Arvoisat kutsuvieraat, hyvät työtoverit ja opiskelijat hyvät naiset ja herrat.

Transkriptio

1 Sivu 1/5 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lukuvuoden avajaispuhe Rehtori Raimo Jalkanen Kotkan konserttitalo Arvoisat kutsuvieraat, hyvät työtoverit ja opiskelijat hyvät naiset ja herrat. Korkeakoulun viime vuoden avajaispuheessaan rehtori Pertti Vuorela totesi, että ammattikorkeakoulun kehityksessä on meneillään toinen vaihe, joka alkoi uuden ammattikorkeakoululain valmistelulla. Lain mukaan ammattikorkeakoulujen tehtäviksi kiteytyivät korkeakouluopetus ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, soveltava tutkimus- ja kehitystyö sekä aluekehityksen tukeminen. Edeltäjäni Pertti Vuorelan aikana tämän toisen vaiheen saavutukset Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ovat vakuuttavat. Täällä on selkeästi kehitetty nimenomaan maakunnallista korkeakoulua, jossa soveltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tehtäväalueella on edetty merkittävin askelin erityisesti teknologia- ja innovaatiopuiston, INNOMAREn, toiminnan kautta. Kauppalehdessä oli artikkeli Kymenlaaksoon lyhyessä ajassa sijoittuneesta 15 tutkimusjohtajasta ja professorista, joista 10 on meillä ammattikorkeakoulussa. Tällainen sijoitus innovaatioon on menestystekijä kilpailussa. Tämän merkittävän resurssin rahoittamiseen ovat osallistuneet Kotkan ja Kouvolan kaupungit, Kotkan-Haminan seudun yrityspalvelu Oy, Kouvolan seudun kuntayhtymä, Tekes ja yritykset. Lisävoimavarana tässä luonnollisesti ovat korkeakoulumme noin 4300 opiskelijaa, noin 220 opettajaa ja noin 180 muuhun henkilöstöön kuuluvaa ammattilaista. Pertti Vuorelan mainitsemaan toiseen kehitysvaiheeseen sisältyy kaksi ammattikorkeakoulun aluekehitystehtävään kuuluvaa mittavaa tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen hanketta: Innorail University -hanke Kouvolassa sekä meriturvallisuuden ja meriliikenteen tutkimushanke Meriturvakeskus eli Merikotka täällä Kotkassa. Lisäksi alueellinen korkeakouluyhteistyö, jonka sopimuksen allekirjoitustilaisuus Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kesken pidettiin toissapäivänä ( ) Kouvolassa, liittyy läheisesti Pertti Vuorelan työhön. Tuossa allekirjoitustilaisuudessa Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Markku Lukka pitivät allekirjoitettua sopimusta tärkeänä ja luontevana yhteistyön pohjana Kymenlaakson alueella. Eli Pertti Vuorelan panos maakunnan innovatiivisen osaamiskeskittymän luomisessa on ollut merkittävä. Kiitokset tästä Pertille!

