Osaamisperustainen opetussuunnitelma korkeakouluissa

Transkriptio

1 Osaamisperustainen opetussuunnitelma korkeakouluissa Peda-forum-päivät 2013 Tampere Työpaja kello Työryhmä: Päivi Homan-Helenius (TY), Timo Halttunen (TY), Jaana Kullaslahti (HAMK) ja Ritva Mäntylä (HAMK)

2 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa -hankkeen (ESR) tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti (1/2): 1. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittävät osaamisperustaisia opetussuunnitelmiaan, joissa yhdistyvät TKI -toiminta, AHOT -prosessien läpinäkyvyys, yhdenvertaisuus ja tehokkuus. 2. Työelämäorganisaatiot ovat mukana luomassa osaamisperustaisuutta opetussuunnitelmiin. 3. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja työelämän organisaatioiden yhteiset neuvottelukunnat tai vastaavat yhteistyöelimet vakiinnuttavat toimintansa ja osallistuvat aktiivisesti opetussuunnitelmien jatkuvaan kehitystyöhön. 4. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkinnot vastaavat Bolognan prosessin viitekehystä.

3 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa -hankkeen (ESR) tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti (2/2): 5. Korkeakouluopiskelijat voivat suorittaa tutkinnon nopeammin ja työllistyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin osaamislähtöisen tutkinnon ja opiskelun kuormittavuuden tarkastelun ansioista. 6. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö tutkintojen sisältöjen ja rakenteen tarkastelussa syvenee koulutusalakohtaisen työskentelyn kautta. 7. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkinnoilla on erilaiset tavoitteet ja sisällöt, jotka kuitenkin muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Elinikäinen oppiminen toteutuu käytännössä, koska korkeakoulututkinnon sisältö ja rakenne määritellään suhteessa jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä ns. laajoihin osaamiskokonaisuuksiin. 8. Liikkuvuus yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen eritasoisten tutkintojen välillä toteutuu käytännössä.

4 Hankkeen kohderyhmä Manner-Suomen ESR-alueen korkeakoulut, niiden johto, dekaanit, laitosjohtajat ja koulutusalajohtajat sekä koulutusalakohtaiset neuvottelukunnat korkeakoulujen ja työelämäorganisaatioiden välillä. Yhteistyötahoja ovat Suomen yliopistot UNIFI ry., Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry., Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry. ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto SAMOK ry.

5 Hankkeen toimenpiteet 1. Koulutukset ja konsultaatiot opetussuunnitelmatyön kehittämisprosesseissa 2. Arviointi ja palaute opetussuunnitelmatyön kehittämistyön etenemisestä rakenteellisen kehittämisen ja Bolognan prosessin tavoitteiden mukaisesti 3. Yhteistyöfoorumit yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yleiseen ja alakohtaiseen työskentelyyn suunniteltavien tutkintojen sisältöjen ja rakenteen tarkastelemiseksi 4. Kansainvälisissä verkostoissa toimiminen valituilla koulutusaloilla eurooppalaisen liikkuvuuden näkökulman huomioimiseksi opetussuunnitelmien kehittämisessä 5. Tiedotusseminaarit työelämän edustajille ja sosiaalisille partnereille 6. Julkaisut korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja koulutuspolitiikan käyttöön.

6 Hankkeessa syntyneitä ideoita ja ajatuksia - Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi, tutkinnon tuottama asiantuntijuus? - Työelämän edustajien sitouttaminen opetussuunnitelman kehittämistyöhön ja yhteistyöhön? - Opettajien sitouttaminen opetussuunnitelman yhteissuunnitteluun ja opetuksen yhteistoteutukseen? - Laajojen osaamiskokonaisuuksien rakentaminen? - Osaamisperustaisen opetussuunnitelman linjakkuus? - Kandidaattitutkinnon tuottaman osaamisen kuvaaminen ja hyödyntäminen? - Harjoittelu vs. projektimainen työskentely?

7 Hankkeessa syntyneitä ideoita ja ajatuksia - Osaamistavoitteiden saavutettavuus, mitä arvioidaan ja millä menetelmillä? - Osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien laatimisen samanaikaisuus? - Koulutusohjelman ajantasaisuuden tarkastelu kokonaisuutena ja suhteessa kansainvälisiin toimintaympäristöihin? - Koulutusohjelman jatkuvan kehittämisen tarkastelu johdonmukaisesti monipuolista palautetietoa hyödyntäen?

