Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia)
|
|
- Ville Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet - johtimeton (Siirtomedia) 1
2 The Electromagnetic Spectrum The electromagnetic spectrum and its uses for communication. 2
3 Johtimettomat siirtotiet Signaali etenee ilmassa (tai muussa väliaineessa) antennien välityksellä Jako Suunnattu (directional) Suuntaamaton (omnidirectional) ympärisäteilevä Suunnatussa antennien oltava tarkasti toisiaan kohden Suuntaamattomassa kommunikoinnissa aallot etenevät kaikkiin suuntiin 3
4 Tärkeimmät etenemismekanismit 1. Eteneminen näköyhteysreittiä pitkin (line-of-sight propagation) Aallon kaartumisen takia radiohorisontti on geometristä horisonttia kauempana Tärkein etenemismekanismi UHF-, SHF- ja EHF- alueilla (n. 30 MHz GHz) Yli 30 MHz taajuudet eivät heijastu ionosfääristä Kommunikointi satelliittien kanssa Kurssilla käsiteltävien tekniikoiden käyttämä etenemistapa 4
5 Tärkeimmät etenemismekanismit 2. Eteneminen ilmakehän heterogeenisuuksista tapahtuvan sironnan (scattering) avulla Taajuusalue on noin 0,3-10 GHz 5
6 Tärkeimmät etenemismekanismit 3. Eteneminen ionosfäärin kautta (sky wave propagation) Radioaalto voi heijastua ionosfäärin kautta alle 30 MHz:n taajuuksilla Heijastuminen johtuu aaltojen taittumisesta (refraction) Uudelleen heijastumalla maanpinnasta on ympäri maapallon eteneminen mahdollista 6
7 Tärkeimmät etenemismekanismit 4. Eteneminen maanpinta-aaltona (ground wave propagation) Radioaalto seuraa maan pintaa Vaimennus kasvaa nopeasti taajuuden kasvaessa, tämän vuoksi eteneminen rajoittuu muutaman MHz:n taajuuksille 7
8 Optinen- ja radio-näköyhteys Maan kaarevuus asettaa ehdottoman maksimin näköyhteydelle maan pinnalla kommunikoitaessa (horisontti) Optiselle näköyhteydelle, jossa antenni on korkeudella h, on maksimi näköyhteys d kilometreinä: d = 3, 57 h 8
9 Johtimettomat siirtotiet Kolme perustaajuusaluetta: 30 MHz - 1 GHz - käytetään ympärisäteilevissä sovelluksissa (radioaallot) 1-40 GHz mikroaallot - käytetään erittäin tarkasti suunnatuissa antenneissa 300 GHz THz infrapuna-alue - käytetään esim. toimistoympäristöissä yhden huoneen sisällä point-to-point kommunikointiin 9
10 Antennas transmission antenna radiated into surrounding environment converted to electromagnetic energy by antenna radio frequency energy from transmitter reception antenna fed to receiver converted to radio frequency electrical energy electromagnetic energy impinging on antenna electrical conductors used to radiate or collect electromagnetic energy same antenna is often used for both purposes
11 Radiation Pattern power radiated in all directions does not perform equally well in all directions as seen in a radiation pattern diagram an isotropic antenna is a point in space that radiates power in all directions equally with a spherical radiation pattern
12 Antennit Erilaisia antennityyppejä Ympärisäteilevä Eri tavoin suuntaavat antennit Sektoriantennit Satelliittiantenni On myös hyvä muistaa, että antennien suuntakuviot ovat kolmiulotteisia 12
13 Antennit Ympärisäteilevä 13
14 Antennien suuntakuviot a) Yksinkertainen dipoliantenni b) Torviantenni 14
15 Antennit Suunta-antennit 15
16 Antennien suuntakuviot Suunta-antenni (Yagi) Ylhäältä Sivulta 16
17 Antennit Sektoriantennit 17
18 Antennien suuntakuviot Sektoriantenni 18
19 Antennit Lautasantennit 19
20 Antenna Gain measure of the directionality of an antenna power output in particular direction verses that produced by an isotropic antenna measured in decibels (db) results in loss in power in another direction effective area relates to physical size and shape
21 Antennivahvistus (antenna gain) Tehon ulostulo tiettyyn suuntaan verrattuna isotrooppisen antennin ulostuloon 3 db gain = 3 db:n vahvistus isotrooppiseen antenniin verrattuna kyseisessä suunnassa Antennin vahvistus ei siis tarkoita sitä, että se lähettäisi enemmän tehoa ulos kuin siihen saapuu (verkkokortilta tms. lähettimeltä) Antennin lähettämä teho kohdistetaan pienemmälle alueelle (ja on pois muista suunnista!) Jos antennin keila kavennetaan 5%:iin ympärisäteilevään verrattuna, on sen vahvistus 20-kertainen Lain mukaan antennista saa silloin lähteä kokonaistehoa vain 5 % maksimitehorajasta (esim. 2.4 GHz:n ISMkaistalla max. 100 mw / 20 eli 5 mw) 21
