Koulutuskartoitusraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson varhaiskasvatushenkilöstö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutuskartoitusraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson varhaiskasvatushenkilöstö"

Transkriptio

1 Koulutuskartoitusraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson varhaiskasvatushenkilöstö Paapu- lapsen parhaaksi -hanke/ Socom Tiina Kirvesniemi, kehittämissuunnittelija, Paapu/Socom Heini Turkia, sosiologian opiskelija, Joensuun Yliopisto, EPM-hanke/Nuorten palvelu ry. Marjut Savolainen, projektityöntekijä, EPMhanke/Nuorten palvelu ry.

2 Sisältö: 1. JOHDANTO KARTOITUKSEEN OSALLISTUNEET IKÄJAKAUMA AMMATTIRYHMÄT TYÖSUHTEEN LAATU TYÖKOKEMUKSEN PITUUS KARTOITUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOULUTUSTAUSTAT JA OPISKELU KOULUTUSTAUSTAT LISÄKOULUTUS TÄMÄN HETKINEN OPISKELU KOULUTUSTOIVEET LASTENTARHANOPETTAJAT LASTENHOITAJAT JA PÄIVÄHOITAJAT PERHEPÄIVÄHOITAJAT JOHTOHENKILÖSTÖ KOULUTUKSEN PITUUS KOULUTUKSEN KUSTANNUKSET TOIVEET KOULUTUSPAIKKAKUNNASTA TYÖNOHJAUS YHTEENVETO LIITTEET 2

3 1. Johdanto Koulutuskartoitus on suunnattu Pohjois-Kymenlaakson päivähoidon yksiköiden varhaiskasvatushenkilöstölle ja sen tarkoituksena on selvittää koulutustarpeita tällä alueella. Kyselylomakkeet (liite 1) toimitettiin henkilöstölle päivähoidon esimiesten kautta. Kyselyyn vastasi 511 varhaiskasvatuksen työntekijää. Koulutuskartoituksen avulla pyritään suunnittelemaan alueen varhaiskasvattajien tarpeista nousevaa ja kohdennettua koulutusta. Koulutuskartoitus liittyy Socomin varhaiskasvatuksen kehittämistoimintaan Kaakkois-Suomen alueella. Koulutuskartoituksen toteuttamisessa oli mukana Paapu -lapsen parhaaksi- hanke, joka toimii Pohjois-Kymenlaakson alueella. Hankkeeseen osallistuvat Kouvolan, Kuusankosken, Anjalankosken, Iitin, Jaalan, Valkealan, Elimäen sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton Kouvolan paikallisyhdistyksen päivähoidon ja varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstö. Hanketta hallinnoi Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom ja rahoittajana toimii Terveyden edistämisen keskus. Hankkeessa keskitytään varhaisen havainnoinnin ja varhaisen puuttumisen osaamisen kehittämiseen osana perustyötä. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvattajien osaamista ja sitä kautta edistää lapsiperheiden hyvinvointia. Perinteisen vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön välistä yhteistyötä kehitetään kasvatuskumppanuudeksi, jolloin varhaisen puuttumisen ja tuen menetelmät ovat luonteva osa varhaiskasvatusta. Kyselyssä kysyttiin myös vastaajan nimi, koska tarkoituksena on alueen varhaiskasvatushenkilöstön ns. asiantuntijapankin tai -verkoston perustaminen tulevaisuudessa. Samanlainen koulutustarvekartoitus tehdään koko Kaakkois-Suomen alueella. Sen avulla suunnitellaan koulutusta ja tehdään hankeyhteistyötä mm. EPM-hankkeen sekä Varhaiskasvatuksen osaamisklinikka -hankkeen kanssa. Socomin tavoitteena on perustaa alueelle Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö, joka on varhaiskasvatuksen osaamisen, tutkimuksen ja koulutuksen koordinoiva pysyvämpi rakenne. 3

4 2. Kartoitukseen osallistuneet Pohjois-Kymenlaakson seitsemästä kunnasta koulutuskartoituskyselyyn osallistui yhteensä 511 henkilöä. Koulutuskartoituslomakkeita toimitettiin alueen päivähoitoon n. 720 kappaletta. Ne jaettiin päivähoidon esimiesten välityksellä eteenpäin. Vastausprosentti oli n.70 %. Vastaajina olivat päivähoidon ja varhaiskasvatuksen henkilöstö päiväkodeista, ryhmäperhepäiväkodeista ja perinteisestä perhepäivähoidosta sekä päivähoidon muuta henkilöstöä, esim. kiertävät erityislastentarhanopettajat. Suurin osa (99 %) koulutuskartoitukseen vastanneista oli naisia. Kuviossa 1 näkyy vastanneiden jakaantuminen Pohjois-Kymenlaakson kuntien kesken. 30 % 28 % 25 % 20 % 19 % 18 % 20 % 15 % 10 % 7 % 7 % 5 % 0 % 2 % Anjalankoski Elimäki Kouvola Valkeala Kuusankoski Iitti Jaala Kuvio 1. Vastanneiden jakaantuminen kunnittain (n=511). Pohjois-Kymenlaakson alueelta koulutuskartoitukseen osallistuneista eli 511 henkilöstä suurin osa eli 28 % on Kouvolasta, 20 % on Kuusankoskelta, 19 % on Anjalankoskelta, 18 % on Valkealasta, 7 % Iitistä, 7 % Elimäeltä, ja 2 % Jaalasta. Kuntien koko vaikuttaa olennaisesti vastanneiden määrään. Vastausprosentit kunnittain tarkasteltuna vaihtelevat hiukan. Anjalankoskella vastausprosentti on 66 %, Elimäellä 45 %, Iitissä 80 %, Jaalassa 67 %, Kouvolassa 68 %, Kuusankoskella 68 % ja Valkealassa 90 %. Koulutuskartoitukseen osallistui lisäksi 90 % Mannerheimin lastensuojeluliiton Kouvolan paikallisyhdistyksen varhaiskasvatushenkilöstöstä. 4

5 2.1 Ikäjakauma Koulutuskartoituksessa vastaajilta kysyttiin ikää, jotta saataisiin kuva varhaiskasvatushenkilöstön ikärakenteesta Pohjois-Kymenlaakson alueella. Oheisessa kuviossa 2 näkyy vastanneiden ikäjakauma. 40 % 35 % 30 % 24 % 29 % 20 % 10 % 10 % 2 % 0 % vuotta vuotta vuotta vuotta 60 vuotta tai enemmän Kuvio 2. Kartoitukseen osallistuneiden ikäjakauma (n=502). Vastaajista suurin osa eli yli kolmasosa on vuotiaita ja lähes kolmasosa on vuotiaita vuotiaita on noin neljäsosa, vuotiaita puolestaan kymmenesosa ja muutama on 60 vuotta tai enemmän. 2.2 Ammattiryhmät Koulutuskartoitukseen osallistuneilta kysyttiin toiminimikettä tai virkanimikettä, jotta saataisiin selville eri ammattiryhmien koulutustoiveita ja -tarpeita. Koulutustausta vaikuttaa siihen, millaista koulutusta toivotaan järjestettävän ja mistä asiasta koetaan tarvittavan lisätietoa. Koulutusta voidaan myös suunnata paremmin sitä toivoneelle ammattiryhmälle, kun vastanneiden koulutustaustat ovat tiedossa. Kuviossa 3 näkyy vastaajat ammattiryhmittäin. 5

6 lastentarhanopettaja 25 % 124 lastenhoitaja/päivähoitaja 34 % 171 perhepäivähoitaja 25 % 128 apulainen, laitosapulainen, päiväkotiapulainen 6 % 28 johtohenkilö 8 % 42 erityislastentarhanopettaja muut 1 % 1 % Kuvio 3. Vastaajat ammattiryhmittäin (n=504). Vastaajista kolmasosa on lastenhoitajia tai päivähoitajia. Perhepäivähoitajat ja lastentarhanopettajat ovat seuraavaksi suurimmat ammattiryhmät, sillä noin neljäsosa vastaajista kuuluu molempiin ammattiryhmiin. Johtohenkilöstöön kuuluu alle kymmenesosa vastaajista ja apulaisia, laitosapulaisia ja päiväkotiapulaisia on 5 % vastaajista. Erityislastentarhanopettajia ja muihin ammattiryhmiin kuuluvia on muutamia. Ryhmään muut on yhdistetty kaikki muut esiintyneet ammattinimikkeet. 2.3 Työsuhteen laatu Koulutuskartoituksessa selvitettiin myös, ovatko vastaajat vakituisessa vai määräaikaisessa työsuhteessa, koska haluttiin saada suuntaa antava kuva, millainen tilanne Pohjois-Kymenlaakson alueella yleisesti on työsuhteiden laatuun liittyen. Kuviossa 4 näkyy tilanne vastaajien työsuhteen laadusta. 6

7 100 % 80 % 81 % 60 % 40 % 20 % 19 % 0 % vakituinen määräaikainen Kuvio 4. Vastaajien työsuhteen laatu (n=507). Vastaajista suurin osa eli 81 % on tällä hetkellä vakituisessa työsuhteessa ja 19 % on määräaikaisessa työsuhteessa. Kun tarkastellaan vastaajien työsuhteen laatua ammattiryhmittäin, voidaan huomata, että avustajilla on eniten määräaikaisia työsuhteita, sillä 41 %:llä on määräaikainen työsuhde. Lastentarhanopettajista 33 % työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa, lastenhoitajista ja päivähoitajista puolestaan 24 % ja perhepäivähoitajista ja johtohenkilöstöstä muutama prosentti. Erityislastentarhanopettajista ja muihin ammattiryhmiin kuuluvista puolestaan kaikilla on vakituinen työsuhde. Lastentarhanopettajat Lastenhoitajat ja päivähoitajat 24 % 33 % 67 % 76 % Perhepäivähoitajat 5 % 95 % määräaikainen Avustajat, päiväkotiapulaiset ja laitosapulaiset 41 % 59 % vakituinen Johtohenkilöstö 2 % 98 % Erityislastentarhanopettajat 100 % Muut 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 7

8 Kuvio 5. Työsuhteen laatu ammattiryhmittäin (n=500). 2.4 Työkokemuksen pituus Kartoitukseen osallistuneilta kysyttiin, kuinka pitkä työkokemus heillä on varhaiskasvatuksen tehtävistä kaiken kaikkiaan. Tätä kysyttiin sen vuoksi, että voidaan vertailla koulutustoiveita myös työkokemuksen pituuden mukaan. Kartoituksen avulla on myös mahdollista saada suuntaa antava kuva varhaiskasvatushenkilöstön työkokemuksen pituudesta Pohjois-Kymenlaakson alueella. Kuviossa 6 näkyy vastaajien työkokemuksen pituus. 50 % 40 % 30 % 28 % 32 % 34 % 20 % 10 % 6 % 0 % alle 10 vuotta vuotta vuotta yli 30 vuotta Kuvio 6. Vastaajien työkokemuksen pituus (n=511). Työkokemusta erilaisista varhaiskasvatuksen tehtävistä on kartoitukseen vastanneilla runsaasti. 34 % vastaajista on työskennellyt erilaisissa varhaiskasvatuksen työtehtävissä vuotta, vuotta on työskennellyt 32 % vastaajista ja alle kymmenen vuotta on työskennellyt 28 % vastaajista. Yli 30 vuoden työkokemus varhaiskasvatuksesta on 6 %:lla vastaajista. Kuviossa 7 näkyy vastaajien työkokemuksen pituus ammattiryhmittäin. 8

9 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lastentarhanopettajat 71 % 61 % 50 % 48 % 50 % 50 % 45 % 37 % 32 % 29 % 29 % 27 % 25 % 24 % 19 % 19 % 14 % 14 % 14 % 14 % 9 % 10 % 3 % 5 % Lastenhoitajat ja päivähoitajat Perhepäivähoitajat Avustajat, päiväkoti- ja laitosapulaiset Johtohenkilöstö Erityislastentarhanopettajat Muut alle 10 vuotta vuotta vuotta yli 30 vuotta Kuvio 7. Vastaajien työkokemuksen pituus ammattiryhmittäin (n=511). Erityislastentarhanopettajilla, johtohenkilöstöllä ja perhepäivähoitajilla on enemmän työkokemusta varhaiskasvatuksen osalta kuin muiden ammattiryhmien edustajilla, sillä suurimmalla osalla näiden ammattiryhmien edustajista on vähintään 20 vuoden työkokemus. Avustajissa, päiväkoti- ja laitosapulaisissa sekä lastentarhanopettajissa on puolestaan eniten alle 10-vuotisen työkokemuksen omaavia henkilöitä. Lastenhoitajista ja päivähoitajista suurimmalla osalla on vuoden työkokemus varhaiskasvatuksesta. 9

10 3. Kartoitukseen osallistuneiden koulutustaustat ja opiskelu Koulutuskartoituksessa kysyttiin koulutustaustoja eli suoritettuja tutkintoja ja muita koulutuksia sen vuoksi, että saataisiin suuntaa antava kuva Pohjois-Kymenlaakson varhaiskasvatushenkilöstön koulutustasosta. Tämän pohjalta voidaan ryhtyä suunnittelemaan alueelle järjestettävää koulutusta. Koulutustaustoja on tarkasteltu raportissa vain suurimpien ammattiryhmien kohdalla, ettei ketään vastaajista pystyisi tunnistamaan. 3.1 Koulutustaustat Koulutuskartoituksessa vastaajilta kysyttiin avoimena kysymyksenä suoritettuja tutkintoja ja lisäkoulutusta. Koulutustaustoja tarkastellaan seuraavaksi vain suurimpien ammattiryhmien osalta, ettei ketään vastaajista pystyisi tunnistamaan. Kuviossa 8 näkyvät lastentarhanopettajien koulutustaustat. 50 % 40 % 39 % 30 % 31 % 20 % 17 % 12 % 10 % 0 % 1 % 1-vuotinen lto poikkeuskoulutus 2-vuotinen lto koulutus 3-vuotinen lto koulutus kasvatustieteen kandidaatti muu sos.- ja terv.alan koulutus Kuvio 8. Lastentarhanopettajien koulutustaustat (n=124). Koulutuskartoitukseen osallistuneista lastentarhanopettajan työtä tekevistä suurimmalla osalla (39 %) on jokin muu sosiaali- ja terveysalan koulutus, esimerkiksi sosiaalikasvattajan tai sosionomin tutkinto. Noin 18 % on suorittanut sosiaalikasvattajatutkinnon, 17 % sosionomi (AMK) tutkinnon ja muutamalla (4 %) lastentarhanopettajan virkaa tekevällä on sosiaalialan ohjaajan, lähihoitajan tai lastenhoitajan tutkinto. Lähes kolmasosalla (31 %) on 3-vuotinen lastentarhanopettaja koulutus, alle 10

11 viidesosalla (17 %) on 2-vuotinen lastentarhanopettajan koulutus, yli kymmenesosa (12 %) on suorittanut kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja 1 % on suorittanut 1-vuotisen lastentarhanopettajakoulutuksen. Kuviossa 9 näkyvät lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustaustat. 100 % 80 % 71 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lastenhoitajan / päivähoitajan ammattitutkinto 21 % Lähihoitajan ammattitutkinto 8 % Muu sos. ja terv.alan tutkinto Kuvio 9. Lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustaustat (n=160). Kartoitukseen osallistuneista lastenhoitajista ja päivähoitajista suurin osa (71 %) on suorittanut lastenhoitajan tai päivähoitajan ammattitutkinnon. Lähihoitajan ammattitutkinnon on suorittanut 21 % vastaajista ja jonkin muun sosiaali- ja terveysalan koulutuksen, esimerkiksi päiväkotiapulaisen tutkinnon, on suorittanut 8 % vastaajista. Kuviossa 10 näkyvät perhepäivähoitajien koulutustaustat. PPH:n ammattitutkinnon suorittaneet 10 % PPH:n ammattitutkintoa opiskelevat 2,5 % PPH:n kurssin suorittaneet 59,5 % Muun sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneet Ei PPH:n ammattitutkintoa, kurssia tai muuta sosiaali- ja terveysalan koulutusta 15 % 13 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Kuvio 10. Perhepäivähoitajien koulutustaustat (n=128). 11

12 Perhepäivähoitajista 10 % on suorittanut perhepäivähoitajan ammattitutkinnon, 2,5 % opiskelee perhepäivähoitajan ammattitutkintoa tällä hetkellä (lokakuu 2005) ja perhepäivähoitajan kurssin on suorittanut 59,5 % perhepäivähoitajista. Muun sosiaali- ja terveysalan tutkinnon (esim. lähihoitajan, lastenhoitajan, päiväkotiapulaisen tai sairaanhoitajan ammattitutkinnon) suorittaneita on 15 % vastanneista perhepäivähoitajista. Lisäksi perhepäivähoitajan täydennyskoulutuksen on suorittanut 37 % perhepäivähoitajista. Ilman perhepäivähoitajan ammattitutkintoa, kurssia tai muuta sosiaali- ja terveysalan koulutusta työskentelee 13 % vastaajista. Kun tarkastellaan suoritettujen ammattitutkintojen määrää Pohjois-Kymenlaakson alueella, voidaan huomata, että 73 % vastaajista on suorittanut yhden tutkinnon, 26 % on suorittanut kaksi tutkintoa ja 1 % on suorittanut kolme tutkintoa. Kunnittain tarkasteltuna Anjalankoskella ja Elimäellä varhaiskasvatushenkilöstö on suorittanut eniten tutkintoja, sillä Anjalankoskella 37 % ja Elimäellä 40 % on suorittanut vähintään kaksi tutkintoa. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna tutkintojen määrät eivät oleellisesti eroa toisistaan. 3.2 Lisäkoulutus Vastaajat saivat vapaasti kirjoittaa, mitä muita työhön liittyviä tai sen tekemiseen tukea antavia kursseja, koulutuksia tai opintokokonaisuuksia on käynyt. Kuviossa 11 on koottu vastaajien mainitsemia lisäkoulutuksia, jotka ovat tulleet mainituksi vähintään kymmenen kertaa. 12

13 PPH:n kurssi (150h) Esi- ja alkuopetuksen approbatur VaVu-koulutus PPH:n täydennyskoulutus (120h) Erityispedagogiikan approbatur Lapsen kehityksen tukeminen pph:ssa (5ov) Kasvatustieteen approbatur Esi- ja alkuopetuksen erikoistumisopinnot Vuorovaikutus- ja kommunikaatio-ongelmat (10ov) Huolen puheeksiotto 15 % 13 % 13 % 9 % 8 % 7 % 5 % 5 % 3 % 2 % Kuvio 11. Vastaajien lisäkoulutus (n=511). Yllä olevassa kuviossa näkyy kuinka moni vastanneista on suorittanut minkäkin lisäkoulutuksen. Vastaajista 15 % on suorittanut perhepäivähoitajan kurssin, 13 % esi- ja alkuopetuksen approbaturin, 13 % vavu-koulutuksen, 9 % perhepäivähoidon täydennyskoulutuksen, 8 % erityispedagogiikan approbaturin, 7 % lapsen kehityksen tukeminen perhepäivähoidossa, ja alle 5 % kaikista vastaajista on suorittanut muita koulutuksia. Kuviossa 12 näkyy vastaajien lisäkoulutukset ammattiryhmittäin. 13

14 VaVu-koulutus Huolen puheeksiotto Erityispedagogiikan approbatur Kasvatustieteen approbatur Esi- ja alkuopetuksen approbatur Esi- ja alkuopetuksen erikoistumisopinnot Vuorovaikutus- ja kommunikaatio-ongelmat (10ov) Lapsen kehityksen tukeminen pph:ssa (5ov) Johtajat Perhepäivähoitajat Lastenhoitajat/ päivähoitajat Lastentarhanopettajat PPH:n kurssi (150h) 3 74 PPH:n täydennyskoulutus (120h) Kuvio 12. Vastaajien lisäkoulutus ammattiryhmittäin (n=511). Ammattiryhmittäin tarkasteltuna moni perhepäivähoitaja on suorittanut perhepäivähoidon kurssin ja täydennyskoulutuksen sekä osa on myös suorittanut lapsen kehityksen tukeminen perhepäivähoidossa -kurssin. Moni lastentarhanopettaja on suorittanut esi- ja alkuopetuksen approbaturin, ja osa on suorittanut myös vavu-koulutuksen sekä erityispedagogiikan approbaturin. Lastenhoitajat ja päivähoitajat ovat suorittaneet muita ammattiryhmiä enemmän vavu- sekä huolen puheeksiotto koulutuksia. Johtohenkilöstöön kuuluvat ovat suorittaneet esi- ja alkuopetuksen erikoistumisopintoja ja approbatureita, erityispedagogiikan approbatureita sekä vavu-koulutuksia. 3.3 Tämän hetkinen opiskelu Koulutuskartoituskyselyssä selvitettiin vastaajien tämän hetkistä opiskelua. Tätä kysyttiin sen vuoksi, että nähtäisiin kuinka yleistä lisäkouluttautuminen on ja vältyttäisiin päällekkäisten koulutusten järjestämiseltä. Kuviossa 13 näkyy, kuinka moni vastaajista opiskelee tällä hetkellä. 14

15 100 % 87 % 80 % 60 % 40 % 20 % 13 % 0 % Opiskelee tällä hetkellä Ei opiskele tällä hetkellä Kuvio 13. Kuinka moni vastaajista opiskelee tällä hetkellä (n=505). Vastaajista 87 % ei opiskele tällä hetkellä ja 13 % puolestaan opiskelee. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna erityislastentarhanopettajat ja johtohenkilöstö opiskelevat tällä hetkellä eniten, sillä 57 % erityislastentarhanopettajista ja 21 % johtohenkilöstöstä opiskelee parhaillaan. Kuviossa 14 näkyy mitä kursseja ja koulutuksia kartoitukseen vastanneet opiskelevat parhaillaan. Perheopintojen approbatur (15ov) 4 % Lähihoitajan näyttökoulutus (1ov) Erityispedagogiikan perusopinnot (25op) 9 % 10 % Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Theraplay 4 % 6 % Jet HuPu 10 % 10 % VaVu 13 % 0 % 5 % 10 % 15 % Kuvio 14. Mitä tällä hetkellä opiskellaan? (n=68) 15

16 Tällä hetkellä opiskelevista suurin osa (13 %) on parhaillaan varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä -koulutuksessa eli VaVu-koulutuksessa. Kymmenesosa (10 %) vastaajista opiskelee lähihoitajan näyttökoulutusta, johtamis- ja esimiestyön tutkintoa (Jet) sekä huoli puheeksi (HuPu) -koulutusta. Muutama kartoitukseen vastanneista opiskelee erityispedagogiikan perusopintoja (9 %), theraplay:ta (6 %), perheopintojen approbaturia (4 %) sekä perhepäivähoitajan ammattitutkintoa (4 %). 16

17 4. Koulutustoiveet Koulutuskartoituksessa kysyttiin varhaiskasvatushenkilöstön koulutustoiveita, joiden perusteella voidaan järjestää koulutusta. Vastaaja sai valita seuraavista vaihtoehdoista yhden tai usean itselleen sopivan vaihtoehdon: erityiskasvatus, lapsen käyttäytyminen, lasten kehitys, lapsen toiminta, lapsen sairaudet ja allergiat, lapsen tunteet ja temperamentti, johtaminen, verkostoyhteistyö, yhteistyö vanhempien kanssa, vavu-koulutus ja huolen puheeksiotto-koulutus. Vastaajat saivat kirjoittaa vapaasti omia toiveita, jos annetuista vaihtoehdoista ei löytynyt itselle sopivaa. Kuviossa 15 näkyvät vastaajien mielipiteet eri koulutusteemojen tarpeellisuudesta ja tärkeydestä. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lasten sairaudet ja allergiat Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Johtaminen Verkostoyhteistyö Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 53 % 70 % 36 % 64 % 20 % 54 % 53 % 9 % % % 22 % 35 % Kuvio 15. Millaista koulutusta toivotaan (n=504). Suurin osa (70 %) kartoitukseen vastanneista toivoo koulutusta lasten käyttäytymisestä. Lähes yhtä moni (64 %) vastaaja toivoo koulutusta lapsen toiminnasta. Yli puolet (53 % - 54 %) vastaajista toivoo koulutusta lapsen tunteista ja temperamentista, työssä viihtymisestä, erityiskasvatuksesta ja yhteistyöstä vanhempien kanssa. Kuviossa 16 näkyy millaista koulutusta vastaajat toivoivat avoimessa kysymyksessä. 17

18 Esi- ja alkuopetus Muut aiheet Erityiskasvatus Maahanmuuttajat Työssä jaksaminen Draama Perhetyö Viittomat Taidekasvatus Lasten käyttäytyminen Vuorohoito Tutkintoihin johtavat toiveet ATK 2,7 % 2,7 % 1,6 % 1,4 % 1,2 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,8 % 0,8 % 0,8 % 0,6 % 0,6 % Kuvio 16. Millaista koulutusta toivotaan (n=511). Avoimen kysymyksen perusteella koulutusta toivotaan esi- ja alkuopetuksesta. Moni vastaajista esitti yksittäisiä koulutustoiveita, jotka on luokiteltu muihin aiheisiin. Näitä olivat mm. sadutus, matematiikka, metsämörri-koulutus, ensiapu, alle 3-vuotiaat lapset päivähoidossa, varhaiskasvatussuunnitelma jne. Myös erityiskasvatuksen aiheisiin liittyvää koulutusta toivottiin mm. oppimisympäristön järjestämisestä lapsen kehitystä tukevaksi sekä erityislasten liikunnasta. Maahanmuuttajaaiheista koulutusta toivottiin myös. Lisäksi koulutusta toivottiin työssä jaksamisesta, draamasta, perhetyöstä, viittomista, taidekasvatuksesta, lasten käyttäytymisestä, vuorohoidosta ja ATK:sta. Tutkintoihin johtavia toiveita olivat kasvatustieteen opinnot, lastentarhanopettajakoulutus sekä työnohjaajakoulutus. Taulukoissa 1-6 näkyy kaikkien vastaajien esittämät koulutustoiveet sekä koulutustoiveet ammattiryhmittäin. Seuraavissa luvuissa on esitelty eri ammattiryhmien koulutustoiveita tarkemmin. 18

19 Taulukko 1. Kaikkien vastaajien esittämät koulutustoiveet (n=504). Koulutustoiveet % Lasten käyttäytyminen 70 % Lapsen toiminta 64 % Lapsen tunteet ja temperamentti 54 % Erityiskasvatus 53 % Työssä viihtymisen aiheet 53 % Yhteistyö vanhempien kanssa 53 % Lasten kehitys 36 % Huolen puheeksiotto 35 % Vavu-koulutus 22 % Lapsen sairaudet ja allergiat 20 % Verkostoyhteistyö 13 % Johtaminen 9 % Taulukko 2. Lastentarhanopettajien koulutustoiveet (n=124). Koulutustoiveet % Lasten käyttäytyminen 74 % Lapsen toiminta 73 % Erityiskasvatus 69 % Yhteistyö vanhempien kanssa 63 % Lapsen tunteet ja temperamentti 50 % Työssä viihtymisen aiheet 48 % Huolen puheeksiotto 47 % Lasten kehitys 33 % Vavu-koulutus 32 % Verkostoyhteistyö 16 % Lapsen sairaudet ja allergiat 11 % Johtaminen 6 % Taulukko 3. Lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustoiveet (n=170). Koulutustoiveet % Lasten käyttäytyminen 82 % Lapsen toiminta 72 % Lapsen tunteet ja temperamentti 67 % Yhteistyö vanhempien kanssa 62 % Erityiskasvatus 58 % Työssä viihtymisen aiheet 50 % Lasten kehitys 41 % Huolen puheeksiotto 34 % Vavu-koulutus 27 % Lapsen sairaudet ja allergiat 21 % Verkostoyhteistyö 8 % Johtaminen 1 % Taulukko 4. Perhepäivähoitajien koulutustoiveet (n=123). Koulutustoiveet % Lasten käyttäytyminen 65 % Työssä viihtymisen aiheet 59 % Lapsen toiminta 55 % Lapsen tunteet ja temperamentti 50 % Lasten kehitys 40 % Yhteistyö vanhempien kanssa 33 % Erityiskasvatus 32 % Huolen puheeksiotto 27 % Lapsen sairaudet ja allergiat 25 % Vavu-koulutus 7 % Verkostoyhteistyö 2 % Johtaminen 2 % Taulukko 5. Johtohenkilöstön koulutustoiveet (n=42). Koulutustoiveet % Johtaminen 76 % Työssä viihtymisen aiheet 69 % Yhteistyö vanhempien kanssa 55 % Lapsen toiminta 45 % Verkostoyhteistyö 43 % Erityiskasvatus 38 % Lasten käyttäytyminen 36 % Huolen puheeksiotto 36 % Lapsen tunteet ja temperamentti 29 % Vavu-koulutus 26 % Lasten kehitys 17 % Lapsen sairaudet ja allergiat 7 % Taulukko 6. Avustajien koulutustoiveet (n=28). Koulutustoiveet % Erityiskasvatus 75 % Lasten käyttäytyminen 68 % Lapsen toiminta 54 % Lapsen tunteet ja temperamentti 50 % Yhteistyö vanhempien kanssa 50 % Lapsen sairaudet ja allergiat 46 % Työssä viihtymisen aiheet 43 % Lasten kehitys 36 % Huolen puheeksiotto 25 % Verkostoyhteistyö 21 % Vavu-koulutus 14 % Johtaminen 4 % 19

20 4.1 Lastentarhanopettajat Kuviossa 17 näkyvät lastentarhanopettajien koulutustoiveet. Kuvioon on otettu mukaan ne koulutustoiveet, joita on toivonut vähintään kymmenen vastaajaa. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lapsen sairaudet ja allergiat Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Verkostoyhteistyö Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 69 % 74 % 33 % 73 % 11 % 50 % 48 % 16 % 63 % 32 % 47 % Kuvio 17. Lastentarhanopettajien koulutustoiveet (n=124). Lastentarhanopettajat toivovat koulutusta eniten lasten käyttäytymisestä, lapsen toiminnasta, erityiskasvatuksesta ja yhteistyöstä vanhempien kanssa. Toivottu koulutuksen aihe on myös lapsen tunteet ja temperamentti. Osa vastaajista toivoo koulutusta työssä viihtymisen aiheista ja huolen puheeksiotosta. Erityislastentarhanopettajien (n=7) koulutustoiveet eroavat hiukan lastentarhanopettajien koulutustoiveista. Erityislastentarhanopettajat toivovat koulutusta lapsen tunteista ja temperamentista (86 %), verkostoyhteistyöstä (57 %), erityiskasvatuksesta (57 %) ja lasten käyttäytymisestä (57 %). Muilta osin koulutustoiveet ovat samansuuntaisia lastentarhanopettajien koulutustoiveiden kanssa. 20

21 4.2 Lastenhoitajat ja päivähoitajat Kuviossa 18 näkyvät lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustoiveet. Kuvioon on otettu mukaan ne koulutustoiveet, jotka vähintään kymmenen vastaajaa on valinnut. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lapsen sairaudet ja allergiat Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Verkostoyhteistyö Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 58 % 82 % 41 % 72 % 21 % 66 % 50 % 8 % % 27 % 34 % Kuvio 18. Lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustoiveet (n=170). Lastenhoitajat ja päivähoitajat toivovat eniten koulutusta lasten käyttäytymisestä, lapsen toiminnasta, lapsen tunteista ja temperamentista, yhteistyöstä vanhempien kanssa sekä erityiskasvatuksesta. Puolet vastaajista toivoo myös koulutusta työssä viihtymisen aiheista. 21

22 4.3 Perhepäivähoitajat Kuviossa 19 näkyvät perhepäivähoitajien koulutustoiveet. Kuvioon on otettu mukaan ne koulutustoiveet, jotka vähintään viisi vastaajaa on valinnut. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lapsen sairaudet ja allergiat Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 32 % 65 % 40 % 55 % 25 % 50 % 59 % 33 % 7 % 8 27 % Kuvio 19. Perhepäivähoitajien koulutustoiveet (n=123). Yli puolet perhepäivähoitajista toivoo koulutusta lasten käyttäytymiseen, työssä viihtymisen aiheisiin, lapsen toimintaan ja lapsen tunteisiin ja temperamenttiin liittyen. Osa (40 %) vastanneista perhepäivähoitajista toivoo koulutusta myös lasten kehityksestä. Noin kolmasosa vastanneista toivoo puolestaan koulutusta yhteistyöstä vanhempien kanssa sekä erityiskasvatuksesta. 22

23 4.4 Johtohenkilöstö Kuviossa 20 näkyvät johtohenkilöstön esittämät koulutustoiveet. Kuvioon on otettu mukaan ne koulutustoiveet, jotka vähintään viisi vastaajaa on valinnut. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Johtaminen Verkostoyhteistyö Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 38 % 36 % 17 % 45 % 29 % 69 % 76 % 43 % 55 % 26 % 36 % Kuvio 20. Johtohenkilöstön koulutustoiveet (n=42). Johtohenkilöstö toivoo koulutusta varsinkin johtamiseen ja työssä viihtymiseen liittyen. Yli puolet vastaajista toivoo myös koulutusta yhteistyöstä vanhempien kanssa. Muita johtohenkilöstön valitsemia koulutusaiheita ovat mm. lapsen toiminta, verkostoyhteistyö, erityiskasvatus, lasten käyttäytyminen sekä huolen puheeksiotto -koulutus. 4.5 Avustajat Avustajat, laitosapulaiset ja päiväkotiapulaiset (n=28) toivovat koulutusta erityiskasvatuksesta (75 %), lasten käyttäytymisestä (68 %), lapsen toiminnasta (54 %), lapsen tunteista ja temperamentista (50 %) ja yhteistyöstä vanhempien kanssa (50 %). Osa toivoo myös koulutusta lapsen sairauksista ja allergioista (46 %), työssä viihtymisen aiheista (43 %) ja lasten kehityksestä (36 %). 23

24 5. Koulutuksen pituus Koulutuskartoituksessa kysyttiin, minkä pituisesta koulutuksesta oltaisiin kiinnostuneita, jotta voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää kyseistä koulutusta. Vastaajat saivat valita yhden tai useamman mieluisan koulutusvaihtoehdon seuraavista vaihtoehdoista: parin tunnin luento, päivän kestävä koulutus, viikonloppukoulutus, 5-10 koulutuspäivää, muutaman kuukauden kestävä koulutus työn ohessa, puoli vuotta kestävä koulutus työn ohessa ja vielä laajempi koulutus. Kuviossa 21 näkyvät vastaajien toiveet koulutuksen pituudesta. parin tunnin luento 69 % päivän kestävä koulutus 84 % viikonloppukoulutus 42 % 5-10 koulutuspäivää muutaman kuukauden kestävä koulutus työn ohessa puoli vuotta kestävä koulutus työn ohessa 24 % 34 % 42 % vielä laajempi koulutus 15 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 21. Toiveet koulutuksen pituudesta (n=502). Vastaajat ovat selvästi enemmän kiinnostuneita lyhytaikaisesta koulutuksesta. Valtaosa (84 %) pitää päivän kestävää koulutusta mieluisana vaihtoehtona, 69 % vastaajista kannattaa parin tunnin luentoa, ja 42 % vastaajista kannattaa 5-10 koulutuspäivän mittaista koulutusta sekä viikonloppukoulutusta. Pidempikestoiset muutaman kuukauden ja puolen vuoden kestävät koulutukset sekä vielä laajempi koulutus saavat vain vähän kannatusta. 24

25 6. Koulutuksen kustannukset Koulutuskartoituksessa kysyttiin vastaajilta, ovatko he valmiita maksamaan koulutuksesta osittain tai kokonaan. Vastaajat saivat valita seuraavista vaihtoehdoista itselle mielekkäimmän vaihtoehdon: voisin maksaa koko koulutuksen itse, voisin maksaa osan koulutuksesta itse ja en ole valmis maksamaan koulutuksesta. Kuviossa 22 näkyvät vastaajien mielipiteet koulutuksen kustannuksista. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 4 % voi maksaa koko koulutuksen itse 37 % voi maksaa osan koulutuksesta itse 59 % ei ole valmis maksamaan koulutuksesta Kuvio 22. Ollaanko koulutuksesta valmiita maksamaan (n=498). Vastaajista suurin osa eli 59 % ei ole valmiita maksamaan koulutuksesta, 37 % vastaajista voi maksaa osan koulutuksesta itse ja 4 % vastaajista voi maksaa koko koulutuksen itse. Kuviossa 23 näkyy millä tavoin koulutuksen pituus vaikuttaa siihen, ollaanko koulutuksesta valmiita maksamaan. 25

26 vielä laajempi koulutus 5 % 9 % 1 % puoli vuotta kestävä koulutus työn ohessa muutaman kuukauden kestävä koulutus työn ohessa 5-10 koulutuspäivää viikonloppukoulutus päivän kestävä koulutus 8 % 14 % 2 % 12 % 18 % 2 % 20 % 21 % 2 % 21 % 18 % 2 % 30 % 2 % 51 % ei ole valmis maksamaan koulutuksesta voi maksaa osan koulutuksesta itse voi maksaa koko koulutuksen itse parin tunnin luento 3 % 38 % 28 % 0 % 20 % 40 % 60 % Kuvio 23. Ollaanko eripituisista koulutuksista valmiita maksamaan (n=492). Kuvion 23 perusteella koulutuksen pituus vaikuttaa siihen, ollaanko koulutuksesta valmiita maksamaan. Lyhyempikestoisen koulutuksen (esim. parin tunnin luento, päivän kestävä koulutus, viikonloppukoulutus) valinneet eivät ole kovin valmiita maksamaan koulutuksesta, sillä suurin osa ei ole valmis maksamaan koulutuksesta ja 18 % - 30 % on valmis maksamaan koulutuksesta osan. Pidempikestoisen koulutuksen (esim koulutuspäivää, muutaman kuukauden kestävä koulutus työn ohessa, puoli vuotta kestävä koulutus työn ohessa, vielä laajempi koulutus) valinneita on huomattavasti vähemmän, mutta sen valinneet ovat hiukan valmiimpia maksamaan koulutuksesta, sillä suurin osa on valmis maksamaan koulutuksesta osan. Koko koulutusta ei olla halukkaita maksamaan, olipa kyseessä lyhyt- tai pitkäkestoinen koulutus. 26

PAAPU LAPSEN PARHAAKSI HANKKEEN PERHEPÄIVÄHOIDON FOORUMI

PAAPU LAPSEN PARHAAKSI HANKKEEN PERHEPÄIVÄHOIDON FOORUMI PAAPU LAPSEN PARHAAKSI HANKKEEN PERHEPÄIVÄHOIDON FOORUMI Valkealassa 16.2.2008 Paapu- lapsen parhaaksi - hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Varhaiskasvatusvirasto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Varhaiskasvatusvirasto Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (5) 39 Päivähoitoyksikkö Franzenian päiväkodinjohtajan virkaan valinta HEL 2015-003621 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti ottaa koulutuksen, kokemuksen

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä

Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

TERVEYSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO

TERVEYSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO HAKULOMAKE 1/6 TERVEYSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO Hakuaika päättyy 14.2.2014 klo 15.45. Hakemus ja sen liitteet jätetään 3 kappaleena sen yliopiston

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Kyselyyn vastaajia 3217 henkilöä Englanninkieliseen kyselyyn vastaajia 22 henkilöä Vastaajia yhteensä 3239 henkilöä Generated on 22.03.2013 07:50 Taustatiedot

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

PELASTETAAN PERHEPÄIVÄHOITO -HANKE

PELASTETAAN PERHEPÄIVÄHOITO -HANKE 1 PELASTETAAN PERHEPÄIVÄHOITO Raportti hankkeen aloituksesta 12.3. 31.12.2004 Y-tunnus 1523864-4 PELASTETAAN PERHEPÄIVÄHOITO -HANKE Keski-Suomen sosiaal ial an osaamiskeskus PL 3 5 40014 Jyväskyl än yl

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

CASE MIKKELI Kaupungin rooli varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta Leila M. Korhonen

CASE MIKKELI Kaupungin rooli varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta Leila M. Korhonen CASE MIKKELI Kaupungin rooli varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen ohjaus ja valvonta Leila M. Korhonen 21.4.2016 2 21.4.2016 Palvelutuotannon periaatteet Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

KEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO

KEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO HAKULOMAKE 1/6 KEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO Hakuaika päättyy 14.2.2014 klo 15.45. Hakemus ja sen liitteet jätetään 3 kappaleena

Lisätiedot

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin

Osana LapsiKuopio II -hanketta ( ), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin Osana LapsiKuopio II -hanketta (2010-2012), syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana Tavoitteina: tukea Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin vakiintumista tuottaa liikkumisen arviointi- ja seurantamenetelmiä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa

Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa Terveydenhuollon atk-päivät 30.5.2006 Mikkeli, Johanna Kallio, kehittämissuunnittelija,

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö

Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö Perusopetus, käytännön opetus ja korvaavuudet/ UEF/ Sosiaalityö Sosiaalityön koulutusyksiköiden kevätseminaari 16.-17.5.2016 Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden laitos, Sosiaalityö Kuvallinen aloitussivu,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA

VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 21.04.2015 08:13 VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Kouvolan kaupunki Vastaajien kokonaismäärä 356 22411 Kohderyhmän koko 590 94211 60 % 24 % 01.01.2014 Raportin vertailujakso

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Hotti

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Hotti Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (8) Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillinen täydennyskoulutus sekä koko muun henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä koskeva koulutus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

2. PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS

2. PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS HAKULOMAKE 1/6 Hakuaika päättyy 14.2.2014 klo Hakemus ja sen liitteet jätetään 4 kappaleena sen yliopiston psykologian oppiaineeseen, johon hakija ensisijaisesti pyrkii. Kuoreen merkintä Haku erikoispsykologin

Lisätiedot

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 Koulutustarjonnan ja työmarkkinatilanteen toivotaan kohtaavan TUTKIMUKSESTA YLEISESTI Studentum.fi Studentum.fi-koulutussivustolla

Lisätiedot

Selvitys Raision kaupungin päivähoidosta syksyllä 2015

Selvitys Raision kaupungin päivähoidosta syksyllä 2015 29.10.2015 Selvitys Raision kaupungin päivähoidosta syksyllä 2015 Sivistysjohtaja Matti Sivonen Päivähoidon johtaja Päivi Rantanen Päiväkodinjohtaja Satu Ojala Päiväkodit Raisiossa on syksyllä 2015 toiminnassa

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

1 Taustatietoja (rasti ruutuun)

1 Taustatietoja (rasti ruutuun) KOUVOLAN KAUPUNGIN YHTEISPALVELUPISTEIDEN ASIAKASPALVELUKYSELY Yhtspalvelupisteet ovat paikallistiedon ja ylsasioinnin keskuksia, joista saa opastusta ja ylsneuvontaa Kouvolan kaupungin ja yhtstyökumppanden

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely 1 Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely Vakkamedian uutistoimintaa vajaan kymmenen vuoden ajan hoitanut Matti Jalava suunnittelee toiminnan lopettamista tämän vuoden aikana. Lauantaina 26.2.2005 Vakkamedian

Lisätiedot

Aluehallintovirasto/Selvityspyyntö Kemin kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuksen ryhmien muodostamisesta

Aluehallintovirasto/Selvityspyyntö Kemin kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuksen ryhmien muodostamisesta Koulutuslautakunta 12 25.02.2016 Aluehallintovirasto/Selvityspyyntö Kemin kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuksen ryhmien muodostamisesta 81/12.06.01/2016 Koulutuslautakunta 25.02.2016 12 Valmistelu:

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Suomenkielisen varhaiskasvatuksen 3.2.6 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sivistystoimen johtaja 17.12.2014 Voimaan 1.1.2015 Viimeksi muutettu 13.4.2015

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot