28 :n mukaisesta lupahakemuksesta YMPÄRISTÖLUPA ELÄINSUOJAN LAAJENTAMISELLE LEHTOLAN TILALLA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA Ympäristölautakunta Puistokatu JYVÄSKYLÄ PÄÄTÖS ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta lupahakemuksesta 1 YMPÄRISTÖLUPA ELÄINSUOJAN LAAJENTAMISELLE LEHTOLAN TILALLA HAKIJA Lehtolan tilayhtymä Kappelintie Puuppola Kiinteistö ja kiinteistön haltija Palokan kylän Lehtolan tila, rek.nro 28:2 Kiinteistön haltija on Lehtolan tilayhtymä. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomainen Eläinsuoja on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin perusteella. Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 210 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrän lisääminen katsotaan olennaiseksi muutokseksi. Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Tilan naapurustossa on Lehesjärven rannalla kesämökki- ja vakituista asutusta. Alueella on vireillä Puuppola-Lintukangas osayleiskaava ja alueen asutus on lähitulevaisuudessa tiivistymässä. Hakemuksen vireilletulo ILMOITETTU TOIMINTA Hakemus on jätetty ympäristönsuojelutoimistoon Hakemusta on täydennetty ja Toiminta Tilan tuotantosuunta on emolehmätuotantoon perustuva lihankasvatus. Nykyinen pihatto on osakuivikepohjalla, jossa on 179 m 2 :n makuualue emolehmille. Pihatossa pidetään jatkossa 42 emolehmää. Pihaton yhteyteen rakennetaan n. 208 m 2 :n jaloittelualue siten, että salaojituksella, sora- ja murskerakennekerroksilla ja pintakerroksessa käytettävällä kuorikkeella ja turpeella se pysyy kuivana ja on helposti puhdistettavissa; tarhaan kertynyt lanta voidaan tarvittaessa kerätä lantalaan. Salaojitusvedet johdetaan n. 3 m 3 :n umpikaivoon. Tarhassa

2 tullaan pitämään 10 emolehmää kerrallaan. 2 Pihaton päässä on avolantala, jonka jatkoksi rakennetaan uusi pihatto. Pihattoon tulee ruokintapöytään päin syvenevä vinokuivikepohja. Lanta tyhjennetään lantalaan. Uudessa pihatossa tullaan pitämään lihanautoja ja sonnivasikoita yhteensä 60 kpl. Vanhan navetan yhteydessä olevissa entisissä laakasiiloissa on kaksi täyskuivikepohjaa (yht. 130 m 2 ). Täyskuivikepohjalla tullaan pitämään kolme emolehmää ja kolme vasikkaa. Vanha navetan yhteydessä on lietelantasäiliö, joka otetaan pois käytöstä. Vanha navetta jää kokonaan pois käytöstä tai sinne otetaan mahdollisesti hevonen. Tuleva tilanne tilalla on enintään seuraava: 1 sonni, lihanautaa 45 kpl, emolehmiä 45 kpl ja nuorkarjaa 45 kpl sekä mahdollisesti hevonen. Tuotanto Lihatuotanto enintään kg vuodessa (lihasonnit 9200 kg/v, lihahiehoja 5500 kg/v ja vanhoja lehmiä kg/v). Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Tilan tuotantosuunta on emolehmätuotantoon perustuva lihankasvatus. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen laiduntavien emolehmien ja nurmituotantoon perustuvan ruokinnan avulla. Tavoitteena on minimoida ympäristöön kohdistuvat rasitukset, koska nurmituotannossa lannan levitys ja maan muokkaus tapahtuu viljelykierron mukaisesti 3-4-vuoden välein, jolloin maan ravinteiden hyväksikäyttö on mahdollisimman tehokasta ja ravinteiden huuhtoutuminen on vähäisempää kasvipeitteisestä maasta kuin mulloksesta. Pistekuormituksen välttämiseksi laiduntavien eläinten lisäruokinta ja veden saanti on järjestetty kylmäpihattoon. Tilan toimintaa on tarkoitus tulevaisuudessa kehittää luomuviljelyn ehdot täyttäviksi, koska sen soveltuvuus emolehmätuotantoon on hyvä. Lannan kuljetus tapahtuu kaksi kertaa vuodessa (kevät/syksy) tilan uudistuksessa oleville peltolohkoille. Rehupaaleja haetaan sisäruokintakauden aikana n. kerran viikossa ja ulkoruokintakaudella tarvittaessa. Viljan kuljetus tapahtuu puintiaikana, jolloin vuoden tarve kuljetetaan tilalle viljasiiloihin. 1-2 kertaa vuodessa tilalla käy isompaa kuljetuskalustoa esim. apulanta-, valkuaisrehu-, raato- ja teuraskuljetusajoneuvoja. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle Maatalouden ympäristötuen lisätoimenpiteiden sitoumus on tällä hetkellä tehty lantalan ammoniakkipäästöjen vähentämisestä, joka toteutetaan kattamalla lantala turpeella. Tilalla on lannan levitykseen käytettävissä 63,86 hehtaaria peltoa, josta omia 17,15 ha ja vuokrapeltoja 46,71 ha. Säilörehu pyöröpaalataan n. 420 tn/vuosi ( n. 700 ppl).

