qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

Transkriptio

1 qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf Päiväkoti Tenavatalo ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk varhaiskasvatussuunnitelma löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz 12/2015 päivitys xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk

2 Päiväkoti Tenavatalon esittely Johdanto VARHAISKASVATUS TYRNÄVÄLLÄ PÄIVÄKODIT PERHEPÄIVÄHOITO ESIOPETUS AVOIN VARHAISKASVATUS YKSITYINEN PÄIVÄHOITO KERHOTOIMINTA KUNNAN VARHAISKASVATUKSEN ARVOT, TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET ARVOT TOIMINTA-AJATUS TAVOITTEET VARHAISKASVATUKSEN KASVATUSYMPÄRISTÖ KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA KIELI JA VUOROVAIKUTUS VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIA Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Luonnontieteellinen orientaatio Historiallis- yhteiskunnallinen orientaatio Eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Esteettinen orientaatio Matemaattinen orientaatio KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISEN LAPSEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA YHTEISTYÖ KODIN KANSSA ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ NEUVOLA PERHETYÖ VARHAISENTUEN TYÖRYHMÄ VARTU

3 10.5 KULTTUURITOIMI SEURAKUNTA JÄRJESTÖT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI LIITE LIITE

4 Päiväkodin esittely Päiväkoti Tenavatalo on 36-paikkainen päiväkoti Temmeksen kylällä, Tyrnävän kunnassa. Vuonna 1991 Tenavatalo aloitti toimintansa ryhmäperhepäiväkotina osoitteessa Takalontie 11, eli vanhassa terveystalossa, joka nykyään toimii nuorisotiloina. Tenavatalo muutettiin 21-paikkaiseksi päiväkodiksi vuoden 1999 alusta. Elokuussa 2002 päiväkoti muutti uusittuihin ja käytännöllisempiin tiloihin Temmes-talon toiseen päähän. Päivähoidon toimintakaudella Päiväkoti Tenavatalon paikkamäärä nousi 36:n paikkaan. Päivähoitopaikkojen määrää tarkistetaan vuosittain todellisen kysynnän mukaan. Toimintakausi Päiväkodissa toimii tällä toimintakaudella 1 sisarusryhmä Pirpanat, jossa on 1-5 vuotiaita lapsia sekä esiopetusryhmä, jossa on kuluvalla toimintakaudella 8 lasta. Lisäksi päiväkodilla toimii avoimen varhaiskasvatuksen lapsiryhmä Tenavat maanantaisin ja perjantaisin 3 tuntia kerallaan. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa tarjoamme 3-5 vuotiaille lapsille, paikkoja on 7:lle lapselle. Henkilökuntaan kuuluu: 2 lastentarhanopettajaa, joista toinen toimii myös päiväkodinjohtajana 2 päivähoitajaa ryhmäavustaja Lisäksi päiväkodillamme työskentelee aamuisin keittäjä, joka valmistaa lasten aamupalat. Päiväkodin lounaat ja välipalat valmistetaan Kuulammen keittiöllä Tyrnävällä. Laitoshuoltaja huolehtii päiväkodin siivoustehtävistä sekä kiinteistönhuoltaja Temmes-talon kiinteistöstä. Päiväkoti on avoinna arkisin klo Päiväkoti Tenavatalon yhteystiedot: Päiväkoti Tenavatalo Temmeksentie 7, TEMMES Päiväkodinjohtaja puh Lapsiryhmä Pirpanat , Esikoulu ja avoin varhaiskasvatus

5 1. JOHDANTO Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista ( ) sekä Stakesin laatimiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ( / ). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa edellytetään, että kunnat laativat omat varhaiskasvatussuunnitelmat, joissa kuvataan varhaiskasvatuksen sisältö. Tyrnävän, edellä mainittuihin asiakirjoihin perustuva, varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu toimintakaudella yhteistyössä vanhempien, kunnan luottamushenkilöiden, päivähoidon henkilöstön sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelmaa työstettiin osana Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen LaatuVa- hanketta. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on linjata tyrnäväläisen varhaiskasvatuksen keskeisiä periaatteita ja sisällöllisiä painotuksia. Suunnitelma otettiin käyttöön Tyrnävän kunnan Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on arvioitu keväällä 2011 ja sen pohjalta varhaiskasvatussuunnitelmaa on päivitetty toimintakaudella Tyrnävällä yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat liitetään kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan yhteyteen siihen varatuille paikoille. Perhepäivähoito laatii yhden kaikki yksiköt kattavan ja toimintaa ohjaavan varhaiskasvatussuunnitelman. Päivähoidon yksiköt laativat varhaiskasvatussuunnitelmien lisäksi turvallisuussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelma toimii työntekijöiden ja vanhempien yhteisenä työvälineenä varhaiskasvatustoiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti ja arvioinnin perusteella suunnitelmaan tehdään tarvittavat muutokset. 5

6 2. VARHAISKASVATUS TYRNÄVÄLLÄ Tyrnävän kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, laajalla ja viljavalla lakeusalueella. Tyrnävän kirkonkylältä on Ouluun matkaa n. 30 km. Tyrnävän kunnan toiminta-ajatuksena on olla määrätietoisesti kehittyvä, ympäristöarvoiltaan merkittävä ja ihmisten hyvinvointia vahvistava kunta. Kunnassa oli asukkaita vuoden 2011 lopussa Tyrnävän kunta merestä noussut juuristaan tunnettu kunta keskellä Lakeutta ihmisistä ja ympäristöstä huolehtiva sinun ja minun Tyrnävä Tyrnävä jakautuu alueellisesti kirkonkylän, Temmeksen ja Murron alueeseen sekä muihin pienempiin kyläalueisiin. Varhaiskasvatuspalveluja tuotetaan sivistystoimen alaisuudessa kunnan omina toimintoina sekä useiden eri toimijoiden taholta. Kunta tuottaa lakisääteisiä päivähoitopalveluita päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa sekä tukee yksityistä päivähoitoa yksityisen hoidon tuen kuntalisällä. Seurakunta, MLL, urheiluseurat ym. tuottavat lapsille ja lapsiperheille erilaista kerhotoimintaa. Tyrnävän kunta on strategiassaan linjannut peruspalveluiden saatavuuden kuntalaisille. Kunnan toimintoja pyritään kehittämään siten, että peruspalvelut ovat tehokkaita, samalla ihmisläheisiä ja asiakaslähtöisiä. Sivistysosaston toiminta-ajatuksena on antaa hyvät lähtökohdat yksilön kasvuun ja itsensä kehittämiseen sekä valmiudet menestyä erilaisissa toimintaympäristöissä. Varhaiskasvatus ja päivähoito eri muotoineen ovat laajin kodin ulkopuolinen varhaiskasvatuksen toteuttaja. Lasten päivähoito on varhaiskasvatuspalvelu, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Alle kouluikäisillä lapsilla on lakisääteinen, subjektiivinen oikeus osallistua kunnan järjestämään, päivähoidon piirissä tapahtuvaan varhaiskasvatukseen. Lähtökohtana ovat lapsen ja perheen tarpeet ja tavoitteena on tukea lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan alle kouluikäisten lasten kasvatusta. Vanhemmat kantavat lapsensa kasvatuksesta ensisijaisen vastuun, jota vanhempien valitsemat yhteiskunnan varhaiskasvatuspalvelut tukevat. Keskeisiä varhaiskasvatuspalveluja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito sekä eri järjestöjen ja seurakunnan kerhotoiminta. Varhaiskasvatus on 6

