Sähkömagneettisista kentistä ja aalloista

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkömagneettisista kentistä ja aalloista"

Transkriptio

1 SIIRTOTIET 75 Siirtotien muodostaa lähettimen ja vastaanottimen välinen fyysinen yhteys Siirtotie voi olla: Johtimellinen (parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu) Johtimeton (mikroaaltolinkit, satelliittilinkit, radiotie, infrapunalinkit) Molemmissa tapauksissa tiedonsiirto tapahtuu sähkömagneettisten aaltojen avulla Digitaalisen tiedonsiirron perusteet / JPR Sähkömagneettisista kentistä ja aalloista 76 Sähkömagneettinen aalto eli sähkömagneettinen säteily koostuu sähkö- ja magneettikentistä. Aalto etenee suoraviivaisesti tyhjiössä valon nopeudella c = 3 x 10 8 m/s. Ilmassa etenemisnopeus on lähes sama kuin tyhjiössä, mutta muissa väliaineissa etenemisnopeus voi poiketa tästä paljonkin. Sinimuotoisesti vaihtelevat sähkökenttä ja magneettikenttä ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden ja kohtisuorassa myös aallon etenemissuuntaan nähden. Digitaalisen tiedonsiirron perusteet / JPR

2 Sähkömagneettinen säteily voi syntyä kun sähkövaraus kiihtyy; tämä voi aiheutua mm. suuritaajuisesta sähkövirran tai jännitteen vaihtelusta johtimissa tai muussa väliaineessa. Sähkömagneettisella aallolla sähkökenttä ja magneettikenttä ovat kohtisuorassa toisiinsa nähden ja kohtisuorassa myös aallon etenemissuuntaan nähden. Sähkömagneettisen aallon polarisaatio tarkoittaa sähkökentän E suuntaa: yllä olevassa kuvassa on kysymys vaakapolarisaatiosta*. Seuraavalla sivulla kuvatussa aallossa on pystypolarisaatio. Polarisaatiotaso voi myös kiertyä aallon edetessä; tällöin syntyy sirkulaarinen polarisaatio. (*Kuvassa on virhe/ristiriita merkinnöissä; Pitäisi olla E = sähkökenttä H = (*Kuvassa on virhe/ristiriita merkinnöissä; Pitäisi olla E = sähkökenttä, H = magneettikenttä.)

3

4 Sähkömagneettisten aaltojen spektri on jaettu dekadin suuruisiin taajuusalueisiin, joista käytetään lyhenteitä; esim VLF-alue on 3 khz - 30 khz ja UHF-alue on 300 MHz 3 GHz. Radioaalloiksi kutsutaan tavallisesti sähkömagneettisen spektrin osaa, joka on taajuuden 300 MHz alapuolella. UHF- ja SHF-alueita (300 MHz 30 GHz) kutsutaan usein mikroaaltoalueeksi; Mikroaaltoalueen alarajana pidetään tosin toisinaan myös taajuutta 1 GHz. Radioaallot poikkeavat muista sähkömagneettisen spektrin osista vain aallonpituuden ja energiakvantin suhteen. Molemmat seikat liittyvät aallon vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa. Kuvaan on merkitty myös taajuuksien tyypillisiä käyttökohteita mm. tietoliikennesovelluksissa. Taajuuksien käytöstä eri tarkoituksiin on sovittu kansainvälisesti. Kansallinen radiolainsäädäntö noudattaa kansainvälisiä sopimuksia. Elektroniikan toteuttaminen, esim. vahvistinsuunnittelu, voidaan jakaa pientaajuustekniikaksi ja suurtaajuustekniikaksi eli RF-tekniikaksi. Näitten rajana on karkeasti taajuus 1 MHz.

5 Kierretty parikaapeli perustuu kahden tai useamman suojatun kuparijohdinparin säännölliseen spiraalirakenteeseen. Säännöllinen kiertäminen vähentää kaapelin herkkyyttä elektromagneettiselle häiriölle (ylikuuluminen, ympäristön kohinan kytkeytyminen). Häiriösietoisuutta voidaan parantaa myös päällystämällä kaapeli metallipunoksella. Vaimennus parikaapelissa on selkeä taajuuden funktio. Tyypit: Suojaamaton (UTP), edullisempi, helpommin käsiteltävissä, käytetään paljon puhelinkaapelina Kaapelisuojattu (STP), koko kaapeli ympäröity suojavaipalla, suositaan dataverkoissa, koska kestää paremmin ulkoisia häiriöitä Parisuojattu (FTP), jokainen pari kaapelissa on erikseen ympäröity suojavaipalla Parikaapelia käytetään niin puhelin- kuin dataverkoissa yleisesti. Parikaapelilla voidaan välittää sekä digitaalisia että analogisia signaaleita. Puhelinverkkojen siirtojärjestelmissä analogisia signaaleita käytettäessä (ei enää paljoa käytössä) vahvistimien on oltava 5-6 km välein ja digitaalisilla signaaleilla toistinten väli on 2-4 km. Puhelinverkoissa parikaapelia käytetään myös tilaajajohtimena. Myös xdsl-yhteydet on tilaajapäässä toteutettu kuparikaapeleilla. Lähiverkoissa parikaapelilla päästään jopa yli 100 Mbps nopeuteen rajoitetulla etäisyydellä. Yleisesti mitä suurempi tiedonsiirtonopeus, sitä lyhyempi etäisyys.

