(Kuuntelu 1) Minä en asu kerrostalossa Sinä et asu omakotitalossa Hän ei asu rivitalossa Me emme asu paritalossa

Transkriptio

1

2 4 4

3 5 Verbityyppi 1 (Kuuntelu 1) Me asumme kerrostalossa pienessä asunnossa. Aamulla minä istun keittiössä ja luen sanomalehteä. Mies nukkuu ja poika leikkii makuuhuoneessa. Tyttö katsoo televisiota olohuoneessa. Minä odotan, että kahvi on valmis. Toinen tyttö puhuu puhelimessa kaverin kanssa. asua.. Minä istua Minä lukea.. Minä nukkua Minä leikkiä Minä katsoa Minä odottaa Minä puhua Minä Minä en asu kerrostalossa Sinä et asu omakotitalossa Hän ei asu rivitalossa Me emme asu paritalossa (Kuuntelu 2) Te ette asu Hämeenlinnassa He eivät asu Suomessa 5

4 6 (en, et, ei, emme, ette, eivät) 1. Minä istun makuuhuoneessa Minä 2. Sinä puhut puhelimessa Sinä 3. Hän lukee lehteä keittiössä Hän 4. Hän nukkuu sängyssä Hän 5. Hän leikkii olohuoneessa Hän 6. Me luemme lehteä Me 7. Te katsotte televisiota olohuoneessa Te 8. He istuvat keittiössä He (Kuuntelu 3) Malli: Hän istuu keittiössä Istuuko hän keittiössä? 1. Hän lukee kirjaa kirjastossa 2. Me nukumme makuuhuoneessa 3. Te istutte bussissa 4. He leikkivät päiväkodissa 1. Luetko lehteä aamulla? 2. Nukutko sängyssä yöllä? 3. Leikitkö lapsen kanssa päivällä? 4. Puhutko puhelimessa miehen kanssa? 5. Istutko tuolilla nyt? Asua, puhua, istua, nukkua, leikkiä, odottaa, katsoa, kirjoittaa 6

5 7 nukkua KK:K nukun leikkiä KK:K hyppiä PP:P hypin oppia PP:P soittaa TT:T soitan odottaa TT:T repiä P:- revin leipoa P:- huutaa T:D huudan kaataa T:D onkia NK:NG ongin tinkiä NK:NG antaa NT:NN annan lentää NT:NN kieltää LT:LL kiellän sukeltaa LT:LL kertoa RT:RR kerron piirtää RT:RR sulkea LK:LJ suljen polkea LK:LJ katsoa matkustaa ajaa maksaa istua seisoa haistaa ratsastaa 7

6 8 Verbityyppi 2 (Kuuntelu 4) Me olemme ravintolassa ja syömme hyvää ruokaa. Minä juon olutta ja mieheni juo viiniä. Lapset juovat vettä. Me käymme täällä aika usein. Onneksi täällä ei saa enää tupakoida sisällä. Huomenna ystäväni tuo minulle lapset hoitoon. He remontoivat vanhaa taloa. Tänään he tapetoivat makuuhuoneen seinät. Me voimme hoitaa lapsia ja he saavat rauhassa tapetoida. Ajattelen, että menemme lasten kanssa uimahalliin, koska he uivat mielellään. Illalla teen pizzaa lasten kanssa. He syövät pizaa mielellään. Tunnus - da tai -dä Syödä Juoda Käydä Saada Tupakoida Tuoda Remontoida Tapetoida Uida Tehdä -da tai dä pois! + persoonapääte Minä syön, sinä syöt, hän syö, me syömme, te syötte, he syövät Minä juon, sinä juot, hän juo, me juomme, te juotte, he juovat 8

7 9 Syön aamupalaa keittiössä aamulla 1. Syödä aamupala keittiö - aamu (missä ja milloin?) 2. Juoda - vesi- ravintola ilta (missä ja milloin?) 3. Käydä-kauppa-päivä (missä ja milloin?) 4. Tuoda-ruoka-koti (mihin?) 5. Tuoda ruoka kauppa (mistä?) 6. Viedä roskat - roskapönttö (mihin?) 7. Imuroida lattia olohuone (missä?) 8. Viedä lapsi päiväkoti aamu (mihin ja milloin?) 9. Uida- uimahalli- tiistai (missä ja milloin?) 10. Tehdä ruoka koti (missä?) Minä saan huomenna rahaa KELA:sta Minä saan jäädä huomenna kotiin, kun lapsi on sairas Lapsi ei saa tupakoida Minä voin viedä roskat ulos Minä voin auttaa sinua 9

8 10 Verbityyppi 3 Sanan lopussa la, lä, na, nä, ra, rä, sta, stä (Kuuntelu 5) Sinä opiskelet suomen kieltä kurssilla. Käveletkö vai pyöräiletkö sinä kurssille joka päivä? Minä tulen kurssille bussilla ja opettaja tulee töihin autolla. Minä en halua kävellä talvella, koska talvella minä palelen. Talvi on Suomessa kylmä. Minä haluan mennä kotiin bussilla. Menetkö sinä kurssin jälkeen kotiin vai kauppaan? Aamulla minä nousen sängystä. Menen kylpyhuoneeseen ja pesen hampaat. Keittiössä minä kuuntelen radiota. Opiskella Kävellä Sinä kävelet. Pyöräillä Tulla Palella Olla Mennä Nousta Mennä Pestä Kuunnella Sinä opiskelet. Opiskeletko sinä? la, lä, na, nä, ra, rä, sta, stä! pois+ E + persoonapääte 10

9 11 1 opiskella Sinä 2 palella Talvella me 3 pyöräillä Lapsi 4 tulla Minä 5 voimistella Olympialaisissa suomalaiset 6 tapella Miehet 7 kävellä Te 8 kastella Menen suihkuun ja 9 katsella Museossa minä 10 hymyillä Hän 11 telttailla Kesällä suomalaiset 12 luistella Jäähallissa tytöt 14 näytellä Teatterissa näyttelijät 15 kuunnella Kurssilla sinä 16 askarella Päiväkodissa lapset 17 purra Vihainen koira 18 surra Olen surullinen eli 19 juosta Usain Bolt 20 potkaista Leo Messi 21 katkaista Sinä 22 pestä Kylpyhuoneessa 23 nousta Aamulla 24 lakaista Minä 11

10 12 Verbityyppi 4 (vokaali +TA/TÄ) Halata! Minä halaan Avata! Sinä avaat Kerätä! Hän kerää Hypätä! Me hyppäämme 1 valokuvata 2 halata 3 haluta 4 korjata 5 leikata 6 mitata 7 nojata 8 maalata 9 harjata 10 avata 11 pelätä 12 arvata 13 kerätä 14 sahata 15 meikata 16 kiusata 17 maata Minä makaan sohvalla 18 hypätä 19 pedata 20 tiskata 21 tykätä 12

11 13 Verbityyppi 5 (i+ta/tä) + tse Tarvita! Minä tarvitsen Lukita! Sinä lukitset Häiritä! Hän häiritsee 1 palkita 2 häiritä 3 valita 4 tuomita Tuomari tuomitsee oikeudessa 5 harkita 6 lukita 7 tarvita Verbityyppi 6 (-ETA, -ETÄ) Vanheta! Minä vanhenen Paeta! Sinä pakenet 1 vanheta Minä vanhenen joka päivä 2 paeta Vanki pakenee vankilasta 13

12 14 Nominatiivi 1. Kuka opettaa koulussa? Opettaja opettaa 2. Mikä tämä on? Se on puhelin 3. Millainen ilma tänään on? Tänään on kylmä ilma Genetiivi -n 1. Kenen kirja tämä on? Opettajan kirja (omistaja) 2. Minkä maan pääministeri on Juha Sipilä? Suomen pääministeri 3. TÄYTYY-lauseessa on genetiivi. Minun täytyy mennä huomenna töihin. 4. Postpositin kanssa on genetiivi. Kissa on pöydän alla, tuolin päällä, minun vieressä 5. Millaisen juoman haluat? Haluan kylmän juoman Partitiivi a/-ta/-tta 1. Mitä syöt? Syön lihaa. Mitä katsot nyt? Katson televisiota 2. Ketä katsot nyt? Katson sinua 3. Millaista elokuvaa katsoit eilen? Katsoin jännittävää elokuvaa 4. Kuinka monta omenaa söit eilen? Söin 6 omenaa Inessiivi -ssa 1. Missä lapset opiskelevat? (paikka)? He opiskelevat koulussa 2. Missä korvakoru on? (kiinni jossain) Koru on korvassa 3. Milloin? (ajan ilmaukset) Missä kuussa olet syntynyt? Olen syntynyt tammikuussa. Milloin sinulla on loma? Loma on heinäkuussa. Missä ajassa juoksit maratonin? Juoksin maratonin neljässä tunnissa 4. Ilmauksia. Olen naimisissa Olen pulassa Ovi on lukossa 14