3 Tilalla on 1000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 20 litraa konehallissa tiiviissä astiassa. 3 Jätehuolto Tila kuuluu järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin. Kuolleet eläimet, 1 t/vuosi, toimitetaan Honkajoelle. Muovit, 2 t/vuosi, uusiokäyttöön tilalla. Metalliromut, 500 kg/vuosi, toimitetaan Kuusakoski Oy:lle. Jäteöljyt, 40 l/vuosi; akut, 3 kpl/vuosi ja torjunta-aineet, 1 l/vuosi, säilytetään konevarastossa ja toimitetaan kunnan järjestämään ongelmajätekeräykseen. Pilaantuneet rehut, 2 t/vuosi, varastointi konehallissa tai lantalassa ja levitetään pellolle. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista Kuivalantalaan perustuva lannan varastointi asianmukaisessa lantalassa on riskitöntä. Lannan kuljetus peltolohkolle vaatii huolellisuutta. Aloitettaessa lannanlevitystä, tarkistetaan kuljetuskaluston kunto esim. traktori, lannanlevityskärry ja kuljettajan ammattitaito. Nitraattidirektiivi ja ympäristötuen ehtojen noudattaminen edellyttää tarkkuutta lannan käsittelyssä (esim. tn/ha, levitysajankohta). Laiduntavat eläimet ovat aina riski. Aitojen kunnossapidon ja eläinten jatkuvan tarkkailemisen avulla eläinten karkailuretket pyritään minimoimaan. Tilalla on aina joku isäntäväestä paikalla. Kylmäpihaton paloturvallisuus on hyvä. Omalla toiminnalla pyritään paloturvallisuusriskit minimoimaan esim. traktorit säilytetään eri tilassa kuin eläimet. Eläintautiriski on aina olemassa. Uuden pihaton rakennussuunnitelmissa on huomioitu esim. lanta-, rehu- ja eläinliikenteen toimivuuden mahdollisimman hygieenisesti. MUUT LUVAT Rakennuslautakunta on myöntänyt luvan emolehmäpihaton rakentamiselle Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on myöntänyt navettarakennuksen laajennukselle katetuksi lantavarastoksi rakennusluvan HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Kuulutus Jyväskylän maalaiskunnan ilmoitustaululla, kirjastoissa,