8 Työpajan tavoite ja tarkoitus Työpajan tavoitteena on kuvata lyhyesti ne osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämistyön vaiheet, jotka ovat olleet keskiössä Osaamisperustaisuus korkeakouluissa hankkeen (ESR) konsultaatiossa. Kuvaus perustuu käytännön kehittämistyöhön. Työpajan tarkoituksena on alustuksen pohjalta työstää yhdessä niitä kysymyksiä, jotka ovat tulleet esille korkeakoulujen opetussuunnitelmatyössä (esim. osaamiskokonaisuudet ja niiden muodostaminen, alemman vs. ylemmän korkeakoulututkinnon tuottama osaaminen ja osaamisen arviointi). Myös eri toimijoiden yhteissuunnittelu ja kehittämistyön johtaminen ovat uusien haasteiden edessä. Miten näihin haasteisiin vastataan korkeakoulujen opetussuunnitelmatyössä?

9 Työpajatyöskentelyn ohjeistus - Viiteen pienryhmään jakautuminen - Puheenjohtajan ja sihteerin valinta - Pienryhmätyöskentelyä annetusta aiheesta 30 min. - Pienryhmätyöskentelyn tuotosten esittely 25 min (5 min/ryhmä). - Loppuyhteenveto 5 min.

10 Ryhmä A. Miten yhteistyö eri tahojen kanssa opetussuunnitelman kehittämistyössä varmistetaan? Männikkö Tiina (TaY/Kielikeskus) Ylitervo Ritva (Savon koulutuskuntayhtymä) Kunnari Jaana (TtY/Opiskelijapalvelut) Saloranta Aila (Aalto-yliopisto/Opinto- ja opiskelijapalvelut) Pietilä Sanni (TaY/Ylioppilaskunta) Ahlava Liisa (TaY/Yliopistopalvelut) Järveläinen Leena (TY/Kirjasto) Kullaslahti Jaana (Hämeen ammattikorkeakoulu/aokk)

11 Ryhmä B. Miten opetussuunnitelman laajat osaamiskokonaisuudet rakennetaan? Reiman Kirsi (TtY/Suunnittelupalvelut) Rikkonen Titta (MPKK/Kadettikoulu) Hemminki Marianne (Aalto-yliopisto/Tutkimus- ja opetus) Leskinen Leena (Itä-Suomen yliopisto) Valjakka Jarkko (TaY/Biolääketieteellisen teknologian yksikkö) Sarenius Vesa-Matti (OY) Martikainen Olli-Pekka (Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia) Halttunen Timo (TY/Brahea)

12 Ryhmä C. Miten alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tuottama osaaminen varmistetaan? Alanen Kaisa (TaY/Kielikeskus) Lahtinen Riikka (TtY/Kemian ja biotekniikan laitos) Hautamäki Heidi (TY/Lääketieteellinen tdk) Kaiku Jan-Peter (Taideyliopisto, Teatterikorkeakoulu) Virtanen Jari (Rajavartiolaitos, Raja- ja merivartiokoulu) Kallunki Jarmo (SYL) Koljonen Eero (Poliisiammattikorkeakoulu) Homan-Helenius Päivi (TY/Brahea)

13 Ryhmä D. Miten osaamista arvioidaan, tehdään näkyväksi ja hyödynnetään? Korhonen Seija (HY/Kielikeskus) Tenhula Tytti (OY/Koulutuspalvelut) Laurila Riikka (TtY/Teknisten tieteiden tdk) Heinola-Lepistö Johanna (TtY/TTI) Talola Nina (TaY/Terveystieteiden yksikkö) Huhtiranta Saila (TtY/Ylioppilaskunta) Harju Johanna (HY/Humanistinen tdk) Mäntylä Ritva (HAMK/AOKK)

14 Ryhmä E. Miten palautetta opetussuunnitelmasta ja sen kehittämistyöstä kerätään ja hyödynnetään? Sjöblom Max (MPKK/Johto) Valovirta Taru (Aalto-yliopisto/Tutkimus ja opetus) Ketola Susanna (TtY/Tieto- ja sähkötekniikan tdk) Jokiranta Piia (TaY/Kielikeskus) Ståhle-Nieminen Catarina (TaY) Sjöblom Petri (TY) Hilden Kaarlo (Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia) Kirsti Haihu (TY/Brahea)

15 Työpajatyöskentelyn tuloksena syntyneet uudet ideat ja ajatukset Ryhmä A Keitä yhteistyötahoja on otettava mukaan? Mitä tahot ovat? Lähtökohtana tutkinnon taso. Toimijoita: opet (oma + muut), ura-ja rekryssä mukana olevat, työelämän edustajat -> mihin tulevaisuuden työelämään? Mihin ura- ja rekrypalvelut kuuluvat koko prosessissa? Työelämän intressit, yhteiskunnan ja rahoittajan intressit Osaaminen, jolla tullaan yliopisto-opintoihin (esim. toinen aste). Viestintä tärkeää, aitoa keskusteleminen. Miten rakennetaan yhteinen merkitys/ymmärrys siitä, mitä ollaan tekemässä!!!! Miten voidaan hyödyntää parhaiten saatava palaute ops-työn jatkuvassa kehittämisessä? Eri toimijoiden motiivit syytä tunnistaa -> luodaan omistajuutta asiaan! Vastuut aikatauluista ja toiminnoissa liittyy asian omistajuuteen.

