Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola

Transkriptio

1 Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola 1

2 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi Ehdotukset perustuivat tausta-aineistoon, joka oli melko laaja: mukana oikeudellista (vihreä kirja ja direktiiviehdotukset) sekä taloudellista (vaikutusarviointiaineisto) sekä empiiristä (vastaukset vihreään kirjaan) aineistoa Komission laajat taustaselvitykset löytyvät komission julkisia hankintoja koskevilta sivuilta osoitteesta. Ec.europa.eu/internal_market/publicprocurement/

3 Direktiivit Direktiivejä valmisteltiin EU:n instituutioissa vuosina Uudet direktiivit voimaan huhtikuussa 2014 Kolme direktiiviä: Yleinen hankintadirektiivi 2014/24/EU Erityisalojen hankintadirektiivi 2014/25/EU Julkisia käyttöoikeussopimuksia koskeva direktiivi 2014/23/EU 3

4 Direktiiviuudistuksen tavoitteet Yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen neuvottelujen käymisestä vaivattomampaa, lisämääritelmiä lähes jokaiseen keskeiseen termiin (hankintasopimus, hankintayksikkö jne.) Ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat hankintoja voidaan nykyistä laajemmin varata vammaisia työllistäville toimittajille, näkökohtia voidaan huomioida kaikissa menettelyn vaiheissa elinkaarikustannuksista oma uusi artiklansa, viittauksia reilun kaupan tuotteisiin, työoloihin, tasa-arvoon jne. Pk-yritysten aseman parantaminen hankintojen jakamiseen vahva paine uudessa direktiivissä, vain voittajalta pyydetään selvitykset soveltuvuudesta; kilpailussa riittää toimittajan oma lausunto (European single procurement document) vaatimusten täyttymisestä Asianmukaiset menettelytavat toimittaja voidaan poissulkea tarjouskilpailusta, jos tämä on yrittänyt vaikuttaa epäasianmukaisesti hankkijaan Valvonta jäsenvaltioihin luotava valvonnan järjestelmä, jossa havaittuihin virheisiin voidaan myös reagoida, osana valvontaa myös raportointi 4

5 Kansallisen uudistuksen taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö perusti marraskuussa 2013 kaksi työryhmää valmistelemaan hankintalainsäädännön kokonaisuudistusta uusien hankintadirektiivien pohjalta Valmisteluryhmä, jossa edustusta: TEM (puheenjohtaja) Valtiovarainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen Kuntaliitto Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy SAK STTK EK Suomen Yrittäjät SOSTE 5

6 Kansallisen uudistuksen taustaa Laajempi ohjausryhmä (lähes 30 edustajaa), jossa mukana edellä mainittujen lisäksi Kaikki ministeriöt Tuomioistuinlaitos Akava Keskuskauppakamari Neljä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen edustajaa MTK Asianajajaliitto Puheenjohtajana Pekka Timonen Työryhmien toimikaudet päättyivät Valmisteluryhmä luovutti työnsä tuloksena hallituksen esityksen luonnoksen muotoon kirjoitetun mietinnön ministerille 6

7 Mietintö Mietinnössä tuodaan uusien EU:n hankintadirektiivien säännöt kansalliseen hankintalakiin (kolme direktiiviä hankintadirektiivi, ns. erityisalojen hankintadirektiivi ja julkisten käyttöoikeussopimusten direktiivi) Mietintö sisältää kaksi lakia (laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista sekä erityisalojen hankintalaki) käyttöoikeussopimuksia koskevan direktiivin säännöt sisältyvät näihin kahteen lakiin käyttöoikeussopimuksista ei ole siis erillistä lakiaan Kansallisten lakien päätavoitteet yhtenevät uusien EU:n hankintadirektiivien päätavoitteiden kanssa 7

8 Soveltamisalan muutokset Aiempaa selvemmät säännöt (etenkin lain perusteluissa lisäinformaatiota) siitä, mihin järjestelyihin sovelletaan hankintalainsäädäntöä ja mihin ei Muuttuneet säännöt sidosyksiköistä ja hankintayksiköiden yhteistyöstä Uusia soveltamisalapoikkeuksia 8

9 Soveltamisala, sidosyksiköt Sidosyksikkösäännökset pysyvät monella tapaa nykylain kaltaisena täsmennyksiä ja ulosmyynnin osuuden muutoksia Uuden direktiivin uutuudet Nimenomainen rajoitus: alle 20 % liikevaihdosta voi kohdistua muihin kuin määräysvaltaa käyttäviin hankintayksiköihin In house sisters järjestely mahdollinen, myös ns. käänteinen sidosyksikkösuhde Ei saa lähtökohtaisesti olla yksityistä omistusta sidosyksikössä Ulosmyynti lasketaan arviointiajankohtaa edeltävien 3 vuoden liikevaihdon keskiarvosta Kansallinen mietintö: ulosmyynnin sallittu osuus alle 10 % liikevaihdosta 9

10 Soveltamisala, sidosyksiköt Sidosyksikkösäännöt ovat erilaisia riippuen siitä, onko sidosyksiköllä yksi tai useampi siihen määräysvaltaa käyttävää hankintayksikköä Jos määräysvaltaa käyttää useampi hankintayksikkö, tulee osoittaa yhteinen määräysvalta: Sidosyksikön päätöksentekoelimissä tulee olla kaikkien osallistuvien hankintayksikköjen edustajia yksi edustaja voi edustaa useampaa hankintayksikköä Määräysvaltaa käyttävät hankintayksiköt voivat yhdessä käyttää määräävää vaikutusvaltaa sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja merkittäviin päätöksiin Sidosyksikkö ei pyri tavoitteisiin, jotka ovat ristiriidassa määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden kanssa Sovelletaanko käännettyä sidosyksikkösääntöä ja in house sisters sääntöä myös useamman hankintayksikön sidosyksikköön (julkisasiamiehen ratkaisuehdotus asiassa C-15/13). 10

11 Sidosyksiköt määräysvalta X Oy markkinat Kunta

12 Julkisyhteisöjen yhteistoiminta-poikkeus Ns. horisontaalinen yhteistyö Perustuu vahvasti EU-tuomioistuimen ratkaisukäytäntöön Edellytykset: Kyseessä hankintaviranomaisten yhteistyö, jonka tavoitteena varmistaa, että julkiset palvelut, jotka niiden on suoritettava, tarjotaan niiden yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ; Yhteistyön toteuttamista ohjaavat vain yleiseen etuun liittyvät näkökohdat Osallistuvat hankintaviranomaiset harjoittavat avoimilla markkinoilla alle 10 % yhteistyön piiriin kuuluvista toiminnoistaan Oikeuskäytäntöä syntynyt runsaasti viime aikoina sekä EU-tasolla että nyt myös Suomesta (mm. MAO: /14) 12

13 Kynnysarvot Hankintasääntelyn yksinkertaistamiseksi ja joustavoittamiseksi sekä hallinnollisen taakan vähentämiseksi mietinnössä ehdotetaan kansallisten kynnysarvojen nostamista: Tavara- ja palveluhankinnat: EUR > EUR Sosiaali- ja terveyspalveluhankinnat: EUR > EUR Palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset EUR > EUR Käyttöoikeusurakat EUR > EUR Rakennusurakat pysyvät ennallaan: EUR Eräät työvoimahallinnon koulutuspalvelut pysyvät ennallaan: EUR 13

14 Uudistuvaa Neuvottelujen käyminen hankintamenettelyn aikana nykyistä laajemmin mahdollista Kaikissa paitsi ns. bulkkituotteiden hankinnassa mahdollista Uusi innovaatiokumppanuusmenettely Samassa menettelyssä voidaan hankkia sekä uusi idea että sen toteutus Uusi sähköisten luettelojen mahdollisuus Tarjousten jättämisen vähimmäismääräaikoja lyhennetään Sopimuskaudella tehtävät olennaiset muutokset voivat johtaa uudelleenkilpailuttamisvelvollisuuteen 14

15 Uudistuvaa Uusia ns. pakollisia poissulkemisperusteita (terrorismirikokset, uusia talousrikoksia, RL 47 luvun työrikokset) Hankintayksikön on tulevaisuudessa EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa selvitettävä voittaneen tarjoajan johto- ja valvontahenkilöiden (ja yrityksen itsensä) rikosrekisterit Muutetaan rikosrekisterilakia Tarjouskilpailun aikana riittää, että tarjoaja antaa vakuutuksen siitä, että sitä ei ole tuomittu em. Rikoksista ja että muutkin tarjoajaa koskevat vaatimukset täyttyvät EU-laajuinen vakiolomake = yhteinen eurooppalainen hankintaasiakirja 15

16 Uudistuvaa Hankintojen jakamiseen painetta: mikäli hankintayksikkö ei jaa EUhankintaa osiin, sen on esitettävä tälle perustelut Tarjousten puutteita ja virheitä voitaisiin tulevaisuudessa täydentää ja täsmentää nykyistä laajemmin Epäolennaiset puutteet ja virheet Esimerkkiluettelo lain perusteluissa Hankintayksiköiden tulee viimeistään lokakuussa 2018 siirtyä täysin sähköiseen tietojenvaihtoon Hankinnasta ilmoittaminen sähköiseksi Tarjouspyyntöasiakirjat sähköisesti saatavilla Tarjoukset jätetään sähköisesti Lisävaatimuksia sähköisen viestinnän yksityiskohdista 16

17 Uudistuvaa Erityissääntöjä tietyistä hankinnoista EU-kynnysarvot alittavat hankinnat (luku 11) Sosiaali- ja terveyspalveluhankinnat (luku 12) Julkiset käyttöoikeussopimukset (luku 13) Kaikissa em. hankinnoissa väljemmät menettelysäännöt kuin EUhankintasopimuksissa Tarjousten vertailussa korostetaan laadun asemaa perusteltava, jos vertailuperusteena on vain halvin hinta Elinkaarikustannuksista oma pykälänsä (ympäristönäkökohtien korostuminen) Virtaviivaistuksia oikeussuojasääntöihin 17

18 Uudistusten vaikutukset yrityksissä Etenkin pk-yritysten toiminta helpottunee tulevaisuudessa Entistä enemmän mahdollisuutta tarjota vain osasta kokonaisuutta Ei velvoitteita toimittaa mittavia selvityksiä yrityksestä tarjouskilpailun aikana hankintayksikölle Sähköiset viestintävälineet voivat nopeuttaa ja tehdä vaivattomammaksi yhteydenpidon hankintayksiköihin Toisaalta lyhentyneet tarjousten jättämisen vähimmäismääräajat antavat vähemmän aikaa tarjousten laatimiseen ja siten voivat vaikuttaa kilpailussa menestymiseen riittävän hyvällä tarjouksella Innovaatiokumppanuus ja neuvottelumenettelyt mahdollisuuksia luoda uutta, kilpailukykyistä tuotantoa etenkin monimutkaisissa hankinnoissa (IT-hankinnat, monimutkaiset asiantuntijapalvelut jne.)

19 Jatko Mietintö lausunnolle Lausuntomääräaika 6.7. mennessä Syksyllä uuden hallituksen linjaukset hankintalainsäädännöstä Syksyllä laintarkastus ja kääntäminen Lopullinen HE eduskuntaan alkutalvesta

20 Kiitos! Markus Ukkola Puh