamiseen. Urakkamuodon valinnalla saavutettava taloudellinen hyöty riippuu suurelta osin rakennusalalla vallitsevasta suhdannetilanteesta. Matala- tai noususuhdanteen aikana on tavoiteltavaa pyrkiä kokonaisurakkaurakkamuotoihin. Tällöin suunnitelmien pitäisi olla mahdollisimman valmiit urakkalaskennan alkaessa eikä muutoksia saisi tulla runsaasti rakentamisen aikana, ja myös valitun urakoitsijan tulisi olla kokenut sairaalarakentaja. Korkeatai laskusuhdanteen aikana jaettu urakkamalli on käyttökelpoinen ratkaisu. Työ voidaan aloittaa vaikka suunnitelmat eivät olisi vielä lopullisia, suunnittelua voidaan ohjata rakentamisen aikana haluttuun suuntaan lopputuloksen tai kustannusten suhteen. Myös vaativa korjauskohde puoltaa projektijohtourakkaa. Jaettu hanke lisää myös kilpailua, koska töitä voidaan kilpailuttaa pienempinä, useammalle urakoitsijalle sopivina kokonaisuuksina. Kuhunkin osa-alueeseen voidaan valita tekijä, kullakin hetkellä tärkeimpien kriteerien mukaan. Oheismateriaalina 1 olevassa asiantuntijalausunnossa arvioidaan, että rakentamisen panoshinnat nousevat 2011 aikana noin 3 %:n vuosivauhtia. Vuosina nousuvauhti laskee 2,0 %:n ja vuonna ,5 %:n. Rakentamisen tarjoushinnat nousevat 2011 aikana noin 4,5 %. Panoshintoja nopeampi nousu johtuu paranevan suhdanteen mukanaan tuomasta kapasiteetin korkeasta käyttöasteesta ja katevaatimusten noususta. Vuosina tarjoushinnat nousevat n. 0,5 %:n panoshintoja nopeammin. Vuonna 2014 tarjoushintojen nousu tasaantuu panoshintojen nousun tasolle, mahdollisesti jopa alle panoshintojen nousun. Rakentaminen siirtyy laskusuhdanteeseen vuosien aikana. Ennusteen mukaan panoshintojen nousu siirtyy lähes sellaisenaan tarjoushintoihin ja kapasiteetin korkea käyttöaste nostaa samalla yritysten katevaatimuksia tarkastelujakson alussa, jakson lopussa tarjoushintojen nousu pysähtyy. Ennusteesta poikkeava hintakehitys tulee todennäköisemmin

