Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä"

Transkriptio

1 Satakunnan Kauppakamari -lehti 6 Pöytä on katettu, kelpaako tarjonta vieläkään? Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Mainoseurot uusjaossa Luontoisedut osa palkkaa Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti!

2 SISÄLTÖ 28 PROFIILI Porilaisen huippu-uimari Matti Mattssonin haastattelu onnistuu parhaiten treenitauolla Porin uimahallilla. Päämäärätietoinen nuorukainen harjoittelee sunnuntaita lukuun ottamatta joka päivä kahteen otteeseen altaassa. Lisäksi hän pyöräilee ja käy kolme kertaa viikossa kuntosalilla. PUHEENVUORO Pekka Ekberg toimitusjohtaja Oy Fiblon Ab Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan hallituksen jäsen 30 VIERASTUOLI Satakunnan Liikenne Oy:n toimitusjohtaja Ravi Mehta viettää juhlavuosia. Tänä vuonna hän täyttää 70 vuotta ja ensi vuonna tulee täyteen 40 vuotta yhtämittaista työuraa samassa konsernissa. Poriin hän siirtyi joulukuussa 2007, kun Satakunnan Liikenteestä oli tullut yrityskaupan myötä osa Koiviston Auto -konsernia. Nuorten ammatillisen koulutuksen alakohtaisiin opiskelijapaikkamääriin muutoksia 32 JULKAISIJA: Satakunnan kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA: Juhani Saarikoski TOIMITUSNEUVOSTO: Juha Heljakka, Matti Hyyppä, Kari Karpale, Juhani Saarikoski TOIMITUKSEN OSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6, Pori, puh. (02) ILMOITUSMYYNTI: Mediamyynti Viljanen, puh. (02) , , Jakelu: 4000 kpl, ISSN OSOITELÄHDE: Satakunnan kauppakamarin ja Fonecta Profinder -rekisterin mukaan OSOITTEENMUUTOKSET: TILAUSHINTA: 24 euroa/vuosi. KUSTANTAJA: Brand ID Oy, PL 111, Pori PAINOPAIKKA: Brand ID Oy, Raumanjuovantie 2, Pori, puh. vaihde , SÄHKÖPOSTIOSOITE: TAITTO: Riitta Matomäki/Tactic Games Oy KANNEN KUVA: Matti Hyyppä 4 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 JÄSENYRITYS K.T. Tähtinen Oy perustettiin perheyrityksenä vuonna Toiminta jatkuu edelleen saman suvun omistuksessa, nyt jo viidennessä polvessa. Sukuun kuuluvia on yrityksen palveluksessa tällä hetkellä eri tehtävissä 13. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa vähennetään ja suunnataan uudestaan, Nuorten ikäluokat pienenevät ja työvoiman tarve ja kohdentuminen jatkaa muutostaan. Opiskelijapaikkamäärien ja alueellisen suuntaamisen yhdeksi keskeiseksi kriteeriksi on asetettu koulutustakuun toteutuminen. Ministeriön päätöksen mukaan Satakunnassa opiskelijapaikkoja tullaan leikkaamaan vuoteen 2016 mennessä 450 paikkaa. Länsirannikon Koulutus Oy joka paremmin tunnetaan WinNovana osuus tästä on 2/3 osaa. Muutos on haasteellinen. Alkuperäinen suunnitelma oli vähentää opiskelijamääriä vielä selvästi enemmän mutta ministeriö ei kuitenkaan paineen alla lopulta siihen päätynyt. Oppilaitokselta vähennettiin kuitenkin rahoitusta alkuperäiseen suunnitelman mukaisesti eli yhtä opiskelijaa kohden käytössä oleva raha vähentyi merkittävästi. Opiskelijapaikkaleikkausten kohdentamisessa on ministeriön ohjeistuksen mukaan kielletty käyttämästä "juustohöylää" joka on johtanut henkisesti kipeämpiin ratkaisuihin mutta ohjannut tehokkaampiin taloudellisiin säästöihin. Samalla on pyritty huomioimaan ammatillisen koulutuksen alueellinen saatavuus sekä työelämän kysynnän ja työvoiman tarpeen muutokset. Koulutuspaikkojen uudet kohdentamissuunnitelmat on laadittu laajassa satakuntalaisessa ennakointityössä alueen työ- ja elinkeinoelämän osaajatarpeista yhteistyössä Satakuntaliiton, Satakunnan ELYkeskuksen, Satakunnan TE-toimiston sekä alueen koulutusorganisaatioiden kesken. Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan koulutuksen järjestämisluvan mukainen kokonaisopiskelijamäärä on vuonna 2014 enintään 4140 paikkaa jossa ei ole merkittäviä muutoksia aiempaan. Vuosien 2015 ja 2016 muutokset ovat molempina vuosina n.-3% eli 120 ja 130 paikan vähennyset ja siten 2016 on käytössä enintään 3890 opiskelijapaikkaa. Koulutuksen laajuus mahdollistetaan tehostamalla merkittävästi tilojen käyttöä, hyödyntämällä eläköitymisen tuomia mahdollisuuksia sekä muita ns. pehmeitä henkilöstöpolitiikan keinoja. Samalla pyritään tiivitämään yhteistyötä esimerkiksi SAMK ja WinNovan merenkulkualan koulutuksessa. Molempia koulutusasteita ohjaa merenkulun koulutuksessa sama STCW-koodi (Standart of Training, Certification and Watchkeeping) jonka johdosta esim. ensimmäinen vuosi onkin sisällöllisesti täysin sama ja voitaisiin järjestää yhdessä. Jatkossa yhä suurempana haasteena on saada nuoret hakeutumaan paljon työpaikkoja tarjoaville koulutus suunnille. Nyt on selkeä vinoutuma jossa nuoret haluavat kouluttautua epärealistisin toivein unelma aloilleen, joihin eivät sitten kuitenkaan pysty työllistymään. Tälläisiä ovat mm kauneudenhoitoon suuntautuvat linjat joihin hakeutuu tyypillisesti parhaiten peruskoulussa menestyneet tytöt. Haasteena kehittymiselle jatkuu riittävä tuloksentekokyky joka on osakeyhtiölle välttämätöntä. Tulosta tarvitaan investointeihin ajantasaisiin opetuslaitteisiin ja välineisiin sekä rekrytointeihin osaajia houkuttelevana työnantajakuvan säilyttämiseen. SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 5

3 Matti Hyyppä Pöytä on katettu, kelpaako tarjonta vieläkään? Satakunnan lentoyhteyksien kohtaloa on pohdittu vuosien mittaan joidenkin mielestä väsymiseen asti. Asia on kuitenkin ulkoista kokoaan suurempi ja tärkeämpi koko maakunnalle. Siksi siitä on edelleen puhuttava. Yhteys Tukholmaan Ruotsalainen lentoyhtiö Nextjet aloitti liikennöinnin Porista Arlandaan 9. huhtikuuta. Yrityksen myyntijohtaja Henning Lindberg kävi Porissa kertomassa sekä lentoyhtiöstä että Porin uusista yhteyksistä Tukholmaan. - Nextjet perustettiin 10 vuotta sitten. Sen pääkonttori on Arlandassa. Yhtiö on Arlandan kentän kolmanneksi suurin operaattori, jolla on 19 lentokohdetta Ruotsissa, Norjassa ja kolme Suomessa. Yritys työllistää 350 henkilöä ja sillä on käytössään 17 lentokonetta. - Pori-Arlanda-Pori reittiä yritys lentää 34 kertaa viikossa. Lentokone on Saab 340 ja lentoaika 55 minuuttia. - Arlandassa asiakkailla on käytössään laaja Ruotsin ja ulkomaiden reittiverkko. Aikataulut mahdollistavat myös sujuvan päivittäisasioinnin esimerkiksi Tukholmassa. Matkustajamäärät jääneet junnaamaan Air100 liikennöi Pori-Helsinki- Pori reittiä sesonkiluonteisen Kittilä reitin lisäksi. Yhtiön toimitusjohtaja Ville Majasaari näkee Nextjetin tulon parhaassa tapauksessa piristysruiskeena, mutta pahimmassa tapauksessa koko Porin lentoliikennettä uhkaavana kilpailutilanteena. - Hyvässä vaihtoehdossa Porin lentoaseman kiinnostavuus nousee, koska täältä pääsee nyt nopeasti sekä Helsinkiin että Tukholmaan. Niissä asiakkailla on vastaavasti käytettävissään paitsi Suomen ja Ruotsin yhteydet myös todella laaja reittiverkko ympäri maailman. Toimitusjohtaja Ville Majasaari. Lentoja on niin paljon, että niistä on helppo valita omaan aikatauluun parhaiten sopiva. Meidän Interline sopimuksemme Finnairin ja Nextjetin SAS:n kanssa takaavat lisäksi koneiden vaihdon sujuvuuden myös matkatavaroiden osalta. - Huonossa vaihtoehdossa uusi yhteys verottaa meidän matkustajamääriämme niin paljon, että joudumme vakavasti harkitsemaan oman toimintamme jatkamista. Samaan aikaan voi olla tilanne, ettei Nextjetkään ole tyytyväinen omiin matkustajamääriinsä, jolloin Porista ei enää lähde reittilentoja. - Piristystä kaivataan, sillä omat matkustajamäärämme ovat jääneet junnaamaan paikalleen. Ihmettelemme tilannetta, sillä olemme esimerkiksi aikataulujen pitävyydessä Helsinki-Vantaa kentän kolmanneksi täsmällisin lentoyhtiö. Kuuntelemme myös tarkalla korvalla asiakkaitamme. Siksi olemme lisänneet tarjontaamme esimerkiksi Porista Helsinkiin tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin klo 7.30 lähtevän yhteyden. Paras tarjonta vuosiin Porin lentoaseman päällikkö Seppo Mäkitalo on tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen. - Lentoaseman toiminnan kannalta meillä on kolme tärkeää tukijalkaa reittiliikenne, charterlennot ja koulutustoiminta. Reittiliikennetarjonta on nyt parasta vuosiin kaksi lentoyhtiötä ja useita päivittäisiä lähtöjä. Charterlentojen määrä nousee tänä vuonna noin 30:een. Tuhannet lentomatkustajat tuovat lisätuloja paitsi lentoasemalle myös yksityisille Porin lentoaseman päällikkö Seppo Mäkitalo. oheispalveluille. Ilmailuopisto on hankkimassa paria uutta konetta sekä laajentamassa toimitilojaan kenttäalueella. - Myös EU:n tukipäätös oli omalta osaltaan helpotus. Sen mukaan alle vuosimatkustajan lentoasemia saa jatkossakin tukea. - Olemme vuosien varrella nähneet, miten tilanteet voivat muuttua hetkessä. Uskon, että reittitarjonta pystyy tällä hetkellä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin hyvin. Matkustajien käyttäytyminen viime kädessä ratkaisee kaiken. Oman auton käyttö erityisesti Helsingin matkoilla on lentoliikenteen pahin kilpailija. Hieman historiasta Finnairin edeltäjällä Aero Oy:llä oli 60 vuotta sitten 8 edestakaista lentoreittiä. Niistä kolme suuntautui ulkomaille, yksi ihan Pariisiin asti. Viittä reittiä liikennöitiin kotimaassa. Reitit oliva t: 1. Pori-Turku-Maarianhamina 2. Helsinki-Turku-Maarianhamina 3. Helsinki-Jyväskylä-Kuopio 4. Helsinki-Oulu-Kemi- Rovaniemi 5. Helsinki-Pori-Vaasa Komeasti prosentteina ilmaisuna 40 prosenttia Aeron säännöllisistä reiteistä lähti Porista tai kulki Porin kautta. Vuorineuvos Tauno Matomäki totesi joskus vuosia siteen haastattelussamme, että syylliset Satakunnan huonoon menestykseen on julkaistu aakkosjärjestyksessä Satakunnan puhelinluettelossa. Kyllä me todella olemme tumpuloineet etsikkoaikamme. Jatkammeko edelleen oman oksamme sahaamista? Puhelinluettelostakaan ei enää ole apua syyllisten etsinnässä. Lankapuhelimien väheneminen on vienyt dokumentilta käyttöarvoa. Porin lentoaseman suurin matkustajamäärä, noin , oli vuonna Vuonna 2012 matkustajia oli noin Vielä niistä autoista kilpailutekijänä. Vuonna 2012 Suomessa oli yli henkilöautoa. Mennään jälleen 60 vuotta taaksepäin. Silloin niitä oli noin Henkilöautojen määrä on siten lähes 50-kertaistunut. On siinä kilpailijaa kerrakseen, ainakin Helsingin reitillä! Tuore selvitys osoittaa Porin lentoyhteyksien mahdollisella loppumisella olevan suoria negatiivisia taloudellisia vaikutuksia koko Satakunnalle. 6 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 7

4 Matti Hyyppä Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Porissa järjestettiin viime kuun lopussa Satakunnan ajankohtaisia liikenneasioita käsitellyt seminaari. Huoleen on aihetta, kuten kaikki liikenteessä mukana olevat tietävät. Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen ja Varsinais-Suomen ely-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuriasioista myös Satakunnan osalta vastaava johtaja Matti Vehviläinen kertoivat näkemyksiään seminaarin ohella laajasti myös lehtemme haastattelussa. Samasta sukunimestä huolimatta miehet eivät ole toisilleen sukua. Kylmät luvut - Määrärahamme on jaettu kahteen osaan. Perusväylänpitorahalla pidämme yllä väyliä maalla (tiet ja rautatiet) ja merellä Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen (oik.) ja Varsinais-Suomen ely-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuriasioista Satakunnan osalta vastaava johtaja Matti Vehviläinen. (väylät satamiin). Investointiraha on nimensä mukaisesti tarkoitettu perusparannuksiin ja uusien väylien rakentamiseen. Perusväylänpitoraha on parina viime vuonna ollut noin miljardi euroa ja investointiraha noin miljoonaa euroa. Investointirahaa siirretään seuraavan hallituskauden alussanoin 100 miljoonaa perusväylänpitoon. Toivon, että valtion tiukkenevasta budjetista investointeihin löytyisi ensi vuonna edes kolmosella alkava määrä satoja miljoonia, kertoo pääjohtaja Antti Vehviläinen. - Lukuja voi verrata laskelmiimme, joiden mukaan väylien pitäminen edes nykyisessä kunnossa vaatisi vuosittain noin 1,3 miljardin määrärahaa. Lisäksi asiaa tutkineessa raportissa väylien korjausvelaksi arvioitiin noin 2,5 miljardia euroa. Jokainen voi tarvelukuja ja todellisia lukuja vertaamalla päätellä, mihin olemme menossa. Korjausvelkaa olisi pitänyt alkaa lyhentämään jo nyt. Mieluiten tietenkin vuosia sitten. Vaikka maamme taloudellinen tilanne paranisikin ja määrärahamme nousisivat, tasapainoon pääseminen edellyttää ainakin 15 vuoden ponnisteluja, siis jokavuotisen 1,3 miljardin kunnossapidon lisäksi. - Meidän virkamiesten tehtävä on selvittää perusasiat. Poliitikot päättävät resursseista, joiden määrään tietenkin vaikuttaa taloudellinen tilanne. Nykytilanteen takia Liikenneministeriö on päättänyt perustaa parlamentaarisen työryhmän. Sen tehtävänä on jo kesään mennessä laatia raportti keinoista väylien rappeutumisen estämiseksi sekä selvittää eri rahoitusmahdollisuuksia. Lielahti-Kokemäki välillä on menossa 90 miljoonan euron peruskorjaus. Tuleeko tähän joskus Pendoliino? Etäisyydet Poriin ja Porista mitataan takana olevasta risteyksestä. Tilanne Satakunnassa Ely-keskuksellamme on käytössä vuositalolla tällä hetkellä noin 65 miljoonaa euroa varsinaiseen tienpitoon. Julkisuudessa usein esiintyvä luku, 130 miljoonaa, on siinä mielessä harhaanjohtava, että elykeskuksemme hoitaa lauttaja yhteysalusliikennettä koko Suomen alueella. Sen ylläpitoon kuluu noin puolet 130 miljoonan määrärahastamme, muistuttaa johtaja Matti Vehviläinen. - Yleisten väylien ylläpitoongelmien lisäksi meillä on Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa erityisen paljon huonokuntoisia siltoja. Kaikkiaan alueellamme on 1800 siltaa. Koko maan huonokuntoisista silloista osuutemme on 20 prosenttia ja painorajoitetuista 18 prosenttia. Vuosittainen korjausrahamme on ollut kuutisen miljoonaa euroa, josta suurin osa on saattanut mennä yksittäiseen siltaan.esimerkiksi vähän aikaa sitten valmistunut Reposaaren sillan peruskorjaus maksoi noin 2,5 miljoonaa euroa. On selvää, että nykyisillä määrärahoilla korjausvelka kasvaa koko ajan. - Satakuntalaisia kiinnostaa varmasti valtatie 8:n peruskorjauksen aikataulu. Hankkeen kokonaisbudjetti on 102,5 miljoonaa euroa. Työt on aloitettu Turun päässä välillä Raisio- Nousiainen. Satakunnassa työt alkavat näillä näkymin vuoden 2015 lopussa tai 2016 alussa. Suunnitelmaan kuuluu muun muassa Isomäen risteyssilta, Niittymaan liittymäjärjestelyt, kevyen liikenteen väylä Pinomäen risteyksestä Luvialle sekä Hangassuon kohdan nelisen kilometriä pitkä ohituskaista. Plussia ja miinuksia Virkamiehiä pommitetaan eri puolilta maata perustelluin vaatimuksin. Raha vain ei todellakaan riitä kaikkien tarpeiden tyydyttämiseen. Vaihdamme näkökulmaa. Mitä Satakunta on virkamiesten mielissä saanut tai saamassa väylien ylläpitoon ja peruskunnostukseen? - Harvoin muistetaan, että Pori, Rauma ja Uusikaupunki ovat saaneet kaikki satamiin johtavien väylien rakentamiseen tarkoitetut määrärahat 2-3 vuoden ajan. Satakunnan osuus rahoista on merkittävä. Kyllä muuallakin olisi ottajia ollut. - Parhaillaan peruskunnostetaan Pori-Tampere rataa välillä Lielahti-Kokemäki. Radalle asennetaan muun muassa 25 tonnin kiskotus. Hankkeen kustannusarvio on noin 90 miljoonaa euroa. - Valtatie 8:n kunnostus tuli jo esille. Yhteensä Satakuntaan kohdistuneiden ja kohdistuvien investointien euromäärä on merkittävä. Niitä voi jokainen verrata kokonaismäärärahoihimme. Satakuntalaisia huolestuttaa valtatie 2:n kohtalo. Se ei ole prioriteettijärjestyksessämme samalla tasolla kuin valtatie 8. Järjestyksen määräävät asiakastarve, tien kunto, liikennemäärä, turvallisuustilanne ja tien geometria. Asiakastarvetta lukuun ottamatta muut asiat määritellään poliittisessa päätöksenteossa. Antti Vehviläisen teesit - Suomen väylien kunnossapidossa ja rakentamisessa on mielestäni oltava kaksi pääasiaa. Ensinnäkin väylien on oltava sellaisessa kunnossa ja verkon on oltava niin tiheä, että Suomen kilpailukyky ei ainakaan ole niistä kiinni. Logistiikan toimivuus on ensiarvoisen tärkeää kilpailukykyiselle viennillemme maailman markkinoille. Samalla toimiva väyläverkko antaa meille kaikille paremmat mahdollisuudet liikkumiseen. Toinen asia on liikenneturvallisuus. Siksi olemme joutuneet turvautumaan entistä enemmän nopeusrajoituksiin, kameravalvontaan ja keskikaiteisiin. Kaikkialle ei ikinä saada moottoriteitä. - Pyrimme määrärahojen antamissa rajoissa aina asiakaslähtöisyyteen. Itselläni on 35 vuoden kokemus yrityselämästä. Siellä olen oppinut, että asiakas on konkreettinen asia, eikä vain epämääräinen termi, lupaa Antti Vehviläinen. 8 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 9