2 Sivu 2/5 Kymenlaaksoon on siten johdonmukaisesti kehitetty nimenomaan maakunnallista ammattikorkeakoulua ja tässä on onnistuttu hyvin. Yksi keskeinen periaate maakunnallisen korkeakoulun kehittämisessä tulee jatkossakin olemaan riittävän suuren osaamisen ja selkeän profiloitumisen ylläpitäminen ja vahvistaminen. Suurissa yksiköissä on selkeää vetovoimaa huippuosaajille, ne mahdollistavat hyvien laitteiden hankinnan ja hyvät työtilat osaajille. Tällainen keskittymä on erittäin merkittävä seikka opiskelijoiden tänne hakeutumisen kannalta. Kun soveltava tutkimus- ja aluekehitystyö kytketään osuvasti opetuksen kehittämiseen, voidaan ammattikorkeakoulun perustehtävän, korkealaatuisen opetuksen, kautta turvata monipuoliset opiskelumahdollisuudet ammattiuran pohjan hankkimiseksi. Vasta tällöin voidaan puhua aidosta, täysimittaisesta korkeakoulusta. Korkeakoulun vetovoimaisuus tulee olemaan elinehto. Ennusteet maamme väestön vähenemisestä vuoteen 2015 mennessä ovat suuruudeltaan merkittävät. Pelkästään peruskoululaisten määrä tulee vähenemään yli nuorella. Voimme vain kuvitella, mikä kilpailu Suomessa syntyy nuorista 50 korkeakoulun kesken! Valtiovalta on huolissaan opetuksen tasosta. Valtioneuvoston viime vuoden lopun Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetaan tavoitteet maamme ammattikorkeakouluverkon ja rakenteen kehittämiseksi: Tavoitteena on ammattikorkeakouluista ja niiden yksiköistä koostuva verkosto, jonka jokainen ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opetusta antava yksikkö on kooltaan sellainen, että se kykenee antamaan riittävän korkeatasoista opetusta ja kykenee omilla aloillaan tasokkaaseen aluettaan palvelevaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Lisäksi tässä Valtioneuvoston raportissa todetaan, että yksikkörakennetta kokoamalla pyritään jokaiselle ammattikorkeakoulun yksilölle luomaan edellytyksiä kehittyä eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoiseksi tutkintoon johtavaa opetusta sekä aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä antavaksi yksiköksi. Myös opetusministeriön asettama työryhmä Tutkimus ja kehitystyö suomalaisissa ammattikorkeakouluissa (2004:7) asettaa suosituksia, jotka liittyvät kriittisen massan aikaansaamiseen. Raportissa todetaan, että Ammattikorkeakoulujen kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja tutkimus- ja kehitystyössä tarvittavien resurssien ja inhimillisten voimavarojen hyödyntämiseksi ammattikorkeakoulujen pieniä yksialaisia toimipisteitä kootaan suuremmiksi monialaisiksi kokonaisuuksiksi. Tässä opetusministeriön asettamassa työryhmän raportissa todetaan myös, että Nykyistä suurempia toimipisteitä muodostetaan erityisesti niiden ammattikorkeakoulujen kohdalla, joilla on useilla eri paikkakunnilla sijaitsevia yksialaisia toimipisteitä. Työryhmän raportissa myös todetaan, että alueellisesti hajautuneiden toimipisteiden määrä tulee selvästi Suomessa vähentää.

3 Sivu 3/5 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun houkuttelevuuden kannalta valtiovallan yksikkörakenteen kokoamista koskevat odotukset ovat selkeitä strategisia kriteereitä ajatellen nyt ajankohtaista ammattikorkeakoulumme toimipisteverkon edelleen kehittämistä. Ammattikorkeakoulun toimintojen alueellisessa kriittisen massan kehittämistyössä tavoitteena luonnollisesti on koko maakunnan palveleminen, onhan kyseessä nimenomaan maakunnallinen korkeakoulu. Toiveeni uutena rehtorina maakunnallisen aidon, täysimittaisen korkeakoulun kehittämisessä on, että korkeakoulun toimipisterakennetta koskeva päätös voitaisiin tehdä jo tämän vuoden puolella. Ammattikorkeakouluamme on siis kehitetty tässä toisessa kehitysvaiheessa panostamalla innovaatiokehitykseen Kymenlaakson maakunnassa. Kun katsomme maamme korkeakoulujärjestelmän kehityshaasteita, niin lähitulevaisuus tuo eteemme kehityksen kolmannen vaiheen: eurooppalaisen korkeakoulutusalueen. Voimme jo nyt puhua globalisoituvista opiskelu- ja