3 olemaan tarjoushintojen laskeminen kuin ennustetta voimakkaampi tarjoushintojen nousu. Tornin rakennusteknisiin töihin esitettävässä mallissa sopimus tilaajan ja pääurakoitsijan kesken tehdään tavoitehinnan lisäksi ns. kattohinnasta. Jos lopulliset kustannukset alittavat tavoitehinnan, alitus jaetaan tilaajan ja urakoitsijan kesken sopimuksessa määritellyssä suhteessa. Jos tavoitehinta ylittyy, urakoitsijalle maksetaan sovittu prosenttiosuus ylityksestä, mutta enintään kattohinta. Tilaajaosapuolena hankkeessa on HUS-Kiinteistöt Oy, joka laskuttaa kuntayhtymältä toteutuvat lopulliset kustannukset niin, että niissä on otettu huomioon tavoitehinnan alitus tai ylitys. Päätöksenteko projektinjohtourakkamallissa HUS:n rakennushankkeissa, joissa HUS-Kiinteistöt Oy on toiminut rakennuttajana ja hankintayksikkönä, hallitus ja pienissä hankkeissa HUS-Tilakeskus ovat päättäneet hankkeen tilaamisesta yhtiön tarjoamaan enimmäishintaan. Hinta on koostunut yhtiön omista rakennuttajakuluista, kilpailutukseen perustuneista suunnittelu- ja urakkahinnoista, laitetoimitusten hinnoista sekä lisä- ja muutostyövarauksista. Arvioon perustuvia kustannuksia näistä ovat tilausvaiheessa rakennuttajan kustannukset ja lisä- ja muutostyövaraukset. Esitettävässä projektinjohtourakkamallissa hallitus päättäisi tornin peruskorjauksen tilaamisesta hankintayksikkönä toimivalta HUS-Kiinteistöt Oy:ltä hintaan, joka sisältää rakennuttaja- ja suunnittelukustannusten lisäksi rakennusteknisten töiden kattohinnan, taloteknisten ja muiden erikoistöiden urakkahinnat, laitetoimitusten arviohinnat sekä lisä- ja muutostyövarauksen. Tilausvaiheessa arvioituja kustannuksia ovat rakennuttajan kustannukset, myöhemmin kilpailutettavat laitetoimitukset, lisä- ja muutostyövaraus sekä pääurakan eli rakennusteknisten töiden kattohinta. Projektijohtourakkamallissa hallituksen hyväksyttäväksi esitettävä tilaushetken kokonaiskustannus tulkitaan enimmäishinnaksi. Projektinjohtourakointiin liittyvistä menettelytavoista sovitaan HUS-Kiinteistöjen kanssa hanketta varten solmittavassa rakennuttajasopimuksessa. Kun otetaan huomioon Meilahden sairaalan tornin peruskorjauksen vaativuus ja suuruus sekä rakennusalalla vallitseva korkeasuhdanne esitetään edellä mainituin perustein, että Meilahden sairaalan tornin peruskorjauksen suunnittelua ja rakentamisen valmistelua jatketaan rakennusteknisten töiden osalta projektinjohtourakka-mallin mukaisesti. Projektinjohtourakan ohjausta varten perustetaan johtoryhmä, jossa on pääurakoitsijan ja HUS-Kiinteistöt Oy:n, pääsuunnittelijan sekä kuntayhtymän edustus. Johtoryhmä hyväksyy pääurakoitsijan kilpailuttamat osaurakat ja mm. tekee ratkaisut rakennussuunnitelmiin mahdollisesti tarvittavista muutoksista sekä seuraa tavoitehinnan toteutumista ja lisä- ja

4 muutostyökustannuksia. Pääurakoitsija raportoi tavoitebudjetin toteutumisesta hankinnoittain. Peruskorjauksen vaikutus energiankulutukseen HUS teki vuonna 2008 Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen. Hallitus käsitteli sopimusta ( 9). Sopimuksella HUS sitoutuu kaudella toimintansa energiatehokkuuden parantamiseen valtioneuvoston asettamien Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi HUS:lle laadittiin erillinen energiatehokkuussuunnitelma, jonka hallitus hyväksyi kokouksessaan ( 202). Energiatehokkuus suunnitelmassa on energiatehokkuuden edistämisen pilottihankkeeksi nimetty mm. Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjaus. EU:n direktiivi 2010/31/EU rakennusten energiatehokkuudesta, joka annettiin uudelleen laadittuna 19.toukokuuta 2010 säätää vaatimuksista, jotka koskevat mm. rakennusten energiatehokkuutta sekä rakennusten ja rakennusosien energiasertifiointia. Direktiivi vaatii mm. asentamaan rakennuksiin älykkäitä mittausjärjestelmiä, sekä automaatio-, valvonta ja seurantajärjestelmiä, joiden tavoitteena on energian säästäminen. Direktiivi edellyttää myös julkisen sektorin näyttävän esimerkkiä kehitettäessä toimenpiteitä ja asetettaessa tavoitteita kunnostettavien rakennusten muuttamiseksi lähes nollaenergia rakennuksiksi. HUS:n rakennusinvestoinnit rahoitetaan sekä tulo- että lainarahoituksella. Rakennusinvestointien pääasiallinen lainarahoittaja on viime vuosina ollut Euroopan investointipankki (EIB). Euroopan investointipankilta on haettu rahoitusta myös Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjausta varten. EIB:n edustajat tekivät tammikuussa 2011 tutustumis- ja tarkastuskäynnin HUS:iin. Kaksi päivää kestäneen vierailun aikana EIB:n edustajat perehtyivät HUS:n rakennusinvestointien suunnittelu- ja hankintaprosesseihin sekä niihin liittyviin ohjaus-, valvonta- ja päätöksenteko-ohjeisiin ja menetelmiin. Käydyissä keskusteluissa tuli täysin selväksi, että Euroopan unionin omistamana pankkina EIB edellyttää, että sen rahoittamissa hankkeissa noudatetaan EU:n asettamia energiatehokkuustavoitteita. EIB:lle on myös toimitettu tornin suunnitteluaineistoa ja he seuraavat projektin energiatehokkuusvaatimusten toteutumista. Suunniteltuja ratkaisuja ja niiden vaikutus tornin energiakulutukseen Tornin peruskorjauksen yhteydessä tehdään paljon sellaisia muutoksia, jotka nykytilanteeseen verrattuna vaikuttavat rakennuksen energian kulutukseen. Seuraavassa esitetään niistä tärkeimmät.