22 Johtimettomat siirtotiet Johtimettomien siirtoteiden jako Mikroaaltolinkit Suunnattu kommunikointi Satelliittilinkit Satelliittikommunikointi Radiotie Suuntaamaton kommunikointi Infrapuna Lyhyen matkan point-to-point 22
23 Mikroaaltolinkit Mikroaaltolinkeissä käytetään tarkasti suunnattuja lautasantenneja Antennit sijaitsevat riittävän korkealla, jotta näköyhteysvaatimus saavutettaisiin Maksimietäisyys d antennien välillä on: d = etäisyys [km] h = antennin korkeus [m] K = korjauskerroin d = 3,57 Kh 23
24 Mikroaaltolinkit Korjauskerrointa K tarvitaan, koska aallot taipuvat ilmassa ja etenevät näköyhteyttä pidemmälle K = 4/3 (yleisesti käytetty K:n arvo) Esim. Antennien korkeus 100 m => d = 82 km 24
25 Mikroaaltolinkit Mikroaaltolinkkejä käytetään: runkoverkot point-to-point linkit rakennusten välillä sekä äänelle että datalle Mikroaaltolinkkejä voidaan käyttää laajalla taajuusalueella (1-40 GHz) Mitä korkeampi taajuus sitä laajempi taajuuskaista ja suurempi siirtonopeus (lyhyempi etäisyys) 25
26 Mikroaaltolinkit Suurin häiriötekijä on signaalin vaimennus Vaimennus on etäisyyden ja aallonpituuden funktio: Vaimennus on etäisyyden neliön funktio, kun parikaapelilla ja koaksiaalilla vaimennus on exponentiaalinen etäisyyden suhteen => vahvistimet ja toistimet voidaan sijoittaa kauemmas ( km päähän) Sade ja taajuusalueiden päällekkäisyys muita häiriötekijöitä, heijastukset Taajuusalueiden käyttö onkin hyvin säänneltyä 4-6 GHz, 11 GHz, 22 GHz Mitä suurempi taajuus, sitä pienempi antenni 26
27 Microwave Bandwidth and Data Rates
28 Satelliittilinkit Satelliittilinkit ovat eräänlaisia mikroaaltolinkkejä maassa sijaitsevat lähettimet ja vastaanottimet linkitetty satelliittien kautta Satelliitilla kaksi taajuusaluetta: vastaanottaa signaalin uplink-kaistalla, vahvistaa ja ja lähettää eteenpäin downlinkillä Toiminta voi olla point-to-point broadcast 28
29 Satelliittien toimintatyypit 29
30 Satelliittien kiertoratatyypit Vanhimmat satelliitit paikallaan pysyviä eli ns. geostationaarisia (korkeudella km) GEO (Geostationary Earth Orbit) Uudemmat satelliitit voivat olla matalarata-satelliitteja (LEO, MEO (Low/Medium Earth Orbit)) Myös HEO (Highly Elliptical Orbit) satelliitteja on olemassa Samalla kaistalla toimivat satelliitit eivät saa olla liian lähellä toisiaan häiriöiden vuoksi 4 astetta 4/6 GHz kaistalla 3 astetta 12/14 GHz kaistalla => rajoittaa satelliittien maksimimäärää 30
31 Satelliittilinkit Paras taajuusalue 1-10 GHz alle 1 GHz luonnollisia häiriölähteitä yli 10 GHz vaimeneminen kasvaa rajusti Yleisesti käytössä 4/6 GHz kaista (täynnä) 11(12)/14 GHz kaista uutena, etuna pienemmät vastaanottolaitteet 19(20)/29(30) GHz seuraavana vuorossa (yhä suuremmat kaistanleveydet) Huomattava etäisyyden takia noin 0.25 sekunnin etenemisviive 31
32 Communication Satellites 32
33 Satelliittien kiertoratatyypit 33
34 Communication Satellites (2) The principal satellite bands. 34
35 Satelliittilinkit Satelliitteja käytetään: Televisiokanavien jakeluun broadcast-jakelu asemille broadcast-jakelu asiakkaille Puhelinliikenteeseen satelliittipuhelut alueilla joilla ei mahdollisuutta järkevästi maanpäälliseen verkkoon Yksityisiin tietoverkkoihin Erittäin vähäistä 35
36 Globalstar (a) Relaying in space. (b) Relaying on the ground. 36
37 Radiotie Radiotie eroaa mikroaalto- ja satelliittilinkeistä lähinnä aaltojen suuntaamattomuudessa Antennien ei tarvitse olla lautasantenneja Taajuusalueet 3 khz GHz radioaaltoja Tehokkaimmillaan radiotie on 30 MHz - 1 GHz alueella Aallot eivät vaimene niin herkästi 37
38 Radiotie Radiotietä käyttävät laitteet näköyhteydellä eli noin 3.57 Kh Vaimennus mikroaaltoja vastaavalla tavalla Suurempi aallonpituus tosin näkyy selkeästi pienempänä vaimenemisena Suurin häiriötekijä on monitie-eteneminen (heijastukset esteistä ja pinnoista aiheuttavat signaaleille useita etenemisreittejä) Muut häiriöt vastaavia kuin mikroaalloilla 38
39 Line of Sight Transmission Free space loss loss of signal with distance Atmospheric Absorption from water vapor and oxygen absorption Multipath multiple interfering signals from reflections Refraction bending signal away from receiver