5 Matti Hyyppä Mainoseurot uusjaossa Internetin yleistyminen ja sen kautta tarjottujen palvelujen lisääntyminen on muuttanut suomalaistenkin päivittäistä mediakäyttäytymistä. Muutoksen takia mainoseurotkin kulkevat entisestä poikkeavia reittejä. Asiakkaat on tavoitettava uusista paikoista. Vanhoilla paikkatiedoilla ei ole paljonkaan merkitystä. Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallup Oy:ltä tilaaman tutkimuksen mukaan mediamainontaan käytettiin Suomessa viime vuonna noin 1206 miljoonaa euroa. Kunnioitettava luku, mutta kuitenkin 8,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna Painettujen medioiden osuus oli yhteensä 49,5 prosenttia. Painettuun sanomalehtimainontaan käytettiin kuitenkin rahaa 15,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna Verkkomainonnan osuus oli 19,7 prosenttia. Verkkomediamainonnan kasvu rahassa mitattuna oli 6,8 prosenttia. Se oli elokuvamainonnan ohella ainoa, joka kasvatti tulojaan. Elokuvamainonta kasvoi peräti 33,3 prosenttia, mutta kun sen osuus kokonaismarkkinoista on vain 0,2 prosenttia, ei asiaa kannata kovin paljon hehkuttaa. Näiden lukujen perusteella ei ole vaikea ymmärtää monien mediatalojen talousjohtajien murheita. Yrityksetkin hämmentyneitä Asiakkaiden käyttäytymisen jatkuvasti kiihtyvä muutos on saanut monet yrityksetkin hämmennyksiin. Missä oikein pitäisi mainostaa mahdollisimman suuren tehon varmistamiseksi? Mitä esimerkiksi 40-vuotias perheenäiti lukee, katsoo tai kuuntelee? Mitä kautta tulevaan informaatioon hän luottaa? Vaikka kaikki onkin muutoksessa, yksi asia on alalla ainakin toistaiseksi säilynyt jos et tiedä, kysy mainostoimistosta. Mainostoimisto Pundan projektijohtaja Suvi Valtonen on työskennellyt varsinkin sähköisen median muutoksessa pitkälti toistakymmentä vuotta. Paljon on muuttunut ja koko ajan muuttuu. Mainostoimisto Pundan projektijohtaja Suvi Valtonen. - Ennen mainontakanavien valintaa, tutustun tietenkin tarkkaan yrityksen tarjoamiin tuotteisiin ja/ tai palveluihin. Esimerkiksi kansainvälinen b to b -yritys tai paikallinen ravintolayrittäjä käyttävät eri mainoskanavia. Kummallakin yritystyypillä on omat yksilölliset kohderyhmänsä. Mainonnna valinta eri kanaviin perustuu yrityksen liiketoiminnan tavoitteisiin. - Kohderyhmien kartoituksen jälkeen valitaan tutkittuun tietoon perustuen ne mediat, joiden kautta tavoitetaan mainontaan käytettävissä olevilla resursseilla parhaiten ja tehokkaimmin myynnin kannalta tärkeät kohderyhmät. Haaste ei niinkään ole valinta painettujen medioiden tai sähköisten medioiden painotuksen välillä, vaan koko mediakentän jatkuvassa muutoksessa. Eilen oli eilen ja nyt on nyt. Käyttäytyminen muuttuu koko ajan, koska valinnanmahdollisuudet kasvavat uusien käyttöinnovaatioiden takia, itse tekniikkakin kehittyy, muoti-ilmiöt tulevat ja menevät ja käyttäytymiseen vaikuttavat myös epärationaaliset asiat, joita on vaikea ennustaa ja seurata. Muutama sana somesta Sosiaalinen media eli some alkaa olla niin puhki kulunut sana, että sen käyttö ei somia ajatuksia herätä. Tämäkin lienee ikäpolvikysymys. Sana some on tuonut tähän asti mieleeni lähinnä Facebookin, Twitterin ja You Tuben. Ovat nekin tietenkin olemassa, mutta Suvi Valtosen mukaan tarjolla on myös paljon muuta. - Juuri sosiaalisessa mediassa muutosnopeus on suurinta. Esimerkiksi Facebook nousi hetkessä valtavaan suosioon. Samalla ja se keski-ikäistyi, jolloin nuoret alkoivat kaikota palvelusta. Facebook on silti edelleen hyvä paikka tavoittaa keski-ikäisiä asiakkaita. Nuorten keskuudessa suosiotaan kasvattavat esimerkiksi Vine, jonka kautta jaetaan lyhyitä videoita, WhatsApp on suosittu lyhyessä viestittelyssä sekä Instragam, joka on kuvanjakopalvelu. Kaikki kolme ovat palveluja, joiden kautta nuoret tuovat itseään esille. Usean tavoitteena on olla ainakin paikallisia julkkiksia. Kik Messenger on palvelu, jossa nuoret keskustelevat omista ja toisten asioista. b to b puolella on tarjolla esimerkiksi LinkedIn, jossa yritysihmiset keskustelevat ja verkostoituvat. Tiedoston jakopalveluista tunnetuimmat ovat Google ja You Tube, mutta myös Issuu ja Pinterest ovat varteen otettavia välineitä. Ehkä jo ensi viikolla tarjolla on jotain uutta ja vallankumouksellista. - Olemme puhuneet liiaksikin pelkistä alustoista. Alusta on aina alusta. Niiden monipuolinenkaan käyttö ei itsessään takaa hyviä tuloksia, vaan sisällön pitää olla aina tarkkaan mietittyä ja hyvin toteutettua muistaen, että kohderyhmien sisälläkin ihmiset ovat erilaisia. Monien kanavien käyttö tehokasta Satamaito on monessa tilanteessa käyttökelpoinen esimerkki, koska sillä ei ole paikallista kilpailijaa, joka voisi suuttua toisen suosimisesta. Onneksi Satamaito toteutti juuri maakunnallisessa mittakaavassa pari merkittävää onnistunutta kampanjaa. Niissä käytettiin markkinointipäällikkö Kari Karpaleen mukaan suunnitellusti ja harkiten monia medioita mahdollisimman hyvän tuloksen varmistamiseksi. Satamaidon markkinointipäällikkö Kari Karpale. - Poutapäivä lienee useimmille lukijoillemme tuttu levite. Käytimme sen markkinointikampanjassa mainosvälineinä Satakunnan Kansaa, alueemme eri paikallislehtiä, televisiomainontaa - mainostimme myös MTV:n nettisivuilla, radiomainontaa, valotaulumainontaa Porissa, Raumalla ja Huittisissa, Facebookia, jota tuimme omilla nettisisuillamme sekä sähköpostimarkkinointia, jonka avulla viestitimme alueemme kauppiaille tulevasta kampanjasta. Kermaa ja voita markkinoimme ennen joulua samoin periaattein valtakunnallisesti, mukana olivat myös Siwa- ja Valintatalo -ketjut, tavoittaaksemme potentiaalista naisasiakastamme. - Kohderyhmät valitsemme kampanjatavoitteiden saavuttamiseksi joko alueellisesti, valtakunnallisesti tai asiakasryhmittäin. - Kampanjoiden tulokset olivat mielestämme hyviä, joten leveän paketin käyttö vaikuttaa olevan markkinoinnissa välttämätöntä hyvien tulosten saavuttamiseksi. Onnistuneet kampanjat saavat aina peräänsä jäljittelijöitä, jolloin samalla mallilla jatkossa toteutettava kampanja ei olekaan niin tehokas. Siksi, muistaen koko ajan kuluttajien käyttäytymisen muutokset, markkinointia ja eri välineiden käyttötehokkuutta on seurattava jatkuvasti ja muutoksiin nopeasti reagoiden. 10 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/

6 Matti Hyyppä Verkkokauppa on armoton kilpailija Sarjamme verkkokaupasta jatkuu. On jatkuttava, sillä tämä kaupankäynnin muoto on siinäkin mielessä nykyaikaa, että se ei tunne mitään armoa kilpailijoitaan kohtaan. Opi ja käytä tai vastusta ja häviä. Se tulee kuin tsunami. Tasapuolisuuden ja eri vaihtoehtojen pohdinnan takia on varmasti syytä esittää kaksi ääripäätä. Teknologiauskovainen (henkilö joka uskoo uusiin keksintöihin perustuvan uuden teknologian ja siihen perustuvien toimintamallien ratkaisevan kaikki maailman ongelmat) näkee verkkokaupan hallitsevan kaupankäyntiä jo lähitulevaisuudessa, mutta vain lyhyen aikaa. Jatkossa tilaukset voi tehdä ilman näppäimistöä puheen avulla. Seuraava askel voisi olla aivojen hahmottelevan mielikuvan siirtyminen suoraan omalle tai lähistöllä sijaitsevaan 3D-tulostimeen, joka valmistaa minkä tahansa kuluttajan mielikuvituksessaan näkemän tuotteen lähes reaaliaikaisesti. Tästä voi jatkaa jokainen scifimaailman hengessä eteenpäin. Teknologiapessimisti (teknologian kehityksessä liikutaan niin äärirajoilla, että suuri pamahdus on jossakin vaiheessa välttämätön) puolestaan uskoo nykyisen verkkohypen romahtavan itsestään verkkojen romahtamisen takia. Silloin ei edes päivittäistavarakaupasta saa ruokaa. Ovet eivät aukea, valot eivät pala, kassat eivät toimi. Apuakaan ei saa, koska tietokoneet ja superälypuhelimet ovat pimeitä kuin Musan yö.. Me valitsemme tässä tapauksessa keskitien. Tekniikka kehittyy ja toimintatavat muuttuvat nopeutuvassa tahdissa. Mukana ja mieluimmin kärkipäässä on siksi pysyttävä. Kukaan ei tietenkään tiedä, mihin lopulta päädytään. Muutama teesi Internet leviää jokaiseen maailman kolkkaan kuten entinen Elanto Helsingissä. Verkon antamat kaupankäyntimahdollisuudet tekevät markkinoista entistäkin kansainvälisempiä. Kehitys tuo mukanaan uhkia, mutta myös mahdollisuuden markkinoida omia palvelujaan tai tuotteitaan entistä laajemmalle alueelle. Staartin toimitusjohtaja Juha Laitinen. Kuluttaja saa entistä enemmän valtaa (kuningasta hänestä ei vieläkään tule), koska verkossa vertailuja on helppo tehdä ja sosiaalinen media hoitaa hyvän ja pahan kellon tehtävät. Jokaisen yrityksen on mietittävä toimintansa perusteita tätä kehittyvää todellisuutta vasten. Vanhaa partakallea tulee harvoin lainatuksi. Nyt se on paikallaan. Ei ihmisen tietoisuus määritä hänen olemistaan, vaan hänen olemisensa määrittää hänen tietoisuutensa. Jos kuuluu sukupolveen, jossa tuttipullo on luontevasti vaihtunut internetiin, näkee ja arvioi maailmaa ja sen toimintatapoja aivan eri tavalla kuin oma ikäpolveni, puhumattakaan sodan kokeneista sukupolvista. Siksi ensimmäistä kiveä ei kannata vieläkään heittää. Käytännön ohjeita Staart Oy on markkinointitoimisto, jolla on toimipiste Porissa ja Helsingissä. Yritys on keskittynyt perinteisen markkinointiviestinnän lisäksi sähköisen markkinoinnin ratkaisuihin. Seuraavassa Staartin toimitus- johtaja Juha Laitinen antaa muutamia verkkokaupankäyntiin liittyviä käytännön neuvoja. - Yritykset ovat tietenkin eri kokoisia, jolloin tarpeetkin ovat erilaisia. Tietyt perusasiat pätevät kaikessa verkkokaupassa. - Olkoon esimerkkitapauksemme Eurajoella asuva nuori Jere, joka etsii hip hop vaatteita. Hän haluaisi mieluimmin kokeilla vaatteita ennen ostopäätöstä. Koska Eurajoella ei näitä vaatteita myydä, Jere etsii myymälöitä internetistä. Hän tietää, että Porissa ja Raumalla niitä myydään. Porilaisella liikkeellä ei ole omaa verkkokauppaa, mutta raumalaisella on. Ostopäätöksen kohdekin on tämän jälkeen itsestään selvyys. <Mikäli raumalaisellakaan liikkeellä ei olisi verkkokauppaa, koska emme tarvitse, kun porilaisellakaan ei ole, löytää Jere haluamansa vaatteet sadoista verkkokaupoista ympäri maailmaa. Lopulta hän ostaa haluamansa vakkapa San Franciscolaisen liikkeen verkkokaupasta.. - Internetiä käytetään siis ensinnäkin tiedon hankintaan. Se auttaa asiakasta löytämään yrityksenne (olette olemassa). Toiseksi se on tavaroiden ja palvelujen ostopaikka. - Verkkokauppaan ei silti kannata rynnätä harkitsematta pelkästään siksi, että siellä on muitakin. Yrityksen on pohdittava tarkkaan, mikä sen oma kilpailuetu on verkossa ja mitä lisäarvoa verkkokauppa tuo panostukseen verrattuna. Jos lopputulos on myönteinen, verkkokaupan tulee olla oleellinen osa liiketoimintaa. Verkkokaupan alustan on oltava toimiva eli sivut ja kuvat aukeavat nopeasti. Verkkokaupan on pystyttävä antamaan paitsi informaatiota myös johdateltava asiakas tehokkaasti lopulliseen ostopäätökseen. Verkkokaupan ulkoasun on oltava silmää miellyttävä, koska se antaa samalla kuvan laadukkaasta ja luotettavasta toiminnasta. Luotettavuuteen kuuluu myös toimitusvarmuus ja tuotteiden laatu. Some pitää kyllä huolta siitä, että palaute leviää laajasti ja nopeasti tietoon. Verkkokaupan on oltava päätelaiteriippumaton, jolloin sitä voi käyttää vaikkapa mobiililaitteilla siten, että sivut aukeavat nopeasti ja oikeassa koossa. Verkkokauppaa on ylläpidettävä siten, että tuotevalikoima pysyy ajan tasalla. On mietittävä myös sitä, miten myydyt tuotteet toimitetaan nopeasti ostajalle logistinen prosessi tarvitsee hoitajansa. - Miettikää perusteellisesti tarkoitus-tavoite-investointi-resurssointi-mittaaminen-kehittäminen. Vaihtoehtoja löytyy. Kokemuksia voi hankkia vaikka ilmaisilla alustoilla. Pisimmälle viedyissä ratkaisuissa tuote ilmestyy verkkokaupan tarjontaan samalla hetkellä kuin se on kirjattu varastojärjestelmään. - Ei verkkokauppa niin monimutkaista ole kuin jotkut luulevat. Toivottavasti edellä olevasta käy ilmi, ettei se silti ihan sormia napsauttamallakaan toimi. Juha Onnistumisia - Verkkokauppa alkaa olla sellaisessa asemassa, että sen maailmanvalloituksen voi katsoa alkaneen, toteaa Brand ID:n myynti- ja markkinointijohtaja Pasi Virtanen. - Olemme vuosien varrella tulleet yhä varmemmiksi siitä, että verkkokauppa on tulossa oleelliseksi osaksi kaupankäyntiä. Päätimme ottaa haasteen vastaa heti vaikeimmasta päästä. Omistamamme Nano Office Oy myy muun muassa toimistotarvikkeita ja papereita, värikasetteja, suurtulosteita ja tarrapapereita. - Tavoitteenamme oli alusta asti rakentaa verkkokauppa, joka olisi asiakkaan kannalta helppokäyttöinen ja vaikutelmaltaan runsas. Kaupassa tulisi olla paljon tuotteita ja vaihtoehtoja ja ostamisen tulisi olla erittäin yksinkertaista. Helppouden ja runsauden myötä asiakas saisi hyvän ostokokemuksen ja palaisi uudelleen ostoksille. Lähtökohta oli siten todella haastava. - Alusta asti oli selvää, ettei tarkoituksiimme sopivaa valmista alustaa ole olemassa, joten turvauduimme alan asiantuntijoihin. Verkkokaupan nimeksi valittiin NanoShop. Testasimme valmista ratkaisua tarkkaan Satakunnan ammattikorkeakoulusta (SAMK) - Ei verkkokauppa niin monimutkaista ole kuin jotkut luulevat. Toivon, että edellä olevasta käy ilmi, ettei se silti ihan sormia napsauttamallakaan toimi. Brand ID:n myynti- ja markkinointijohtaja Pasi Virtanen. Laitinen 12 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/

