MEILAHDEN SAIRAALAN TORNIN PERUSKORJAUKSEN RAKENNUSTEKNISTEN TÖIDEN URAKKAMALLI JA PERUSKORJAUKSEN VAIKUTUS ENERGIANKULUTUKSEEN

Transkriptio

1 HALLITUS MEILAHDEN SAIRAALAN TORNIN PERUSKORJAUKSEN RAKENNUSTEKNISTEN TÖIDEN URAKKAMALLI JA PERUSKORJAUKSEN VAIKUTUS ENERGIANKULUTUKSEEN 80/10/03/02/00/2009 HALL 61 Hallitus päätti hyväksyä Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjaustyön 1-vaiheisen toteutusmallin. Peruskorjauksen hankesuunnitelman laatiminen tilattiin HUS-Kiinteistöt Oy:ltä ( 150) ja ( 112) hallitus hyväksyi peruskorjauksen hankesuunnitelman sekä saman kokouksen :ssä 113 hallitus tilasi yhtiöltä tornin peruskorjauksen suunnittelun. Valtuusto hyväksyi hankkeen enimmäiskustannuksiksi 103 milj. euroa, minkä lisäksi kustannuksissa voidaan ottaa huomioon tarjoushintaindeksin 10/2008 jälkeinen muutos. Hankkeen kokonaiskustannuksiin sisältyy myös rakenteilla oleva väliaikainen vuodeosastorakennus, jonka kustannusarvio on 6,4 M. Väliaikaisen vuodeosastorakennuksen valmistuttua toukokuussa 2011, voivat tornissa vielä toimivat osastot muuttaa pois tornista. Tornin peruskorjauksen urakoiden hankintapäätökset on tarkoitus esitellä hallitukselle elo- tai syyskuussa, minkä jälkeen peruskorjaus voi käynnistyä syyskuussa. Rakentaminen kestää noin kolme vuotta. Rakennusteknisten töiden urakkamalli HUS-Kiinteistöt Oy on esittänyt, että Meilahden sairaalan tornin peruskorjauksen rakennustekniset työt toteutetaan projektinjohtourakkamallilla perinteisesti käytetyn kokonaishintaurakan sijaan. Hankkeiden LVISA-urakat yhtiö esittää kilpailutettaviksi kokonaishintaurakoina, jotka alistetaan pääurakoitsijalle. Projektinjohtourakkamalli eroaa yhtiön yleensä kuntayhtymälle tuottamista rakennuttamistehtävistä kilpailuttamisen, sopimuskäytäntöjen ja taloudellisten riskien osalta. Perinteisessä kokonaishintaurakassa työn urakkahinta on urakoitsijan valinnasta lähtien tiedossa ja urakoitsija on sisällyttänyt tarjoukseensa mm. aliurakoihin liittyvät riskinsä sekä arvioimansa suhdannetilanteen mukaisen kustannusnousuvarauksen. Projektinjohtourakassa urakoitsijan valintaperusteena ovat projektisuunnitelma, tarjottu henkilöstö ja hankkeen tavoite- ja kattohinta sekä projektinjohtopalkkio. Päätökset ja sopimukset osaurakoista ja muista hankinnoista tehdään hankkeen edetessä yhdessä tilaajan kanssa sopien pääurakoitsijan nimiin. Riskin

