/Anita Haataja JUTTA-MUISTIO 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "29.5.2008/Anita Haataja JUTTA-MUISTIO 4"

Transkriptio

1 /Anita Haataja JUTTA-MUISTIO 4 Miten lasten elatusta ja kustannuksia kompensoidaan? Lapsilisien, vanhempainrahan, kotihoidontuen sekä toimeentulotuen taso ja lapsiskaalamuutokset vuosina SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...2 Muistion tarkoitus... 2 Muistion sisältö ja laskelmien lähteet... 2 Skaalaetuus vs. ekvivalenssiskaala Tulosten yhteenveto Etuudet yksityiskohtaisesti Lapsilisät, yksinhuoltajakorotus ja elatustuki Taso Porrastuksen vaikutus keskimääräiseen lapsilisään Lapsilisän ja elatustuen kulutusyksiköt Toimeentulotuki Taso Toimeentulotuki ja lapsilisä Kotihoidontuki Taso Hoitolisän tulorajat Kotihoidontuki, lapsilisät ja toimeentulotuen tarve Vanhempainraha Taso Vanhempainraha, lapsilisät sekä toimeentulotuen tarve Millä työtuloilla vanhempainraha täyden kotihoidontuen tasolle? Liite 1: Etuuksien tasot: aikasarjat kuvioina...25 Kuvio 1. Lapsilisät perhettä kohti 1-5-lapsisissa kahden vanhemman perheissä, euroa / kuukausi vuosina Kuvio 2. Laskennallinen toimeentulotukinormi (perusosa) yhden aikuisen sekä 1-5- vuotiaiden lasten perheissä vuosina Kuvio 3. Kotihoidontuen taso, 1-5-lapsinen yksinhuoltaja, ennen ja jälkeen verotuksen vuosina Kuvio 4. Vähimmäismääräisen sairaus- ja vanhempainpäivärahan taso ennen ja jälkeen verotuksen vuosina Kuvio 1. Toimeentulotuki lapsista maksettujen tulonsiirtojen jälkeen vuonna Kuvio 2. Kotihoidontuki (hoitoraha+hoitolisä), vanhempainrahan vähimmäispäiväraha ja toimeentulotuki lapsista maksettavien tulonsiirtojen jälkeen vuonna Liite 3. Yhteenveto etuustasoista (euroa/kk) ja suhteellisista lapsiskaaloista vuonna 28, kun lapsilisien ja elatustukien vaikutus on huomioitu Lähteet

2 1. Johdanto Muistion tarkoitus Yksittäisten sosiaaliturvaetuuksien tasosta on suhteellisen helppoa saada tietoa esimerkiksi Kelan ja sosiaali- ja terveysministeriönkin nettisivuilta, Kelan tilastollisista vuosikirjoista tai Varma-Sammon 'Toimeentuloturva' -julkaisusta. Sen sijaan enemmän vaatii työtä, jos haluaa saada käsityksen etuustasojen keskinäisistä suhteista ja kehityksestä. Ajankohtaista julkaistua tietoa ei aina ole saatavana. Etuustasojen ja niiden keskinäisten suhteiden vertailuilla on kuitenkin pitkä traditio 1. Muistiossa tarkastellaan lapsilisien, elatustuen, toimeentulotuen, vanhempainrahan ja kotihoidontuen tasojen kehitystä vuosina Huomio on lasten hoitoon tarkoitettujen tulonsiirtojen vähimmäistasossa ja lapsista aiheutuvien kustannusten kompensoinnissa. Etuustasoja verrataan toimeentulotuen laskennalliseen perusosaan. Laskelmat tehdään 1-5-lapsisille perheille. Perhetilaston mukaan vähintään neljän lapsen perheitä oli kaikista lapsiperheistä 3,5 prosenttia vuonna 199 ja vuonna 26 hieman enemmän eli 4,8 prosenttia. Muistion sisältö ja laskelmien lähteet Johdanto-osassa käsitellään lyhyesti kulutusyksikköjen (ekvivalenssiskaalojen) ja skaalaetuuksien periaatteita. Yhteenveto laskelmien tuloksista, tasovertailusta ja etuuksien lapsiskaaloista esitetään luvussa 2. Luvussa 3 käsitellään yksityiskohtaisemmin etuuksien tehtäviä ja kehitystä tärkeimpine lakimuutoksineen. Etuustasojen aikasarjat vuosilta on koottu kuvioihin nimellis- ja reaaliarvossa (ja nettotasoina) liitteessä 1 ja etuuksien kokonaiskompensaatio lasten hoidon ja elatuksen perusteella liitteeseen 2. Jutta-muistio liittyy kirjoittajan tavoitteeseen perehtyä Jutta-malliin. Perehtyminen on alkanut esimerkkilaskelmia soveltamalla ja kehittämällä. Motivaatio muistion kirjoittamiseen syntyi kiinnostuksesta koota ja dokumentoida laskelmien tuloksia paitsi omaksi opiksi myös mahdollisesti muille kiinnostuneille. Jutta-mallin etuuksista on olemassa Excel-pohjaiset yksittäisten etuuksien laskentalomakkeet. Etuuslomakkeilla lasketaan etuuden taso ennen verotusta, ja jos etuus määräytyy työtulojen tms. perusteella etuuden perusteena oleva tulo. Etuuslomakkeisiin ei ole sisällytetty verotusta. Muistiossa on käytetty lapsilisän laskentalomaketta, johon sisältyy myös elatustuen laskenta (Llisalomake) sekä toimeentulotuen perusosan laskemista varten toimeentulotuen laskentalomaketta (Toimtukilomake). Lisäksi mallissa on joukko esimerkkiperhelomakkeita, joissa useampia etuuksia voidaan tarkastella samanaikaisesti, laskea nettoetuudet ja laskennallinen oikeus 1 Esim. Niinivaara ja Puhakka 1984; Rönkkö 1992; Niinivaara 1999; Hiilamo 2; Valpola 21 ja 27, ks. myös STM 1993, 1994 ja

3 esimerkiksi toimeentulotukeen ja asumistukeen. Tämän Jutta-muistion laskelmissa on käytetty kahta esimerkkilomaketta, Fatta (Malli no 4: Kotihoidontuki) ja Babies (vanhempainrahat). Esimerkit ovat täysin fiktiivisiä myös siinä mielessä, ettei näissä laskelmissa ole mukana asumismenoja eikä asumistukea eikä muita tulonsiirtoja, kuten työttömyysturvaa tai kansaneläkettä. Jutta-malliin sisältyvän lainsäädännön lakiuudistuksineen on Pertti Honkanen dokumentoinut yksityiskohtaisesti. Dokumentit viitteineen lainsäädännön muutostiedoista ja keskeisistä laeista ovat erinomainen lähde hakea tarvittaessa lisätietoa alkuperäisistä laeista ja hallituksen esityksistä, ja niitä on käytetty apulähteenä myös tässä muistiossa. Skaalaetuus vs. ekvivalenssiskaala Skaalaedulla tarkoitetaan yhdessä asumisesta koituvaa hyötyä, yhteiskulutushyötyjä (esim. Tulonjakotilasto 25, 43). Lapsettomalle pariskunnalle riittää yleensä yhteinen makuuhuone, televisio, jne. ja niitä rahoitetaan yhdessä. Yksi aikuinen kustantaa samat hyödykkeet yhdestä pussista sekä itselleen että alaikäiselle lapselle, joka tarvitsee yleensä oman makuuhuoneen, jne. Tulonjako- ja köyhyystutkimuksessa erikokoiset perheet pyritään tekemään keskenään vertailukelpoiseksi ottamalla huomioon skaalaedut. Muutoin yhden hengen talouden ja suurperheen tulot olisivat samassa vertailuryhmässä. Jos kotitalouksien tulot jaettaisiin henkilömäärällä, olisivat samankokoiset aikuis- ja lapsiperheet samassa ryhmässä, eikä ero tulonsaajien ja elätettävien lukumäärässä tulisi näkyviin. Erikokoisten kotitalouksien tulovertailu tehdään jakamalla kotitalouksien tulot kulutusyksikköluvuilla, ekvivalenssiskaaloilla, joiden oletetaan ottavan huomioon yhdessä asumisesta syntyvän kulutushyödyn, skaalaedut. Skaalahyötyjä on tutkittu empiirisesti kulutustutkimusaineistojen avulla 2, joskaan kovin tuoretta suomalaista tutkimusta alalta ei ole saatavana. Tutkimuksissa on selvitetty, miten kotitalouksien kulutusmenot ovat yhteyksissä kotitalouden tuloihoin ja rakenteeseen, taloudessa asuvien aikuisten ja lasten määrään ja ikään, kulutusryhmiin jne. (Hagfors 1993). Kulutusyksikköluvut sijoittuvat tavallisesti johonkin luvun yksi ja kotitalouden henkilömäärä välille. Tulonjakotutkimukseen on vakiintunut joukko kulutusyksikköjä, joista tunnetuimpia on ns. OECD:n kulutusyksikkö. EU:n tilastoviranomainen, Eurostat, käyttää ns. modifioitua OECD:n kulutusyksikköä (Tulonjakotilasto 25, 44). Se on otettu käyttöön myös suomalaisessa tulonjakotilastossa. OECD:n kulutusyksiköt eivät kuitenkaan perustu tutkimuksiin skaalaetuuksista, eikä kulutusyksikköön kokonaisuutena sisälly skaalaetuusajattelua: jokainen aikuinen toisesta lähtien ja jokainen lapsi saavat keskenään saman, aikuisia pienemmän painoarvon (Hagfors 1993, 62). 2 Esim. Canberra Group 21; Schulte 27; OECD 25; Hagforss 1993; Sullström 1989; Hagfors ja Koljonen. 3