16 Työpajatyöskentelyn tuloksena syntyneet uudet ideat ja ajatukset (jatkoa) Ryhmä B Haasteet: työnantajan tarpeet eivät ole aina selvillä. Profiilia ei välttämättä tiedetä (puhetta kandivaiheesta). Raja-aidat oppiaineiden välillä saatava pois! Lainsäädäntö hankaloittaa os.kokonaisuuksien rakentamista. Ketkä oikeat toimijat oltava mukana (omistajuus)? Kuka/ketkä johtavat yhteistyötä? Onko prosessin johtajalla osaamista, onko punainen lanka hallussa? Työelämäkokonaisuus kuvattava konkreettisemmin. Koko koulutusohjelman ja osannäkökulmasta suunnittelu liikkeelle? Tuloksena erilaiset lopputulemat. Fokuksessa oppiminen ei suorittaminen! Yhteissuunnittelu avaa silmiä = kokonaisuus, missä itse omalla open osaamisella mukana?

17 Työpajatyöskentelyn tuloksena syntyneet uudet ideat ja ajatukset (jatkoa) Ryhmä C. Laaja-alainen näkökulma: oletuksena opiskelijan hyvä motivaatio opiskelemaan tullessa. Open ammatillinen ja ped. ja eettinen osaaminen oltava niin hyvä, ettei sammuteta opiskelijan hyvää motivoitumista. Koulutuksen perustehtävä oltava selvillä (auttaa karsimaan rönsyjä ). Työelämän ääni kuuluviin ja selville (työelämärelevanssi). Oppiaineiden yhdistäminen kokonaisuuksiksi (laaja-alaiset) Palautejärjestelmässä tärkein viivästetty palaute = mitä työelämässä osataan? Liikkuvuus=osaaminen kehittyy johdonmukaisesti. Tähän liittyy myös AHOTtoiminta. Oppiminen keskiöön, opiskelijalle oltava selvää mitä oppimistoiminta omassa toiminnassa tarkoittaa. Opettajan osaaminen ajan tasalle!!!

18 Työpajatyöskentelyn tuloksena syntyneet uudet ideat ja ajatukset (jatkoa) Ryhmä D Ongelmia: erilaiset opiskelijat eri vaiheissaan? opintojaksojen ja/vai kokonaisuuksien arviointi? Onko tarpeeksi resursseja OPS-työssä? Mitä arvioidaan taitoja vai muuta? Milloin osaamista on parasta toteuttaa (vrt. viivästetty arviointi). Cap stone course vrt. USA: koko tutkinnon tuottaman osaamisen arviointiin. Osaamisen tavoitteiden kirjaaminen helpottaa arvioinnin näkyvyyden vaatimusta. Kurssipalautteiden muoto paperi vai elektroninen? Paperinen muoto tuo enemmän tietoa. Opiskelijan oma osaamisen arviointi portfolio-tyyppisesti kannatettava ajatus.

19 Työpajatyöskentelyn tuloksena syntyneet uudet ideat ja ajatukset (jatkoa) Ryhmä E Monia erilaisia käytäntöjä tällä hetkellä. Monia tasoja ja eri vaiheita -> kaikista pystyttävä keräämään palautetietoa. Palaute kerätään kaikilta toimijoilta ei pelkästään opiskelijoilta! Mikä on kunkin palautteen antajan rooli? Onko kaikilla osaamista antaa palautetta ko. kokonaisuudesta? Vastaajille osaamisen kysymys!!! Palautteen indikaattoreiden lukumäärä suuri. Miten saatu palautetieto saadaan palautumaan opintojen alkuun? Miten se saadaan vaikuttamaan seuraavaan toteutukseen? Ulkoisten tekijöiden vaikutus palautteen hyödynnettävyyteen? Palautteen antajalla oltava osaamista antaa palautetta ja samalla tiedettävä asia, mistä asiasta palaute annetaan ja millaisia vaikutuksia sillä saattaa olla! Palautteen oikea-aikaisuus myös tärkeä.