13 15 Elatiivi -sta 1. Mistä pois? Tulen kirjastosta 2. Kenestä puhut? Mistä puhut (aihe) Puhun opettajasta, puhun musiikista 4. Mistä pidä? Mistä tykkäät?, Mistä olet kiinnostunut? Kirjoitan Suomen historiasta 3. Mistä katsoit asian?(tietolähde) Katsoin internetistä, luin lehdestä 4. Mistä pöytä on tehty? (materiaali) Tämä on tehty puusta 5. Mistä saakka? Mistä mihin? Olen ollut täällä aamusta saakka tai aamusta asti. Olen ollut täällä kahdeksasta asti. Olen töissä yhdeksästä viiteen (9-17) on/ -han/-seen Illatiivi 1. Mihin lähdet? Minne menet?!liike johonkin: Lähden kotiin, menen kouluun, juoksen bussiin menen kauppaan, tulen kouluun, saavun Hämeenlinnaan, matkustan Turkkiin, muutan Helsinkiin, vien kotiin, lähetän Ouluunn, panen lompakkoon 2. Mihin (paikka, päätepiste) Jätän tämän tähän, unohdin sen kotiin, jätin lompakon autoon. 3. Mihin? Keneen? (kohde )Tottua, tutustua, kyllästyä, luottaa. Olen tottunut pahaan hajuun, kyllästyin leipään, luotan sinuun 4. Mihin asti? (ajan ilmauksia) Olen täällä kesäkuuhun asti Adessiivi -lla 1. Missä olet? Olen torilla, olen Maijalla 2. Myös loma, kurssi, vasen, oikea, ulkomaat. Olen lomalla, olen kurssilla, kauppa on vasemmalla, oikealla on museo, ulkomailla on levotonta 3. Millä? Minkä avulla? Tulin bussilla, ajan autolla, kirjoitan kynällä, soitan puhelimella 4. Kenellä on? Maijalla on 2 lasta, minulla on uusi puhelin, minulla on pää kipeä 5. Millä tavalla? Huudan kovalla äänellä, hän puhuu kauniilla tavalla Opin suomea puhumalla, kirjoittamalla, lukemalla 6. Milloin? Ajan ilmauksia Illalla, aamulla, yöllä, päivällä, kesällä, talvella 15

14 16 Ablatiivi -lta 1. Mistä haen sinut? (paikka) Hae minut rautatieasemalta. Kävelen torilta kotiin. 2. Milloin? Mihin aikaan? Tulen kurssille seitsemältä 3. Aistiverbit: Maistuu, haisee, tuoksuu, kuulostaa, näyttää, tuntuu, vaikuttaa Tämä maistuu hyvältä (hyvä) Tuo haisee pahalta (paha) Se kuulostaa ihanalta (ihana) Nämä näyttävät tutuilta (tuttu) Nuo tuntuvat painavilta (painava) Ne vaikuttavat oudoilta (outo) 4. Keneltä sait? Sain tämän sinulta (sinä). Tämän sain Maijalta (Maija) Allatiivi -lle 1. Mihin? Paikka. Lapset menevät pihalle, kävelen rautatieasemalle. Laitan tämän pöydälle 2. Verbejä esim. kenelle vastaan, lähetän, annan, kerron, sanon, soitan, vastaan Vastaan sinulle huomenna Lähetän tämän mummolle Annan lahjan Maijalle Kerron tämän isälle Sanon tämän vain sinulle Soitan poliisille Vastaan opettajalle, kun hän kysyy Essiivi -na 1. Millaisena? Hän makaa väsyyneenä sängyssä. Kimi Räikkönen palsi Suomeen onnellisena voittajana 2. Olotila. Poika tuli kotiin ja oli iloinen. Poika tuli kotiin iloisena 3. Missä asemassa, tehtävässä? Olen kaupassa myyjänä tai asiakkaana. Olet täällä opiskelijana ja kotona äitinä tai isänä. 4. Milloin (ajan ilmauksia) viikonpäivät, juhlapäivät, vuosi, viikonloppu. Maanantaina tulen kurssille ja jouluna matkustan Puolaan. 16

15 17 Translatiivi -ksi 1. Millaiseksi? Hän tuli väsyneeksi. Sain lottovoiton ja tulin iloiseksi. 2. Viittaa objetiin. Maalasin talon punaiseksi, haluan presidentiksi 3. Luulin häntä fiksuksi 4. Sanon sinua Annaksi 5. Kutsu minua Juhaksi 6. Kuvittelin sinua vanhemmaksi 7. Lääkäri totesi naisen terveeksi 8. Miksi ajaksi? Kuinka pitkäksi ajaksi? Menen lomalle viikoksi. Voin lähteä kahdeksi tunniksi pelaamaan. 9. Miksi ajankohdaksi? Tulen takaisin kuudeksi Lukekaa tämä huomiseksi 10. Järjestys (aika)ensiksi- seuraavaksi-viimeiseksi. Aluksi- seuraavaksi-lopuksi. 11. Translatiivi voi ilmaista myös paikkaa: Katso ylemmäksi, tule lähemmäksi, mene kauemmaksi. Abessiivi -tta Mitä ilman? 1. Rahatta, vaatetta, epäilemättä 2. Jotain asiaa ei ole tehty: Hampaat on harjaamatta, hiukset on pesemättä 3. Peseminen => pesemättä 4. Harjaaminen => harjaamatta 17

16 18 1) Vokaaliloppuiset sanat (a, o, u, y, ä, ö) K, p, t vaihtelu (tyttö! tytöt) Yksikkö ASTEVAIHTELU Monikko kukka KK:K kukat kauppa PP:P kaupat tyttö TT:T leipä P:V katu T:D jalka K: sänky NK:NG MP:MM silta LT:LL ranta NT:NN parta RT:RR poika K:J suku K:V (Kuuntelu 1) Kuuntele ja lue teksti. Kirjoita monikot taulukkoon. Keväällä Venetsian rannat ja kadut ovat täynnä turisteja. Kukat kukkivat ja kaupat ovat illalla auki pitkään. Tytöt ja pojat juoksevat torilla ja katsovat, kun linnut odottavat ruokaa. Leivät ovat lintujen herkkua. Päivä on turisteille mielenkiintoinen, mutta jalat väsyvät nopeasti, kun joka paikkaan täytyy kävellä. Venetsian sillat ovat kauniit illalla, kun ne valaistaan. 18

17 19 2) e-sanat (e!ee) (Kuuntelu 2) Kuuntele ja kirjoita monikot taulukkoon. Huone, osoite, vaate, perhe K, p, t vaihtelu. Taide! taiteet. Yksikkö lentokone osoite hame nukke perhe vaate lomake pyyhe terve lääke Monikko osoitteet perheet 3) Yksitavuiset vokaaliloppuiset sanat (Kuuntelu 3) Kuuntele ja kirjoita monikot taulukkoon. Puu, suu, työ, yö, tie Yksikkö maa tie pää sää kuu puu työ suu yö Monikko tiet kuut 19

18 20 4 ) i-lainasanat (Kuuntelu 4) Kuuntele teksti ja kirjoita monikot taulukkoon. Suurin ryhmä on uudet lainasanat Pankki, passi, baari, viini, turisti, tomaatti, bussi K, p, t vaihtelu (pankki!pankit) Yksikkö baari turisti muovi malli normaali passi paperi viini posti kahvi Monikko muovit Yksikkö ASTEVAIHTELU Monikko pankki KK:K kaappi PP:P tomaatti TT:T P:V äiti T:D tuki K: kaupunki NK:NG kaupungit MP:MM LT:LL tunti NT:NN RT:RR jälki K:J K:V Kaupungit ovat ruuhkaisia, kun isät, äidit ja lapset ympäri Eurooppaa saapuvat lomalle Espanjaan. Baarit ovat täynnä, kun turistit juovat ja syövät ulkona. Normaalit juomat, kuten viinit ja kahvit, ovat yleensä Espanjassa halvempia kuin Suomessa. Turistin täytyy muistaa, että pankit, postit ja kaupat ovat päivällä kiinni siestan aikana. 20

19 21 5) KI-MI- PI-TI VI (Kuuntelu 5) Kuuntele ja kirjoita monikot taulukkoon. i! et Vanhat i-sanat (-ki, -mi,- pi, -ti, -vi) Mäki, Suomi, lempi, lehti, järvi K, p, t vaihtelu (mäki! mäet,, lehti! lehdet) Yksikkö lehti järvi lampi joki ovi mäki talvi Monikko ovet Suomessa on neljä vuodenaikaa. Kevät, kesä, syksy ja talvi. Syksyllä lehdet putoavat puista. Talvet ovat Suomessa pitkiä. Lammet ja järvet jäätyvät joulukuussa. Keväällä lumet sulavat ja joet tulvivat. Lämpimät kesät ovat Suomessa parasta aikaa. Metsät ja mäet ovat täynnä marjoja ja sieniä. 21

20 22 6) HI-LI-NI-RI (Kuuntelu 6) Kuuntele ja kirjoita monikot taulukkoon. Pieni, kieli, tuuli, puoli, nuori, saari (vanhat sanat) Yksikkö saari pieni meri uni kieli nuori suuri ääni Monikko kielet Saaret ja meret ympäröivät Suomea. Suuret ja pienet laivat kulkevat Itämerellä, kun nuoret ja vanhat ihmiset matkustavat laivoilla Ruotsiin ja Viroon. 7 ) SI (Kuuntelu 7) Kuuntele ja kirjoita monikot taulukkoon. Uusi, vuosi, käsi, vesi s!d. Uusi! uudet Yksikkö kuukausi pelikausi käsi vuosi uusi vesi Monikko vedet Vuodet ja kuukaudet kuluvat, mutta yksi jalkapallopelaaja on ylitse muiden: Leo Messi. Hänen pelikaudet Barcelonassa ovat olleet fantastisia. Onneksi vanhat ja uudet fanit näkevät Messin jälleen ensi vuonna Barcelonan paidassa. 22