4 Modifioidun kulutusyksikön aikuisia ovat kaikki 15 vuotta täyttäneet, ja jokainen lisäaikuinen saa arvon,5. Vanhassa OECD:n kulutusyksikössä lisäaikuisien arvo oli,7 ja aikuisia olivat vain vähintään 18-vuotiaat. Uudessa kulutusyksikössä lapsien painoarvo on,3 ja vanhassa se oli,5 (taulukko 1.1). Taulukko 1.1. OECD:n vanhan ja modifioidun kulutusyksikön arvot aikuisille ja lapsille ja esimerkki 4-henkisen perheen kulutusyksiköistä. OECD Vanha Modifoitu 1. aikuinen aikuinen,7,5 Lapsi -14 v,5,3 Lapsi v,5,5 2 aikuista ja 2 lasta, ikä alle ja yli 14 v 2,7 2,3 Vanha OECD:n kulutusyksikkö antaa suuremman painoarvon kotitalouden jokaiselle jäsenelle, myös lapsille, kuin uusi yksikkö. Suurten perheiden tulot muodostuvat vanhan kulutusyksikön mukaan pienemmiksi, eli perheenjäsenille koituu yhteiskulutuksesta vähemmän hyötyä kuin uuden yksikön pohjalta (kuvio 1.1). Jos OECD:n kulutusyksiköt kuvastaisivat yhteisasumisesta koituvia yhteiskulutushyötyjä, eivät pylväät nousisi lineaarisesti, vaan hidastuen henkilömäärän kasvaessa. Kuvio 1.1. OECD:n vanha ja uusi kulutusyksikköluku 1 ja 2 aikuisen perheissä, joissa on -5 alle 15-vuotiasta lasta. Vanha OECD-yksikkö Modifioitu OECD-yksikkö 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1, Yksi aikuinen Kaksi aikuista 2,7 2,2 2, 1,7 1,5 1, 2,5 3,2 3, 3,7 3,5 4,2 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1, Yksinhuoltaja Kaksi aikuista 2,1 1,8 1,5 1,6 1,3 1, 1,9 2,4 2,2 2,7 2,5 3,,5,5,, Aikuiset Lapsia 1 Lapsia 2 Lapsia 3 Lapsia 4 Lapsia 5 Aikuiset Lapsia 1 Lapsia 2 Lapsia 3 Lapsia 4 Lapsia 5 Lasten hoitoon tarkoitetut tulonsiirrot kuten vanhempainraha ja kotihoidontuki edellyttävät, että perheessä on ainakin yksi lapsi. Näissä etuuksissa aikuisen kulutusyksikköosuutta ei voi erottaa lapsen osuudesta. Jotta OECD:n kulutusyksikköjä 4

5 on mahdollista vertailla näistä tulonsiirroista myöhemmin esitettävien lapsiskaalojen kanssa (mm. taulukko 2.2 seuraavassa luvussa), on kulutusyksiköt muunnettu taulukkoon 1.2 siten, että yksilapsinen perhe saa arvon 1 ja skaalat kasvavat tämän jälkeen lapsiluvun myötä. Näin lasketut, aikuiset lähtötilanteeseen mukaan laskevat lapsiskaalat muodostuvat pienemmiksi, kuin erilliset lasten kulutusyksiköt, koska vertailuluku (1 tai 2 aikuista ja 1 lapsi = 1,) on suuri. Taulukko 1.2. OECD:n vanhan ja modifioidun kulutusyksikön skaalat suhteutettuna uudelleen yhden lapsen, 1-2 aikuisen perheisiin (1-lapsinen perhe saa arvon 1). OECD 1 aikuinen 2 aikuista yksikkö Vanha Modifioitu Vanha Modifioitu Lapsia 1 1, 1, 1, 1, Lapsia 2 1,33 1,23 1,23 1,17 Lapsia 3 1,67 1,46 1,45 1,33 Lapsia 4 2, 1,69 1,68 1,5 Lapsia 5 2,33 1,92 1,91 1,67 2. Tulosten yhteenveto Lapsista aiheutuvien hoito-, kasvatus- ja elatuskustannusten kompensointi sosiaalietuuksissa ei ole yksiselitteistä, edes lasten osalta. Muistiossa käsitellyt tulonsiirrot jakautuvat tavoitteiltaan seuraavasti: 1) Pienten lasten hoitoon kohdennetut tulonsiirrot, jotka kasvavat (kotihoidontuki) tai eivät kasva lasten lukumäärän mukaan (vanhempainpäivärahat). Edellytys etuuden maksamiselle on vähintään yksi lapsi. Tulonsiirrot kompensoivat hoitojakson aikana ansiotulojen menetystä, turvaavat vähimmäistoimeentuloa ja/tai toimivat kompensaationa siitä, ettei lapsi ole kunnallisessa päivähoidossa. Vanhempainraha ja kotihoidontuen hoitoraha ovat yksilöllisiä tulonsiirtoja, mutta kotihoidontuen hoitolisä on tarveharkintainen, tulovähenteinen etuus. 2) Lapsilisät ja yksinhuoltajille maksettavat yksinhuoltajakorotukset sekä elatustuki on tarkoitettu lasten elatukseen. Ne ovat keskeinen horisontaalinen, tuloista riippumaton perhekustannusten tasausmuoto lapsettomiin perheisiin verrattuna. Lapsilisät maksetaan yleensä muiden (tuotannontekijä- ja tulonsiirto-)tulojen lisäksi. 3) Viimesijainen toimeentulotuki ottaa huomioon alaikäisistä ja kotona asuvista 18-vuotiaista lapsista aiheutuvat laskennalliset menot ja kotitalouden jäsenten tulot. Toimeentulotuen perusosa kasvaa lasten ja aikuisten määrän kasvaessa, mutta lapsilisät ja elatustuki ovat toimeentulotukea vähentäviä tuloja. Lapsista saatava kompensaation taso vaihtelee paitsi etuuksittain myös lapsen iän mukaan. Lasten ikärajat vaihtelevat seuraavasti: Lapsilisä: Alle 17-vuotiaat lapset Toimeentulotuki: 5

6 Alaikäinen lapsi 17 vuotta, vuodesta vuotta. Toimeentulotukinormi erikseen alle 1-vuotiaille, 1 17-vuotiaille, 18- vuotiaalle kotona asuvalle lapselle. Kotihoidontuki: Hoitorahaa maksetaan alle kouluikäisistä, kotona hoidettavista lapsista. Hoitoraha on suurempi alle 3-vuotiasta kuin 3-6-vuotiaista. Vanhempainraha: Ei lapsikorotuksia, vuoteen 1993 asti lapsikorotukset 1-2 lapsesta, jotka alle 16-vuotiaita. OECD:n kulutusyksikön lapset: Vanha yksikkö: alle 18-vuotiaat Modifioitu: alle 15-vuotiaat Yksittäisten tulonsiirtojen tasot 1-5-lapsissa perheissä esitetään taulukossa 2.1 ja kuviossa 2.1 vuonna 28. Esimerkkiperheiden lasten ikärakenne on sama kuin etuuskohtaisessa tarkastelussa luvussa 3. Veronalainen kotihoidontuki ja vanhempainraha esitetään nettomääräisenä. Taulukossa esitetään myös etuuksien perhekohtaiset kulutusyksiköt siten, että yksilapsinen perhe saa arvon 1 ja kulutusyksiköt kasvavat seuraavasta lapsesta lukien. Taulukko 2.1. Lasten elatukseen ja hoitoon maksettavat vähimmäisetuudet euroa/kk ja etuuskohtaiset lapsiskaalat 1-5-lapsisissa perheissä vuonna 28. Lasten lkm Lapsilisät Kh-tuen hoitoraha 1) Kh-tuki +hoitolisä 1) Vanh. raha 1) Lapsilisä + elatustuki Toimtuki: Yh Toimtuki: Pari Kulutusyksiköt Lapsilisät Kh-tuen hoitoraha 1) Kh-tuki +hoitolisä 1) Vanh. raha 1) Lapsilisä + elatustuki Toimtuki: Yh Toimtuki: Pari 1 1, 1, 1, 1, 1, 1, 1, 2 2,11 2,4 1,26 1,19 1, 1,36 1,23 3 3,42 3,15 1,42 1,31 1, 1,68 1,45 4 4,93 4,34 1,58 1,43 1, 2,1 1,66 5 6,65 5,6 1,75 1,55 1, 2,33 1,87 1) Tulonsiirrot verojen jälkeen. Etuustasot ennen verotusta, ks. luvut 3.3 ja 3.4. Lapsilisissä sekä yksinhuoltajalle yhteensä maksetuissa tulonsiirroissa lapsen elatuksesta kulutusyksiköt kasvavat nopeammin kuin yhdellä jokaista lasta kohti. Vanhempainpäivärahaan ei sisälly lapsikorotuksia. Toimeentulotuen lapsiskaalat ovat hyvin lähellä OECD:n yhden aikuisen perheille suhteutettuja vanhan yksikön kulutusyksikkölukuja (taulukko 1.2). Kotihoidontuen kulutusyksiköt ovat puolestaan lähempänä modifioituja OECD:n kulutusyksikköjä, mutta pienemmät. 6

7 Kuvio 2.1. Yksittäisten tulonsiirtojen taso euroa/kk (netto) perhettä kohti vuonna 28. Yksittäiset etuudet Euroa / kk Lapsilisät Lapsilisä + elatustuki 1 lapsi 2 lasta 3 lasta 4 lasta 5 lasta Kh-tuen hoitoraha Kh-tuki +hoitolisä Vanh. raha Toimtuki: Yh Toimtuki: Pari Taulukko 2.1 ja kuvio 2.1 kuvaavat yksittäisten etuuksien tasoa: vanhempainrahan taso on suurempi kuin kotihoidontuen hoitoraha, mutta pienempi kuin kotihoidontuen hoitoraha ja tarveharkintainen hoitolisä yhteensä; kotihoidontuki ja vanhempainraha ovat tasoltaan pienemmät kuin toimeentulotuen perusosa. Toisaalta lapsilisät ja elatustuki maksetaan kotihoidontuen ja vanhempainrahan lisäksi. Toimeentulotukea lapsilisät ja elatustuet sen sijaan vähentävät (ks. tarkemmin kuvio 1 liitteessä 2). Kun lapsilisät ja elatustuet lasketaan vanhempainrahan ja kotihoidontuen saajan nettotuloihin, kuva etuuksien kokonaistasosta ja lapsiskaaloista muuttuu (kuvio 2.2 ja 2.3 sekä liitteen 3 yhteenvetotaulukko). Kahden huoltajan perheessä kotihoidontukea tai vanhempainrahaa saavan tulot jäävät alle vastaavan kokoisen perheen toimeentulotuen perusosan. Lastenhoitoon maksettavat tulonsiirrot eivät riitä eikä ne ole tarkoitettukaan turvaamaan lasten lisäksi kahden aikuisen elatusta. Kahden aikuisen perheissä toisen oletetaan osallistuvan elatukseen tai saavan toimeentulotukea. Elatustuen määrä kahden aikuisen perheessä kasvaa lapsilukumäärän kasvaessa, vaikka lapsilisät otetaan huomioon (ks. kuvio 1 liitteessä 2). 7