5 1. Rakennuksen julkisivu on asemakaavalla suojeltu, eikä rakennuksen kaupunkikuvallista ilmettä saa muuttaa. Rakennusvalvontaviranomaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa on päädytty kaksoisjulkisivu-ratkaisuun, mikä mahdollistaa energiatehokkaan julkisivurakenteen sekä lämmöneristyksen että tiiviyden osalta. Aurinkosuojilla ja sälekaihtimilla varustetut ikkunat ovat kolmilasiset. Kolmilasiseen ratkaisuun nelilasisen sijasta päädyttiin laajojen mitoituslaskelmien jälkeen. Nelilasinen vaihtoehto on talvella energiatehokkaampi, mutta lisää kesällä jäähdytystarvetta niin paljon, että kolmilasinen vaihtoehto on kokonaistaloudellisesti edullisempi. Julkisivujen tiiviys on suunnitteluvaiheessa ollut erityisen tutkimuksen kohteena rakennedetaljien suunnittelussa myös rakentamisvaiheessa on rakennuksen tiiviys erityistavoitteena 2. Ilmanvaihto ratkaisuissa noudatetaan nykyisiä vaatimuksia. Ilmamäärät mitoitetaan nykyaikaisten vaatimusten mukaisesti ja tilat jäähdytetään kesällä paremman hoito- ja työympäristön saavuttamiseksi. Nykyisin ilmanvaihdossa ei ole lämmön talteenottoa. Tuloilman jäähdytyksen ja poistoilma lämmön talteenoton teknisessä toteuttamisessa on innovatiivisen suunnittelun tuloksena päädytty yhdistämään talviaikainen ilmanvaihdon poistoilman lämmön talteenotto ja kesäaikainen tuloilman jäähdytys samaan verkostoon, jossa samat lämpöpumppu/vedenjäähdyttimet toimivat erilaisissa ulkolämpötilaolosuhteissa eri tarkoituksessa. Järjestelmästä saadaan myös jäähdytys ympärivuotista jäähdytystä vaativiin kohteisiin. 3. Tornin jäähdytyksessä ja lämmityksessä tarvittavan primäärienergian vähentämiseksi edellä mainittu jäähdytys/ lämmön talteenottojärjestelmä on suunniteltu siten, että siihen voidaan liittää maaputkisto, josta saadaan kesäaikaan suuri osa tarvittavasta jäähdytysenergiasta ja talviaikaan lämpöä. Maaputkisto toteutetaan rakentamalla Meilahden sairaala-alueella rakenteilla oleviin pysäköintilaitos-huoltopiha tiloihin 80 lämpökaivoa. Tämän järjestelmän suunnittelu on vielä kesken ja siihen liittyen tehdään vielä kallioperän laatuun ja ominaisuuksiin liittyviä lisätutkimuksia. Tähän mennessä tehtyjen laskelmien perusteella on kuitenkin jo todettu, että järjestelmän rakentaminen elinkaaritaloudellisesti perusteltua. 4. Rakennuksen katolle on suunniteltu asennettavaksi aurinkolämpökerääjiä, joista saatavaa lämpöä käytetään märkätilojen lattialämmitykseen. 5. Valaistukseen käytettävä led-valotekniikka kehittyy nopeasti. Tornin peruskorjauksessa led-valoja on suunniteltu käytettäväksi mm. WC-tiloissa. Valaistuksen suunnittelussa on haettu muutoinkin energiatehokkaita ratkaisuja myös mm. valaistuksen ohjauksen läsnäolotunnistimien sekä aikaohjauksen avulla sekä uusien energiatehokkaiden lamppujen ja liitäntälaitteiden valinnalla.

