Ympäristölautakunta Sivu 1 / 37. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 1 / 37 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:43-18:31 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Eeva Haeggström Katja Koivumäki Riina Kosonen Pekka Lempiäinen Mika Leppinen Joni Vainikainen Taina Vilo Marika Visakova Mauri Sauvola Perttu Ahonen Maria Taipale Timo Tilli Muut saapuvilla olleet Tarja Söderman Kari Kavasto Kalevi Hiironniemi Jouni J. Särkijärvi Paula Karhunen Erja Tiihonen ympäristönsuojelupäällikkö valvontapäällikkö johtava ympäristötarkastaja, poistui klo käsittelyn aikana kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 2 / 37 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Taina Vilo Marika Visakova Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta Sivu 3 / 37 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 76 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 77 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/ Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 11 muuttaminen (Kh-asia) 80 5 Kilon Talli Oy, mullan valmistus hevosen kuivikelannasta ja 14 puhtaista maa-aineksista, Kilonkartanontie 2, ympäristöluvan myöntäminen 81 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Lassila 15 Tikanoja Oy:n jätteen siirtokuormausasemaa koskeva ympäristöluvan tarkistamishakemus Juvan teollisuusalueella, Juvanmalmintie 22 (ESAVI/116/04.08/ Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 18 ympäristöluvasta, Kauklahden kaatopaikan kunnostaminen 83 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Kuusakoski 22 Oy:n koeluonteisesta toiminnasta koskien jätteiden murskauksessa muodostuvan kevytjakeen jalostamista polttoaineeksi Ekopark Espoossa Ämmässuolla 84 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 31

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 76 Ympäristölautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 77 Ympäristölautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Taina Vilo ja Marika Visakova.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Ympäristölautakunta Sivu 6 / / / Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2014 Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini, puh Tuija Nyyssönen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen tulostavoitteiden toteutumisen tilanteessa , käyttötalouden toteutumisen seurantaraportin I/2014 ja ennusteen Käsittely Päätös Liite Oheismateriaali Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset liitteenä olevaan tuloskorttiin on huomioitu pöytäkirjassa. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Ympäristökeskuksen tuloskortti seuranta I/ Ympäristölautakunnan käyttötalouden seurantaraportti I/2014 ja ennuste Päätös, Ympäristölautakunta , Vuoden 2013 arviointikertomuksen käsittely ympäristölautakunnassa - Pöytäkirjamerkinnät 2014 TYT Selostus Talousarvion sitovuus ja seuranta Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Sitovia ovat Espoo-tarinan tavoitteisiin perustuvat vuoden 2014 tulostavoitteet, määrärahat, tuloarviot, nettositovien yksiköiden toimintakatteet ja erityisperustelut. Toiminnan ja talouden toteutumista seurataan kuukausi- ja seurantaraportein. Lautakunnat esittävät oman tehtäväalueensa raportit ja tilanteesta kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi osana kaupungin kuukausiraporttia. Seurantaraportti I laaditaan tilanteesta Raportti sisältää analyysin Espoo-tarinan tulostavoitteiden toteutumisesta, selvitykset

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 37 käyttötalous- ja investointiosan tulojen ja menojen toteutumisesta, tulosennusteen sekä selvitykset muista erikseen seurattavista asioista. Lisäksi raportoidaan TATU -ohjelman täytäntöönpanosta ja tuloksista. Tavoitteiden toteutuminen sekä määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat käsitellään lokakuun kuukausiraportin yhteydessä. Joulukuun lopun tilanteesta tuodaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tiedoksi ennakkotilinpäätös. Ympäristölautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 44 Ympäristölautakunta. Ympäristölautakunta on käsitellyt huhtikuun seurantaraportin Kaupunginhallitus käsittelee seurantaraportin ja valtuusto Ympäristökeskuksessa taloutta seurataan kuukausittain ja kuukausiraportti tuodaan tiedoksi lautakunnalle seurantaa koskevien ohjeiden mukaisesti. Ympäristölautakunnan tulostavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 Tulostavoitteet ovat sitovia. Ympäristökeskus on laatinut toimialan tulostavoitteista johdetut tuloskortit TargetorPro- järjestelmään. Tulostavoitteiden toteutuminen käsitellään lautakunnassa seurannan yhteydessä. Tulostavoitteiden toteutuminen Valtuustokauden tavoite (tyt): Edistetään energiansäästötavoitteita ja ympäristökriteereitä rakentamisessa, alueiden kehittämisessä ja palvelutuotannossa. Sitova tulostavoite vuodelle 2014 (tyt) Edistetään toimenpiteitä CO 2 -päästöjen vähentymiseksi. Vähennetään energiakulutusta energiatehokkuustoimintasuunnitelman ja kuntien energiasäästösopimuksen mukaisesti. Edistetään uusiutuvan energian osuuden kasvua. Mittari(tyt) CO 2 -päästöjen kehittyminen, energiakulutuksen määrä, uusiutuvan energian osuus Toteutuminen (tyt) Tavoitetta arvioidaan kokonaisuudessaan myöhemmin. Toimenpiteitä on edistetty. Kaupungin ilmastoasioiden koordinaatioryhmä on kokoontunut säännöllisesti, ilmastotoimia ja viestintäsuunnitelmaa on toteutettu. Kaupungin ilmastoasioiden priorisointityö on aloitettu. Kasvihuonekaasupäästöjen ennakkotieto vuodelta 2013: Kokonaispäästöt -1 % verrattuna vuoteen 2012 ja asukaskohtaiset päästöt - 2 % verrattuna vuoteen 2012.