työmarkkinoista. Opiskelijoiden työnhaku kohdentuu tulevaisuudessa entistä enemmän myös alueiden Euroopan markkinoille. Suhteellinen kilpailuetu merkitsee parasta osaamista niillä alueilla, joihin korkeakoulu on profiloitunut. Lähitulevaisuudessa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tulee profiloitua edelleen. Osaamisen pohja on nyt hyvä, mutta seuraavien 3-5 vuoden aikana täytyy jo katsoa kohti kolmatta kehitysvaihetta ja vahvistaa innovatiivista osaamistamme. Osaaminen on innovatiivisen talouden tärkein resurssi. Globalisoituvilla markkinoilla talous ei ole enää jaettavissa kansantalouksiin, vaan talous on ymmärrettävä maailmanlaajuisina verkostoina ja virtauksina, jotka johtavat myös globalisoituviin, kansalliset rajat ylittäviin työmarkkinoihin. Jos Venäjästä tulee jo tällä vuosikymmenellä maamme tärkein kauppakumppani, niin Kymenlaakson ammattikorkeakoululla on erinomaiset sisäiset vahvuudet profiloitua näille markkinoille. Tiedämme, että Pietari on Venäjän keskeisin tie Eurooppaan. Jos ammattikorkeakoulu tämän toisen vaiheen vahvan osaamisresurssin kehittämisen jälkeen pystyy globaaleilla markkinoilla osoittamaan parasta osaamista, on osaamisen myyminen erinomainen valtti myös rahoittajiin nähden. On mahdollista, että valtiovallankin kehitystyön rahoitus kohdentuu enenevässä määrin osaamiseen eikä välttämättä kaikille alueelle maantieteellisesti. Korkeakouluopetus tulee vääjäämättä muuttumaan jo pelkästään tietoteknologian luonnollisen kehityksen kautta: historian alussa opetustapahtumassa oli vain puhetta, sitten keksittiin kirjoittaminen ja tämän jälkeen kirjapaino. Vasta pari vuosikymmentä olemme eläneet evoluution neljättä vaihetta: tietokoneverkostojen aikakautta, johon jo nyt kytkeytyy miljardeja ihmisiä. Oppiminen on mahdollista verkon alueella milloin vain (aineisto verkossa), missä vain (mobile-teknologia) ja parhaan opettajan johdolla, kunhan hajautettua globaalia resurssia osataan käyttää kohdennetusti. Tämän mahdollistaa verkottava tiedonsiirtoteknologia.

4 Sivu 4/5 Olemme kuitenkin tämän globalisaatiokehityksen alkuvaiheessa ja väitän, että tietokoneverkot ja verkossa olevat ihmiset tulevat konseptina olemaan mitä keskeisin merkitykseltään jo lähitulevaisuudessa. Jos Suomi jää tässä tietoteknologian kehitystyössä eurooppalaisista kumppaneista jälkeen, jäämme pysyvästi pois näiltä markkinoilta. Eurooppa on koulutus- ja työmarkkinoilla kilpailutilanteessa muihin maanosiin nähden. Amerikkalaisen taloustieteilijän Jeremy Rifkinin mukaan (HS ) Eurooppa soveltuu mainiosti verkostotalouteen, koska meillä korostetaan kulttuurista monimuotoisuutta, kestävää kehitystä ja globaalia yhteistyötä. Hänen mukaansa eurooppalaisuus näyttää tietä uuteen aikakauteen, jonka tunnusmerkkejä mm. ovat yhteisöllisyys, monimuotoisuus ja kestävä kehitys. Verkottuneen toiminnan kannalta nämä ominaisuudet ovat todella vahvoja vauhdittavia tekijöitä ajatellen Euroopan selviytymistä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Korkeakoulutuksen kehittämisen globaalit haasteet eivät kumpua sinänsä teknologian kehityksestä. Muutoksen perusteet liittyvät luonnollisella tavalla evoluution kehitykseen, jossa puhumisen, kirjoittamisen ja kirjapainon kautta olemme nyt tulossa globaalin verkkoteknologian kynnykselle. Verkostopohjainen suunnittelu-, hallinto- ja oppimisympäristö tulee olemaan mitä keskeisin työympäristö niin opettajan kuin opiskelijankin maailmassa jo hyvinkin pian osittain jo tänään. Tällaiset näkymät asettavat kovia haasteita opettajien osaamiselle. Ainakin seuraavia haasteita voidaan ajatella olevan (Helakorpi S. HS ) : kommunikaatiovalmiudet, muutoksen ja erilaisuuden sietokyky, oppimiskyky, ihmissuhdevalmiudet sekä globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu. Nämä varmasti soveltuvat myös opiskelijoille perusammatin hankkimisen lisäksi. Substanssiosaamisen lisäksi opettajan ammatissa korostuvat erityisesti kasvattajan ja oppimistilanteiden organisoijan rooli, kehittämisosaaminen ja työyhteisöosaaminen. Kuulostaa selvältä, mutta kokemuksesta tiedän, että myös riittävän haasteelliselta käytännön muutostyön kannalta. Nykypäivän opettaja on koulun ja työn yhteistyöverkostoissa toimiva alansa ja oman opetuksensa kehittäjä, jonka perustana on opettajan ammattialan hyvä hallinta. On luonnollista, että näitä vaatimuksia nykypäivän koulutusmarkkinoilla ei kukaan opettaja voi yksinään hallita. Moniosaavassa tiimissä pystytään parhaiten vastaamaan opetuksen haasteisiin. Näistä ehkä yksi keskeisimpiä tulee olemaan se, miten ammattikorkeakoulu yhdessä elinkeinoelämän ja opiskelijan kanssa kehittävät perinteisen harjoittelun entistä enemmän oppimisympäristöksi, jossa työelämän eri tilanteet mielekkäällä tavalla pedagogisoidaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tästä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa onkin jo hyviä kokemuksia. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomista kutsutaan ns. Bolognan prosessiksi, mikä tulee vaikuttamaan jokaisen korkeakouluopiskelijan arkeen. Tämä prosessi sai alkunsa 1990-luvun lopulla, kun 29 maan opetusministerit allekirjoittivat Bolognan julistuksen. Tällä julistuksella

5 Sivu 5/5 tähdätään eurooppalaisen koulutuksen kilpailukyvyn ja vetovoiman lisäämiseen muihin maanosiin verrattuna. Vuonna 2000 myös Euroopan unioni otti Lissabonissa tavoitteekseen tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi talousalueeksi. Viime vuonna Berliinissä ministerit sopivat kolmesta välitavoitteesta, jotka tulee toteuttaa ennen vuotta 2005: 1) tutkintojen ja opintosuoritusten tunnustaminen Euroopassa, 2) korkeakoulutuksen laadunvarmistus ja 3) kahteen portaaseen perustuva tutkintorakenne eli alempi kandidaattitaso ja ylempi maisteritaso. Näin koko Euroopassa voidaan korkeakoulujen tutkintoja verrata toisiinsa riippumatta siitä missä maassa tutkinto on suoritettu. Yhtenäisen tutkintorakenteen ansiosta opiskelijan on helppo osoittaa työnantajalle, minkä tasoisen tutkinnon hän on suorittanut ja jälleen riippumatta siitä, missä maassa tutkinto on suoritettu. Eli eurooppalaisuus tulee konkretiaksi myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Riittävällä kriittisellä massalla ja sitä kautta saatavalla synergiaedulla Kymenlaakson ammattikorkeakoululla on mahdollisuus tarjota opiskelijalle erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja ja erilaisia profiileja, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat opiskelijan henkilökohtaisiin ja työelämän tarpeisiin sekä myös Euroopan laajuisiin tarpeisiin. Korkeatasoisen opetuksen ja täysimittaisen, aidon korkeakoulun toiminnan laadukkuuden varmistaminen tuleekin olemaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun lähivuosien keskeinen konkreettisen työn kohde. Ammattikorkeakoulussa laadittu laadunvarmistuksen tuore strategia-asiakirja on erittäin hyvä. Väittäisin entisenä laatukouluttajana, että se on yksi parhaimmista alallaan Suomessa. Tämän asiakirjan jalkauttaminen on oma projektinsa, joka tulee toteuttaa laajalti yhdessä henkilökunnan kanssa. Hyvä kuulijat. Tervetuloa avaamaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhdeksättä lukuvuotta ! Ammattikorkeakoulumme toinen kehitysvaihe on hyvissä jousissa ja tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin. Toivotan kaikille opiskelijoille, opettajille ja muulle henkilökunnalle tuloksekasta lukuvuotta. Ladies and gentlemen, Welcome to the opening of the ninth academic year of Kymenlaakso Polytechnic. The second phase in the development of Finnish polytechnics is steadily proceeding towards its goals. The third phase of the development is coming now: we are at the edge of global labor and student markets, which means advanced network based learning environment and enhanced international cooperation. I wish all students, teachers and other personnel a successful year. Thank you very much! Kiitos!