8 Kuvio 2.2. Kotihoidontukea, vanhempainrahaa ja toimeentulotukea saavan käteen jäävät tulot lapsilisien ja elatustukien jälkeen, euroa/kk, vuonna Parit Kh-tuen hoitoraha + lapsilisä Täysi kh-tuki + lapsilisä Vanhempainraha + lapsilisä Toimeentulotuki (mkl. lapsilisät) Lasten lkm Yksinhuoltaja Khtuki + hoitolisä + lapsilisä ja elatustuki Vanhempainraja + lapsilisä ja elatustuki Toimeentulotuki (mkl. lapsilisä ja elatustuki) Lasten lkm 8

9 Yksinhuoltajan kohdalla tilanne on toinen kuin kahden aikuisen perheissä. Lapsilta puuttuu toinen elättäjä, jos yksinhuoltajalle maksetaan elatustukea. Jokaista uutta lasta kohti nousevat lapsilisät ja jokaisesta lapsesta saatava samansuuruinen elatustuki kasvavat nopeammin kuin toimeentulotuen lapsikorotukset. Viiden lapsen yksinhuoltajaperheessä tilanne muodostuu laskennallisesti jo sellaiseksi, että koko perheen olisi tultava toimeen lasten elatukseen maksettavilla tulonsiirroilla: 5-lapsisen yksinhuoltajan toimeentulotuen tasoksi jää kuukaudessa noin 5 euroa (kuvio1 liitteessä 2). Sen sijaan, jos yksinhuoltaja hoitaa lasta ja saa kotihoidontukea hoitolisineen, nousee tulotaso toisesta lapsesta lähtien ja vanhempainrahan vähimmäispäivärahalla kolmannesta lapsesta lähtien hieman korkeammaksi kuin toimeentulotuen perusosa, kun lapsilisät ja elatustuki otetaan huomioon tuloissa. Suhteessa pelkkään toimeentulotukeen lasten hoitaminen tarjoaa hieman paremman toimeentulon, mutta ero on 5-lapsisessakin perheessä vain noin 35 euroa kuukaudessa. Yksinhuoltajalla on ainoana tulonsaajana mahdollisuus kotihoidontuen hoitolisään. Kahden aikuisen perheessä hoitolisää maksetaan hoitorahan lisäksi tiettyyn tulorajaan asti. Esimerkiksi kahden vanhemman 1-lapsisessa perheessä mahdollisuus täyteen hoitolisään alkaa, jos perheen tulot ovat enintään 1 43 euroa kuukaudessa ja lakkaa kokonaan, jos perheet tulot ylittävät 3 22 euroa kuukaudessa vuonna 28. Se, että vähimmäispäiväraha on pienempi kuin kotihoidontuki, kompensoituu vähintään 2-lapsisissa perheissä, joissa lapset hoidetaan kotona. Vanhempainrahan saajille maksetaan tällöin kotihoidontuen ja vähimmäispäivärahan erotus. Samalla kuntien osuus vanhempainrahakauden rahoittajana kasvaa. Tämä tulojen tasaus ei näy laskelmissa, mutta yhteys on hyvä muistaa. Jotta vanhempainraha olisi vähintään kotihoidontuen tasoinen työtulosidonnainen päiväraha, olisi vuosityötulojen oltava yhden lapsen vanhemmalla vähintään noin 7 76 euroa ja viiden lapsen vanhemmalla noin 12 4 euroa vuodessa vuoden 28 lainsäädännöllä. Kuvio 2.3 havainnollistaa etuuksien lapsiskaalat, kun lapsilisät ja elatustuki on otettu huomioon etuuden saajan tuloissa. Lähtökohtana ovat yhden lapsen perheet (arvo = 1), yhden tai kahden aikuisen taloudessa. Lapsilisän ja elatustuen skaalat kuvaavat pelkästään lapsista maksettavia tulonsiirtoja. Niiden suhteellinen vaikutus vanhempainrahan ja kotihoidontuen lapsiskaaloihin on sitä suurempi, mitä pienemmästä etuudesta on kysymys - toimeentulotukea lukuun ottamatta. Esimerkiksi pelkän hoitorahan suhteelliset lapsiskaalat ovat suuremmat kuin kotihoidontuen, joka sisältää myös hoitorahan. Vastaavasti yksinhuoltajaperheiden lapsiskaalat ovat suuremmat kuin parien. Kuvioiden 2.2 ja 2.3 pohjana olevat tulonsiirrot esitetään myös absoluuttisina lukuina liitteen 3 yhteenvetotaulukossa. Taulukossa esitetään lisäksi yhden lapsen perheeseen suhteutetut OECD:n kulutusyksiköt (ks. taulukko 1.2 johdantoluvussa). Yhteenvetotaulukon alimmassa osiossa kuvataan tulonsiirtojen suhde toimeentulotuen perusosaan, erikseen 1-2 aikuisen perheille. 9

10 Kuvio 2.3. Lasten elatukseen ja hoitoon maksettavien tulonsiirtojen lapsiskaalat, kun lapsilisien ja elatustuen vaikutus on otettu huomioon vuonna 28. Parit Yksinhuoltaja 5, 4,75 4,5 4,25 4, 3,75 3,5 Jos skaala = 1 Kh-tuen hoitoraha Kh-tuen hoitoraha ja hoitolisä Vanhempainraha Toimeentulotuki 5, 4,75 4,5 4,25 4, 3,75 3,5 Jos skaala = 1 Kh-tuen hoitoraha ja hoitolisä Vanhempainraha Toimeentulotuki 3,25 3,25 3, 2,75 2,5 2,25 2, 1,75 1,5 1,25 1, Lasten lukumäärä 3, 2,75 2,5 2,25 2, 1,75 1,5 1,25 1, Lasten lukumäärä Lasten elatukseen ja hoitoon tarkoitettuihin tulonsiirtoihin ei siis sisälly lapsiskaaloja, jotka pienenisivät lapsilukumäärän kasvaessa. Ne kasvavat joko progressiivisesti (lapsilisät) tai lineaarisesti eli painottavat jokaista (tiettyyn ikäryhmään kuuluvaa) lasta samalla tavalla, mutta eri euromäärillä ja tasoilla eri etuuksissa. Näin tekevät periaatteessa myös toimeentulotuen perusosan skaalat. Koska lapsilisät ja elatustuki kuitenkin vähennetään toimeentulotuesta, toimeentulotuen osuus vähimmäisturvasta pienenee suhteellisesti lapsiluvun kasvaessa. Yksinhuoltajilla toimeentulotuki laskee myös absoluuttisesti. Yksinhuoltajien toimeentulotuki muodostuukin ainoaksi etuudeksi, joka ottaa huomioon yhteistalouden skaalahyödyt ja jopa niin, että suurissa yksinhuoltajaperheissä lasten ja aikuisen elatukseen jää laskennallisesti tulonsiirtojen taso, jotka on tarkoitettu vain lasten elatukseen. Ekvivalenssiskaalojen vertailu ei kerro mitään tulonsiirtojen tasosta, ainoastaan siitä, miten lapsilukumäärän kasvu liittyy etuustasoihin. Lasten hoitoon tarkoitettujen etuuksien vähimmäistasot eroavat toisistaan. Käytännössä lastenhoitojaksojen aikaiset tulot voivat olla samat, koska kotihoidontuesta kompensoidaan vähimmäispäivärahalla hoidettavien sisarusten kotihoitoa. Etuuksien lapsiskaalat eivät osoita lasten elatukseen eivätkä lapsista aiheutuvien kustannusten kompensointiin yhtenäisiä periaatteita tai käytäntöjä, eikä niiden pohjalla ole empiirisiä tutkimuksia. Olisikohan aika päivittää myös empiiristä tietopohjaa, kun lapsiperheiden etuuksia kehitetään? 1