6 Koaksiaalikaapeli on kuin parikaapeli, mutta johdot ovat sisäkkäin. Kaapelilla on jo luontaisesti parempi häiriönsieto. Suurimmat häiriötekijät ovat vaimennus, lämpökohina ja keskeismodulaatiokohina. Koaksiaalikaapelin taajuusvaste on selvästi parikaapelia parempi. Koaksiaalikaapelilla voidaan välittää sekä analogisia että digitaalisia signaaleita. Koaksiaalikaapelia käytetään esimerkiksi TV-jakeluverkoissa, puhelinverkkojen runkoverkoissa (nykyisin kuitu) ja lähiverkoissa (nykyisin on siirrytty paljolti parikaapeliin). Vahvistimet on yleensä sijoitettava parin km välein, toistimet 1 km välein (korkeilla siirtonopeuksilla jopa tiheämpään).

7 Optinen kuitu on µm paksuista valoa läpäisevää materiaalia (lasi, muovi, ). Kuitu koostuu ytimestä, heijastuspinnasta ja kuoresta. Ytimessä siirretään valoaallot, heijastuskerroksen tarkoituksena on pitää valo ytimessä ja kuori suojaa kuitua kosteudelta ja vaurioilta. Optiset kuidut toimivat THz alueella (infrapuna ja näkyvä valo). Kuitujen toiminta perustuu valon kokonaisheijastukseen. Kuidun etuja ovat suuri kapasiteetti (kaistanleveys, tiedonsiirtonopeus), pieni koko ja keveys (ohut kaapeli), elektromagneettinen häiriönsieto (ei impulssikohinaa tai ylikuulumista, turvallisuus), pieni i vaimeneminen i (toistinten ti t etäisyys jopa satoja kilometrejä). Optisia kuituja käytetään kolmessa eri taajuusikkunassa infrapuna-alueella johtuen niiden ominaisuuksista (850, 1300, 1550 nm. Useat toteutukset käyttävät LEDiä ja 850 nm aluetta (ei suuria datanopeuksia). Suuret datanopeudet vaativat alempien taajuusalueiden käyttöä (ja mahdollisesti laseria).

8 Kuidut voidaan jakaa monimuoto- ja yksimuotokuituihin. Monimuotokuituja on askeltaitekertoimisia ja asteittaistaitekertoimisia (gradienttikuitu). Monimuotokuiduissa valo siirtyy useiden heijastusten avulla. Ytimen halkaisija on yleensä 50 tai 62 μm. Monimuotokuidut kärsivät signaalipulssin levenemisestä eli dispersiosta johtuen useista säteiden etenemisreiteistä. Asteittaistaitekertoimisella kuidulla on paremmat dispersio-ominaisuudet kuin askeltaitekertoimisella kuidulla (kulkuaikaerot tasoittuvat, koska säteet kulkevat ulkokerroksissa nopeammin kuin ytimessä). Yksimuotokuidun ytimen halkaisija on yleensä alle 10 μm. Yksimuotokuidun dispersio-ominaisuudet ovat parhaat, koska valo pääsee etenemään kuidussa vain suoraan. Tällöin myös signaalin vaimeneminen on pienintä.

9 Parikierretty johdin (parikaapeli) Suojaamaton parikaapeli (Unshielded Twisted Pair), 100 ohm Kategoria 1 - ei suorituskykyvaatimuksia Kategoria 2 - Puhelinjärjestelmät, enintään 1 Mbps Kategoria 3 - Puhelinjärjestelmät ja lähiverkot, enintään 16 Mbps Kategoria 4 - Puhelinjärjestelmät ja lähiverkot, enintään 20 Mbps Kategoria 5 - Puhelinjärjestelmät ja lähiverkot, enintään 100 Mbps Kategoria 6 - Puhelinjärjestelmät ja lähiverkot, enintään 1 Gbps Kategoria 7 - Puhelinjärjestelmät ja lähiverkot, enintään 600 Mbps Suojattu parikaapeli (Shielded Twisted Pair), 150 ohm Kategoria 1 - IBM Token ring 4/16 Mbps Kategoria 9 - IBM Token ring 4/16 Mbps

10 Johtimettomien siirtoteiden jako (käyttökohteita, esimerkkejä) Mikroaaltolinkit (suunnattu kommunikointi: kiinteät radioyhteydet) Satelliittilinkit (satelliittitiedonsiirto: kiinteät radioyhteydet, mm. mannerten välinen puhelinliikenne / satelliittitv = broadcasting) Radiotie (suuntaamaton kommunikointi: yleiset radio&tv = broadcasting / yl. matkapuhelinverkot;mobiilit! / erillisverkot, esim VIRVE) Infrapuna (lyhyen matkan point-to-point) Lyhyen kantaman radiotie (WLAN, Bluetooth, RFID, )