21 23 Konsonanttiloppuiset sanat Astevaihtelu, kun sanan lopussa on E tai konsonantti (Kuuntelu 8) Kuuntele ja kirjoita monikot taulukkoon. Monikko ASTEVAIHTELU Yksikkö KK:K PP:P TT:T P:V T:D rakas opas vaate tarve sade K: koe NK:NG MP:MM LT:LL NT:NN RT:RR K:J K:V rengas sivellin ranne porras lahje Keitä ovat sinulle rakkaat ihmiset? Suurkaupunkien oppaat ovat mielenkiintoisia kirjoja. Kun menen ulos, laitan vaatteet päälle. Ihmisten tarpeet ovat erilaisia. Afrikassa sateet ovat voimakkaita. Pidämme huomenna kokeet. Huhtikuussa vaihdan kesärenkaat. Taiteilijan tärkeimmät työkalut ovat siveltimet. Käsissä on ranteet, kyynärpäät ja olkapäät. Menen portaat ylös kuudenteen kerrokseen. Housuissa on lahkeet. 23

22 24 8) -nen!se (Kuuntelu 9) Kuuntele ja kirjoita monikot taulukkoon. Suomalainen, nainen, iloinen, punainen, Korhonen Suomalainen! suomalaiset Yksikkö Korhonen tavallinen yleinen harvinainen nainen yhteinen maalainen lautanen Monikko naiset 9) -in!ime (Kuuntelu 10) Kuuntele ja kirjoita monikot taulukkoon. Puhelin, pakastin, kirjain, avain, taskulaskin, musiikkisoitin, luistin, uistin, helistin Puhelin => puhelimet, kirjain kirjaimet Yksikkö puhelin pakastin kirjain avain taskulaskin musiikkisoitin luistin uistin helistin Monikko avaimet 24

23 25 10) -ton/-tön => -ttomat, -ttömät (Kuuntelu 11) Kuuntele ja kirjoita monikot taulukkoon. Onneton, koditon, rahaton, työtön Yksikkö asunnoton koditon avuton työtön onneton naimaton lapseton autoton rahaton perheetön Monikko onnettomat 11) -as/-äs! -aat/-äät (Kuuntelu 12) Kuuntele ja kirjoita monikot taulukkoon. Rakas, rikas, hidas, voimakas, älykäs k, p, t vaihtelu Yksikkö rakas voimakas miehekäs varakas rikas älykäs kekseliäs yritteliäs eväs patsas pensas hammas rengas Monikko rikkaat 25

24 26 12) -is! -iit (Kuuntelu 13) Kuuntele ja kirjoita monikot taulukkoon. Kaunis, kallis, valmis, raitis, ruumis -is! -iit. Ostan kauniit vaatteet. Yksikkö kallis raitis valmis kaunis Monikko kauniit 13) -us,-ys, -os, -ös, -es => -kset (Kuuntelu 14) Kuuntele ja kirjoita monikot taulukkoon. Kokous, kysymys, kerros, päätös, vihannes Yksikkö terveyskeskus käännös kysymys selitys harjoitus vastaus kokous ajatus päätös ostos leivos Monikko harjoitukset 26

25 27 14) -s! -det (Kuuntelu 15) Kuuntele ja kirjoita monikot taulukkoon. Rakkaus, ystävyys, totuus, kauneus, pituus, kirjallisuus, Yksikkö salaisuus energisyys kauneus nuoruus rakkaus lempeys väkivaltaisuus ystävyys totuus laajuus Monikko rakkaudet 15) -lut/-lyt, -nut/-nyt, -sut/-syt/, rut! leet, neet, seet, reet (Kuuntelu 16) Kuuntele ja kirjoita monikot taulukkoon. Väsynyt, lyhyt, kuollut, noussut, purrut Yksikkö kuollut noussut väsynyt onnistunut loukkaantunut kotiutunut masentunut kyllästynyt Monikko väsyneet 27

26 28 16) -ut/-yt!- uet/-yet (Kuuntelu 17) Kuuntele ja kirjoita monikot taulukkoon. Olut, kevyt, ohut Yksikkö kevyt ohut olut lyhyt Monikko 28

27 29 1) Vokaaliloppuiset sanat (a, o, u, y, ä, ö) Sana, talo, hattu, hymy, kesä, öljy, tyttö Partitiivi = perusmuoto + a, ä. Minä rakennan kesällä taloa. K, p, t vaihtelu (tyttö! tytön) Mitä? ASTEVAIHTELU Minkä? Missä? Mihin? kukka KK:K kauppa PP:P tyttö TT:T leipä P:V katu T:D jalka K: sänky sänkyä NK:NG sängyn-sängyssä sänkyyn MP:MM silta LT:LL ranta NT:NN parta RT:RR K:J suku K:V 29

28 30 2) e-sanat (e!ee) Perhe veneretkellä Kreikassa Eerikäisen perhe lentää lentokoneella Kreikkaan. He vaihtavat konetta Frankfurtissa. Lentokone on Kreikassa aamulla. He antavat taksinkuljettajalle hotellin osoitteen. Osoite on äidin puhelimessa. Kreikassa liikenne on yleensä vilkas, mutta nyt on ilta ja liikennettä on vähän. Oikeaa osoitetta on vaikea löytää. He ovat varanneet huoneen pienestä hotellista. Hotellissa perhettä on vastassa johtaja Tasos Pavlopoulos. Hän toivottaa perheen tervetulleeksi Kreikkaan ja tarjoaa tuoreita hedelmiä. Huoneessa on sänky, suihku ja amme. Äiti haluaa käyttää ammetta heti, kun hän pääsee huoneeseen. Eerikäisen perhe rakastaa tiedettä ja taidetta, mutta tällä lomalla he eivät käy museossa. Perheen isä haluaa heti vuokrata veneen, sillä perhe lähtee veneretkelle seuraavana päivänä. Äiti haluaa vaihtaa vaatteet ja katsoa myös vuokravenettä. Perheen lapsi Sini jää huoneeseen, koska hän ei ole aivan terve. Hän juo tuoremehua ja ottaa vähän särkylääkettä. Toivottavasti lääke auttaa ja myös Sini pääsee huomenna veneretkelle. 1. Millä perhe matkustaa Kreikkaan? 2. Mitä he vaihtavat Frankfurtin lentokentällä? 3. Mitä äidin puhelimessa on? 4. Minkä äiti antaa taksikuskille? 5. He ajavat taksilla illalla ja onneksi on vähän? 6. Mitä he ovat varanneet pienestä hotellista? 7. Mihin äiti menee kylpyhuoneessa heti? 8. Missä äiti haluaa peseytyä? 9. Mitä perhe rakastaa? 10. Minkä perhe vuokraa lomalla? 11. Mitä perhe käyttää lomalla? 12. Mihin Sini jää? 13. Mitä lapsi ottaa? 30

29 31 2) e-sanat (e!ee) Huone, osoite, vaate, taide, perhe Partitiivi = perusmuoto + tta/ttä. Tarvitsen tätä vaatetta huomenna. K, p, t vaihtelu. Taide! taiteen. Taiteen ystävät rakastavat hyvää taidetta. Kirjoita taulukkoon e-sanat Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo lentokone osoite liikenne amme perhe perhettä perheen perheeseen perheevaate tiede taide terve lääke 31

30 32 3) Yksitavuiset vokaaliloppuiset sanat Puu, suu, työ, yö, tie Partitiivi = Hyvää yötä! Kuuta kohti USA:ssa USA on suuri autojen maa. Jo vuonna 1912 USA:ssa oli yli 3 miljoonaa tiekilomeriä. Nykyään teitä on paljon enemmän. Tunnettu tie USA:ssa on Route 66 Chicagosta Santa Barbaraan, Kaliforniaan. Päästä päähän tämän tien pituus on lähes kilometriä. Tällä tiellä on paljon turisteja. Tässä maassa on miljoonia autoja. Kaliforniassa ja Floridassa sää on paras asia. Tätä säätä suomalaiset kadehtivat. Kuu on paikka, jonne amerikkalainen Neil Armstrong astui vuonna Floridassa on paikka, josta raketit lähtevät kuuhun. Kuuta kiertävät astronautit ja sateliitit. Michiganissa on paljon metsää ja puu on edelleen tärkeä luonnonvara luvulla monet suomalaiset muuttivat tähän maahan. Monen ammatti oli metsuri eli he kaatoivat puita. Silloin työtä oli kaikille paljon. Monet elivät Suomessa kädestä suuhun eli ruokaa oli Suomessa vähän. Perheessä oli paljon lapsia ja monta suuta täytyi ruokkia. 1. Mitä USA:ssa oli 1910-luvulla yli 3 miljoonaa kilometriä? 2. Mikä on Route 66? 3. Mitä suomalaiset kadehtivat Kaliforniasta? 4. Mihin amerikalaiset lensivät 1960-luvun lopussa? 5. Mitä metsuri kaataa metsässä? 6. Mihin laitat ruokaa, kun syöt? 32

31 33 3) Yksitavuiset vokaaliloppuiset sanat Puu, suu, työ, yö, tie Partitiivi = Hyvää yötä! Lyhyet sanat, joissa lopussa on kaksi vokaalia. Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo maa tie pää sää kuu kuuta kuun kuuhun kuukuu puu työ suu yö 33