40 Radioaaltojen ominaisuuksia Radioaaltojen etenemiseen vaikuttaa useita tekijöitä, esim.: Vaimeneminen Monitie-eteneminen Sironta Heijastuminen, taipuminen ja taittuminen Häipyminen Doppler-ilmiö 40
41 Vaimeneminen (attenuation/path loss) Signaalin tehon väheneminen Signaalin amplitudi (aallon korkeus) pienenee Johtimellisella siirtotiellä (kaapeli) lasku logaritmista ja voidaan ilmoittaa desibeleinä etäisyyden suhteen Johtimettomalla siirtotiellä on useampia tekijöitä Vaimeneminen vaihtelee riippuen taajuudesta ja käytetystä siirtotiestä Signaalin eri taajuuskomponentit vaimenevat eri tavalla, joten signaalin muoto vääristyy (korkeammilla taajuuksilla vaimeneminen on suurempaa kuin matalilla taajuuksilla) 41
42 Vaimeneminen Vastaanotettavan signaalin täytyy olla tarpeeksi voimakas jotta vastaanotin tunnistaa sen Signaalin pitää olla selkeästi voimakkaampi kuin kohinan Vaimenemisen johdosta signaalia tulee vahvistaa (vahvistimilla tai toistimilla) tietyin välimatkoin Korkeampia taajuuksia voidaan vahvistaa enemmän jotta vaimeneminen olisi kaikilla taajuuksilla yhtä voimakasta Liian voimakas signaali voi aiheuttaa vääristymiä vastaanottimessa Useat vastaanottimet eri etäisyyksillä voivat olla ongelmallisia 42
43 Vapaan tilan vaimeneminen Signaalin vaimeneminen ilmassa kun mitään esteitä ei ole. Edetessään signaali hajaantuu laajemmalle ja laajemmalle alueelle Energia pistettä kohden on pienempi. Suurin vaimenemisen aiheuttaja satelliittikommunikoinnissa Ilmoitetaan joko lähetetyn ja vastaanotetun tehon suhteena tai desibeleinä 43
44 Vapaan tilan vaimeneminen Mikro- ja radioaaltojen vapaan tilan vaimennus lasketaan esim. kaavalla 2 4π d N = 10 log10 λ Kaavassa d = etäisyys ja λ = aallonpituus (samassa mittayksikössä) Vapaan tilan vaimennus tarkoittaa suoraa näköyhteyttä (Line of Sight, LOS) 44
45 Vapaan tilan vaimeneminen 45
46 Vapaan tilan vaimeneminen Kaapelissa etenevään signaaliin verrattuna Vaimennus tapahtuu etäisyyden neliössä (vrt. logaritmisesti) Teho leviää laajemmalle alueelle Vaimennus on suoraan verrannollinen radioaallon taajuuteen Pienemmät taajuudet vaimenevat vähemmän kuin suuret à signaali vääristyy etäisyyden kasvaessa 46
47 Vaimeneminen Atmospheric Absorption Vesihöyry Vaikutus vahvimmillaan 22 GHz:n alueella Alle 15 GHz:n vaikutus selvästi pienempää Happi Huippu 60 GHz:n alueella Alle 30 GHz:n vaikutus selvästi pienempää Vaihtuvat tekijät (vesi/lumisade, sumu) Aiheuttavat signaalien hajaantumista Matalammilla taajuuksilla vaikutus pienempi 47
48 Esteiden vaikutus Heijastus (Reflection, R) Signaali osuu pintaan joka on suuri suhteessa signaalin aallonpituuteen Tulo- ja heijastuskulma ovat yhtä suuret. aallonpituus ja etenemisnopeus säilyvät Taipuminen (Diffraktio, D) Tapahtuu kun signaali osuu aallonpituuttaan suuremman kohteen reunaan Sironta (Scattering, S) Tapahtuu kun signaali osuu kohteeseen jonka kokoluokka on signaalin aallonpituus tai sitä pienempi. Esim epätasainen pinta. 48
49 49
50 Heijastuminen (Reflection) Radioaallot heijastuvat osuessaan esteeseen, joka on tasainen (suhteessa signaalin aallonpituuteen) Tulo- ja heijastuskulma ovat yhtä suuret Heijastuneilla aalloilla on myös sama aallonpituus ja etenemisnopeus kuin tulevilla aalloilla Fresnel Zone 50
51 Taipuminen (diffraction) Radioaallot taipuvat ja leviävät esteeseen osuessaan Taipumista tapahtuu erityisesti aaltoja huonosti läpäisevän ja tasaisen (suhteessa aallonpituuteen) esteen kohdalla Esim. kuva: aalto kohtaa esteen, jossa on kaksi reikää à taipuminen + interferenssi: 51
52 Sironta (Scattering) Tapahtuu, kun radioaallot osuvat epätasaiseen esteeseen (epätasaisuus pienempi tai yhtä suuri kuin aallonpituus) Tarkoittaa sitä, että osa radioaallon energiasta synnyttää uusia radioaaltoja eri suuntiin Heikentää signaalia Sironnasta aiheutuvaa sirontakenttää voidaan myös käyttää hyväksi Esim. troposfäärisironta à n. 500 km:n pituiset mikroaaltoyhteydet 52
53 Monitie-eteneminen 53
54 Monitie-eteneminen Monitie-etenemisen aiheuttamia ongelmia: Heijastuva signaali tulee perille väärään aikaan Signaalit menettävät osan energiastaan heijastuksen yhteydessä Heijastumat summautuvat toisiinsa ja vaikeuttavat signaalien tulkitsemista vastaanottopäässä 54