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 37 Yhteenveto ympäristölautakunnan tulostavoitteiden toteutumisesta heinäkuun lopun tilanteessa on liitteenä. Tulostavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit ja niiden hallinta Seuranta I -raportin yhteydessä tulosyksiköt raportoivat myös keskeisimmistä riskeistä jotka voivat vaarantaa toimialan ja tulosyksikön tulostavoitteiden saavuttamisen. Ympäristökeskuksen tulostavoitteiden saavuttamiseen ei liity merkittäviä riskejä. Käsittelyyn tulevien lupahakemusten määrä vaikuttaa tulotavoitteen toteutumiseen. Tämä riippuu toiminnanharjoittajista ja ympäristökeskus ei voi vaikuttaa asiaan. Projektihankkeissa on varauduttu kahteen suurempaan hankkeeseen, joiden toteutumisella on vaikutus projektimäärärahan käytön toteutumiseen. Molemmat projektit ovat tähän mennessä edenneet suunnitellusti (Espoon liito-oravaselvitys ja Gumbölen kalatien kunnostus). Tunnuslukujen toteutuminen Ympäristölautakunnan tunnuslukujen toteutuminen tilanteessa ja ennuste toteumasta : 44 Ympäristölautakunta Tilanne Ennuste Tunnuslukuja TOT 2013 TAE Valvottuja kohteita Villa Elfvikin luontotalo kävijöitä käyttökulut euroa/kävijä luontokoulun toimintapäiviä TATU -ohjelman täytäntöönpano ja tulosten raportointi Ympäristölautakunta on antanut kaupunginhallitukselle lausunnon TATU -ohjelman hyötytavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Seuranta I yhteydessä raportoidaan TATU -ohjelman täytäntöönpanosta ja tuloksista keskuksen toiminnan osalta. Toimenpiteiden toteutuminen, tilanne Taksojen ja maksujen tarkistukset Taksan päivitys tehdään elokuussa Uusi YSL tulee voimaan

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 37 Johtaminen ja henkilöstöohjaus Ympäristökeskus on osallistunut ESJO -projektiin. Esimiesareenan tilaisuus pidettiin Palvelujen järjestäminen Ympäristölautakunnan osalta sähköinen kokousmenettely on käytössä. Sähköisiä työtapoja on edistetty mm. Lyncin avulla. Työtilojen käyttöä on tehostettu. Villa Elfvikissä on otettu käyttöön sähköinen luontokouluun ilmoittautuminen. Ekotukitoiminta on edennyt suunnitellusti. Villa Elfvikin luontotalossa on otettu käyttöön maalämpö. Ympäristölautakunnan käyttötalouden tulojen ja menojen toteutuminen Toimintatulojen ja menojen toteutumista on arvioitu kirjanpidon tilanteesta Ennuste tulojen ja menojen toteumasta on laadittu vuoden loppuun. 44 Ympäristölautakunta Ennuste Toteuma Toteuma-% euroa TP 2013 MTA / Toimintatulot Tuloja on budjetoitu euroa. Tuloja on kertynyt 0,033 milj. euroa, 66 %. Tulot kertyvät Villa Elfvikin tilojen käyttökorvauksista, ympäristö- ym. luvista perittävistä toimitus- ja lunastusmaksuista. Tulojen arvioidaan kertyvän muutetun talousarvion mukaisesti. Toimintamenot Toimintatulot ,0 Toimintamenot ,2 Toimintakate ,0 Muutettu menoarvio on 2,67 milj. euroa. Menoja on kertynyt 1,420 milj. euroa, 53,2 %. Menojen arvioidaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Henkilöstömenoihin on varattu 1,510 milj. euroa. Toteuma 0,866 milj. euroa, 57,3 %. Henkilöstömäärä oli heinäkuun lopussa 32 henkilöä. Lisäystä on kolme henkilöä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Henkilöstömäärän lisäys johtuu kesäharjoittelijoiden palkkaamisesta. Vakinaisen henkilöstön määrä on 26 ja siinä ei ole tapahtunut muutoksia. Asiantuntijapalveluihin on varattu määrärahaa 0,377 milj. euroa. Määrärahaa on käytetty 0,103 milj. euroa 27,2 %.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 Ympäristölautakunta Sivu 10 / 37 Muihin ostopalveluihin on budjetoitu Metsähallitukselle maksettava Espoon rahoitusosuus Haltia-luontokeskuksen menoihin 0,340 milj. euroa. Menoja on kertynyt 0,2 milj. euroa, 58,9 %. Sisäisten palveluiden ostoon on varattu 0,134 milj. euroa. Toteuma on euroa, 62 %. Sisäisiin vuokriin on budjetoitu 0,207 milj. euroa. Toteuma on euroa, 61,1 %. Ympäristönsuojelutehtäviin on varattu 1,848 milj. euroa. Toteuma on 1,063 milj. euroa, 57,5 %. Villa Elfvikin menoihin on muutetun talousarvion mukaan varattu 0,572 milj. euroa. Keskushallinnosta on tehty määrärahasiirto euroa Suomenlahtivuoden projektikoordinaattorin palkkaukseen. Menoja on kertynyt 0,296 milj. euroa, 51,7 %. Projektihankkeisiin on budjetoitu 0,140 milj. euroa. Menoja on kertynyt noin euroa, 32,1 %. Vesiensuojelutehtäviin on budjetoitu muutetun talousarvion mukaan 0,110 milj. euroa. Menoja on kertynyt euroa 14,8 %. Ympäristölautakunnalla ei ole investointiosassa määrärahavarausta koneiden ja kaluston hankintaan. Ympäristölautakunnan käyttötalouden seurantaraportti I/2014 ja ennuste on liitteenä. Muut seurattavat asiat Vuoden 2014 talousarvioneuvottelujen pöytäkirjamerkintöjen toteutuminen Pöytäkirjamerkinnöissä ei ollut ympäristölautakunnan vastattavia kohtia. Teknisen ja ympäristötoimen laatima yhteenveto pöytäkirjamerkintöjen toteutumisesta on oheismateriaalina. Ympäristölautakunnan selvitys tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista on käsitelty ympäristölautakunnassa Selvitys on oheismateriaalina. Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä - Jukka Kupiainen, Taloussuunnitteluryhmä - Samuli Skyttä, Taloussuunnitteluryhmä - Maria Jyrkkä, Konserniohjausryhmä

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Ympäristölautakunta Sivu 11 / / / Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan muuttaminen (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Erja Tiihonen, puh Kari Kavasto, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se 1. kumoaa kaupunginhallituksen hyväksymän Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan ja maksutaulukon sekä 2. hyväksyy liitteinä olevat muutetut Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan ja maksutaulukon, jotka tulevat voimaan Ennen taksan voimaantuloa uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen luvan, ilmoituksen ja muun asian käsittelyyn sovelletaan kaupunginhallituksen hyväksymää taksaa. Päätös Liite Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 3 Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 4 Maksutaulukko Toimivalta ja maksujen lainsäädännöllinen perusta Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n 9 kohdan mukaan lautakunta tekee toimialansa osalta ehdotuksen kaupunginhallitukselle lakisääteisten maksujen suuruudesta valtuuston antamien yleisten perusteiden mukaan ja lakien sallimissa rajoissa. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 105 :n mukaan ympäristönsuojelulain mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä voidaan periä maksu, jonka perusteen on soveltuvin osin vastattava valtion maksuperustelakia (150/1992). Maksun perusteista määrätään tarkemmin kunnan hyväksymässä taksassa. Maksua ei peritä viranomaisen eikä haittaa kärsivän asianosaisen aloitteesta vireillepannun asian käsittelystä.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Ympäristölautakunta Sivu 12 / 37 Vastaavanlainen maksun perimiseen oikeuttava säännös on vesilain (587/2011) 18 luvun 12 :ssä, merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 13 luvun 1 :ssä ja jätelain (646/2011) 144 :ssä. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 145 :n mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa. Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) annettiin ja se tulee voimaan Lain 205 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi periä maksun: 1) tämän lain mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä; 2) laatimaansa valvontaohjelmaan perustuvista luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkastuksista ja niiden muusta ohjelmaan perustuvasta säännöllisestä valvonnasta; 3) tarkastuksista, jotka ovat tarpeen 175 tai 176 :ssä tarkoitetun kiellon tai määräyksen noudattamisen valvomiseksi taikka 181 :ssä tarkoitetun toiminnan keskeyttämisen valvomiseksi. Kunnalle perittävä maksu voi vastata enintään suoritteen tuottamisesta kunnalle aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Maksun perusteista määrätään tarkemmin kunnan hyväksymässä taksassa. Muutokset taksaan ja maksutaulukkoon Uuden ympäristönsuojelulain voimaantulon myötä voimassa oleva taksa on tarpeen päivittää uuden ympäristönsuojelulain mukaiseksi. Taksassa ja maksutaulukossa on huomioitu muutokset ympäristönsuojelulain pykälöinnissä, sanamuodoissa ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivallassa. Lisäksi maksutaulukon tekstejä on pelkistetty ja joitakin toimintoja on yhdistetty. Maksutaulukkoon on lisätty autopurkamot, koska ne ovat siirtymässä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupatoimivaltaan. Maksuksi esitetään samaa maksua kuin muussakin jätteen ammattimaisessa tai laitosmaisessa käsittelyssä eli 3110 euroa. Kemialliset pesulat siirtyivät jo vuoden 2010 aikana kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rekisteröitäviksi. Tämä on huomioitu maksutaulukossa ja rekisteröintimaksuksi on esitetty kiinteää 300 euron maksua, joka perustuu asian käsittelyyn käytettyyn keskimääräiseen työaikaan. Kokemusten kartuttua jätehuoltorekisteriin merkitsemisestä perittävä maksu on osoittautunut liian alhaiseksi, joten maksu esitetään korotettavaksi 200 euroon. Samoin eläinsuojia koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu esitetään korotettavaksi euroon. Muilta osin maksuihin tehdään noin 2 %:n korotukset kustannustason nousua vastaavasti. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on uuden ympäristönsuojelulain 239 :n mukaan laadittava valvontasuunnitelma ja valvontaohjelma kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Valvontaohjelmaan

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 Ympäristölautakunta Sivu 13 / 37 perustuvasta valvonnasta on mahdollista periä myös maksu. Valvontasuunnitelman ja - ohjelman laatiminen aloitetaan mahdollisimman pian, kun niiden laatimisesta ja sisällöstä saadaan tarkempaa ohjeistusta. Suunnitelman ja ohjelman hyväksymisen jälkeen taksaa on tarpeen päivittää uudestaan valvontamaksujen huomioimiseksi. Uusi ympäristönsuojelulaki mahdollistaa maksun perimisen myös sellaisista tarkastuksista, jotka tehdään valvontaviranomaisen antaman kiellon tai määräyksen noudattamisen valvomiseksi. Toistaiseksi ympäristölautakunta on asettanut tällaisia määräyksiä tai kieltoja hyvin harvoin, koska lainvastainen tilanne on yleensä oikaistu jo ympäristökeskuksen antaman kehotuksen jälkeen. Valvontaohjelman hyväksymisen jälkeen taksaa uudelleen päivitettäessä otetaan kuitenkin huomioon myös näistä tarkastuksista perittävät maksut. Tällä hetkellä voimassa oleva Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa ja maksutaulukko on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja ne tulivat voimaan Taksaan ja maksutaulukkoon tehtiin silloin ympäristölainsäädännöstä johtuvat muutokset, ja maksuja korotettiin noin 5 % voimaan tulleeseen taksaan nähden. Voimassa oleva Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa ja taksan liitteenä oleva maksutaulukko ovat nähtävillä kaupungin Internet sivuilla: >Espoon kaupunki >Päätöksenteko >Sääntökokoelma >7. Taksat ja maksut Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 80 Ympäristölautakunta Sivu 14 / / / Kilon Talli Oy, mullan valmistus hevosen kuivikelannasta ja puhtaista maa-aineksista, Kilonkartanontie 2, ympäristöluvan myöntäminen Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää Kilon Talli Oy:n mullan valmistuksen ympäristöluvasta liitteenä olevan lupapäätöksen mukaisesti. Kyseessä on ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Tiedoksi Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Mullan valmistus Kilon Talli Oy, ympäristölupa - Mullanvalmistusalueen sijaintikartta Kilon Talli Oy hakee ympäristölupaa valmistaa multaa hevosen kuivikelannasta ja puhtaista maa-aineksista. Multaa valmistetaan 1650 tonnia vuodessa ja se käytetään viherrakentamiseen. - Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, ote - Liisa Keisteri, Terveyspalvelut, ote - Ossi Keränen, Asemakaavayksikkö, ote - Uudenmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, ote - Kilon Talli Oy, ote