7 - Kokemuksemme verkkokaupasta ovat olleet hyviä ja palaute suorastaan mairittelevaa. Pasi Virtanen LIITY JÄSENEKSI SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIIN valitun testiryhmän avustuksella. Tavoitteena oli hyvä käytettävyys, luotettavuus, reaaliaikaisuus ja asiakasnäkökulman huomioon ottaminen. - Asiakkaat rekisteröityvät NanoShopiin. Heidän tekemänsä tilaukset kirjautuvat järjestelmään, josta asiakkaat itse voivat omilla tunnuksillaan nähdä omat vanhat tilauksensa. Siten yrityksen säännöllisesti käyttämien tuotteiden lisätilauksia ei tarvitse tehdä selaamalla läpi verkkokaupan koko tuoteryhmää. Asiakkaan ei tarvitse edes muistaa tuotekokoja, -määriä tai muita vastaavia tietoja. Ne tulevat näkyviin vanhojen tilausten katselemisen yhteydessä. Siten uudet tilaukset sujuvat nopeasti ja ilman erityistä vaivaa. - Hyvällä verkkokauppa-ratkaisulla pystymme käytännössä kasvattamaan asiakaskuntaamme ja laajentamaan toimintaamme. Verkkokauppa on hyvä väline paitsi myynnissä, myös uusien asiakkaiden hankinnan tukena. Ennen myyjä joutui käymään asiakkaiden luona varastoja tarkistamassa ja tilauksia hakemassa. Henkilökohtainen käynti vie tietenkin aikaa. Onnistunut verkkokauppa-ratkaisu vapauttaa myynnin resursseja uusiasiakashankintaan ja antaa näin mahdollisuuden koko yrityksen toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen paikallisesti ja jopa valtakunnallisesti. - Nyt suurin osa asiakkaista tilaa tuotteet NanoShopista ja myyjä voi keskittyä uusien asiakkaiden hankintaan. Samalla tuotteiden esittely sujuu tehokkaasti verkkokaupan avulla. - Kokemuksemme verkkokaupasta ovat olleet hyviä ja palaute suorastaan mairittelevaa. Positiivisen asiakaspalautteen mukaan kauppa koetaan helppokäyttöiseksi ja etenkin asiakaskohtaisen tilaushistorian näkyminen ja mahdollisuudet tehdä historiasta suoria uusintatilauksia on saanut runsaasti kehuja. YRITYSTEN JÄSENMAKSUPERUSTEET: Liikevaihto henkilökunnan Jäsenmaksu lukumäärä 2 milj.euroa 140 euroa 2 milj.euroa euroa euroa 8 milj.euroa euroa euroa Mikäli liikevaihto on yli 17 milj.euroa ja henkilökunnan määrä on alle 100 henkilöä 630 euroa henkilöä 820 euroa henkilöä 1100 euroa yli 500 henkilöä 1820 euroa PALAUTUSOSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu PORI Nimi: Osoite: Puhelin: Kauppakamarin jäsenyys kannattaa Suomessa toimii 19 kauppakamaria, joiden toimialueet kattavat koko maan. Jäseniä on yrityksiä yhden miehen yrityksistä suuriin konserneihin useilta yritystoiminnan alueilta kaupan, teollisuuden ja palvelualan piiristä. Kauppakamarijärjestö on yritysten palvelu- ja edunvalvontaorganisaatio, johon yrityksesi kannattaa kuulua. Ilmoitamme yrityksemme Satakunnan kauppakamarin jäseneksi ja sitoudumme vuosittain suorittamaan kunakin vuonna vahvistettavien jäsenmaksuperusteen mukaisen jäsenmaksun. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa. TIEDOT YRITYKSESTÄMME: Toimiala: Telefax: Pesuaineet Kotimainen Turvallinen Ekologinen Toimisto: Valtakatu 6, Pori Postiosoite: PL 100, Pori Puhelin: (02) kauppakamari@sata.chamber.fi Liikevaihto: alle 2 milj.euroa 2 8 milj.euroa 8 17 milj.euroa yli 17 milj.euroa Henkilökunnan määrä: Toimitusjohtaja: Yhteyshenkilö kauppakamariin: / 2014 Allekirjoitus: Tutustu verkkokauppaamme Inspiraatiota siivoukseen hyväntuoksuisilla ja tehokkailla pesuaineilla! VOIT LIITTYÄ MYÖS NETISSÄ 14 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/

8 Matti Hyyppä Vivion Design Oy:n suunnittelema virtuaalirakennus. Mentorointi osa II - Olen vuodesta 1998 toiminut yli 10 yrityksen kummina. Pääasiassa yritykset ovat olleet toimintansa alkuvaiheessa. Tosin yrityskummi tulee toimintaan mukaan vasta perustamisvaiheen jälkeen. Rauma Oy:n Erikoistuotteet yksikön -toimialajohtajana vastasin kaikkiaan 37 yrityksen toiminnasta. Perusongelmat ovat yritystoiminnassa sen eri kehitysvaiheissa oikeastaan aivan samoja. Siksi ajattelin pystyväni eläkkeelläkin välittämään osaamistani nuoremmille yrittäjille. Taustalla on tietenkin kaiken perustana auttamisen halu. Palkkio tulee mukavasta työskentelystä nuorten ihmisten kanssa. - Tällä hetkellä toimin viime vuonna perustetun Vivion Design Oy:n yrityskummina. Yrityksen omistavat Riku ja Mika Malin. Veljekset ovat nuoria rakennusinsinöörejä, jotka ovat yritystoiminnassa mukana niin tosissaan kuin ihmiset yleensäkään voivat olla. Yrityksen toimiala on todella kilpailtu, joten Vivion Designin on lähdettävä markkinoille korkea laatu edellä. Tähän mennessä olemme kartoittaneet asiakaskuntaa, ja olen auttanut veljeksiä kontaktien saamisessa. Seuraavana työlistallamme ovat talouteen liittyvät asiat. Vaikea polku Riku ja Mika Malin ovat 27-vuotiaita rakennusinsinöörejä. Pystyn erottamaan veljekset vain vaatetuksesta. Ríkulla on harmaa pusero. Veljekset ovat harrastaneet pitkään tietokonegrafiikkaa, joten on luonnollista koettaa yhdistää molempien alojen osaaminen omaksi yritystoiminnaksi. - Idean kehittelyn aloitimme vakavassa mielessä toissa vuonna. Viime kesän lopulla olimme valmiit ottamaan ratkaisevan askeleen. Sitä ennen olimme testanneet ideaamme ja käyneet muun muassa puolentoista kuukauden yrittäjäkurssin. Siellä kuulimme yrityskummitoiminnasta. Päätimme käyttää palvelua hyväksemme heti kun yrityksen perustamisvaihe olisi ohi. - Tarjoamme muille yrityksille 3d-visualisointeja still-kuvina sekä panorointeina. Voimme esimerkiksi visualisoida suunnitelmien perusteella vielä rakentamattoman kerrostalon asunnot, jolloin mahdolliset asiakkaat voivat tarkastella huoneistoa eri kulmista klikkaamalla kuvassa olevia pisteitä. Samaan tapaan voimme visualisoida kaiken tuoleista tuulivoimaloihin. Korkean laadun takaa mielestämme oma ammattitaitomme sekä alan johtavat ja uusimmat ohjelmistot. - Yhteistyömme Jaakko Heikinheimon kanssa on ollut todella tärkeää. Aluksi pohdimme, mihin yrityksiin olemme ensin yhteydessä ja minkä kontaktien luomisessa hän voi tehokkaasti auttaa. Asiakkaiden luona käyminen vie paljon aikaa, mutta se on välttämätöntä. Ilman kontakteja emme pääse tarjoamaan palvelujamme ja näyttämään, mihin kykenemme. Aloitimme viime numerossamme kaksiosaisen mentorointia käsittelevän jutun. Tällä kertaa tutustumme Prizztech Oy:n mentoripalveluun. Kantaa asiaan ottavat myös yrittäjät ja yritysten vaikeimpien ongelmien hoitoon keskittynyt tunnettu konsultti. Lyhyenä kertauksena muistutettakoon, että mentori on kokenut, yleensä mentoroitavaa vanhempi henkilö, joka vapaaehtoisesti ja ilman korvausta antaa tukea kehityshaluiselle henkilölle, tässä tapauksessa yrittäjälle. Pitkä perinne Mentoria kutsutaan myös yrityskummiksi. Toiminnalla on Porissa pitkät juuret, sillä ensimmäiset yrityskummit aloittivat työnsä jo 90-luvun alussa. Tällä hetkellä toiminta on Prizztech Oy:n vastuulla, jossa käytännön toimintaa ohjaa palvelukoordinaattori Ilona Wessman. - Olen hoitanut yrityskummitoimintaa kuusi vuotta. Aloitin Posekissa, josta toiminta siirtyi Prizztechille. Hoidan yrityskummiasioita Porin, Pomarkun, Ulvilan, Harjavallan ja Kokemäen alueilla. Yrityskummimme ei peri palkkiota. Hän on yrityksen neuvonantaja ja valmentaja, visionääri ja kontaktien avaaja, spesialisti ja kyseenalaistaja sekä taustatuki ja keskustelukumppani. Yrityskummi on eräänlainen pallotteluseinä, jota vasten yrittäjä voi heittää ajatuksiaan. Yrityskummi ei tee päätöksiä, ei johda yritystä, ei kanna vastuuta eikä tyrkytä itseään. - Kummiyrittäjäksi pääsee oikeastaan kuka tahansa, joka myönteisten asioiden ohella uskaltaa ottaa vastaan myös kielteistä palautetta. Toiminnan edellytys on tietenkin myös yrityskummin ja yrittäjän täydellinen luottamus toisiinsa. Yrityskummi ei kerro ulkopuolisille mitään muuta kuin sovitusti. Kummiyrittäjälle ei aiheudu toiminnasta kustannuksia. - Viime vuoden loppuun mennessä meillä oli ollut yhteensä 134 yrityskummia, 191 kummiyrittäjää sekä 110 opiskelijamentoroitavaa. Halu auttaa Ekonomi Jaakko Heikinheimo aloitti yrityskummina jo vuonna Takana on pitkä ura Rosenlew Oy:n toimialajohtajasta Mancon Oy:n kautta Rauma- Repola Oy:n ja viimeksi Rauma Oy:n toimialajohtajaksi. Ilona Wessman, Mika Malin, Jaakko Heikinheimo ja Riku Malin ovat tyytyväisiä yhteistyöhönsä. 16 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/

9 Teksti: Auli Aaltonen Kuva: Anne Jortikka Suomen työelämä Euroopan parasta vuonna 2020 Satakunta on yhtenä alueverkostona mukana Työelämä hankkeessa, jonka tavoitteena on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä. Kansallinen hanke tarjoaa yhteistyöverkostojen avulla tukea ja välineitä työpaikkojen kehittämiseen. Hankkeessa jokaisella ELY-alueella on oma alueverkosto. Satakunnan alueen verkostovastaavana toimii Satakunnan ELYkeskuksen asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka. Työelämä hanke pohjautuu vuonna 2012 valmistuneeseen kansalliseen työelämästrategiaan, jonka isä on työministeri Lauri Ihalainen. Hallitusohjelmassa on nostettu työelämän kehittäminen tavallaan keskiöön ja linjattu kehittämisstrategiaan tietyntyyppisiä työelämän kehittämispalveluita. Sinänsä kyse ei ole uudesta asiasta, sillä kehittämistyötä on tehty aiemminkin, mutta nyt haetaan yhteistyötä enemmän verkostojen kautta. Alueverkostot ovat määritelleet oman aluekohtaisen teemansa. Satakunnan verkoston missio on: Satakunnassa parempaan ja tuottavampaan työelämään. Satakunnan verkostossa ovat ELY-keskuksen lisäksi mukana Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Työterveyslaitos, Satakunnan Yrittäjät, TYHY-verkosto, Satakuntaliitto, TE-toimisto, Satakunnan kauppakamari, Rauman kauppakamari, Prizztech ja Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus. Uutena toimijana verkostoon on tulossa MTK. Toimijat ovat laatineet yhteistyölupauksen konkreettisine toimenpiteineen ja kokoontuvat säännöllisesti. Alueverkostojen lisäksi on muita yhteistyöverkostoja, kuten tiedeverkosto, kansainvälinen verkosto ja asiantuntijaverkostoja. Alkumetreillä mutta hyvässä vauhdissa Satakunnan alueverkoston avaintavoitteita ovat työhyvinvoinnin ja työn mielekkyyden edistäminen, yritysten johdon ja henkilöstön osaamisen kehittäminen, tuottavuuden ja innovaatioiden edistäminen sekä yritysten kasvun ja viennin edistäminen. Painopistealueet eivät jää pelkäksi teoriaksi, vaan niissä tehdään konkreettisia toimenpiteitä. Jokaisella verkoston organisaatiolla on omat tehtävänsä ja päämääränsä, joiden mukaan asioita edistetään, mutta toteutamme myös yhdessä erilaisia kehittämistoimia. Esimerkiksi tänä keväänä järjestämme työhyvinvointiin liittyviä tilaisuuksia, joihin kutsutaan yrityksiä ja työterveyshuollon ammattilaisia tutustumaan julkisiin yrityspalveluihin. Tarkoituksena on edistää pienyritysten ja työterveyshuollon välistä keskustelua ja jakaa tietoa, jotta työterveyshuolto osaisi neuvoa yrittäjän vaikkapa ELY-keskukseen hakemaan apua yritystoiminnan kehittämiseen. Kaikille avoimia tilaisuuksia järjestetään myös työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta, jonka Jortikka sanoo olevan yksi tärkeimmistä kehitettävistä alueista. Meneillään on myös neljän päivän HR ja liiketoiminta -seminaarisarja, jota toteutetaan yhteistyössä Edupointin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Seminaarisarja on kiinnostanut henkilöstöhallinnon työntekijöitä. Syksyksi mietimme erityisesti henkilöstöosaamisen ja liikkeenjohdon kehittämisen teemoja. Laatua ja tuottavuutta Aluetoiminnan lisäksi käynnissä on kolme virallista kehittämisohjelmaa: Liideri-ohjelma, johtamisen kehittämisverkosto ja työhyvinvointifoorumi. Huhtikuussa järjestämme 3.4. alkaen johtamisteemasta seitsemän aamukahvitilaisuutta, joihin puhujat tulevat eri puolilta Suomea. Tilaisuudet ovat yrityksille ilmaisia. Liideriohjelmassa on käynnistymässä myös kampanja Suomi tarvitsee yli 5 miljoonaa johtajaa. Ideana on, että jokainen meistä on itsensä johtaja. Työelämän kehittämistä tehdään siis monen eri tahon toimesta, mutta muutokset saadaan aikaan työpaikoilla yhdessä työntekijöiden ja työnantajien kesken. Työelämän kehittäminen on yritysten kehittämistä ja pitää sisällään kaikki osa-alueet, niin tuotannon ja teknologian kuin henkilöstöosaamisen ja johtamisen kehittämisen. Kehittämistyö näkyy sitten tuottavuuden lisääntymisenä. Kehittämisstrategiassa määritellään työpaikkakohtaiset tavoitetasot ja kehittämispolut, joiden mukaan työpaikoille tarjotaan sopivia palveluja. Suomen työelämän kehittämistyölle on määritelty myös arvot, jotka pohjautuvat kansalaiskyselyyn: sinnikkyys, luottamus, rohkeus ja työn tarkoituksen ymmärtäminen. Eteenpäin mennään pienin mutta varmoin askelin. Suomi on aika monella tekijällä mitattuna jo nyt kolmen parhaan joukossa koko Euroopan tasolla, joten visio Euroopan parhaasta työelämästä on ihan realistinen. Lisätietoja hankkeesta ja verkostosta antaa Satakunnan ELY-keskuksen asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka, 20 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/

