Kuorellisten kuusihiomopuiden laatu

Transkriptio

1 Kuorellisten kuusihiomopuiden laatu A. Ahlström Osakeyhtiön Karhulan tehtaiden metsäosaston pyynnöstä suoritettiin kesäkuussa 1958 autoteiden varsille pinoon varastoitujen kuorellisten kuusihiomopuiden laatutarkastus. Tarkastus kohdistui etupäässä talvella 1957 hakattuun ja suoraan varastopinoihin ajettuun 2 m, osittain myös 1 m tavaraan. Pääasiallinen syy tarkastuksen suorittamiseen oli tehtaalla tehty havainto, että kesän 1957 yli maantievarsipinoissa säilytetty 2 m tavara oli osittain erittäin hyvälaatuista pölkyn ke keitä suoritetussa katkaisussa, osittain taas voimakkaasti pilaantunutta. Koepaikat sijaitsivat Kymin, Pyhtään ja Elimäen kunnissa. 2 m tavara (7 koepaikkaa) oli hakattu talvella 1957, 1 m tavara joko talvella 1956 ~i talvella Kussakin koepaikassa valittiin yleensä 4 koepölkkyä (1 ylhäältä pinosta, 2 ke kiosista ja 1 pinon alareunasta). Koepölkkyihin kuorittiin tavallisesti kaksi aisausta pinnan tummuuden toteamiseksi. Leikkaukset otettiin 10 cm :n päästä pölkyn molemmista päistä ja pölkyn keskeltä. Kustakin poikkileikkauksesta arvioitiin silmävaraisesti lahonnut tai sinistynyt pinta-ala prosenttina poikkileikkauksen koko pinta-alasta. Pyhtäällä määritettiin lisäksi parkkiaineiden kulkeutuminen puuhun benzidiiniä hy väksikäyttäen. Tulokset muodostuivat seuraaviksi. 1. Varastolahoa oli 2 m!avarassa (hakattu talvella 1957): 10 cm päistä Keskellä Pinon y)äosa 42 % 8 % keskiosa 58 % 23 % alaosa 51 % 29 % Suurin osa (vähintään 2/3) varastolahosta oli lievää punalahoa, mutta tummaa ja osittain pehmeääkin lahoa oli tuntuvasti. Pölkyn keskellä sitä oli kuitenkin harvoin. Ko ka katkaisu suoritetaan tehtaalla pölkyn keskeltä, siellä l<esälwussa 1961

2 Metsätehon katsaus n:o 30 KESAKUUSSA 1961 Kuorellisten kut:sihiomopuiden laatu SISÄLLYS : Aikatutkimuksia polttohakerankojen rasiinkaadosta..... Aikatutkimuksia kuorimattomien 2.4-metristen koivupaperipuiden ja 2-metristen polttorankojen valmistuksesta samanaikaisesti Irrotettava Skogs-Elefant kuormauslaite Kotimainen hydrokopteri Uusi BM Bamse metsätraktorimalli ilme tynyt Aikatutkimuksia polttohakerankojen karsimise ta ja roukkupinoihin keräämisestä Puutavaran yhdistettyjä hankintakoneita Havaintoja kuusipaperipuiden pilaantumisesta Pitotiheysmittareita käytettäessä huomioon otettavia seikkoja Liikennemerkkien käyttö kuormattae a puutavaraa yleisellä tiellä Puutavaran hankinnasta Tsekkoslovakia a ja Puolas a Katsauksen toimi11anu1 Jaakko Salminen Sivu 1 3 saatu kuva pölkkyjen kunno ta on voi makkaasti erehdyttävä m tavaran lahoaminen oli pölkkyjen päissä samanlaista kuin 2 m tavaran, mutta keskellä voimakkaampaa. Talvella 1956 hakatussa puussa oli jo pehmeä laho vallitsevana, vaikka varsinainen lahopinta ei näyttänytkään suuremmalta kuin vuotta myöhemmin hakatussa!avarassa. 3. Sinistyrnisen merkitys osoittautui erittäin pieneksi. Sinistä oli ainoa taan 4 pölkyn keskileikkauksessa %. 4. Pahiten lahonneita olivat yleen ä suuret pölkyt, joskaan aineiston pienuus ei salli lähempiä päätelmiä. H yvälläkin varastopaikalla lahoaminen oli voimakasta. 5. Pinon siisti ulkonäkö ei merkitse lahoamisen pienuutta, mutta sienipäät näyttävät sen sijaan merkitsevän pitkälle ehtinyttä lahoa. 6. Pinon yläosa a pölkkyjen pinta oli poikkeuksetta voimakkaasti tummunut, mikä aiheutui kaarnakuoriaisten, erityisesti iähtikirjaajien runsaasta esiintymisestä. Pinon keski- ja alaosissa

3 - 3- Aikatutkimuksia polttohakerankojen rasiinkaadosta Polttohakkeen raaka-aineeksi tarkoitettujen ohutpuurankojen hankinnan tehostamiseksi on suoritettu monenlaisia kokeiluja. Mm. on hakkeen riittävä kuivuus tärkeä näkökohta, ja sen vuoksi on huomio kohdistunut rasiinkaadon käyttämiseen. Koska erilaiset raivaus- moottorisahat ovat pienikokoisten puiden kaadossa näyttäneet edullisilta, ovat ne joutuneet kokeilujen kohteiksi. Niinpä myö niihin tutkimusaiheisiin, joita Metsäteho on saanut Pienpuualan Toimikunnalta, sisältyy ohutpuiden kaato eri välineitä käyttäen. Kuva 1. Ketjuterällä varustetun Busk-Raket raivaussahan käyttöä. Poikkeuksellisen paksun puun kaato käynnissä. pölkkyjen pinnasta oli vaihteleva maarä aivan kirkasta (so. paikat, joi a hyönteisiä ei ollut ollut}. 7. Parkkihappovärjääntymää oli mainittavasti vain pinon yläo as a ja ielläkin pääo altaan pölkkyjen päiden lähettyvillä. 8. Tikaskuoriaisten esiintyminen oli yleen ä erittäin runsasta. Ke ällä 1957 tikaskuoriaisia oli ollut verraten vähän. mutta kun ne olivat pää eet rauha a lisääntymään, oli niiden kanta ekä vanhoissa pinois a että monesti myös uusi sa, talvella 195 tehdyi sä pinoi a harvinaisen voimakas. Jouko a oli verraten paljon sellai ia pölkkyjä, jois a oli satoja uusia reikiä. Suoranainen puunhukka ei ollut kovin uuri (korkeintaan t /2 % kuutio ta pahimmi sa kin tapauk issa}, vaikka valmiin käytävän pituus olikin reikää kohti yllättävän uuri (mitattu 27 cm}. Lisävahinkona tulee kuitenkin reikien ympäristöpuun tummuminen ja erityisesti vaara kuorellisille kuu itukeille cm:n syvyyde ä kulkevat lustojen suuntaiset emokäytävät olivat nyt jo melkein valmiita, joten kuusitukit olisivat jo pahasti pilaantuneet. 9. Lopputoteamuksena voidaan esittää, ettei kuorellisia kuusihiomopuita kannata pitää maavarastolla lahoamas a ja tikaskuoriaisten ym. hyönteisten kantaa lisäämässä yli ke än, vaan puut on ajettava viimeistään keskikesällä tehtaalle käyttöön tai varastoitava veteen. A.T.

4 4 Vesurin, ketjuteräisen Busk-Raket raivaussahan ja Wright Rebel moottorisahan käyttöä ohutpuiden rasiinkaadossa koskeva, V APOn työmailla Tampereen ympäristöpitä jissä suoritettu tutkimus, jonka aineisto sisälsi 235 k-m 3 ohutpuita ja vertailukohteena 45 p-m 3 halkoja, osoitti, ettei ketjuteräisellä raivausmoottorisahalla saavuteta pienikokoisten puiden kaadossa mainittavaa työajan säästöä vesurin käyttöön verrattuna. Wright sahalla sen sijaan saavutettiin n. 43 %:n suuruinen työajan säästö. Ketjuteräisen sahan käyttäjän mielestä kaato raivaussahalla oli rasittavampaa kuin kaato vesurilla. Wright sahan käyttäjän mielestä ei moottorisaha- ja vesurikaadon rasittavuudessa ollut selvää eroa. Wright sahan varustaminen kannatinhihnoin pienikokoisten puiden kaatoa varten näyttää olevan työajan menekin kannalta edullista. Sen sijaan kysymyksessä oleva työntekijä ei katsonut tämän toimenpiteen keventävän työtä. Halkojen valmistuksen ("hyvä metsä", 6 runkoa/ p-m3) ja ohutpuurunkojen vesurikaadon kiintokuutiometriä kohti vaatimien tehotyöaikojen suhde oli keskimäärin 100:21. Rasiinkaato on hyvin vähän vaihtelevana työnä ilmeisesti rasittavampaa kuin halkojen tai muunlaisen pinotavaran valmistus. Tutkimukseen osallistuneiua työntekijöillä oli lepoajan osuus koko työmaa-ajasta keskimäärin hieman pyöristettynä 20 %. Tutkimuksen suorittajan käsityksen mukaan kaikki lepotauot olivat tarpeen vaatimia. Pinotavaran valmistuksessa on käytetty keskeytysten osuutena 10 %. 0.M. Aikatutkimuksia kuorimattomien 2.4-metristen koivupaperipuiden ja 2-metristen polttorankojen valmistu ksesta samanaikaisesti Koska koivussa esiintyy lahoa ja mutkia runsaammin kuin havupuissa, valmistetaan koivupaperipuiden teon yhteydessä yleensä aina paperipuuk i kelpaamattomat rungono at polttopuuk i. Tällainen menettelytapa onkin ilmei e ti asetettava koivupaperipuiden tekotaksojen laskemisen pohjaksi. lletsätehon Oy Tampella Ab:n työmaalla Heinolan mlk :ssa suorittama kuorimattomien 2.4- metristen koivupaperipuiden ja 2-metristen polttorankojen valmistu ta koskeva tutkimus, jonka aineisto sisälsi 167 p-m3 koivupaperipuita, 57 p-m3 polttorankoja ja vertailuperusteena 72 p-m 3 kuorimattomia 2-metrisiä mäntypaperipuita, osoitti, että koivupaperipuiden minimiläpimitan ollessa cm tuli i niiden valmistuksessa käytettävän juoksumetritaksan peruspalkan olla 1.5 % suurempi kuin va laavan palkan kuorimattomia 2-metrisiä mäntypaperipuita valmistettaessa ja että latvasta 7" täyttäviltä pölkyiltä oli i maksettava 200 %:lla korotettu eli toisin anoen kolminkertainen peruspalkka. Polttorankojen juoksumetripalkan tulisi olla 75 % koivupaperipuiden juoksumetripalkasta. Tämä on hyvin lähellä nykyisten metsätyöpalkkataulukkojen mukai ta koivupaperipuiden ja polttorankojen juoksumetripalkkojen suhdetta. Koivupaperipuiden minimiläpimitan olle a 10 cm on juoksumetriaika niitä valmistettae sa jonkin verran pienempi ja polttorankojen kohdalla jonkin verran suurempi kuin 8 cm :n minimiläpimittaa käytettäes ä, mutta edellä esitettyjen tak asuhteiden kä Itäminen myö 10 cm :n minimiläpimitan ollessa kysy-

5 - 5 - Irrotettava Skogs-Elefant kuormauslaite Hiab kuormauslaitteiden valmistaja on tehnyt puutavaran kuormaukseen tarkoitettuun Metsäelefanttiin parannuksia, jotka lisäävät sen käyttömahdollisuuksia. Siihen on asennettu eräitä lisävarusteita, jolloin se on muutamassa minuutissa irrotettavissa ja kiinnitet!ävissä auton tai perävaunun perään. Lisävarusteet ovat hydraulisesti toimiviin tukijalkoihin asennetut alustat, joiden varaan ajoneuvosta irrotettu kuormauslaite jätetään, ja kiinnitystapit sen ajoneuvoon kiinnittämistä varten. Täten va rustettuna kuormauslaitetta ei tarvitse kuljettaa auton mukana jatkuvasti, vaan se voidaan kuormauksen päätytiyä jättää varastolle. Ajoneuvon kuljetuskapasiteetin kannalta tämä on tuntuva parannus, sillä kuormauslaitteen mukanakuljeuaminen pienentää lähes 900 kg:lla ajoneuvolle sallit!ua kantavuutta ja kuormaa. Kuormauslaitteen irrotettavuudesta on myös sikäli etua, että usea auto voi käyttää samaa laiteua. Ruotsalaisten kokemukset viittaavat siihen, eitä edullisin ratkaisu on tässä suhteessa yksi kuormauslaite kahta autoa kohti. Metsäelefantti kuormauslaite maksaa paikoilleen asenne!tuna ja hydraulisella kahmaimella varustettuna hieman yli 1 milj. mk. Lisävarusteet nostavat sen hintaa n mk :lla. Täten varustettu kuormauslaite voidaan sijoiuaa joko auton perään tahi auto- tai traktoripcrävaunun perään. mykse ä ei aiheuttaisi kokonai an ioon 3 % suurempaa vi rhettä, joten taksojen muuttaminen minimiläpimitan m :rnttuessa ei liene tarpeellista. Samoja taksasuhteita voidaan käyttää myö sellaisessa tapauksessa, että mukaan leimataan paperipuiden läpimittavaatimukset alittaviakin runkoja, ii sellaisia runkoja, joista saadaan ainoa taan polttorankoja. Jos kuormauslaite halutaan sijoittaa auton ohjaamon taakse, niin lisävarusteita ei voida käyttää, vaan kuormauslaite joudutaan asentamaan kiinteäksi. Mainittakoon tässä, että uusimman Metsäelefantin, m/ 176, vakiovarusteena olevan puomin pituus on 5.5 m. Nostokyky on tällöin 600 kg. Siihen on saatavissa myös 6.3 m pituinen puomi. Puomin kääntösäde on 360. Jos laite on varustettu hydraulisesti hallittavalla kahmaimella, kuljettaja pystyy k"uormaamaan sillä yksinään ilman apumiestä. Kahmaimella voidaan nostaa kerrallaan 2 m paperipuuta n. 0.7 p-m3. Kuva 2. AEH Irrotettava Skogs-Elefont kuormauslaite. Tutkittujen koivutavaralajien valmistus pinoon osoittautui % hitaammaksi kuin teko ristikolle. Ero kasvoi runkojen suurentuessa. Syynä on koivun suuri paino ja tuohipäällisten pölkkyjen erittäin huono liukuvuus niitä pinoon työnnettäessä. Hakkuumiesten oli usein noustava pinon päälle ja vedettävä tukkisaksilla pölkky paikalleen. O. M.

6 6- Kotimainen hydrokopteri O y Kaukas Ab:n metsäosaston käyttöön on hankittu kotimaista valmistetta oleva hydrokopteri nopeuttamaan työnjohdon ja mittausryhmicn matkoja Saimaalla. Hydrokopteri, joka kulkee sekä jäällä että vedessä, on tehty lasikuidusta. Sen rakenne on vankka, koska se noustessaan vedestä jäälle joutuu ensin murtamaan ohutta reunajäätä ennen kuin jää kantaa sen kokonaan. Voimanlähteenä on nykyään 55 hv Porschemoottori, vaikkakin tässä kiitäjässä oli 34- hevosvoimainen Volkswagen-moottori. Kulkuneuvon ohjaus tapahtuu potkurin takana olevalla ilmaperäsimellä. Jäällä hydrokopterin nopeus on riippuvainen pintalumen kantavuudesta. Porsche-moottorilla varus tettuna n. 60 km tuntinopeus syntynee epäcdullisissakin olosuhteissa. Kovan hangen ja jääkelin aikana nopeus nousee jopa kaksinkertaiseksi. Vedessä sen sijaan nopeus jää vaatimattomaksi eli n. 7 solmuksi. H eikompitehoisella moottorilla varustettuna ovat nopeudet vastaavasti hitaampia sekä jäällä että vedessä. Mukana olevien matkustajien määrä vaikuttaa myös oleellisesti kulkuneuvon nopeuteen. Hydrokopteriin mahtuu enintään 3 henkilöä ja tavaraa. Sitä valmistaa Turun Veneveistämö O y ja sen hinta on 1 miljoona markkaa. T. W. Kuva 3. Turun Veneveistämö O y.n valmistamo hydrokopteri. Uusi BM Bamse metsätraktorimalli ilmestynyt Metsäkäyttöön tarkoitettua ruotsalai ta BM Bamse telaketjutraktoria on valmistettu jo v:sta 1956 alkaen AB Bolinde: Munktellin ja Ostbergs Fabriks AB:n hteistyönä. Viimeksi mainittu tehda rakentaa lähinnä n. Alftatelarakenteen sekä kuormau laiueet. B1 1 Bamse traktori eroaa tavallisesta telaketjutraktori ta oleelli immin siinä, että telapyörinä ovat terä p örien sijasta ilma-

7 - 7 - Aikatutkimuksia polttohakerankojen karsimisesta ja roukkupinoihin keräämisestä Polttohakerankojen karsimista ja maasta koholla oleviin, yhtenä yksikkönä kuormattaviin varastomuodostelmiin (roukkupinoihin) keräämistä koskeva, V APOn työmailla Mouhijärvellä ja Teiskossa suoritettu tutkimus, jonka aineisto sisälsi 196 p-m2 o~utpuurankoja, osoitti, että rnainitunlaisen varastomuodostelman kehysrakennelman valmistus vaati 18 ta % kokonaistyöajasta (hukka- ja lepoaika mukaanluettuina). Rankojen karsimisen ja varastomuodostelmiin keräämisen tehotyöaika oli % l m koivuhalkojen valmistuksen tehoiyöajasta. Kokonaistyöaikojen suhde on likimain sama, koska keskeytysten osuus näyttää kummassakin tapauksessa olevan samaa suuruusluokkaa. Jos rangat ajetaan metsästä lumettomana aikana, voidaan pinon pituussuuntainen tukipuu ja rankojen latvapäitä kannattava ristikehikko (siansorkka) jättää pois. Pyöräajoneuvolla m/v APO-Ahlgren (Jallu-kärrillä) on mahdollista saavuttaa rankojen ajossa helpossa maastossa sellainen työajan säästö, että se ylittää rankojen tyvipäitä kannattavan kehikon valmistuksesta aiheutuvan lisätyöajan. Kysymykseen, voidaanko kokonaan rnaasra koholla olevien pinojen ajossa talvella rekeä kä)1täen saavuttaa sellainen työajan säästö, että kuvassa näkyvän pinotyypin valmi tus kannattaa, saadaan valaistusta asiaa koskeneen tutkimuksen perusteella, mutta sen tulokset julkaistaan erillisinä. O. M. Kuva 4. Roukkupino. teästi asennetut ja vetävät, kun taas r.tumaiset kaksi pyöräparia muodo tavat jou - tavasti maan myötäi esti liikkuvaa, keinu- ovat terä tä. Uuden mallin pääomiaaisuudet ovat seuraavat. Kaksi yliaterisea 4-tahtidieselin suu-

8 -8 - Puutavaran yhdistettyjä hankintakoneita Kustannusten alentamiseksi ja ihmistyön tuottavuuden parantamiseksi on Neuvostoliiton ohella USA:ssa ja Kanadassa viime vuosina pyritty kehittelemään siirrettäviä yhdistettyjä hakkuuja juontokoneita, jotka suorittavat tavallisesti puiden kaadon, karsinnan ja pölkytyksen sekä juonnon. Tällaisia koneita on kokeiluasteella monia, kuten Pope Timber Harvester, Timberland H arvester, Hiabob Harvester, Canadian rin teho on 30 hv/2000 k/min ja suurin vääntömomentti 14 kgm/800 k/min. Vaihteita on 5 eteen ja 1 taakse nopeuden vaihdellessa eteen km/h ja taakse 3.5 km/h. Ohjaus tapahtuu ohjaustankojen avulla kuivilla, monilevyisillä ohjauskytkimillä. Talvitelojen leveys on 500 mm ja kesätelojen 370 mm vastaavien ominai - pintapaineiden ollessa 0.15 ja 0.21 kgjcm'.l. 10-kudoksisten telipyörien koko on 7.00 x 16", 12-kudoksisten vetopyörien 7.00 x 20". Traktorin kokonaispituu on mm, kokonaisleveys kesäteloin mm. raideleveys mm sekä maavara 450 mm. Paino ohjaamoineen mutta ilman työkoneita on 3.5 tn. Vaikka uusi malli on yleisrakenteeltaan aikaisempien mallien kaltainen, on konetta monissa yksityiskohdis a mitoiltaan muutettu tai vahvistettu tahi muuten parannettu. Niinpä akseliväliä on pidennetty, maavaraa 11sätty ja kokonaispainon nostettu. Samoi. telaketjujen pituutta, paksuutta ja painoa on lisätty ja niiden kiristämislaitetta parannettu sekä telapyöriä suurennettu ja vahvistettu. Lisäksi mm. telipyörärakennetta, takasiltaa, ohjauskytk:imiä, vetokoukkua ja ohjaamon kattorakennetta on vahvistettu, ohjaus- ja säätölaitteita, peltiosia, istuimia, polttoainesäiliötä uudelleen muotoiltu ja sijaintia parannettu. Kuorrnauslaitteena on 3 tn voirnainen, kaksinopeuksinen etu,intturi ja joko me- Ingersoll-Rand Harvester ja Canadian International Paper Company H arvester. Kokeiluastetta pitemmälle ovat jo ehtineet kanadalainen Vit Feller-Buncher ja amerikkalainen Busch Combine. Nämä poikkeavat toisistaan periaatteellisesti mm. sikäli, että edellinen juontaa kokonaisia runkoja, jälkimmäinen katkottuja pölkkyjä. V i t F e 1 1 e r - B u n c h e r kone, jota käytetään Itä-Kanadassa, on rakenkaanisesti tai hydraulisesti toimiva puominosturi, jonka nostokyky on 3.2 m puomilla kg, mutta 4 m puomilla 600 kg. Hydraulista nosturia hoidetaan sähköisellä kauko-ohjauksella painonappien ja automaattisesti koteloonsa palautuvan sähkökaapelin avulla. Kauko-ohjaus mahdollistaa vain yhden miehen työryhmän käytön. Kuormauslaitetta vinttureineen, joka on liitetty kolmesta pisteestä traktoriin kiinnitetyn kehyksen varaan, on myös rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan parannettu. Lisävaru - teina voidaan käyttää myös pu kulevyä, erilaisia auroja yms. Barnse met ätraktorcita on Ruotsi sa käytetty useiden yhtiöiden työmailla juontoon hevo en korvaajina. Tällöin on usein käytetty kuorma-ajoneuvona esim. OSA-56 ilmalrumipyörillä varustettua telavaunua. Laskelmien mukaan Bam en käyttö on ollut hevo een verrattuna kannattavaa. Tulevaisuudessa niillä lasketaan Ruotsis a olevan li äänt)'viä mahdollisuuksia puutavaran juontokoneina 1 hyillä matkoilla hevosen ja pyörätra.ktorin asemesta. Meillä näitä koneita on ollut toistaiseksi vain kolme kappaletta Pohjois-Suomessa puutavaran kuljetus- ja kuljetuksen aputehtävissä. Koneen hinta ilman kuormauslaitetta on 2.25 milj. mk ja myyjänä on Oy Volvo Auto Ab. J.S.

9 9 nettu 3 tn Bombardier telaketjutraktoriperustalle. Kaadettavaan puuhun tartutaan 5 jalkaa leveällä, hydraulisesti hoidettavalla kahmaimella ja kaato suoritetaan ketjusahalla. Kaatoleikkauksen jälkeen kahmain nostaa rungon koneen takapäässä olevan piikkipankon varaan ja juonto suoritetaan laahuskuormana keskuskäsittelypaikalle, missä tapahtuvat karsinta, katkonta, niputus ym. jatkokäsittelyt. Koneen työryhmänä on vain yksi mies. B u s c h Co m b i ne, jota on kehitetty 7 vuotta USA :n etelävaltioissa, on tarkoitettu vain paperipuille. Sen perusrunkona on keskeltä niveltyvästi 40 sivusuuntaan kääntyvä, 4-pyörävetoinen ja 4-pyöräohjattava traktori. Koneen leveys on 2.4 m, korkeus 3 m ja paino 8 tn sekä moottoriteho 100 hv. Puun kaato suoritetaan traktorin sivulle asennetuilla suurilla hydraulisilla saksilla, joilla voidaan leikata nopeasti jopa 19" paksuja puita. Leikattu runko nostetaan voimakkailla hydraulisilla käsivarsilla koneen pituuden suuntaisesti karsinta- ja katkontalaitteiden syöttöpöydälle, joka on n. 15 kulmassa vaakatasoon nähden. Kuva 5. Kanadalainen Vit Feller Buncher kone nostaa kaadetun rungon takana olevalle pankolleen. Kuva 6. Amerikka loinen Busch Combine kone. Kaadettu puu nostetaan käsivarsille koneen päällä olevaan vaunuun, jossa se karsitaan ja katkotaan. Pölkyt putoavat niputuskehikkoon.

10 Kuva 7. Kaato Busch Combine koneella tapahtuu voimakkailla hydraulisilla saksilla. Kuva 8. Busch Combine koneen karsintalaite. Kar intalaitteena on 30 cm leveä, veitsillä varustettu, jou ikuormitettu ja hydraulisesti rungon myötäi esti ohjattava telaketjurakenne, jolla voidaan karsia jopa 5 Y.!" paksujakin oksia. Piikeillä varustetut!arttuimet yöttävät puuta automaattisesti tyvipää edellä eteenpäin e im. 5 jalan pitu'. ina jaksoina. Syöttöpöydän to:sessa päässä suorittavat py tytaso sa hydraulisesti toimirnt sakset pölkytyk en. Sen jälkeen pölkyt putoavat omalla painollaan niputu kehikkoon, jos a ne sidotaan p-m 3 nipuiksi. Valmiit niput

11 -11- Havaintoja kuusipaperipuiden pilaantumisesta Rauma-R epola Oy:n toimesta pyydettiin Metsätehoa suorittamaan havaintoja kuusipaperipuun pitkäaikaisen varastoinnin aikana syntyv istä vioista. Tampereen suunnalla eri paikoissa suoritetussa inventoinnissa ja vikojen tarkastel ussa päädyttiin seuraaviin johtopäätöksiin. 1. Katettujen ja kattamattomien varastoristikoiden pilaantumiscssa ei yleensä ole havaittavaa eroa. 2. H yv in varastoiduissa tienvarsiristikoissa pilaantumincn on vähäistä pitkäaikaisenkin varastoinnin aikana, ellei pilaantumista panna alulle sopimattomalla alkuvarastoinnilla metsässä. 3. Katettu ristikko on käytännössä tuntuvasti edullisempi kuin kaitamaton, koska se voidaan tehdä samalle alalle kuin 1.5 m korkea pino, kun taas kattamaton ristikko vaatii kaksinkertaisen tilan, mikä taas vie useinkin siihen, että ristikkorivit tulevat liian lähekkäin ja pilaantuvat voimakkaasti. 4. Ristikkorivien välin on oltava ainakin 1 m tai enemmän. Erikoisesti me! äisissä paikoissa ja suurilla vara toilla väli ei saa jäädä 1 m pienemmäksi. 5. Ilmanvaihtoa ja kuivumista haittaavia pensaita ja taimiryhmiä ei saa olla milloinkaan niin lähellä vara~toa, että ne ovat siinä kiinni. 6. Ristikossa ei saa olla täysiä kerrok ia kahteen suuntaan. Erittäin vahingollinen on tällainen tapa huonois a kuivumisolosuhteissa. 7. Ristikon alaosassa on ensimmäinen täys i kerros tehtävä tavallista harvemmaksi. 8. Aluspuita laitettaessa on pohjariukujen alle sijoitettava maata vasten lyhyitä kalikoita tai kiviä, jotta alimmatkaan paperipuupölkyt eivät paase koskettamaan maata ristikon painuessa myöhemmin alaspäin. 9. Ristikon katto on tehtävä hieman ulospäin tunkeutuvaksi, jotta vesi ei valuisi reunimmaisten pölkkyjen päälle. 10. Varastoalueen keskellä tai aivan vieressä ei saa olla mäntyjä eikä lehtipuita, joiden karike peittää myöhemmin mattona pölkkyjen välit ja kerää kosteutta. 11. Jos varastoalue on voimakkaasti ruohottuva, on ruohot lei kattava a inakin kerran kesässä (heinäkuussa). 12. Läpi kesän ulottuva metsäristikolla varastointi on tavallisesti syynä siihen, että ristikon alimmat pölkyt (ainakin 5 % kappaleluvusta) pilaantuvat yllättävän voimakkaasti. Metsästä ajetussa pinossa tällaiset pölkyt havaitsee sammalien perusteella. Erikoisen selviä nämä vahingot ovat syksyllä tai talvella tehdyissä paperipuissa. 13. Ristikointiaika on monesti liian myöhäinen, niin että paras kuivumisaika, toukokesäkuu, jää käyttämättä hyväksi. Olisi harkittava keinoja tämän epäkohdan poistamiseksi. 14. Ristikoimiskustannusten vähentämiseksi olisi myönnettävä lupa pinoissa sa1- lytykseen, milloin a) varastoimisaika on varmasti lyhyt, b) on kysymys varastokuorinnasta, c) varastopaikka on avoin ja kuiva ja d) aluspuut tehdään h yvi n. A. T. juonnetaan joko samalla koneella tai jätetään m etsään toisella ajoneuvolla autotien varteen siirrettäviksi. Tuotokseksi on USA:ssa ilmoitettu 40 k-m 3 / pv/ 2 mie tä va laavan tuo oksen 2 miehellä moottorisahoineen olles a 10 k -m 3 laskettuna kaadosta au.okuorman purkami een saakka. Tuotos on siis 4-kertainen tavalliseen m enetelmään verrattuna. Koneen hinta lienee n. 15 milj. mk:n luokkaa. J. s.

12 - 12 Kuva 9. 3 V2 v sitten hakattua ja 3 v sitten kuorittua 1-metristä paperipuuta. Varostopaikka avoin, maa puolituore, ei erikoisesti ruohottuva. Pinoissa vain yksikerroksiset ronkaaluspuut. Ylinnä ja alinna vähäistä punalahoa, keskellä pinoa tervettä. Virhe: huonot aluspuut. Kuva % v sitten hakattua ja 3 v sitten varostokuorittua ja ristikoitua kuusipaperipuuta. Maapohja kosteahko. Pohjois- ja länsipuolella tiheä kuusikko, etelään päin avointa. Kottamattomat ristikot. Puna- ja ruskeaa lahoa pölkkyjen päissä jokseenkin yhtäläisesti läpi varaston. Virhe : metsä ulottuu liian lähelle varastoa eikä varostoalueella olevia kuusio ale kaadettu pois. Kuva 11. Varastopaikko soma kuin kuvassa 10. Pohjaronkojen päällä olevat aluspölkyt pilaantuneet muita pahemmin, etenkin jos koskettavat maahan tai kuoriin. Isot pölkyt erikoisessa vaarassa. Kuvassa näkyy musta täp,lä aluspölkyn päässä (p1laantumismerkki). Virhe: aluspuiden sijoitus.

13 Kuva 12. Varastopaikka sama kuin kuvassa 10. Tämä kattamaton ristikko kuusikon vieressä oli pilaantunut yllättävän vähän. Syinä olivat ehkä hidaskasvuisuus ja varastolla kuorinta. A luspölkyt ovat kuitenkin liian lähellä maata. Jos olisi käytetty kattoa, ristikkoa ei olisi tarvinnut tehdä aivan metsän reunaan. Ristikkovälit riittävät. Kuva % v sitten hakattua ja 3 v sitten varastokuorittua ja ristikoitua kuusta. Paikka harvahkon kuusikon ympäröimä, avoin ja kuivapohjainen. Punalahoa etenkin ylhäällä ja metsän puolella jonkin verran. Alakerrokset hyvässä kunnossa. /' Kuva 14. Varastopaikka sama kuin kuvassa 13. Virhe: automiehet täyttäneet ojan pölkyillä vuosi sitten 1a jättäneet sitten pölkyt ojaan. Kuva % v sitten hakattua ja kuorittua ja 3 v sitten ristikoitua kuusia. Kaksi ristikkoa aivan kiinni toisissaan, sakea kuusitoimisto kiinni ristikoissa, myös mäntyjä ja lehtipuita äärellä. Pilaantuneet osittain. pehmeiksi kauttaaltaan. Virhe: varastoitu karkean virheellisesii joka suhteessa.

14 Kuva 16. Varastopaikka sama kuin kuvassa 15. Irtaantunut kuori ja karikkeet muodostavat vaarallisia lahopesäkkeitä. Pölkkyjen päissä näkyy runsaasti itiöemiä. Erikoisesti toisen ristikon yhtymäkohta pahasti pilaantunut. Halkopuuta, mikäli enää oikein sitäkään. Kuva v sitten hakattua ja kuorittua ja 1 v metsässä varastoitua kuusta ennen ristikointia tien varressa. Sammalpäitä n. 5 %. Virhe: kosketus maahan metsärist1kolla.

15 Kuva /2 v sitten hakattua ja kuorittua ja 3 v sitten ristikoitua kuusta. Kuusikon laidassa avoimella ja kuivalla paikalla oleva katettu ristikko. Pu nalahoa hiukan katossa pölkkyjen päissä. Kuva /2 v sitten hakattua ja kuorittua ja 4 v sitten asemalle varastoitu a kuusta. Paikka aukea, välit riittävät ( m) ja alustelat hyvät. Maaperä erittäin kosteaa savil<koniittyä. Ruoho niitetty kaksi kertaa kesässä. Pientä pilaantumista mutta ei mitään pahempaa. O sa tavarasta eli 1 m :n kuusia pinossa takana, pilaantuneet voimakkaasti. Kuva v sitten hakattua ja kuorittua kuusta, joka on varastoitu asemalle. Ei metsävarastointia. Piloantuminen vähäistä. O sa varastosta hakattu v sitten ja säilytetty yhden kesän yli metsässä. Pilaantuminen voimakasta, mallikelpoinen asemavarastointi ei ole voinut sitä estää.

16 Pinotiheysmittareita käytettäessä huomioon otettavia seikkoja 1. Tähän mennessä kon truoitujen erilaisten pinotiheysmittarien tarkoituksena on pinon kyljestä otetuin näyttein antaa kuva siitä, mikä on pinon kyljessä näkyvien pölkynpäiden pinta-alojen summan suhde pinon k ljen pintaalaan. Yleensä on rakenteeltaan yksinkertaisten pinotiheysmittarien, kuten erilaisten reikätähtäyslevyjen, Snellmanin ns. keppimittarin ja Bitterlichin relaskooppimittarin eli pinotihey kiilan, Kuva 21. Puikkotyyppinen pinotiheysmittari. Kuva 22. Kiilotyyppinen pinotiheysmittari. käyttö osoittautunut hyvin epävarmaksi lähinnä sen vuoksi, ettei tällaisilla välineillä saada kohtuullisessa ajassa riittävästi näytteitä pinon kyljestä. Nähtävästi ainoa pinotiheysmittari tähän mennessä, jolla helposti ja nopeasti saadaan edustavuuteen yltävä määrä näytteitä, on sähkömekaaninen puikkomittari m/keltikanga -Ahonen. 2. Edellä mainittu pinta-alojen suhde eli "kylkitiheys" vastaa pinon pölkkyjen tyvi- ja latvakuutioiden keskiarvon suhdetta pinon tilavuuteen. {Tyvi- ja latvakuutioiden keskiarvolla tarkoitetaan tyvi- ja latvaläpimittaa vastaavien pölkyn pituisten sylinterien tilavuuksicn keskiarvoa.) 3. Tyvi- ja latvakuution keskiarvo poikkeaa todellisesta tilavuudesta itä enemmän, mitä pienempi on pölkkyjen läpimitta, mitä nopeammin kapenevia pölkyt ovat ja mitä pitempiä ne ovat. 4. Kohdassa 3 esitety tä toteamukesta johtuu, a) etteivät pinon kylkeen asetettavat pinotihey mittarit välittömästi py ty oikealla tavalla tuomaan esiin eripitui en pinotavaran pinotiheyk ien eroja, vaan o oittavat nama erot pienemmik i kuin ne todellisuudes a ovat, b) että tällai et mittarit antavat suhteellisesti itä suuremman pinotiheyden, mitä nopeammin kapenevia pölkyt ovat, vaikka pölkkyjen kapenemisen lisääntyrni ellä todennäköi esti on pinotiheyteen pikemminkin päinva tainen vaikutu ja c) etteivät mainitunlaiset mittarit myö kään pysty oikealla ta, alla tuomaan esiin keskiläpimitaltaan kovin erilai en tavaran, esim. ns. ohutpaperipuun ja tavalli en paperipuun pinotiheyseroa, jollei ole k ym aivan lyh estä pinotavarasta.

17 Liikennemerkkien käyttö kuormattaessa puutavaraa yleisellä tiellä Yleisellä tiellä tapahtuvaa liikennettä koskevat säännökset ovat Kulkulaito ten ja yleisten töiden ministeriön antamien tietojen mukaan tulkittavissa siten. että puutavaraa saadaan kuormata yleisellä tiellä ilman viranomaisten lupaa vain sellaisissa paikoi sa, joissa ajoneuvojen pysäköiminen on luvallista. Tällaises a paikassa ei tarvitse käyl!ää mitään lii kennemerkkejä osoittamaan kuormausta. Eräissä aikakauslehdissä jokin aika sit ten olleessa kirjoituksessa esitettiin, että kuormattae a puutavaraa yleisellä tiellä krnrmauspaikan molemmille p1olille oli i muka aina asetettava Ii äkilvellä "Puutavaran kuormaus" varustettu, tie työtä osoittava liikennemerkki. Tämä merkki on kuitenkin tarpeeton silloin, kun ajoneuvon pysäköiminen on Juva). Ii ta. Jo sen sijaan puutavaraa joudu taan kuormaamaan ellai es a paika sa, jossa ajoneuvon py ä Itäminen mu'jsta syystä kuin pakoll:sen li ikenne-esteen takia ja seisottaminen sekä pysäköimi nen ovat kielletyt, kuormaamiseen on hankittava poliisiviranomaisen lupa. Tällaisissa tapauksissa tullaan vaatimaan liikennemerkit kuormauspaikan molem min puolin. äiden merkkien laarua ei ole vielä ratkaistu. Kuormattava ajoneuvo on, jollei lii kennemerkeillä tai a joratamerkinnöillä ole toisin osoitettu, ohjattava ajosuun na sa mahdollisimman lähelle ajoradan oikeata reunaa tai kokonaan ajoradan ulkopuolelle, mikäli se on sallittua ja mahdollista. Tien vasempaan reunaan ajoneuvo aadaan puutavaran kuormaa mista varten py~äköidä vai n yksisuuntai sella tiellä tai poliisiviranomaisen lu valla. Kuormattaessa on varottava, etteivät pölkyt joudu ajoneuvon tienpuolei en reunan ulkopuolelle. Tielle pudonneet pölkyt, oksat, lumi tms. on välit tömä ti korjattava pois. AEH 5. Pinon kyljestä aatavan pinotihey den poikkeama oikeasta pinotihe d tä vaihtelee käytännö ä uuresti ja se saat taa esim. Lapissa pitkän pinotavaran ollessa kysymykses ä nousta yli 10 % :n. "Kylkitiheyden" poikkeama meidän mii taussääntömme edellyttämän ki intokuu tion (joka saadaan kuutioimalla pölkyt keskusläpimittaa vastaavina linterei nä) ja pinon tilavuuden uhtee ta on vielä suurempi kuin " k lkitihe den" poikkeama todellisesta pinotihe destä. 6. Lopputoteamuk ena voidaan sa noa, että pinon kylkeen asetettavilla pinotihey mittareilla on mahdollista välittömä ti ratkaista pinotiheyden mit tausongelma lähinnä vain lyhyen pinotavaran o alta. Pitkän tavaran kohdalla on tiet ti ajateltavissa mainitun poik keaman huomioon ottaminen keskimää räi enä joko mittariasteikolla tai korjau kertoimen avulla, mutta kylkitiheyspoik keaman pinoittainen vaihtelu ei tule t ten huomioon otetuksi. 0. M.

18 Puutavaran hankinnasta TSekkoslovakiassa ja Puolassa Tämän kirjoittajien kesällä 1960 TSekkoslovakiaan ja Puolaan tekemällä opintomatkalla tehtiin seuraavia puutavaran hankintatekniikkaa koskevia havaintoja. H a kkuut yöstä Kaikissa hankintavaiheis a on pyritty mahdollisuuk ien mukaan töiden koneellistamiseen. Käytetyt koneet ja laitteet ovat yleensä työnantajien omaisuutta lukuun ottamaita yksityistalonpoikien omistamia juontokoneita. Yleensä pyritään käyttämään kotimaisia koneita, mutta niiden kehittelymiele sä kokeillaan myös ulkomaista kalustoa. Esim. Je enikin piirikunna a T ekkoslovakiassa suoritettiin v :J 0 o kaadosta ja katkomisesta polttomoottorisahalla. Käsisahan käyttö tulee kysymykseen vain pienipui i sa leimikois a. Tapaturmavaaran vuok i hakkuumiehet eivät saa työskennellä yksinään. ai et ja alle 18 vuoden ikäiset miehet eivät saa osallistua kaatoon. Moottori ahat olivat valtao altaan yhden miehen a hoja. Yleisimmät merkit täällä olivat Homelite, Stihl ja Solo, vaikkakin yleensä TSekko lovakia a yhden miehen sahat olivat kotimai ta tekoa. Kahden miehen sahat olivat omaa valmi tetia ja niiden sanottiin olevan jo rakenteeltaan vanhentuneita. Rungot jätetään 20 cm:n rinnankorke:.. släpimittaan aakka katkomatta ja sitä pak ummat puut katkaistaan kahdeksi, ehkä jo kus kolmek ikin kappaleeksi kuljetu ta varten. Latvaa otetaan mukaan 5 cm:n läpimittaan aakka. Puut ajetaan u eimmiten kuorimattomina metsästä, mutta jonkin verran suoritetaan myös met äkuorintaa. T! löin jätetään runkojen tyvip h n kuorirengas halkeilemisen estämiseksi. Kuorittaessa järeimpien kuusipuiden ki.:ori otetaan usein talteen 1 m pituisina sylinterivaippoina nahkateollisuuden tarpeiksi. Kaikki puutavara pyritään, mikäli mahdolli ta, tuomaan metsästä kä sittelypaikoille pitkinä rankoina. Juonno ta Puiden juomo on vuoristojen jyrkillä rinteillä vaikea ongelma. Kuluvana rnonna anottiin Jesenikin piirikunnasa päästävän n. 50 9o mekanisointiin juonno a. Pyörätraktoreita käytettiin joko sellaisinaan tai puolitelaketjuilla varustettuina. Traktorijuontokuorman uuruus vaihteli metsässä rajoi sa 2-3 k-m3, jolloin juonto tapahtui laahusajona ilman erityistä juontokärryä. Kun juontomatka alas vuoristojen rinteitä on i.: ein melko pitkä, on kuorman koko erittäin ratkai eva tekijä. en vuok i pyritään mahdolli imman suuriin kuormiin ja iinä mieles ä on konstruoitu Zetor traktorin uu i nelipyörävetoinen malli.t KZ-35. Kaukokuljetuk e ta Autotien varrelle juonnetut puut kuljetetaan edelleen joko rautatiea emilla, tehtailla tai joskus autotien varrella oleville kesku kä ittelypaikoille kuo:maautoilla, jotka ovat pääa ia a 5 tn :n kantoi ia, puoliperävaunulli ia autoja. Autoonkuorrnaus suoritetaan nykyään yk inomaan koneellise ti kaksirumpuisen autovintturin ja kahden terä köyden muodo lamalla kuormau laitteella i\'ulta vetäen. Autokuormat puretaan tavalli e ti kokonai ina kt:ormina purkamisvara toilla olevilla vinttureilla.

19 Puutavaran varsinainen kaukokuljetus tapahtuu rautateitse. Matkan pituus saattaa esim. Tsekkoslovakiassa olla jopa 400 km. Rautateitse kuljetetaan tavallisesti jo valmiita puutavaralajeja. Järeiden puiden kuormaus tapahtuu joko kiinteillä tai käsivinttureilla. Paperipuut kuormat.aan usein pitkittäiskuljettimilla ja tavallisesti pystyasentoon. Uitolla on puutavaran kaukokuljetusmuotona nykyään vain kuriositeettimerkitys. Puutavaran varastokäsitte l ystä Useimmiten rautatieasemilla olevilla keskuskäsittelypaikoilla puut puretaan kasoihin aluspuiden päälle. Rankojen katkonta tapahtuu joko kahden miehen moottorisahalla tai tasapainokatkaisusirkkelisahalla. Edellisessä tapauksessa puut katkotaan varastotelojen päällä ja eri puutavaralajit siirretään omiin varastopinoihinsa joko kuljettimilla tai erilaisilla kumipyörä- tms. vaunuilla. Kiinteässä paikassa olevalla sirkkelisa- Kuva 23. Hekkoslovakiassa käytetään myös puolitelaketjuin varustettuja pyörä traktoreita. Kuvassa Zetor 25. Kuva 24. Kokonaisten runkojen tai järeiden pölkkyjen kuormaus perävaunulliseen autoon tapahtuu autovintturin ja kahden teräsköyden muodostamalla kuormauslaitteella.

20 halla katkottaessa rangat puretaan järeiden aluspuiden muodostamalle kiinteälle käsittelylavalle ja vieritetään joko mies- tai vintturivoimin käsittelylavan toisella reunalla olevalle yksinkertaiselle rullaratakuljettimelle. Sillä puut iirtyvät pituussuuntaisesti joko mies- tai konevoimin katkaisu ahalle. Pituuden ja laadun mukaan eri puutavaralajeik i, kuten sahatukeiksi, paperipuik i, poltto. puiksi yms. katkotut pölkyt siirtyvät edelleen rullaradan, kiramoiden ym. avulla omiin pinoihin a. Kuorinta, mikäli itä ei ole suoritettu metsässä, tapahtuu katkonnan jälkeen eri pinois a ja käytännö ä yk inomaan käsin. Paperipuut, jotka on tehcaiden vaatimusten mukaisesti katkottu yleen ä 1-metrisiksi, kuoritaan kä in vuolurau dalla täyspuhtaak i erima!hsilla kuorintapukeilla. Kuorittae a yntyy tällöin melkoinen, ehkä 5-7 % :n puunhukka. 1-m paperipuunpituutta on m ' ÖS hankinnan kannalta pidetty uhtee\ji en Kuva 25. Välivorostokäsittely tapahtuu kiinteällä käsittelylovollo, jolla rungot siirretään rullokuljettimello kotkoisusirkkelille jo edelleen erilaisilla kuljettimillo omiin kosoihinso. edullisena pituutena, koska pölkkyjä on tällöin helppo siirrellä ihmisvoimin. Paperipuiden annetaan yleensä kuivua vara tolla ennen tehtaille kuljetusta. Kuorimakoneiden käyttö on vasta kokeiluasteella. Ohuiden paperipuiden täyspuhtaaksi kuorintaa varten on TSekko lovakia a rakennettu laikkakuorimakoneen koekappale. Konee a on 3-veitsinen, n. 35 cm läpimittainen terälaikka. Syöttöä varten on puuta p örittävä, jousikuormitettu yöttötela. M ö tehtailla, mm. sahalaitoksilla kuorimakoneiden käyttö on ollut alkukokeilua. eilla ahalaitok illa ahausjätteet, rimat ja pintalaudat kuoritaan kutterityyppi illä rimakuorimakoneilla. Varsi nai i ta tukkikuorimakonei ta sen si jaan oli Cambio koneita tulo a suuremmille ahalaitoksille. ara topaikalla saatetaan käyttää muitakin koneita, kuten mm. 2-teräi iä sirkkeleitä parrujen tekoa varten ja niputu koneita jäterimojen käsittelyyn. 0. M. ja J. S. rt ETSÄTE HO Suomen Puunjalo tu teollisuuden K kuslii ton metsätyöntutkimu o 0 oite: Rauhankatu 15. H ei inki Oy Kirjapaino F G. Lönnberg. Helsin 1961 to