32 34 4 ) i-lainasanat Suurin ryhmä on uudet lainasanat Pankki, passi, baari, viini, turisti, tomaatti, bussi Partitiivi = perusmuoto + a, ä. Turisti juo viiniä baarissa. K, p, t vaihtelu (pankki!pankin) Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo baari turisti muovi malli normaali passi paperi viini posti kahvi kahvia kahvin kahviin Kahvi (mon. kahve) Sveitsi Ruotsi normaali 34

33 35 pankki kaappi tomaatti äiti ASTEVAIHTELU Mitä? Minkä? Missä? Mihin? KK:K PP:P TT:T P:V T:D tuki K: kaupunki NK:NG kaupunkia kaupungin, kaupungissa MP:MM LT:LL tunti NT:NN kaupunkiin jälki RT:RR K:J K:V 35

34 36 5) KI-MI- PI-TI -VI i! e, a/ä Vanhat i-sanat (-ki, -mi,- pi, -ti, -vi) Mäki, Suomi, lempi, lehti, järvi Partitiivi = vahva vartalo ja e. Aamulla luen lehteä keittiössä K, p, t vaihtelu (mäki! mäen, lempi! lemmen, lehti! lehden) Luen Luonto-lehteä Ovi kolahtaa ja lehti tulee kotiin. Luen Luonto-lehteä ja huomaan, että Suomessa on paljon järviä. Suomi on tuhansien järvien maa. Hämeenlinnassa suuri järvi on Vanajavesi. Talot järven rannalla ovat yleensä kalliita. Järvessä voi kesällä uida, mutta minä tykkään enemmän soutaa järvellä veneellä. Lampi on pieni järvi, johon joki ei laske vettä. Aulangon Joutsenlammella voit nähdä kesällä joutsenia ja muita lintuja. Pohjanmaalla on paljon jokia. Kemijoki on Suomen pisin joki. Joen rannalla on usein kaupunki. Esimerkiksi Turku, Pori ja Oulu ovat joen varressa. Jokea pitkin on hyvä meloa kanootilla. Mäki on korkea paikka. Suomessa ei ole vuoria, mutta täällä on paljon mäkiä. Nimi Myllymäki tarkoittaa mäkeä, jossa on mylly. Talvi on hauska vuodenaika, jos lumi sataa jo joulukuussa. Joka talvi Helsingissä ei ole lunta. Talvella ihmiset laskevat mäkeä suksilla tai pulkalla. Lahdessa suuren hyppyrimäen alla katsotaan mäkihyppyä. 1. Mihin lehti tuli? 2. Mitä Suomessa on tuhansia? 3. Minkä rannalla asunnot maksavat paljon? 4. Missä voit uida? 5. Missä joutsenet uivat Aulangolla? 6. Minkä varressa sijaitsee Pori? 7. Mitä ihmiset laskevat pulkalla talvella? 8. Mitä Etelä-Suomessa ei ole aina talvella? 36

35 37 5) KI-MI- PI-TI -VI i! e, a/ä Vanhat i-sanat (-ki, -mi,- pi, -ti, -vi) Mäki, Suomi, lempi, lehti, järvi Partitiivi = vahva vartalo ja e. Aamulla luen lehteä keittiössä K, p, t vaihtelu (mäki! mäen, lempi! lemmen, lehti! lehden) Kirjoita tekstistä sanatyypin sanat Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo lehti järvi lampi joki ovi ovea oven oveen ovemäki talvi Ei tässä lumi lunta lumen lumeen lume- 37

36 38 6) HI-LI-NI-RI Pieni, kieli, tuuli, puoli, nuori, saari (vanhat sanat) Partitiivissa konsonanttivartalo. i!e, -ta/-tä = Minä puhun suomen kieltä. Ahvenanmaalla puhutaan ruotsin kieltä Ahvenanmaa on pieni saari ja Suomen pienin maakunta. Tämä saari sijaitsee Ruotsin ja Suomen välissä. Saarelle pääsee laivalla Turusta ja Helsingistä. Saarta on mukava kiertää polkupyörällä tai autolla. Saaren ympärillä on Ahvenanmeri, joka kuuluu Itämereen. Ahvenanmaalla on tuhansia pieniä saaria. Saari on melko tasainen. Saaren korkein kohta on 129 metriä. Paikka ei todellakaan ole vuori. Meren takia siellä ei talvella yleensä ole paljon lunta. Jos lumi tulee, niin se sulaa nopeasti pois. Ahvenanmaalla asuu vain ihmistä ja ainoastaan 60 saarella asutaan. Monella saarella ainoa ääni on linnun laulu ja siellä matkailijalle tulee helposti uni. Ahvenanmaan virallinen kieli on ruotsin kieli. Vain 5 % ihmisistä puhuu suomen kieltä. Saaren ruotsinkielinen nimi on Åland ja saaren pääkaupunki on Maarianhamina. Maarianhamina on melko nuori kaupunki, sillä se on perustettu vasta vuonna Tämän nuoren kaupungin asukasluku on asukasta. Tällä pienellä saarella kuulee kesällä montaa kieltä, sillä siellä vierailee yli miljoona matkailijaa joka vuosi. Moni matkailija on kiinnostunut museolaiva Pommernista. Suurin urheilu-uutinen vuonna 2016 oli se, että IFK Mariehamn voitti Suomen mestaruuden jalkapallossa. Silloin monet fanit valvoivat koko yön ja heistä lähti niin paljon ääntä, ettei saarella kukaan saanut unta. 1. Mikä on paikka, jossa joka puolella on vettä? 2. Missä on suolaista vettä? 3. Mitä kieltä saarella enemmistö puhuu? 4. Jalkapallofanit huusivat eli heistä lähti paljon 5. En voinut nukkua, koska en saanut 38

37 39 6) HI-LI-NI-RI Pieni, kieli, tuuli, puoli, nuori, saari (vanhat sanat) Partitiivissa konsonanttivartalo. i!e, -ta/-tä = Minä puhun suomen kieltä. Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo saari pieni meri uni kieli kieltä kielen kieleen kiele- nuori suuri ääni uni 39

38 40 7 ) SI Uusi, vuosi, käsi, vesi s!d. Uuden vuoden aloitus Partitiivi = Hyvää uutta vuotta! Hyvää uutta vuotta! Tänään on tammikuun kuudes päivä ja naisten pelipäivä. Tämä kuukausi on kylmä ja nyt on hyvä pelata sisällä sulkapalloa. Tämä on naisten ensimmäinen pelikausi. Kello on kaksi. Maijalla on käsi kipeä. Kipeän käden takia hän ei voi pelata sulkapalloa. Hän istuu uudessa kahvilassa vesilasi kädessä ja katsoo Marjan ja Pirkon peliä. Pirkolla on uusi maila ja hän pelaa hyvin. Maijalla on tytär. Tyttären nimi on Sini. Hän on kuusi vuotta vanha ja sulkapallo on hänelle uusi asia. Sini juo mehua ja Maija juo vettä. Marja ja Pirkko lopettavat pelin. Marja: Maija: Marja: Maija: Pirkko: Sini: Hei Maija ja Sini. Hyvää uutta vuotta teille! Hei ja oikein hyvää uutta vuotta teillekin! Mitä sinulle kuuluu? Onko sinulla käsi kipeä? Juu, en voi pelata kipeän käden takia. Ainakin kuukauden jodun lepämään. Voi olla, että menee kaksi kuukautta. No voi harmi. No maaliskuussa on vielä pelikautta jäljellä. Mutta moi Sini. Mitä kuuluu? Ihan hyvää, minä olen eskarissa ja tänä vuonna minä menen kouluun. Vastaa Sini ja juo äidin veden loppuun. 1. Minkä takia Maija ei voi pelata? 2. Millainen Pirkon maila on? 3. Mitä Maija juo? 4. Mitä Marja toivottaa Maijalle ja Sinille? 5. Kuinka kauan Maija joutuu olemaan poissa pelistä? 6. Milloin Sini menee kouluun? 40

39 41 7 ) SI Uusi, vuosi, käsi, vesi s!d. Uuden vuoden aloitus Partitiivi = Hyvää uutta vuotta! Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo kuukausi pelikausi käsi vuosi uusi uutta uuden uuteen uudevesi 41

40 42 Konsonanttiloppuiset sanat Astevaihtelu, kun sanan lopussa on E tai konsonantti Mitä? Minkä? Missä? Mihin? ASTEVAIHTELU KK:K PP:P TT:T sadetta sateen - sateessa sateeseen T:D P:V K: NK:NG MP:MM LT:LL NT:NN RT:RR K:J K:V rakas opas vaate tarve sade koe rengas sivellin ranne porras lahje 42

41 43 8) -nen!se Suomalainen, nainen, iloinen, punainen, Korhonen Partitiivi = Katson iloista naista. Naisen nimi Ritva Korhonen on tavallinen suomalainen nainen. Etunimi Ritva on hyvin yleinen naisen nimi ja Korhonen on hyvin tavallinen (1.) suomalainen sukunimi luvulla oli tavallista antaa tytölle etunimi Tuula, Anne Leena tai Päivi luvulla yleinen tytön nimi on Emma, Aino tai Aada. Nykyään Ritva on harvinainen pienen tytön nimi. Matti Virtanen on tavallinen suomalainen mies. Sukunimi Virtanen on hyvin tavallinen (2.) suomalainen sukunimi luvulla oli tavallista antaa pojalle etunimi Matti, Timo, Juha tai Kari luvulla yleinen pojan nimi on Onni, Elias tai Leo. Nykyään ei ole harvinaista antaa lapselle kolme etunimeä. Suomessa on tasa-arvoinen nimilaki. Jos Matti Virtanen ja Ritva Korhonen menevät naimisiin, heillä voi olla yhteinen sukunimi. Heidän sukunimi voi olla Korhonen tai Virtanen. Jos Matti tai Ritva haluaa säilyttää oman nimen, niin nimi voi olla esimerkiksi Ritva Korhonen-Virtanen. Lapsen sukunimi voi olla vain Korhonen tai Virtanen. 1. Mikä on erikoisen vastakohta? 2. Millainen nimi Ritva on nykyään? 3. Millainen nimi Elias on nykyän? 4. Minkä maalainen nimi on Onni? 5. Kenellä voi olla nimi Ritva Korhonen? 43