10 Teksti ja kuvat: Auli Aaltonen Erilaisia laskentatapoja Luontoisedut Festum Accounting Oy:n toimistopäällikkö Kirsi Keipi Porin toimistossa. Festum Accounting Oy:llä on toimistot myös Kokemäellä, Helsingissä, Tampereella, Valkeakoskella ja Lempäälässä. Henkilökuntaa niissä on yhteensä 40. Yritys on osa 80 työntekijän Festum-konsernia, joka toimii myös IT-alalla. osa palkkaa Verottajan sanoin ilmaistuna luontoisedulla tarkoitetaan työnantajan palkansaajalle muuna kuin rahana suorittamaa korvausta. Luontoisetu on osa työntekijän veronalaista palkkatuloa. Festum Accounting Oy:n Porin toimiston toimistopäällikkö Kirsi Keipi on työssään tilitoimistossa päivittäin tekemisissä luontoisetujen kanssa. Puhelinetu on ehkä kaikista yleisin, sitten tulevat ravintoetu ja autoetu, ja jonkun verran tulee vastaan asuntoetua ja työsuhdematkalippuja. Puhelinetu on varmaan tuttu melkein joka yrityksessä. Yrittäjällä itsellään on usein sama puhelin käytössä sekä työettä vapaa-ajan puhelimena ja silloin tulee kyseeseen puhelinetu. Verohallinto päivittää joka vuosi etujen arvot ja vahvistaa verotuksessa noudatettavat luontoisetujen laskentaperusteet. Keipi kertoo, että yleensä niihin tulee vuosittain muutoksia, mutta puhelinetu on ollut jo monta vuotta 20 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi ravintoetu muuttuu joka vuosi. Tänäkin vuonna verottaja nosti lounassetelin verotusarvon alarajaa. Verotusarvo on nyt vähintään 6,10 euroa ateriaa kohden. Edun arvo on 75 prosenttia ruokailusetelin nimellisarvosta. Jos lounassetelin nimellisarvo on esimerkiksi 8 euroa, niin edun arvo siitä on 6 euroa, mutta verotettava arvo on kuitenkin verottajan vahvistama 6,10 euroa. Sairaaloissa ja muissa laitoksissa, samoin kouluissa ja päiväkodeissa on käytössä eri verotusarvot. Sopimusruokailussa on omat summansa, esimerkiksi tehtaissa on omia ruokaloita, joissa työntekijä voi maksaa osan itse tai ottaa kokonaan etuna, tai sitten maksaa itse koko summan. Lounassetelien suurin tarjoaja on Edenred, jolle Nets Oy, entinen Luottokunta myi viime vuoden lopussa henkilöstöetutuotteensa. Lounassetelien rinnalle on tullut maksukortteja, joihin voi ladata tietyn määrän rahaa. Korttien väärinkäytöksistä on uutisoitu viime aikoina paljon. Korteilla on jossakin paikoissa pystynyt maksamaan alkoholiakin, vaikka kortti on tarkoitettu työntekijän työpäivän aikana nauttimaan ruokailuun. Verottaja on antanut tälle vuodelle tiukemmat ohjeet ja ohjeistanut ravintoloita. Yleensä luontoisedut ovat jatkuvia tai säännöllisesti toistuvia. Etu voidaan laskea kahdella tavalla: Sovitaan, että työntekijällä on kokonaispalkka, josta osa on esimerkiksi autoetua, osa ravintoetua tai puhelinetua. Jos määrä vaihtelee kuukausittain, rahapalkkakin voi vaihdella. Toinen yleisemmin käytetty tapa on, että sovitaan tietty summa, jonka päälle lasketaan edut. Eduista pidätetään työntekijän henkilökohtaisen veroprosentin mukainen vero ja lasketaan palkan sivukulut ihan samalla tavalla kuin rahapalkastakin. Aivan pienillä toiminimillä on harvoin luontoisetuja käytössä. Mitä isommasta yrityksestä on kyse, sitä enemmän yleensä on etuja. Tietysti riippuu myös toimialan luonteesta, millaisia etuja on tarjolla. Joillakin aloilla esimerkiksi työajoja varten yrityksen kannattaa hankkia auto ja tarjota autoetu työntekijälle. Autoetu voi olla vapaa autoetu tai käyttöetu. Yritys omistaa auton, ja siitä verotetaan sen mukaan, kummalla tavalla etu on sovittu. Kun työsuhde päättyy, myös käyttöoikeus päättyy ja auto palautetaan työnantajalle. Samoin palautetaan muut tavaraedut kuten puhelimet. Keipin kokemuksen mukaan luontoisetujen käyttö on viime vuosina lisääntynyt. Ehkä niitä osataan enemmän hyödyntää ja halutaankin osa palkasta muuna kuin rahana, esimerkiksi autona tai palveluhyödykkeenä. Jopa koko palkka voidaan maksaa luontoisetuina, autot, asunnot, ravintoetu ja muut. Missään ei määrätä, että luontoisetujen lisäksi täytyisi maksaa rahapalkkaa. Tosin minulle ei ole tullut sellaista tapausta vielä eteen. Verotettavien luontoisetujen lisäksi työnantaja voi myöntää henkilöstölleen verovapaita työsuhde-etuja, tavallisimmin liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Edun on oltava koko henkilökunnan käytettävissä. Työnantaja voi tukea työntekijää enintään 400 eurolla vuosittain työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Summaa ei tarvitse ilmoittaa verottajalle työntekijäkohtaisesti, jos 400 euron raja ei ylity. Amarillon ravintolapäällikkö Petri Koskinen. Lounassetelit yleinen maksuväline Satakunnan Osuuskaupalla on useita ruokaravintoloita Porin keskustassa. Ryhmäpäällikkö Henri Salosen vastuulla ovat Sokos Hotel Vaakunan tiloissa toimivat Amarillo, Lähiravintola Satakunta ja Winston sekä keskustan muut ruoka-, juomaja seurusteluravintolat Rosso, Torero ja Sokos-Ravintolat Ilo ja Coffee House. Kaikissa näissä ravintoloissamme käyvät Edenredin lounassetelit ja -kortit maksuvälineinä. Yritysten kanssa on käytössä useita muitakin toimintamalleja ja yhdessä paikassa, esimerkiksi Amarillossa tehty sopimus on voimassa useimmiten myös muissa keskustan ravintoloissamme. Ravintola Amarillossa on lounasaikaan vilskettä, kiireisimmät tunnit ajoittuvat keskipäivän molemmin puolin. Ravintolapäällikkö Petri Koskinen pitää lounasseteliä kätevänä ja vaivattomana maksuvälineenä. Meillä maksetaan päivittäin lounasseteleillä, ne käyvät myös muiden kuin lounasaterioiden maksamiseen. Alkoholia ja tupakkaa niillä ei voi maksaa. Setelien arvot vaihtelevat, suurin on 10 euron seteli. Rahaa siitä ei saa takaisin, jos aterian hinta jää alle setelin arvon. Ruokailija voi käyttää yhden setelin päivää kohti. Koskinen kertoo, että lounasseteleistä pidetään kirjaa, ja niihin tulee käyttäjän nimi, sarjanumero tai muu tunniste. Lounassetelin rinnalle on yleistynyt sirullinen maksukortti. Yrityksen kannalta kortti on turvallinen ja syrjäyttää pikku hiljaa setelin. Lisäksi meillä on yritysten kanssa muitakin maksusopimuksia. Osa käyttää ruokailukuponkeja ja osa laittaa nimen vihkoon, minkä perusteella sitten laskutamme yritystä. Käytäntö voi olla kirjavaa yrityksestä riippuen. Lounasseteli-myynnin markkinajohtaja Suomessa, ranskalainen Edenred saa toukokuussa suomalaisen kilpailijan, kun liikunta- ja kulttuurisetelien suurin tarjoaja Smartum Oy lanseeraa myös lounassetelinsä. 22 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/

11 Elokuviin kulttuurisetelillä Porin Finnkino Oy:n teatteripäällikkö Päivi Outakorpi kertoo, että Finnkinon lippukassalla käyvät maksuvälineinä monenlaiset kulttuurisetelit: Smartum Liikunta- ja kulttuuriseteli, Tyky-Kuntoseteli, Virikeseteli ja uusimpana SporttiPassi. Setelit ovat arvoltaan kahdesta viiteen euroon. Smartumilta on käytössä myös Smartum Saldo, jolla voi maksaa esimerkiksi koko konserttilipun. Meillä on tänäkin keväänä toukokuulle asti Metropolitan-oopperanäytöksiä, viides kausi on jo meneillään. Outakorpi muistelee, että kulttuurisetelit tulivat heille maksuvälineiksi neljä viisi vuotta sitten ja Smartum on niistä ylivoimaisesti eniten käytetty. Setelit ovat työnantajan työntekijälle tarjoama henkilökohtainen etu ja niitä käytetään verohallinnon ohjeistuksen mukaan. Kulttuuriseteli on yksi maksuväline, tosin sen osuus on tänä päivänä jo aika iso. Omalle henkilökunnalleen Finnkino tarjoaa vuosittain 200 eurolla virkistys- ja liikuntaseteleitä. Aluksi setelit kävivät vain urheiluun, mutta nyt kun ne käyvät myös kulttuuriin, käytän niitä vain siihen. Liikuntaa saan koiran kanssa lenkkeillessä. Käyn isommissa konserteissa, Pori Jazzeilla ja Helsingissä ja välillä rentoudun kylpylässä. Puls-liikuntakeskuksen vastaanottovastaava Pauliina Vehkaoja. Porin Finnkino Oy:n teatteripäällikkö Päivi Outakorpi. Liikuntapalveluja käytetään ahkerasti Useimmissa liikuntapaikoissa voi maksun suorittaa liikuntasetelillä. Yleisimmin käytetyllä Smartum-liikuntasetelillä voi maksaa yli 80 liikuntapaikassa Porissa. Yksi palveluntarjoajista on Porissa kahdeksan vuotta toiminut yksityinen liikuntakeskus Energy Puls Wellness Center Oy, joka tarjoaa kuntosalin lisäksi monenlaista ryhmäliikuntaa, kuntotestausta, Personal Training -palvelua ja ravintoneuvontaa. Myös hieronta- ja kosmetologipalvelut toimivat samoissa tiloissa. Henkilökuntaa on keskimäärin 15, joista vakinaisia työntekijöitä on neljä. Vastaanottovastaava Pauliina Vehkaojalle liikuntasetelit ovat tulleet vuosien mittaan tutuiksi. Noin joka viides asiakas käyttää maksuvälineenä liikuntaseteliä. Jotkut tuovat nipun kerrallaan, mutta on sellaisiakin asiakkaita, jotka tuovat kerrallaan koko vuoden setelit eli 400 euron arvosta. Harva käyttää seteliä vain yhden kerran maksuun. Vehkaoja vastaanottaa ylivoimaisesti eniten Smartum-liikuntaseteleitä, mutta myös Tyky-Kuntoseteliä ja Virikeseteliä käytetään maksuvälineinä. Nyt on yleistymässä SporttiPassi, jolla maksun voi suorittaa soittamalla matkapuhelimella palvelunumeroon, jolloin asiakas saa tekstiviestillä kuitin. SporttiPassi on turvallinen ja vaivaton maksutapa. Myös Smartum- ja Mind&Body -kortteja käytetään jonkin verran. Niillä maksaminen käy nopeasti ja niihin voi ladata aina uutta saldoa. Vehkaoja pitää hyvänä asiana sitä, että työnantajat tukevat liikuntaa ja kulttuuria ja kortit käyvät moneen paikkaan. Moni kysyy tullessaan, voiko meillä maksaa liikuntaseteleillä, ja valitsee paikan sen mukaan. JOUKO KAUPPILA asianajaja KOLUMNI Uhkaavatko varjopankit Kiinan taloutta? Alkuvuodesta talousviisailla on tapana ennustaa tulevaa. Yhä useammin uhkana talouskehitykselle mainitaan Kiina ja erityisesti sen pankkijärjestelmä. Muun muassa Deutsche Bank ja George Soros pitävät Kiinan pankkijärjestelmää merkittävänä uhkana. Sama huoli kävi ilmi Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta Financial Times pohti asiaa viime vuoden lopulla julkaistussa artikkelissa China pushes lending into the shadows Kiina työntää lainaamisen varjopankkeihin. Varjopankkitoiminta koskee koko maailmaa. Mitä enemmän virallista pankkitoimintaa suitsitaan, sitä enemmän toimintaa siirtyy varjopankkeihin. Varjopankki on rahoitusalan toimija, jota julkinen valvonta ja sääntely eivät koske. Varjopankin malliesimerkki on 1990-luvulla toiminut Long Term Capital Management (LTCM) rahasto, jonka neuvonantajina toimivat kaksi nobelistia, Myron Scholes ja Robert Merton. Herrat saivat taloustieteen Nobelin johdannaisinstrumenttien arvonmäärityksestä. LTCM menestyi aluksi loistavaksi, ja sen pääoma nousi seitsemään miljardiin dollariin. Rahasto hyödynsi mm. jenin ja ruplan korkoeroa. Homma tyssäsi vuoden 1998 ruplakriisiin. LTCM-rahastolla oli velkaa yli sata miljardia dollaria, ja lisäksi johdannaisista aiheutuvat vastuut. Uhkaavan konkurssin vaikutuksia rahamarkkinoihin ei kyennyt ennustamaan kukaan. Tästä syystä keskuspankki (FED) ja Wall Streetin suurimmat toimijat päättivät pelastaa LTCM:n. Siitä seurasi klassinen pankkikuvio, voitot yksityisiä ja tappiot veronmaksajien. Kiinan pankeilla on runsaasti huonoja luottoja, ja lisäksi aluehallintoviranomaiset ovat sotkeutuneet kannattamattomiin investointeihin. Varjopankkisysteemi on ollut Kiinassa kasvussa, eikä sen suuruutta pysty arvioimaan kukaan. Maailma on juuri selviämässä USA:n asuntokuplasta, eikä elpyvä maailmantalous kaipaa uutta häiriötä. Valitettavasti pankkikriisit kiertävät maailmaa kulkutaudin tavoin. Kaava on aina sama ensin kupla ja sen jälkeen romahdus valtion syliin tai/ja velkojen tukanleikkaus eli anteeksianto. Anglo Irish Bankin tapaus osoittaa, ettei valvontakaan aina auta. Kansallinen ikoni sai puhtaat paperit testeissä vielä 11 päivää ennen romahdusta valtion syliin. Merrill Lynch arvio pankin olevan financially sound eli vakaa. Pari vuotta sitten miltei kaikki Euroopan pankit läpäisivät stressitestin. Lopputulos riippuu asetetuista parametreista. Mikäli oletus olisi ollut, että kaikki valkosipulimaat lyövät hanskat tiskiin, harva pankki olisi testin läpäissyt. Varjopankkien muodostamaan uhkaan on kiinnittänyt huomiota mm. talousnobelisti George A. Akerlof, joka on FED:n tulevan pääjohtajan Janet Yellenin aviopuoliso. Poikkeusoloissa koko varjopankkisysteemi voi romahtaa, eikä järjestelmän pelastamiseen riitä mitkään rahat. Yhdysvaltojen asuntokuplasta kannettiin talouslehdissä huolta yli kymmenen vuotta. Kiinan kriisi on ilmeisesti tulossa, mutta aikajännettä ei tiedä kukaan. Se tieto olisi sijoittajalle kultaakin kalliimpi. 24 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/