55 Interferenssi 55
56 Interferenssi Konstruktiivinen interferenssi: Destruktiivinen interferenssi: 56
57 Monitie-eteneminen Signaali saapuu kohteeseen useaa reittiä pitkin Koska signaali lähetetään useaan suuntaan voi sama signaali heijastumisen johdosta saapua vastaanottimelle useaa eri reittiä ja eri aikaan Erilaiset esteet aiheuttavat signaalin hajautumista Joskus ei ole edes suoraa reittiä vaan vahvin signaalikin tulee heijastuman kautta. Monitie-eteneminen aiheuttaa myös häiriötä signaalissa. 57
58 Monitie-eteneminen (Multipath Propagation) Aiheuttaa ongelmia ja virheitä tiedonsiirrossa Virheet johtuvat symbolien (pulssien) välisestä keskinäisvaikutuksesta (Intersymbol interference, ISI) Aiheuttaa vastaanotetun signaalin vääristymistä Signaali leviää ja summautuu muihin signaaleihin sekä saman signaalin heijastuksiin Vaikeuttaa vastaanottajan tehtävää tulkita signaalista oikein sen eri elementit à virheitä Eri tekniikat ovat eri tavalla herkkiä monitie-etenemisen aiheuttamille ongelmille, esim. GSM-tekniikassa monitie-eteneminen joudutaan hoitamaan viiveitä käyttämällä WLAN (802.11g) käyttää OFDM-modulaatiota, joka ei juurikaan häiriinny monitie-etenemisestä WLANin tuleva (802.11n) versio tulee käyttämään monitieetenemistä hyödykseen 58
59 Monitie-eteneminen Muistuttaa optisissa kuiduissa tapahtuvaa pulssin leviämistä eli dispersiota Signaali etenee heijastuen kuidun rakenteissa ja valonsäteiden erilaiset heijastuskulmat muuttavat kokonaismatkaa Radioliikenteessä tilanne on monimutkaisempi Optiseen kuituun verrattuna radiosignaaleilla on huomattavasti enemmän mahdollisia kulkureittejä 59
60 Monitie-eteneminen Lähetetään lyhyitä ja teräviä pulsseja Siirtotiellä pulssi etenee eri teitä Vastaanottaja näkee suoraan saapuneen pulssin lisäksi heijastuneita pulsseja 60
61 Multipath Interference
62 Radiotie Eniten käytetty johtimeton siirtotie nykypäivän tietoliikenteessä (käytetään mm. seuraavissa): Matkapuhelinjärjestelmät Bluetooth (ja muut lyhyen kantaman radiotekniikat) Radio- / TV-lähetykset Langattomat lähiverkot 62
63 Politics of the Electromagnetic Spectrum The ISM bands in the United States. 63
64 Characteristics of selected wireless link standards n Data rate (Mbps) a,g b a,g point-to-point (WiMAX) UMTS/WCDMA-HSPDA, CDMA2000-1xEVDO UMTS/WCDMA, CDMA2000 3G data 3G cellular enhanced.056 IS-95, CDMA, GSM 2G 64 Indoor 10-30m Outdoor m Mid-range outdoor Long-range outdoor 200m 4 Km 5Km 20 Km
65 Infrapuna Käytetään infrapuna-alueella olevaa valoa signaalin siirtoon Lähettimen ja vastaanottimen oltava näköyhteydellä Infrapuna-aallot eivät läpäise esteitä (johtuen pienestä aallonpituudesta) Ei siis tietoturvaongelmia Käyttö: esim. kaukosäätimet ja pienimuotoinen datan siirto (esim. PC <-> matkapuhelin) 65
66 66
Siirtotiet (Siirtomedia)
CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet (Siirtomedia) 1 Yleistä siirtoteistä Käydään läpi fyysiset ominaisuudet, sovelluskohteet ja pääpiirteet siirron kannalta Siirtotiet, joilla tietoa
LisätiedotCT30A2600 Langaton tietoliikenne Luento 3 Signaalien eteneminen
CT30A2600 Langaton tietoliikenne Luento 3 Signaalien eteneminen Professori Jari Porras 1 Luennon aiheet Radiotaajuudet ja niiden käyttö Radioaaltojen eteneminen Tärkeimmät etenemismekanismit Radioaaltojen
LisätiedotRF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen
RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin
LisätiedotRF-tekniikan perusteet BL50A0300
RF-tekniikan perusteet BL50A0300 5. Luento 30.9.2013 Antennit Radioaaltojen eteneminen DI Juho Tyster Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin
LisätiedotParikaapeli. Siirtomedia. Sähkömagneettinen spektri. EIA/TIA kategoriat
Siirtomedia Ohjattu siirto; kaapelisiirto parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu siirtomerdian ominaisuudet tärkeitä Ohjaamaton siirto; langaton siirto ilma tai tyhjiö: radio, infrapuna, valo lähetin/vastaanottimen
LisätiedotReititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita
Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei
Lisätiedot1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.