11 3. Etuudet yksityiskohtaisesti 3.1. Lapsilisät, yksinhuoltajakorotus ja elatustuki Taso Lapsilisää maksetaan lasten elatusta varten (L 796/1992). Yleistä lapsilisää on maksettu lokakuusta 1948 lähtien ja se oli alun perin yhtä suuri jokaisesta lapsesta (L 541/1948). Vuonna 1964 toisesta ja kolmannesta lapsesta alettiin maksaa korkeampaa lisää. Neljäs ja sitä useampi lapsi saivat korkeinta, kolmannen lapsen lisää. Vuonna 1973 lapsilisä porrastettiin viidenteen lapseen asti. Vuonna 1973 alle 3-vuotiaasta lapsesta alettiin maksaa erityistä lapsilisää, ns. vaippalisää. Vaippalisä oli osittainen kompromissi sille, että päivähoitolaki tuli voimaan, mutta esitykset lapsiavustuksista, hoitolisästä ja äidinpalkasta lasten hoitamiseksi kotona eivät edistyneet (Välimäki 1999, ). Alle 3-vuotiaan lapsilisä lakkautettiin vuoden 1994 lapsilisäuudistuksessa. Vuonna 1994 toteutettiin periaatteellinen uudistus lapsista aiheutuvien kustannusten tasauksessa. Ennen lapsilisäreformia perhekustannusten tasauksesta suunnilleen puolet tuli verotuen kautta, mutta kohderyhmät olivat osittain erilaiset (STM 1993:1 ja 11; Haataja 25, 8). Nyt lapsilisästä tuli pääasiallinen perhekustannusten tasausmuoto ja verotuksen lapsi- ja yksinhuoltajavähennykset lakkautettiin ja lapsilisiin tehtiin vähennysten poistoa osittain korvaava tasokorotus (Liite 1, kuvio 1). Yksinhuoltajavähennystä korvattiin lapsilisä yksinhuoltajakorotuksella. Lapsilisää maksettiin alun perin siihen asti, kunnes lapsi täytti 15 vuotta. Vuoden 1986 lopussa 16-vuotiaista alettiin maksaa ns. jatkettua lapsilisää. Vanhimmasta lapsesta maksettiin kuitenkin pienintä, ensimmäisen lapsen lapsilisää. Vuoden 1994 uudistuksessa 16-vuotiaat alkoivat saada normaalia lapsilisää. Lapsilisien taso on vaihdellut koko voimassaolon aikana paljon. Tasokorotuksia tai muita muutoksia tehtiin lain voimaantulon jälkeen useana vuonna jopa 2-3 kertaa vuodessa. Lapsilisien reaaliarvo alkoi kuitenkin vähitellen laskea. Ennen 199-lukua lapsilisien reaaliarvo oli alhaisimmillaan 197-luvun alussa. Sen jälkeen niiden tasoa nostettiin niin, että 199-luvun alussa lapsilisien reaaliarvo oli kolminkertainen 197-lukuun verrattuna (Lähteinen 1994, 69 71). Vuosina lapsilisien nimellis- ja reaaliarvon kehitys kahden huoltajan perheessä esitetään liitteen 1 kuviossa 1 ja vuonna 28 kuviossa 3.2. Lapsilisien taso oli korkein lapsilisäuudistuksen voimaantulovuonna Vuoden 1995 heinäkuussa lapsilisien tasoa leikattiin. Tasoleikkaukset olivat suhteellisesti ja määrällisesti sitä suuremmat mitä useamman lapsen lisästä oli kysymys. Tämän jälkeen lapsilisien nimellisarvo pysyi ennallaan aina 2-luvun alkuun asti, mutta reaaliarvo aleni. 11

12 Yksinhuoltajakorotuksen taso on yhden ollut yksilapsisissa perheissä lähes koko voimassaoloaikansa 37 prosenttia (kuvio 3.1). Viisilapsisissa perheissä yksinhuoltajalisä oli alun perin vain 22 prosenttia, mutta viime vuosina sen taso on suhteessa noussut (28 prosenttia). Kuvio 3.1. Yksinhuoltajakorotuksen ja elatustuen suhde lapsilisään 1-5 lapsen perheissä vuosina ,8,7 Yh-lisä / lapsilisä,6,5,4,3,2 1,6 1,4 Elatustuki / lapsilisä 1,2 1,,8,6, lapsi 2 lasta 3 lasta 4 lasta 5 lasta Huom. Elatustuen tason aleneminen suhteessa lapsilisään vuonna 1994 johtuu lapsilisiin tehdyistä tasokorotuksista, kun verotuksen lapsivähennykset lakkautettiin. Laissa lapsen elatuksesta (L 74/1975) sanotaan (1 ), että lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Vanhempien elatusvelvollisuus kestää siihen asti, kunnes lapsi tu- 12

13 lee täysi-ikäiseksi, eli täyttää 18 vuotta. Elatustukea maksetaan vanhemmille, joiden kanssa lapsi asuu ja toinen vanhemmista ei eri syistä johtuen hoida elatusvelvollisuuttaan. Elatustuki on ollut lakisääteinen vuodesta 1974 lähtien (L 722/1974). Lapsilisän rahoittaa valtio ja elatustuen kunnat. Vuonna 29 elatustuen maksatus siirtyy Kelaan ja rahoitus siirtyy valtiolle. Elatustuki on yhtä suuri jokaisesta lapsesta. Vuosina tukea maksettiin alennettuna avio- tai avoliitossa oleville vanhemmille. Tämä jakso tarkoitti, että yksinhuoltajan elämisen arvioitiin tulevan edullisemmaksi toisen aikuisen kanssa, vaikka tällä ei ole elatusvelvollisuutta lapsiin, että lapsista suoritettavaa elatusta pienennettiin. Elatustuen taso vuonna 28 esitetään kuviossa 3.2 (ks. myös taulukko 3.1.1) Kuvio 3.2. Lasten elatukseen maksettavat tulonsiirrot perhettä kohti 1-5-lapsisissa perheissä, euroa / kk, vuonna Tulonsiirrot euroa / kuukausi / perhe Elatustuki Yksinhuoltajalisä Lapsilisä Lasten lukumäärä Verovähennysten poistaminen ja menetyksen osittainen kompensointi lapsilisän yksinhuoltajalisällä pienensi yksinhuoltajien joukkoa. Yksinhuoltajavähennystä saivat verotuksen kautta myös avio- ja avoliitossa asuvat, mutta lapsilisän yksinhuoltajalisä kohdennettiin vain yksin lastensa kanssa asuville perheille. Verovähennys kohdentui kaikkiin alle 18-vuotiaisiin lapsiin, yksinhuoltajalisä samoin kuin lapsilisäkin alle 17-vuotiaisiin lapsiin. Uudistus oli menetys useimmille 1-lapsisille yksinhuoltajille, mutta hyödytti useampilapsisia, erityisesti pienituloisten 1-2 vanhemman perheitä (Haataja 22). Ennen vuoden 1994 lapsilisäuudistusta elatustuen taso oli suurempi kuin lapsilisän. Uudistuksen jälkeen, kun lapsilisiä oli korotettu, elatustuen suhde lapsilisään pieneni 8 6 prosenttiin. Sittemmin lapsilisien taso on reaalisesti alentunut, mutta ela- 13

14 tustukeen on tehty aika ajoin indeksikorotukset 3. Elatustuen taso siksi lähentynyt 1- lapsisissa perheissä lapsilisän tasoa ja noussut 5-lapsisissakin perheissä alle 6 prosentista 75 prosenttiin (kuvio 3.1). Elatustuki ja lapsilisä ovat suoria, verottomia tulonsiirtoja lasten elatukseen, mutta lapsilisän yksinhuoltajalisä ottaa huomioon yhä perhetilanteen. Koska elatustuki ja yksinhuoltajalisä ovat kuitenkin yhtä suuria jokaisesta lapsesta, pienenee niistä saatava tulo suhteessa lapsilisään lasten lukumäärän kasvaessa. Porrastuksen vaikutus keskimääräiseen lapsilisään Kuviossa 3.3 esitetään lapsilisän porrastusten vaikutus keskimääräiseen lapsilisään 5-lapsisissa perheissä. Tämä on kuvattu suhteuttamalla keskimääräinen lapsilisä pienimpään eli ensimmäisen lapsen lapsilisään. Kuvio 3.3 Viiden lapsen keskimääräinen lapsilisä suhteessa ensimmäisen lapsen lapsilisään, sekä alle 3-vuotiaiden lasten vaippalisä kahdesta lapsesta ja yksinhuoltajalisä kaikista lapsista ) 2,6 2,4 2,2 2, Keskim. lapsilisä, 5 lasta Alle 3 v lisä 2:lle viidestä lapsesta Yksinhuoltajan keskim. lapsilisä, 5 lasta 2,6 2,4 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,8 1,6 1,4 1,2 1, 1, Toisen ja kolmannen lapsen lapsilisän korotus 196-luvulla nosti 5-lapsisessa perheessä keskimääräisen lapsilisän 1,3-kertaiseksi sekä neljännen ja viidennen lapsen lisän korotus 197-luvulla 1,4-keraiseksi ensimmäisen lapsen lapsilisään verrattuna. Korkeimmillaan porrastus oli 198-luvun lopussa ja 199-luvun vaihteessa, jolloin keskimääräinen lapsilisä oli 1,6-kertainen ensimmäisen lapsen lisään verrattuna. 3 Elatustukea korotetaan nykyisin sen jälkeen aina kun elinkustannusindeksi on noussut yli 5 prosenttia edellisestä korotuksesta. Kun elatustuen maksatus siirtyy Kelalle, tasokorjaukset suunnitellaan tehtäväksi vuosittain. 14

15 Alle 3-vuotiaasta maksettu korotus, ns. vaippalisä, kasvatti keskimääräistä lapsilisää 2 prosenttia, jos kaksi viidestä lapsesta oli lisään oikeutettuja. Vaippalisän osuus ensimmäisen lapsen lapsilisästä oli ennen 199-lukua usein yli 5 prosenttia tai jopa 6 7 prosenttia, mutta kävi 197-luvulla myös alle 5 prosentissa. 199-luvulla vaippalisän arvo suhteessa ensimmäisen lapsen lapsilisään aleni 29 prosenttiin. Yksinhuoltajalisä nostaa keskimääräisen lapsilisän 1,8-kertaiseksi ensimmäisen lapsen lapsilisään verrattuna. Lapsilisän ja elatustuen kulutusyksiköt Lapsilisän yksinhuoltajalisä ja elatustuki kasvattavat lasten elatukseen maksettuja tulonsiirtoja yhdellä yksiköllä jokaisesta uudesta lapsesta, mutta yksinhuoltajalisä maksetaan vain alle 18-vuotiaista ja elatustuki alle 18-vuotiaista lapsista. Myös OECD:n kulutusyksiköissä jokainen lapsi saa saman painon, mutta vanhassa yksikössä lapsi on alle 18 ja modifioidussa alle 15-vuotias. Sen sijaan lapsilisä on jokaista seuraavaa lasta kohti suurempi kohti viidenteen lapseen asti (taulukko 3.1.1). Taulukko Lapsilisän, yksinhuoltajalisän ja elatustuen taso vuonna 28 lasta ja perhettä kohti 1-5-lapsisissa perheissä, euroa / kuukausi. Etuudet per lapsi Lapsilisä/ Yksinhuol- Elatustuki Yhteensä/lapsi Lapsilukumäärä lapsi tajalisä (yksinhuoltaja) 1 1, 46,6 129,9 276,5 2 11,5 46,6 129,9 287, 3 131, 46,6 129,9 37, ,5 46,6 129,9 328, 5 172, 46,6 129,9 348,5 Etuudet per perhe Lapsilisä/ Yksinhuol- Elatustuki/ Yhteensä/perhe Lapsilukumäärä perhe tajalisä/perhe perhe (yksinhuoltaja) 1 1, 46,6 129,9 276,5 2 21,5 93,2 259,8 563, ,5 139,8 389,7 871, 4 493, 186,4 519, , 5 665, 233, 649, ,5. Kun erikokoisten lapsiperheiden lapsilisät, yksinhuoltajalisä ja elatustuki lasketaan yhteen perhettä kohti ja suhteutetaan yhdestä lapsesta maksettaviin tulonsiirtoihin, saadaan lasten kulutusyksiköt. Ensimmäisestä lapsesta kahden huoltajan perhe saa perhekustannusten tasaukseen 1 euroa ja viidennestä lapsesta 172 euroa eli 1,7- kertaisen tulonsiirron. Viiden lapsen yksinhuoltajaperhe saa perhekustannusten tasausta lähes 1 euroa kuukaudessa (ks. myös kuvio 3.2). Taulukossa lasten kulutusyksiköt on laskettu perhekohtaisina ja perhetyyppikohtaisina. Perhekohtaiset kulutusyksiköt esitetään myös aikasarjana kuviossa 3.4. Taulukko Lapsilisän, yksinhuoltajalisän ja elatustuen perhekohtaiset kulutusyksiköt ja yksinhuoltajuuden elatukseen kulutusyksiköt 1-5-lapsisissa 1 ja kahden aikuisen perheissä vuonna

16 Etuuksien skaalat 2 huoltajan + yksin- + elatustuki Lapsilukumäärä lapsilisä huoltajalisä 1) 1 1, 1, 1, 2 2,11 2,97 2,51 3 3,42 3,28 3,15 4 4,93 4,63 4,34 5 6,65 6,13 5,6 Yksinhuoltajan tuki 1) 2 huoltajan + yksin- + elatustuki Lapsilukumäärä lapsilisä huoltajalisä 1) 1 1, 1,47 2,77 2 1, 2,7 3,3 3 1, 1,41 2,55 4 1, 1,38 2,43 5 1, 1,35 2,33 1) Peruslapsilisä on 1. Yksinhuoltajien etuudet on lisätty asteittain, joten elatustuki sarake kuvaa, miten paljon suurempi yksinhuoltajien tuki lapsen elatukseen on kahden huoltajan lapsiperheeseen verrattuna kaiken kaikkiaan Kuvio 3.4. Porrastetun lapsilisän ja lapsikohtaisten yksinhuoltajalisän ja elatustuen lapsiskaalat 1-5-lapsisissa 1 ja 2 aikuisen perheissä vuosina Lapsilisä, alle ja yli 3-vuotiaita lapsia 1 Yksinhuoltaja: Lapsilisä, yksinhuoltajalisä ja elatustuki Pidemmällä aikavälillä lapsilisien porrastus oli korkeimmillaan heti lapsilisäuudistuksen jälkeen 199-luvulla, jolloin 5-lapsisen perheen lapsilisä kuukaudessa oli lähes 8-kertainen yhden lapsen perheeseen verrattuna. Vuonna 1995 tehdyt lapsilisien leikkaukset lievensivät jonkin verran porrastusta, joten viiden lapsen lapsilisä laski 7,3-kertaiseksi ensimmäiseen verrattuna. Vuonna 24 ensimmäisen lapsen lapsili- 16

17 sään tehdyn korotuksen jälkeen toisen ja sitä useampien lapsien porrastus on kaventunut entisestään ja on nykyisin 6,7. Perhetyypin mukaan yksinhuoltajien tulonsiirrot ovat suhteellisesti suurimmillaan 2-lapsissa perheissä, eli yli 3-kertaiset kahden vanhemman perheisiin verrattuna (taulukko 3.1.2). Yksinhuoltajille maksetut tulonsiirrot lapsista kasvattavat tulonsiirtojen määrää, mutta koska ne maksetaan jokaisesta lapsesta tasasuuruisena, ne lieventävät lapsilisien porrastusta. Yksinhuoltajaperheessä viidestä lapsesta maksettavat tulonsiirrot ovat suhteessa 5,6-kertaiset yhteen lapseen verrattuna (kuvio 3.4). 3.2 Toimeentulotuki Taso Vuoden 1982 sosiaalihuoltolaissa ( /71) huoltoavun kotiavustus korvattiin valtakunnallisesti yhtenäisemmällä toimeentulotuella. Perusosan tasosta päätettiin valtioneuvoston päätöksin aina siihen asti, kunnes toimeentulotuesta säädettiin erillinen laki (L 1412/1997). Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo (lain 1.1 ). Toimeentulotuen perusosa toimii hallinnollisen vähimmäistoimeentulon tason tai ns. virallisen köyhyysrajan mittarina, jota pienemmillä tuloilla kenenkään ei arvioida tulevan toimeen. Jutta-mallissa toimeentulotuen laskenta on vuodesta 1989 lähtien, jolloin valtioneuvoston päätöksellä säädettiin toimeentulotuen laajennetusta perusosasta. Toimeentulotuen perusosalla on tarkoitus kattaa laissa määritellyt menot. Perusosan lisäksi voidaan myöntää täydentävää tukea. Täydentävällä tuella katetaan muita kuin perusosaan kuuluvia menoja. Näistä tärkeimpiä ovat asumismenojen omavastuuosuudet, jotka jäävät asumistuen jälkeen maksettavaksi. Vuosina asumismenoista sisällytettiin 7 prosenttia perusosalla katettaviin menoihin. Toimeentulotuen tasoa pienentävät käytännöllisesti katsoen kaikki ansio- ja tulonsiirtotulot. Ennen vuotta 1994 lapsilisiä ei otettu huomioon toimeentulotuesta päätettäessä. Kun lapsilisät alettiin laskea tuloksi (Vnp /988), korotettiin toimeentulotuen tasoa kompensoimaan muutosta (kuvio 2 liitteessä 1). Vuodesta 21 lähtien toimeentulotuessa on jätetty huomioimatta vähäiset palkkatulot (L 142/21). Lain voimassaoloa on jatkettu toistaiseksi. Toimeentulotuen taso oli sidottu alun perin kansaneläkkeen tasoon vuoteen 1997 asti (L 1412/1997). Yksin asuvalle aikuiselle normi (perusosa) oli 8 prosenttia kansaneläkkeen täydestä pohja- ja lisäosasta. Muiden samassa taloudessa asuvien aikuisten perusosa oli 85 prosenttia yksinäisen perusosasta. Alaikäisten lasten, yli 17- vuotiaiden, 1 16-vuotiaiden ja alle 1-vuotiaiden lasten perusosat oli sidottu myös tietyin prosenttiosuuksin yhden aikuisen toimeentulotukinormiin (taulukko 3.2.1). Pitkän aikavälin kehitys käy ilmi liitteen 1 kuviosta 2. 17

18 Taulukko Toimeentulotuen perusosat eri-ikäisille kotitalouden jäsenille vuonna 28 sekä perusosan ja OECD:n kulutusyksiköt henkilöittäin. Kotitalouden Euroa/ Kulutus- OECD OECDjäsen kk yksiköt mod. 1 aikuinen 399,1 1, aikuinen 339,24,85,7,5 Yli 18-vuotias lapsi 291,34,73,7,5 Lapsi, 18 vuotta 279,37,7,7,5 1. lapsi alle 1 v 251,43,63,5,3 2. lapsi alle 1 v 231,48,58,5,3 3. jne. lapsi alle 1 v 211,52,53,5,3 1. lapsi 1-17 v 1) 279,37,7,5,5 2. lapsi 1-17 v 1) 259,42,65,5,5 3. jne. lapsi 1-17 v 1) 239,46,6,5,5 1) vähintään 15-vuotias lapsi. Toimeentulotuen perusosa on 'anteliaampi' kuin OECD:n kulutusyksiköt olisivat toimeentulotukinormissa kaikissa ikäryhmissä. Erot eivät ole kuitenkaan suuria. Tämä on havainnollistettu esimerkkiperheissä, joissa lasten iät ovat alle 1 vuotta ja 15 vuotta (taulukko 3.2.2). Taulukko Yhden ja kahden huoltajan, 1-5 lapsen esimerkkiperheen kulutusyksikköluvut toimeentulotuen perusosassa ja OECD:n vanhan ja modifioidun kulutusyksikön mukaan. Toimeentulotuen Yksinhuoltaja Pari perusosa Toimeentulotuki OECD OECD mod Toimeentulotuki OECD OECD mod 1 aikuinen / 2 aikuista 1, 1, 1, 1,7 1,7 1,5 1 lapsi alle 1 v 1,6 1,5 1,3 2,3 2,3 1,8 2 lasta: 1 1v ja 1 15v 2,3 2, 1,6 3, 2,8 2,3 3 lasta: 1 1v ja 2 15v 2,9 2,5 1,9 3,6 3,4 2,8 4 lasta: 2 1v ja 2 15v 3,4 3, 2,2 4,1 3,9 3,1 5 lasta: 2 1v ja 3 15v 4, 4, 2,5 4,7 4,5 3,6 Myös empiirisissä tutkimuksissa on havaittu, että lapsista aiheutuvien yksikkökustannusten osuudet ovat suhteellisesti suuremmat pieni- kuin suurituloisissa kotitalouksissa, vaikka menot niissä kasvavat absoluuttisesti. Toisin sanoen samaan talouteen kuulumisesta saavutetaan pienituloisissa talouksissa suhteellisesti pienemmät skaalahyödyt (esim. Sullström 1989; Haataja 1989; Hagfors 1993). Vaikka yhteisellä jääkaapilla voidaan saavuttaa jossain määrin yhteiskulutushyötyjä, hyöty on pienempi kuin yhteiskäytössä olevista kestokulutushyödykkeistä, joita pienituloisiin talouksiin voidaan hankkia rajoitetumpi määrä kuin hyvätuloisiin. Niinpä niissä tulonsiirroissa, joilla pyritään turvaamaan pienituloisten perheiden toimeentuloa, tulisikin lasten ekvivalenssiskaalojen olla suuremmat kuin muissa. 18