6 Oheismateriaalina 2 olevassa yhteenvedossa on esitetty suunnitteluratkaisujen vaikutuksia energiankulutukseen yksityiskohtaisemmin Yhteenveto tornin peruskorjauksen toimenpiteiden vaikutuksista energiankulutukseen Lämmitysenergian kulutus alenee peruskorjauksen vaikutuksesta noin 1177 MWh/a eli noin 20%. Rakennuksen ominaiskulutukseen vaikuttaa myös rakennuksen tilavuus, joka kasvaa peruskorjauksessa. Ominaiskulutuksen muutos on noin -25%. Rakennuksen teknisten järjestelmien lisääntymisestä huolimatta sähköenergian kulutus pysyy peruskorjauksessa lähes muuttumattomana, mutta tilavuuden muuttuessa sähköenergian ominaiskulutus alenee noin 5%. Potilastorniin kuuluvien tilojen rakennustilavuudeksi arvioidaan nykytilanteessa m3 ja peruskorjauksen jälkeinen tilanne on m3 (luonnossuunnittelun tietoihin perustuen). Päätösesitys Hallitus päättää 1. hyväksyä, että Meilahden sairaalan tornin peruskorjauksen rakennusteknisten töiden urakkakilpailun valmistelua jatketaan esityslistalla kuvatun projektinjohtourakkamallin mukaisesti, 2. merkitä tiedoksi yhteenvedon Meilahden sairaalan tornin peruskorjauksen toimenpiteiden vaikutuksista energiankulutukseen. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Hannu Lähteenmäki, p

URAKKAMUODOT JA VALVONTA

URAKKAMUODOT JA VALVONTA URAKKAMUODOT JA VALVONTA Valvojakurssi Hannu Äystö Hankkeen toteutusmuoto 2 Toteutusmuodolla tarkoitetaan hankkeen toteutustapaa Rakennuttamis-, suunnittelu- ja rakentamispalveluiden hankintatapa Tilaaja

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2016 1 (5) 216 Keskustakirjaston projektinjohtourakka; urakoitsijan valinta HEL 2015-001242 T 02 08 03 00 Kiinteistökartta 63/673 496, Töölönlahdenkatu 4-10 Päätös A päätti

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA ETELÄ-SAVON HANKESUUNNITELMA SAIRAANHOITOPIIRI 15.5.2014 Sivu 1/7 Tilaaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Hanke: ESPER 2014 PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Asuntotuotantotoimikunta Tj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Asuntotuotantotoimikunta Tj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (5) 227 Jakomäen Kiinteistöt Oy/Kankaretie 9 a ja b, peruskorjauksen urakkatarjoukset ja urakkasopimusten tekeminen HEL 2011-009630 T 02 08 03 00 Att 73148 Päätös

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2014 1 (5) Kiinteistölautakunta Tila/8 09.01.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2014 1 (5) Kiinteistölautakunta Tila/8 09.01.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2014 1 (5) 8 Lasten päiväkoti Tilhen peruskorjauksen rakennus- ja talotekniikkaurakoiden työt sekä urakoitsijoiden valinta HEL 2013-016405 T 02 08 03 00 Kiinteistökartta

Lisätiedot

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Henkilöstön määrä 35 Tilakanta (oma ja vuokrattu yht.) 453 000 m 2 TA 2014 Liikevaihto

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia

Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia Rakennusaikainen kosteuden hallinta eli rakentamisen kuivaketju rakennusvalvonnan näkökulmia Hannu Mönkkönen tarkastusinsinööri TAVOITTEENA TURVALLINEN JA TERVEELLINEN RAKENNUS Rakennuksen kosteuslähteet

Lisätiedot

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU Laajasalo 21.5.2013 21.5.2013 Ins.tsto Conditio Oy / Juha Räisänen 1 Hankkeen suunnittelijat Putkisuunnittelu, pääsuunnittelija Insinööritoimisto

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASOPIMUS 3.11.2015

YHTEISTOIMINTASOPIMUS 3.11.2015 YHTEISTOIMINTASOPIMUS 3.11.2015 Sopijapuolet 1. Lempäälän kunta (myöh. Kunta) Y-tunnus 0150783-1 2. Lempäälän Evankelisluterilainen seurakunta (myöh. Seurakunta) Y-tunnus 0150791-1 3. SRV Rakennus Oy (myöh.

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi Esitelmä 17.9.-14 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö Onnistunut rakennusinvestointi Tietomallipohjainen investointiprosessi Tietomallintamisen

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

UUDET TAVAT RAKENNUTTAA

UUDET TAVAT RAKENNUTTAA UUDET TAVAT RAKENNUTTAA Tavoite- ja kattohintaurakan sekä suunnittelua sisältävien urakoiden sudenkuopat Prof. Rakentamistalous JoKa-konsultit Oy jouko.kankainen@joka-konsultit.fi UUDET TAVAT RAKENNUTTAA

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Infraj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Infraj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (6) 68 HKL:n kulunvalvonnan uusimisen kokonaisurakan lisä- ja muutostyövarauksen korottaminen HEL 2013-000688 T 10 06 00 Päätös päätti hyväksyä HKL:n kulunvalvonnan

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F Investointiesitykset 2011-2013 ja investointiohjelma vuosille 2010-2012 (huomioitu investointiohjelmaan 2010-2012 hyväksytyttyjen

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

MAALÄMPÖ SAIRAALAN ENERGIALÄHTEENÄ

MAALÄMPÖ SAIRAALAN ENERGIALÄHTEENÄ MAALÄMPÖ SAIRAALAN ENERGIALÄHTEENÄ MEILAHDEN SAIRAALAN POTILASTORNI SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT 7.2.2013 PORI MEILAHDEN POTILASTORNI YLEISTÄ JULKISIVU - vaipan lämmöneristys - ikkunat ILMANVAIHDON LÄMMÖN

Lisätiedot

URAKKASOPIMUKSET Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998

URAKKASOPIMUKSET Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 URAKKASOPIMUKSET Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 Antero Oksanen Ville Laine Kim Kaskiaro CC LAKIMIESLIITON KUSTANNUS 2010 Helsingin Kamari Oy ja tekijät ISBN 978-952-246-015-8 Kannen suunnittelu:

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Osakaslähtöinen putkiremontti - kuinka remontti saadaan onnistumaan. Case: Asunto Oy Säästötuki

Osakaslähtöinen putkiremontti - kuinka remontti saadaan onnistumaan. Case: Asunto Oy Säästötuki Osakaslähtöinen putkiremontti - kuinka remontti saadaan onnistumaan Case: Asunto Oy Säästötuki Maunula 1962 AsOy Säästötuki on osa maisteri Martti Ilveskorven 1961-1962 rakennuttamaa korttelia AsOy Säästötuki,

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Laatujärjestelmä. sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamiseksi asuinkerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä

Laatujärjestelmä. sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamiseksi asuinkerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä Laatujärjestelmä sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantamiseksi asuinkerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä 1 Asuinkerrostalon peruskorjaus Laatujärjestelmää hyväksikäyttäen 2 Laatujärjestelmän osat

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

Hoidon ja ylläpidon alueurakka Virrat 2015 2020. Kaupalliset asiat

Hoidon ja ylläpidon alueurakka Virrat 2015 2020. Kaupalliset asiat Hoidon ja ylläpidon alueurakka Virrat 2015 2020 Kaupalliset asiat Talvihoitotyöt projektinjohtomallilla Kesähoitotyöt kokonais- ja yksikköhinnoilla Tarjouslomakkeella pyydetään urakoitsijalta Tarjoushinta

Lisätiedot

Teollisen ja energiatehokkaan korjausrakentamiskonseptin kehittäminen. Tuomo Lindstedt Juha-Matti Junnonen

Teollisen ja energiatehokkaan korjausrakentamiskonseptin kehittäminen. Tuomo Lindstedt Juha-Matti Junnonen Teollisen ja energiatehokkaan korjausrakentamiskonseptin kehittäminen Tutkimuksen tavoitteet ja kysymykset Kehittää ja konseptoida energiatehokkaita ja kustannuksiltaan edullisia teollisia korjausmenetelmiä

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT Jyväskylän maalaiskunnan katselmointikohteet Teppo Manninen Palvelukokonaisuudet Energia-analyysipalvelut Analyysipalvelut nykytilanteen toiminnalliseen ja taloudelliseen

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaustarpeisiin 2000-luvun ratkaisut

Taloyhtiön korjaustarpeisiin 2000-luvun ratkaisut Rakennuttamisen Rakentaminen ammattilainen ammattina avuksesi! Uudenmaan Projektinjohtopalvelun kuvaus Taloyhtiön korjaustarpeisiin 2000-luvun ratkaisut Tekniikantie 12 Vaihde 020 779 0010 myynti@upj.fi

Lisätiedot

Korjausrakentamisen uudet määräykset - rakennuttajakonsultin näkökulma

Korjausrakentamisen uudet määräykset - rakennuttajakonsultin näkökulma Korjausrakentamisen uudet määräykset - rakennuttajakonsultin näkökulma Oulu 14.11.2013 Ari-Matti Jänkälä Projektipalvelu Prodeco Oy www.prodeco.fi www.prodeco.fi Yritys Projektipalvelu Prodeco Oy on Pohjois-

Lisätiedot

Muistio ja laskelmat

Muistio ja laskelmat Muistio ja laskelmat 23.05.2016 HELSINGIN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY SIBELIUS-AKATEMIA, HANKESUUNNITELMA RAKENNUSOSAKUSTANNUSARVIO DI Ari Joro, mobile 050 3806673, ari.joro@rapal.fi Rapal Oy, Panorama Tower,

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (5) 99 Lasten päiväkoti Fallpakan uudisrakennuksen (pääurakan työt) pääurakoitsijan valinta HEL 2014-004764 T 02 08 03 00 Kiinteistökartta 107/679 507, Fallpakankuja

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta

Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta Kesäkuu 2011 Lähtötietoja Klubirakennus huoltotiloineen on rakennettu 2005. Klubirakennuksen bruttopinta-ala ja tilavuus 930 m

Lisätiedot

HUS-Tilakeskus tulosalue OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ

HUS-Tilakeskus tulosalue OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ 15.2.1.6 HUS-Tilakeskus tulosalue OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Tulosalueen tunnusluvut 2011 Rakennuttaminen ja kiinteistönhoito TP 2010 TA 2011 TP 2011 TP 2011/ TA

Lisätiedot

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö

Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö Elinkaaritehokkuus & hankinnat 13.6.2013 Energiatehokkuustavoitteet suunnittelun ja urakoinnin hankinnoissa Teuvo Aro,Tapre-projektipäällikkö TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tapren

Lisätiedot

4/13 Ympäristöministeriön asetus

4/13 Ympäristöministeriön asetus 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

Kehä I Keilaniemessä muuttaa kaupunkirakennetta

Kehä I Keilaniemessä muuttaa kaupunkirakennetta MAARAKENNUSPÄIVÄ 2015 Finlandia-talo 24.9.2015 Teema 1 Hankkeet ja investoinnit, Sali A, 16:00 Kehä I Keilaniemessä muuttaa kaupunkirakennetta - Haasteita ja mahdollisuuksia infrarakentamiselle kaupungininsinööri

Lisätiedot

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020

nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 nzeb Hankeosaamisen kehittäminen - viitekehyksenä lähes nollaenergiarakentamisen taso 2020 Hankeprosessin keskeiset tavoitteet: rakennushankkeen tavoitteiden määrittäminen, tiedon tuottaminen eri vaihtoehdoista

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja

Hyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein

Lisätiedot

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS 2.2.2015 Sivu 1/4 JA Tilaaja: PL 11 20101 Turku Hanke: Katedralskolan, peruskorjaus Osoite: Itäinen Rantakatu 2 / Vanha Suurtori 1, 20100 Turku KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS Suurtorin rakennuksiin kuuluvan

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/2 21.03.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/2 21.03.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (7) 128 Virastotalo K31:n uuden panimoravintolan hankehinnan korotuksen hyväksyminen HEL 2012-012430 T 10 06 00 Päätös päätti myöntää Panimoravintolan toteuttamisen

Lisätiedot

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet Timo Määttä 6.10.2010 Kuntakatselmuksen tausta Energiansäästöllä ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä edistetään kasvihuone- kaasupäästöjen vähentämistä

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Analysis of the Status Quo Raportin sisältö Rakennusalan luonnehdinta Kansallinen politiikka

Lisätiedot

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Allianssihanke Vuolukiventie 1b

Allianssihanke Vuolukiventie 1b Allianssihanke Vuolukiventie 1b Vuolukiventien projektiallianssin pidennetty takuu ja sopimukseen sisältyvä ylläpito 9.12.2014 Marko Räisänen SRV Rakennus Oy Vuolukiventie 1b peruskorjaus Vuolukiventie

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Rakennuskannan energiankulutus. BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia

Rakennuskannan energiankulutus. BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia 0 Rakennuskannan energiankulutus BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia Energiatehokkuuden määrittely Hyvä sisäilma, miellyttävät asumisolosuhteet ja rakennusten kunnon turvaaminen Energiankulutuksen

Lisätiedot

Pilotin yleisesittely

Pilotin yleisesittely TUKEFIN-PILOTTI MAAKAASUPUTKI LEMPÄÄLÄ-KANGASALA Pilotin yleisesittely Projekti on Tukefin - ohjelmaan kuuluva pilottihanke, jossa testataan julkisen sektorin teettämän kohteen kilpailutuksen valintakriteereitä

Lisätiedot

JUUAN POIKOLAN KOULUN JÄÄKIEKKOKAUKALON KATTAMINEN

JUUAN POIKOLAN KOULUN JÄÄKIEKKOKAUKALON KATTAMINEN JUUAN POIKOLAN KOULUN JÄÄKIEKKOKAUKALON KATTAMINEN Hankintasuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. RAKENNUTTAMINEN 3. SUUNNITTELU 4. TOTEUTUS 5. VIRANOMAISET 6. TOTEUTUSMUODON VALINTA 7. SUUNNITTELUMUODOT

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä: ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA. 20.01.2015 Sivu 1/7. Tilaaja: Sastamalan vesi Tampereentie 7 B 38200 Sastamala. Hanke: Nuupalan vesitorni, Sastamala

PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA. 20.01.2015 Sivu 1/7. Tilaaja: Sastamalan vesi Tampereentie 7 B 38200 Sastamala. Hanke: Nuupalan vesitorni, Sastamala 20.01.2015 Sivu 1/7 Tilaaja: Sastamalan vesi Tampereentie 7 B 38200 Sastamala Hanke: Nuupalan vesitorni, Sastamala PERUSKORJAUS HS-Tec Oy Nallekarhuntie 13, 36100 Kangasala puh. 0500-624808, faksi (Fax.nro)

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Maaseudun tuetun rakentamisen säännökset

Maaseudun tuetun rakentamisen säännökset Maaseudun tuetun rakentamisen säännökset Varsinais-Suomen maaseudun rahoitus- ja kehittämispäivä Janne Gröndahl 9.6.2015 Maankäyttö- ja rakennuslaki 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuus.

Lisätiedot