1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat
LisätiedotRADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT
1 RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT Millaisia stokastisia ilmiöitä kanavassa tapahtuu? ONGELMAT: MONITIE-ETENEMINEN & KOHINA 2 Monitie-eteneminen aiheuttaa destruktiivista interferenssia eri reittejä edenneiden
LisätiedotRadioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.
1S1E ietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki adioyhteys: ehtävien ratkaisuja 1. Langatonta laajakaistaa tarjoavan 3.5 GHz:n taajuudella toimivan WiMAX-verkon tukiaseman lähettimen lähetysteho
LisätiedotSiirtotiet (Siirtomedia)
CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet Siirtotiet (Siirtomedia) 1 Yleistä siirtoteistä Käydään läpi fyysiset ominaisuudet, sovelluskohteet ja pääpiirteet siirron kannalta Siirtotiet, joilla tietoa
LisätiedotSatakunnan ammattikorkeakoulu. Juha Halminen PITKÄNMATKAN LÄHIVERKKOYHTEYS
Satakunnan ammattikorkeakoulu Juha Halminen PITKÄNMATKAN LÄHIVERKKOYHTEYS Tekniikka Pori Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka 2008 2 TIIVISTELMÄ PITKÄNMATKAN LÄHIVERKKOYHTEYS Halminen
LisätiedotSanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia
Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Siirtoaika Linkkien määrän vaikutus 1 2 3 4 Reitittimet 1 2 3 4 Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika Sanoman
LisätiedotWLAN järjestelmän suunnittelu
1 (7) WLAN järjestelmän suunnittelu WLAN on langaton 2.4 GHz taajuus-alueella toimiva radiojärjestelmä, ja sen suunnittelussa on hyvä tietää ja ottaa huomioon seuraavat asiat: 1) Lähetysteho ilmaistaan
LisätiedotSähkömagneettisista kentistä ja aalloista
SIIRTOTIET 75 Siirtotien muodostaa lähettimen ja vastaanottimen välinen fyysinen yhteys Siirtotie voi olla: Johtimellinen (parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokuitu) Johtimeton (mikroaaltolinkit, satelliittilinkit,
LisätiedotÄlypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen
Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla
LisätiedotKanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!
Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia FDM (frequency-division
LisätiedotLyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi?
Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä Jero hola ja Ville Särkimäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Toimilaitediagnostiikassa
LisätiedotValon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen
Valon luonne ja eteneminen Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen 1 Valonlähteitä Perimmiltään valon lähteenä toimii kiihtyvässä liikkeessä olevat sähkövaraukset Kaikki
Lisätiedot1 db Compression point
Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen
LisätiedotLYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT
Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita
LisätiedotAntennit ja syöttöjohdot
Antennit ja syöttöjohdot http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf Siirtojohdot OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS http://ham.zmailer.org/rolletiini/rolletiini_4_2004.pdf
LisätiedotKanavat 61-69 eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia
DVB-T2 standardi valmis Mitä vaikutuksia alan toimintaan? Antennialan tekniikkapäivä 12.11.2009 Kari Risberg Tekninen Johtaja, Digita NorDig T2 ryhmän puheenjohtaja Kari Risberg Miksi DVB-T2 standardi?
LisätiedotAntenni ja säteilykuvio
POHDIN projekti Antenni ja säteilykuvio Nykyaikana sekä tietoliikennekulttuuri että ylipäätään koko infrastruktuuri perustuvat hyvin voimallisesti sähkömagneettiseen säteilyyn ja antenneihin. Kun tarkastellaan
LisätiedotSIIRTOTIET JA ANTENNIT
SIIRTOTIET JA ANTENNIT 1. Langallinen ja langaton tiedonsiirto 2. Sähkömagneettisista kentistä ja aalloista 3. Johtimelliset siirtotiet 4. Johtimettomat siirtotiet: Radioaallot ja niiden eteneminen 5.
Lisätiedotnykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien
2.1.8. TAAJUUSJAKOKANAVOINTI (FDM) kanavointi eli multipleksointi tarkoittaa usean signaalin siirtoa samalla siirtoyhteydellä käyttäjien kannalta samanaikaisesti analogisten verkkojen siirtojärjestelmät
LisätiedotÄänen eteneminen ja heijastuminen
Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 11.11.2014 Juha, OH2EAN 1 / 42 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 42 Siirtojohto Mikä
LisätiedotRadioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC
Radioaaltojen eteneminen Marjo Yli-Paavola, OH3HOC 26.10.2010 Radioaaltojen etenemistavat Eteneminen ionosfäärissä Eteneminen troposfäärissä Pinta-aalto Erikoisemmat etenemismuodot Yleisesti eteneminen
LisätiedotRadiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut
Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK
LisätiedotSuunta-antennin valinta
Lähtötiedot Ennen antennin valintaa selvitettävä seuraavat asiat: Tukiaseman sijainti ja etäisyys Millä taajuuskaistalla 4G data liikkuu (800, 1 800, 2 100, 2 600 MHz) Maasto- ja rakennusesteet Antennin
LisätiedotRadiotekniikan perusteet BL50A0301
Radiotekniikan perusteet BL50A0301 1. Luento Kurssin sisältö ja tavoitteet, sähkömagneettinen aalto Opetusjärjestelyt Luentoja 12h, laskuharjoituksia 12h, 1. periodi Luennot Juhamatti Korhonen Harjoitukset
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2012
Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.
LisätiedotMobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen. Päivitetty 3/2015. Matti Pulkkanen
Mobiiliverkon sisäpeiton toteuttaminen Tärkeimmät toimittajamme: Sisäpeitto antennit: kaapelit: bedea Passion in high frequency Ongelma: GSM-signaali ei kanna rakennuksen sisään heikko kentänvoimakkuus
LisätiedotHeijastuminen ionosfääristä
Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt
LisätiedotSATELCOM OY DI Leif Saarela. Esiselvitys
SATELCOM OY DI Leif Saarela Esiselvitys Tuulivoimapuiston televisiovastaanotolle mahdollisesti aiheutuvien häiriöiden minimointi Salo-Ylikoski-alueella 27.4.2017 Selvitystyö Ilmatar Kauhava Oy Tuuliveikot
LisätiedotÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO
ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä
LisätiedotJOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN
1 JOHDANTO TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMIIN Mitä keinoja on siirron toteuttamiseksi? Miten tähän on päädytty ja mikä on tulevaisuus? JOHDANTO 2 Modernin yhteiskunnan toiminta perustuu informaation tuottamiseen,
LisätiedotSOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
1 SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT MATKAPUHELINVERKON PELKISTETTY IDEA 2 SOLUKON IDEA: TAAJUUKSIEN UUDELLEENKÄYTTÖ 3 1/r 2...6 -vaimenemislain vuoksi D CP :n välein voidaan sama taajuus ottaa uudelleen käyttöön.
LisätiedotReceiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling
EMC Sähkömagneettinen kytkeytyminen EMC - Kytkeytymistavat ElectroMagnetic environment (Noise sources) Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) Conductors Capacitive Inductive Wave propagation
LisätiedotSeminaariesitelmä. Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator
S-38.310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Seminaariesitelmä Channel Model Integration into a Direct Sequence CDMA Radio Network Simulator Teemu Karhima 12.8.2002 Koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta:
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2014
Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Siirtojohdot, Antennit ja Eteneminen 10.11.2015 Otto, OH2EMQ 1 / 44 Illan aiheet Siirtojohdot Antennit Radioaaltojen eteneminen 2 / 44 Siirtojohto Mikä
LisätiedotPiirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit.
Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit circuit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia
LisätiedotKanavointi (multiplexing)
Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit circuit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia
LisätiedotLYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT
Last update : 15.01.2011 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita
LisätiedotKenttäteoria. Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen
Kenttäteoria Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen Tämän viikon sisältöä Todellinen aalto vai tasoaalto Desibelit Esitehtävä Kohtisuora heijastus metalliseinästä Kohtisuora heijastus ja läpäisy
LisätiedotWMS450/470 monikanavajärjestelmien kytkentäopas. Kytkentäkaaviot ja tarvittavat osat 1 16 kanavajärjestelmiin
WMS450/470 monikanavajärjestelmien kytkentäopas Kytkentäkaaviot ja tarvittavat osat 1 16 kanavajärjestelmiin WMS450/470 3 Johdanto Tämän oppaan kaaviot helpottavat monikanavaisen langattoman järjestelmän
LisätiedotMAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006
MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:
LisätiedotHäiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen
Radioamatöörikurssi PRK OH2TI Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen 2.11.2011 Teemu, OH2FXN 1 / 44 Häiriöt Radioamatööri on vastuussa aiheuttamistaan häiriöistä. Kaikissa häiriötapauksissa amatööri
LisätiedotLisäosa 1: Verkkojen yleiset perusteet
Lisäosa 1: Verkkojen yleiset perusteet Radioaaltojen perusteoriaa Eroja langattomien ja langallisten järjestelmien välillä Radioaallot sähkömagneettisen spektrin osana Radiotaajuuksien käytön säätely Radiotaajuusalueiden
LisätiedotRadiohäiriöiden selvittämisestä ja taajuusuunnittelusta Viestintäviraston terveiset radioamatööreille
Radiohäiriöiden selvittämisestä ja taajuusuunnittelusta Viestintäviraston terveiset radioamatööreille Kalle Pikkarainen, OH7RE Taajuusvalvonta Viestintävirasto Taajuussuunnittelun ja valvonnan uutisia
LisätiedotSuuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) E a 2 ds
Suuntaavuus ja vahvistus Aukkoantennien tapauksessa suuntaavuus saadaan m uotoon (luku 7.3.1 ) Täm ä olettaa, että D = 4π λ 2 S a E a ds 2. (2 40 ) S a E a 2 ds Pääkeila aukon tasoa koh tisuoraan suuntaan
LisätiedotKapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat
Lisätiedot4 Optiikka. 4.1 Valon luonne
4 Optiikka 4.1 Valon luonne 1 Valo on etenevää aaltoliikettä, joka syntyy sähkökentän ja magneettikentän yhteisvaikutuksesta. Jos sähkömagneettinen aalto (valoaalto) liikkuu x-akselin suuntaan, värähtelee
Lisätiedot4 Optiikka. 4.1 Valon luonne
4 Optiikka 4.1 Valon luonne 1 Valo on etenevää aaltoliikettä, joka syntyy sähkökentän ja magneettikentän yhteisvaikutuksesta. Jos sähkömagneettinen aalto (valoaalto) liikkuu x-akselin suuntaan, värähtelee
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN
SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen
LisätiedotTiedote tuulivoimapuiston rakentajille
Tiedote 1 (5) Dnro: Kalle Pikkarainen 9.10.2014 1153/809/2014 Taajuusvalvonta 24.2.2015 Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tuulivoimapuisto on laaja rakennushanke, jolla voi olla vähäisiä vaikutuksia
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Teoriaa
FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä
LisätiedotPassiivista toistinantennia voidaan käyttää myös esimerkiksi WLAN-verkon laajentamiseen toiseen kerrokseen tai kantaman kasvattamiseen ulkona.