4 kirjastoautossa sekä erityistiedoksianto rajanaapureille Muistutukset ja mielipiteet Meeri Ivanoff toteaa muistutuksessaan mm. seuraavaa: - Kaunikkilan toiminnasta johtuen, kesällä 2003 rannassa oli vettä 20 cm, joten järvelle ei päässyt veneellä, uinnista puhumattakaan. Järven veden laatu on huono ja vedestä saa ihottumaa. - Pekka Kaunikkilan vuonna 2001 kaivamat veto-ja kuivatusojat aiheuttavat ongelmia ja liettymistä rannassa. - Melu- ja pölysaaste on sietämätön. - Kaunikkilan suunnitelmat sijoittuvat mäenrinteelle, josta on viettoja joka puolelle; valumia tulee valtaojien kautta järveen. Myös pelloilta on viettoja järveen, joten valumia tulee järveen. Hakijan vastine Saila Kaunikkila ja Arja Kaunikkila-Laurikainen, Lehtolan tilayhtymästä, eivät katso vastineessaan aiheelliseksi puuttua valtaosaan muistutuksessa esille tulleisiin kyseenalaisiin väitteisiin ja toteavat mm. seuraavaa: - Tilan pellot ovat olleet salaojitettuina lähes 30 vuotta, joten Pekka Kaunikkila ei ole kaivanut kuivatus- ja veto-ojia vuonna Lehesjärveen laskeva Punavuoren puro tuo virratessaan kilometrin matkalla maa-aineksia ja ne kasautuvat puron suulle. Puron olemassa olo on ollut Meeri Ivanoffin tiedossa ja oman rantansa kunnostamisesta huolehtii jokainen itse. - Meeri Ivanoffin kiinteistö sijaitsee Kappelintien välittömässä läheisyydessä, jossa liikenne on vilkasta ja lisääntyy kasvavan asutuksen myötä. Paikka ei ole paras mahdollinen, jos haluaa ehdotonta luonnon rauhaa. - Tilan maataloustoiminta perustuu ympäristötukiehtojen ja nitraattidirektiivin noudattamiseen. Laajaperäisen nurmituotannon avulla saadaan ravinteet kasvien käyttöön, minimoiden ympäristöriskit. Uuden pihattorakennuksen ja lantalan myötä saadaan paremmat ja ympäristöystävällisemmät olosuhteet eläimille ja ihmisille. Pieni osa koko viljelykäytössä olevista pelloista on kaltevia. Tarkastukset Tilalla on tehty tarkastus YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää Lehtolan tilayhtymälle ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan ympäristöluvan hakemuksen mukaisesti ja seuraavin ehdoin: 1. Eläinsuojan ja lantavarastojen pohjarakenteiden on oltava vesitiiviitä ja rakenteiden ja laitteiden sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja ympäristöön. Lantavarastot tyhjennetään perusteellisesti vuosittain. Rakenteiden perusteellinen tarkastus tehdään vuosittain tyhjennysten jälkeen. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, tulee

5 5 puutteet korjata välittömästi. Tarkastuksesta pidetään kirjaa, josta ilmenee tarkastuksen päivämäärä, siinä tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimet. Kirjanpito esitetään tarvittaessa ympäristölupaviranomaiselle. (YSL 43 ja 46 ) 2. Jaloittelualue perustetaan siten, ettei pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Jaloittelutarhaa koskeva tarkempi suunnitelma tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojelutoimistoon hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista. (YSL 8 ja 43 ) 3. Jaloittelualueen salaojituskaivo tyhjennetään tarpeen vaatiessa siten, ettei kaivo pääse täyttymään yli. (YSL 43 ) 4. Eläinsuojiin sijoitetaan enintään 45 emolehmää, 46 sonnia tai lihanautaa ja 45 nuorkarjaa. Lihanaudoista enintään 90 % saa olla yli 8 kuukauden ikäisiä. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. (YSL 7, 8 ja 43 ) 5. Vesistöjen (järvi, joki, puro) varsille jätetään vähintään viiden metrin vyöhyke, jolle ei levitetä orgaanisia eikä väkilannoitteita. Suositeltava suojavyöhykkeen leveys on kymmenen metriä. (YSL 43 ) 6. Hyötyjätteet, kuten paperi- ja pahvijäte sekä metalliromu toimitetaan hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi luvan saaneeseen paikkaan. (YSL 43 ja JL 6 ) 7. Ongelmajätteet, kuten lääkkeet, loisteputket, paristot, akut ja jäteöljyt säilytetään katetussa varastossa. Varaston on oltava myös tiivispohjainen, joka estää ongelmajätteen valumisen ympäristöön ja viemäriin. Ongelmajätteet toimitetaan hyväksyttyyn ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. (YSL 7, 8, 43 ja JL 4, 6, 15 ) 8. Kemikaaleja, öljyjä ja muita ympäristölle haitallisia aineita varastoidaan ja käsitellään niin, ettei niistä aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YSL 7, 8, 43 ) 9. Toiminnanharjoittajan pitää kirjaa toiminnastaan. Kirjanpito sisältää ainakin seuraavat asiat: ongelmajätteiden määrät, eläinmäärät, lantamäärät ja levitysalat, kuolleiden eläinten määrät sekä toimituspaikat ja käsittelytavat. Lisäksi kirjataan toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Kirjanpito

6 esitetään tarvittaessa ympäristölupaviranomaiselle. (YSL 46 ja JL 51 ja 52 ) Hakija ilmoittaa kunnan ympäristöviranomaiselle välittömästi sellaisista poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön tai luvan noudattamiseen. (YSA 30 ) 11. Toiminnan lopettamisesta taikka toiminnan harjoittajan vaihtumisesta ilmoitetaan viipymättä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSA 30 ) 12. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden perusteella annettujen valtioneuvoston päätösten ja asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai muuta merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta haittaa naapureille, kun toimitaan hakemuksen ja päätöksessä annettujen määräysten mukaisesti. Muu ympäristön pilaantumisen vaara on vähäinen. Ammoniakkipäästöjä ilmaan ja hajuhaittoja vähennetään kattamalla lantala turpeella. Rakenteiden tiiveyttä ja kaluston kunnossapitoa koskevat määräykset on annettu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vaatimukset perustuvat valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen rakentamistekniset ohjeet on annettu maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO-C 4, ). Jaloittelutarha tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma tulee toimittaa ympäristönsuojelutoimistoon hyväksyttäväksi. Lantavarastojen ja salaojituskaivon riittävän usein tapahtuvalla tyhjentämisellä varmistetaan käytössä olevien hyötytilavuuksien riittävyys. Lantalan pohjalle kertynyt mahdollinen lantavesi poistetaan.

7 7 Samalla rakenteet voidaan tarkistaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan varastointitiloja on hakemuksen mukaan käytettävissä 1250 m 3. Lannan varastointitilojen tilavuudet 12 kuukauden varastoimisaikaa varten lasketaan valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) liitteen 2 mukaisesti sekä nuorkarjan <8 kk osalta ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. Kuivikelanta + virtsa kuivikkeeseen imeytettynä ohjetilavuudet eläintä kohti ovat seuraavat: - emolehmä 15 m 3 - lihanauta 15 m 3 - nuorkarja <6 kk 4 m 3 - nuorkarja <8 kk 5 m 3 Entisessä laakasiilossa olevalla täyskuivikepohjalla tullaan pitämään 3 emolehmää ja 3 vasikkaa. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut, että lihanaudoista sonnivasikoiden <8 kk osuus on enintään 1/3. 42 emolehmän, 40 lihanaudan + sonnin, 5 sonnivasikan (<8 kk) ja 42 nuorkarjan (<6 kk) lannantuotanto vuoden aikana on 1438 m 3. Kun lannantuotannosta vähennetään nykyisen pihaton 80 m 3 :n kestokuivikepohjan ja emolehmien ja nuorkarjan (<6 kk) laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävän lannan (3 kk) 199,5 m 3 osuus, lantalaan varastoitavan lannan määräksi jää 1158,5 m 3. Avolantalaan kertyvä sade- ja sulamisvesimäärä on n. 50 m 3, joten lantalan tilantarve em. eläinmäärälle on 1209 m 3. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset ei ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. Lannan levityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) vaatimuksia vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille suojavyöhykkeiden suositusleveys on vähintään 10 metriä. Lannan levittämisessä noudatetaan lisäksi maatalouden ympäristötuen ehtoja. Rakenteiden tarkastamisesta ja toiminnasta pidettävästä kirjanpidosta saatavien tietojen avulla kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Jätehuollossa noudatetaan kunnallisia jätehuoltomääräyksiä. Jätteiden hallitulla käsittelyllä, varastoinnilla ja jätteiden asianmukaisiin paikkoihin toimittamisella ehkäistään niistä aiheutuva riskejä terveyteen ja ympäristöön.

8 Kemikaalien varastoinnissa on noudatettava kemikaalivalvontaviranomaisen ja paloviranomaisen antamia ohjeita. 8 Toiminnan valvontaa varten on annettu lupaehdot LUVAN VOIMASSAOLOAIKA Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan päästöjä ja niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on haettava ympäristölupa (YSL 28 ). Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi, mikäli toiminta muuttuu olennaisesti (YSL 28 ) tai viimeistään Luvan myöntänyt viranomainen voi muuttaa lupaa ympäristönsuojelulain 58 :n perusteella. YMPÄRISTÖLUPAMAKSU Tämän päätöksen ympäristölupamaksu on 689,57. Maksu perustuu Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuuston hyväksymään ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan. Maksutaulukon mukaan eläinsuojia koskevien ympäristölupahakemusten käsittelystä peritään 689,57 (ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 11 mukainen toiminta). SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 52, 5, 54, 55, 56, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 7, 16, 17, 18, 19, 30 Jätelaki (10727/93) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Jyväskylän maalaiskunnan jätehuoltomääräykset LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIETOTTAMINEN Päätöksen antopäivä Päätöksestä kuulutetaan Jyväskylän maalaiskunnan virallisella ilmoitustaululla. Päätös lähetetään tiedoksi Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan rakennustarkastustoimelle. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta (YSL96 ). Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä.

9 9