12 Matti Hyyppä Kuntauudistuksen kauhugalleria Tiedän, että moni lukija ottaisi mieluummin selkäänsä, nyky-kielellä pataansa, kuin tutustuisi kunta-uudistuksen sisältöön ja nykytilanteeseen. Joskus tuntuu, että vaikka uudistusta seuraisi kuinka tarkkaan niin helpommin oppisi japanin kielen kuin kuntauudistuksen termistön ja käsitteet. Saadakseen edes jonkinlaisen kuvan asiasta on oikaistava, yksinkertaistettava ja karsittava. Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen kävi Porin kaupunkiseudun päättäjille tarkoitetussa Kuntauudistuksen seututilaisuudessa Porissa viime kuun puolivälissä. Ennen tilaisuutta hän tapasi toimittajia tunnin verran kahvin ja keskustelun merkeissä. Tervetuloa matkalle. Mihin mennään, sitä ei kukaan vielä tiedä. Sekin mahdollisuus on, että matkustammekin kummitusjunalla, joka kiertää vain ympyrää. Rautalankaa Kuntauudistus on kokonaisuus, johon sisältyy 1. kuntarakenneuudistus 2. kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus 3. kuntalain kokonaisuudistus 4. sote-uudistus 5. kuntien tehtävien arviointi 6. kaupunkiseudut ja metropoliratkaisu Yksinkertaistukset 1. tarkoittaa sitä, että kuntien on oltava tarpeeksi suuria pystyäkseen tarjoamaan sosiaali-, terveys-, koulu yms. palvelut. Vähäväkiset yhteen kuntaliitoksilla, niin tulee tarpeeksi voimaa. Laki tuli voimaan heinäkuussa tarkoittaa, että nykyisin esimerkiksi valtionosuudet terveysmenoista perustuvat vuonna 1992 Helsingin kotitalouskyselyssä saatuihin tietoihin työkyvyttömyyseläkeläisten määristä. Muiden kuntien tilanne verrataan näihin lukuihin. Kriteeri on hiukan ohkainen. Monet muutkin yli 50 kriteeristä ovat pahasti vanhentuneita. Laki voimaan vuonna tarkoittaa, että esimerkiksi kuntien uusi asema sekä palvelujen järjestäjänä että tuottajana otetaan huomioon uudessa yleislaissa. Laki voimaan vuoden 2015 alussa. 4. tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvien asioiden järjestämistä. Kuka meille palvelut järjestää, tuottaa, kuka maksaa ja kuka päättää? 5. tarkoittaa sitä, että pitääkö kunnan tarjota kirjastopalveluja tai taata kaikille lapsukaisille päivähoitomahdollisuus tai tukea sählyjoukkuetta tai ylläpitää nykyistä kouluverkkoa tai Asiaa pohtivan työryhmän toimikausi päättyy tämän vuoden toukokuun lopussa. 6. tarkoittaa sitä, että kehittyvien kaupunkien ympäristökunnat imevät suurimmat veronmaksajat hoteisiinsa, käyttävät lähes ilmaiseksi keskuskaupungin palveluja, haukkuvat kaupungin jääkiekkoseuraa kelvottomuudesta ynnä muuta vastaavaa. Tähän on tultava loppu. Ministeri Virkkusen esiintuomat asiat - Kuntaliitoksilla on turhan huono maine. Yhdistymissopimuksia laadittiin hyvässä hengessä viime vuosikymmenen puolivälissä, mutta laman ja bruttokansantuotteen romahtamisen myötä vaikeudet kasvoivat ja liitossopimuksia ei voitu kaikin osin täyttää. Tosiasiassa liitokset helpottivat rajujen iskujen vastaanottamista. - Valtionosuusjärjestelmään kaavailtujen muutosten jälkeen Pori saisi noin 1600 euroa asukasta kohden, kun vastaavasti esimerkiksi Rauma saisi 1200 euroa, Tampere 1100 ja Jyväskylä 1400 euroa. Sopeutumisen varmistamiseksi muutokseen toteutetaan viiden vuoden siirtymäaikana siten, että val- 1. Accounting Oy Itsenäisyydenkatu Eteläkauppatori 4 A, 396. B, krs. 4. krs Pori tionosuudet laskevat korkeintaan 50 euroa vuodessa asukasta kohden. - Kuntalain on vastattava muuttuneita olosuhteita ja annettava valmiudet tuleville ratkaisuille. - Sote-uudistus on välttämätön palvelujen rahoituksen ja tason turvaamiseksi sekä asiakkaiden tasapuolisen kohtelun takia. - Valtionosuuksiin on jo tehty miljardin euron leikkaus. Kunnat eivät pysty selviämään kaikista tehtävistään pelkästään Selvittämättä tässä yhteydessä jäivät vielä muun muassa pakkoliitokset, kotikunta-maakuntamalli, vastuukunta, sote-alueet, rahoitus, päätöksenteko, mikä puolue lopulta on sitoutunut mihinkin, aikataulut ja vaalien vaikutus. Muuten asia on täysin selvä. puh fax tehokkuutta lisäämällä, vaan myös tehtäviä on karsittava. - Meneillään olevien selvitystöiden tavoitteena on edistää kuntauudistusten etenemistä suurilla kaupunkiseuduilla. Lavian kohdalta sanoisin, että asiaa selvittänyt työryhmä totesi, ettei Kankaanpään kantokyky ole riittävä Lavian ottamiseen. Mikäli molempien kuntien (Kankaanpää ja Lavia) valtuustot vakaasti osoittavat halunsa ja kykynsä selviytyä yhdessä, ei minussa ole ministeriä pistämään vapaaehtoista liitosta vastaan. Lue lisää: Matti Hyyppä Moderni tilitoimisto, joka palvelee sinua henkilökohtaisesti. Taloushallintopalvelut Sähköiset palvelut Konsultiontipalvelut 26 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/

13 PROFIILI Teksti JA KUVAT: AULI AALTONEN MATTI MATTSSON UIMARI MATTI MATTSSON SYNTYNYT: Porissa KOULUTUS: Ylioppilastutkinto joulukuussa 2013 ASUU: Avoliitossa Maiju Eurénin kanssa KILPAURA: Vuonna 2013 Barcelonassa MM-pronssi 200 m rintauinnissa SE-ajalla 2.08,95, vuonna 2012 Lontoon olympialaisissa paras suomalaisuimari uudella SE-ajalla 2.11,81, vuonna 2011 nuorten EM-hopea, vuonna 2009 Nuorten olympiafestivaaleilla 100 m rintauinnin hopea. HARRASTUKSET: Pyöräily, kuntosali 3 kertaa viikossa. MOTTO: Uskon unelmiin ja tavoittelen niitä. En minä ilman tavoitteita viitsisi joka aamu tuonne kylmään veteen lähteä, kirkkain mitali mielessä siellä treenataan. Porilaisen huippu-uimari Matti Mattssonin haastattelu onnistuu parhaiten treenitauolla Porin uimahallilla. Päämäärätietoinen nuorukainen harjoittelee sunnuntaita lukuun ottamatta joka päivä kahteen otteeseen altaassa. Lisäksi hän pyöräilee ja käy kolme kertaa viikossa kuntosalilla. Aamutreenit alkavat kello 7.30 ja kestävät kaksi tuntia. Päivätreeni alkaa useimmiten kello ja kestää pari kolme tuntia. Ennen uintitreeniä minulla on vartin kuivajumppa, teen punnerruksia ja lihasharjoittelua. Olen Porin Uimaseuran jäsen ja meillä on oma punttisali kellarissa, kertoo Mattsson päiväohjelmastaan. Mattssonin vakioharjoittelurata on numero neljä, jonka muut uimahallissa kävijät tietävät vapauttaa välittömästi, kun hän saapuu hallille. Nopea eteneminen kilpauralla Matti Mattsson on lapsesta saakka tottunut käymään perheensä mukana uimahallissa ja olemaan vedessä. Koko perhe on aina ollut vesielementin kanssa tekemisissä, isä sukelsi, äiti pelasi uppopalloa ja molemmat siskot harrastivat räpyläuintia. Siitä minunkin tieni hallille alkoi. Harrastin uinnin rinnalla 13-vuotiaaksi jalkapalloa, mutta uinti valikoitui päälajiksi ehkä senkin takia, että se on yksilölaji ja jos siinä epäonnistuu, ei voi syyttää kuin itseään. Mattssonin ensimmäiset uintikilpailumuistot ovat Porin aluekilpailusta, johon hän osallistui 7-vuotiaana. Ensimmäiset vuodet hän ui vapaauintia ja sekauintia, jota hän vielä nykyäänkin silloin tällöin harrastaa, mutta rintauinnista tuli pääkilpailulaji noin 13 vuoden iässä. Siitä alkoi määrätietoinen eteneminen uintiuralla. Jatkoin kilpailemista, ja 16-kesäisenä olin ensimmäistä kertaa Euroopan Nuorten olympiafestivaaleilla Tampereella vuonna Se oli läpimurtovuosi, voitin siellä hopeamitalin 100 metrin rintauinnissa ja rupesin pärjäämään Eurooppa-tason nuorissa. Seuraava vuosi ei sujunut kisojen osalta yhtä hyvin. Se oli ikään kuin kasvuvuosi, uin silloin 17-vuotiaana 18-vuotiaitten sarjassa. Sitten vuonna 2011 sain hopeamitalin 200 metrin rintauinnissa nuorten EMkisoissa. Ensimmäisiin olympialaisiin osallistuin Lontoossa kesällä 2012, tuloksena 17. sija uudella SE-ajalla. Se oli paras suomalaissijoitus, jäin vain 15 sekunnin sadasosaa välieräpaikasta. Huippuvuosi 2013 Suomalaisten menestys uinnin arvokisoissa ei ole viime vuosina ollut aivan huippua, joten Matti Mattssonin kesällä 2013 Barcelonan MM-kisoissa saavuttama pronssimitali oli hieno yllätys. Se on ilman muuta suurin saavutukseni tähän mennessä. Lähdin kisoihin hakemaan semifinaalipaikkaa 200 metrin rintauinnista, välieräpaikka tuli yllätyksenä itsellenikin, ja lisäpotkua sain, kun pääsin vielä finaaliin. Välierissä uin uuden SE-ajan ja paransin sitä finaalissa Suomen ennätyslukemiin Kun läpimurron tehnyt nuori mestari palasi Suomeen ja Poriin MM-pronssi kaulassaan, vastassa oli haastattelurumba, joka jatkui koko syyskauden. Kyllähän siinä sosiaalista lahjakkuutta vaadittiin, kun koko ajan oli joku haastattelemassa. Seuraavaksi päätavoitteekseen Mattsson ilmoitti olympiakullan vuonna 2016 Rio de Janeiron olympialaisissa, mikä herätti oitis myös epäileviä kommentteja liian rohkeasta lausunnosta. Olympiakulta on aina ollut minun unelmani. Ei se ole mikään mahdoton tavoite, uskon että se onnistuu. Moni on tullut sanomaan, että on hienoa kun sanoo tavoitteensa. Yleensä sitä ei haluta sanoa, on sitten ikään kuin pakoreitti olemassa, kun ei sano ääneen tavoitettaan. En minä ilman tavoitteita viitsisi joka aamu tuonne kylmään veteen lähteä. Menestys on poikinut Mattssonille erinäisiä tunnustuksia. Suomen Urheilugaalassa tammikuussa hän sai vuoden suurimpana yllättäjänä odotetusti Vuoden läpimurto -palkinnon. Hänet valittiin myös Porin vuoden 2013 urheilijaksi ja hiljattain Lounais-Suomen Urheilugaalassa Satakunnan vuoden urheilijaksi. Menestys ei silti ole noussut päähän, vaan Mattsson pitää jalat tukevasti maassa. Siitä pitävät huolen myös tyttöystävä ja isosiskot. Kultamitaliin on vielä pitkä matka. Itsekurilla eteenpäin Viime vuoden MM-pronssin lisäksi Mattsson muistaa parhaina hetkinä ensimmäiset arvokisoissa saavutetut hopeamitalit vuosilta 2009 ja Mutta parhaita hetkiä hän tuntee kokevansa myös harjoituksissa silloin, kun kaikki menee nappiin. Tulee sellainen voittajafiilis, kun on treeneissä saanut tehtyä kaiken hyvin. Aina ei suju, kyllä niitä huonojakin päiviä on, kun mikään ei toimi. Enemmän on kuitenkin hyviä kuin huonoja treenipäiviä. Mattssonin valmentajana vuodesta 2008 toiminut Tomi Pystynen pitää treenipäiväkirjaa ja käy Turusta kolme kertaa viikossa Porissa. Valmennus on toiminut hyvin hänen kanssaan ja tuloksia on tullut jo heti ensimmäisen vuoden jälkeen. Välillä käyn myös Turussa harjoittelemassa. Vaatii itsekuria lähteä joka päivä treenaamaan mutta useimmiten Mattsson kertoo lähtevänsä hyvillä mielin. Viime syksyn hän joutui tyytymään enimmäkseen kuivaharjoitteluun loukattuaan elokuussa peukalonsa. Kaaduin pyörälenkillä ja peukalo murtui. Se ei lähtenyt kunnolla luutumaan ja marraskuun lopulla peukalo päätettiin leikata. Mattssonin tavoitteena on kerran vuodessa uida kovaa kisoissa. Nyt helmikuussa Luxemburgin kisoissa uinti ei vielä sujunut ihan entiseen malliin. Keväällä on SM-kisat Turussa, sitten muutamat pikkukisat ja elokuussa pitkän radan EM-kilpailut Berliinissä. Sieltä lähden hakemaan mitalia. Rento raivo Pari kolme viikkoa ennen kisoja harjoittelua aletaan löysätä, vähennetään kilometrejä ja vauhtia. Herkistelyvaihe on melkoista taidetta, kun pikku hiljaa ruvetaan löysentämään harjoitusmetodia. Psyykkiseen valmennukseen Mattsson ei ole vielä tuntenut tarvetta, vaan on pärjännyt ihan omalla, sinnikkäällä luonteellaan. Kovat treenit ja onnistumiset auttavat selviämään ennen kilpailua olevasta tilanteesta, kun tietää olevansa kunnossa. Siskot sanovat, että minulla on ikään kuin rento raivo, jolla selviän kilpailujännityksestä. Lähipiirin lisäksi tukijoukkoihin neljä vuotta kuulunut manageri Sami Hautaniemi pitää huolen siitä, että Mattsson saa rauhassa keskittyä harjoitteluun. Manageri auttaa osaltaan tavoitteiden saavuttamisessa hoitamalla mediasuhteet ja tapaamiset sekä sponsorointiyhteistyön. Harjoittelun ja kilpailemisen lomassa Mattsson sinnitteli itsensä ylioppilaaksi viime joulukuussa. Neljä ja puoli vuotta tein töitä sen eteen. Halusin kuitenkin saada valkolakin, vaikka en ihan heti jatkakaan opiskelua. Sitten joskus kun uintiura loppuu, haen Kuopion pelastusopistoon. Palomiehen ammatti on pitkäaikainen haaveeni. Mutta sitä ennen Mattsson suuntaa vielä lukemattomat kerrat Porin upeaan uimahalliin harjoittelemaan toteuttaakseen mitalihaaveensa. 28 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/

