Maahanmuuttajataustainen hoitohenkilöstö sosiaali- ja terveysalan työyhteisöissä. Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry

Transkriptio

1 Maahanmuuttajataustainen hoitohenkilöstö sosiaali- ja terveysalan työyhteisöissä Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry

2 Taustaa Tehyn selvityksille Keskustelu sote-alan työvoimapulasta Maahanmuuttajien määrän kasvu sote-alalla Maahanmuuttaja taustaisen työntekijän asema työyhteisössä Rekrytointiyritysten aktiivisuus Rekrytointihankkeiden määrän kasvu Eettisen rekrytoinnin nousu keskusteluun Terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimisen edellytykset Kielitaito

3 Työvoiman tarve ja eettinen rekrytointi Maailmanlaajuinen pula hoitohenkilöstöstä Terveydenhuoltohenkilöstön vaje kriittisellä tasolla 57 maassa (joista 36 Afrikassa) Terveydenhuollon ammattilaisten kysynnän kasvu länsimaissa Siirtolaisuuden kasvu viime vuosikymmeninä, erityisesti köyhistä maista Miksi tarvitaan? Suojella yksittäistä siirtolaista (mm. ihmiskauppa, välityspalkkiot) Turvata hyvät työskentelyolosuhteet (palkkaus, työolot, perehdytys) Turvata ettei lähettävien maiden terveydenhuoltojärjestelmät romahda Rekrytointi eettistä ja kestävää niin lähettävän maan kuin työntekijän kannalta

4 Vuosina Suomessa ja ulkomailla koulutuksen saaneet laillistetut ammattihenkilöt Lähde: Valvira 4

5 Kielitaito: Ammattihenkilölain 18a Ammattihenkilöllä tulee olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito. EU-kansalainen EU-kansalaiseen rinnastetaan EU-kansalaisen perheenjäsen, pitkään EU alueella oleskellut 3. maan kansalainen ja pakolaisasemassa oleva henkilö. Laillistamisen/nimikesuojauksen yhteydessä ei kielitaitovaatimusta. Muun kuin EU-/ETA-valtion kansalainen Hakijan on osoitettava riittävä kielitaito laillistamisen/nimisuojauksen yhteydessä (suomi tai ruotsi, yleinen kielitutkinto, tyydyttävä taso). Riittävä kielitaito on arvioitava tehtäväkohtaisesti = ammattitehtävien hoidon kannalta välttämätön kielitaito

6 Hoitotyön johtajien ja esimiesten (2012; n = 51) kokemukset

7 Työyhteisöt ja kielitaito 28 % ei järjestänyt kielikoulutusta, 50 % järjesti Työajalla kielikoulutusta oli järjestetty 47 % Kielitaitoon liittyviä haasteita: Kirjoitustaito on suurin ongelma. Mikäli huonosti suomea puhuvia/kirjoittavia on liian monta, niin se työllistää liikaa suomalaisia työntekijöitä, koska kaikki kirjalliset tehtävät jäävät heille. ammattihenkilön oikeusturvakysymys Asiakaspalvelutilanteet, puhelinpalvelu, puhekieli ja murteet, iäkkäiden ja muistisairaiden hoito, kirjalliset työt (esim. hoitosuunntelmat), työn nopeus (esim. päivystys)

8 Maahanmuuttajien perehdyttäminen Monikulttuurisuuden mainitseminen työpaikan henkilöstösuunnitelmassa (33 %) Erityistä perehdytystä maahanmuuttajille (26 % kyllä, 53 % ei) Erilaisia tukihenkilöohjelmia: mentori, tukihenkilö, kummi

9 Monikulttuurisuuskoulutus Onko koulutusta, joka on suunnattu erityisesti maahanmuuttajataustaisille työntekijöille (n=15) Koulutusta henkilöstölle maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden kanssa työskentelyyn (n=11) Koulutusta henkilöstölle maahanmuuttajataustaisten potilaiden kanssa työskentelyyn (n=13) Koulutusta työyhteisöille monikulttuurisuuden kohtaamisesta (n=16) Työturvallisuuskoulutusta (n=2)

10 Tekijät, jotka hankaloittavat maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ja muiden työntekijöiden työskentelyä Kielitaidon puute vaikeuttaa kaikkea työskentelyä, vaikka sinänsä itse hoitotyö sujuisikin. Kirjalliset työt ja suunnitelmat jäävät helposti suomenkielisten harteille Maahanmuuttajavastaisuus on olemassa ja se on ikävä piirre. Sitä tulee hallita johtamisella, koulutuksella ja muilla tukitoimilla. Erilaiset kulttuurista nousevat asiat kuten esim. miehen ja naisen erilaiset roolit, aikakäsitys, suhde esimieheen jne. Kieliongelmat. Tavat ja kulttuuri, mikä voi olla myös rikkaus

11 Tekijät, jotka hankaloittavat maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ja potilaiden kohtaamista? Kielitaito. Varsinkin vanhukset saattavat puhua epäselvästi ja/tai murteella, huonosti suomea ymmärtävä hoitaja ei silloin ymmärrä mitä potilas tarvitsee. Työtoveri joutuu toimimaan välillä tulkkina ja potilaat ovat epäluuloisia ammattitaidosta. Kielelliset erot voivat ajoittain aiheuttaa hankaluutta. Kulttuurierot vaikuttavat joskus työskentelymalleihin, mutta usein positiivisella tavalla. Huono kielitaito. Eri maissa on erilaisia tapoja toimia. Vanhukset vierastavat ulkomaalaisia, varsinkin Venäjältä tulleita hoitajia

12 Syrjintä Asiakkaan suhteen, ei toisten hoitajien tai työyhteisöjen suhteen. Esimiehen taholta on epäilty ammattitaitoa ja arvioitu kielitaitoa erittäin puutteelliseksi. Muun henkilökunnan taholta, mm. siten että kaikki "ikävät" työt pyritään teettämään maahanmuuttajilla. On ilmennyt myös ikävää takanapäin puhumista ja nimittelyä

13 Kokemuksia rekrytointihankkeista Rekrytointiyrityksillä heikko hoitoalan tuntemus eikä osaamista hoitoalan henkilöstön rekrytoinnista Rekrytointihankkeet kovin työllistäviä Pelko rekrytoitujen siirtymisestä muualle Vastuu kielenopetuksesta: Oppilaitoksilla ei tunnu olevan mitään vastuuta kielitaidosta, työnantajan vastuu Haasteena kielitaito potilasturvallisuuskysymys Monikulttuurisuus rikastuttaa työyhteisöä, erilaisuuden sietokyky kasvanut, erilaisuus nähtävä voimavarana

14 Maahanmuuttajien kokemuksia (2012; n = 205)

15 Tutkintojen tunnustaminen 42 % tutkinnon hyväksymisessä ongelmia Pystyi työskentelemään vain perus/lähihoitajana. Kuusi vuotta olen yrittänyt selvittää, miten saisin pätevyyden Suomesta 45 % joutui täydentämään tutkintoaan Suomeen saavuttuaan Tutkintoja on täydennetty erilaisin pätevöitymis- ja täydennyskoulutuksin, osa joutunut suorittamana alusta lähtien koko tutkinnon uudestaan. Kokonaan alusta lähtien pääsykokeen kautta.

16 Tasa-arvo työpaikoilla Kyllä 64 %, Ei 9 %, EOS 27 % En saa tietoa tulevista työtä koskevista suunnitelmista ja/ tai muutoksista. Minun ehdotukset ovat hyvät kun sen sanoo ääneen syntyperäinen suomalainen. Yksi maahanmuuttaja työpaikallani puhuu niin huonoa suomea, että se vaikuttaa hänen työnsä laatuun ja samalla työtovereiden kohteluun. Häntä pitäisi kehottaa käymään Suomen kielen kurssilla, muttei kukaan uskalla sanoa sitä, koska se olisi syrjintä, eikö?

17 Syrjintäkokemukset Kyllä 26 %, Ei 64 %, EOS 10% Pari työtoveria ei tervehdi, kävelevät ohi kun olisin näkymätön. Mun apu työtehtävissä luonnollisesti kelpaa mainiosti, mutta ei kiitoksia. Ennakkoluulot, tarkkaillaan melkein jokainen liike, ei sanota asiaa suoraan vain juorutaan selän takana, jos jotain sattuu epäillään että syyllinen varmasti on tämä ulkomaalainen, ei arvosteta ammattitaitoa, kohdellaan kun "ilma". Kaikki suomalaiset eivät vaan hyväksy eri kulttuureista tulleita

18 Kenen taholta on kokenut syrjintää? (n=70)

19 Koulutus työpaikoilla Onko työnantajasi järjestänyt maahanmuuttajataustaiselle koulutetulle hoitohenkilöstölle erityistä perehdytystä? - Kyllä 15 %, Ei 67 %, EOS 18 % Jos olet osallistunut kielikoulutukseen onko se ollut: - Työajalla 14 % - Työajan ulkopuolella 38 % - Työajalla ja työajan ulkopuolella 9 % - En ole osallistunut kielikoulutukseen 40 % 25 % kertoi saaneensa kielikoulutusta jo lähtömaassa

20 Tulkkaus oman kielen hyväksi käyttäminen 64 % kertoi käyttäneensä äidinkieltään työssään, suurin osa ei ollut saanut erillistä rahallista korvausta Puhun ukrainan lisäksi venäjää, käytän venäjää potilastyössä päivittäin. Minua pyydetään tulkkaamaan noin 3 kertaa viikossa. Olen usein ollut tulkkina eri osastolla. Olen vahvasti sitä mieltä että potilaan hoito omalla äidinkielellä on osa hoitotyön prosessia ja sitä pitää myös arvostaa

21 Työsuhdeasiat 72 % palkkataso sama kuin suomalaisilla 88 % työsuhteen ehdot samat kuin suomalaisilla 16 kertoi kääntyneensä Tehyn luottamusmiehen puoleen ongelmissa ja 8 kertoi kääntyneensä aluetoimiston tai keskustoimiston puoleen Yhteydenottoja Tehyyn kirvoittivat mm. seuraavat asiat: työsuhteen jatkuminen, työaikaan liittyvät asiat, irtisanominen, äitiyslomaan liittyvät asiat, työttömyyskassan jäsenyys, työttömyyspäivärahat ja vuosiloma-asiat. Vastaajista 8 % oli osallistunut Tehyn ammattiosaston toimintaan, 82 % ei ollut osallistunut ja 10 % ei tiennyt oliko osallistunut

22 Muita kokemuksia Tutkintojen tunnustamisessa vaikeuksia koska Suomessa ei tunneta kaikkia tutkintoja, opintokokonaisuuksia ja erikoistumista Tiedon ja neuvonnan puutetta, turhautumista Haluttaisiin kokoaikaista ja vakituista työtä Toivovat että heidän ammattitaitoaan arvostetaan Maahanmuuttajat haluavat tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti Tarvitsevat mentoria ja kielen opetusta Toivovat että heidän kulttuuritaustansa ja kielitaitonsa koettaisiin työyhteisöä rikastuttavana asiana

23 Yhteenveto ja johtopäätökset Työvoimatilanne ja työperäinen maahanmuutto Eettinen rekrytointi Työyhteisön monikulttuurisuusvalmiudet Tutkintojen tunnustaminen, osaamisen tunnistaminen Kielitaito Maahanmuuttajat Tehyssä

24 Työvoimatilanne ja työperäinen maahanmuutto Työperäinen maahanmuutto ei ratkaise työmarkkinoiden rakenneongelmia, vaikka voikin lievittää työvoiman vähenemisen vaikutuksia sote-alalla Kiinnitettävä huomiota mm. alan vetovoimaisuuteen Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien kouluttautumista ja työllistymistä sote-alalle parannettava Hyviä käytäntöjä kehitettävä ja levitettävä

25 Eettinen rekrytointi Suomen ei tule siirtää omaa työvoimapulaansa kehitysmaiden kannettavaksi Suomen ei tule rekrytoida maista joilla itsellään pulaa terveydenhoitohenkilöstöstä Ei luoda kaksia työmarkkinoita polkemalla maahanmuuttajien työehtoja Rekrytoinnissa on tunnettava sote-alan erityispiirteet ja hyväksyttävä eettisen rekrytoinnin periaatteet Rekrytointiin liittyvät välitysmaksut eivät hyväksyttäviä Riittävä resursointi työehtojen noudattamisen valvontaan

26 Työyhteisön monikulttuurisuusvalmiudet Työnantajan vastuulla koko työyhteisön valmentaminen monikulttuurisuuteen Työyhteisöjen monimuotoisuuden johtaminen osaksi johtamiskoulutusta Maahanmuuttajien perehdyttämiseen panostettava Maahanmuttaja nähtävä työyhteisössä resurssina Ammattihenkilön osaamisen mitätöinnissä, työpaikkakiusaamisessa ja syrjinnässä nollatoleranssi Työyhteisöjen monikulttuurisuusvalmiuksia vahvistettava

27 Tutkintojen tunnustaminen, osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajilla olevaa osaamista osattava tunnistaa paremmin Tutkintojen tunnustaminen keskitettävä ja varattava riittävät resurssit osaamisen varmistamiseksi

28 Kielitaito Työntekijällä oltava lain mukaan riittävä kielitaito Kielitaitovaatimus (testaaminen) myös EU-maista tuleville Työnantajan on huolehdittava riittävästä kielitaidosta Riittävälle kielitaidolle asetettava vaatimustaso huomioiden kielitaitovaatimusten vaihtelu eri tehtävissä Työntekijän oikeusturva: kirjaamista ei voi siirtää huonon kielitaidon vuoksi muille Opetus ja perehdytys tapahduttava suomeksi ja/tai ruotsiksi Maahanmuuttajan kielitaidon hyödyntäminen työyhteisössä (ei tulkkina toimimista)

29 Maahanmuuttajat Tehyssä Tehy edistää maahanmuuttajien järjestäytymistä ja aktivoimista mukaan järjestötoimintaan Monikulttuurisuudesta läpäisevä teema koulutuksessa Tehy toimii aktiivisena vaikuttajana eettiseen rekrytointiin ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä Tehy edistää työyhteisöjen monikulttuurisuutta

30 Itse asiassa olen hyvin kiitollinen Suomelle ja suomalaisille! Olen onnellinen joka aamu herätessä, että pääsen tekemään työtä, josta pidän eniten, minulla on lämmin koti, minulla on perhe-elämä, minä pystyn ostamaan ruokaa, ja minun poika on tyytyväinen kouluun. Työelämästä vain niin paljon vielä, että toivon, että minut hyväksyttäisiin joskus vakituiseen toimeen, riippumatta siitä, että en ole suomalainen. Kotimaasta muuttaminen ei ole helppoa, mutta jos on miellyttävä työpaikka ja lämminsydämiset työkaverit, itse halukas tekemään haasteellista työtä, perhe tukena ja mukana, saa riittävästi kielikoulutusta ja perehdytystä kyllä se siitä onnistuu hyvin