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Ympäristölautakunta Sivu 15 / / / Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Lassila Tikanoja Oy:n jätteen siirtokuormausasemaa koskeva ympäristöluvan tarkistamishakemus Juvan teollisuusalueella, Juvanmalmintie 22 (ESAVI/116/04.08/2014 Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Lassila & Tikanoja Oy:n hakemuksesta, joka koskee siirtokuormausaseman ympäristölupaa tontilla Juvanmalmintie 22. Lausuntoa on pyydetty mennessä. Alueen olosuhteista Lassila & Tikanoja Oy:llä on käytössään Espoon kaupungilta vuokrattu tontti Juvanmalmintie 22, kiinteistötunnus , pinta-alaltaan m 2. Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I, jonka mukaan tontti sijoittuu yhdyskuntateknisen huollon alueelle ET. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt aluetta koskevan asemakaavan Asemakaavan mukaan tontti on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET-1), jolle saa sijoittaa myös kivenmurskaamon sekä asfalttija betoniaseman. Naapuritontti pohjoispuolella, Juvanmalmintie 20, on myös kaupungin omistuksessa ja se on vuokrattu Suomen Siisti Piha Oy:lle siirtokuormausasemaa varten. Tällä on Espoon ympäristölautakunnan antama ympäristölupa. Tämän pohjoispuolinen tontti, Juvanmalmintie 18, on kaupungin omistuksessa ja vuokrattu Delete Kierrätys- ja Purkupalvelut Oy:lle sekä Skanska Infra Oy:lle. Delete Purkupalvelut Oy:llä on tontin hallirakennuksessa siirtokuormausasema sekä nestemäisten vaarallisten jätteiden käsittelylaitos. Siirtokuormausasemalle on Uudenmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupa, jota Etelä-Suomen aluehallintovirasto on muuttanut Vaarallisten jätteiden käsittelylaitoksella on aluehallintoviraston alun perin antama ympäristölupa, jota on muutettu Tontilla on lisäksi Skanska Infra Oy:n maa- ja kiviainesten sekä asfaltti- ja betonijätteen vastaanotto ja käsittelylaitos. Laitokselle on Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Ympäristölautakunta Sivu 16 / 37 Eteläpuolella on metsäaletta, joka asemakaavamerkinnän mukaan on puistoaluetta P. Ympäristölautakunnan kannanotto Lassila & Tikanojan tontti sijaitsee alueella, jonka naapurustossa on entuudestaan vastaavanlaista toimintaa. Toiminta on myös asemakaavan mukaista. Lautakunta katsoo, että edellytykset toiminnan jatkamiselle tällä tontilla ovat olemassa, joten lupamääräysten tarkistamiselle määrättyä aikaa voidaan jatkaa. Uudessa hakemuksessa yhtiön tulee esittää päivitetty hankesuunnitelma siirtokuormausaseman toteutuksesta sekä päästö- ja vaikutustarkkailusta. Päätös Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Lassila Tikanoja ympäristölupa Toiminnan ympäristölupa Uudenmaan ympäristökeskus on antanut Lassila & Tikanoja Oy:lle ympäristöluvan, jonka mukaan yhtiö voi rakentaa Juvanmalmintie 22:een jätteiden lajittelu- ja siirtokuormausaseman. Luvan mukaan Lassila & Tikanoja Oyj saa vastaanottaa ja siirtokuormata kiinteistöllä rakennustoiminnan, kaupan, teollisuuden ja palvelutoiminnan jätteitä sekä asuinkiinteistöjen paperia ja pakkausjätteitä yhteensä noin t/a. Asemalla saa kerralla varastoida lajiteltuja ja lajittelemattomia jätteitä enintään tonnia. Asemalta poisjohdettavien hulevesien laatua on tarkkailtava kerran vuodessa maalis huhtikuussa otettavin vesinäyttein. Lupamääräyksen mukaan toiminnan harjoittajan tuli esittää mennessä hakemus toimivaltaiselle viranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Yhtiö on toimittanut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon hakemuksen, jolla pyydetään jatkoaikaa tarkistetun ympäristöluvan esittämiseksi määräämättömäksi ajaksi siihen saakka, kunnes yhtiössä tehdään päätös laitoksen rakentamiseksi. Toiminta kiinteistöllä Lassila & Tikanoja Oy ei ole rakentanut siirtokuormausasemaa eikä aloittanut ympäristöluvan mukaista toimintaa kiinteistöllä. Yhtiö on vuokrannut tontin Espoon kaupungilta ja vuokrannut sen edelleen Rudus Oy:lle betonimurskeen välivarastoalueeksi. Rudus Oy on toimittanut ilmoituksensa mukaan vuoden 2013 aikana tontille tonnia betonimursketta. Yhtiön mukaan kyseessä on tuotteistettu CE merkitty Betoroc murske, jota käytetään rakennuskohteissa korvaamassa luonnon

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 81 Ympäristölautakunta Sivu 17 / 37 Tiedoksi maa- ja kiviainesta. Yhtiön mukaan tuote täyttää jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa koskevan valtioneuvoston asetuksen 591/2006 vaatimukset, jolloin sen käyttö rakennuskohteessa ei edellytä ympäristölupaa. Tuotteistettu betonimurske on kuitenkin edelleen jätettä, vaikkakin sen hyödyntäminen ei edellytä ympäristölupaa. Em. asetuksen mukaan ympäristöluvan sijasta mursketta voidaan käyttää, kun siitä tehdään asetuksen mukainen ilmoitus valvontaviranomaiselle. Kiinteistöllä on voimassa oleva ympäristölupa samanlaisen jätteen siirtokuormaukselle ja välivarastoinnille, vaikkakin lupa on Lassila & Tikanoja Oy:n nimissä. Luvan mukaan tontilla saa varastoida enintään t jätettä. Lassila & Tikanoja Oy:n esittämän ympäristölupahakemuksen mukaan betonijätettä olisi ollut kerralla varastossa enintään 100 tonnia. Lassila & Tikanoja Oy ei ole vastuussa vuokralaisensa toiminnasta kiinteistöllä, mutta sen tulisi tiedottaa voimassa olevista lupaehdoista. Ympäristöluvan valvoja, Uudenmaan ELY keskus, on tehnyt tarkastuksen kiinteistöllä ja tarvittaessa puuttuu toimintaan.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Ympäristölautakunta Sivu 18 / / / Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös ympäristöluvasta, Kauklahden kaatopaikan kunnostaminen Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedokseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen, joka koskee Kauklahden kaatopaikan kunnostamisen ympäristölupaa. Päätös Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Lasilaakson kaatopaikka ympäristölupapäätös Taustaa Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen Kauklahdessa sijaitsevan Lasilaakson kaatopaikan kunnostamisesta. Kunnostaminen on tullut välttämättömäksi, kun alueen asemakaava on valmistunut ja alueelle on alettu rakentaa asuntoja ja uusia katuja. Valitusaika päätökseen on päättynyt Päätöksestä ei ole valitettu. Kunnostettava Kauklahden entinen kaatopaikka sijoittuu Espoonjoen ja rantaradan väliselle alueelle Kauklahdenväylän länsipuolella. Kaatopaikan ylitse kulkee Lasilaakso niminen katu. Kaatopaikka on ollut toiminnassa vuosina ja sinne on saanut tuoda ylijäämämaita sekä kuivaa talousjätettä. Alue ei ole ollut aidattu ja sinne on tutkimusten perusteella tuotu myös muuta jätettä. Kaatopaikka-alue on osittain metsittynyt. Kaatopaikka-alueen koko on noin 1,6 ha. Liikennevirasto on lunastanut alueen pohjoisosasta 0,36 ha määräalan, jolla sijaitsee vuonna 1994 rakennettu sähkönsyöttöasema.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Ympäristölautakunta Sivu 19 / 37 Kuva 1. Kauklahden kaatopaikan sijainti Kauklahdenväylän ja rautatien risteyskohdassa. Keskellä VR:n sähkönsyöttöasema. Tehdyistä selvityksistä Kaatopaikan täyttöä ja sen haitta-aineita on tutkittu vuosina 1993, 1998, 2001, 2004, 2005 ja Tutkimuksia on tehty yhteensä 90 tutkimuspisteessä. Kunnostuksen yleissuunnitelma on laadittu vuonna Alueella olevan jätetäytön tilavuus on noin m 3 ja jätemäärä noin tonnia. Jätetäytön paksuus vaihtelee täytön eri osissa ja paksuimmat kerrokset sijoittuvat täytön eteläreunalle. Eteläreunalla on m leveällä kaistaleella jätetäytön paksuus noin 6,5 m ja muualla 1 2 m. Tutkimuksissa on selvitetty kaatopaikkatäytön metallien ja puolimetallien pitoisuuksia, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden vapautumista, PAH yhdisteiden määriä, polykloorattuja bifenyylejä sekä dioksiineja ja furaaneja, PCB yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä sekä kaatopaikkakaasua. Vieressä virtaavan Espoonjoen sedimentistä on tutkittu metallit, pohja- ja orsivesistä sekä pintavesistä kaatopaikan haitta-aineita. Ympäristölupapäätöksestä Kunnostusmenetelmänä käytetään kaatopaikan eristämistä ympäristöstä, sekä kaatopaikkavesien ja -kaasujen keräystä ja hallintaa. Pintaeristyskerroksella ehkäistään sade- ja pintavaluntavesien imeytymistä jätetäytön läpi sekä kaatopaikkakaasujen hallitsematonta purkautumista. Jätetäyttöalueen pinnan eristerakenteet alhaalta ylöspäin lueteltuina ovat: Esipeittokerros. Kerroksen tarkoituksena on muodostaa tasainen ja kantava pinta, ehkäistä jätetäytön ja mineraalisen tiivistyskerroksen sekoittuminen keskenään sekä suojata tiivistyskerrosta myös alapuolelta.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Ympäristölautakunta Sivu 20 / 37 Kaasunkeräyskerros. Kerros tehdään hyvin kaasua johtavasta materiaalista, esimerkiksi karkeasta lajittuneesta maa-aineksesta tai geosynteettisestä materiaalista ja sen minimipaksuus on 0,3 m. Sen tarkoitus on kerätä jätetäytöstä syntyvät kaasut ja johtaa ne kaatopaikkakaasun käsittelyyn, joka on biologinen käsittely ns. bioikkunoissa kaatopaikan pinnalla. Tiivistyskerros. Kerroksella ehkäistään sadevesien imeytymistä jätetäyttöön ja ohjataan kaatopaikkakaasun purkautumista. Tiivistyskerros voidaan tehdä hienojakoisesta maa-aineksesta (esim. savi tai savinen siltti), maabentoniittiseoksesta, geosynteettimateriaalista tai tarkoitukseen soveltuvista teollisuuden sivutuotteista. Tiivistyskerroksen paksuus on vähintään 0,3 metriä ja vedenläpäisevyyden on oltava 10-9 m/s tai pienempi. Kuivatuskerros. Kerroksen tarkoituksena on alentaa tiivistysrakenteeseen kohdistuvaa vesipainetta ja johtaa kasvu- ja pintakerroksen läpi suotautuva sadevesi pois rakenteesta. Kuivatuskerroksen vedenläpäisevyys on K > 10-3 m/s. Kuivatuskerroksen paksuudeksi tulee 0,3 m. Pintakerros. Kerros tehdään vettä pidättävästä ja eroosiota kestävästä maa-aineksesta tai käyttöön soveltuvista teollisuuden sivutuotteista. Sen tarkoitus on turvata tiivistyskerrokselle riittävä suojaus routimista ja juurien tunkeutumista vastaan. Pintakerroksen paksuus on 1 metriä. Kaatopaikan eristekerroksen päälle tulevat sadevedet johdetaan alueen ympäri kaivettavaan ojaan. Vedet johdetaan Espoonjokeen. Kunnostuksen aikana voi syntyä hulevesiä, jossa on kiintoainetta. Tätä varten on rakennettava lasketusallas, josta vedet voidaan johtaa jokeen. Ennen kunnostuksen aloitusta ympäristöluvan valvojalle ELY keskukselle on esitettävä rakennussuunnitelmat: - vesien keräily- ja käsittelyrakenteista, kaatopaikkakaasun keräyksestä ja käsittelystä sekä pintarakenteiden rakentamisesta. - Materiaalien ja rakenteiden suunnitelmanmukaisuuden todentamisesta sekä menettelystä poikkeamistilanteissa on laadittava laadunvalvontasuunnitelma. Kaatopaikan seuranta- ja tarkkailusuunnitelmat Kunnostuksen aikaista tarkkailua varten on laadittava yksityiskohtainen seuranta- ja tarkkailusuunnitelma. Suunnitelmassa on oltava tiedot - toimista kunnostuksen aikaisten melun ja pölyn - kaatopaikkakaasujen - sade- ja sulamisvesien - pinta- ja pohjavesien - kaivantojen kuivatusvesien - kaatopaikkavesien - kaatopaikan sisäisen veden/orsiveden tarkkailujen järjestämiseksi.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 82 Ympäristölautakunta Sivu 21 / 37 Tiedoksi Asiantuntijan laatima suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukautta ennen kunnostuksen aloittamista. Kaatopaikan jälkihoitovaiheen tarkkailua varten on tehtävä erillinen seuranta- ja tarkkailusuunnitelma. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluessa kaatopaikan kunnostuksen valmistumisesta. Kaatopaikan kunnostuksesta ja maisemoinnista on tehtävä loppuraportti, jossa on esitettävä mm. tiedot työn suorituksesta, tehdyistä tarkkailuista ja tuloksista, jätteiden mahdollisista siirroista, jätemateriaalien käytöstä, työn aikaisten likaisten vesien käsittelystä ja johtamisesta sekä häiriötilanteista sekä ulkopuolisen laadunvalvojan raportti.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Ympäristölautakunta Sivu 22 / / / Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Kuusakoski Oy:n koeluonteisesta toiminnasta koskien jätteiden murskauksessa muodostuvan kevytjakeen jalostamista polttoaineeksi Ekopark Espoossa Ämmässuolla Valmistelijat / lisätiedot: Lea Salonpää, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen Kuusakoski Oy:n koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee jätteiden murskauksessa muodostuvan kevytjakeen jalostamista polttoaineeksi Ekopark Espoossa Ämmässuolla. Aluehallintovirasto ei antanut lupaa koeluonteiseen toimintaan Espoossa mutta on hyväksynyt Kuusakoski Oy:n Ekopark Lahden kierrätyslaitoksen koetoimintailmoituksen vastaavaan toimintaan. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen Kuusakoski Oy:n koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee jätteiden murskauksessa muodostuvan kevytjakeen jalostamista polttoaineeksi Ekopark Espoossa Ämmässuolla. Päätös on luettavissa osoitteessa Valitusaika päättyi Taustaa Espoon ympäristökeskus antoi lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Kuusakoski Oy:n koetoimintailmoituksesta, joka koski jätteiden murskauksessa muodostuvan kevytjakeen jalostamista polttoaineeksi Ekopark Espoon rakennusjätteiden käsittelylaitoksessa Ämmässuolla. Lausunnossa ympäristökeskus totesi, että koetoiminta tähtää jätteiden hyötykäytön lisäämiseen, koska kyse on mahdollisesta jäännösmetallien ja muovien talteenotosta sekä polttoaineen tuottamisesta. Ympäristökeskus piti tällaista tutkimus- ja koetoimintaa erittäin kannatettavana. Käsiteltävä jäte syötetään rakennuksen sisätiloissa olevaan jätteiden käsittelylinjastoon, joten pölyä tai muita epäpuhtauksia ei pääse rakennuksen ulkopuolelle. Lisäksi ympäristökeskus totesi, että Ekopark Espoossa on ollut viime vuosina muutamia tulipaloja. Kyse on ollut kierrätyspolttoainekasojen syttymisestä.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Ympäristölautakunta Sivu 23 / 37 Tästä koetoiminnasta syntyvien tuotteiden käsittelyssä ja varastoinnissa on estettävä mahdolliset tulipalot. Lupapäätöksen sisältö Koetoiminnan tarkoituksena oli selvittää, miten Kuusakoski Oy:n murskaimilta muodostuvaa kevytjaetta voitaisiin jalostaa jätepolttoaineeksi Ekopark Espoon käsittelylinjalla. Murskaimen kevytjae olisi syötetty prosessiin yhdessä rakennusjätteen kanssa. Nykyään murskaimen kevytjae käsitellään Rajavuoressa seulomalla. Jätejaetta joudutaan varastoimaan suuria määriä, koska tällä hetkellä vallitsevissa olosuhteissa ei ole muuta vaihtoehtoa, kun loppusijoittaminen kaatopaikalle ei ole enää mahdollista ja hävityspolttokapasiteetti Ekokemillä on riittämätön. Koetoiminta oli tarkoitus aloittaa ja se olisi jatkunut asti. Suunnitelmana oli käsitellä noin tonnia kevytjakeita eri vuodenaikoina. Aluehallintovirasto ei hyväksynyt ilmoitusta koeluonteisesta toiminnasta eikä antanut lupaa koetoimintaan. Perusteluiden mukaan kevytjakeen jatkokäsittelyä on selvitetty useilla koetoimintaluvilla. Kuusakoski Oy oli tehnyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kaksi hyvin samanlaista koetoimintailmoitusta, joista toinen oli suunniteltu Kuusakoski Oy:n Ekopark Espoon Ämmässuolla sijaitsevalle laitokselle ja toinen saman yrityksen Ekopark Lahden kierrätyslaitokselle. Molempien ilmoitusten mukaan kevytjaetta käsitellään yhteensä tonnia samanlaisella prosessilla yhden vuoden ajan. Lahden laitoksen laitteisto on hakijan mukaan lähes samanlainen mutta uudenaikaisempi kuin Espoon. Ilmoituksen mukaan Lahden laitoksella käsitellään myös Espoon laitoksella koetoiminnassa käsiteltäväksi suunniteltuja Rajavuoren ja Vantaan laitosten kevytjakeita. Aluehallintovirasto on hyväksynyt Kuusakoski Oy:n Ekopark Lahden kierrätyslaitosta koskevan koetoimintailmoituksen. Aluehallintovirasto katsoo, ottaen edellä mainitun lisäksi huomioon koetoimintojen suhteellisen pitkät ajat, käsiteltävien materiaalien määrän ja laadun sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon, ettei ole tarpeen antaa kahta erillistä koetoimintalupaa sinänsä samanlaiseen toimintaan. Kyse ei näin laajana toimintana olisi ympäristönsuojelulain 30 a :n mukaisesta koeluonteisesta toiminnasta vaan jätteiden käsittelystä, joka edellyttää ympäristölupaa. Kevytjakeen käsittely tulisi käsitellä osana Kuusakoski Oy:n Ekopark Espoon laitoksen vireillä olevaa ympäristölupahakemusta. Nykyinen ympäristölupa Ekopark Espoon laitoksella on voimassa Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa. Sen mukaan luvan saajan on toimitettava mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle viranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 83 Ympäristölautakunta Sivu 24 / 37 Tiedoksi

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Ympäristölautakunta Sivu 25 / / / Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Lautakunta merkitsee tiedokseen selostuksen pääkaupunkiseudun ilmanlaadusta vuonna Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiivistelmä ilman laadusta vuonna 2013 Vuonna 2013 ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli edellisvuotta hieman enemmän vilkasliikenteisillä alueilla ja vähemmän tausta-asemilla. Huonot ilmanlaatutunnit aiheutuivat suurimmaksi osaksi keväisestä katupölystä. Kevään katupölykausi oli edellisvuotta voimakkaampi. Vaikka kadut kuivuivat aikaisin, yöpakkaset estivät katujen puhdistuksen. Katujen pölyäminen alkoi maaliskuun alkupuolella ja päättyi pääosin Voimakkaita inversioita esiintyi melko vähän, ja ne jäivät kestoltaan lyhytaikaisiksi. Vuoden 2013 ainoa pienhiukkasten kaukokulkeumaepisodiksi luokiteltava tilanne oli tammikuun lopulla. Taustaa HSY:n Seutu ja ympäristötieto -yksikkö seuraa ja arvioi pääkaupunkiseudun ilmanlaatua erilaisilla mittauksilla, mallintamalla sekä bioindikaattoriseurantojen avulla. Jatkuvia mittauksia tekeviä mittausasemia vuonna 2013 pääkaupunkiseudulla oli 11 kohteessa. Niistä seitsemän sijainti on pysyvä ja neljän paikka harkitaan vuosittain, eli ne ovat niin kutsuttuja siirrettäviä mittausasemia. Mittauksin selvitettiin liikenteen, energiantuotannon, satamatoimintojen ja pienpolton vaikutuksia sekä asuin- että taustaalueiden ilmanlaatua. Mittausasemien paikat valitaan siten, että tuloksia voidaan soveltaa myös muilla vastaavan tyyppisillä alueilla. Asemilla mitattiin kaupunki-ilman tärkeimpien ilmansaasteiden eli hiukkasten (hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset), typenoksidien, otsonin,

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Ympäristölautakunta Sivu 26 / 37 rikkidioksidin, hiilimonoksidin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, metallien PAH-yhdisteiden ja mustan hiilen pitoisuuksia. Espoossa on kaksi pysyvää mittausasemaa: Luukin tausta-asema ja Leppävaaran vilkasliikenteisen kaupunkiympäristön ilmanlaatua mittaava asema. Siirrettävä mittausasema, joka yleensä sijoitetaan Espooseen, oli vuoden 2013 ajan Kauniaisissa. Muut siirrettävät mittausasemat vuonna 2013 olivat Helsingissä Tapanilan pientaloalueella ja Katajanokan satamaalueella sekä Vantaalla Kehä III:n varrella. Suuntaa-antavalla passiivikeräinmenetelmällä täydennettiin kiinteiden mittausasemien typpidioksidipitoisuuksien mittauksia 43 mittauspisteessä vuonna Espoossa passiivikeräinmäärityksiä tehtiin Otaniemessä Kehä I:n läheisyydessä sijaitsevan rakennuksen seinustalla eri korkeuksilla (5 passiivikeräintä) sekä Möllinmäessä Kehä II:n läheisyydessä sillan alla sekä kallioleikkauksen päällä (3 passiivikeräintä). Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia verrataan raja-, ohje-, kynnys- ja tavoitearvoihin. Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät terveysperusteiset ilman epäpuhtauksien pitoisuudet. Jos raja-arvo ylittyy, viranomaiset käynnistävät toimia pitoisuuksien alentamiseksi. Ohjearvot määrittelevät ilmansuojelutyölle ja ilmanlaadulle asetetut kansalliset tavoitteet, ja ne on tarkoitettu ensisijassa ohjeiksi suunnittelijoille ja viranomaisille. Kynnysarvot määrittelevät tason, jonka ylittyessä on tiedotettava tai varoitettava kohonneista ilmansaasteiden pitoisuuksista. Tavoitearvoilla tarkoitetaan pitoisuutta tai kuormitusta, joka on mahdollisuuksien mukaan alitettava annetussa määräajassa tai pitkän ajan kuluessa. Suomessa ilmansaasteiden pitoisuudet ovat yleensä kohtalaisen alhaisia, eivätkä ne aiheuta useimmille merkittäviä terveyshaittoja. Yksilöiden herkkyys ilmansaasteille kuitenkin vaihtelee. Herkkiä väestöryhmiä ovat kaikenikäiset astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä lapset. Ilmansaasteet vaikuttavat ihmisten terveyden lisäksi luontoon vaurioittamalla kasveja ja aiheuttamalla happamoitumista ja rehevöitymistä. Vuosi 2013 oli keskimääräistä lämpimämpi ja sateettomampi. Erityisesti helmikuu, touko-kesäkuu sekä marras-joulukuu olivat vertailujaksoa lämpimämpiä. Vuoden alkupuolisko oli vähäsateinen, mutta elokuu ja marraskuu runsassateisia. Talvi alkoi jo vuoden 2012 puolella marraskuun lopussa, jolloin saatiin pysyvä lumipeite. Vuoden alkaessa lunta oli runsaasti, ja maa pysyi paksun lumen peittämänä huhtikuun puoliväliin asti. Sen jälkeen lumi suli nopeasti ja kevät jäi lyhyeksi. Yleisimmin tuuli lounaasta. Voimakkaita inversioita esiintyi melko vähän, ja ne jäivät kestoltaan lyhytaikaisiksi.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Ympäristölautakunta Sivu 27 / 37 Hengitettävät hiukkaset Hengitettävien hiukkasten pääasiallinen lähde on katupöly. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiraja-arvo ylittyy, jos vuorokausikeskiarvo ylittää 50 µg/m 3 kalenterivuoden aikana yli 35 kertaa. Vuorokausiraja-arvo ei ylittynyt millään mittausasemalla vuoden 2013 aikana. Leppävaarassa ylityspäiviä oli 17 kpl (10 kpl vuonna 2012), ja kaikki ylityspäivät ajoittuvat kevään katupölykauteen. Luukissa ei mitata hengitettäviä hiukkasia. Pitoisuudet alittivat kaikilla mittausasemilla selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ). Vuosikeskiarvo Leppävaarassa oli 20 µg/m 3 (17 µg/m 3 vuonna 2012 ja 20 µg/m 3 vuonna 2011). Vuorokausipitoisuuksille annettu ohjearvo (70 µg/m 3, kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo) ylittyi maalis- ja huhtikuussa Leppävaarassa (88 µg/m 3 ja 111 µg/m 3 ) ja Kehä III:n varrella (94 µg/m 3 ja 111 µg/m 3 ). Pienhiukkaset Pienhiukkasia (PM 2,5 ) syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Kaukokulkeumat aiheuttavat keskimäärin yli puolet pienhiukkasten pitoisuudesta jopa seudun vilkasliikenteisimmillä alueilla. Vuonna 2013 pienhiukkasten vuosikeskiarvot olivat samaa tasoa kuin edellisenä vuonna, ja pitoisuudet alittivat sekä vuosiraja-arvon 25 µg/m 3 että WHO:n vuosiohjearvon 10 µg/m 3. Leppävaarassa vuosikeskiarvo oli 7,0 ja Luukissa 5,8 µg/m 3. Keskeinen syy mataliin pitoisuuksiin oli pienhiukkasten vähäinen kaukokulkeutuminen seudulle. WHO:n vuorokauden ohjearvotaso (25 µg/m 3 ) ei ylittynyt Leppävaarassa tai Luukissa vuonna Vuonna 2012 ylityspäiviä oli Leppävaarassa 3 ja Luukissa 3. Uudenvuoden ilotulitus näkyi selvästi pienhiukkasten pitoisuuksissa esim. Kalliossa ja Tapanilassa, joissa vuoden ensimmäisen tunnin pitoisuudet olivat 35 ja 63 µg/m 3. Linnanmäen ilotulitus klo 22 aiheutti Kalliossa 201 µg/m 3 huippupitoisuuden yhden tunnin ajan. Typen oksidit Typen oksidien suurimmat päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat energiantuotanto ja liikenne. Typpidioksidin vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ) ylityksiä ei vuonna 2013 varsinaisten mittausasemien mittauksin havaittu. Raja-arvon arvioidaan kuitenkin ylittyvän Helsingissä eräillä vilkasliikenteisillä katuosuuksilla ja suurten väylien varsilla. Näillä alueilla havaittiin passiivikeräimin seuraavat vuosiraja-arvon ylitykset: Hämeentie 45 µg/m 3, Töölöntulli 49 µg/m 3 ja Mäkelänkatu 43 µg/m 3. Raja-arvotaso olisi tullut saavuttaa mennessä. Koska tätä tavoitetta ei saavutettu, Suomi on hakenut ja saanut EU-komissiolta määräaikaan pidennystä vuoden 2014 loppuun saakka. Espoossa vuosiraja-arvoa ei ylitetty: Luukissa vuosikeskiarvo oli 5 µg/m 3 (7 µg/m 3 vuonna 2012) ja Leppävaarassa 27 µg/m 3 (26 µg/m 3 ).

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Ympäristölautakunta Sivu 28 / 37 Merkittäviä typpidioksidiepisoditilanteita ei vuonna 2013 ollut. Typpidioksidin tuntiraja-arvo ei ylittynyt millään mittausasemalla. Typpidioksidipitoisuus ylitti raja-arvotason 200 µg/m 3 Vartiokylässä kahden tunnin ajan marraskuussa työkoneiden päästöjen vuoksi ja Kehä III:n varrella yhden tunnin ajan maaliskuussa aamuruuhkan aikaan. Rajaarvotaso 200 µg/m 3 saa ylittyä korkeintaan 18 tunnin ajan vuodessa. Typpidioksidipitoisuudelle annettu vuorokausiohjearvo (70 µg/m 3, kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo) ylittyi vuonna 2013 Mannerheimintiellä kesäkuussa (75 µg/m 3 ) ja Kehä III:n varressa tammi-, helmi- ja maaliskuussa (81 µg/m 3, 77 µg/m 3 ja 74 µg/m 3 ). Otaniemessä Kehä I:n läheisyydessä rakennuksen seinustalla eri korkeuksilla olleilla passiivikeräimillä saatiin vuosipitoisuuksiksi alhaalta ylöspäin luetellen 21, 20, 20, 20 ja 19 µg/m 3, eli pitoisuudet pienenivät ylöspäin mentäessä. Möllinmäessä Kehä II:n läheisyydessä saatiin pitoisuudeksi kevyen liikenteen sillan alla (noin 6 m ajoradan yläpuolella) 41 µg/m 3. Toinen keräin sijaitsi Kehä II:n vartta kulkevan kevyen liikenteen väylän varrella noin 10 m korkeudella. Pitoisuudeksi saatiin 23 µg/m 3. Kolmannen keräimen kohdalla kevyen liikenteen väylä kulki kallioleikkauksen päällä noin 18 m korkeudella Kehä II:een nähden. Pitoisuus oli 21 µg/m 3. Muut ilman epäpuhtaudet Bentso(a)pyreeni on PAH-yhdiste, jonka kohonneita pitoisuuksia esiintyy pientaloalueilla, joilla on paljon talokohtaista puulämmitystä. Vuonna 2011 mitattiin bentso(a)pyreenin tavoitearvon (1 ng/m 3 ) ylitys Päiväkummun pientaloalueella ja vuonna 2008 Itä-Hakkilan pientaloalueella. Tavoitearvo ei kuitenkaan ole ylittynyt vuosien mittauksissa Vartiokylän mittausasemalla. Vartiokylän lisäksi PAH-pitoisuuksia mitattiin vuonna 2013 Kalliossa, pientaloalueilla Tapanilassa kahdessa kohteessa sekä Kauniaisissa. Bentso(a)pyreeniin pitoisuuden vuosikeskiarvo oli Kalliossa 0,3 ng/m 3, Vartiokylässä 0,7 ng/m 3, Tapanilassa molemmissa kohteissa 1,0 ng/m 3 ja Kauniaisissa 0,4 ng/m 3. Pitoisuudet Tapanilassa olivat siis tavoitearvon tasolla. Rikkidioksidin, hiilimonoksidin ja bentseenin pitoisuudet olivat alhaisia, ja ne alittivat selvästi raja-arvot. Rikkidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet alittivat selvästi ohjearvot. Bentseenille ei ole ohjearvoa. Raskasmetallien pitoisuuksia mitattiin Kallion mittausasemalla. Pitoisuudet olivat matalia ja reilusti tavoitearvojen alapuolella.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Ympäristölautakunta Sivu 29 / 37 Merkittäviä otsonin kaukokulkeumia ei vuonna 2013 esiintynyt, mutta kolmena päivänä ylittyi terveysperusteinen pitkän ajan tavoite. Myös kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu pitkän ajan tavoite ylittyi. Edellisenä vuonna ylityksiä ei ollut, mikä oli poikkeuksellista. Pitkän ajan tavoitteet ovat ylittyneet useimpina vuosina viimeisten 20 vuoden aikana. Otsonin vuosipitoisuudet olivat vuonna 2013 hieman edellisvuotta korkeammat. Päästöt Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet pääkaupunkisedulla ovat liikenne, energiantuotanto ja tulisijojen käyttö. Pitkällä aikavälillä pääkaupunkiseudun kokonaispäästöt ovat laskeneet merkittävästi luvulla lasku on hidastunut. Energiantuotannon epäpuhtauksien päästöt vaihtelevat vuosittain melko voimakkaasti. Muutokset johtuvat mm. käytetyistä polttoaineista, sääolosuhteista ja sitä kautta lämmitystarpeesta sekä vesivoiman saatavuudesta. Merkittäviä tekijöitä ovat myös yhteispohjoismainen sähköntuotantorakenne ja päästöoikeuksien hinta. Vuonna 2013 energiantuotanto pääkaupunkiseudulla väheni 3 % edelliseen vuoteen verrattuna ja 10 % edellisen kymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna. Maakaasun osuus energiantuotantoon käytetyistä polttoaineista oli vähän yli puolet, kivihiilen vajaa puolet ja öljyn vain prosentin luokkaa. Vuoteen 2012 verrattuna öljyn kulutus putosi puolella, maakaasun kulutus väheni lähes 10 % ja kivihiilen kulutus kasvoi 3 %. Pääkaupunkiseudun hiukkaspäästöt kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 15 % ja rikkidioksidipäästöt 7 %, mutta typenoksidipäästöt vähenivät 6 %. Hieman yli puolet typenoksidipäästöistä tuli energiantuotannosta ja 30 % ajoneuvoliikenteestä. Hiukkaspäästöistä ajoneuvoliikenne tuotti noin 33 %, energiantuotanto 32 % ja tulisijojen käyttö 25 %. Rikkidioksidipäästöistä 94 % vapautui energiantuotannosta. Fortumin Espoon energiantuotanto oli edellisen vuoden tasolla. Rikkidioksidipäästöt kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 15 %, typenoksidipäästöt 8 % ja hiukkaspäästöt noin 7 %. Päästöt kasvoivat myös verrattaessa edellisen 10 vuoden keskiarvoon. Espoossa liikenteen kokonaissuorite väheni hiukan (0,2 %) vuoteen 2012 verrattuna. Polttonesteen kulutus väheni noin prosentin verran. Julkaisu "Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2013" on ilmestynyt HSY:n julkaisusarjassa numerolla 3/2014. Julkaisu on saatavilla ympäristölautakunnan kokouksessa. Julkaisu löytyy myös HSY:n internetsivuilta osoitteesta HSY>Tietoa HSY:stä>Julkaisut. upunkiseudulla_2013.pdf

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 84 Ympäristölautakunta Sivu 30 / 37 Julkaisun rakenne ja ulkonäkö on uudistunut. Osa aiempina vuosina raportissa olleista kokonaisuuksista on siirretty sähköiseen liitteeseen, joka löytyy osoitteesta Sähköisestä liitteestä löytyy mm. täydentäviä kuvia ja taulukoita, kuvaukset mittausasemista ja mittausverkon toiminnasta sekä passiivikeräintulokset ja -paikkakuvaukset. Kasvihuonekaasupäästöistä HSY laatii vuosittain erillisen raportin. Tiedoksi