11 Vapaassa tilassa signaali etenee radiotaajuisena säteilynä. Radioaallon eteneminen ilmakehässä riippuu taajuudesta (ks. taulukko yllä). Radioaallon etenemiseen vaikuttavat troposfäärin, ionosfäärin ja maaston ominaisuudet. Radioaallon eteneminen on melko monimutkaista näiden vaikuttavien tekijöiden vaikutuksesta. Ilmakehän alin kerros on troposfääri, se on kerros, missä sääilmiöt tapahtuvat. Troposfääri ulottuu navoilla noin 9 km:n ja päiväntasaajalla lähes noin 17 km:n korkeuteen. Troposfääri kerros on homogeeninen ja on jatkuvasti muuttuvassa tilassa. Radioaaltojen etenemiseen paikasta toiseen vaikuttavat lämpötila, paine, kosteus, sade jne. Aalto vaimenee, siroaa ja kaartuu sekä voi heijastua saapuessaan troposfääriin. Kun signaali vastaanotetaan, vastaanotetun signaalin amplitudi ja vaihe voivat vaihdella satunnaisesti monitie-etenemisen vuoksi. Myös signaalin polarisaatio saattaa muuttua ja ilmakehä voi aiheuttaa kohinaa. Ilmakehän seuraavana kerroksena on ionosfääri, joka ulottuu noin 60 km:stä 100 km:iin. Ionosfäärissä on auringon ultravioletti- ja hiukkassäteilyn ionisoimaa plasmaa eli vapaita elektroneita ja ioneja. Ionosfääriä radioaalto ei pääse läpäisemään sen tilasta riippuvan rajataajuuden ( n.10 MHz ) alapuolella ja näin ollen se vain heijastuu siitä Diffraktiota, sirontaa ja heijastuksia radioaalloille aiheuttavat maaston erilaiset kohteet ja rakennukset. Matalilla taajuuksilla pintaa pitkin etenevien aaltojen vaimennus riippuu paljolti maanpinnan sähköisistä ominaisuuksista.

12

13 Radioyhteyksissä käytetyt tärkeimmät etenemismekanismit (alenevan taajuuden mukaisessa järjestyksessä j ä) ): 1. Eteneminen näköyhteysreittiä pitkin. Muistuttaa lähinnä likimäärin vapaan tilan etenemistä. Aallon kaartumisen takia radiohorisontti on geometristä horisonttia kauempana. UHF-, SHF- ja EHF- alueilla tämä on tärkein etenemismekanismi. Sateen ja ilmakehän kaasujen aiheuttama vaimennus rajoittaa yhteydet lyhyiksi millimetriaaltoalueella ja infrapuna-alueella. 2. Eteneminen ilmakehän homogeenisuuksista tapahtuvan sironnan avulla. Esitellyn mekanismin taajuusalue on noin 0,3-10 GHz. 3. Eteneminen ionosfäärin kautta. Ionosfäärin kautta radioaalto voi heijastua alle 30 MHz:n taajuuksilla. Uudelleen heijastumalla maanpinnasta on ympäri maapallon eteneminen mahdollista. 4. Eteneminen maanpinta-aaltona. Vaimennus kasvaa nopeasti taajuuden kasvaessa maanpinta-aallolla. Tämän vuoksi eteneminen rajoittuu noin alle 10 MHz:n taajuuksille.

14 Radiolinkki käyttää signaalin siirtoon voimakkaasti suunnattuja radioaaltoja Lautas- tai torviantennit => hyvin kapea antennikeila Televerkon runkoyhteyksillä, tukiasemayhteyksillä ja televisiokuvan siirrossa lähetysasemille Digitaaliset SDH-linkit käyttävät FSK- tai PSK-modulointia Mikroaallot => näköyhteys lähetys- ja vastaanottoantennin välillä Lähetystehot 0,1 1W Yleisiä taajuuksia 15, 18, 23, 26, 28, 38, 53 ja 58 GHz Maksimipituus km yhdellä hypyllä (2 GHz), suurempitaajuuksisilla lyhemmät etäisyydet Tarvitaan yksi radiokanava molempiin suuntiin Lyhyillä etäisyyksillä käytetty paljon minilinkkejä (pienet antennit, radio-osa mastossa)

15 Antennit 90 Antenneilla lähetetään ja vastaanotetaan radioaaltoja. Lähetysleho pyritään saamaan antennilla mahdollisimman tehokkaasti radiotielle tai radiotieltä vastaanottimeen. Antenneja tarvitaan lähes kaikissa radiotekniikan sovelluksissa. Radiotaajuuksien käytön voimakas kasvu asettaa antenneille yhä tiukempia vaatimuksia. Antennien rakenne vaihtelee suuresti riippuen mm. taajuudesta ja käyttötarkoituksesta. Digitaalisen tiedonsiirron perusteet / JPR Säteilyn syntyminen antennissa 91 Digitaalisen tiedonsiirron perusteet / JPR

16 Antennien ominaisuuksia 92 Antennin säteilyominaisuudet säteilyresistanssi (syötetyn tehon muuttuminen säteilyksi) säteilykuvion muoto eli suuntakuvio suuntaavuus, sieppauspinta, etutakasuhde, antennin vahvistus (säteilyteho tiettyyn suuntaan vs. isotrooppinen) vaihekuvio, polarisaatio, Antennin piiriominaisuudet syöttöimpedanssi, kaistanleveys säteilyhyötysuhde Antennin muut ominaisuudet mekaaniset, koko, paino ulkonäkö, hinta,... Digitaalisen tiedonsiirron perusteet / JPR Suuntakuvio 93 Digitaalisen tiedonsiirron perusteet / JPR

17 Esim. dipoliantennin suuntakuvio 94 Digitaalisen tiedonsiirron perusteet / JPR Antennityyppejä 95 Virtaelementti- eli johdinsäteilijät virta-alkiot alkiot antennin metallijohtimessa saavat aikaan säteilyn esim. dipoli, monopoli, yagi, silmukka, pitkälanka,... Apertuuri- eli pintasäteilijät antennin pinta-alkiossa olevat kentät saavat aikaan säteilyn pinta-alkio voi olla johdetta tai eristettä esim. torviantenni, paraboloidiheijastinantenni, mikroliuska, rako, Antenniryhmät kahden tai useamman antennin muodostamia esim. suurempi vahvistus, säädettävä suuntakuvio, säädettävä taajuuskaista, Digitaalisen tiedonsiirron perusteet / JPR

18 EMI, EMC, Sähkömagneettinen yhteensopivuus 96 Sähkö- / elektroniikkasovellusten määrän kiihtyvä kasvu Erilaisten laitteiden integroituminen; esim. auton elektroniset toiminnot Signaalien nopeuksien kasvu suurtaajuiset häiriöt EMI = Electromagnetic Interference EMC = Electromagnetic Compatibility EMC direktiivi rajat laitteiden häiritsevyydelle ja häiriytyvyydelle kotitalous-, toimisto-, teollisuusympäristöt tietoliikennelaitteet EMC-testaus Digitaalisen tiedonsiirron perusteet / JPR

SIIRTOTIET JA ANTENNIT

SIIRTOTIET JA ANTENNIT SIIRTOTIET JA ANTENNIT 1. Langallinen ja langaton tiedonsiirto 2. Sähkömagneettisista kentistä ja aalloista 3. Johtimelliset siirtotiet 4. Johtimettomat siirtotiet: Radioaallot ja niiden eteneminen 5.

Lisätiedot

Antennit. Säteilyn syntyminen antennissa

Antennit. Säteilyn syntyminen antennissa Antennit Antenneilla lähetetään ja vastaanotetaan radioaaltoja. Lähetysleho pyritään saamaan antennilla mahdollisimman tehokkaasti radiotielle tai radiotieltä vastaanottimeen. Antenneja tarvitaan lahes

Lisätiedot

Siirtotiet (Siirtomedia)

Siirtotiet (Siirtomedia) CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet (Siirtomedia) 1 Yleistä siirtoteistä Käydään läpi fyysiset ominaisuudet, sovelluskohteet ja pääpiirteet siirron kannalta Siirtotiet, joilla tietoa

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

RF-tekniikan perusteet BL50A0300 RF-tekniikan perusteet BL50A0300 5. Luento 30.9.2013 Antennit Radioaaltojen eteneminen DI Juho Tyster Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei

Lisätiedot

Parikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat

Parikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat Siirtomedia Ohjattu siirto; kaapelisiirto parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu siirtomerdian ominaisuudet tärkeitä Ohjaamaton siirto; langaton siirto ilma tai tyhjiö: radio, infrapuna, valo lähetin/vastaanottimen

Lisätiedot

CT30A2600 Langaton tietoliikenne Luento 3 Signaalien eteneminen

CT30A2600 Langaton tietoliikenne Luento 3 Signaalien eteneminen CT30A2600 Langaton tietoliikenne Luento 3 Signaalien eteneminen Professori Jari Porras 1 Luennon aiheet Radiotaajuudet ja niiden käyttö Radioaaltojen eteneminen Tärkeimmät etenemismekanismit Radioaaltojen

Lisätiedot

Siirtotiet (Siirtomedia)

Siirtotiet (Siirtomedia) CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet (Siirtomedia) 1 Yleistä siirtoteistä Käydään läpi fyysiset ominaisuudet, sovelluskohteet ja pääpiirteet siirron kannalta Siirtotiet, joilla tietoa

Lisätiedot

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Siirtoaika Linkkien määrän vaikutus 1 2 3 4 Reitittimet 1 2 3 4 Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika Sanoman

Lisätiedot

Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia)

Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia) CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia) 1 The Electromagnetic Spectrum The electromagnetic spectrum and its uses for communication. 2 Johtimettomat siirtotiet Signaali

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 11.11.2014 Juha, OH2EAN 1 / 42 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 42 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 10.11.2015 Otto, OH2EMQ 1 / 44 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 44 Siirtojohto Mikä

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2.

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. Luennon aiheet Kertausta OSI malli OSI mallin 1. kerros (fyysinen kerros) Siirtotiet: kuparikaapeli, valokuitu, radiolinkit

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 Siirtotiet. OSI-kerrokset 1 ja 2. Timo Smura 30.01.2008 Luennon aiheet Kertausta Verkkojen kerrosmalli: OSI Fyysinen kerros (OSI-mallin 1. kerros) Siirtotiet:

Lisätiedot

Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille

Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tiedote 1 (5) Dnro: Kalle Pikkarainen 9.10.2014 1153/809/2014 Taajuusvalvonta 24.2.2015 Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tuulivoimapuisto on laaja rakennushanke, jolla voi olla vähäisiä vaikutuksia

Lisätiedot

Antenni ja säteilykuvio

Antenni ja säteilykuvio POHDIN projekti Antenni ja säteilykuvio Nykyaikana sekä tietoliikennekulttuuri että ylipäätään koko infrastruktuuri perustuvat hyvin voimallisesti sähkömagneettiseen säteilyyn ja antenneihin. Kun tarkastellaan

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC

Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC Radioaaltojen eteneminen Marjo Yli-Paavola, OH3HOC 26.10.2010 Radioaaltojen etenemistavat Eteneminen ionosfäärissä Eteneminen troposfäärissä Pinta-aalto Erikoisemmat etenemismuodot Yleisesti eteneminen

Lisätiedot

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan! Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia FDM (frequency-division

Lisätiedot

Heijastuminen ionosfääristä

Heijastuminen ionosfääristä Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt

Lisätiedot

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m 1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan

Lisätiedot

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

Parikaapelit CATx / RJ45

Parikaapelit CATx / RJ45 Parikaapelit CATx / RJ45 Parikaapeli on yleinen kaapelityyppi, jossa käytetään toistensa ympäri kierrettyjä johdinpareja häiriöiden vähentämiseksi. Parien kierto on tyypillisesti kolme kierrosta tuumalla.

Lisätiedot

Kuva 1. Valon polarisoituminen. P = polarisaattori, A = analysaattori (kierrettävä).

Kuva 1. Valon polarisoituminen. P = polarisaattori, A = analysaattori (kierrettävä). P O L A R I S A A T I O VALON POLARISAATIO = ilmiö, jossa valon sähkökentän värähtelyt tapahtuvat vain yhdessä tasossa (= polarisaatiotasossa) kohtisuorasti etenemissuuntaa vastaan Kuva 1. Valon polarisoituminen.

Lisätiedot

Antennit ja syöttöjohdot

Antennit ja syöttöjohdot Antennit ja syöttöjohdot http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf Siirtojohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen. 1S1E ietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki adioyhteys: ehtävien ratkaisuja 1. Langatonta laajakaistaa tarjoavan 3.5 GHz:n taajuudella toimivan WiMAX-verkon tukiaseman lähettimen lähetysteho

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0300

RF-tekniikan perusteet BL50A0300 RF-tekniikan perusteet BL50A0300 1. Luento 26.8.2013 Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto DI Juho Tyster Opetusjärjestelyt Luentoja 14h, laskuharjoituksia 14h, 1.periodi Luennot ja harjoitukset

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ TIETOKONEOHJATTU ANTENNIMITTAUSJÄRJESTELMÄ

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ TIETOKONEOHJATTU ANTENNIMITTAUSJÄRJESTELMÄ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ TIETOKONEOHJATTU ANTENNIMITTAUSJÄRJESTELMÄ Työn tekijä: Soile Sallinen Työn valvoja: Antti Koivumäki Työn ohjaaja: Antti

Lisätiedot

Antennit ja. syöttöjohdot. http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY

Antennit ja. syöttöjohdot. http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Antennit ja http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf syöttöjohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf

Lisätiedot

OPTISET KUIDUT. KEMIA JA YMPÄRISTÖ Jesse Peurala ja Reijo Tolonen 0401422 ja 0501128 TP05S, ryhmä C

OPTISET KUIDUT. KEMIA JA YMPÄRISTÖ Jesse Peurala ja Reijo Tolonen 0401422 ja 0501128 TP05S, ryhmä C OPTISET KUIDUT KEMIA JA YMPÄRISTÖ Jesse Peurala ja Reijo Tolonen 0401422 ja 0501128 TP05S, ryhmä C SISÄLLYS SISÄLLYS...2 1 Johdanto...1 2 Valon taittuminen...1 3 Optisten kuitujen lasi ja kuidun rakenne...2

Lisätiedot

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

Radiotekniikan perusteet BL50A0301 Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

Valon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen

Valon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen Valon luonne ja eteneminen Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen 1 Valonlähteitä Perimmiltään valon lähteenä toimii kiihtyvässä liikkeessä olevat sähkövaraukset Kaikki

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2012

Radioamatöörikurssi 2012 Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.

Lisätiedot

Mustalamminmäen tuulivoimahanke, Karstula

Mustalamminmäen tuulivoimahanke, Karstula S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A GREENWATT MUSTALAMMINMÄKI OY AB Mustalamminmäen tuulivoimahanke, Karstula FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25023 Digitan tv- ja radiolähetysten 1 (9) Vadbäck Hans

Lisätiedot

Häiriöt kaukokentässä

Häiriöt kaukokentässä Häiriöt kaukokentässä eli kun ollaan kaukana antennista Tavoitteet Tuntee keskeiset periaatteet radioteitse tapahtuvan häiriön kytkeytymiseen ja suojaukseen Tunnistaa kauko- ja lähikentän sähkömagneettisessa

Lisätiedot

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT LUENTO 4 HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT HAVAINTOJA ELÄVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ HYVÄ HÄIRIÖSUOJAUS ON HARVOIN HALPA JÄRJESTELMÄSSÄ ON PAREMPI ESTÄÄ HÄIRIÖIDEN SYNTYMINEN KUIN

Lisätiedot

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita Virtuaalipiirin muunnostaulukko Sisääntulo tuleva VC lähtevä VC ulosmeno 1 12 34 3 1 97 56 2 2 42 101 3 2 10 78 1 3 12 65 2 piiríkytkentäiset FDM TDM Teleliikenneverkot Taulukkoa päivitettävä aina kun

Lisätiedot

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015) Henrik Wallén Luentoviiko 12 / versio 1. joulukuuta 2015 Antennit (Ulaby 9.1 9.6, 9.9) Hertzin dipoli Kaukokenttä Säteilykuvio ja suuntaavuus Antennin vahvistus ja

Lisätiedot

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit.

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit. Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit circuit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia

Lisätiedot

Kanavointi (multiplexing)

Kanavointi (multiplexing) Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit circuit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia

Lisätiedot

AALTOLIIKEOPPIA FYSIIKASSA

AALTOLIIKEOPPIA FYSIIKASSA 1 AALTOLIIKEOPPIA FYSIIKASSA Miten aallot käyttäytyvät väliaineissa & esteissä? Mitä ovat Maxwellin yhtälöt? HUYGENSIN PERIAATE 2 Aaltoa voidaan pitää jokaisesta aallon jo läpäisemästä väliaineen pisteestä

Lisätiedot

Kulmaheijastinantenni

Kulmaheijastinantenni Kulmaheijastinantenni Asettamalla syö ttö an ten n i jo h d elev yjen k u lmaan k u v an 5-4 2 mu k aisesti, saad aan n o stettu a v ah v istu sta 1 0-1 2 d B p u o liaalto d ip o lin taso sta. S en an

Lisätiedot

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen Radioamatöörikurssi PRK OH2TI Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen 2.11.2011 Teemu, OH2FXN 1 / 44 Häiriöt Radioamatööri on vastuussa aiheuttamistaan häiriöistä. Kaikissa häiriötapauksissa amatööri

Lisätiedot

Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling

Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling EMC Sähkömagneettinen kytkeytyminen EMC - Kytkeytymistavat ElectroMagnetic environment (Noise sources) Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) Conductors Capacitive Inductive Wave propagation

Lisätiedot

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) 57 66 GHz:llä 1 (4) TAAJUUSJAKOTAULUKKO 1. Induktiiviset laitteet Induktiivisten laitteiden toiminta ei perustu vapaasti eteneviin radioaaltoihin, vaan tiedonsiirtoon reaktiivisen magneettikentän tai sähkökentän välityksellä.

Lisätiedot

HF-TAAJUUSALUEEN ANTENNITEKNIIKKA

HF-TAAJUUSALUEEN ANTENNITEKNIIKKA HF-TAAJUUSALUEEN ANTENNITEKNIIKKA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Tietotekniikka Riihimäki, syksy 2018 Mikko Lanne TIIVISTELMÄ RIIHIMÄKI Tietotekniikka Tekijä Mikko Lanne Vuosi 2018 Työn nimi HF-taajuusalueen

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Passiivista toistinantennia voidaan käyttää myös esimerkiksi WLAN-verkon laajentamiseen toiseen kerrokseen tai kantaman kasvattamiseen ulkona.

Passiivista toistinantennia voidaan käyttää myös esimerkiksi WLAN-verkon laajentamiseen toiseen kerrokseen tai kantaman kasvattamiseen ulkona. 1 (7) Passiivinen toistinantenni Passiivista toistinantennia tarvitaan, jos signaali ei kykene läpäisemään rakennuksen seiniä, ikkunoissa on heijastava metallipinnoite, tukiasema on viereisen rakennuksen

Lisätiedot

Tuotesivu Lisäyspaketti HD #302

Tuotesivu Lisäyspaketti HD #302 Tuotesivu Lisäyspaketti HD #302 Ammattiliikkeen suunnittelema TV-antennipaketti, jolla lisäät HD-teräväpiirtokanavat omakotitalon tai kesämökin antennijärjestelmään. Tuotepakkauksen sisältö: 1 kpl VHF

Lisätiedot

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

)\\VLQHQNHUURV Lähiverkot / Markus Peuhkuri 1

)\\VLQHQNHUURV Lähiverkot / Markus Peuhkuri 1 6/lKLYHUNRW )\\VLQHQNHUURV 1996 Lähiverkot / Markus Peuhkuri 1 /XHQQRQDLKHHW X Kaapelityypit X Standardeja X Koodaus siirtotielle .DDSHOLW\\SLW X parikaapeli suojattu suojaamaton parikierteen nousu ja

Lisätiedot

Antennin impedanssi. Z A = R A + jx A, (7 2 ) jossa R A on sy öttöresistanssi ja X A sy öttöreak tanssi. 6. maaliskuuta 2008

Antennin impedanssi. Z A = R A + jx A, (7 2 ) jossa R A on sy öttöresistanssi ja X A sy öttöreak tanssi. 6. maaliskuuta 2008 Antennin impedanssi Antennin sy ö ttö impedanssi on se impedanssi, jolla antenni näk y y sen sy öttöpisteisiin. S y öttöimpedanssiin v aik u ttav at k aik k i antennin läh istöllä olev at rak enteet ja

Lisätiedot

JOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN

JOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN 1 JOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN Mitä keinoja on siirron toteuttamiseksi? Miten tähän on päädytty ja mikä on tulevaisuus? JOHDANTO 2 Modernin yhteiskunnan toiminta perustuu informaation tuottamiseen,

Lisätiedot

IFF-OMATUNNISTUSJÄRJESTELMÄ OSANA ILMATORJUNNAN ILMATILANNEKUVAN LUOMISPROSESSIA

IFF-OMATUNNISTUSJÄRJESTELMÄ OSANA ILMATORJUNNAN ILMATILANNEKUVAN LUOMISPROSESSIA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU IFF-OMATUNNISTUSJÄRJESTELMÄ OSANA ILMATORJUNNAN ILMATILANNEKUVAN LUOMISPROSESSIA Pro Gradu Kadetti Valtteri Kuusisto Kadettikurssi 90 Ilmatorjuntalinja Maaliskuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Suunta-antennin valinta

Suunta-antennin valinta Lähtötiedot Ennen antennin valintaa selvitettävä seuraavat asiat: Tukiaseman sijainti ja etäisyys Millä taajuuskaistalla 4G data liikkuu (800, 1 800, 2 100, 2 600 MHz) Maasto- ja rakennusesteet Antennin

Lisätiedot

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Siirtoaika Linkkien määrän vaikutus 1 2 3 4 Reitittimet 1 2 3 4 Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika Sanoman

Lisätiedot

Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator

Seminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator S-38.310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Seminaariesitelmä Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator Teemu Karhima 12.8.2002 Koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta:

Lisätiedot

Polarisaatio. Timo Lehtola. 26. tammikuuta 2009

Polarisaatio. Timo Lehtola. 26. tammikuuta 2009 Polarisaatio Timo Lehtola 26. tammikuuta 2009 1 Johdanto Lineaarinen, ympyrä, elliptinen Kahtaistaittuvuus Nicol, metalliverkko Aaltolevyt 2 45 Polarisaatio 3 Lineaarinen polarisaatio y Sähkökentän vaihtelu

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan

Lisätiedot

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien 2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät

Lisätiedot

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus värähtelytiheyden. 1 Funktiot ja aallot Aiemmin käsiteltiin funktioita ja miten niiden avulla voidaan kuvata fysiikan

Lisätiedot

Desibeli. Desibeliasteikko. Desibelilaskentaa. Desibeliyksiköitä. Peukalosääntöjä. Desibeli Siirtojohdot, SWR Antennien ominaisuuksia

Desibeli. Desibeliasteikko. Desibelilaskentaa. Desibeliyksiköitä. Peukalosääntöjä. Desibeli Siirtojohdot, SWR Antennien ominaisuuksia Desibeli Siirtojohdot, SWR Antennien ominaisuuksia Desibeli Tiiti Kellomäki, OH3HNY Yleisiä antenneja Desibeliasteikko Kaikki piirit vahvistavat tai vaimentavat tehoa. A = P o /P i = 100000 B = P o /P

Lisätiedot

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Teksti: Tommi Alanko ja Maila Hietanen Kuvat: Tommi Alanko ja Patrick von Nandelstadh TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Uudet teknologiat

Lisätiedot

Lisäosa 1: Verkkojen yleiset perusteet

Lisäosa 1: Verkkojen yleiset perusteet Lisäosa 1: Verkkojen yleiset perusteet Radioaaltojen perusteoriaa Eroja langattomien ja langallisten järjestelmien välillä Radioaallot sähkömagneettisen spektrin osana Radiotaajuuksien käytön säätely Radiotaajuusalueiden

Lisätiedot

Desibeli. OH3TR radioamatöörikurssi 2009 OH3HNY 1. Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia.

Desibeli. OH3TR radioamatöörikurssi 2009 OH3HNY 1. Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia. Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia Desibeli Tiiti Kellomäki, Yleisiä antenneja Desibeliasteikko Desibelilaskentaa Kaikki piirit vahvistavat tai vaimentavat tehoa. A = P o /P

Lisätiedot

EMC Säteilevä häiriö

EMC Säteilevä häiriö EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä

Lisätiedot

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin TkT Mikko Kuisma LUT EMC Sähkömagneettinen yhteensopivuus (electromagnetic compatibility) tarkoittaa laitteen tai järjestelmän kykyä toimia sähkömagneettisessa ympäristössä

Lisätiedot

Virtuaalipiirin muunnostaulukko

Virtuaalipiirin muunnostaulukko Virtuaalipiirin muunnostaulukko Sisääntulo tuleva VC lähtevä VC ulosmeno 1 12 34 3 1 97 56 2 2 42 101 3 2 10 78 1 3 12 65 2 Taulukkoa päivitettävä aina kun uusi yhteys on muodostettu tai vanha purettu!

Lisätiedot

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne 4 Optiikka 4.1 Valon luonne 1 Valo on etenevää aaltoliikettä, joka syntyy sähkökentän ja magneettikentän yhteisvaikutuksesta. Jos sähkömagneettinen aalto (valoaalto) liikkuu x-akselin suuntaan, värähtelee

Lisätiedot

Virtuaalipiirin muunnostaulukko

Virtuaalipiirin muunnostaulukko Virtuaalipiirin muunnostaulukko Sisääntulo tuleva VC lähtevä VC ulosmeno 1 12 34 3 1 97 56 2 2 42 101 3 2 10 78 1 3 12 65 2 Taulukkoa päivitettävä aina kun uusi yhteys on muodostettu tai vanha purettu!

Lisätiedot

Pietsoelementtien sovelluksia

Pietsoelementtien sovelluksia Pietsoelementtien sovelluksia S-108.2010 Elektroniset mittaukset Luento 20.2.2006 Maija Ojanen Taustaa Pietsosähköisen ilmiön havaitsivat Jacques ja Pierre Curie 1880 Mekaaninen voima aiheuttaa varauksen

Lisätiedot

RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT

RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT 1 RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT Millaisia stokastisia ilmiöitä kanavassa tapahtuu? ONGELMAT: MONITIE-ETENEMINEN & KOHINA 2 Monitie-eteneminen aiheuttaa destruktiivista interferenssia eri reittejä edenneiden

Lisätiedot

Ulkoisen antennin hyödyt mobiililaajakaistassa

Ulkoisen antennin hyödyt mobiililaajakaistassa Taneli Lepistö Ulkoisen antennin hyödyt mobiililaajakaistassa Opinnäytetyö Kevät 2015 SeAMK Tekniikka Tietotekniikan tutkinto-ohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:

Lisätiedot

Infrapunaspektroskopia

Infrapunaspektroskopia ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista

Lisätiedot

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds

Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) Täm ä olettaa, että D = 4π λ 2 S a E a ds 2. (2 40 ) S a E a 2 ds Pääkeila aukon tasoa koh tisuoraan suuntaan

Lisätiedot

Tiedonkeruu ja analysointi

Tiedonkeruu ja analysointi Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala 30.9.2015 ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat

Lisätiedot

Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Päivitetty 3/2015. Matti Pulkkanen

Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Päivitetty 3/2015. Matti Pulkkanen Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen Tärkeimmät toimittajamme: Sisäpeitto antennit: kaapelit: bedea Passion in high frequency Ongelma: GSM-signaali ei kanna rakennuksen sisään heikko kentänvoimakkuus

Lisätiedot

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta www.sant.fi Antenniasennukset kiinteistössä Sisältö: Määräys 65 A asettaa vaatimuksia antennien ja verkkojen

Lisätiedot

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1 1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja

Lisätiedot

Helix-antenni Helix-antenni (kierukka-antenni) saadaan, kun johdin kierretään heliksille (kuv a 6-9 ). A ntennin koosta riip p uen helix v oi toim ia

Helix-antenni Helix-antenni (kierukka-antenni) saadaan, kun johdin kierretään heliksille (kuv a 6-9 ). A ntennin koosta riip p uen helix v oi toim ia Helix-antenni Helix-antenni (kierukka-antenni) saadaan, kun johdin kierretään heliksille (kuv a 6-9 ). A ntennin koosta riip p uen helix v oi toim ia kahdessa eri m oodissa: norm aalim oodi ja aksiaalim

Lisätiedot

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne 4 Optiikka 4.1 Valon luonne 1 Valo on etenevää aaltoliikettä, joka syntyy sähkökentän ja magneettikentän yhteisvaikutuksesta. Jos sähkömagneettinen aalto (valoaalto) liikkuu x-akselin suuntaan, värähtelee

Lisätiedot

SATELCOM OY DI Leif Saarela. Esiselvitys

SATELCOM OY DI Leif Saarela. Esiselvitys SATELCOM OY DI Leif Saarela Esiselvitys Tuulivoimapuiston televisiovastaanotolle mahdollisesti aiheutuvien häiriöiden minimointi Salo-Ylikoski-alueella 27.4.2017 Selvitystyö Ilmatar Kauhava Oy Tuuliveikot

Lisätiedot

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Esimerkki: Kun halutaan suojautua sähkömagneettisia

Lisätiedot

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän

Lisätiedot

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 Koaksiaalikaapeli Paksu ethernet, 10Base5 o Noin 10mm paksu kaapeli o Tyyppimerkintä RG-8 o Maksimipituus 500m Ohut ethernet, 10Base2 o Noin 6 mm paksu kaapeli o Tyyppimerkintä

Lisätiedot

Logiikan rakenteen lisäksi kaikilla ohjelmoitavilla logiikoilla on myös muita yhteisiä piirteitä.

Logiikan rakenteen lisäksi kaikilla ohjelmoitavilla logiikoilla on myös muita yhteisiä piirteitä. Automaatio KYTKENTÄ INFORMAATIOTA 1 KOHTA1: KERRATTAVA MATERIAALISSA OLEVA SIEMENS SIMATIC S7CPU212 TUNNISSA TUTUKSI MONISTE ERITYISESTI LOGIIGAN TULO JA LÄHTÖ LIITTIMIEN JA LIITÄNTÖJEN OSALTA TÄSSÄ TULEE

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2017

Radioamatöörikurssi 2017 Radioamatöörikurssi 2017 Polyteknikkojen Radiokerho Luento 4: Modulaatiot 9.11.2017 Otto Mangs, OH2EMQ, oh2emq@sral.fi 1 / 29 Illan aiheet 1.Signaaleista yleisesti 2.Analogiset modulaatiot 3.Digitaalinen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI. Mekaanisiin antenneihin perustuvat radioyhteydet

TIIVISTELMÄRAPORTTI. Mekaanisiin antenneihin perustuvat radioyhteydet 2018 / 2500M-0097 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-663-047-5 TIIVISTELMÄRAPORTTI Mekaanisiin antenneihin perustuvat radioyhteydet Tommi Dufva Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tietotie

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET

LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/2 1 TYÖN KUVAUS Työssä tutustutaan antennien ominaisuuksiin rakentamalla ja mittaamalla

Lisätiedot

FTR960 RADIODATATOISTIN

FTR960 RADIODATATOISTIN Käyttöohje 26.9.2007 V 1.1 RADIODATATOISTIN Nokeval YLEISKUVAUS on toistin Nokevalin MTR- FTR- ja KMR-sarjan radiolähettimille. Se lähettää edelleen vastaanottamansa paketit, joten käyttämällä toistimia

Lisätiedot

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Johdatus radiotekniikkaan Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Sisältö Johdanto radiotekniikkaan Epälineaarisuuden hyödyntäminen RFIDssä Esimerkkejä radiotekniikan tutkimuksesta Radiotieteen ja tekniikan

Lisätiedot

Antennit ja syöttöjohdot. OH3NE:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY

Antennit ja syöttöjohdot. OH3NE:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Antennit ja syöttöjohdot OH3NE:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Desibeli Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia Yleisiä antenneja Aallonpituus Aallonpituus = valon

Lisätiedot