1 (7) Passiivinen toistinantenni Passiivista toistinantennia tarvitaan, jos signaali ei kykene läpäisemään rakennuksen seiniä, ikkunoissa on heijastava metallipinnoite, tukiasema on viereisen rakennuksen
LisätiedotVirtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita
Virtuaalipiirin muunnostaulukko Sisääntulo tuleva VC lähtevä VC ulosmeno 1 12 34 3 1 97 56 2 2 42 101 3 2 10 78 1 3 12 65 2 piiríkytkentäiset FDM TDM Teleliikenneverkot Taulukkoa päivitettävä aina kun
LisätiedotSOTILASSOVELLUKSISSA KÄYTETTÄVÄT VAIMENEMISMALLIT VHF-TAAJUUSALUEELLA
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SOTILASSOVELLUKSISSA KÄYTETTÄVÄT VAIMENEMISMALLIT VHF-TAAJUUSALUEELLA Kandidaatintutkielma Kadettialikersantti Simo Mikkonen Kadettikurssi 99 Maasotalinja Maaliskuu 2015 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU
LisätiedotAaltoliike ajan suhteen:
Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,
LisätiedotHARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE
SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi
LisätiedotEMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus
EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed
LisätiedotJohdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja
Johdatus radiotekniikkaan Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja Sisältö Johdanto radiotekniikkaan Epälineaarisuuden hyödyntäminen RFIDssä Esimerkkejä radiotekniikan tutkimuksesta Radiotieteen ja tekniikan
LisätiedotUlkoisen antennin hyödyt mobiililaajakaistassa
Taneli Lepistö Ulkoisen antennin hyödyt mobiililaajakaistassa Opinnäytetyö Kevät 2015 SeAMK Tekniikka Tietotekniikan tutkinto-ohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:
LisätiedotLuento 15: Ääniaallot, osa 2
Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY GRANT4COM OY
T290/M05/2018 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY GRANT4COM OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T290 Grant4Com Oy
LisätiedotRadiolinkkiluvan hakuohjeet ja tekniset vaatimukset
Radiolinkkiluvan hakuohjeet ja tekniset vaatimukset Sisältö 1 Radiolinkkilähettimen radiolupahakemuksen täyttöohje... 4 2 Asiakkaan tiedot... 4 3 Radiolähetintä koskevat tiedot... 4 4 Antennien sijaintia
LisätiedotAURINKOENERGIAA AVARUUDESTA
RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon
LisätiedotAALTOLIIKEOPPIA FYSIIKASSA
1 AALTOLIIKEOPPIA FYSIIKASSA Miten aallot käyttäytyvät väliaineissa & esteissä? Mitä ovat Maxwellin yhtälöt? HUYGENSIN PERIAATE 2 Aaltoa voidaan pitää jokaisesta aallon jo läpäisemästä väliaineen pisteestä
LisätiedotAaltojen heijastuminen ja taittuminen
Luku 11 Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Tässä luvussa käsitellään sähkömagneettisten aaltojen heijastumista ja taittumista väliaineiden rajapinnalla. Rajoitutaan monokromaattisiin aaltoihin ja oletetaan
LisätiedotKanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä
Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:
Lisätiedot-Langaton tekniikka on tietoliikennetekniikan osa-alueista nopeimmin kehittyvä.
1 -Langaton tekniikka on tietoliikennetekniikan osa-alueista nopeimmin kehittyvä. Yleensäkin langattomat t sovellukset valtaavat t alaa joka puolella. ll -Keskustelua ryhmissä: Mieti Oulun seudulla toimivia
LisätiedotRadiolinkkiluvan hakuohjeet ja tekniset vaatimukset
Radiolinkkiluvan hakuohjeet ja tekniset vaatimukset Sisältö 1 Radiolinkkilähettimen radiolupahakemuksen täyttöohje... 4 2 Asiakkaan tiedot... 4 3 Radiolähetintä koskevat tiedot... 4 4 Antennien sijaintia
LisätiedotHäiriöt kaukokentässä
Häiriöt kaukokentässä eli kun ollaan kaukana antennista Tavoitteet Tuntee keskeiset periaatteet radioteitse tapahtuvan häiriön kytkeytymiseen ja suojaukseen Tunnistaa kauko- ja lähikentän sähkömagneettisessa
LisätiedotRadioastronomian käsitteitä
Radioastronomian käsitteitä allonpituusalue ~ 100 m - 1 mm MHz 300 GHz Leveä aallonpituusalue: erilaisia antenneja, monenlaista tekniikkaa Ei (suoraan) kuvia Signaali yleensä
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO Lyhyen kantaman radiolähettimien soveltuvuus sähkökäyttöjen kunnonvalvonnan ja etädiagnostiikan tiedonsiirtotarpeisiin Diplomityön aihe on hyväksytty
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan
LisätiedotEnsimmäinen välikoe. Kurssin voi suorittaa tentillä tai kahdella välikokeella
Ensimmäinen välikoe Kurssin voi suorittaa tentillä tai kahdella välikokeella Tentissä hyväksytyn arvosanan raja on 15/30 pistettä Vastaavasti molemmista välikokeista on saatava vähintään 15/30 pistettä
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD.