7 vuorovaikutus- ja yhteistyöprosessi, jossa lapsi omaehtoisen, elämyksellisen ja kokemuksellisen toiminnan kautta, vertaisryhmäkontaktien ja aikuisten tavoitteellisen ohjauksen avulla kasvaa aktiiviseksi ihmiseksi. Päivähoidon varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista, lapsen ikä- ja kehitystason, yksilölliset tarpeet sekä leikin huomioivaa vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Päivähoidon varhaiskasvatus yhdistää hoidon, kasvatuksen ja opetuksen. Kunnallisen päiväkoti- tai perhepäivähoidon vaihtoehtoja ovat kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä (harkinnanvarainen). 2.1 Päiväkodit Päiväkoteja Tyrnävällä on viisi: kirkonkylällä päiväkoti Toukovakka, päiväkoti Juustomestari, päiväkoti Väentupa, Temmeksellä päiväkoti Tenavatalo ja Murrossa päiväkoti Käpytikka. Tyrnävän kunnan vuorohoito on keskitetty päiväkoti Väentuvalle. Erityisvarhaiskasvatusta järjestetään integroituna päiväkotiryhmissä. Kunnassa työskentelee varhaiskasvatuksessa kiertävä erityislastentarhanopettaja. 2.2 Perhepäivähoito Perhepäivähoito on kodinomaista hoitoa hoitajan tai lasten kotona tai ryhmäperhepäiväkodissa. Perhepäivähoitokoteja on kirkonkylällä, Murrossa, Partaalla ja Temmeksellä. Perhepäivähoitajalla voi olla omassa kodissaan hoidossaan enintään 4 alle kouluikäistä lasta omat lapset mukaan lukien. Viidentenä ryhmässä voi olla esikoululainen. Murrossa toimii lisäksi ryhmäperhepäivähoitoyksikkö, jossa on päivähoitopaikat 12 lapselle. 2.3 Esiopetus Perusopetusta edeltävänä vuonna lapsella on oikeus maksuttomaan esiopetukseen. Esiopetusta annetaan 20 tuntia viikossa. Esiopetus noudattaa koulujen työjärjestystä. Esiopetus järjestetään Murron ja Kirkkomännikön kouluilla sekä päiväkodeissa Käpytikassa, Juustomestarissa ja Tenavatalossa. Esiopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja kunnan Esiopetuksen opetussuunnitelmaa

8 Päivähoitoa tarvitsevat lapset hakeutuvat päiväkotien esiopetusryhmiin, jolloin päivähoito ja esiopetus voidaan toteuttaa samassa paikassa. Kunta huolehtii kuljetuksesta esiopetukseen, jos esiopetusmatka on yli neljä kilometriä. Kuljetuksista vastaa sivistysjohtaja. Kun lapsi tarvitsee myös päivähoitoa, järjestävät vanhemmat itse kuljetuksen päivähoitoon ja esiopetukseen. 2.4 Avoin varhaiskasvatus Avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa on Murrossa, kirkonkylällä ja Temmeksellä. Ryhmät kokoontuvat 2 krt/vk/ryhmä. Toiminta noudattaa koulujen toiminta-aikoja, joten koulujen lomaaikana ei ole avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteena on - tukea lapsen itsetunnon kehitystä ja itsenäistymistä - tarjota lapsille monipuolista, suunniteltua ja ohjattua toimintaa - tukea lasta toimimaan sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä - herättää myönteistä suhtautumista uuden oppimiseen - tukea perheitä lasten hoidossa ja kasvun tukemisessa silloin, kun perheellä ei ole tarvetta kokopäiväiseen hoitoon ja lapselle valitaan kotihoito. Avoimen varhaiskasvatuksen toimintatapoja ovat leikki, liikunta, tutkiminen ja taiteelliset kokemukset. Toiminnan sisältöjä ovat mm musiikki, kädentaidot, ympäristökasvatus ja liikunta. Leikin osuus toiminnassa on keskeinen. Avoimen varhaiskasvatuspalvelun piiriin kuuluvien lasten ja heidän perheidensä on mahdollista saada tarvittaessa myös varhaiserityiskasvatuksen tukea lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Avoin varhaiskasvatustoiminta on tarkoitettu perheille, jotka hoitavat lastaan kotona ja eivät käytä muita päivähoitopalveluita. Avoimeen varhaiskasvatukseen ei ole mahdollista osallistua, kun lapselle on myönnetty kunnallinen perhepäivähoito- tai päiväkotipaikka, perhe saa yksityisen hoidon tukea tai perhe on palkannut työsopimussuhteisen hoitajan. 8

9 2.5 Yksityinen päivähoito Yksityiset varhaiskasvatuspalvelut noudattavat samoja lakeja ja asetuksia kuin kunnalliset varhaiskasvatuspalvelut. Tyrnävällä toimii kaksi yksityistä päiväkotia; päiväkoti Karuselli (kirkonkylä) ja päiväkoti Touhula (Murto). Kunnassa toimii myös useita yksityisiä perhepäivähoitajia. Yksityinen päivähoito on kunnan valvomaa. Yksityisen hoidon tukea maksetaan alle kouluikäisen lapsen päivähoidon järjestämiseksi vanhemman osoittamalle yksityisen hoidon tuottajalle. Tukea voidaan maksaa perheen jokaisesta päivähoito-oikeuden piiriin kuuluvasta lapsesta (vanhempainrahan päättymisestä siihen saakka, kun lapsi siirtyy oppivelvollisena kouluun). Tyrnävällä tuetaan yksityistä päivähoitoa maksamalla lakisääteisen yksityisen hoidon tuen lisäksi harkinnanvaraista yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Kuntalisän maksamisen edellytyksenä on myös, että hoidon tarve on kokopäiväinen (yli 25 t / viikko). Tuki maksetaan Kelan kautta. 2.6 Kerhotoiminta Seurakunnan lapsityö järjestää päiväkerhoja 4-5 -vuotiaille lapsille Tyrnävän ja Temmeksen seurakuntataloilla sekä Murron kerhotalolla. Perhekerhoja järjestetään seurakuntataloilla Tyrnävällä ja Temmeksellä sekä Murron kerhotalolla. Perhekerho on tarkoitettu kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille ja isovanhemmille yhteiseksi virkistyshetkeksi. (Liite 1). Seurakunta järjestää kesäkuussa yhdessä kunnan varhaiskasvatuksen kanssa lasten luontokerhoa. MLL:n paikallisyhdistykset (Tyrnävä ja Temmes) tuottavat erilaisia toimintoja lapsiperheille. MLL:n toimintaa ovat mm. muskari, liikkari, perheliikunta, sähly, perhekahvilat sekä erilaiset vertaistukiryhmät. (Liite 2) 9

10 3. KUNNAN VARHAISKASVATUKSEN ARVOT, TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Varhaiskasvatuksen päämääränä on turvata lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset yhteistyössä vanhempien kanssa. Kasvattajien tehtävänä on edistää lasten hyvinvointia, vahvistaa toiset huomioon ottavia käyttäytymis- ja toimintatapoja sekä lisätä lasten itsenäistymistä. 3.1 Arvot Varhaiskasvatussuunnitelmaa työstettäessä Tyrnävällä korostuivat seuraavat arvot: Jokaisella lapsella on oikeus - olla lapsi - kasvaa, kehittyä, leikkiä ja oppia omista lähtökohdistaan yhteisön jäsenenä - kokea olevansa turvassa emotionaalisesti ja fyysisesti ihmissuhteissaan ja varhaiskasvatusympäristössään - kuuntelevaan ja mukana elävään aikuiseen - kasvatuskumppaneina toimiviin vanhempiin ja kasvattajiin Kasvatuskumppanuus - luottamussuhde, - vastuunjakamista, rinnalla kulkemista, - molemmat ympäristöt (koti/ päivähoitopaikka) täydentävät toisiaan Turvallisuus - kasvuympäristö on fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen - lapsi voi turvata tuttuihin aikuisiin - rajat ja säännöt ovat ikätasoiset, selkeät ja yhteiset - kasvattajien yhteiset linjat Tasa-arvo - lasta kunnioitetaan - lasta kuunnellaan ja hänen mielipiteensä otetaan huomioon - perheet kohdataan samanarvoisina 10

11 3.2 Toiminta-ajatus Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatuksena on toimia yhteistyössä lapsen parhaaksi. Lapsella on oikeus olla lapsi ja jokaisen yksilöllisyyttä kunnioitetaan. Lasta ohjataan ja tuetaan hänen kehitystasoonsa sopivalla tavalla osallistumaan aktiivisesti toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen, jossa hän on aktiivinen toimija. Vanhemmilla on lapsensa ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön välistä yhteistä asiantuntijuutta ja yhteistyötä, jossa he sitoutuvat toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista ja sitä ohjaa lapsen etu ja oikeudet. Kasvatuskumppanuus edellyttää keskinäistä luottamusta ja toisen kunnioittamista. 3.3 Tavoitteet Tyrnävän varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Varhaiskasvatuksen toiminnan tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapselle luodaan yksilöllisiä ja yhteisiä kasvatuksellisia kokemuksia ryhmässä. Lasta tuetaan toimimaan sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet edistävät lapsen hyvinvointia. Varhaiskasvatuksen päämäärien toteutuminen edellyttää, että toiminnan toteuttaminen varhaiskasvatuspalveluissa rakentuu vanhempien ja henkilöstön keskinäiselle luottamukselle ja mahdollisuudelle asettaa lasten kasvatukselle yhteisiä tavoitteita. Kasvattajien tulee toiminnallaan edistää sekä lasten keskinäistä että lasten ja aikuisten välistä vuorovaikutusta. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että varhaiskasvatustoiminta rakentuu lapsen hyvinvointia edistävien tekijöiden varaan. Lasten mielenkiinnon kohteet ohjaavat kasvattajien toiminnan suunnittelua. 11

12 NÄIN MEIDÄN PÄIVÄKODISSA Haluamme tarjota perheille laadukasta päivähoitopalvelua. Kohtaamme lapset/perheet yksilöllisesti ja tasapuolisesti kunnioittaen ja arvostaen heidän perhekulttuuriaan sekä erilaisia elämäntilanteitaan. Haluamme tarjota lapsille hyvää hoitoa ja monipuolista varhaiskasvatusta viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Kasvatustyömme on johdonmukaista ja tasapuolista. Haluamme, että Tenavatalo on paikka, johon lapset tulevat mielellään. Vasun ohessa Päiväkoti Tenavatalolla tehdään vuosisuunnitelma toimintakaudeksi kerrallaan. Vuosisuunnitelmaan kirjataan yksikön toiminnan painopisteet ja kehittämiskohteet sekä toiminnan suunnittelun runko ja tavoitteet. Henkilökunta suunnittelee viikoittaiset toimintasuunnitelmat lapsiryhmille VASUn ja vuosisuunnitelman pohjalta. Lasten ja vanhempien osallisuus toiminnan suunnittelussa huomioidaan ja toimintasuunnitelmia muokataan lasten mielenkiinnon kohteiden ja heiltä saadun palautteen mukaan. Päiväkotimme turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat ovat ajan tasalla ja henkilökunnan EA-taitoja pidetään yllä säännöllisellä koulutuksella. Lisäksi Tyrnävän varhaiskasvatuksella on yhteinen kriisisuunnitelma. Meidän päiväkodin arvot: LAPSELLA ON HYVÄ OLLA PÄIVÄHOIDOSSA: lapsi saa olla oma itsensä, lapsi saa ilmaista itseään, lapsi tulee kuulluksi, lapsi saa leikkiä ja oppia, lapsella on saatavilla kuunteleva, myötäelävä ja turvallinen aikuinen. LUOTTAMUS: lapsella luottamus meihin hoitajiin, perheellä luottamus hoitopaikkaan, kasvatuskumppanuus TASA-ARVO: kohtaamme lapset ja perheet samanarvoisesti ja kunnioittaen, arvostamme perheen valintoja, kasvatuskumppanuus. YKSILÖLLISYYS: jokainen lapsi on oma yksilö, jokaisella lapsella on omat lähtökohdat, jokaiselle lapselle on aikaa, annetaan lapselle mahdollisuus toimia hänelle ominaisella tavalla. TURVALLISUUS: Lapsella on sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö, johon kuuluvat luotettavat ja kannustavat, johdonmukaiset aikuiset. Lapsen on turvallista kokeilla ja harjoitella uusia asioita. Lapsella on selkeät, ikätasoiset rajat ja säännöt.. 4. VARHAISKASVATUKSEN KASVATUSYMPÄRISTÖ Lapsen hyvän kasvun edellytyksenä on turvallinen kasvuympäristö. Se muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuksen ympäristöön kuuluvat rakennetut tilat, lähiympäristö, luonto sekä toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Kasvatusympäristö tukee parhaalla mahdollisella tavalla lapsen oppimista, tarjoaa tilaa, aikaa ja mahdollisuuksia myös erilaiseen toimintaan ja pitkäkestoisiin leikkeihin. Hyvin rakennettu ympäristö on viihtyisä ja kannustaa lasta leikkimään, liikkumaan, tutkimaan, toimimaan ja ilmaisemaan itseään monin eri tavoin. Ympäristö 12

13 tuo lasten ja kasvattajien yhteiseen toimintaan erilaisia tiedollisia, taidollisia ja kokemuksellisia aineksia. Varhaiskasvatusympäristön ilmapiirin tulee olla myönteinen ja turvallinen. 5. KASVATTAJA VARHAISKASVATUKSESSA Kasvattajan työssä on tärkeää tiedostaa oma kasvattajuus, sen taustalla olevat arvot ja eettiset periaatteet. Ammatillinen ja koulutuksen tuottama tieto ja kokemus luovat perustan osaamiselle. Kasvattajien tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa toimintaa ja rakentaa ympäristö, jossa toteutuvat sekä lapselle ominaiset tavat toimia (leikkiminen, liikkuminen, taiteen keinoin ilmaiseminen ja tutkiminen) että sisällölliset orientaatiot. (luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, eettinen, uskonnollis-katsomuksellinen, esteettinen ja matemaattinen). Kasvattajalta edellytetään sitoutuneisuutta, herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Turvalliset ihmissuhteet ovat hyvän oppimisen ja myönteisen oppimisasenteen perusta. Kasvattajan tulee pohtia ja arvioida omaa työtään sekä pyrkiä jatkuvasti kehittämään toimintaansa. Kasvattajat ylläpitävät ja kehittävät ammatillista osaamistaan ja tiedostavat varhaiskasvatuksen muuttuvat tarpeet. Kasvattajalla on hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. 6. KIELI JA VUOROVAIKUTUS Kieli ja vuorovaikutus nähdään varhaiskasvatussuunnitelmassa yhteisenä alustana kaikille sisällöllisille orientaatioille. Lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan ja kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen sekä taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä. Kieli on yhteydessä lapsen koko kehitykseen. Kieltä tarvitaan oman minän, yksilöllisyyden ilmaisemiseen. Kielenkäyttö on ajattelua, tunteiden ja toiminnan ilmaisemista sekä sosiaalista vuorovaikutusta. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perusta oppimisvalmiuksille. Lapselle on tärkeää oppia kieltä ja kehittyä sen käytössä, mutta yhtä tärkeää on myös käyttää kieltä asioiden ja taitojen oppimisessa. Tietoisuus kirjoitetusta kielestä kehittyy, kun lapsi saa tutustua lastenkirjallisuuteen, satuihin, runoihin, riimeihin jne. Varhaiskasvatusympäristön suunnittelulla ja toteutuksella on oleellinen merkitys lapsen merkityksellisten kokemusten synnyssä ja kielellisessä kehittymisessä. Lapsi tarvitsee kielen kehitystä tukevan virikkeellisen ja toiminnallisen kasvuympäristön. 13

14 7. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Lapsen hoitamisen ja huolenpidon tavoitteena on, että lapsi saa kasvaa ja kehittyä terveenä ja virkeänä. Kasvatuksen ja kasvamaan saattamisen tavoitteena on lapsen kasvaminen hyvinvoivaksi itseksi. Hyvän hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudella edistetään lapsen myönteistä minäkäsitystä, ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. Kasvattajat tuovat lapsen päivän eri vaiheisiin kasvatuksen ja opetuksen ulottuvuuden. 7.1 Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen, taiteen keinoin ilmaiseminen ja tutkiminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Lapselle luonteva toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystään itsestään sekä lisää hänen osallistumismahdollisuuksiaan. Varhaiskasvatustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä varhaiskasvatusympäristön rakentamisessa tulee ottaa huomioon nämä lapselle ominaiset tavat toimia Leikkiminen Lapset ovat aktiivisia toimijoita ja oman ympäristönsä tutkijoita. Leikin kautta lapsi jäsentää maailmaa, ja siksi leikillä on keskeinen osa varhaiskasvatustoiminnassa. Leikillä on suuri merkitys kielen oppimiselle ja vuorovaikutustaitojen kehittymiselle. Leikki edellyttää mielikuvitusta, mutta samalla myös kehittää mielikuvitusta. Kasvattajayhteisöllä on keskeinen rooli lapsen leikin kehityksen tukemisessa. Kasvattajan tulee lapsiryhmän toimintaa suunnitellessaan huomioida leikin merkitys; järjestää sille riittävästi aikaa, hyvät leikkivälineet ja paikat. Tukeakseen leikin kehitystä kasvattajan tulee tuntea leikin kehityksen eri vaiheet. Leikin tukeminen edellyttää myös huolellista havainnointia ja kasvattajan kykyä eritellä leikkitilanteita. Kasvattajan tulee myös pohtia leikin epäsuoran ja suoran ohjauksen tarve leikkitilanteissa. Kasvattajan epäsuoran ohjauksen tavoitteena on rikastuttaa leikkiä esimerkiksi mielikuvin tai välinein. Monipuolinen leikkiympäristö mahdollistaa erilaisten leikkien toteutumista. Leikkiympäristöjen tulee olla muunneltavia, siksi leikkiympäristön tietoinen luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen ovat 14

15 olennainen osa varhaiskasvatusta. Kasvattajien tulee huomioida lasten kiinnostuksen kohteet ympäristöä suunnitellessa, lasten tulee saada osallistua ympäristön ylläpitämiseen ja uudistamiseen kykyjensä mukaan. NÄIN MEIDÄN PÄIVÄKODISSA: Haluamme tarjota lapsille turvallisen ja viihtyisän toimintaympäristön, sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kiireetön, turvallinen ja myönteinen ilmapiiri luo hyvät edellytykset tasapainoiselle kasvulle, oppimiselle ja kehittymiselle. Päiväkotimme oppimisympäristö on lapselle arkiympäristöä, jossa hän leikin avulla oppii, kasvaa ja kehittyy. Päiväkotimme toimintaympäristö on kalustettu pääasiassa lasten kokoisilla kalusteilla. Leikkitilamme ovat helposti muunneltavissa ja uudistettavissa. Lapset saavat vaikuttaa itse omaan leikkiympäristöönsä sekä sisällä että ulkona. Tilojen ja tilan käytön suunnittelulla pyrimme järjestämään lapsille mahdollisuuden leikkirauhaan ja leikin jatkuvuuteen. Leikkejä ei tarvitse aina kerätä pois, esimerkiksi ulkoilun ajaksi. Lelut, pelit ja perusmateriaalit on valittu lasten ikä- ja kehitystaso sekä lapsiryhmän kiinnostuksen kohteet huomioiden. Päiväkodillamme pyrimme huomioimaan ekologiset näkökohdat, esimerkiksi hankimme kestäviä leluja ja välineitä lasten käyttöön, materiaalien käytössä toimimme säästäväisesti ja suosimme kierrätystä. Yhteiset toimintatavat ja toimintaperiaatteet, selkeä päivärytmi ja yhteiset säännöt auttavat osaltaan luomaan myönteistä ja turvallista ilmapiiriä. Me aikuiset olemme lapselle helposti saatavilla ja sylimme on avoin, meillä on aikaa kohdata lapsi kuunnellen ja mukana eläen lapsen arjessa. Lapsen on turvallista kokeilla ja harjoitella asioita ja tunteitaan, meidän luotettavien ja kannustavien aikuisten läsnä ollessa. Autamme lasta kaverisuhteiden luomisessa lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Myös lasten ja meidän aikuisten välisen vuorovaikutuksen edistäminen on tärkeä osa hyvää varhaiskasvatusympäristöä. Jatkuvalla havainnoinnilla (lapsi/lapsiryhmä) arvioimme ja edistämme hyvää sosiaalista oppimisympäristöä. Kiinnitämme erityistä huomiota lasten välisiin riitatilanteisiin ja niiden selvittämiseen, ettei riitely muuttuisi kiusaamiseksi. On tärkeää tunnistaa riidan ja kiusaamisen välinen ero, ja se milloin aikuisen on puututtava tilanteeseen. Lapsen sosiaalisen kehityksen kannalta erimielisyydet ja riitatilanteet ovat erinomaisia oppimistilanteita. Päiväkotimme lähiympäristön hyödyntämistä oppimisympäristönä toteutamme erilaisten retkien avulla ja tekemällä yhteistyötä lähiympäristön erilaisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi käymme kävelyllä päiväkodin lähiympäristössä ja teemme retkiä metsään ja museoalueelle, mäenlasku- ja liikuntaretket, vierailut esim. koululle. tuovat vaihtelua oppimisympäristöön. Leikin ohella myös levolla on tärkeä merkitys lapselle päiväkotiarjessa. Ruokailun jälkeen lapset rauhoittuvat nukkariin nukkumaan päiväunia ja/tai lepäämään. Esikoululaiset rauhoittuvat ja lepäilevät satutunnin merkeissä, hoidossa olevat esikoululaiset voivat nukkua päiväunensa nukkumahuoneessa. Päiväunikäytännöistä sovitaan yhdessä lapsen vanhempien kanssa. 15

16 7.1.2 Liikkuminen Liikkumisen avulla lapsi tutustuu itseensä ja ympäristöönsä. Liikunnan avulla lapsi oppii hahmottamaan omaa kehoaan. Liikkuminen on edellytys lapsen fyysiselle kasvulle ja kehitykselle. Sillä on myös suotuisa vaikutus lapsen terveelle itsetunnolle. Kasvattajayhteisön tulee mahdollistaa päivittäin lapselle useita mahdollisuuksia liikkua turvallisesti monipuolisesti vaihtelevassa ja liikkumiseen innostavassa ympäristössä sekä sisällä että ulkona. Liikkumisessa on tärkeää onnistumisen kokemukset ja hauskuus. Varhaiskasvatushenkilöstön ja vanhempien tulee yhdessä huolehtia päivittäisen liikunnan määrän täyttymisestä. Lapsilla tulee olla mahdollisuus reippaaseen ja riittävän kuormittavaan liikuntaan vähintään kaksi tuntia päivässä. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut suositukset lasten päivittäisen liikunnan määrästä (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, Helsinki (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17). NÄIN MEIDÄN PÄIVÄKODISSA: Päiväkodillamme on hyvät puitteet sekä sisä- että ulkoliikuntaan. Tilava sali ja toimiva piha sekä hyvät liikuntavälineet mahdollistavat monipuolisten liikuntamahdollisuuksien luomisen ja toteutuksen. Meidän päiväkodilla ulkoillaan paljon. Periaatteenamme on, että ulkoilemme säällä kuin säällä. Kävelyretket päiväkodin lähiympäristössä ovat olennainen osa lähes viikoittaista arkeamme, kuten myös musiikkiliikunta. Talviliikunnan paikat eli luistelukenttä ja hiihtoladut ovat harmillisesti kauempana päiväkodista Temmeksen koululla, mutta pyrimme kuitenkin joka talvi käymään sekä luistelemassa ja hiihtämässä. Pyrimme saamaan päiväkodille omat lähiladut päiväkodin lähiympäristöön. Osallistumme syksyisin ja keväisin Valo ry:n ( Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio) järjestämiin Vauhtivarvas- ja pihaseikkailu-kampanjoihin 16

17 7.1.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteelliset kokemukset syntyvät musiikillista, kuvallista ja draamallista toimintaa, kädentaitoja sekä lasten kirjallisuutta vaalivassa kasvuympäristössä. Varhaiskasvatusympäristön tulee mahdollistaa lapsen toimimisen monipuolisesti taiteen eri osa-alueilla. Lapsen tulee saada maalata, piirtää, soittaa, laulaa, rakentaa, näytellä, tanssia, nikkaroida, askarrella, ommella, kuunnella tai keksiä satuja ja runoja. Lapsi saa kokea mielikuvitusmaailman, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. Kasvattaja kannustaa ja mahdollistaa monipuolisesti lapsen taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen sekä yksin että ryhmässä. Lapsen taiteellista kokemuspiiriä voidaan laajentaa järjestämällä erilaisia taidetapahtumia yhdessä esimerkiksi kunnan kulttuuritoimen kanssa. NÄIN MEIDÄN PÄIVÄKODISSA: Päiväkodillamme on mahdollisuus taiteilla monipuolisesti sekä ohjatusti että itsenäisesti. Muovailuun ja piirtämiseen tarvittavat välineet ovat koko ajan esillä. Myös sakset ja perusaskartelumateriaalit ovat helposti lasten saatavilla. Teemme viikoittain ohjatusti erilaisia kädentöitä eri tekniikoita ja materiaaleja hyödyntäen. Kädentöissä pyrimme ottamaan huomioon materiaalien taloudellisen käytön, hyödynnämme luonnon materiaaleja ja kierrätysmateriaaleja. Laitamme lasten töitä esille päiväkodilla. Yhteistyö kirjaston kanssa erilaisten näyttelyiden pitämisessä on myös mahdollista. Rohkaisemme lapsia ja annamme heille positiivista palautetta ja kannustusta luovassa ilmaisussa. Pyrimme löytämään jokaiselle lapselle juuri hänelle ominaisen ja mieleisen tavan ilmaista itseään. Liitämme lasten töitä heidän omiin kasvunkansioihinsa osaksi lapsen kasvusta ja kehityksestä kertovaa materiaalia. Pidämme viikoittain ohjattuja laulu- ja musiikkituokioita, vuorotellen omalla ryhmällä ja koko talon väellä. Näiden tuokioiden sisältöä ovat laulut, laululeikit, lorut ja runot, soittaminen, kuunteleminen, musiikin perusteoria (rytmi, duuri-molli yms). Lapset voivat myös vapaasti kuunnella musiikkia, tanssia, laulaa ja soittaa. Käytämme musiikkia päivittäin eri yhteyksissä, esim. ruokailun alkua odotellessa, pukiessa, päiväunilla/päivälevolla jne. Lasten käytössä on erilaisia roolivaatteita, joita he voivat vapaasti hyödyntää leikeissään. Lapset pääsevät esiintymään laulaen, leikkien ja näytellen päiväkodin arjessa, erilaisissa tilaisuuksissa ja juhlissa. 17

18 7.1.4 Tutkiminen Lapsi on luonnostaan utelias. Lapsen oma kokemusmaailma sekä vuorovaikutus muiden lasten ja aikuisten sekä lähiympäristön kanssa toimivat eri-ikäisten lasten oman tutkimisen innoittajina. Lapselle ominainen tapa oppia on tehdä kysymyksiä. Ihmettelyn, kyselyn ja tutkimisen avulla lapsi havainnoi ja jäsentää ympäristöään. Kasvattajan tärkeä tehtävä on olla läsnä, kuunnella ja ohjata lasta hänen etsiessään vastauksia. Kasvattajat luovat tutkimiselle innostavan, avoimen ja kannustavan ilmapiirin omilla asenteillaan ja toiminnallaan. Omalla toiminnallaan kasvattajat mahdollistavat ja kannustavat lasten omaa ajattelua, ongelmanratkaisua ja mielikuvitusta. Varhaiskasvatusympäristö rakennetaan niin, että se herättää lapsen mielenkiinnon, eri materiaalein ja välinein tuetaan mielenkiinnon kohteita. Monipuolinen ja joustava varhaiskasvatusympäristö mahdollistaa kaikkien aistien ja koko kehon käytön tutkimisen, kokeilemisen ja oivalluksen välineinä. NÄIN MEIDÄN PÄIVÄKODISSA: Tiedostamme että lapsi tarvitsee kysymyksilleen, tutkimiselle ja ihmettelylle aikaa ja mahdollisuuksia päiväkodin arkisissa tilanteissa sekä sisällä että ulkona. Lasten saatavilla on erilaista lasten kirjallisuutta, sekä satu- että tietokirjoja, joita lapset voivat katsella, lukea ja tutkailla joko omatoimisesti tai yhdessä aikuisen kanssa. Teemme tiivistä yhteistyötä Temmeksen kirjaston kanssa. 7.2 Sisällölliset orientaatiot Oppiminen on aktiivista silloin, kun lähtökohtana on lapsen kiinnostus sekä halu tutkia ja kokeilla. Kasvattaja aktivoi lapsia järjestämällä varhaiskasvatusympäristöä. Kasvattajayhteisön tulee olla selvillä lapsen kasvun etenemisestä sekä omata teoreettista tietämystä eri ikäkausiin liittyvistä kehitysvaiheista ja varhaislapsuuden pedagogiikasta. Varhaiskasvatuksessa lapsi ei opiskele eri oppiaineita eikä suorita eri orientaatioiden sisältöjä. Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot toimivat kasvattajan työvälineenä. Orientaatiot muodostavat kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä kasvattajien tulee etsiä, muokata ja tarjota, jotta lapsen kehitys ja oppiminen etenisi tasapainoisesti. 18

19 7.2.1 Luonnontieteellinen orientaatio Lapset tutustuvat elollisen ja elottoman luonnon ilmiöihin havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla. Luonnontutkimisessa seurataan vuoden kiertoa sekä tutustutaan tarkemmin luontoon ja rakennettuun lähiympäristöön. Tutkimisen kohteena ovat myös eläimet ja kasvit. Lasta ohjataan luonnon kunnioittamiseen. Kestävän kehityksen periaatteisiin tutustutaan lasten ikä huomioon ottaen. NÄIN MEIDÄN PÄIVÄKODISSA Teemme lasten kanssa luonto- ja metsäretkiä eri vuoden aikoina päiväkodin lähialueille. Luemme ja tutkimme luonto- ja eläinkirjoja, tarkkailemme säätä ja vuodenkiertoa. Ohjaamme lapsia kierrätykseen päiväkodin arjessa Historiallis- yhteiskunnallinen orientaatio Kansanperinteeseen tutustutaan oman lähisuvun ja ympäristön kautta. Kuvaa menneisyydestä rakennetaan vanhempien ihmisten kertomusten, esineiden ja dokumenttien avulla. Lapsen identiteettiä tyrnäväläisenä vahvistetaan tutustumalla Tyrnävän historiaan, nähtävyyksiin ja ympäristöön. NÄIN MEIDÄN PÄIVÄKODISSA : Rakennamme lasten kanssa kuvaa menneisyydestä tietokirjojen ja tarinoiden, esineiden ja kuvien sekä vanhempien ihmisten kertomusten pohjalta. Tutustumme kansanperinteeseen satujen, tarinoiden, perinnelaulujen ja leikkien avulla. Huomioimme erilaiset juhlapäivät sekä niiden viettoon liittyvät perinteet. Keskustelemme lasten kanssa heidän perheidensä tavoista viettää eri juhlapäiviä. Tutustumme Temmeksen historiaan, esimerkiksi museo- ja kirkkovierailut, hyödynnämme Temmeksen museoaluetta ja sen ympäristöä. 19

20 7.2.3 Eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Lasta ohjataan oikean ja väärän sekä hyvän ja pahan pohdintaan. Lapselle luodaan turvallinen ilmapiiri, jossa vaikeistakin asioista voidaan keskustella. Tärkeäksi nousee toisen ihmisen hyväksyminen ja kunnioittaminen. Yhdessä lasten kanssa keskustellaan lapsen jokapäiväiseen elämään liittyvistä asioista kuten esimerkiksi ystävyydestä, kiusaamisesta ja peloista. Opetellaan hyviä tapoja. Lapselle annetaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan (uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat ja ilmiöt). Lasta ohjataan hyväksymään ja kunnioittamaan erilaisia uskontoja ja katsomuksia. NÄIN MEIDÄN PÄIVÄKODISSA: Opettelemme hyviä tapoja ja toisen huomioimista päivittäisessä toiminnassamme. Hyödynnämme kirjallisuutta eettisten asioiden pohdinnassa. Kiinnitämme huomiota päiväkodin turvalliseen ja luottamukselliseen ilmapiiriin. Isompien lasten kanssa hyödynnämme Askeleittain -materiaalia (Psykologien kustannus Oy, 2005) osana sosiaalisen kehityksen ja tunnetaitojen opettelua ja eettisten asioiden pohdintaa. Kirkkovuoden tapahtumat ja kirkolliset juhlapyhät niihin liittyvine perinteineen rytmittävät omalta osaltaan päiväkotimme toimintaa. Tyrnävän seurakunta järjestää erilaisia tapahtumia kirkollisiin juhlapyhiin liittyen, joihin voimme päiväkodiltamme osallistua mahdollisuuksien mukaan. Esikoululaiset osallistuvat Temmeksen koulun joulu- ja kevätkirkkoon. Seurakunnan työntekijät voivat käydä päiväkodillamme pitämässä hartaushetkiä. Osana tapakasvatusta ja toisen ihmisen huomioimista vietämme jokaisen lapsen syntymäpäivää koko talon yhteisellä synttärituokiolla leikkien ja laulaen. 20

21 7.2.4 Esteettinen orientaatio Lasta ohjataan havainnoimaan ympäristöään eri aistein. Kasvattaja huolehtii, että lapsi saa monipuolisia esteettisiä kokemuksia. Päivähoitoympäristöstä luodaan seesteinen ja miellyttävä. Päivähoitoympäristön siisteydestä ja järjestyksestä huolehditaan myös yhdessä lasten kanssa. Lapselle syntyy kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen mutta myös niiden vastakohtien kautta omakohtaisia aistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia. Lapsen omat arvostukset, näkemykset ja asennoituminen alkavat hahmottua. NÄIN MEIDÄN PÄIVÄKODISSA: Mahdollistamme lapselle monipuolisia esteettisiä kokemuksia osana päiväkotimme arkea. Lapsi oppii hyödyntämään eri aistejaan tiedon ja kokemusten hankkimisessa, oppimisessa. Ohjaamme lapsia huolehtimaan siisteydestä ja järjestyksestä. Esimerkiksi ruokailussa lasten ruokapöydät katetaan kauniisti. Kiinnitämme huomiota ruokailutilanteen rauhalliseen ilmapiiriin ohjaten lapsia hyviin pöytätapoihin Matemaattinen orientaatio Matematiikka on osa jokapäiväistä elämää. Varhaiskasvatuksessa vertaaminen, päätteleminen ja laskeminen tapahtuvat arkielämäntilanteissa leikinomaisesti konkreettisten lapsille tuttujen ja heitä kiinnostavien materiaalien, esineiden, välineiden ja pelien avulla. NÄIN MEIDÄN PÄIVÄKODISSA: Tarjoamme lapsille erilaisia pelejä, leluja ja leikkivälineitä jotka kehittävät matemaattista ajattelua. Materiaalit ja välineet ovat lasten käytössä sekä itsenäisesti että ohjatusti. Matemaattinen ajattelu on vahvasti mukana ohjatuissa tuokioissa: laulamme lasten kanssa numeroihin ja laskemiseen liittyviä lauluja, laskemme ja luokittelemme yhdessä lasten kanssa asioita esim. muodon ja värin mukaan. 21

22 8. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatuksen tavoitteena on lasten tasapainoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen. Toisinaan lapsi tarvitsee tavallista enemmän tukea kasvulleen ja oppimiselleen. Opetushallitus linjasi vuoden 2010 sekä perus- että esiopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa kasvun ja oppimisen tuen kolmitasoiseksi. Tuen kolme tasoa: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki takaavat lapselle mahdollisimman varhaisen tuen saannin juuri siinä muodossa ja sellaisessa laajuudessa kuin hän sen tarvitsee. Tuen tarvetta arvioidaan tuen tasoilla säännöllisesti molempiin suuntiin. Lapsen saama tuki on joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja lapsen tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Lapsen siirtyessä muusta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun huolehditaan siitä, että tuki jatkuu lapsen tarvitsemassa muodossa. Myös Tyrnävän varhaiskasvatuksessa kasvun ja oppimisen tuki perustuu tuen kolmeen tasoon. Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsen aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Tuen tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. Tyrnävän varhaiskasvatuksessa lapsen tuen tarvetta koskevista asioista vastaavat varhaiskasvatuksen henkilöstön lisäksi kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto). Kelto on varhaiskasvatuksen työntekijä, joka tukee varhaiskasvatuksen henkilökunnan työtä seuraamalla lapsiryhmän toimintaa ja antamalla konsultaatioapua. Kelto tekee yhteistyötä vanhempien, neuvolan ja sosiaalityön sekä koulun henkilöstön ja eri terapeuttien kanssa. Kelto on tarvittaessa mukana myös eri tahojen järjestämissä lasta koskevissa palavereissa esim. Tahkokangas, Oys jne. 8.1 Yleinen tuki Jokainen lapsi tarvitsee kehityksessään yksilöllistä tukea. Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen edellyttää kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa. Lapsen etu on, että koko kasvatusyhteisö toimii hyvässä yhteistyössä keskenään. Hyvä lapsen kehityksen tunteminen on tärkeä osa laadukasta varhaiskasvatusta. Lapsen ikätason ja tarpeiden mukaiset ryhmäkoot, osaava henkilökunta, monimuotoiseen ryhmätoimintaan soveltuvat tilat sekä toiminnan yleinen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi ovat laadukkaan varhaiskasvatuksen perusta. Käytännössä yleinen tuki tarkoittaa toimintaympäristön muokkaamista juuri sen hetkisen lapsiryhmän tarpeita vastaavaksi ja esim. toiminnan eriyttämistä pienryhmiin. 22

23 8.2 Tehostettu tuki Tehostettuun tukeen liittyy ennalta ehkäisevä, lapsen kehityksen riskitekijöiden tunnistamiseen pyrkivä näkökulma. Sitä tarjotaan, kun vanhempien tai varhaiskasvatuksen työntekijöiden huoli lapsen kehityksestä herää ja kun yleisen tuen muodot eivät ole enää riittäviä. Tehostetun tuen antaminen aloitetaan mahdollisimman pian huolen herättyä. Käytännössä tehostettu tuki tarkoittaa lapsen havainnoinnin lisäämistä ja yleisen tuen arviointia. Havaintojen perusteella käydään keskustelu lapsen tuen tarpeesta (pedagoginen arvio) yhteistyössä vanhempien, varhaiskasvatuksen työntekijöiden, kelton ja tarvittavien muiden asiantuntijoiden kanssa. Tehostetun tuen tavoitteet ja menetelmät kirjataan Vasun liitteeksi tavoitesivuille tai tehdään tehostetun tuen liite esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. 8.3 Erityinen tuki Erityistä tukea tarvitaan silloin, kun tehostetun tuen menetelmät eivät riitä tai lapsen tuen tarve osoittautuu pitkäkestoiseksi tai tiiviiksi. Havaintojen perusteella käydään keskustelua tuen tarpeesta / tukimuodoista ja arvioidaan tehostetun tuen vaikutuksia yhteistyössä vanhempien, varhaiskasvatuksen lähityöntekijöiden, kelton ja tarvittavien muiden asiantuntijoiden kanssa (pedagoginen selvitys). Erityiseen tukeen kuuluvien lasten vasuun tehdään erillinen HOJKS (Henkilökohtainen, opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma), jossa kuvataan, miten asiantuntija-arvioissa esitetyt suositukset ja tukitoimet toteutetaan, lisäksi vasua täydennetään tavoite-sivulla. Esiopetuksessa oleville tehdään oma erillinen HOJKS. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma sekä eri tahoilla laaditut kasvatus-, ja kuntoutussuunnitelmat sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi päivähoidon, esiopetuksen ja koulun alkaessa sekä muissa siirtymävaiheissa huolehditaan lapsen saaman tuen jatkuvuudesta. 9. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISEN LAPSEN VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan sekä saamelaisia, romaneja ja viittomakielisiä että maahanmuuttajataustaisia lapsia. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on ensisijaisesti perheellä. Varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon eri 23

24 kulttuuriryhmien erityispiirteet ja omat painotukset. Yhteistyössä vanhempien kanssa pyritään edistämään lapsen oman kulttuuriperinteen jatkumista ja tuetaan oman äidinkielen käyttämistä. Käytännön toimista kielen ja kulttuurin tukemiseksi sovitaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. 10. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA Kunnassamme tehdään moniammatillista yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa. Yhteistyön avulla pyritään kehittämään varhaiskasvatustoimintaa sekä edesauttamaan lasten ja perheiden hyvinvointia Yhteistyö kodin kanssa Vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita. Varhaiskasvatushenkilöstöllä on koulutuksen ja työkokemuksen kautta hankittu tieto ja osaaminen. Tasavertaisella ja toista kunnioittavalla tavalla luodaan vanhempien kanssa luottamuksellinen ja keskusteleva kasvatusilmapiiri. Yhteisillä keskusteluilla ja yhteisesti tehdyillä sopimuksilla turvataan lapsen hyvinvoinnin edellytykset. Jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle tehdään lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelma, johon kirjataan yhdessä sovitut kasvatustavoitteet sekä lapsen varhaiskasvatukseen liittyvät käytännön sopimukset. Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan ja arvioidaan toimintavuoden aikana perustuen vuoden aikana tehtyihin havaintoihin. Vanhempaintoimikunnan perustaminen päiväkotiin on mahdollista ja lähtee vanhempien kiinnostuksesta. Vanhempaintoimikunnan tarkoituksena on toimia yhteistyöelimenä vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välillä. Toimikunnassa on mahdollisuus tavata muita vanhempia. Keskustelua käydään myös varhaiskasvatuksesta ja päiväkodin toiminnasta. Vanhemmat määrittävät vanhempaintoimikunnan toiminnan itse juuri sellaiseksi mihin heidän aikansa ja voimavaransa riittävät Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus muodostavat johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyöllä pyritään laadukkaaseen ja vetovoimaiseen koulutusketjuun, jonka tavoitteena on yhtenäinen lapsen oppimisen polku. Yhteistyön toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön kesken järjestetään yhteisiä palavereja ja keskusteluja säännöllisesti vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Syksyllä tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja lukuvuoden erityispiirteistä. Keväällä arvioidaan yhteisesti vuoden 24

25 toimintaa ja suunnitelmien toteutumista. Esiopetusvuoden toimintaa tukemaan on laadittu yhteisesti esiopetuksen vuosikello. Esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyötä tuetaan alueellisella yhteistoiminnan suunnittelulla sekä esi ja alkuopettajien tiimityöskentelyllä. Aluetiimit laativat syksyllä lukuvuotta varten yhteistyösuunnitelman. Suunnitelma kirjataan ylös ja siitä tiedotetaan alueen opettajille. Suunnitelmaa toteutetaan pienemmissä esi ja alkuopetuksen ryhmien muodostamissa yhteistyötiimeissä joustavasti ryhmien tilanteen mukaan Neuvola Valtioneuvoston Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) tuli voimaan siten, että määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säädökset tulevat voimaan Asetuksessa tarkoitetun toiminnan tulee kattaa kunnassa kaikki odottavat naiset ja perheet sekä lapset ja nuoret oppivelvollisuuden päättymiseen saakka ja lisäksi kaikki erikseen määritellyt opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat opiskelijat. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten tulee olla suunnitelmallista toimintaa niin, että ne muodostavat lapsen, nuoren ja heidän perheidensä hyvinvointia ja terveyttä seuraavan kokonaisuuden raskauden alusta opiskeluvaiheen loppuun saakka. (Neuvolatoimintasuunnitelma, Tyrnävä, 2011, 3). Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsi. Neuvolatyön sisältö on syntyvän ja alle kouluikäisen lapsen ja perheen terveyden ja kehityksen seuranta, vanhempien opastaminen lasten perushoidossa sekä vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen tukeminen. Neuvolassa vanhempia tuetaan kasvatusasioissa, keskustellaan arkielämän sujuvuudesta ja mahdollisista perhe- elämän ongelmista. Asetuksessa tarkoitetun toiminnan järjestäminen edellyttää useiden hallintokuntien, erityisesti varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja opetuksen järjestäjän ja kansanterveystyöstä vastaavien organisaatioiden yhteistyötä. Samalla tarvitaan yhteistyötä myös lapsen ja nuoren koko kasvun ja kehityksen ajalle. Odottavan naisen, lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja terveyden lisäksi on arvioitava ja tuettava perheiden hyvinvointia. (Neuvolatoimintasuunnitelma, Tyrnävä, 2011, 3). 25

26 Lastenneuvolassa tehdään moniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien kanssa. Tyrnävän terveyskeskuksessa kokoontuu kerran kuukaudessa ns. neuvolatiimi, jonka tehtävä on moniammatillisesti ottaa kantaa neuvolassa havaittuihin lasten tai perheiden ongelmiin. Käsiteltävät asiat voivat olla myös perheen itsensä esille tuomia ongelmia esim. kehityksessä tai kasvussa. Neuvolatiimiin kuuluu lastenneuvolan terveydenhoitajat, lääkäri, psykologi, puheterapeutti, fysioterapeutti, erityislastentarhanopettaja (KELTO) ja esikoulun erityisopettaja. Neuvolassa tehdään neljävuotiaille laaja terveystarkastus, 4- vuotiaan lapsen ja hänen perheensä laaja terveystarkastus. Se sisältää vanhempien, terveydenhoitajan, lääkärin ja päivähoidon henkilöstön arviot, joiden pohjalta muodostuu kokonaisnäkemys lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä koko perheen hyvinvoinnista. Päivähoidossa olevan lapsen kehitykseen liittyvissä asioissa tehdään yhteistyössä neuvolan kanssa. Tästä kuitenkin sovitaan aina ensin vanhempien kanssa. Tarvittaessa perhettä ohjataan hakeutumaan eri tukipalveluihin Perhetyö Perhetyön tavoitteena on tukea perheiden arjen sujumista, kun vanhempien voimavarat eivät riitä tai perheessä on kriisitilanne. Perhetyö on suunnitelmallinen prosessi, joka alkaa arvioinnilla perheen kanssa, mikä tilanteessa on sellaista, jota perhetyöllä voidaan tukea. Perhetyön tavoitteet asetetaan lapsikeskeisiksi lapsen etua ajatellen Varhaisentuen työryhmä VARTU Varhaisen tuen työryhmän tarkoituksena on käydä keskustelua, tarkastella ja arvioida moniammatillisena työryhmänä kunnan ennaltaehkäisevää toimintaa ja varhaisen puuttumisen toimivuutta. Työryhmässä käydään läpi ajankohtaisia asioita alle kouluikäisten lasten palveluihin liittyen ja sovitaan yhteisiä linjauksia ja käytäntöjä eri toimijoiden kesken. Yhdessä pyritään luomaan toimintamalleja lasten ja perheiden tilanteiden tukemiseksi yleisellä tasolla. Ryhmä kokoontuu noin viisi kertaa vuodessa. Työryhmän koolle kutsuja toimii kiertävä erityislastentarhanopettaja. Työryhmään kuluvat päiväkotien johtajat, perhepäivähoidonjohtaja, äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat, sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaaja, sosiaali- ja perhetyön perhetyöntekijät sekä kehitysvammaisten avohuollonohjaaja. 26