14 VIERASTUOLI Teksti ja kuvat: AULI AALTONEN RAVI MEHTA TOIMITUSJOHTAJA, SATAKUNNAN LIIKENNE OY Satakunnan Liikenne Oy:n toimitusjohtaja Ravi Mehta viettää juhlavuosia. Tänä vuonna hän täyttää 70 vuotta ja ensi vuonna tulee täyteen 40 vuotta yhtämittaista työuraa samassa konsernissa. Poriin hän siirtyi joulukuussa 2007, kun Satakunnan Liikenteestä oli tullut yrityskaupan myötä osa Koiviston Auto -konsernia. Suomeen vuonna 1974 Intiasta tullut Ravi Mehta on suomalaistunut ja kertoo viihtyneensä täällä hyvin. Intiassa hän opiskeli englantilaisessa sisäoppilaitoksessa ja viimeiset viisi kouluvuotta Lontoossa. Hänen äidinkielensä on englanti. Ennen Suomeen tuloaan Mehta työskenteli seitsemän vuoden ajan brittifirmassa Intiassa, mutta ei oikein sopeutunut itämaiseen kulttuuriin. Suomessa minun piti aloittaa ihan nollasta, vaikka olin ollut johtavassa asemassa. Piti löytää oikea ammatti ja hankkia kielitaito. Aloitin Koiviston Autossa linja-auton kuljettajana, ajoin Turku-Lahti pikavuoroja ja opiskelin Turun yliopistossa taloustiedettä. Valmistuttuani esimiestehtäviin olin Lahdessa ja Porvoossa johtajana, kunnes siirryin Poriin yrityskaupan jälkeen. Satakunnan Liikenne Oy on itsenäinen osakeyhtiö Koiviston Auto -konsernissa. Yrityskaupan jälkeen Satakunnan Liikenteeseen fuusioitiin aiemmin konserniin kuulunut Lauttakylän Auto, ja vuoden 2008 lopussa Satakunnan Liikenne osti vielä Raumalla toimivan Oras Liikenteen. Satakunnan Liikenne Oy -nimi säilyi entisellään ja päätoimipaikka on Pori. Lähdöt tasatunnein Kaukoliikenteeseen keskittyvällä Satakunnan Liikenteellä on hieman yli 300 työntekijää ja noin 170 linja-autoa. Päälinjoilla Pori-Helsinki, Pori-Turku, Tampere-Turku sekä Turku-Vaasa on säännöllinen liikenne. Mehta kertoo, että näinä päivinä ratkeaa, myönnetäänkö heille lisäksi reittiliikennelupa linjalle Pori-Tampere, josta pari vuotta sitten loppui sopimusliikenne. Meillä on yhteys Porista kaikkiin tärkeimpiin kaupunkeihin ja Huittisten ja Forssan kautta Helsinkiin. Yhtymän politiikkana on luoda tiheät yhteydet lähes vuorokauden ympäri ja tasatunnein. Asiakas ei tarvitse aikataulua, kun tietää että joka tasatunti auto lähtee Porista Helsinkiin ja muualle, ja myös Helsingistä lähdöt ovat tasatunnein. Tällainen aikatauluttaminen asiakkaan palvelemiseksi vaatii uskallusta, ja tarkoittaa sitä, että osa toiminnasta on vähän tappiollista, mutta kokonaisuus on laskettu kannattavaksi. Erittäin tärkeänä Mehta pitää sitä, että Helsinki-vuorolla on yhteydet lentokentälle. Jokaisella vuorolla on aliurakoitsijan hoitama yhteys Kehä III:n Ikean pysäkiltä, josta matkustajat viedään lentokentälle ja myös tuodaan kentältä Ikean pysäkille jatkoyhteyksiä varten. Kun on tiheä tarjonta ja sopiva lähtöjen väli, matkustajia riittää eikä siirrytä niin helposti käyttämään henkilöautoja. Palvelutasomme täytyy olla hyvä ja luotettava, jotta säilytämme markkinaosuutemme. Hyvällä kalustolla Mehta painottaa myös kaluston merkitystä tärkeänä kilpailukeinona. Hyvä kalusto takaa matkustusmukavuuden ja turvallisuuden. Kalustomme on keskitasoa parempaa. Meillä on hyvin toimivat korjaamot Porin lisäksi Huittisissa ja Raumalla, ja oma huoltohenkilökuntamme huoltaa ja pitää autot kunnossa. Joka päivä noin 150 linjaautoamme liikennöi ristiin rastiin Länsi-Suomea, eikä meillä ole varaa, että yksikään niistä aiheuttaa ongelmia. Katsomme, että hyvin suoritettu asiakaspalvelu on meille paras mainos. Meillä ei ole tapana mainostaa eikä rummuttaa yrityksen asioista. Kaikessa tiedottamisessa yrityksellä on yksinkertainen ja selkeä linja ja keskitymme olennaiseen. Satakunnan Liikenteen liikevaihto on noin 24 miljoonaa euroa. Työvoimakustannukset ovat yli 50 prosenttia liikevaihdosta, joten työn suunnitteluun panostetaan. Korjauskustannukset eivät myöskään saa karata käsistä. Määrätietoisesti ja kustannustehokkaasti toimien on tarkoitus mennä eteenpäin. Vaikka lama on Mehtan mukaan jonkin verran vaikuttanut, on liikennöinti kuitenkin jatkuvaa ympäri vuoden. Me olemme täällä Porissa sikäli onnellisessa asemassa, että kesälläkin on paljon kuljetuksia. Täällä on runsaasti kesätapahtumia, tarvitaan liikennöintiä pääkaupunkiin ja lentokenttäyhteyksiä, tärkeä kaupunki meidän kannalta on myös Turku ja sen satama. Yrittäjähenkisyyttä kaikille tasoille Toimitusjohtaja Ravi Mehtalla on johdettavanaan kolme toimipistettä, ja hän pitää tärkeänä, että johtaja näkyy myös Raumalla ja Huittisissa säännöllisesti. Fuusioituminen aiheutti toimintatavoissa muutoksia, mutta nyt kaikilla toimipaikoilla on yhtenäiset periaatteet asiakaspalvelussa. Jokaisessa toimipaikassa on liikenne-esimiehet, jotka osaavat kaikki työt. Heillä on kuljettajatausta, he ovat lähellä ruohonjuurta, niin kuin minäkin alussa, ja jokainen tuntee oman alueensa, sen reitit ja aikataulut. Meillä on hyvät tiimit ja esimiesten ja kuljettajien välillä toimiva vuoropuhelu. Minä valvon ja viime kädessä vastaan heidän tehtävistään. Toimitusjohtajana Mehta haluaa ennen kaikkea olla vähän auktoriteetti mutta toisaalta myös kaikkien tavoitettavissa. Toimitusjohtajan oven pielessä ei ole liikennevaloja, vaan kaikki ovat tervetulleita keskustelemaan. Tämä vaatii myös, että olen aina läsnä. Minulla on selkeä linja, pidän kuria ja myös kannustan kaikkia työntekijöitä. Kunnioitus ei tule viran kautta vaan se on ansaittava ja sen eteen täytyy tehdä työtä. Toimitusjohtajan tehtävä on ennen kaikkea innostaa omia työntekijöitä tekemään parhaansa ja saada yrittäjähenkisyyttä levitettyä ruohonjuuritasollekin. Suomalaista työelämää 40 vuotta ikään kuin ulkopuolisena seuranneena Mehta on nähnyt, että työnteko on aina tapahtunut eri leireissä, on työnantajaleiri ja työntekijäleiri. Nyt kun maailma on muuttunut, tarvitsemme entistä enemmän yrittäjähenkeä ja vastakkainasettelun pitäisi loppua. Jokaisen työntekijän, olipa millä tasolla tahansa, pitäisi ajatella olevansa itse yrittäjä, joka vastaa siitä, että yrityksellä menee hyvin. Työviihtyvyys riippuu osittain yritysympäristöstä, mutta aika paljon myös siitä, miten itse suhtautuu työhön. Työasenne on erittäin tärkeä ja se vaikuttaa omaan viihtyvyyteen. Yrityksen kannalta ensisijaisen tärkeää on, että yrityksen kontaktihenkilöt eli kuljettajat palvelevat matkustajia hyvin. Työura jatkuu Tällaisella siirtolaissukupolveen kuuluvalla on ehkä vähän erilainen asenne kuin normi-ihmisellä. Vaikka olen 70, ei minulla ole mitään suunnitelmia lähteä eläkkeelle. Yritän pitää itseni kunnossa ja pysyä terveenä. Aiemmin harrastin kilpatasolla squashia ja tennistä, mutta selkä ei kestänyt ja oli pakko vaihtaa harrastusta. Nyt minulla on kilpatanssiharrastus, sekin vaatii paljon. Kaksi kertaa olen ollut oman ikäsarjani Suomen mestari. Lattarit olen lopettanut ja tanssin vain vakiotansseja. Harjoittelen vähintään neljä kertaa viikossa 1,5 tuntia kerrallaan. Sillä pysyy kunto tässä iässä, mutta ei juurikaan nouse. Toisaalta liikaharjoittelun vaarana tässä iässä on, että kroppa ei kestä. Toimitusjohtajan työ on välillä ympärivuorokautista, joten paljon muuhun aika ei riitä. Kirjallisuutta Mehta ei ehdi paljon lukea, mutta talousuutisia hän sanoo seuraavansa aktiivisesti ja lukee paljon talousartikkeleita. Nykyään joka alalla tapahtuviin lomautuksiin ja irtisanomisiin ei Satakunnan Liikenteessä ole koskaan tarvinnut turvautua. Toiminta on pystytty pitämään vireänä ja työllisyyskin hyvänä. Kolmen vuosikymmenen aikana niissä yrityksissä, joita minä olen hoitanut Lahdessa, Porvoossa ja täällä Porissa, ei ole tullut sellaista tilannetta vastaan, että olisi pitänyt lomauttaa. Olen sangen luottavainen, että näin me pärjäämme tulevaisuudessakin. 30 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/

15 JÄSENYRITYS TEKSTI JA KUVAT: matti hyyppä Perheyritys jo viidennessä polvessa torin pääovi, portaikot ja peilikokonaisuus. Yrityksen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 100 henkilöä Porissa ja Seinäjoella. yritykselle. Porin ainoa ikävä puoli meidän toimintamme kannalta on meri. Se vähentää toimialueympyräämme lähes puolella. Ilmastoinnista riittää asiaa Rakennusten ilmastointi on teknisesti useimmille varmaan outo asia kai siellä jotain putkia kulkee. Käytännössä olisimme kaikki kolme voineet mennä yhteen valmisteilla olevan ilmastointijärjestelmän osaan ja tehdä haastattelun siellä. Isojen rakennusten ilmastointijärjestelmät ovat kooltaankin melkoisia. Rakennusten ilmastoinnin toimivuudesta sen sijaan riittää juttua lähes yhtä paljon kuin säästä tai Suomen urheilumenestyksestä. Siitä voi pakista outojenkin kanssa lähes kaikissa sisätiloissa. Milloin on kuivaa, milloin kylmää, milloin vetää, milloin on tunkkaista, milloin mitäkin. Jutut ovat tietenkin tuttuja Arto Huumoselle ja Leena Haikoselle. - Ihmisillä on mitä erilaisimpia mielikuvia ilmastoinnista. Autojen ilmastointilaitteiden yleistyessä Toimistopäällikkö Leena Haikonen ja toimitusjohtaja Arto Huumonen. K.T. Tähtinen Oy perustettiin perheyrityksenä vuonna Toiminta jatkuu edelleen saman suvun omistuksessa, nyt jo viidennessä polvessa. Sukuun kuuluvia on yrityksen palveluksessa tällä hetkellä eri tehtävissä 13. K.T. Tähtisellä on Porissa kaksi toimipistettä ja Seinäjoella yksi. Yrityksen päätoimialat ovat ilmastointi, LVI-huollot, rautarakenteet ja peltityöt. Jälkimmäisistä meille kaikille tutuimpia ovat konesaumatut katot sekä kasettijulkisivut. Lisäksi yritys valmistaa lähinnä kuparista, messingistä sekä ruostumattomasta ja haponkestävästä teräksestä tuotteita, joista hyvänä esimerkkinä ovat Porin pääkont- Ilmastointi suurin toimiala - Päätoimialoistamme ilmastointi on liikevaihdoltaan suurin toimialamme, kertovat toimitusjohtaja Arto Huumonen ja toimistopäällikkö Leena Haikonen. Hekin kuuluvat vahvasti sukuun. Leena Haikonen on omaa sukua Tähtinen ja Arto Huumosen äiti oli myös sukunimeltään Tähtinen. - Maakuntamme alueella isoja ilmastointiurakoitamme ovat esimerkiksi Satakunnan sairaanhoitopiirin naisten- ja lastensairaala, Puuvillan kauppakeskuksen Lusikkalinna, KalaValtasen uudet toimitilat sekä Harjavallan uusi uimahalli. - Käytännön syistä toimialueemme kattaa kohteet noin sadan kilometrin säteellä Porista ja Seinäjoelta. Molemmat ovat hyviä toimipaikkoja meidän kaltaisellemme Ilmastontikanavan osa. Porin ainoa ikävä puoli meidän toimintamme kannalta on meri. Se vähentää toimialueympyräämme lähes puolella. 32 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/