2 kustannustason noususta kantavat tilaaja ja pääurakoitsija yhdessä projektinjohtosopimuksessa määriteltävällä tavalla. Projektinjohtourakkaa käytettiin hankintamuotona myös Kolmiosairaalan ja aulan rakennusurakoissa, mistä saatujen hyvien kokemusten perusteella projektinjohtourakan etuina ovat mm. joustava mahdollisuus muuttaa rakennus- ja hankintasuunnitelmia projektin edetessä ja siten tarvittaessa poiketa alkuperäisistä suunnitelmista. Suunnittelua voidaan ohjata rakentamisen aikana haluttuun suuntaan sekä lopputuloksen että kustannusten suhteen. Rakennuttajalla on parempi mahdollisuus vaikuttaa tehtäviin hankintoihin ja siten varmistaa hankintojen tarkoituksenmukainen laatu. Tornin peruskorjaus on hyvin vaativa korjauskohde. Työn aluksi rakennuksen kaikki osat runkoa lukuun ottamatta puretaan. Purkutöiden jälkeen havaitaan usein mitta- ja rakennepoikkeamia jotka aiheuttavat muutoksia suunnitelmiin. Projektinjohtourakka antaa joustavat mahdollisuudet muutosten huomioimiseen ja taloudellisimman lopputuloksen saavuttamiseen. Urakkamuodon valinnalla saavutettava taloudellinen hyöty riippuu suurelta osin rakennusalalla vallitsevasta suhdannetilanteesta. Matala- tai noususuhdanteen aikana on tavoiteltavaa pyrkiä kokonaisurakkaurakkamuotoihin. Tällöin suunnitelmien pitäisi olla mahdollisimman valmiit urakkalaskennan alkaessa eikä muutoksia saisi tulla runsaasti rakentamisen aikana, ja myös valitun urakoitsijan tulisi olla kokenut sairaalarakentaja. Korkeatai laskusuhdanteen aikana jaettu urakkamalli on käyttökelpoinen ratkaisu. Työ voidaan aloittaa vaikka suunnitelmat eivät olisi vielä lopullisia, suunnittelua voidaan ohjata rakentamisen aikana haluttuun suuntaan lopputuloksen tai kustannusten suhteen. Myös vaativa korjauskohde puoltaa projektijohtourakkaa. Jaettu hanke lisää myös kilpailua, koska töitä voidaan kilpailuttaa pienempinä, useammalle urakoitsijalle sopivina kokonaisuuksina. Kuhunkin osa-alueeseen voidaan valita tekijä, kullakin hetkellä tärkeimpien kriteerien mukaan. Oheismateriaalina 1 olevassa asiantuntijalausunnossa arvioidaan, että rakentamisen panoshinnat nousevat 2011 aikana noin 3 %:n vuosivauhtia. Vuosina nousuvauhti laskee 2,0 %:n ja vuonna ,5 %:n. Rakentamisen tarjoushinnat nousevat 2011 aikana noin 4,5 %. Panoshintoja nopeampi nousu johtuu paranevan suhdanteen mukanaan tuomasta kapasiteetin korkeasta käyttöasteesta ja katevaatimusten noususta. Vuosina tarjoushinnat nousevat n. 0,5 %:n panoshintoja nopeammin. Vuonna 2014 tarjoushintojen nousu tasaantuu panoshintojen nousun tasolle, mahdollisesti jopa alle panoshintojen nousun. Rakentaminen siirtyy laskusuhdanteeseen vuosien aikana. Ennusteen mukaan panoshintojen nousu siirtyy lähes sellaisenaan tarjoushintoihin ja kapasiteetin korkea käyttöaste nostaa samalla yritysten katevaatimuksia tarkastelujakson alussa, jakson lopussa tarjoushintojen nousu pysähtyy. Ennusteesta poikkeava hintakehitys tulee todennäköisemmin

3 olemaan tarjoushintojen laskeminen kuin ennustetta voimakkaampi tarjoushintojen nousu. Tornin rakennusteknisiin töihin esitettävässä mallissa sopimus tilaajan ja pääurakoitsijan kesken tehdään tavoitehinnan lisäksi ns. kattohinnasta. Jos lopulliset kustannukset alittavat tavoitehinnan, alitus jaetaan tilaajan ja urakoitsijan kesken sopimuksessa määritellyssä suhteessa. Jos tavoitehinta ylittyy, urakoitsijalle maksetaan sovittu prosenttiosuus ylityksestä, mutta enintään kattohinta. Tilaajaosapuolena hankkeessa on HUS-Kiinteistöt Oy, joka laskuttaa kuntayhtymältä toteutuvat lopulliset kustannukset niin, että niissä on otettu huomioon tavoitehinnan alitus tai ylitys. Päätöksenteko projektinjohtourakkamallissa HUS:n rakennushankkeissa, joissa HUS-Kiinteistöt Oy on toiminut rakennuttajana ja hankintayksikkönä, hallitus ja pienissä hankkeissa HUS-Tilakeskus ovat päättäneet hankkeen tilaamisesta yhtiön tarjoamaan enimmäishintaan. Hinta on koostunut yhtiön omista rakennuttajakuluista, kilpailutukseen perustuneista suunnittelu- ja urakkahinnoista, laitetoimitusten hinnoista sekä lisä- ja muutostyövarauksista. Arvioon perustuvia kustannuksia näistä ovat tilausvaiheessa rakennuttajan kustannukset ja lisä- ja muutostyövaraukset. Esitettävässä projektinjohtourakkamallissa hallitus päättäisi tornin peruskorjauksen tilaamisesta hankintayksikkönä toimivalta HUS-Kiinteistöt Oy:ltä hintaan, joka sisältää rakennuttaja- ja suunnittelukustannusten lisäksi rakennusteknisten töiden kattohinnan, taloteknisten ja muiden erikoistöiden urakkahinnat, laitetoimitusten arviohinnat sekä lisä- ja muutostyövarauksen. Tilausvaiheessa arvioituja kustannuksia ovat rakennuttajan kustannukset, myöhemmin kilpailutettavat laitetoimitukset, lisä- ja muutostyövaraus sekä pääurakan eli rakennusteknisten töiden kattohinta. Projektijohtourakkamallissa hallituksen hyväksyttäväksi esitettävä tilaushetken kokonaiskustannus tulkitaan enimmäishinnaksi. Projektinjohtourakointiin liittyvistä menettelytavoista sovitaan HUS-Kiinteistöjen kanssa hanketta varten solmittavassa rakennuttajasopimuksessa. Kun otetaan huomioon Meilahden sairaalan tornin peruskorjauksen vaativuus ja suuruus sekä rakennusalalla vallitseva korkeasuhdanne esitetään edellä mainituin perustein, että Meilahden sairaalan tornin peruskorjauksen suunnittelua ja rakentamisen valmistelua jatketaan rakennusteknisten töiden osalta projektinjohtourakka-mallin mukaisesti. Projektinjohtourakan ohjausta varten perustetaan johtoryhmä, jossa on pääurakoitsijan ja HUS-Kiinteistöt Oy:n, pääsuunnittelijan sekä kuntayhtymän edustus. Johtoryhmä hyväksyy pääurakoitsijan kilpailuttamat osaurakat ja mm. tekee ratkaisut rakennussuunnitelmiin mahdollisesti tarvittavista muutoksista sekä seuraa tavoitehinnan toteutumista ja lisä- ja

4 muutostyökustannuksia. Pääurakoitsija raportoi tavoitebudjetin toteutumisesta hankinnoittain. Peruskorjauksen vaikutus energiankulutukseen HUS teki vuonna 2008 Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen. Hallitus käsitteli sopimusta ( 9). Sopimuksella HUS sitoutuu kaudella toimintansa energiatehokkuuden parantamiseen valtioneuvoston asettamien Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi HUS:lle laadittiin erillinen energiatehokkuussuunnitelma, jonka hallitus hyväksyi kokouksessaan ( 202). Energiatehokkuus suunnitelmassa on energiatehokkuuden edistämisen pilottihankkeeksi nimetty mm. Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjaus. EU:n direktiivi 2010/31/EU rakennusten energiatehokkuudesta, joka annettiin uudelleen laadittuna 19.toukokuuta 2010 säätää vaatimuksista, jotka koskevat mm. rakennusten energiatehokkuutta sekä rakennusten ja rakennusosien energiasertifiointia. Direktiivi vaatii mm. asentamaan rakennuksiin älykkäitä mittausjärjestelmiä, sekä automaatio-, valvonta ja seurantajärjestelmiä, joiden tavoitteena on energian säästäminen. Direktiivi edellyttää myös julkisen sektorin näyttävän esimerkkiä kehitettäessä toimenpiteitä ja asetettaessa tavoitteita kunnostettavien rakennusten muuttamiseksi lähes nollaenergia rakennuksiksi. HUS:n rakennusinvestoinnit rahoitetaan sekä tulo- että lainarahoituksella. Rakennusinvestointien pääasiallinen lainarahoittaja on viime vuosina ollut Euroopan investointipankki (EIB). Euroopan investointipankilta on haettu rahoitusta myös Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjausta varten. EIB:n edustajat tekivät tammikuussa 2011 tutustumis- ja tarkastuskäynnin HUS:iin. Kaksi päivää kestäneen vierailun aikana EIB:n edustajat perehtyivät HUS:n rakennusinvestointien suunnittelu- ja hankintaprosesseihin sekä niihin liittyviin ohjaus-, valvonta- ja päätöksenteko-ohjeisiin ja menetelmiin. Käydyissä keskusteluissa tuli täysin selväksi, että Euroopan unionin omistamana pankkina EIB edellyttää, että sen rahoittamissa hankkeissa noudatetaan EU:n asettamia energiatehokkuustavoitteita. EIB:lle on myös toimitettu tornin suunnitteluaineistoa ja he seuraavat projektin energiatehokkuusvaatimusten toteutumista. Suunniteltuja ratkaisuja ja niiden vaikutus tornin energiakulutukseen Tornin peruskorjauksen yhteydessä tehdään paljon sellaisia muutoksia, jotka nykytilanteeseen verrattuna vaikuttavat rakennuksen energian kulutukseen. Seuraavassa esitetään niistä tärkeimmät.

5 1. Rakennuksen julkisivu on asemakaavalla suojeltu, eikä rakennuksen kaupunkikuvallista ilmettä saa muuttaa. Rakennusvalvontaviranomaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa on päädytty kaksoisjulkisivu-ratkaisuun, mikä mahdollistaa energiatehokkaan julkisivurakenteen sekä lämmöneristyksen että tiiviyden osalta. Aurinkosuojilla ja sälekaihtimilla varustetut ikkunat ovat kolmilasiset. Kolmilasiseen ratkaisuun nelilasisen sijasta päädyttiin laajojen mitoituslaskelmien jälkeen. Nelilasinen vaihtoehto on talvella energiatehokkaampi, mutta lisää kesällä jäähdytystarvetta niin paljon, että kolmilasinen vaihtoehto on kokonaistaloudellisesti edullisempi. Julkisivujen tiiviys on suunnitteluvaiheessa ollut erityisen tutkimuksen kohteena rakennedetaljien suunnittelussa myös rakentamisvaiheessa on rakennuksen tiiviys erityistavoitteena 2. Ilmanvaihto ratkaisuissa noudatetaan nykyisiä vaatimuksia. Ilmamäärät mitoitetaan nykyaikaisten vaatimusten mukaisesti ja tilat jäähdytetään kesällä paremman hoito- ja työympäristön saavuttamiseksi. Nykyisin ilmanvaihdossa ei ole lämmön talteenottoa. Tuloilman jäähdytyksen ja poistoilma lämmön talteenoton teknisessä toteuttamisessa on innovatiivisen suunnittelun tuloksena päädytty yhdistämään talviaikainen ilmanvaihdon poistoilman lämmön talteenotto ja kesäaikainen tuloilman jäähdytys samaan verkostoon, jossa samat lämpöpumppu/vedenjäähdyttimet toimivat erilaisissa ulkolämpötilaolosuhteissa eri tarkoituksessa. Järjestelmästä saadaan myös jäähdytys ympärivuotista jäähdytystä vaativiin kohteisiin. 3. Tornin jäähdytyksessä ja lämmityksessä tarvittavan primäärienergian vähentämiseksi edellä mainittu jäähdytys/ lämmön talteenottojärjestelmä on suunniteltu siten, että siihen voidaan liittää maaputkisto, josta saadaan kesäaikaan suuri osa tarvittavasta jäähdytysenergiasta ja talviaikaan lämpöä. Maaputkisto toteutetaan rakentamalla Meilahden sairaala-alueella rakenteilla oleviin pysäköintilaitos-huoltopiha tiloihin 80 lämpökaivoa. Tämän järjestelmän suunnittelu on vielä kesken ja siihen liittyen tehdään vielä kallioperän laatuun ja ominaisuuksiin liittyviä lisätutkimuksia. Tähän mennessä tehtyjen laskelmien perusteella on kuitenkin jo todettu, että järjestelmän rakentaminen elinkaaritaloudellisesti perusteltua. 4. Rakennuksen katolle on suunniteltu asennettavaksi aurinkolämpökerääjiä, joista saatavaa lämpöä käytetään märkätilojen lattialämmitykseen. 5. Valaistukseen käytettävä led-valotekniikka kehittyy nopeasti. Tornin peruskorjauksessa led-valoja on suunniteltu käytettäväksi mm. WC-tiloissa. Valaistuksen suunnittelussa on haettu muutoinkin energiatehokkaita ratkaisuja myös mm. valaistuksen ohjauksen läsnäolotunnistimien sekä aikaohjauksen avulla sekä uusien energiatehokkaiden lamppujen ja liitäntälaitteiden valinnalla.

6 Oheismateriaalina 2 olevassa yhteenvedossa on esitetty suunnitteluratkaisujen vaikutuksia energiankulutukseen yksityiskohtaisemmin Yhteenveto tornin peruskorjauksen toimenpiteiden vaikutuksista energiankulutukseen Lämmitysenergian kulutus alenee peruskorjauksen vaikutuksesta noin 1177 MWh/a eli noin 20%. Rakennuksen ominaiskulutukseen vaikuttaa myös rakennuksen tilavuus, joka kasvaa peruskorjauksessa. Ominaiskulutuksen muutos on noin -25%. Rakennuksen teknisten järjestelmien lisääntymisestä huolimatta sähköenergian kulutus pysyy peruskorjauksessa lähes muuttumattomana, mutta tilavuuden muuttuessa sähköenergian ominaiskulutus alenee noin 5%. Potilastorniin kuuluvien tilojen rakennustilavuudeksi arvioidaan nykytilanteessa m3 ja peruskorjauksen jälkeinen tilanne on m3 (luonnossuunnittelun tietoihin perustuen). Päätösesitys Hallitus päättää 1. hyväksyä, että Meilahden sairaalan tornin peruskorjauksen rakennusteknisten töiden urakkakilpailun valmistelua jatketaan esityslistalla kuvatun projektinjohtourakkamallin mukaisesti, 2. merkitä tiedoksi yhteenvedon Meilahden sairaalan tornin peruskorjauksen toimenpiteiden vaikutuksista energiankulutukseen. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Hannu Lähteenmäki, p