19 Toimeentulotuki ja lapsilisä Lapsilisät ja elatustuki kasvattavat tavallisesti lapsiperheiden käytettävissä olevia tuloja. Toimeentulotukea saavissa perheissä tilanne ei ole sama, koska ne lasketaan tuloksi toimeentulotukea määrättäessä. Toimeentulotuen kulutusyksiköt ovat kuitenkin pienemmät, kuin kulutusyksiköt lasten elatukseen tarkoitetuista tulonsiirroista. Toimeentulotuen osuus pienenee sitä nopeammin mitä enemmän perheessä on lapsia. laskennallisesti tämä merkitsee sitä, että lasten elatukseen maksettavien tulonsiirtojen merkitys kasvaa myös aikuisen elatuksessa (liite 2, kuvio1). Viisilapsinen yksinhuoltajaperhe saisi lapsilisien ja elatustuen jälkeen normien mukaan toimeentulotukea vain 53 euroa eli 3,3 prosenttia 5-lapsisen perheen toimeentulotuen perusosasta vuonna 28. Toisin sanoen lasten elatukseen suoritettavat tulonsiirrot leikkaavat 97 prosenttia toimeentulotuesta. Kahden aikuisen perhe saisi euroa eli 65 prosenttia 5-lapsisen kahden aikuisen perheen toimeentulotuen perusosan normista. 3.3 Kotihoidontuki Taso Kotihoidontukea on maksettu lakisääteisenä vuodesta 1985 lähtien. Vuoteen 199 asti tuki oli rajoitettu lasten lukumäärän ja iän perusteella (L 24/1984). Vuoden 199 alusta tukeen olivat oikeutettuja kaikki lapsiperheet, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia ja jotka eivät käytä kunnallisia päivähoitopalveluja. Muista alle kouluikäisistä kotona hoidettavista lapsista maksettiin vuoteen 1996 sisaruskorotuksia asti, ja sen jälkeen hoitorahaa. Vuoden 1996 uudistuksessa (L 1128/1996) otettiin käyttöön yksityisen hoidon tuki, joka maksetaan suoraan lasta hoitavalle yksityiselle päiväkodille tms. hoitajataholle. Lapsiperheen vanhemmille, joista toinen tai molemmat lyhentävät työaikaansa, voidaan maksaa osittaista hoitorahaa. Osittainen hoitoraha on vanhempikohtainen kiinteä etuus, jonka suuruus ei riipu lasten lukumäärästä eikä siitä, ovatko lapset päivähoidossa vai eivät. Vuonna 1996 harmonisoitiin kunnalliset päivähoitomaksut. Vaikka yksityisen hoidon tuki, osittainen hoitoraha ja päivähoitomaksujen lapsiskaalat kuuluvat lasten hoidon kompensaatiopakettiin, ei niitä käsitellä tässä muistiossa. Kotihoidon tuki jakautui vuoteen 1996 asti perusosaan, sisaruskorotuksiin ja lisäosaan. Vuodesta 1997 lähtien otettiin käyttöön uudet termit: hoitoraha korvasi perusosan ja sisaruskorotukset sekä hoitolisä lisäosan. Perusosan taso määräytyi alun perin suhteessa vanhempainrahan vähimmäispäivärahaan. Perusosa oli kuukaudessa vähimmäispäiväraha 25-kertaisena. Vuoden 1991 alusta kotihoidontuen perusosa korotettiin, sen taso irrotettiin vähimmäispäivärahasta ja tason määrittely sidottiin vuotuiseen Tel-indeksin muutokseen. Vuoden

20 alussa perusosa määriteltiin uudelleen samalla kun sen tasoa leikattiin ja sidonnaisuus palkkaindeksiin poistui. Kotihoidontuen reaalinen taso on laskenut vuonna 1996 tehtyjen leikkausten jälkeen vuoteen 24 asti. Vuonna 25 korotettiin hoitorahaa ja vuonna 27 sisarusten hoitorahaa. Sisarusten hoitoraha on vuodesta 1997 lähtien ollut korkeampi alle 3-vuotiasta kuin 3 vuotta täyttäneistä sisaruksista. Kotihoidontuen tasokehitys vuodesta 199 lähtien on esitetty liitteen 1 kuviossa 3. Vuonna 28 voimassa olevat tasot käyvät ilmi taulukosta Taulukossa esitetään myös kotihoidon tuen lapsiskaalat, jotka on laskettu suhteuttamalla sisaruksista maksettavat osat vain hoitorahaan ja sitten täyteen kotihoidontukeen. Sisaruksista maksettavat korotukset ovat suhteellisesti samaa tasoa, kuin OECD:n modifioidussa kulutusyksikössä alle 15-vuotiaiden lasten kulutusyksiköt. Taulukko Kotihoidontuen lakisääteiset osat, lapsien kulutusyksiköt seuraavaa lasta kohti, sekä vastaavat OECD:n kulutusyksiköt vuonna 28. Kotihoidontuki Euroa/ henkilö Kulutusyksikkö/ henkilö OECD/ henkilö OECD mod./ henkilö kk Pelkkä + hoitolisä norm. suht. norm. suht. hoitoraha Hoitoraha 1 lapsesta 294,28 1,,64 Hoitolisä 168,19,57,36 Täysi kh-tuki (1 lapsi) 462,47 1,57 1, 1,5 1, 1,3 1, Hoitoraha muu alle 3-v 94,9,32,2,5,33,3,23 Hoitolisä 3-6-vuotiaalle 6,46,21,13,5,33,3,23 Koska kotihoidontukea maksetaan vain kun taloudessa on lapsia, ei tuesta voi erottaa aikuisen kulutusyksikköä. Vertailu toimeentulotuen kulutusyksikköön tehdään niin, että annetaan arvo 1 yhden vanhemman ja yhden lapsen täydelle kotihoidontuelle. Yhteen aikuiseen ja lapseen uudelleenskaalatut toimeentulotuen kulutusyksiköt nousevat nopeammin kuin kotihoidontuessa, kun lapsilukumäärä kasvaa (taulukko 3.3.2). Taulukko Esimerkkiperheen kotihoidontuen hoitoraha ja täysi kotihoidontuki, ennen ja jälkeen verotuksen, euroa /kk ja kotihoidontuen sekä toimeentulotuen kulutusyksiköt (1 aikuinen ja 1 lapsi = 1) vuonna 28. Lapsiperheen koko 1-5 lasta Hoitoraha Täysi kotihoidontuki Täyden kh-tuen kulutusyksiköt Hoitoraha Toimeentulotuki Brutto Brutto Netto Brutto Netto Netto 1 lapsi alle 3 v 294,28 462,47 381,24 1, 1, 1, 1, 2 lasta alle 3 v 388,37 556,56 452,79 1,2 1,36 1,26 1,36 2 alle 1 yli 3 v 448,83 617,2 498,77 1,33 1,68 1,42 1,68 2 alle 2 yli 3 v 59,29 677,48 544,75 1,46 2,1 1,58 2,1 2 alle 3 yli 3 v 569,75 737,94 59,73 1,6 2,33 1,75 2,33 Huom. Täysi kotihoidontuki = yhden lapsen hoitorahan ja hoitolisän summa. 2

21 Kotihoidontuki on veronalainen tulonsiirto, joten muutokset verotuksessa vaikuttavat etuudesta käteen jäävään tuloon. Sosiaalietuuksien verotus kiristyi vuodesta 1997 alkaen, kun aikaisemmin pieniin ansiotuloihin (veronalaiset tulonsiirrot eläketuloja lukuun ottamatta) kohdentunut kunnallinen ansiotulovähennys kohdennettiin yksinomaan palkka ja muihin työstä saatuihin ansiotuloihin (L1126/1996). Hoitolisän tulorajat Kotihoidontuen lisäosa, sittemmin hoitolisä, on perhekohtainen tulonsiirto. Hoitolisän edellytyksenä on pääsääntöisesti se, että lasta hoitaa kotona jompikumpi vanhemmista. Se on tulovähenteinen tulonsiirto, jonka maksaminen lakkaa kokonaan, jos perheen tulot ylittävät tietyn tulokynnyksen. Vuonna 1997 voimaan tulleessa kotihoidontukiuudistuksessa lisäosan tarveharkintarajoja lievennettiin (kuvio 3.5). Lievennys oli sitä suurempi mitä useampilapsinen perhe oli (Haataja 25). Kotihoidontukeen voidaan maksaa lakisääteisten osien lisäksi kuntakohtaisia lisiä. Kuvio 3.5. Vain perusosaan vs. täyteen hoitolisään oikeuttavat tulorajat kotihoidon tuessa perheen koon mukaan vuosina , euroa / kuukausi (nimellishintaan). (kotipara.xls) Euroa / kuukausi Vain hoitoraha, 4+ h Vain hoitoraha, 3 h Vain hoitoraha, 2 h Täysi hoitolisä, 4+ h Täysi hoitolisä, 3 h Täysi hoitolisä, 2 h Huom. Hoitolisäoikeuden ylärajan tasokorotus vuonna 1991 johtuu muun muassa siitä, että tulokäsite muutettiin verojen jälkeisistä nettotuloista veronalaisiin tuloihin. Lasten iällä ei ole merkitystä kotihoidontuen hoitolisää määrättäessä. Lasten lukumäärä otetaan huomioon yksinhuoltajaperheissä enintään kolmesta ja kahden huoltajan perheissä enintään kahdesta lapsesta. Vanhassa kotihoidontukijärjestelmässä lisäosan tulorajoissa ei otettu huomioon perheen kokoa. Vuoteen 199 asti hoitolisän tulokäsite oli perheen nettotulo ja sen jälkeen veronalaiset tulot ennen verotusta. Tämä selittää lisäosaan oikeuttavan tulorajan katon huomattavan nousun vuonna 1991 (kuvio 3.5). Vuonna 1997 voimaan tulleessa uudistuksessa perheille tuli kolme tulorajaa ja kolme tulosidonnaisuusprosenttia, jotka vähentävät täysimääräistä hoitolisää tulorajan ylittävältä osuudelta. 21