42 44 8) -nen!se Suomalainen, nainen, iloinen, punainen, Korhonen Partitiivi = Katson iloista naista. Kijoita tekstistä sanatyypin sanat Mikä?Kuka? Mitä?Ketä? Minkä?Kenen? Mihin? Kehen? Korhonen Vartalo tavallinen yleinen harvinainen nainen naista naisen naiseen naiseyhteinen maalainen 44

43 45 9) -in!ime Puhelin, pakastin, kirjain, avain, taskulaskin, musiikkisoitin, luistin, uistin, helistin Partitiivi = Tarvitsen puhelinta, koska minun täytyy soittaa vaimolleni. Avain, avaimet. Puhelimeen tuli tekstiviesti. Ei lämmin-sana! Saunassa on lämmintä. Matkustan lämpimään Espanjaan

44 46 10) -ton/-tön Onneton, koditon, rahaton, työtön Partitiivi, perusmuoto + ta/tä = Autan rahatonta ystävääni ja annan hänelle rahaa. -ton! -ttoma. Kodittomalla miehellä ei ole kotia. -tön/ -ttömmä. Työttömällä naisella ei ole työtä. Asunnoton ja onneton ihminen Jokainen ihminen haluaa asua kotona ja olla onnellinen. Kaikilla ei ole asuntoa, työtä, rahaa eikä puolisoa. Ihminen on todella onneton, jos hän on asunnoton eli koditon. Asunnottomat ovat yleensä työttömiä. Talvella heillä on todella avuton olo, koska Suomessa on kylmä talvi. Työtön ihminen ei saa töitä, jos hänellä ei ole osoitetta. Matti on naimaton ja lapseton poikamies. Hän haluaa muuttaa pois Helsingistä. Helsingissä on yli 7500 asunnotonta ihmistä. Matin unelma on oma koti, työpaikka, auto, rahaa ja perhe. Nyt hänellä ei ole mitään. Hän on koditon, työtön, autoton, rahaton ja perheetön. Voiko elämä olla onnettomampaa, kysyy Matti. Matti on nyt levoton ja rauhaton, mutta Matin tilanne ei kuitenkaan ole mahdoton, sillä hänellä on tänään tapaaminen asuntotoimistossa. Toivottavasti siellä voidaan auttaa koditonta, työtöntä nuorta miestä. 1. Ihminen, jolla ei ole kotia on.. 2. Ihminen, joka ei ole onnellinen on 3. Ihminen, jolla ei ole rahaa on. 4. Ihminen, joka ei pärjää on. 5. Ihminen, jolla ei ole lapsia on 6. Ihminen, jolla ei ole työtä on. 7. Ihminen, joka ei ole naimisissa on. 46

45 47 10) -ton/-tön Onneton, koditon, rahaton, työtön Partitiivi, perusmuoto + ta/tä = Autan rahatonta ystävääni ja annan hänelle rahaa. -ton! -ttoma. Kodittomalla miehellä ei ole kotia. -tön/ -ttömmä. Työttömällä naisella ei ole työtä. Kirjoita sanatyypin sanat Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo asunnoton koditon avuton työtön onneton onnetonta onnettoman onnettomaan onnettoma- naimaton lapseton autoton rahaton perheetön 47

46 48 11) -as/-äs! -aa/-ää Rakas, rikas, hidas, voimakas, älykäs Partitiivi perusmuoto + ta/tä = Ihailen älykästä Albert Einsteinia. -as! aa. Rikas, rikkaan. Rakas, rakkaan. Menen rakkaan vaimoni luokse. k, p, t vaihtelu Älykäs ja rikas Maija: Tiedätkö sinä, mitä Elinalle kuuluu? Matti: Kuulin, että Elina on nyt aika rikas nainen. Hän tapasi amerikkalaisen näyttelijän Toma Kruisin ja muutti Amerikkaan. Kuulin, että sormus maksoi yli dollaria! Maija: Ei halpa, mutta Toma Kruisi on ihana! Niin voimakas ja miehekäs ja varmasti nyt myös varakas. Matti: Elina on kyllä voimakkaan ja miehekkään todellinen vastakohta. Hän on niin nätti ja naisellinen. Maija: No entä Teppo? Teppo oli vähän hidas ja hiljainen opiskelija. Tyhmä hän ei ollut. Luulen, että hän on aika älykäs. Matti: Kyllä. Eräs lehti kirjoitti, että tällä älykkäällä miehellä on juhlat Norjassa. Hän saa Nobel-palkinnon fysiikassa. Hän on tiedemies. Maija: Teppo oli kyllä aika kekseliäs silloin nuorena. Mitä Liisalle kuuluu? Matti: Liisa on yrittäjä. Hän oli jo koulussa yritteliäs ja ahkera. Näin hänet, kun söin evästä torilla patsaan reunalla Maija: Istuin eilen pihalla pensaan alla ja näin Marjatan. Marjatalla oli hammas kipeä. Matti: No voi että. Mutta nyt minun täytyy mennä ostamaan uudet talvirenkaat. Yksi rengas on jo rikki. 1. Millaisen miehen kanssa Elina meni naimisiin? 2. Millaisella miehellä on juhlat Norjassa? 3. Millaisella naisella on oma yritys? 4. Miksi Matti ostaa uudet renkaat? 48

47 49 11) -as/-äs! -aa/-ää Rakas, rikas, hidas, voimakas, älykäs Partitiivi perusmuoto + ta/tä = Ihailen älykästä Albert Einsteinia. -as! aa. Rikas, rikkaan. Rakas, rakkaan. Menen rakkaan vaimoni luokse. k, p, t vaihtelu Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo rakas voimakas miehekäs varakas rikas rikasta rikkaan rikkaaseen rikkaa- älykäs kekseliäs yritteliäs eväs patsas pensas hammas rengas 49

48 50 12) -is! -ii Kaunis, kallis, valmis, raitis, ruumis Partitiivi perusmuoto + ta! Katson kaunista taulua. -is! -ii. Ostan kauniin ja kalliin kellon. Näin raittiin miehen ravintolassa. Raitis joulupukki Viime jouluna meille tuli joulupukki. Se maksoi 50 euroa. Nykyään on aika kallista tilata joulupukki kotiin. Raitista joulupukkia on vaikea löytää. Tämä joulupukki oli heti valmis, kun soitin hänelle. Onneksi tämä pukki oli raitis ja hän tuli autolla. Meillä oli ruoka valmiina, kun pukki tuli. Tällä raittiilla vanhalla miehellä oli kaunis punainen puku. Kauniissa punaisessa puvussa oli valkoinen vyö. Ajattelin, että puku on aika kallis. Tosin tästä kalliista puvusta lähti kauhea haju ja oli tosi hyvä, että joulupukki lähti nopeasti pois, kun hän oli jakanut lahjat. 1. Nykyään on edullista tilata joulupukki kotiin. 2. Katson humalaista joulupukkia. 3. Tämä on kesken. 4. Rumassa punaisessa puvussa. 5. Halvasta puvusta lähti paha haju. 50

49 51 12) -is! -ii Kaunis, kallis, valmis, raitis, ruumis Partitiivi perusmuoto + ta! Katson kaunista taulua. -is! -ii. Ostan kauniin ja kalliin kellon. Näin raittiin miehen ravintolassa. Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo kallis raitis valmis kaunis kaunista kauniin kauniiseen kaunii- 51

50 52 13) -us,-ys, -os, -ös, -es Kokous, kysymys, kerros, päätös, vihannes Partitiivi perusmuoto + ta. Ministeri pitää kysymystä vaikeana ja harkitsee päätöstä. us! ukse. Kokoukseen tulee 10 ministeriä. es!ekse. Menen hissillä 4. Kerrokseen. Harjoituksessa terveyskeskus us/-ys, -os/-es! kse- Meidän teema on tällä viikolla terveyskeskus. Eilen opettajalla oli sellainen harjoitus, että opiskelijan täytyi soittaa terveyskeskukseen ja varata aika lääkäriin. Hyvä, että meillä oli suomi-englanti-käännös paperilla. Käännöksen avulla ymmärsin tehtävän. Harjoituksen tarkoitus oli se, että opiskelija voi olla terveyskeskuksessa itse. Harjoituksessa lääkäri teki kaksi kysymystä ja opiskelijan täytyi antaa hyvä selitys. Selityksessä täytyi kertoa, mikä sinua vaivaa. Lääkäri ei antanut vastauksia hän teki kysymyksiä. Huomenna meidän harjoituksen aihe on kokous. Sen ajatus on se, että pidämme oikean kokouksen. Kokouksessa teemme päätöksen siitä, mitä ostoksia me teemme juhlia varten. Ajattelen, että minun ostos on kahvipaketti ja joku leivos. Ostoksia ei voi tehdä paljon, koska meillä on tosi vähän rahaa. 1. Mihin opiskelijan täytyi ottaa yhteyttä? 2. Minkä opettaja antoi paperilla opiskelijalle? 3. Mitä lääkäri teki harjoituksessa? 4. Mitä opiskelija teki harjoituksessa? 5. Missä tehtiin päätöksiä? 6. Mitä opiskelija ostaa? 52