T287/M03/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD. Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T287
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 22.11.2016 Tatu, OH2EAT 1 / 16 Häiriöt Ei-toivottu signaali jossain Yleinen ongelma radioamatöörille sekä lähetyksessä että vastaanotossa 2
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2018
Radioamatöörikurssi 2018 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 27.11.2018 Tatu, OH2EAT 1 / 15 Esimerkkejä häiriöiden ilmenemisestä Ylimääräinen taustakohina radiovastaanottimessa Muut sähkölaitteet häiriintyvät
LisätiedotNico Aaltonen 3G antennimittauksia. Tietotekniikan koulutusohjelma 2015
Nico Aaltonen 3G antennimittauksia Tietotekniikan koulutusohjelma 2015 3G- Antennimittauksia Aaltonen, Nico Satakunnan ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Syyskuu 2015 Ohjaaja: Aromaa, Juha
LisätiedotSami Mustonen WLAN-ANTENNI AJONEUVOKÄYTTÖÖN
Sami Mustonen WLAN-ANTENNI AJONEUVOKÄYTTÖÖN Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikan ja liikenteen ala Tietotekniikan koulutusohjelma Kevät 2006 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala Tekniikka
LisätiedotLangattoman verkon spektrianalyysi
Langattoman verkon spektrianalyysi on päijät-hämäläinen yritys- ja yhteisöasiakkaita palveleva ICTkokonaisratkaisutoimittaja. Olemme tuottaneet laadukasta palvelua jo vuodesta 2005 Päijät- Hämeessä ja
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2018
Radioamatöörikurssi 2018 Radioiden toimintaperiaatteet ja lohkokaaviot 20.11.2018 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 13 Sisältö Lähettimien ja vastaanottimien rakenne eri modulaatiolla Superheterodyne-periaate Välitaajuus
LisätiedotSEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA
1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus
LisätiedotInfrapunaspektroskopia
ultravioletti näkyvä valo Infrapunaspektroskopia IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kertausta sähkömagneettisesta säteilystä Sekä IR-spektroskopia että NMR-spektroskopia käyttävät sähkömagneettista
LisätiedotFYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio
FYS03: Aaltoliike kurssin muistiinpanot Rami Nuotio päivitetty 24.1.2010 Sisältö 1. Mekaaninen aaltoliike 2 1.1. Harmoninen voima 2 1.2. Harmoninen värähdysliike 2 1.3. Mekaaninen aalto 3 1.4. Mekaanisen
LisätiedotAntennit. Yleisiä tietoja
Yleisiä tietoja Antenneja käytetään radioaaltojen vastaanottamiseen ja lähettämiseen ja se koostuu yleensä antennikotelosta ja antennipiiskasta. Antennikotelo on asennettu ohjaamon katolle tehtaalla. Kuljetuskorkeuden
LisätiedotSatakunnan ammattikorkeakoulu. Antti Rosendahl PITKÄNMATKAN WLAN. Tekniikka Pori Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka
Satakunnan ammattikorkeakoulu Antti Rosendahl PITKÄNMATKAN WLAN Tekniikka Pori Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka 2008 TIIVISTELMÄ PITKÄNMATKAN WLAN Rosendahl Antti SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2015
Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2017
Radioamatöörikurssi 2017 Polyteknikkojen Radiokerho Luento 4: Modulaatiot 9.11.2017 Otto Mangs, OH2EMQ, oh2emq@sral.fi 1 / 29 Illan aiheet 1.Signaaleista yleisesti 2.Analogiset modulaatiot 3.Digitaalinen
LisätiedotKuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus
Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus värähtelytiheyden. 1 Funktiot ja aallot Aiemmin käsiteltiin funktioita ja miten niiden avulla voidaan kuvata fysiikan
Lisätiedot3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.
3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotMAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA
1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA LKK25/9.6.2011 2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 2. MAATUTKALUOTAUS MÅRTENSY VANTAA 3 2.1 Tehtävä 3 2.2 Maastotyöt 3 2.2.1 Mittauskalusto 3 2.3 Tulostus 3 2.4 Yleistä
Lisätiedot23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen
3 VALON POLARISAATIO 3.1 Johdanto Mawellin htälöiden avulla voidaan johtaa aaltohtälö sähkömagneettisen säteiln etenemiselle väliaineessa. Mawellin htälöiden ratkaisusta seuraa aina, että valo on poikittaista
LisätiedotS RADIOTIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄT Tentti Osa A. Ilman lähteitä suoritettavat tehtävät (2)
S-72.3220 RADIOTIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄT Tentti 5.9.2007 Osa A. Ilman lähteitä suoritettavat tehtävät (2) Tentti koostuu kahdesta osasta. Kun olet suorittanut osan A, jätä vastaukset tentin valvojalle,
Lisätiedot