16 Matti Hyyppä Odottava Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometri julkaistiin jälleen viime kuussa. Lounais- Suomen osalta suhdannetilannetta voisi kuvailla odottavaksi. Hyvällä tahdolla kokonaiskuvassa voi nähdä kevääseen kuuluvaa kirkastumista. Kukon askelin se päiväkin vielä vuoden alussa piteni. tunnelma Barometrin tulosten lisäksi kysymme suhdannenäkymistä kolmelta satakuntalaiselta eri toimialojen yrityksiltä. Kokeneille yritysjohtajille on kehittynyt kylmien tunnuslukujen arviointikyvyn lisäksi eräänlainen herkkä hoksnokka, jonka aistimia odotusväreilyjä ei kannata aliarvioida. Yritysjohtajat arvioivat tilannetta pelkästään omien yritystensä kannalta. Teollisuus ja rakentaminen Teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne oli tämän vuoden alussa edelleen heikko. Vaikka suhdanneodotukset ovat kohentuneet lievästi, tilanteen ennakoidaan edelleen lievästi heikentyvän. Lounais-Suomessa tuotantomäärät pienenivät hieman viime vuoden lopussa, mutta niiden odotetaan kasvavan hivenen tänä keväänä. Tilauskanta on parantanut hieman, mutta se on edelleen normaalia pienempi. Heikon kysynnän takia henkilöstön määrän arvioidaan edelleen vähenevän jonkin verran vuoden alkupuolella. Myyntihintojen kehityksen takia kannattavuus on heikentynyt. Kannattavuuden odotetaan edelleen laskevan alkuvuodesta kustannusten nousun takia. Investoinnit ovat edelleen vähentyneet viime vuoden lopulla. Palvelut Palvelujen tilanne oli edelleen jonkin verran normaalia heikompi Lounais-Suomessa viime vuoden lopulla. Tilanteen odotetaan kuitenkin paranevan lähikuukausina, sillä kolmasosa vastaajista odottaa kysynnän kasvavan. Vain kymme- Luvian Sahan toimitusjohtaja Harri Huhtamaa. Muotitavaratalo Ratsulan toimitusjohtaja Matti Ratsula. Satamaidon toimitusjohtaja Jarmo Oksman. Yritysjohtajat arvioivat tilannetta pelkästään omien yritystensä kannalta. nesosa odottaa tilanteen heikkenevän ja loput arvioivat tilanteen säilyvän ennallaan. Myynnin odotetaan kasvavan ja työvoimamäärän pysyvän pääosin nykytasolla. Kannattavuus vaihtelee yrityskohtaisesti, mutta se oli lähes vuoden takaisella tasolla. Kannattavuuden odotetaan paranevan lähikuukausina hieman. Tilanne parantunut Luvian Sahan toimitusjohtaja Harri Huhtamaa arvioi tämän hetken tunnelmiaan positiivisiksi. - Teimme viime vuonna uuden tuotantoennätyksen. Tuotimme kaikkiaan kuutiometriä sahatavaraa. Veimme tuotteitamme kaikkiaan 27 maahan. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Japani ja Hollanti. Kotimaan myyntimme on Japanin ja Hollannin tasoa. - Viime vuosi oli myös kannattavuudeltaan kohtalainen. Toisaalta hyviä vuosia tarvitaan enemmänkin taannoisten heikkojen vuosien iskemien haavojen parantamiseksi. Odotan tästäkin vuodesta suhteellisen hyvää. Maailmalla rakennetaan hieman enemmän kuin viime vuonna. - Puuta tarvitaan siten jatkossakin. Onneksi sisämaassa metsäpohjat kantavat vielä huomattavasti paremmin kuin täällä rannikolla. Viime vuoden lopun jatkuvat suojakelit ja sateet herättivät jo huolestumista. Tuotantomme pyörii tällä hetkellä täydellä teholla. Olemme siksi lisänneet henkilöstömääräämmekin 10 henkilöllä viime vuoden aikana. - Vaikka tilanne ei vielä mitään riemun kiljahduksia aiheutakaan, olen myönteisen odottavissa tunnelmissa. Kannattaa muistaa, että taantuman tai laman voittaminen on kiinni myös mielialasta. Tosiasiat saa toki kertoa, mutta positiivisetkin asiat on tuotava esiin. Liika on aina liikaa synkkyydessä piehtaroimisessakin. Myönteiset odotukset Muotitavaratalo Ratsulan toimitusjohtaja Matti Ratsula kertoo asiakkaiden harkitsevan entistä tarkemmin ostoksiaan. - Harkitsevuus ei silti ole merkinnyt kulutuskäyttäytymisen muutosta. Vaatetuksella on edelleen merkittävä asema kuluttajien ostoskäyttäytymisessä. - Toisaalta kauppa tulee aina suhdannevaihteluissa teollisuuden perässä. Negatiiviset muutokset teollisuudessa vaikuttavat paitsi kuluttajien kokonaisostovoimaan myös käyttäytymiseen. Harkinta ja varovaisuus lisääntyvät. - Me puhumme toimialallamme miesindeksistä. Miesten käyttäytyminen muuttuu nimittäin ensin. He alkavat muita herkemmin huonojen uutisten vaikutuksesta laittaa niin sanotusti hanoja kiinni. Tällä hetkellä miesindeksin vaikutusta ei ole havaittavissa. Esimerkiksi vuonna 2008, kun maailma tuntui pysähtyvän tai maaliskuussa 2009 positiivisten signaalien vaikutuksesta kuluttajien pelot ja myönteiset odotukset näkyivät heti myynnissämme. - Joko nykytilanne ei vaikuta miehiin tai signaalit eivät ole tarpeeksi vahvoja tai miehet ovat muuttaneet kulutustottumuksiaan. Joka tapauksessa tilanteemme näyttää suhteellisen hyvältä. Satakunnan kokonaistilanne vaikuttaa alallamme muutenkin koko maata paremmalta. Lyhyesti voisi sanoa, että vaatteita ostetaan edelleen, mutta harkitaan entistä tarkemmin, mitä ostetaan. Positiivisia lukuja Satamaito on siitä erikoinen yritys, että satakuntalaiset pitävät sitä ikään kuin itsestään selvyytenä. Myönteisessä mielessä, sillä sen tuotteet valitaan lähes automaattisesti kaupan hyllystä. Varttuneemmilla satakuntalaisilla valintaan vaikuttaa lähes Talvisodan henki tätä ette vie p.le. Toisaalta Satamaitokin joutuu toimimaan muuttuvilla markkinoilla. Toimitusjohtaja Jarmo Oksman pystyy onneksi esittelemään positiivisia lukuja. - Satamaidon liikevaihto kasvoi viime vuonna 21 prosenttia, pakattujen tuotteiden myynti 14 prosenttia ja henkilöstömäärä 8 prosenttia. Pystyimme maksamaan maidosta tuottajille edellisvuosia korkeampaa hintaa. Syynä oli maitotuotteiden, erityisesti perusmaitojen, hintojen kallistuminen meistä riippumattomista syistä. Asiasta on julkisuudessa kerrottu paljonkin. - Toisaalta kuluttajien käyttäytyminen on jatkuvassa muutoksessa. Ruokaa ostetaan vähemmän, kuluttajat ovat entistäkin hintatietoisempia, kotitalouksien keskikoko pienenee, kuluttajien liikkuvuus lisääntyy jolloin kotona syötävien aterioiden määrä laskee, kuluttajien halukkuus käydä ostoksilla heikkenee ja juomien kulutus laskee. Jotkut näistä kehityssuunnista vaikuttavat meihinkin jatkossa. Niiden vaikutus on tietenkin rakenteellista eikä suhdanneluonteista. Kuten viime vuoden lukumme osoittavat, tilanteemme on hyvä niin kauan kuin saamme tuottajilta tarpeeksi maitoa ja kuluttajat säilyttävät ostouskollisuutensa entiseen tapaan. 36 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/

17 KOULUTUS UUSI KOULUTUSVÄHENNYS SUURI PALKKAPÄIVÄ ENEMMÄN IRTI MOBIILISTA RAKENTAMISEN UUDET VELVOITTEET VUONNA Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sekä koulutusvähennys Osaamisen kehittämisen toimintamallin toteuttamiseen liittyvä laki on astunut voimaan Lain tavoitteena on kannustaa työnantajia ylläpitämään ja kehittämään työntekijöiden ammatillista osaamista. Työnantajat voivat jatkossakin päättää työntekijöiden osaamisen kehittämisen määrästä ja kohdentamisesta, mutta niitä kannustetaan henkilöstön osaamisen kehittämiseen ylimääräisellä verovähennyksellä. Aika Keskiviikko klo Paikka Hotelli-Ravintola Rantakartano, Isojoenrannantie 58, Pori Ilmoittautuminen Kauppakamarin toimistoon puh tai sähköpostilla viimeistään pe Osanottomaksu Kauppakamarin jäsenhinta on alv 24 %. Hinta sisältää luentoaineiston ja kahvitarjoilun. Peruutusehto Mikäli ilmoittautumista ei peruuteta viimeistään ma tai osallistuja ei saavu paikalle, perimme puolet osallistumismaksusta. OHJELMA Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu Tilaisuuden avaus Työnantajia koskevat muutokset Koulutussuunnitelma Koulutusvähennys verotuksessa Lisävähennyksen edellytykset Millainen koulutus oikeuttaa vähennykseen Koulutusvähennyksen määrä Erillinen koulutuskorvaus Tilaisuus päättyy Luennoitsijana: Asiantuntija Mika Kärkkäinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Koulutuspäivän aikana perehdytään palkanlaskennan ajankohtaisiin asioihin ja käydään läpi uusia lakimuutoksia ja oikeuskäytäntöä. Milloin työnantaja voi saada osaamisen kehittämiseen liittyvän ylimääräisen koulutusvähennyksen? Miten vuosilomapalkka lasketaan erilaisissa työsuhteen muutostilanteissa? Millaisia palkanlaskennallisia kysymyksiä osa-aikaisiin sairauspoissaoloihin liittyy? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen käytännönläheisessä koulutuksessamme. Aika Torstai klo Paikka Ravintola Liisanpuisto (auditorio), Liisankatu 20, Pori Ilmoittautuminen Kauppakamarin toimistoon puh tai sähköpostilla kauppakamari@sata.chamber.fi viimeistään ma Osanottomaksu Kauppakamarin jäsenhinta on alv 24 %. Hinta sisältää luentoaineiston, lounaan ja kahvitarjoilun. Peruutusehto Mikäli ilmoittautumista ei peruuteta viimeistään ti tai osallistuja ei saavu paikalle, perimme puolet osallistumismaksusta. OHJELMA 9.30 Ilmoittautuminen, aineiston jako ja kahvitarjoilu Uutta oikeuskäytäntöä Lakimuutoksia, mm. osaamisen kehittäminen ja koulutusvähennys Lounas Vuosiloma-asiaa, mm. lomapalkan laskenta muutostilanteissa Poissaoloihin liittyviä ajankohtaisia asioita, mm. osa-aikainen sairauspoissaolo vuorotteluvapaa Iltapäiväkahvit Ennakkoperinnän usein kysytyt kysymykset, mm. työmatkakustannukset henkilökuntaedut työsuhteen päättyminen Tilaisuus päättyy Luennoitsijana: Lakimies Kati Mattinen, Helsingin seudun kauppakamari Aika: Perjantai klo Paikka: Koulutus- ja Juhlatalo Mekani, Konepajanranta 2 B, Pori Ilmoittautuminen: Kauppakamarin toimistoon puh tai sähköpostilla kauppakamari@sata.chamber.fi mennessä. OHJELMA Kahvi Tilaisuuden avaus Toimisto menee pilveen mobiilisti - esimerkkinä Google Apps for Business Toimitusjohtaja Ismo Ilén, Hypermedia Oy Uusi työ mobiilisti- Case mobiilitoimisto Aluejohtaja Jari Koskinen, DNA Oy Mobiililaitteiden hankinnassa on paljon muustakin kyse kuin itse laitteesta? Business Manager Tommi Heiniö, Atea Finland Oy Tilaisuus päättyy TILAISUUS ON MAKSUTON Tervetuloa! SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI Tiedonantovelvollisuus rakennusurakoista ja työntekijöistä voimaan ! Rakennusalalle on vuonna 2014 tulossa voimaan uusi ilmoitusmenettely. Kaikkien rakentajien, olivatpa ne yrityksiä, yhdistyksiä tai asunto-osakeyhtiöitä, on ilmoitettava kuukausittain tietoja Verohallinnolle rakennustyöstään. Tule kuuntelemaan, ketä menettely koskee ja millaiseen tietosisältöön yritysten on varauduttava. Millaiset ovat sanktiot, jollei tietoja toimiteta Verohallinnolle. Tilaisuudessa kuulet lisäksi rakennustyömailla pakollisena käytettävän veronumeron käyttöön liittyvät edellytykset. Aika Torstai klo Paikka Koulutus- ja juhlatalo Mekani, Konepajanranta 2 B, Pori Ilmoittautuminen Kauppakamarin toimistoon puh tai sähköpostilla kauppakamari@sata.chamber.fi viimeistään ti Osanottomaksu Kauppakamarin jäsenhinta on alv 24 %. Hinta sisältää luentoaineiston ja kahvitarjoilun. Peruutusehto Mikäli ilmoittautumista ei peruuteta viimeistään ti tai osallistuja ei saavu paikalle, perimme puolet osallistumismaksusta. OHJELMA 8.30 Ilmoittautuminen, aineiston jako ja kahvitarjoilu 9.00 Rakennusalan veronumero kuka tarvitsee veronumeroa? työntekijän ilmoittautumisvelvollisuus henkilötunnus verohallinnon kautta Julkinen veronumerorekisteri mitä tietoja rekisteriin viedään? mitä tietoja rekisteristä saa? Rakentamisen uudet velvoitteet vuonna 2014 mikä muuttuu? kenen vastuulla on antaa urakka- ja työntekijätiedot? milloin tiedot annetaan? mistä tiedot on annettava? rakentamispalvelu kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapitotyöt tietosisällön käsittely menettely, jos tietoja ei anneta sanktiot tietojen toimittamisen tapa tietojen korjaaminen uuteen menettelyyn siirtymisen ajankohta kotitalouksien ilmoitusvelvollisuus Tilaisuus päättyy Luennoitsijana: Ylitarkastaja Sari Wulff, Verohallinto 40 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/

18 KOULUTUS porienergia.fi LOMAPALKAN LASKENTA Aika Torstai klo Paikka Koulutus- ja juhlatalo Mekani, Konepajanranta 2 B, Pori Ilmoittautuminen Kauppakamarin toimistoon puh tai sähköpostilla kauppakamari@sata.chamber.fi viimeistään ma Osanottomaksu Kauppakamarin jäsenhinta on alv 24 %. Hinta sisältää luentoaineiston, lounaan ja kahvitarjoilun. Peruutusehto Mikäli ilmoittautumista ei peruuteta viimeistään ti tai osallistuja ei saavu paikalle, perimme puolet osallistumismaksusta. OHJELMA 8.30 Ilmoittautuminen, aineiston jako ja kahvitarjoilu 9.00 Lomapalkan laskenta Lomapalkan yleissäännös Lomapalkan maksaminen Luontoisedut loman ajalta Lomapalkan laskentasäännön valinta Palkkaustavan tai ansaintasäännön muutos lomanmääräytymisvuoden aikana Mahdollisuudet sopia lomapalkan laskentatavasta Kuukausipalkkaisen lomapalkka Lomallelähtöhetken kuukausipalkka Lomapalkka muuttuvista lisäpalkoista Tunti- ja urakkapalkkaa saavan lomapalkka Keskipäiväpalkan laskenta Keskipäiväpalkan oikaiseminen EK-SAK lomapalkkasopimus Prosenttiperusteinen lomapalkka Lomapalkkapohja Poissaolot, joilta lomapalkkaa kertyy Ns. laskennallinen palkka poissaolo-ajoilta Kuukausipalkkaisen prosenttiperusteinen lomapalkka Prosenttiperusteinen lomapalkka työajan muutostilanteissa Missä osa-aikatyötilanteissa uutta säännöstä sovelletaan? Palkkasumma, josta lomapalkka lasketaan Ns. laskennallinen palkka kuukausipalkkaisella Kuukausipalkkaisen muuttuvat lisäpalkat Lomapalkka ja tehdyn työajan palkka lasketaan eri tavoilla, miten? Lounas Kuukausipalkkaisen lomapalkan laskenta, jos työaika muuttuu ansaintavuoden päätyttyä Lomapalkan laskenta ansaintavuoden työajan mukaisesta kuukausipalkasta Lomapalkka ja työajan palkka lasketaan erisuuruisesta kuukausipalkasta Lomapalkan ja tehdyn työajan palkan laskenta erilaisissa osa-aikatyötilanteissa Kuukausipalkkaisen muuttuvat lisäpalkat Tuntipalkkaisen lomapalkan laskenta työajan muutostilanteissa Keskipäiväpalkan oikaisu Lomapalkkasopimus ja kertoimen oikaisu Prosenttiperusteinen lomapalkka työajan muutostilanteissa Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Lomakorvaus lasketaan ansaintavuosittain Kuukausipalkan vakiojakaja 25 on nyt laissa Kuukausipalkkaisen prosenttiperusteinen lomakorvaus Ns. yhden vuoden sääntö Ns. yhteenlaskusääntö Lomakorvaus, jos lomaa ei ole kertynyt Iltapäiväkahvi Luontoisedut työsuhteen päättyessä Onko luontoiseduista maksettava lomakorvausta? Mitkä edut otetaan lomakorvausta laskettaessa huomioon? Kuinka lomapäivän palkka luontoiseduista lasketaan? Esimerkkejä lomapalkan laskemisesta Erilaiset lyhyet työsuhteet Määräaikaiset työsuhteet Oikeus siirtää vuosilomaa sairaustapauksissa Työkyvyttömyys ennen lomaa Työkyvyttömyys loman aikana Työnantajalle esitettävä selvitys työkyvyttömyydessä Ulkomailta saatu lääkärintodistus Päihtymys ja tuottamuksellisuus Pyyntö loman siirtämisestä Erilaisten lomapäivien kirjaaminen toisistaan erillään Lomapalkan muuttaminen sairausajan palkaksi Työnantajan tulee antaa selkeä ohje siitä, miten työkyvyttömyys osoitetaan ja miten loman siirtopyyntö tehdään Tilaisuus päättyy Luennoitsijana: Palkka-asiantuntija Antti Kondelin Antti Kondelin on palkkahallinnon asiantuntija ja kouluttaja. Hän on työskennellyt yli 10 vuotta EK:n ja TT:n palveluksessa palkkahallinnon asiantuntijana. Työterveyshuollon luotettava kumppani Porissa ja Raumalla - 100% yritysasiakkaista valitsisi Porin Lääkäritalon todennäköisesti uudelleen kumppaniksi. - 99% suosittelisi Porin Lääkäritalon työterveyshuoltoa. - Onnistuneimmat tekijät: luotettavuus yhteistyökumppanina, kattava ja korkealaatuinen palvelutarjonta sekä hyvä sijainti. (Yritysasiakaskysely 2013) facebook.com/porinlaakaritalo Itsenäisyydenkatu 33, Pori p Elinkeinoelämän palvelut, myös verkossa. Opiskele työn ohessa Satakunnan ammattikorkeakoulu Finnveran rahoituksella eteenpäin! Kysy lisää puhelinpalvelustamme AMK-TUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA HOITOTYÖ KONE- JA TUOTANTO- TEKNIIKKA LIIKETALOUS (julkishallinto, rahoitus, yritysjuridiikka) SOSIAALIALA VANHUSTYÖ YLEMPI AMK -TUTKINTO Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta? HYVINVOINTITEKNOLOGIA (sosiaali- ja terveysala, tekniikka) KUNTOUTUS SOSIAALIALA TERVEYDEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS JA LIIKETOI- MINTAOSAAMINEN samk.fi/haku Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Rahoitamme yrityksen perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä vientiä. HAUSSA Tehtävämme on maakunnan hyvinvoinnin edistäminen yrityselämää vahvistamalla. Porin-aluekonttori Valtakatu 6, Pori 42 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/2014 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI 1/

19 OSTA VERKOSTA - NANOSHOP.FI! Nanoshop.fi on verkkokauppa, jossa ostaminen on aidosti helppoa. Tutustu, totea ja tilaa kaikki tarvikkeet toimistoosi fiksummin verkosta. Ostaa voit milloin haluat silloin kun sinulle parhaiten sopii! Nanoshop.fi:stä löydät mm. toimistotarvikkeet paperit tarrat värikasetit painotuotteet suurtulosteet MAALISKUUN HUIPPUTARJOUKSIAMME - OLE NOPEA JA TILAA! Tarjoukset voimassa asti NanoShop.fi -verkkokaupassa. 59 TYÖPÖYTÄPAKETTI 1 Kerralla työpiste kuntoon! Paketti sisältää: Nitoja Leitz, Lävistin Leitz, kirjoitusalusta 50x65cm, hiirimatto sekä monitoimiteline (sis. teippirulla, viestilappulehtiö ja teippimerkkipakkaus). TIETOTURVASUOJAT läppäreille Helppo ja huoleton tapa suojata salaiset tiedot monitorin ruudulta lentokentällä, bussissa tai vaikkapa kahvilassa. Kysy myös tablet- tai kännykkäsuojia! 65 (tuotenro ) OHEISET TARJOUKSET VAIN NANOSHOP.FI VERKKOKAUPASTA! OTA YHTEYTTÄ JA KYSY MUITA MAHTAVIA TARJOUKSIA! PETRI VALTALA, P NANO OFFICE OY Raumanjuovantie 2, Pori p. (02) nanoshop.fi 195 (tuotenro ) CHIVAGO nahkasalkku pyörillä Elegantti matkustuslaukku jossa kestävä teleskooppikahva, joka voidaan työntää kokonaan sisään. Laukku voidaan kuljettaa käsimatkatavarana lentokoneessa. * Kaikkien mennessä nanoshop.fi verkkokauppaan rekisteröityneiden ja ostoksia tehneiden yritysten kesken arvotaan 500 arvoinen etuseteli nanoshop.fi verkkokauppaan!

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt

Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Sitouta työntekijöitä Helposti & edullisesti

Sitouta työntekijöitä Helposti & edullisesti Sitouta työntekijöitä Helposti & edullisesti edenred.fi Hyvinvointia virkistävillä tauoilla Tutkimusten mukaan tauoista on tullut töissä jaksamisen kannalta entistä tärkeämpiä. Edenred tarjoaa välineitä

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

YRITTÄJÄ, TEE NYT V**TU EDES JOTAIN, MARKKINOI ÄLÄ MARISE

YRITTÄJÄ, TEE NYT V**TU EDES JOTAIN, MARKKINOI ÄLÄ MARISE YRITTÄJÄ, TEE NYT V**TU EDES JOTAIN, MARKKINOI ÄLÄ MARISE #MARILTA #PASIONKINGI #YRITTÄJÄT EI AIKA RIITÄ SITKU EMMÄ VIITTI EMMÄ OSAA NÄÄ KOULUTUKSET ON IHAN HYVIÄ, MUTKU PELKO,KOKEILLA UUTTA PAHINTA

Lisätiedot

Japanin verkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin

Japanin verkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Japanin verkkokaupan trendit 2017 FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Japanin verkkokauppa Numeroina Japanin väestömäärä 126 miljoonaa Internet-penetraatio 52 %, kasvu

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa

Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa LENTOLIIKENNE MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ Lentoliikenne muuttui rajusti 90 luvulla. Kilpailu vapautui > halpalentoyhtiöt tulivat markkinoille Jakelukanavat

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

TARJOA TAUKOJA, joilla on tarkoitus.

TARJOA TAUKOJA, joilla on tarkoitus. TARJOA TAUKOJA, joilla on tarkoitus. www.edenred.fi HYVINVOINTIA VIRKISTÄVILLÄ TAUOILLA Tutkimusten mukaan tauoista on tullut töissä jaksamisen kannalta entistä tärkeämpiä. Edenred tarjoaa välineitä taukoihin,

Lisätiedot

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin Oskari Lammi 1 Asiakastyytyväisyys mitä ja miksi Asiakas määrittelee hyvän ja huonon palvelun laadun. Jos palvelun laatu ei tyydytä asiakasta, on hänen

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

SITOUTA TYÖNTEKIJÖITÄ HELPOSTI & EDULLISESTI. edenred.fi

SITOUTA TYÖNTEKIJÖITÄ HELPOSTI & EDULLISESTI. edenred.fi SITOUTA TYÖNTEKIJÖITÄ HELPOSTI & EDULLISESTI edenred.fi HYVINVOINTIA VIRKISTÄVILLÄ TAUOILLA Tutkimusten mukaan tauoista on tullut töissä jaksamisen kannalta entistä tärkeämpiä. Edenred tarjoaa välineitä

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Verkkolöydettävyys laajensi asiakaskuntaa CASE Kymppitien Vaihto-osa

Verkkolöydettävyys laajensi asiakaskuntaa CASE Kymppitien Vaihto-osa Verkkolöydettävyys laajensi asiakaskuntaa CASE Kymppitien Vaihto-osa Toimiala: Autopurkamot Yritys: Kymppitien Vaihto-osa Asiakkaat löytävät palvelumme paremmin, kysyntää ja asiakkaita tulee nyt koko Suomen

Lisätiedot

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain.

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain. Tavoita ja vaikuta Oletko koskaan ollut epätietoinen siitä, mitä tuotteita tai palveluita yritys, jonka sivuilla vierailet, oikeasti tarjoaa? Jos olet, niin on todennäköisesti asiakkaasikin. Hän voi olla

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset!

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! VEROHALLINTO ESITTÄÄ Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! Uusi yrittäjä 2 Uusi yrittäjä, toimi näin: Hanki tilitoimisto Voit keskittyä oman yrityksesi toimintaan. Saat sieltä apua ja neuvoja.

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja.

www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. www.uudiskohde.fi Uusien asuntojen osaaja. Uudiskohteiden asiantuntija palveluksessanne. Uudiskohde on palveluna ainutlaatuinen. Välittäjämme ovat keskittyneet nimenomaan uudiskohteiden myyntiin, mistä

Lisätiedot

Verkkoviestintäsuunnitelma

Verkkoviestintäsuunnitelma Mikko Hernesmaa & Tuomas Lahtomäki L801SNA Verkkoviestintäsuunnitelma Raportti Liiketalous Huhtikuu 2012 SISÄLTÖ 1 ENERGY GYM... 1 2 ASIAKASKOHDERYHMÄT... 1 3 SUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 2 4 VÄLINEET,

Lisätiedot

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu Tiina Laisi-Puheloinen Muutama sana Oikotiestä Oikotie.fi:n tavoitteena on olla suomalaisten tärkein asunto-, auto- ja työelämän palvelu. Tavoitamme

Lisätiedot

MAA- JA KOTITALOUSNAISET Juuret maalla

MAA- JA KOTITALOUSNAISET Juuret maalla MAA- JA KOTITALOUSNAISET Juuret maalla Muutama sana markkinnoinnista Markkinoinnissa tärkeimmät tehtävät: Määritä tavoiteltava myynti jokaiselle tuotteelle/ palvelulle kohderyhmittäin. Määritä mitä markkinoinnilta

Lisätiedot

Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta!

Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta! Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta! Viisi totuutta sosiaalisesta mediasta 1. Facebook on uusi Internet. 2. Yritys ei ole enää kuningas. 3. Suosittelu on sosiaalisen median tärkein liiketoimintatavoite.

Lisätiedot

Kiinan verkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin

Kiinan verkkokaupan trendit FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Kiinan verkkokaupan trendit 2017 FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Kiinan verkkokauppa Numeroina Kiinan väestömäärä 1,36 miljardia Internet-penetraatio 52 %, kasvu

Lisätiedot

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen

Lisätiedot

Nykyaikaisin maksuväline jokaisen todellisiin tarpeisiin.

Nykyaikaisin maksuväline jokaisen todellisiin tarpeisiin. Tunnista henkilöstöetujen edelläkävijä. Nykyaikaisin maksuväline jokaisen todellisiin tarpeisiin. Valitse laadukas ja helppokäyttöinen e henkilöstöetujen hallinnointiin. Tuoteperhe YLEISESTI Menossa mukana

Lisätiedot

Mittaa, kohdenna ja optimoi näkyvyytesi verkossa. Janne Stude Tuotepäällikkö, Omakaupunki.fi Oma Yritys-tapahtuma 27.3.

Mittaa, kohdenna ja optimoi näkyvyytesi verkossa. Janne Stude Tuotepäällikkö, Omakaupunki.fi Oma Yritys-tapahtuma 27.3. Mittaa, kohdenna ja optimoi näkyvyytesi verkossa Janne Stude Tuotepäällikkö, Omakaupunki.fi Oma Yritys-tapahtuma 27.3.2012, Wanha Satama Ennen kuin aloitat mieti seuraavia: Kohderyhmä Tavoitteet Mitä on

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

TYKY-KUNTOSETELI TYÖNANTAJAN TYKY-TOIMIEN TUKENA

TYKY-KUNTOSETELI TYÖNANTAJAN TYKY-TOIMIEN TUKENA TYKY-KUNTOSETELI TYÖNANTAJAN TYKY-TOIMIEN TUKENA Kohdennettuihin maksuvälineisiin erikoistunut yritys Luotettava kumppani ( toiminut vuodesta 2005 alalla ) Suomen Vahvimmat 2009, 2010, 2011 ja 2012 ( Rating

Lisätiedot

A n ttoni Ke r k ko n e n Ke s k i s u o m a l a i n e n O y j

A n ttoni Ke r k ko n e n Ke s k i s u o m a l a i n e n O y j Monikanavainen markkinointi A n ttoni Ke r k ko n e n Ke s k i s u o m a l a i n e n O y j Markkinoinnin karkkikauppa Mikä minun yritykselle sopii parhaiten Potentiaalisten asiakkaiden määrä Konversiohinta

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Selätä yrityskaupan haaste #1: löydä yrityksellesi ostaja. Kerava, Meri Varkoi-Anhava, Yrityspörssi.fi

Selätä yrityskaupan haaste #1: löydä yrityksellesi ostaja. Kerava, Meri Varkoi-Anhava, Yrityspörssi.fi Selätä yrityskaupan haaste #1: löydä yrityksellesi ostaja Kerava, 8.10.2019 Meri Varkoi-Anhava, Yrityspörssi.fi Yrityskaupan yleisimmät haasteet 1. Ostajan löytäminen 2. Arvon määrittäminen 3. Rahoitus

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Pankki- ja vakuuttaminen Autonvuokraus Mitä verkossa ympärillämme tapahtuu

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

MENESTYSTÄ sinulle FÜR DEN GEMEINSAMEN ERFOLG WELTWEIT

MENESTYSTÄ sinulle FÜR DEN GEMEINSAMEN ERFOLG WELTWEIT MENESTYSTÄ sinulle FÜR DEN GEMEINSAMEN ERFOLG WELTWEIT YRITYS EIN UNTERNHEMEN AUF sinulle ERFOLGSKURS. Noin 10 vuotta sitten perustettu GGM Gastro International GmbH on tullut maailmanlaajuisesti tunnetuksi

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Mentorin tuli toimia Telemachosin opettajana ja ohjaajana sekä antaa pojalle kaikki se tuki mitä hän tarvitsi

Mentorin tuli toimia Telemachosin opettajana ja ohjaajana sekä antaa pojalle kaikki se tuki mitä hän tarvitsi Mentoroinnilla on pitkät perinteet Kun Odysseus, Ithikan kuningas, oli Troijan sodan alkaessa lähdössä pitkälle merimatkalle, uskoi hän poikansa Telemachosin kasvattamisen nuoruudenystävälleen Mentorille

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Lounas on katettu. Tunnista henkilöstöetujen edelläkävijä. LOUNASETUJEN Nykyaikaisin maksuväline TARJOLLA

Lounas on katettu. Tunnista henkilöstöetujen edelläkävijä. LOUNASETUJEN Nykyaikaisin maksuväline TARJOLLA Tunnista henkilöstöetujen edelläkävijä. Lounas on katettu LOUNASETUJEN Nykyaikaisin maksuväline TARJOLLA Lounasetu pähkinänkuoressa ravintolalle LounasPassilla uudet asiakkaat ovesta sisään sujuvasti.

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän

Lisätiedot

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy - Rekrytointiohjelma ProCountor International Oy:n tilitoimistokumppaneille Poolia on toiminut ProCountorin

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA

OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN OSTOT TUKEVAT KASVUA Kasvuyrittäjänä tiedät, että kasvu on ennen muuta tekemistä. Millaisia tekoja tarvitaan tuloksekkaaseen ostamiseen? Tässä Esan seitsemän steppiä, joilla

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

15.9.2015. Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin

15.9.2015. Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin 15.9.2015 Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin Kuinka elää kuvataiteella Hankkeen aikana Tarjotaan neuvontapalveluita taiteilijoille Järjestetään täydennyskoulutusta Kehitetään

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi!

Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Coffeebrewer miten se toimii? Coffeebreweriä voidaan parhaiten kuvata kertakäyttöiseksi

Lisätiedot

Alueraporttien yhteenveto 2/2006

Alueraporttien yhteenveto 2/2006 Alueraporttien yhteenveto 2/2006 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan positiivisia

Lisätiedot

Luontoisedut ja tulorekisteri

Luontoisedut ja tulorekisteri Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Työntekijätiedot... 3 2 Asuntoetu... 4 2.1 Esimerkki Asuntoedusta... 4 2.1.1 Vaihtoehto 1/ Kirjataan Asuntoetu täysimääräisenä... 4 2.1.2 Vaihtoehto 2/ Kirjataan Asuntoedun

Lisätiedot

Suomalaiset omistajuudesta ja osuuskunnista. Sakari Nurmela

Suomalaiset omistajuudesta ja osuuskunnista. Sakari Nurmela Suomalaiset omistajuudesta ja osuuskunnista Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteuttaminen Aineiston kerääminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 6. 2.6.7. Kyseessä on Kantar

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Kilpailija-analyysi - markkinatilanne

Kilpailija-analyysi - markkinatilanne Kilpailija-analyysi - markkinatilanne Tässä modulissa kyse on siitä, että kirkastetaan ja haetaan faktoja markkinatilanteesta, jotta tiedämme, missä olemme suhteessa muihin sekä miten voisimme sitten erottua

Lisätiedot

Tommi Talasto Citrus Talent Management Oy

Tommi Talasto Citrus Talent Management Oy Ratkaisut ICT-ammattilaisia työsuhteeseen nopeasti ja hyvin ehdoin välittäjä yritys ICT-alan työmarkkinat Talent Statistics TALENT STATISTICS TALENT POOL Tilastotieto ja analyysi ICT-alan työmarkkinoista

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta

Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta Tiedote Maaliskuu 2017 Työsuhde-edut Suomessa -kyselytutkimus: Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta Tuoreen Työsuhde-edut Suomessa -kyselytutkimuksen mukaan

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys. Workshop 13.11.2014 17/11/14 1

Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys. Workshop 13.11.2014 17/11/14 1 Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys Workshop 13.11.2014 17/11/14 1 Agenda tänään 1. Digitaalisuus, Some ja Verkkokauppa 2. Asiakasymmärrys KATI SAARI Strategi Kati Varhee (MS ECON) on toiminut

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa?

Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa? Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa? Toteutimme syksyllä 2013 yhdessä Taloustutkimuksen kanssa laajan selvityksen, jossa kartoitimme palveluun liittyviä odotuksia ja mieli

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Facebook-opas tilitoimistoille

Facebook-opas tilitoimistoille Facebook-opas tilitoimistoille Joko tilitoimistollanne on Facebook-sivu? Jos ei, tähän oppaaseen on koottu 10 askeleen polku, jota seuraamalla sivu on helppo perustaa. MUUTAMA FAKTA SOSIAALISESTA MEDIASTA

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot