TP Juhlalaavu: Tilannekatsaus

Transkriptio

1 TP Juhlalaavu: Tilannekatsaus Jan "Romu"Ruusuvuori 15. marraskuuta 2006 Sisältö 1 Suunnitelmat Rakennuspaikka ja -lupa Perustus Hirsikehikko Katto Lattia Ympäristö ja varustus Laavun nimi Tilanne ja aikataulu Rakennuspuiden hankinta Perustaminen Kuvat 4 Johdanto Tässä kerrotaan lyhyesti Toimen Poikien 100-vuotisjuhlalaavun rakennushankkeen tilanne ja vallitsevat suunnitelmat. 1 Suunnitelmat 1.1 Rakennuspaikka ja -lupa Juhlalaavun rakennuspaikaksi on valittu vanha leiripaikka Häränsilmän eteläpuolelta. Häränsilmän suojeleminen Natura-ohjelmassa ei vaikuta laavun rakentamiseen, sillä rakennuspaikka jää Natura-alueen ulkopuolelle. 1

2 Laavu sijoittuu niin, että sen oviaukko osoittaa suunnilleen länteen. Rakennuslupaa ei ilmeisesti tarvita, mutta Kontti varmistaa vielä asian Espoon Rakennusvalvontakeskukselta. 1.2 Perustus Perustukset tehdään mahdollisuuksien mukaan kallion päälle. Betoniset anturat ankkuroidaan kallioon raudoituksella. Hirsikehikon nurkkien kohdalle sijoittuvat kuusi pilaria tehdään kevytharkoista muuraamalla. Pilarien maanpäälliset osat voidaan laavun valmistuttua maisemoida vaikkapa luonnokivillä. Pilareille kaivetut kuopat täytetään vettä läpäisevällä maa-aineksella, ettei routa riko perustuksia. Perustus tehdään niin korkeaksi, että alimman hirren alareuna on vähintään 30 cm maan pinnasta. 1.3 Hirsikehikko Hirsikehikon malli on kuusikulmainen. Sen etuseinässä on kahdeksan hirsivarvia ja takaseinässä seitsemän. Kehikko rakennetaan luonnollisista, pyöreistä hirsistä. Ohuimman hirren latvavahvuus on 20 cm ja paksuimman 34 cm. Kehikon suurin korkeus on n. 2 metriä. Oviaukon korkeus on n. 1,4 m ja leveys n. 3 m. Nurkkatyypiksi on valittu yksinkertainen ja helppotekoinen ämmännurkka, jota kutsutaan myös koirankaulaksi. Salvokset ja varaukset veistetään moottorisahalla ja viimeistellään käsityökaluilla. Kaikki seinät tapitetaan ja oviaukko vahvistetaan pielipuilla. Kehikkoa ei pintakäsitellä mitenkään. 1.4 Katto Laavun katto rakennetaan sahatavarasta. Alustava palkkijako näkyy kuvasta 3. Palkkien mitoitus on vielä tekemättä. Raakaponttilaudan päälle asennetaan aluskermi ja kattohuopa. Räystään leveys on laavun sivuilla n. 50 cm, takana n. 70 cm ja edessä n. 90 cm. Toisena vaihtoehtona tutkitaan turvekaton mahdollisuutta, mutta toistaiseksi ensisijainen vaihtoehto on tavallinen huopakatto. 1.5 Lattia Lattia syntyy tavallisesta lattiaponttilaudasta, eikä sitäkään pintakäsitellä. Lattialaudat asennetaan etuseinän suuntaisesti, joten säälle alttiimmat etummaiset 2

3 laudat on myöhemmin helppo vaihtaa uusiin. Lattiapalkit lepäävät suoraan perustusharkkojen varassa, eikä niitä siis kiinnitetä hirsikehikkoon. Näin vältytään tekemästä turhia reikiä hirsiin. Mukavuutta parannetaan laavun varustukseen kuuluvillla irtonaisilla, muotoon leikatuilla neopreenimatoilla, jotka voi levittää lattialle yöpymisen ajaksi. 1.6 Ympäristö ja varustus Laavun eteen perustetaan suunnilleen kynnyshirren tasoon korotettu, oviaukon levyinen tulisija ja sen ympäri rakennetaan penkit. Myös vanhan veturin laittaminen keittokuntoon on suunnitelmissa. 1.7 Laavun nimi Laavua rakennellaan työnimellä Juhlalaavu, mutta ennen käyttöönottoa sille halutaan antaa parempi nimi. Nimiehdotuksia voi lähettää sähköpostilla Romulle asti. 2 Tilanne ja aikataulu Hanke etenee suunnitellussa aikataulussa. Seuraavan vuoden aikana tehtävälistalla on vielä puuttuvien hirsien hankinnan ja niiden kanniskelun lisäksi perustusten teko. Tähän mennessä töitä on tehty n. 40 henkilötyöpäivää, mikä on noin neljännes koko projektin arvioidusta työmäärästä. 2.1 Rakennuspuiden hankinta Öögan maastossa, Saunan lähellä ja Suurella Savulla, on katkottuna ja kuorittuna yhteensä n. 130 metriä valmiita hirsiä. Osa niistä on kuitenkin katsottu liian ohuiksi laavuun, joten hankimme tulevana talvena pienimpien tilalle uutta, hieman järeämpää tavaraa. Lisäksi paikataan kirjanpidon virheiden takia uupumaan jääneet hirret. Helmikuussa 2007 hankittavia hirsiä on kaikkiaan n. 50 metriä, jotka saatanee kasaan kaatamalla 5-7 sopivan kokoista kuusta. Kaadettujen puiden latvoista ja tyvistä syntyy oheistuotteena taas mukava määrä polttopuutakin. Uudet hirret kuoritaan ja pinotaan kuivumaan kesäkuun 2007 loppuun mennessä. Kaikki hirret kootaan Suurelle Savulle, josta niitä voidaan sitten seuraavana keväänä lähteä kuljettamaan edelleen rakennuspaikalle. 3

4 2.2 Perustaminen Perustustyöt aloitetaan keväällä 2007 maan sulettua ja niiden on tarkoitus valmistua elokuun loppuun mennessä. Peski sponsoroi hanketta kustantamalla rakennustarvikkeita 200 euron edestä ja Supi on lupautunut avustamaan niiden hankinnassa. Näiden lisäksi tarvitaan lapioita, kankia sekä liuta riuskoja toimareita niitä heiluttamaan. 3 Kuvat Kuva 1: Hirsikehikon pohjakuva. 4

5 Kuva 2: Hirsikehikon mitat [cm] hirsien keskilinjan mukaan. 5

6 Kuva 3: Alustava katon palkkijako. 6

7 Kuva 4: Periaatekuva katosta. 7

8 Kuva 5: Periaatekuva lattiasta. 8