22 Kotihoidontuki, lapsilisät ja toimeentulotuen tarve Lapsilisä ja elatustuet maksetaan kotihoidontukea saaville perheille, eivätkä ne vähennä tarveharkintaisen hoitolisän tasoa. Kotihoidontukea saavien lopulliseksi tuloksi lasten hoitoon ja elatukseen maksettavat tulonsiirrot muodostuvat siis kotihoidontuen ja lapsilisien ja mahdollisen elatustuen summista (Liite 2, kuvio 2). Kotihoidon tuki lapsilisineen on mitoittunut niin, että yhden lapsen kotihoidontukeen oikeutetun yksinhuoltajan tulot saavuttavat suunnilleen viimesijaisen toimeentulotuen tason. Tulotaso kasvaa lasten lukumäärän kasvaessa niin, että käteen jäävät tulot ylittävät hieman toimeentulotuen perusosan, kun lasten määrä on vähintään kaksi. Sen sijaan kahden vanhemman perheessä kotihoidontuki ja lapsilisät eivät saavuta toimeentulotuen perusosaa. Lasten hoitoon ja elatukseen tarkoitetut tulonsiirrot ei ole tarkoitettukaan kahden aikuisen elättämiseen, koska toisen aikuisen oletetaan tuovan perheeseen omia tuloja tai saavan toimeentulotukea. 3.4 Vanhempainraha Taso Äitiysrahasta säädettiin sairausvakuutuslain yhteydessä (L 364/1963). Äitiysrahaa maksettiin samoin periaattein kuin sairauspäivärahaa, joko vähimmäismääräisenä tai työtulosidonnaisena. Työtulosidonnaista päivärahaa maksettiin tietyn ansiokynnyksen ylittävistä vuosituloista ansiokattoon asti ja päiväraha oli veroton tulonsiirto. Vuonna 1982 voimaan tulleessa sairausvakuutuslain uudistuksessa (L 471/1981) päivärahoista tuli veronalaisia ja ne sidottiin kokonaisuudessaan ansioihin: vähäisetkin työtulot kasvattivat päivärahan tasoa ja ansiokatto poistettiin. Vuonna 1994 voimaan tulleessa perhepoliittisessa paketissa lapsikorotukset poistettiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoista. Korotuksia maksettiin alle 16-vuotiaista lapsista. Korotusten poistoa perusteltiin samoin kuin verovähennysten, eli kompensaatio toteutettaisiin osittain korottamalla verottomia lapsilisiä. Veronalaisena tulona vanhempainrahoista, kuten kotihoidontuestakin, sai vuoteen 1994 asti myös verohelpotusta lapsivähennysten johdosta. Verovähennysten vaikutus oli kuitenkin hyvin pieni matalista tulonsiirroista, joten verohyödyn käyttivät kahden vanhemman perheissä yleensä parempituloiset puolisot (Haataja 22 ja 25). Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa kutsutaan yhteisnimityksellä vanhempainrahoiksi. Vuoteen 26 asti vanhempainrahat määräytyivät äideille ja isille samalla tavalla. Vuodesta 27 lähtien vanhempainrahaa on maksettu eri jaksoista osittain eritasoisina äideille ja isille (L 1342/26; Haataja 28). Seuraavassa käsitellään vain vähimmäispäivärahaa. Vanhempainrahan vähimmäispäivärahan tasokehitys vuodesta 199 lähtien käy ilmi liitteen 1 kuviosta 4. Vähimmäispäivärahan taso oli kahden tai sitä useamman lapsen vanhemmilla suunnilleen samaa tasoa 199-luvun alkupuolella kuin vuonna 25. Vähimmäispäivärahaa korotettiin 199-luvun alussa, mutta pian korotuksen 22

23 jälkeen tehtiin leikkaus, joka laski vähimmäispäivärahan reaaliarvon selvästi alle 199-luvun alun. Vanhempainrahan vähimmäispäiväraha jää selvästi alle täyden kotihoidontuen tason, ja ero kasvaa sitä suuremmaksi mitä useammasta lapsesta on kysymys (taulukko 3.4.1). Ero on ensimmäisen lapsen osalta on 1,2-kertainen ja viiden alle kouluikäisen lapsen perheessä lähes kaksinkertainen kotihoidontuen hyväksi. Vanhempainrahan vähimmäismäärä yhdestä lapsesta on suunnilleen kotihoidontuen hoitorahan suuruinen (vrt. taulukko 3.3.1), mutta vain hoitorahaa saavien tulot kasvavat kotona hoidettavien lasten lukumäärän kavaessa. Taulukko Vähimmäismääräisen vanhempainrahan taso (brutto- ja netto), vanhempainrahan ja kotihoidontuen kulutusyksiköt sekä kotihoidontuen taso suhteessa vähimmäispäivärahaan 1-5-lapsisissa perheissä, vuonna 28. Perheen koko: 1-5 lasta Vanhempainraha, / kk Kulutusyksiköt Nettoetuudesta Täysi kotihoidontuki vs. vanhempainraha Brutto Netto Vanhempainraha Kotihoidontuki Suht. ero (netto) Euroa /kk (brutto) 1 lapsi alle 3 v , 1, lasta alle 3 v ,19 1, alle 1 yli 3 v ,31 1, alle 2 yli 3 v ,43 1, alle 3 yli 3 v ,55 1, Huom. Kotihoidontuen vastaavat tasot on esitetty taulukossa 4.2. Ensimmäisen lapsen kohdalla vähimmäispäivärahan ja kotihoidontuen erotusta ei makseta. Käytännössä vanhempainrahan ja kotihoidontuen erotus ei näy lasta hoitavan tuloissa, jos kotona hoidetaan vähintään kahta lasta. Kotihoidontuen ja päivärahan erotus maksetaan kotihoidontukena vanhempainrahakauden aikana. Tällä tavalla kunnat osallistuvat vähimmäisturvan harmonisointiin lasta kotona hoitavien kesken. Vanhempainraha, lapsilisät sekä toimeentulotuen tarve Vähimmäisvanhempainrahan taso jää alle paitsi täyden kotihoidon tuen tason, jonkin verran myös yksinhuoltajan ja yhden lapsen toimeentulotuen perusosan tason, vaikka lapsista maksettavat tulonsiirrot otetaan huomioon. Koska vanhempainrahan taso ei nouse lapsimäärän kasvaessa, lapsilisät ja mahdolliset yksinhuoltajalisä ja elatustuki kasvavat suhteessa enemmän. Kolmilapsisen vanhempainrahaa saavan yksinhuoltajan tulot ylittävät lasten elatukseen maksettavien tulonsiirtojen seurauksena toimeentulotuen perusosan (liitteen 2 kuvio 2). Millä työtuloilla vanhempainraha täyden kotihoidontuen tasolle? Nykyisin vanhempainrahaa maksetaan työtulosidonnaisena tai edellisen etuuden perusteella useammasta syystä kuin vielä vuosituhannen vaihteessa, ja riskit saada vain vähimmäispäivärahaa ovat vähentyneet (Haataja 28). Viimeisin muutos koskee peräkkäisiä synnytyksiä. Jos ensimmäisen lapsen syntymän johdota maksetaan työtulosidonnaista vanhempainrahaa ja seuraava lapsi syntyy kolmen vuoden sisäl- 23

27/10/2010 Esa Iivonen. Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen

27/10/2010 Esa Iivonen. Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen 27/10/2010 Esa Iivonen Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen Lapset (0-17-v.) ja lapsiperheet 31.12.2009 Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Lapsia 1 088 456 Lasten osuus koko väestöstä 20,3 %.

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

vaikutuksista perusturvaan

vaikutuksista perusturvaan Pasi Moisio Seppo Sallila RAPORTTI 20 2012 RAPORTTI 20/2012 Pasi Moisio ja Seppo Sallila Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ISBN 978-952-245-617-5 ISSN 1798-0089 Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio Toimeentulotuki tilastojen valossa Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta 6.3.2018 Kelan auditorio Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan vuonna 2017 Perustoimeentulotuki:

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1990 vp. - HE n:o 239 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lasten kotihoidon tuesta annetun lain 5 ja 7 :n sekä lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Keskusta-oikeisto valtuustoryhmän valtuustoaloite kotihoidon kuntalisän käyttöönotosta Äänekoskella

Keskusta-oikeisto valtuustoryhmän valtuustoaloite kotihoidon kuntalisän käyttöönotosta Äänekoskella Kaupunginvaltuusto 60 08.09.2008 Kaupunginhallitus, julkinen 287 15.09.2008 Perusturvalautakunta 86 30.09.2009 Kaupunginhallitus, julkinen 55 15.02.2010 Kaupunginvaltuusto 25 08.03.2010 Keskusta-oikeisto

Lisätiedot

HE 168/2006 vp. 1. Nykytila

HE 168/2006 vp. 1. Nykytila HE 168/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon

Lisätiedot

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55 Äitiysavustus Määrä: Hakija saa valintansa mukaan joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman. Äitiysavustuksia saa kaksi toista ja kolme kolmatta samalla kertaa syntynyttä lasta kohden eli

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan köyhyysryhmä 20.10.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Yksinasuvat ovat hyvin monimuotoinen

Yksinasuvat ovat hyvin monimuotoinen Perusturvan riittävyys yksinasuvilla Yksinasuvat ovat muita kotitalouksia heikommassa asemassa sosiaalisten riskien kohdatessa. Lisäksi yksinasuvien elinkustannukset ovat suhteessa suuremmat kuin suurempien

Lisätiedot

HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.

HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta. HE 75/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että lapsilisän yksinhuoltajakorotusta

Lisätiedot

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit

Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Jenni Kellokumpu Marraskuu 217 Talouspolitiikka Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Tämän keskustelualoitteen

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan

Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Elina Ahola, Pertti Honkanen ja Marina Sirviö Hallitusohjelma ja eläkeläisten toimeentulo

Elina Ahola, Pertti Honkanen ja Marina Sirviö Hallitusohjelma ja eläkeläisten toimeentulo Työpapereita 77/2015 Elina Ahola, Pertti Honkanen ja Marina Sirviö Hallitusohjelma ja eläkeläisten toimeentulo KELAN TUTKIMUSOSASTO Kirjoittajat Elina Ahola, FM, tutkija Kelan tutkimusosasto etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

HE 163/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 :n muuttamisesta

HE 163/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lapsilisälain lapsilisän suuruutta koskevaa pykälää siten, että

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk

Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2 / kk 2 2 Ansiopäiväraha 1 249 /kk Nettohyöty 2 / kk bruttopalkasta vajaat 33 => veroihin ja asumistuen laskuun lähes 84 % 1 1 Verot Vuokra (asumistuen

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti

Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti Lisätietoja: 06.05.2009 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kansaneläkkeiden väheneminen keskeytyi tilapäisesti vuonna 2008 Vuosina 2001 2007 sekä kansaneläkkeensaajien lukumäärä,

Lisätiedot

Metsänomistuksen vaikutukset pysyvässä kunnallisessa hoidossa olevien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin KELA:n maksamiin etuuksiin

Metsänomistuksen vaikutukset pysyvässä kunnallisessa hoidossa olevien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin KELA:n maksamiin etuuksiin Metsänomistuksen vaikutukset pysyvässä kunnallisessa hoidossa olevien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin KELA:n maksamiin etuuksiin Polvelta Toiselle Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut, 7.4.2018,

Lisätiedot

Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin

Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin Polvelta Toiselle messut, Rovaniemi 18.3.2017 Antti Pajula,

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointityöryhmä 1.3.2011 3.3.2011 1 Tausta Joulukuussa 2010 kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin lisättiin säännös joka neljäs

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

KELAN ETUUDET EUROINA 2017

KELAN ETUUDET EUROINA 2017 KELAN ETUUDET EUROINA 2017 KOTI JA PERHE TERVEYS JA KUNTOUTUS OPISKELU JA ASEVELVOLLISUUS TYÖTTÖMYYS ELÄKKEELLE PERUSTOIMEENTULOTUKI Hakemukset ja liitteet www.kela.fi/asiointi Puhelinpalvelu Asevelvollisen

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Koti ja perhe numeroina 2014

Koti ja perhe numeroina 2014 Koti ja perhe numeroina 2014 Voit hakea lapsiperheen tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Lapsiperheen tuet 020 692 206 Asumisen tuet 020 692 201 Sisältö Äitiysavustus

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

PERUSTOIMEENTULOTUEN ETUUSMENOT LASKIVAT VUONNA 2018

PERUSTOIMEENTULOTUEN ETUUSMENOT LASKIVAT VUONNA 2018 TILASTOKATSAUS 2/219 Lisätietoja: 13.2.219 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 137, etunimi.sukunimi@kela.fi PERUSTOIMEENTULOTUEN ETUUSMENOT LASKIVAT VUONNA 218 Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 716,

Lisätiedot

Toimeentulotuki ja asumiskustannukset

Toimeentulotuki ja asumiskustannukset Toimeentulotuki ja asumiskustannukset 17.4.2019 Signe Jauhiainen @SigneJauhiainen Asumisen tukeminen Asuntomarkkinat Sosiaaliturva 2 18.4.2019 Milj. euroa Kelan maksamat asumisen tuet Yleinen asumistuki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Asumistuet, toimeentulotuki ja tulottomat. Sosiaalifoorumi Pertti Honkanen, johtava tutkija, Kelan tutkimus

Asumistuet, toimeentulotuki ja tulottomat. Sosiaalifoorumi Pertti Honkanen, johtava tutkija, Kelan tutkimus Asumistuet, toimeentulotuki ja tulottomat Sosiaalifoorumi 21.4.2018 Pertti Honkanen, johtava tutkija, Kelan tutkimus Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20

Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 LAPUAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Perusturvakeskus Liuhtarintie 10 62100 Lapua Hakemus saapunut..20 Vakuutan, että antamani tiedot ovat totuudenmukaiset ja sitoudun ilmoittamaan toimeentulotukipäätöksen

Lisätiedot

Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä

Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä Elina Ahola Tutkija, Kelan tutkimusosasto Väliinputoaminen ja sosiaaliset oikeudet -seminaari Kelan päätalo, 21.11.2013 Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä

Lisätiedot

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA MIKÄ YLEISTURVA? Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Toimi-etuudet Alustavia laskelmia tulonjakovaikutuksista

Toimi-etuudet Alustavia laskelmia tulonjakovaikutuksista Toimi-etuudet Alustavia laskelmia tulonjakovaikutuksista Tapio Räsänen ja Jussi Tervola Jussi Tervola @jutervol Tapio Räsänen @TapioRasanen 31.1.2019 Toimi-etuudet Kolme aihiota, jotka yhdistävät nykyjärjestelmän

Lisätiedot

1 Enimmäisasumismenojen jäädytys kuntaryhmissä 1 ja 2 sekä 5 %:n leikkaus kuntaryhmissä 3 ja 4

1 Enimmäisasumismenojen jäädytys kuntaryhmissä 1 ja 2 sekä 5 %:n leikkaus kuntaryhmissä 3 ja 4 (1) 1 Enimmäisasumismenojen jäädytys kuntaryhmissä 1 ja sekä %:n leikkaus kuntaryhmissä ja Jos lakimuutosta ei tehtäisi, hyväksyttävien enimmäisasumismenojen tasoa pitäisi korottaa Tilastokeskuksen vuokraindeksin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen määrän laskenta

Lastenhoidon tuen määrän laskenta Lastenhoidon tuen määrän laskenta Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi, koska

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

25,0. Kokonaishedelmällisyys 20,0 15,0 10,0. Lapsilisien osuus BKT:sta, promillea. Tulotaso n. 30 % alempi 5,0

25,0. Kokonaishedelmällisyys 20,0 15,0 10,0. Lapsilisien osuus BKT:sta, promillea. Tulotaso n. 30 % alempi 5,0 Asuminen ja energia Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Kulttuuri ja vapaa-aika Vaatteet ja jalkineet Tietoliikenne Alkoholijuomat ja tupakka Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 3 Liikenne Muut

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 105, ja muutetaan 6, 10 ja 11, 12 :n 1 momentti, 15 :n 4 momentti, 22 :n 3 ja 4 momentti, 23, 33 :n

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

Työn vastaanottamisen. kannustimet Suomessa. Olli Kärkkäinen

Työn vastaanottamisen. kannustimet Suomessa. Olli Kärkkäinen 266 Työn vastaanottamisen kannustimet Suomessa Olli Kärkkäinen PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS TYÖPAPEREITA LABOUR INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH DISCUSSION PAPERS 266 Työn vastaanottamisen kannustimet Suomessa*

Lisätiedot

KESKENERÄINEN, ei jatkettu valmistelua

KESKENERÄINEN, ei jatkettu valmistelua Aktuaari- ja talouspalveluryhmä 17.12.2017 Alustavia kustannuslaskelmia perhevapaamalleista Oheiset laskelmat ovat vielä alustavia ja tulokset saattavat muuttua merkittävästi mallien yksityiskohtien ja

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

HE 28/1995 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 :n muuttamisesta

HE 28/1995 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 :n muuttamisesta HE 28/995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 :n muuttamisesta EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että valtiolle lapsilisäjärjestelmästä

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Kela tiedottaa 28.12.2004 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Ensi vuosi tuo tasokorotuksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

HE 322/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi

HE 322/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että veteraanietuuksia eli rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että perheen ensimmäisestä lapsilisään

Lisätiedot

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite OKM/2/010/2016 Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Pyydettynä lausuntona Opetusalan

Lisätiedot

Vuoden 2007 vanhempainrahauudistus: mallinnus ja vaikutukset vuoden 2005 aineiston pohjalta.

Vuoden 2007 vanhempainrahauudistus: mallinnus ja vaikutukset vuoden 2005 aineiston pohjalta. 8.4.2008/Anita Haataja JUTTA-MUISTIO 2 Vuoden 2007 vanhempainrahauudistus: mallinnus ja vaikutukset vuoden 2005 aineiston pohjalta. SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä...2 2. Vuoden 2007 vanhempainrahauudistus...3

Lisätiedot

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovitus

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo-lisän maksaminen lasten yksityisen hoidon tuen lakisääteisen hoitolisän korotuksena

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo-lisän maksaminen lasten yksityisen hoidon tuen lakisääteisen hoitolisän korotuksena 18.10.2016 Sivu 1 / 1 4303/2016 02.05.01 43 Espoo-lisän maksaminen lasten yksityisen hoidon tuen lakisääteisen hoitolisän korotuksena Valmistelijat / lisätiedot: Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Titta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Kela. Pertti Honkanen. Työttömien perusturvan ongelmia. 54/2006 Sosiaali- ja terveysturvan selosteita. Kelan tutkimusosasto Helsinki 2006

Kela. Pertti Honkanen. Työttömien perusturvan ongelmia. 54/2006 Sosiaali- ja terveysturvan selosteita. Kelan tutkimusosasto Helsinki 2006 Pertti Honkanen Työttömien perusturvan ongelmia 54/2006 Sosiaali- ja terveysturvan selosteita Kela Kelan tutkimusosasto Helsinki 2006 ISBN 951-669-713-5 (nid.), 951-669-714-3 (pdf) ISSN 1455-0113 Vammalan

Lisätiedot

KELAN ETUUDET EUROINA 2017

KELAN ETUUDET EUROINA 2017 KELAN ETUUDET EUROINA 2017 KOTI JA PERHE TERVEYS JA KUNTOUTUS OPISKELU JA ASEVELVOLLISUUS TYÖTTÖMYYS ELÄKKEELLE PERUSTOIMEENTULOTUKI Hakemukset ja liitteet www.kela.fi/asiointi Puhelinpalvelu Asevelvollisen

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT HE 53/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lasten kotihoidon ja

Lisätiedot