51 53 13) -us,-ys, -os, -ös, -es Kokous, kysymys, kerros, päätös, vihannes Partitiivi perusmuoto + ta. Ministeri pitää kysymystä vaikeana ja harkitsee päätöstä. us! ukse. Kokoukseen tulee 10 ministeriä. es!ekse. Menen hissillä 4. Kerrokseen. Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo terveyskeskus käännös kysymys selitys harjoitus harjoitusta harjoituksen harjoitukseen harjoitukse- vastaus kokous ajatus päätös ostos leivos 53

52 54 14) -s! -de! -te Rakkaus, ystävyys, totuus, kauneus, pituus, kirjallisuus, Partitiivi s!t. = Opettaja lukee hyvää kirjallisuutta. Opettaja on kirjallisuuden ystävä. (minkä?) Tina Turnerin energisyys -us/-ys, -uus/-yys! ude- Mikä on amerikkalaisen rock-laulaja Tina Turnerin pitkän uran salaisuus? Salaisuuden tietää ainoastaan tähti itse. Tämän 77-vuotiaan naisen energisyys ja kauneus ei ole kadonnut mihinkään, vaikka nuoruus on jo takana. Tina Turner aloitti uransa 1950-luvulla Ike Turnerin kanssa. Tunnetuin hitti oli River Deep, Mountain High. Tässä kappaleessa kuului vielä pariskunnan välinen rakkaus ja lempeys ei väkivaltaisuus. Ystävyyden ja rakkauden aika loppui kuitenkin vuonna 1976, jolloin Tina sai avioeron väkivaltaisuuden takia. Totuus Ikesta on se, että hän pahoinpiteli Tinaa. Musiikki on elämän rikkaus. Tina Turnerin musiikin rikkaudesta kertoo se, että hän on myynyt eniten konserttilippuja maailmassa. Suosion laajuus ympäri maailman on siis todella hämmästyttävää. 1. Minkä Turner tietää vain itse? 2. Mikä on sanan VANHUUS vastakohta? 3. Mitä tarkoittaa sana VÄKIVALTAISUUS? 4. Mikä on sanan LAAJUUS vastakohta? 54

53 55 14) -s! -de! -te Rakkaus, ystävyys, totuus, kauneus, pituus, kirjallisuus, Partitiivi s!t. = Opettaja lukee hyvää kirjallisuutta. Opettaja on kirjallisuuden ystävä. (minkä?) Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo salaisuus energisyys kauneus nuoruus rakkaus rakkautta rakkauden rakkauteen rakkaulempeys väkivaltaisuus ystävyys totuus laajuus 55

54 56 15) -lut/-lyt, -nut/-nyt, -sut/-syt/, rut! lee, nee, see, ree Väsynyt, lyhyt, kuollut, noussut, purrut Partitiivi perusmuoto + ta/tä = Katson kuollutta koiraa ja itken. -nyt/-nee. Väsyneen miehen nimi on Pertti. Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo lyhyt kuollut noussut purrut väsynyt väsynyttä väsyneen väsyneeseen väsynee- onnistunut loukkaantunut kotiutunut masentunut kyllästynyt 56

55 57 16) -ut/-yt!- ue/-ye Olut, kevyt, ohut Partitiivi perusmuoto + -ta/-tä = Nainen juo ravintolassa olutta. -yt/-ye. Otan lyhyen kynän. Kevyt juoksulenkki ut/-yt! ue- Matti ja Terhi juoksivat syksyllä lyhyen 5 kilometrin juoksulenkin. Se oli heille lyhyt lenkki, koska normaalisti he juoksevat 10 kilometrin matkan. Terhillä oli päällä paksu juoksutakki ja hänelle tuli kuuma lenkin jälkeen. Terhi: Huh, huh. Minulle tuli kuuma. Menemmekö oluelle lenkin jälken? Matti: Laitoin päälle vain ohuen takin ja minulla on vähän kylmä. Juodaan olut huomenna. Minun täytyy mennä suihkuun. Terhi: No en minä yksin lähde olutta juomaan. Harmi, että sinulla on ohut takki. Minäkin lähden kotiin ja otan kotona kevyen iltapalan. Matti: Minun täytyy kotona venytellä. Vaikka juoksimme lyhyen lenkin, niin minun jalat ovat todella painavat. Terhi: Juostaanko huomenna samaa lyhyttä reittiä vai vähän pitempää? Onko huomenna kevyt vai raskas päivä? Matti: Huomenna juoksemme raskaan ja pitkän 10 kilometrin reitin ja minä otan kevyen takin päälle, ettei tule kuuma. Huomenna on raskas päivä. Muista levätä illalla äläkä juo liikaa olutta. 1. Puin päälle kevyen takin 2. Juoksen lyhyen lenkin 3. Juoksen kevyen lenkin 4. Juon yhden oluen illalla 5. Juostaan lyhyttä reittiä kotiin 57

56 58 16) -ut/-yt!- ue/-ye Olut, kevyt, ohut Partitiivi perusmuoto + -ta/-tä = Nainen juo ravintolassa olutta. -yt/-ye. Otan lyhyen kynän. Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo lyhyt ohut kevyt olut olutta oluen olueen olue- 17) -el,-en, -er, ar/är + e Kyynel, sävel, jäsen, joutsen, manner, sisar Partitiivi perusmuoto + -ta/ tä- = Kuuntelen kaunista säveltä. -el!-ele, -en!-ene, -er!ere. En itke enää ja kuivaan kyyneleet silmistäni Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo kyynel sävel jäsen joutsen manner 18)-tar, -tär! ttare, ttäre Kuningatar, tytär, onnetar, rakatajatar, ystävätär, tanssijatar Partitiivi perusmuoto + -ta/-tä Kuningattaren puoliso on kuningas. Tyttäreni syntyi vuonna 2000 ja poikani vuonna Mikä? Mitä? Minkä? Mihin? Vartalo kuningatar tytär onnetar rakastajatar ystävätär ystävätärtä ystävättären ystävättäreen ystävättäre- 58

57 59 pieni pitkä kova kallis kuiva leveä paksu nuori lämmin kylmä laiha painava nopea täysi vaikea suuri lyhyt pehmeä halpa märkä kapea ohut vanha viileä kuuma lihava kevyt hidas tyhjä helppo 59

58 60 60

59 61 61

60 62 Adjektiivilla on kolme vertailuastetta: Suuri Suurempi Suurin POSITIIVI KOMPARATIIVI SUPERLATIIVI Komparatiivia käytetään, kun verrataan kahta asiaa -mpi sanan vartaloon Adjektiivi vartalo +mpi heikko heiko- heikompi tuttu tutu- tutumpi makea makea- terve väsynyt rikas kevyt surullinen 62

61 63 Huom! kaksitavuisten sanojen vartalo a ja ä! e vanha vanha- vanhempi kylmä kylmä- kylmempi halpa halva- vahva syvä selvä laiska 1. Tämä auto on vanha. Tuo auto on paljon uudempi 2. Maija on nuori. Liisa on paljon 3. Maija on surullinen. Liisa on paljon 4. Tämä talo on suuri. Tuo talo on paljon 5. Maija on kaunis. Pekka on paljon 6. Markku on lyhyt. Tiina on paljon 7. Minä olen köyhä. Sinä olet paljon 8. Pöytäni on sotkuinen. Sinun pöytäsi on paljon 9. Maijan tyyny on pehmeä. Liisan tyyny on 63

62 64 Hauska Matala Helppo Kohtelias Värikäs Vakava Puhdas Tiivis Likainen Avulias Nopea Hyvä Terävä Halpa Pitkä Korkea Hidas Rikas Rakas Tylsä 1. Äitini on vanha, mutta 2. Piirakka on suolainen mutta 3. Kirja on kiinnostava, mutta 4. Ystäväni on rakas, mutta 5. Jänis on nopea, mutta 6. Koira on uskollinen, mutta 64

63 65 7. Poika, pieni, tyttö! Onko poika pienempi kuin tyttö? 8. Brasilia, suuri Suomi! 9. Rooma, vanha, Helsinki! 10. Vesi, kirkas, tee! 11. Sinun maasi, kaunis, Suomi?! 12. heinäkuu, sateinen, elokuu?! 13. Etana, hidas, kilpikonna?! 14. Englanti, lämmin, Suomi?! 15. Kiina, paljon ihmisiä, Suomi?! 16. Pizza, terveellinen, porkkana! 17. Polkupyörä, nopea, auto! 18. Vanhus, viisas, nuori?! 19. Leinoja, vaarallinen, kissa! 65

64 66 Komparatiivin tunnukset muuttuvat seuraavalla tavalla mpi! Yksikössä mpa, mma Monikossa mpi, mmi Sijamuoto yksikkö monikko nominatiivi isompi isommat partitiivi isompaa isompia genetiivi isomman isompien illatiivi isompaan isompiin essiivi isompana isompina inessiivi isommassa isommissa elatiivi isommasta isommista adessiivi isommalla isommilla ablatiivi isommalta isommilta allatiivi isommalle isommille translatiivi isommaksi isommiksi 66

65 67 Superlatiivia käytetään, kun verrataan kolmea tai useampaa asiaa toisiinsa -in sanan vartaloon adjektiivi vartalo +in o, ö, u, y! ei muutu helppo helpo- helpoin hölmö tuttu kesy hölmö- tutu- kesy- a, ä, e! pois halpa halva- halvin kylmä ikävä suuri pieni kevyt kylmäikäväsuurepienekevye- 2 samaa vokaalia! yksi pois vapaa vapaa- vapain rakas hidas terve väsynyt rakkaahitaaterveeväsynee- 67

66 68 vanha kaunis kylmä suuri pieni puhdas rikas köyhä korkea tavallinen uusi hieno nopea siisti tyylikäs 68

67 69 Numerokuuntelu Numerokuuntelu Numerokuuntelu Numerokuuntelu Numerokuuntelu Numerokuuntelu

68 70 Numerokuuntelu 7 Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa. Rajanaapureita ovat Venäjä, Ruotsi ja Norja. Suomi on tasavalta. Suomen asukasluku on noin viisi miljoonaa satakahdeksankymmentätuhatta ihmistä. Yli puolet suomalaisista asuu Etelä-Suomessa. Helsinki on suurin kaupunki ja siellä asuu noin puoli miljoonaa ihmistä. Yhdeksänkymmentäkaksi prosenttia suomalaisista puhuu äidinkielenään suomea. Toinen virallinen kieli on ruotsi. Ruotsia puhuu alle kuusi prosenttia ihmisistä. Suomessa asuu vähän ihmisiä, mutta se on pinta-alaltaan kuudenneksi suurin Euroopan maa. Maan pintaala on kolmesataakolmekymmentäkahdeksantuhatta sataviisikymmentä neliökilometriä. Suomen pituus on tuhatsataviisikymmentä kilometriä ja leveys noin viisisataa kilometriä. Suomen korkein paikka on Halti-tunturi. Sen korkeus on tuhatkolmesataakaksikymmentäkahdeksan metriä. Suomen suurin järvi on Saimaa. Maassa on noin satakahdeksankymmentätuhatta järveä. 1. Kuinka paljon Suomessa on asukkaita? 2. Mikä on Helsingin asukasluku? 3. Kuinka moni ihminen puhuu suomea? 4. Kuinka prosenttia puhuu ruotsia? 5. Mikä on Suomen pinta-ala? 6. Kuinka pitkä Suomi on? 7. Mikä on Suomen leveys? 8. Kuinka korkea on Suomen korkein paikka? 9. Kuinka paljon järviä Suomessa on? 1. Mikä on Euroopan suurin maa? 2. Missä Euroopan maassa asuu eniten ihmisiä? 3. Kumpi maa on suurempi, Suomi vai Ruotsi? 4. Kuinka pitkä matka on Helsingistä Berliiniin? 5. Kuinka korkea on Euroopan korkein paikka? 6. Kummassa maassa on enemmän ihmisiä, Ranskassa vai Italiassa? 70

69 71 Järjestyslukujen taivutus, kuukaudet ja päivämäärät Luvut ensimmäinen ja toinen taivutetaan kuten muut nen- loppuiset sanat (suomalainen, suomalaisessa, ensimmäinen, ensimmäisestä, toinen, toiseen) Muiden tunnus s muuttuu näin: partitiivi: kolmatta genetiivi: kolmannen illatiivi: kolmanteen essiivi: kolmantena Perusmuoto partitiivi vartalo (heikko) vartalo (vahva) illatiivi, essiivi 1. ensimmäinen ensimmäistä ensimmäise- 2. toinen toista toise- 3. kolmas kolmatta kolmanne- kolmante- 4.neljäs neljättä neljänne- neljänte- 5. viides viidettä viidenne- viidente- 6.kuudes kuudetta kuudenne- kuudente- 7. seitsemäs seitsemättä seitsemänne- seitsemänte- 8. kahdeksas kahdeksatta kahdeksanne- kahdeksante- 9. yhdeksäs yhdeksättä yhdeksänne- yhdeksänte- 10.kymmenes kymmenettä kymmenenne- kymmenente- 11. yhdestoista yhdettätoista yhdenne- toista yhdente- toista 12. kahdestoista kahdettatoista kahdenne- toista kahdente- toista 71

70 72 1. Milloin on syntymäpäiväsi? 2. Milloin tulit Suomeen? 3. Milloin kurssi alkoi? 4. Milloin lasten koulu alkoi? 5. Mikä päivämäärä on tänään? 6. Milloin kurssi loppuu? 7. Lue päivämäärät Numerokuuntelu Tammikuu 2. Helmikuu 3. Maaliskuu 4. Huhtikuu 5. Toukokuu 6. Kesäkuu 7. Heinäkuu 8. Elokuu 9. Syyskuu 10. Lokakuu 11. Marraskuu 12. Joulukuu 72

71 73 Peruslause Minä juoksen. Äiti pesee pyykkiä. Minä juon kahvia. Sauli Niinistö on Presidentti. Suomessa on tuhansia järviä. Minulla on uusi puhelin. Maijasta tuli äiti. Nukutko sinä? Päälause ja sivulause Minä syön, koska minulla on nälkä. Kun on aamu, minä herään. Herään, kun kello soi aamulla. Ostan takin, jos minulla on rahaa. Suomi on pienempi kuin USA. Oletko onnellisempi, kun sinulla on rahaa? Minua väsyttää, mutta en nuku. Konjuktioharjoituksia 1. Minä olen sekä että 2. Minä en ole enkä 3. Minä olen -vuotias eli 4. Viikonloppuna tai 5. Miehen täytyy olla joko tai 6. Minä olen, mutta 7. Viikonloppuna en halua, vaan 8. Minä haluan, sillä 9. Minä haluan, koska 10. Minä ajattelen, että 11. Kun minä olen vanha, 12. Minä odotan, kunnes 13. En lopeta opiskelua, ennen kuin 14. Minä opin tämän, jos 15. Vaikka nukun talvella paljon, minua 16. Suomi on kieli kuin 73

72 74 Verbi+verbi lause Aamulla minä haluan nukkua pitkään. Aamulla minä en voi nukkua pitkään, koska menen kurssille. Illalla minä en jaksa valvoa myöhään, vaan menen nukkumaan kello kymmenen. Minä jaksan nostaa 100 kg rautaa, koska olen vahva Minä en jaksa siivota, koska olen laiska. Lapsi saa mennä ulos kaverin kanssa. Lapsi ei saa polttaa tupakkaa. 1. Haluatko? 2. Osaatko? 3. Voitko? 4. Saatko? 5. Jaksatko? 1. Kesällä minä haluan 2. Ensi vuonna minä voin 3. Nyt minä en osaa 4. Minä en saa 5. Yöllä minä en voi 6. Marraskuussa Suomessa ei voi 7. Kotona minä en jaksa 8. Minä osaan hyvin 9. Opettaja jaksaa 10. Huomenna minä jaksan 11. Lapsi ei osaa 74

73 75 Täytyy lause Minun täytyy opiskella suomea, että saan töitä. Maijan täytyy mennä töihin kello seitsemän. Sinun ei tarvitse tulla kurssille sunnuntaina. Meidän on pakko maksaa veroja. Sinun kannattaa opiskella suomea. Sinun ei kannata pelata lottoa 1000 eurolla, koska häviät varmasti. Maanantaina Aamulla Nyt Aina Usein Harvoin Kaupassa Autossa Ylihuomenna Ei koskaan Talvella Päivällä Viikonloppuna Kotona Lomalla Vanhana 75

74 76 Omistuslause Minulla on uusi puhelin. Olohuoneessa on sohva. Minulla on pää kipeä. Suomalaisilla on hauskaa kesällä, kun on lämmin ilma. Onko sinulla mies vai vaimo? Onko sinulla lapsia? Eikö sinulla ole rahaa? Eteisessä (5 ) Makuuhuoneessa (5) Olohuoneessa (5) Keittiössä (5) 76

75 77 Tunteet Uskallus Ihailu Rakkaus Ilo Minä uskallan Minä ihailen Minä olen kiintynyt Minä iloitsen, kun Pelko Inho Viha Suru Minä pelkään Minä inhoan Minä vihaan Minä suren, kun Tunnelauseita Minä vihaan rasismia Minä inhoan käärmeitä Minä pelkään karhua Minä ihailen Roomaa Älä ärsytä minua! 1. Minä arvostan 2. Minä ihailen 3. Minä ikävöin 4. Minä inhoan 5. Minä kadehdin 6. Minä kunnioitan 7. Minä pelkään 8. Minä vihaan 77

76 78 Olen iloinen, jos Tulen iloiseksi, kun Tänään olen iloinen, koska Olin surullinen, kun Tulen surulliseksi, jos Viime vuonna olin surullinen, koska Olen puolisolleni vihainen, jos Tulen vihaiseksi, jos Viime viikonloppuna oli vihainen, koska Olen kiintynyt minun Rakastan minun Rakastuin puolisooni, koska Ihailen, koska Inhoan, koska Olen rohkea ja uskallan Pelkään, että Lapsena pelkäsin Minä ajattelen, että Minun mielestäni Minusta. Olen sitä mieltä, että Juoda alkoholia Polttaa tupakkaa Matkustaa yksin toiseen kaupunkiin Ottaa nenäkorun Alkaa seurustelun Tulee illalla kotiin Voi valita omat kaverit ja harrastukset Voi ostaa omia vaatteita Voi meikata Voi käyttää internettiä vapaasti 78

77 79 i-imperfekti Verbityyppi 1 (lopussa 2 vokaalia) Verbityyppi 3 (la/lä, /na/nä/, /ra/rä/, /sta/stä) Verbityyppi 5 (-ita/-itä) o ö u y a! pois ä! pois e!pois katson säilön asun kysyn matkustan näytän tarvitsen i! pois etsin Verbityyppi 2 (-da, -dä) VV!Vi (ensimmäinen vokaali pois) Saada saan sain Juoda Syödä Tuoda Viedä Uida uin uin Käydä käyn kävin 79

78 80 Si-imperfekti Verbityyppi 4 (vokaali + ta/tä) Haluta haluan halusin, halusit Siivota Tiskata Tavata Pelata siivoan tiskaan tapaan pelaan Verbityyppi 1 (tietää ym.) Tietää tiedän tiesin Pyytää Löytää pyydän löydän Huutaa huudan huusin Lentää lennän lensin Verbityyppi 1 (2 tavua) a - a! o -i Antaa annan annoin Kantaa Vaihtaa Maistaa Laulaa kannan vaihdan maistan laulan HUOM! Ra-kas-taa rakastan rakastin Mat-kus-taa harrastaa tarkastaa matkustan harrastan tarkastan 80

79 81 Imperfektikuuntelu 1 Me asumme kerrostalossa pienessä asunnossa. Aamulla minä istun keittiössä ja luen sanomalehteä. Mies nukkuu ja poika leikkii makuuhuoneessa. Tyttö katsoo televisiota olohuoneessa. Minä odotan, että kahvi on valmis. Toinen tyttö puhuu puhelimessa kaverin kanssa. Verbityyppi 1 Minä Me Puhua Sinä Te Sanoa Hän He Seisoa Minä Me Istua Sinä Te Tanssia Hän He Nauraa Minä Me Itkeä Sinä Te Laulaa Hän He Ostaa Minä Me Maksaa Sinä Te Ajaa Hän He Laskea Minä Me Kalastaa Sinä Te Rakastaa Minä Me Asua Sinä Te Katsoa Hän He Paistaa Minä Me Riisua Sinä Te Matkustaa Hän He Varastaa Minä Me 81

80 82 Verbityyppi 2 Syödä Minä Me Juoda Sinä Te Uida Hän He Tupakoida Minä Me Imuroida Sinä Te Tapetoida Hän He Käydä Minä Me Tehdä Sinä Te Nähdä Hän He Imperfektikuuntelu 2 Me olemme ravintolassa ja syömme hyvää ruokaa. Minä juon olutta ja mieheni juo viiniä. Lapset juovat vettä. Me käymme täällä aika usein. Onneksi täällä ei saa enää tupakoida sisällä. Huomenna ystäväni tuo minulle lapset hoitoon. He remontoivat vanhaa taloa. Tänään he tapetoivat makuuhuoneen seinät. Me voimme hoitaa lapsia ja he saavat rauhassa tapetoida. Ajattelen, että menemme lasten kanssa uimahalliin, koska he uivat mielellään. Illalla teen pizzaa lasten kanssa. He syövät pizaa mielellään. 82

81 83 Verbityyppi 3 Opiskella Minä Me Tulla Sinä Te Mennä Hän He Voimistella Minä Me Luistella Sinä Te Pyöräillä Hän He Kävellä Minä Me Pestä Hän He Nousta Minä Me Potkaista Sinä Te Purra Hän He Kiroilla Sinä Te Hymyillä Hän He Imperfektikuuntelu 3 Sinä opiskelet suomen kieltä kurssilla. Käveletkö vai pyöräiletkö sinä kurssille joka päivä? Minä tulen kurssille bussilla ja opettaja tulee töihin autolla. Minä en halua kävellä talvella, koska talvella minä palelen. Talvi on Suomessa kylmä. Minä haluan mennä kotiin bussilla. Menetkö sinä kurssin jälkeen kotiin vai kauppaan? Aamulla minä nousen sängystä. Menen kylpyhuoneeseen ja pesen hampaat. Keittiössä minä kuuntelen radiota. 83

82 84 Verbityypit 4,5,6 Siivota Minä Me Pelata Sinä Te Korjata Hän He Tiskata Minä Me Grillata Sinä Te Maalata Hän He Haluta Minä Me Osata Sinä Te Avata Hän He Herätä Minä Me Kuivata Sinä Te Tarvita Hän He Valita Minä Me Häiritä Sinä Te Kuorsata Hän He 84

83 85 Negatiivinen imperfekti Verbityyppi 1 Yksikkö Monikko nut/nyt neet Puhua En puhunut Emme puhuneet Sanoa Et sanonut Ette sanoneet Itkeä Ei itkenyt Eivät itkeneet Nukkua Laulaa Hiihtää Matkustaa Lentää Tietää Piitää Verbityyppi 2 Yksikkö Monikko nut/nyt neet Syödä En syönyt Emme syöneet Juoda Et juonut Ette juoneet Tehdä Ei tehnyt Eivät juoneet Käydä Voida Nähdä Saada Uida Lyödä 85

84 86 Verbityyppi 3 Yksikkö Monikko Sut/syt, rut/ryt, lut/lyt, nut/nyt Seet, reet, leet, neet Opiskella En opiskellut Emme opiskelleet Purra Et purrut Ette purreet Nousta Ei noussut Eivät nousseet Olla En ollut Emme olleet Tulla Mennä Kävellä Pestä Hymyillä Verbityyppi 4 ja 5 Yksikkö Monikko nnut/nnyt nneet Palata En palannut Emme palanneet Siivota Et siivonnut Ette siivonneet Herätä Ei herännyt Eivät heränneet Pelata Korjata Tarvita Avata Haluta 86

85 87 Imperfektikuuntelu 4 1. Äiti herää aamu kello seitsemän. Hän nousee sänky ja menee alakerta Posit. Negat. 2. Keittiö hän keittää kahvi ja kananmuna. Hän hakea sanomalehti postilaatikko P. N. 3. Äiti juoda kahvi ja syö leipä. Hän lukea sanomalehti ja kuunnnella radio. P. N. 4. Äiti herättää lapset aamu. Lapset syövät leipää ja juovat mehua. P. N. 5. Äiti käy vessa ja meikata kasvot kylpyhuone. P. N. 6. Lapset pukea vaatteet ja lähteä koulu. Lapset pyöräillä koulu P. N. 7. Äiti odottaa bussi bussipysäkki. Bussi tulla ja äiti matkustaa bussi töihin. P. N. 87

86 88 Lapsuus ja nuoruus (0-16) Ensimmäinen koulupäiväni. Ensimmäinen opettajani. Mistä oppiaineista pidit? Mistä et pitänyt?mikä oli helppoa ja mikä vaikeaa? Millainen koulu oli? Millä menit kouluun? Ketkä olivat kavereitasi? Mitä teit lapsena? Miitä et tehnyt lapsena? Opiskelu ja työelämä Mitä opiskelit? Missä asuit? Kerro piskeluajasta. Kerro työelämästä. Mitä työtä olet tehnyt? Millainen oli normaali työpäivä? Muutto Suomeen Mitä ajattelit, kun ensimmäisen kerran kuulit/päätit, että muutat Suomeen? Mitä ajattelit Suomesta ennen kuin muutit? Millainen ilma oli, kun muutit Suomeen? Kenet tapasit ensimmäisenä Suomessa? Mitä ajattelit Suomesta ensimmäisen viikon jälkeen? Mitä ajattelit Suomesta puolen vuoden jälkeen? 88

87 89 - Missä kävit koulua? - Mitä opiskelit? - Kuinka monta vuotta opiskelit? - Milloin valmistuit? - Mitä kursseja kävit omassa maassasi? - Mitä kursseja kävit Suomessa? - Missä olit työssä? - Mikä sinun ammattisi oli omassa maassa? - Mitä teit työssä (normaali työpäivä)? - Kuinka monta vuotta olit työssä? Esimerkki: Menin kouluun vuonna 1980, kun olin 7-vuotias. Kävin peruskoulua yhdeksän vuotta. Sitten aloitin lukion. Lukio kesti kolme vuotta. Opiskelin matematiikkaa, englantia, historiaa, biologiaa, psykologiaa, venäjää Valmistuin ylioppilaaksi vuonna Syksyllä 1992 aloitin ammattikoulun. Opiskelin parturi-kampaajaksi. Ammattikoulu kesti kolme vuotta. Opin leikkaamaan hiukset, värjäämään hiukset ja tekemään permanentin. Valmistuin parturi-kampaajaksi vuonna Sitten olin kolme vuotta työssä parturi-kampaajana. Minulla oli oma kampaamo. Kampasin, leikkasin, värjäsin ja pesin hiuksia. Kampaamossa ei ollut asiakkaita. Tein konkurssin. Sitten olin työtön Vuonna 2000 menin ammattikorkeakouluun. Opiskelin sairaanhoitajaksi. Opiskelu kesti neljä vuotta. Opiskelin kemiaa, fysiikkaa, biologiaa ja hoitotyötä. Pidin opiskelusta paljon. Valmistuin laboratoriohoitajaksi vuonna Sain työn terveyskeskuksen laboratoriosta. Työ oli kiinnostavaa ja työpaikka oli mukava. Vuonna 2005 jäin äitiyslomalle. Olin äitiyslomalla vuoden. Palasin työhön tammikuussa

88 90 90