Koulutuskartoitusraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson varhaiskasvatushenkilöstö
|
|
- Anita Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Koulutuskartoitusraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson varhaiskasvatushenkilöstö Paapu- lapsen parhaaksi -hanke/ Socom Tiina Kirvesniemi, kehittämissuunnittelija, Paapu/Socom Heini Turkia, sosiologian opiskelija, Joensuun Yliopisto, EPM-hanke/Nuorten palvelu ry. Marjut Savolainen, projektityöntekijä, EPMhanke/Nuorten palvelu ry.
2 Sisältö: 1. JOHDANTO KARTOITUKSEEN OSALLISTUNEET IKÄJAKAUMA AMMATTIRYHMÄT TYÖSUHTEEN LAATU TYÖKOKEMUKSEN PITUUS KARTOITUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOULUTUSTAUSTAT JA OPISKELU KOULUTUSTAUSTAT LISÄKOULUTUS TÄMÄN HETKINEN OPISKELU KOULUTUSTOIVEET LASTENTARHANOPETTAJAT LASTENHOITAJAT JA PÄIVÄHOITAJAT PERHEPÄIVÄHOITAJAT JOHTOHENKILÖSTÖ KOULUTUKSEN PITUUS KOULUTUKSEN KUSTANNUKSET TOIVEET KOULUTUSPAIKKAKUNNASTA TYÖNOHJAUS YHTEENVETO LIITTEET 2
3 1. Johdanto Koulutuskartoitus on suunnattu Pohjois-Kymenlaakson päivähoidon yksiköiden varhaiskasvatushenkilöstölle ja sen tarkoituksena on selvittää koulutustarpeita tällä alueella. Kyselylomakkeet (liite 1) toimitettiin henkilöstölle päivähoidon esimiesten kautta. Kyselyyn vastasi 511 varhaiskasvatuksen työntekijää. Koulutuskartoituksen avulla pyritään suunnittelemaan alueen varhaiskasvattajien tarpeista nousevaa ja kohdennettua koulutusta. Koulutuskartoitus liittyy Socomin varhaiskasvatuksen kehittämistoimintaan Kaakkois-Suomen alueella. Koulutuskartoituksen toteuttamisessa oli mukana Paapu -lapsen parhaaksi- hanke, joka toimii Pohjois-Kymenlaakson alueella. Hankkeeseen osallistuvat Kouvolan, Kuusankosken, Anjalankosken, Iitin, Jaalan, Valkealan, Elimäen sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton Kouvolan paikallisyhdistyksen päivähoidon ja varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstö. Hanketta hallinnoi Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom ja rahoittajana toimii Terveyden edistämisen keskus. Hankkeessa keskitytään varhaisen havainnoinnin ja varhaisen puuttumisen osaamisen kehittämiseen osana perustyötä. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvattajien osaamista ja sitä kautta edistää lapsiperheiden hyvinvointia. Perinteisen vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön välistä yhteistyötä kehitetään kasvatuskumppanuudeksi, jolloin varhaisen puuttumisen ja tuen menetelmät ovat luonteva osa varhaiskasvatusta. Kyselyssä kysyttiin myös vastaajan nimi, koska tarkoituksena on alueen varhaiskasvatushenkilöstön ns. asiantuntijapankin tai -verkoston perustaminen tulevaisuudessa. Samanlainen koulutustarvekartoitus tehdään koko Kaakkois-Suomen alueella. Sen avulla suunnitellaan koulutusta ja tehdään hankeyhteistyötä mm. EPM-hankkeen sekä Varhaiskasvatuksen osaamisklinikka -hankkeen kanssa. Socomin tavoitteena on perustaa alueelle Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö, joka on varhaiskasvatuksen osaamisen, tutkimuksen ja koulutuksen koordinoiva pysyvämpi rakenne. 3
4 2. Kartoitukseen osallistuneet Pohjois-Kymenlaakson seitsemästä kunnasta koulutuskartoituskyselyyn osallistui yhteensä 511 henkilöä. Koulutuskartoituslomakkeita toimitettiin alueen päivähoitoon n. 720 kappaletta. Ne jaettiin päivähoidon esimiesten välityksellä eteenpäin. Vastausprosentti oli n.70 %. Vastaajina olivat päivähoidon ja varhaiskasvatuksen henkilöstö päiväkodeista, ryhmäperhepäiväkodeista ja perinteisestä perhepäivähoidosta sekä päivähoidon muuta henkilöstöä, esim. kiertävät erityislastentarhanopettajat. Suurin osa (99 %) koulutuskartoitukseen vastanneista oli naisia. Kuviossa 1 näkyy vastanneiden jakaantuminen Pohjois-Kymenlaakson kuntien kesken. 30 % 28 % 25 % 20 % 19 % 18 % 20 % 15 % 10 % 7 % 7 % 5 % 0 % 2 % Anjalankoski Elimäki Kouvola Valkeala Kuusankoski Iitti Jaala Kuvio 1. Vastanneiden jakaantuminen kunnittain (n=511). Pohjois-Kymenlaakson alueelta koulutuskartoitukseen osallistuneista eli 511 henkilöstä suurin osa eli 28 % on Kouvolasta, 20 % on Kuusankoskelta, 19 % on Anjalankoskelta, 18 % on Valkealasta, 7 % Iitistä, 7 % Elimäeltä, ja 2 % Jaalasta. Kuntien koko vaikuttaa olennaisesti vastanneiden määrään. Vastausprosentit kunnittain tarkasteltuna vaihtelevat hiukan. Anjalankoskella vastausprosentti on 66 %, Elimäellä 45 %, Iitissä 80 %, Jaalassa 67 %, Kouvolassa 68 %, Kuusankoskella 68 % ja Valkealassa 90 %. Koulutuskartoitukseen osallistui lisäksi 90 % Mannerheimin lastensuojeluliiton Kouvolan paikallisyhdistyksen varhaiskasvatushenkilöstöstä. 4
5 2.1 Ikäjakauma Koulutuskartoituksessa vastaajilta kysyttiin ikää, jotta saataisiin kuva varhaiskasvatushenkilöstön ikärakenteesta Pohjois-Kymenlaakson alueella. Oheisessa kuviossa 2 näkyy vastanneiden ikäjakauma. 40 % 35 % 30 % 24 % 29 % 20 % 10 % 10 % 2 % 0 % vuotta vuotta vuotta vuotta 60 vuotta tai enemmän Kuvio 2. Kartoitukseen osallistuneiden ikäjakauma (n=502). Vastaajista suurin osa eli yli kolmasosa on vuotiaita ja lähes kolmasosa on vuotiaita vuotiaita on noin neljäsosa, vuotiaita puolestaan kymmenesosa ja muutama on 60 vuotta tai enemmän. 2.2 Ammattiryhmät Koulutuskartoitukseen osallistuneilta kysyttiin toiminimikettä tai virkanimikettä, jotta saataisiin selville eri ammattiryhmien koulutustoiveita ja -tarpeita. Koulutustausta vaikuttaa siihen, millaista koulutusta toivotaan järjestettävän ja mistä asiasta koetaan tarvittavan lisätietoa. Koulutusta voidaan myös suunnata paremmin sitä toivoneelle ammattiryhmälle, kun vastanneiden koulutustaustat ovat tiedossa. Kuviossa 3 näkyy vastaajat ammattiryhmittäin. 5
6 lastentarhanopettaja 25 % 124 lastenhoitaja/päivähoitaja 34 % 171 perhepäivähoitaja 25 % 128 apulainen, laitosapulainen, päiväkotiapulainen 6 % 28 johtohenkilö 8 % 42 erityislastentarhanopettaja muut 1 % 1 % Kuvio 3. Vastaajat ammattiryhmittäin (n=504). Vastaajista kolmasosa on lastenhoitajia tai päivähoitajia. Perhepäivähoitajat ja lastentarhanopettajat ovat seuraavaksi suurimmat ammattiryhmät, sillä noin neljäsosa vastaajista kuuluu molempiin ammattiryhmiin. Johtohenkilöstöön kuuluu alle kymmenesosa vastaajista ja apulaisia, laitosapulaisia ja päiväkotiapulaisia on 5 % vastaajista. Erityislastentarhanopettajia ja muihin ammattiryhmiin kuuluvia on muutamia. Ryhmään muut on yhdistetty kaikki muut esiintyneet ammattinimikkeet. 2.3 Työsuhteen laatu Koulutuskartoituksessa selvitettiin myös, ovatko vastaajat vakituisessa vai määräaikaisessa työsuhteessa, koska haluttiin saada suuntaa antava kuva, millainen tilanne Pohjois-Kymenlaakson alueella yleisesti on työsuhteiden laatuun liittyen. Kuviossa 4 näkyy tilanne vastaajien työsuhteen laadusta. 6
7 100 % 80 % 81 % 60 % 40 % 20 % 19 % 0 % vakituinen määräaikainen Kuvio 4. Vastaajien työsuhteen laatu (n=507). Vastaajista suurin osa eli 81 % on tällä hetkellä vakituisessa työsuhteessa ja 19 % on määräaikaisessa työsuhteessa. Kun tarkastellaan vastaajien työsuhteen laatua ammattiryhmittäin, voidaan huomata, että avustajilla on eniten määräaikaisia työsuhteita, sillä 41 %:llä on määräaikainen työsuhde. Lastentarhanopettajista 33 % työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa, lastenhoitajista ja päivähoitajista puolestaan 24 % ja perhepäivähoitajista ja johtohenkilöstöstä muutama prosentti. Erityislastentarhanopettajista ja muihin ammattiryhmiin kuuluvista puolestaan kaikilla on vakituinen työsuhde. Lastentarhanopettajat Lastenhoitajat ja päivähoitajat 24 % 33 % 67 % 76 % Perhepäivähoitajat 5 % 95 % määräaikainen Avustajat, päiväkotiapulaiset ja laitosapulaiset 41 % 59 % vakituinen Johtohenkilöstö 2 % 98 % Erityislastentarhanopettajat 100 % Muut 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 7
8 Kuvio 5. Työsuhteen laatu ammattiryhmittäin (n=500). 2.4 Työkokemuksen pituus Kartoitukseen osallistuneilta kysyttiin, kuinka pitkä työkokemus heillä on varhaiskasvatuksen tehtävistä kaiken kaikkiaan. Tätä kysyttiin sen vuoksi, että voidaan vertailla koulutustoiveita myös työkokemuksen pituuden mukaan. Kartoituksen avulla on myös mahdollista saada suuntaa antava kuva varhaiskasvatushenkilöstön työkokemuksen pituudesta Pohjois-Kymenlaakson alueella. Kuviossa 6 näkyy vastaajien työkokemuksen pituus. 50 % 40 % 30 % 28 % 32 % 34 % 20 % 10 % 6 % 0 % alle 10 vuotta vuotta vuotta yli 30 vuotta Kuvio 6. Vastaajien työkokemuksen pituus (n=511). Työkokemusta erilaisista varhaiskasvatuksen tehtävistä on kartoitukseen vastanneilla runsaasti. 34 % vastaajista on työskennellyt erilaisissa varhaiskasvatuksen työtehtävissä vuotta, vuotta on työskennellyt 32 % vastaajista ja alle kymmenen vuotta on työskennellyt 28 % vastaajista. Yli 30 vuoden työkokemus varhaiskasvatuksesta on 6 %:lla vastaajista. Kuviossa 7 näkyy vastaajien työkokemuksen pituus ammattiryhmittäin. 8
9 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lastentarhanopettajat 71 % 61 % 50 % 48 % 50 % 50 % 45 % 37 % 32 % 29 % 29 % 27 % 25 % 24 % 19 % 19 % 14 % 14 % 14 % 14 % 9 % 10 % 3 % 5 % Lastenhoitajat ja päivähoitajat Perhepäivähoitajat Avustajat, päiväkoti- ja laitosapulaiset Johtohenkilöstö Erityislastentarhanopettajat Muut alle 10 vuotta vuotta vuotta yli 30 vuotta Kuvio 7. Vastaajien työkokemuksen pituus ammattiryhmittäin (n=511). Erityislastentarhanopettajilla, johtohenkilöstöllä ja perhepäivähoitajilla on enemmän työkokemusta varhaiskasvatuksen osalta kuin muiden ammattiryhmien edustajilla, sillä suurimmalla osalla näiden ammattiryhmien edustajista on vähintään 20 vuoden työkokemus. Avustajissa, päiväkoti- ja laitosapulaisissa sekä lastentarhanopettajissa on puolestaan eniten alle 10-vuotisen työkokemuksen omaavia henkilöitä. Lastenhoitajista ja päivähoitajista suurimmalla osalla on vuoden työkokemus varhaiskasvatuksesta. 9
10 3. Kartoitukseen osallistuneiden koulutustaustat ja opiskelu Koulutuskartoituksessa kysyttiin koulutustaustoja eli suoritettuja tutkintoja ja muita koulutuksia sen vuoksi, että saataisiin suuntaa antava kuva Pohjois-Kymenlaakson varhaiskasvatushenkilöstön koulutustasosta. Tämän pohjalta voidaan ryhtyä suunnittelemaan alueelle järjestettävää koulutusta. Koulutustaustoja on tarkasteltu raportissa vain suurimpien ammattiryhmien kohdalla, ettei ketään vastaajista pystyisi tunnistamaan. 3.1 Koulutustaustat Koulutuskartoituksessa vastaajilta kysyttiin avoimena kysymyksenä suoritettuja tutkintoja ja lisäkoulutusta. Koulutustaustoja tarkastellaan seuraavaksi vain suurimpien ammattiryhmien osalta, ettei ketään vastaajista pystyisi tunnistamaan. Kuviossa 8 näkyvät lastentarhanopettajien koulutustaustat. 50 % 40 % 39 % 30 % 31 % 20 % 17 % 12 % 10 % 0 % 1 % 1-vuotinen lto poikkeuskoulutus 2-vuotinen lto koulutus 3-vuotinen lto koulutus kasvatustieteen kandidaatti muu sos.- ja terv.alan koulutus Kuvio 8. Lastentarhanopettajien koulutustaustat (n=124). Koulutuskartoitukseen osallistuneista lastentarhanopettajan työtä tekevistä suurimmalla osalla (39 %) on jokin muu sosiaali- ja terveysalan koulutus, esimerkiksi sosiaalikasvattajan tai sosionomin tutkinto. Noin 18 % on suorittanut sosiaalikasvattajatutkinnon, 17 % sosionomi (AMK) tutkinnon ja muutamalla (4 %) lastentarhanopettajan virkaa tekevällä on sosiaalialan ohjaajan, lähihoitajan tai lastenhoitajan tutkinto. Lähes kolmasosalla (31 %) on 3-vuotinen lastentarhanopettaja koulutus, alle 10
11 viidesosalla (17 %) on 2-vuotinen lastentarhanopettajan koulutus, yli kymmenesosa (12 %) on suorittanut kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja 1 % on suorittanut 1-vuotisen lastentarhanopettajakoulutuksen. Kuviossa 9 näkyvät lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustaustat. 100 % 80 % 71 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lastenhoitajan / päivähoitajan ammattitutkinto 21 % Lähihoitajan ammattitutkinto 8 % Muu sos. ja terv.alan tutkinto Kuvio 9. Lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustaustat (n=160). Kartoitukseen osallistuneista lastenhoitajista ja päivähoitajista suurin osa (71 %) on suorittanut lastenhoitajan tai päivähoitajan ammattitutkinnon. Lähihoitajan ammattitutkinnon on suorittanut 21 % vastaajista ja jonkin muun sosiaali- ja terveysalan koulutuksen, esimerkiksi päiväkotiapulaisen tutkinnon, on suorittanut 8 % vastaajista. Kuviossa 10 näkyvät perhepäivähoitajien koulutustaustat. PPH:n ammattitutkinnon suorittaneet 10 % PPH:n ammattitutkintoa opiskelevat 2,5 % PPH:n kurssin suorittaneet 59,5 % Muun sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneet Ei PPH:n ammattitutkintoa, kurssia tai muuta sosiaali- ja terveysalan koulutusta 15 % 13 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Kuvio 10. Perhepäivähoitajien koulutustaustat (n=128). 11
12 Perhepäivähoitajista 10 % on suorittanut perhepäivähoitajan ammattitutkinnon, 2,5 % opiskelee perhepäivähoitajan ammattitutkintoa tällä hetkellä (lokakuu 2005) ja perhepäivähoitajan kurssin on suorittanut 59,5 % perhepäivähoitajista. Muun sosiaali- ja terveysalan tutkinnon (esim. lähihoitajan, lastenhoitajan, päiväkotiapulaisen tai sairaanhoitajan ammattitutkinnon) suorittaneita on 15 % vastanneista perhepäivähoitajista. Lisäksi perhepäivähoitajan täydennyskoulutuksen on suorittanut 37 % perhepäivähoitajista. Ilman perhepäivähoitajan ammattitutkintoa, kurssia tai muuta sosiaali- ja terveysalan koulutusta työskentelee 13 % vastaajista. Kun tarkastellaan suoritettujen ammattitutkintojen määrää Pohjois-Kymenlaakson alueella, voidaan huomata, että 73 % vastaajista on suorittanut yhden tutkinnon, 26 % on suorittanut kaksi tutkintoa ja 1 % on suorittanut kolme tutkintoa. Kunnittain tarkasteltuna Anjalankoskella ja Elimäellä varhaiskasvatushenkilöstö on suorittanut eniten tutkintoja, sillä Anjalankoskella 37 % ja Elimäellä 40 % on suorittanut vähintään kaksi tutkintoa. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna tutkintojen määrät eivät oleellisesti eroa toisistaan. 3.2 Lisäkoulutus Vastaajat saivat vapaasti kirjoittaa, mitä muita työhön liittyviä tai sen tekemiseen tukea antavia kursseja, koulutuksia tai opintokokonaisuuksia on käynyt. Kuviossa 11 on koottu vastaajien mainitsemia lisäkoulutuksia, jotka ovat tulleet mainituksi vähintään kymmenen kertaa. 12
13 PPH:n kurssi (150h) Esi- ja alkuopetuksen approbatur VaVu-koulutus PPH:n täydennyskoulutus (120h) Erityispedagogiikan approbatur Lapsen kehityksen tukeminen pph:ssa (5ov) Kasvatustieteen approbatur Esi- ja alkuopetuksen erikoistumisopinnot Vuorovaikutus- ja kommunikaatio-ongelmat (10ov) Huolen puheeksiotto 15 % 13 % 13 % 9 % 8 % 7 % 5 % 5 % 3 % 2 % Kuvio 11. Vastaajien lisäkoulutus (n=511). Yllä olevassa kuviossa näkyy kuinka moni vastanneista on suorittanut minkäkin lisäkoulutuksen. Vastaajista 15 % on suorittanut perhepäivähoitajan kurssin, 13 % esi- ja alkuopetuksen approbaturin, 13 % vavu-koulutuksen, 9 % perhepäivähoidon täydennyskoulutuksen, 8 % erityispedagogiikan approbaturin, 7 % lapsen kehityksen tukeminen perhepäivähoidossa, ja alle 5 % kaikista vastaajista on suorittanut muita koulutuksia. Kuviossa 12 näkyy vastaajien lisäkoulutukset ammattiryhmittäin. 13
14 VaVu-koulutus Huolen puheeksiotto Erityispedagogiikan approbatur Kasvatustieteen approbatur Esi- ja alkuopetuksen approbatur Esi- ja alkuopetuksen erikoistumisopinnot Vuorovaikutus- ja kommunikaatio-ongelmat (10ov) Lapsen kehityksen tukeminen pph:ssa (5ov) Johtajat Perhepäivähoitajat Lastenhoitajat/ päivähoitajat Lastentarhanopettajat PPH:n kurssi (150h) 3 74 PPH:n täydennyskoulutus (120h) Kuvio 12. Vastaajien lisäkoulutus ammattiryhmittäin (n=511). Ammattiryhmittäin tarkasteltuna moni perhepäivähoitaja on suorittanut perhepäivähoidon kurssin ja täydennyskoulutuksen sekä osa on myös suorittanut lapsen kehityksen tukeminen perhepäivähoidossa -kurssin. Moni lastentarhanopettaja on suorittanut esi- ja alkuopetuksen approbaturin, ja osa on suorittanut myös vavu-koulutuksen sekä erityispedagogiikan approbaturin. Lastenhoitajat ja päivähoitajat ovat suorittaneet muita ammattiryhmiä enemmän vavu- sekä huolen puheeksiotto koulutuksia. Johtohenkilöstöön kuuluvat ovat suorittaneet esi- ja alkuopetuksen erikoistumisopintoja ja approbatureita, erityispedagogiikan approbatureita sekä vavu-koulutuksia. 3.3 Tämän hetkinen opiskelu Koulutuskartoituskyselyssä selvitettiin vastaajien tämän hetkistä opiskelua. Tätä kysyttiin sen vuoksi, että nähtäisiin kuinka yleistä lisäkouluttautuminen on ja vältyttäisiin päällekkäisten koulutusten järjestämiseltä. Kuviossa 13 näkyy, kuinka moni vastaajista opiskelee tällä hetkellä. 14
15 100 % 87 % 80 % 60 % 40 % 20 % 13 % 0 % Opiskelee tällä hetkellä Ei opiskele tällä hetkellä Kuvio 13. Kuinka moni vastaajista opiskelee tällä hetkellä (n=505). Vastaajista 87 % ei opiskele tällä hetkellä ja 13 % puolestaan opiskelee. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna erityislastentarhanopettajat ja johtohenkilöstö opiskelevat tällä hetkellä eniten, sillä 57 % erityislastentarhanopettajista ja 21 % johtohenkilöstöstä opiskelee parhaillaan. Kuviossa 14 näkyy mitä kursseja ja koulutuksia kartoitukseen vastanneet opiskelevat parhaillaan. Perheopintojen approbatur (15ov) 4 % Lähihoitajan näyttökoulutus (1ov) Erityispedagogiikan perusopinnot (25op) 9 % 10 % Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Theraplay 4 % 6 % Jet HuPu 10 % 10 % VaVu 13 % 0 % 5 % 10 % 15 % Kuvio 14. Mitä tällä hetkellä opiskellaan? (n=68) 15
16 Tällä hetkellä opiskelevista suurin osa (13 %) on parhaillaan varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä -koulutuksessa eli VaVu-koulutuksessa. Kymmenesosa (10 %) vastaajista opiskelee lähihoitajan näyttökoulutusta, johtamis- ja esimiestyön tutkintoa (Jet) sekä huoli puheeksi (HuPu) -koulutusta. Muutama kartoitukseen vastanneista opiskelee erityispedagogiikan perusopintoja (9 %), theraplay:ta (6 %), perheopintojen approbaturia (4 %) sekä perhepäivähoitajan ammattitutkintoa (4 %). 16
17 4. Koulutustoiveet Koulutuskartoituksessa kysyttiin varhaiskasvatushenkilöstön koulutustoiveita, joiden perusteella voidaan järjestää koulutusta. Vastaaja sai valita seuraavista vaihtoehdoista yhden tai usean itselleen sopivan vaihtoehdon: erityiskasvatus, lapsen käyttäytyminen, lasten kehitys, lapsen toiminta, lapsen sairaudet ja allergiat, lapsen tunteet ja temperamentti, johtaminen, verkostoyhteistyö, yhteistyö vanhempien kanssa, vavu-koulutus ja huolen puheeksiotto-koulutus. Vastaajat saivat kirjoittaa vapaasti omia toiveita, jos annetuista vaihtoehdoista ei löytynyt itselle sopivaa. Kuviossa 15 näkyvät vastaajien mielipiteet eri koulutusteemojen tarpeellisuudesta ja tärkeydestä. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lasten sairaudet ja allergiat Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Johtaminen Verkostoyhteistyö Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 53 % 70 % 36 % 64 % 20 % 54 % 53 % 9 % % % 22 % 35 % Kuvio 15. Millaista koulutusta toivotaan (n=504). Suurin osa (70 %) kartoitukseen vastanneista toivoo koulutusta lasten käyttäytymisestä. Lähes yhtä moni (64 %) vastaaja toivoo koulutusta lapsen toiminnasta. Yli puolet (53 % - 54 %) vastaajista toivoo koulutusta lapsen tunteista ja temperamentista, työssä viihtymisestä, erityiskasvatuksesta ja yhteistyöstä vanhempien kanssa. Kuviossa 16 näkyy millaista koulutusta vastaajat toivoivat avoimessa kysymyksessä. 17
18 Esi- ja alkuopetus Muut aiheet Erityiskasvatus Maahanmuuttajat Työssä jaksaminen Draama Perhetyö Viittomat Taidekasvatus Lasten käyttäytyminen Vuorohoito Tutkintoihin johtavat toiveet ATK 2,7 % 2,7 % 1,6 % 1,4 % 1,2 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,8 % 0,8 % 0,8 % 0,6 % 0,6 % Kuvio 16. Millaista koulutusta toivotaan (n=511). Avoimen kysymyksen perusteella koulutusta toivotaan esi- ja alkuopetuksesta. Moni vastaajista esitti yksittäisiä koulutustoiveita, jotka on luokiteltu muihin aiheisiin. Näitä olivat mm. sadutus, matematiikka, metsämörri-koulutus, ensiapu, alle 3-vuotiaat lapset päivähoidossa, varhaiskasvatussuunnitelma jne. Myös erityiskasvatuksen aiheisiin liittyvää koulutusta toivottiin mm. oppimisympäristön järjestämisestä lapsen kehitystä tukevaksi sekä erityislasten liikunnasta. Maahanmuuttajaaiheista koulutusta toivottiin myös. Lisäksi koulutusta toivottiin työssä jaksamisesta, draamasta, perhetyöstä, viittomista, taidekasvatuksesta, lasten käyttäytymisestä, vuorohoidosta ja ATK:sta. Tutkintoihin johtavia toiveita olivat kasvatustieteen opinnot, lastentarhanopettajakoulutus sekä työnohjaajakoulutus. Taulukoissa 1-6 näkyy kaikkien vastaajien esittämät koulutustoiveet sekä koulutustoiveet ammattiryhmittäin. Seuraavissa luvuissa on esitelty eri ammattiryhmien koulutustoiveita tarkemmin. 18
19 Taulukko 1. Kaikkien vastaajien esittämät koulutustoiveet (n=504). Koulutustoiveet % Lasten käyttäytyminen 70 % Lapsen toiminta 64 % Lapsen tunteet ja temperamentti 54 % Erityiskasvatus 53 % Työssä viihtymisen aiheet 53 % Yhteistyö vanhempien kanssa 53 % Lasten kehitys 36 % Huolen puheeksiotto 35 % Vavu-koulutus 22 % Lapsen sairaudet ja allergiat 20 % Verkostoyhteistyö 13 % Johtaminen 9 % Taulukko 2. Lastentarhanopettajien koulutustoiveet (n=124). Koulutustoiveet % Lasten käyttäytyminen 74 % Lapsen toiminta 73 % Erityiskasvatus 69 % Yhteistyö vanhempien kanssa 63 % Lapsen tunteet ja temperamentti 50 % Työssä viihtymisen aiheet 48 % Huolen puheeksiotto 47 % Lasten kehitys 33 % Vavu-koulutus 32 % Verkostoyhteistyö 16 % Lapsen sairaudet ja allergiat 11 % Johtaminen 6 % Taulukko 3. Lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustoiveet (n=170). Koulutustoiveet % Lasten käyttäytyminen 82 % Lapsen toiminta 72 % Lapsen tunteet ja temperamentti 67 % Yhteistyö vanhempien kanssa 62 % Erityiskasvatus 58 % Työssä viihtymisen aiheet 50 % Lasten kehitys 41 % Huolen puheeksiotto 34 % Vavu-koulutus 27 % Lapsen sairaudet ja allergiat 21 % Verkostoyhteistyö 8 % Johtaminen 1 % Taulukko 4. Perhepäivähoitajien koulutustoiveet (n=123). Koulutustoiveet % Lasten käyttäytyminen 65 % Työssä viihtymisen aiheet 59 % Lapsen toiminta 55 % Lapsen tunteet ja temperamentti 50 % Lasten kehitys 40 % Yhteistyö vanhempien kanssa 33 % Erityiskasvatus 32 % Huolen puheeksiotto 27 % Lapsen sairaudet ja allergiat 25 % Vavu-koulutus 7 % Verkostoyhteistyö 2 % Johtaminen 2 % Taulukko 5. Johtohenkilöstön koulutustoiveet (n=42). Koulutustoiveet % Johtaminen 76 % Työssä viihtymisen aiheet 69 % Yhteistyö vanhempien kanssa 55 % Lapsen toiminta 45 % Verkostoyhteistyö 43 % Erityiskasvatus 38 % Lasten käyttäytyminen 36 % Huolen puheeksiotto 36 % Lapsen tunteet ja temperamentti 29 % Vavu-koulutus 26 % Lasten kehitys 17 % Lapsen sairaudet ja allergiat 7 % Taulukko 6. Avustajien koulutustoiveet (n=28). Koulutustoiveet % Erityiskasvatus 75 % Lasten käyttäytyminen 68 % Lapsen toiminta 54 % Lapsen tunteet ja temperamentti 50 % Yhteistyö vanhempien kanssa 50 % Lapsen sairaudet ja allergiat 46 % Työssä viihtymisen aiheet 43 % Lasten kehitys 36 % Huolen puheeksiotto 25 % Verkostoyhteistyö 21 % Vavu-koulutus 14 % Johtaminen 4 % 19
20 4.1 Lastentarhanopettajat Kuviossa 17 näkyvät lastentarhanopettajien koulutustoiveet. Kuvioon on otettu mukaan ne koulutustoiveet, joita on toivonut vähintään kymmenen vastaajaa. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lapsen sairaudet ja allergiat Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Verkostoyhteistyö Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 69 % 74 % 33 % 73 % 11 % 50 % 48 % 16 % 63 % 32 % 47 % Kuvio 17. Lastentarhanopettajien koulutustoiveet (n=124). Lastentarhanopettajat toivovat koulutusta eniten lasten käyttäytymisestä, lapsen toiminnasta, erityiskasvatuksesta ja yhteistyöstä vanhempien kanssa. Toivottu koulutuksen aihe on myös lapsen tunteet ja temperamentti. Osa vastaajista toivoo koulutusta työssä viihtymisen aiheista ja huolen puheeksiotosta. Erityislastentarhanopettajien (n=7) koulutustoiveet eroavat hiukan lastentarhanopettajien koulutustoiveista. Erityislastentarhanopettajat toivovat koulutusta lapsen tunteista ja temperamentista (86 %), verkostoyhteistyöstä (57 %), erityiskasvatuksesta (57 %) ja lasten käyttäytymisestä (57 %). Muilta osin koulutustoiveet ovat samansuuntaisia lastentarhanopettajien koulutustoiveiden kanssa. 20
21 4.2 Lastenhoitajat ja päivähoitajat Kuviossa 18 näkyvät lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustoiveet. Kuvioon on otettu mukaan ne koulutustoiveet, jotka vähintään kymmenen vastaajaa on valinnut. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lapsen sairaudet ja allergiat Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Verkostoyhteistyö Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 58 % 82 % 41 % 72 % 21 % 66 % 50 % 8 % % 27 % 34 % Kuvio 18. Lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustoiveet (n=170). Lastenhoitajat ja päivähoitajat toivovat eniten koulutusta lasten käyttäytymisestä, lapsen toiminnasta, lapsen tunteista ja temperamentista, yhteistyöstä vanhempien kanssa sekä erityiskasvatuksesta. Puolet vastaajista toivoo myös koulutusta työssä viihtymisen aiheista. 21
22 4.3 Perhepäivähoitajat Kuviossa 19 näkyvät perhepäivähoitajien koulutustoiveet. Kuvioon on otettu mukaan ne koulutustoiveet, jotka vähintään viisi vastaajaa on valinnut. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lapsen sairaudet ja allergiat Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 32 % 65 % 40 % 55 % 25 % 50 % 59 % 33 % 7 % 8 27 % Kuvio 19. Perhepäivähoitajien koulutustoiveet (n=123). Yli puolet perhepäivähoitajista toivoo koulutusta lasten käyttäytymiseen, työssä viihtymisen aiheisiin, lapsen toimintaan ja lapsen tunteisiin ja temperamenttiin liittyen. Osa (40 %) vastanneista perhepäivähoitajista toivoo koulutusta myös lasten kehityksestä. Noin kolmasosa vastanneista toivoo puolestaan koulutusta yhteistyöstä vanhempien kanssa sekä erityiskasvatuksesta. 22
23 4.4 Johtohenkilöstö Kuviossa 20 näkyvät johtohenkilöstön esittämät koulutustoiveet. Kuvioon on otettu mukaan ne koulutustoiveet, jotka vähintään viisi vastaajaa on valinnut. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Johtaminen Verkostoyhteistyö Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 38 % 36 % 17 % 45 % 29 % 69 % 76 % 43 % 55 % 26 % 36 % Kuvio 20. Johtohenkilöstön koulutustoiveet (n=42). Johtohenkilöstö toivoo koulutusta varsinkin johtamiseen ja työssä viihtymiseen liittyen. Yli puolet vastaajista toivoo myös koulutusta yhteistyöstä vanhempien kanssa. Muita johtohenkilöstön valitsemia koulutusaiheita ovat mm. lapsen toiminta, verkostoyhteistyö, erityiskasvatus, lasten käyttäytyminen sekä huolen puheeksiotto -koulutus. 4.5 Avustajat Avustajat, laitosapulaiset ja päiväkotiapulaiset (n=28) toivovat koulutusta erityiskasvatuksesta (75 %), lasten käyttäytymisestä (68 %), lapsen toiminnasta (54 %), lapsen tunteista ja temperamentista (50 %) ja yhteistyöstä vanhempien kanssa (50 %). Osa toivoo myös koulutusta lapsen sairauksista ja allergioista (46 %), työssä viihtymisen aiheista (43 %) ja lasten kehityksestä (36 %). 23
24 5. Koulutuksen pituus Koulutuskartoituksessa kysyttiin, minkä pituisesta koulutuksesta oltaisiin kiinnostuneita, jotta voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää kyseistä koulutusta. Vastaajat saivat valita yhden tai useamman mieluisan koulutusvaihtoehdon seuraavista vaihtoehdoista: parin tunnin luento, päivän kestävä koulutus, viikonloppukoulutus, 5-10 koulutuspäivää, muutaman kuukauden kestävä koulutus työn ohessa, puoli vuotta kestävä koulutus työn ohessa ja vielä laajempi koulutus. Kuviossa 21 näkyvät vastaajien toiveet koulutuksen pituudesta. parin tunnin luento 69 % päivän kestävä koulutus 84 % viikonloppukoulutus 42 % 5-10 koulutuspäivää muutaman kuukauden kestävä koulutus työn ohessa puoli vuotta kestävä koulutus työn ohessa 24 % 34 % 42 % vielä laajempi koulutus 15 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 21. Toiveet koulutuksen pituudesta (n=502). Vastaajat ovat selvästi enemmän kiinnostuneita lyhytaikaisesta koulutuksesta. Valtaosa (84 %) pitää päivän kestävää koulutusta mieluisana vaihtoehtona, 69 % vastaajista kannattaa parin tunnin luentoa, ja 42 % vastaajista kannattaa 5-10 koulutuspäivän mittaista koulutusta sekä viikonloppukoulutusta. Pidempikestoiset muutaman kuukauden ja puolen vuoden kestävät koulutukset sekä vielä laajempi koulutus saavat vain vähän kannatusta. 24
25 6. Koulutuksen kustannukset Koulutuskartoituksessa kysyttiin vastaajilta, ovatko he valmiita maksamaan koulutuksesta osittain tai kokonaan. Vastaajat saivat valita seuraavista vaihtoehdoista itselle mielekkäimmän vaihtoehdon: voisin maksaa koko koulutuksen itse, voisin maksaa osan koulutuksesta itse ja en ole valmis maksamaan koulutuksesta. Kuviossa 22 näkyvät vastaajien mielipiteet koulutuksen kustannuksista. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 4 % voi maksaa koko koulutuksen itse 37 % voi maksaa osan koulutuksesta itse 59 % ei ole valmis maksamaan koulutuksesta Kuvio 22. Ollaanko koulutuksesta valmiita maksamaan (n=498). Vastaajista suurin osa eli 59 % ei ole valmiita maksamaan koulutuksesta, 37 % vastaajista voi maksaa osan koulutuksesta itse ja 4 % vastaajista voi maksaa koko koulutuksen itse. Kuviossa 23 näkyy millä tavoin koulutuksen pituus vaikuttaa siihen, ollaanko koulutuksesta valmiita maksamaan. 25
26 vielä laajempi koulutus 5 % 9 % 1 % puoli vuotta kestävä koulutus työn ohessa muutaman kuukauden kestävä koulutus työn ohessa 5-10 koulutuspäivää viikonloppukoulutus päivän kestävä koulutus 8 % 14 % 2 % 12 % 18 % 2 % 20 % 21 % 2 % 21 % 18 % 2 % 30 % 2 % 51 % ei ole valmis maksamaan koulutuksesta voi maksaa osan koulutuksesta itse voi maksaa koko koulutuksen itse parin tunnin luento 3 % 38 % 28 % 0 % 20 % 40 % 60 % Kuvio 23. Ollaanko eripituisista koulutuksista valmiita maksamaan (n=492). Kuvion 23 perusteella koulutuksen pituus vaikuttaa siihen, ollaanko koulutuksesta valmiita maksamaan. Lyhyempikestoisen koulutuksen (esim. parin tunnin luento, päivän kestävä koulutus, viikonloppukoulutus) valinneet eivät ole kovin valmiita maksamaan koulutuksesta, sillä suurin osa ei ole valmis maksamaan koulutuksesta ja 18 % - 30 % on valmis maksamaan koulutuksesta osan. Pidempikestoisen koulutuksen (esim koulutuspäivää, muutaman kuukauden kestävä koulutus työn ohessa, puoli vuotta kestävä koulutus työn ohessa, vielä laajempi koulutus) valinneita on huomattavasti vähemmän, mutta sen valinneet ovat hiukan valmiimpia maksamaan koulutuksesta, sillä suurin osa on valmis maksamaan koulutuksesta osan. Koko koulutusta ei olla halukkaita maksamaan, olipa kyseessä lyhyt- tai pitkäkestoinen koulutus. 26
Varhaiskasvatushenkilöstön koulutuskartoitusraportti Etelä-Kymenlaakso
Varhaiskasvatushenkilöstön koulutuskartoitusraportti Etelä-Kymenlaakso 1.11.2006 Johanna Auranen, kehittämispäällikkö, Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö; Socom Marjo Jauhiainen, projektikoordinaattori,
LisätiedotVarhaiskasvatushenkilöstön koulutuskartoitusraportti Etelä-Karjala
Varhaiskasvatushenkilöstön koulutuskartoitusraportti Etelä-Karjala 17.3.2006 Johanna Auranen, kehittämissuunnittelija, Varhaiskasvatuksen osaamisklinikka -hanke Marjo Jauhiainen, projektikoordinaattori,
LisätiedotPAAPU LAPSEN PARHAAKSI HANKKEEN PERHEPÄIVÄHOIDON FOORUMI
PAAPU LAPSEN PARHAAKSI HANKKEEN PERHEPÄIVÄHOIDON FOORUMI Valkealassa 16.2.2008 Paapu- lapsen parhaaksi - hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena
LisätiedotJHL:n jäsenkysely lastenhoitajien koulutustarpeista
JHL:n jäsenkysely lastenhoitajien koulutustarpeista Syyskuu 2018 Kyselyyn vastasi 2953 JHL:n lastenhoitajana tai perhepäivähoitajana työskentelevää jäsentä. 2. Mikä on ammatillinen koulutuksesi? Vastaajien
LisätiedotUuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut
Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut Varhaiskasvatuksen ilta: JHL, Super, TEHY, JYTY Tampere, 24.10.2018 janne.hernesniemi@jhl.fi Koulutuspoliittinen asiantuntija ry Uuden
LisätiedotPAAPU LAPSEN PARHAAKSI- HANKE VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1. 31.12.2007. Kehittämissuunnittelija Tiina Kirvesniemi
PAAPU LAPSEN PARHAAKSI- HANKE VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1. 31.12.2007 Kehittämissuunnittelija Tiina Kirvesniemi SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...3 2. HANKKEEN TOIMINTA...4 2.1 Projektiryhmän toiminta...4 2.2
LisätiedotKunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain
LisätiedotVaikeavammaisten päivätoiminta
Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin
LisätiedotPelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005
Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Laadukasta perhepäivähoitoa lapsiperheille nyt ja tulevaisuudessa ammattilaisia ja ammatti, jota arvostetaan Hankkeen taustaa Tarve perhepäivähoidon kehittämiseen
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotKYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI
Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi
LisätiedotLiite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA
Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni
LisätiedotSOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden
SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN
LisätiedotOsaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA
Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Koulutusta antavat yksiköt LitM-koulutus: Jyväskylän yliopisto, Liikuntakasvatuksen laitos: yksi vapaasti valittava
LisätiedotTIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO
TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on
LisätiedotAsiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen
Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä
Lisätiedotlasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,
Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,
LisätiedotKunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva
LisätiedotSijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla
Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut
LisätiedotPaapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi
Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Oman työn n arviointi 22.3.2007 Kouvola Paapu-lapsen parhaaksi- hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena
LisätiedotNurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut
Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut 1. Yleistä Tässä palvelukuvauksessa määritellään Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelun yhteiset tavoitteet, toimintatavan
LisätiedotHenkilöstön osaamisen kehittäminen
Henkilöstön osaamisen kehittäminen Sirkka Salvi Jyväskylän kr. Opisto Carita Sirkka Seurakuntaopisto Minna Valtonen ja Jussi Murtovuori Diak Vesa Nuorva Centria Kirkon kasvatuksen päivät 9.1.2019 klo 16.30
LisätiedotKunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (5) Varhaiskasvatusvirasto 01.04.2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (5) 38 Päivähoitoyksikkö Jollas-Poikkilaakso-Puuskakulman päiväkodinjohtajan virkaan valinta HEL 2015-002812 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti ottaa
Lisätiedot4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE
1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn
LisätiedotLausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015
3.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Viittomakielen Ohjaajat ry pyytää huomioimaan seuraavat kelpoisuusvaatimuksiin liittyvät
LisätiedotMITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3
MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotSosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä
Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi
LisätiedotUraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta
Opintopalvelut Suunnittelija Outi Suorsa Uraseuranta 18 tuloksia vuonna 13 valmistuneiden uraseurannasta Uraseuranta 18 toteutettu syksyllä 18 valtakunnallisena kysely lähetetty kaikille vuonna 13 päättyvän
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotYhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?
Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke
Lisätiedotlasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,
lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,
LisätiedotAsiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen
Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä
LisätiedotATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN
ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotJyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)
Jyväskylän yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 16) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 4 valmistuneista) Vastaajien
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotERITYISVARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2015
VARHAISKASVATUSPALVELUT ERITYISVARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2015 Kyselyjä lähetettiin 68, vastauksia palautui 27, vastausprosentti 39,7 Asteikko: 5 = erittäin hyvin, 4 = hyvin, 3 = ei hyvin eikä huonosti,
LisätiedotKunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015
LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta
LisätiedotKirjoittaminen päiväkodeissa: renki vai isäntä? Tekstien valta ihmistyössä -seminaari Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä
Kirjoittaminen päiväkodeissa: renki vai isäntä? Tekstien valta ihmistyössä -seminaari 10.4.2018 Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä Valtakunnallinen kysely kirjaamisesta päiväkodeissa Tehtiin 2009 yhteistyössä
LisätiedotSOSIAALITOIMEN JA VARHAISKASVATUKSEN HENKI- LÖSTÖN TIETOTEKNINEN OSAAMINEN SEITSEMÄSSÄ KAAKKOISSUOMALAISESSA KUNNASSA
SOSIAALITOIMEN JA VARHAISKASVATUKSEN HENKI- LÖSTÖN TIETOTEKNINEN OSAAMINEN SEITSEMÄSSÄ KAAKKOISSUOMALAISESSA KUNNASSA Johanna Kallio & Tuula Kontio 2006 TIIVISTELMÄ: Sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotVapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT
Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?
LisätiedotKunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Varhaiskasvatusvirasto
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (5) 39 Päivähoitoyksikkö Franzenian päiväkodinjohtajan virkaan valinta HEL 2015-003621 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti ottaa koulutuksen, kokemuksen
LisätiedotAIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET
1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE
LisätiedotTyöhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta
Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%
LisätiedotPolvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut
Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat
LisätiedotYhdistyksen jäsenkysely 2013
Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ajankohtaiskatsaus
Varhaiskasvatuksen ajankohtaiskatsaus Dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous 21.3.2018 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Luonnos esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi
LisätiedotKyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta
Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta
LisätiedotOpetusharjoittelun tuntisuunnitelma
Opetusharjoittelun tuntisuunnitelma Minna Kuivalainen Haaga-Helia, ammatillinen opettajakorkeakoulu Opetusharjoittelu: Suomen Diakoniaopisto, SDO Sote-koulutus 16.1-20.1.2017 Opetusharjoittelupaikka ja
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla
06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotHnenogäsdpdinoinnin päätehtävät
Hnenogäsdpdinoinnin päätehtävät Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille 2015 Toteutus Syys- lokakuussa 2015, vastausaikaa 2 viikkoa Webropol-kysely Toimitettiin Avustajaportti.fi palveluun
LisätiedotKunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Lainsäädännön muutokset voimassa terveydenhuollon osalta vuodesta 2004 ja sosiaalihuollossa
LisätiedotFuturex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen
Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu
LisätiedotLASTEN LUKUMÄÄRÄ RYHMÄSSÄ: 17 VARHAISKASVATUKSEN HENKILÖSTÖ
VARHAISKASVATUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi 2018-2019 PÄIVÄKODIN NIMI: Satulehto VARHAIKASVATUSRYHMÄN NIMI: Vekkula 1-5 vuotiaat KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Tulevaisuuslautakunta hyväksynyt Pvm. LASTEN
LisätiedotTampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivitys 2018 Yhteenveto verkkokyselyn sisällöistä. Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden päivitys 2018 Yhteenveto verkkokyselyn sisällöistä Opetushallitus 5.12.2018 Taustatiedot Taustatiedot Varhaiskasvatuksen tiimi tai työryhmä (toimin kunnassa / yksityisessä
LisätiedotSosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Tausta Varhaiskasvatuspalvelut tarvitsevat selkeän lainsäädännön vastatakseen
LisätiedotAMMATILLISEN OPINTO-OHJAAJAN TYÖNKUVA REFORMIUUDISTUKSEN JÄLKEEN. Erika Perander 2019
AMMATILLISEN OPINTO-OHJAAJAN TYÖNKUVA REFORMIUUDISTUKSEN JÄLKEEN Erika Perander 219 Työpaikkakunnan sijainti Muuttuja N % 9,1 5,7 Nainen 77 88,5 12,5 38,6 Mies 1 11,5 1,1 Yhteensä 87 1 Muuttuja N Min Maks
LisätiedotTyönohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?
Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä
LisätiedotTekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014
Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)
LisätiedotIkäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi
Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018)
LAUSUNTO Eduskunta Sivistysvaliokunta Päiväys Asia Metropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018) Metropolia Ammattikorkeakoulu
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotPorvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.
n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan aikuiskoulutus kevät 2015
Sosiaali- ja terveysalan aikuiskoulutus kevät 2015 Muistihoitajakoulutus 15 ov Koulutukseen hakeutuvalla tulee olla vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinto ja kahden vuoden työkokemus vanhustyöstä.
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotPELASTETAAN PERHEPÄIVÄHOITO -HANKE
1 PELASTETAAN PERHEPÄIVÄHOITO Raportti hankkeen aloituksesta 12.3. 31.12.2004 Y-tunnus 1523864-4 PELASTETAAN PERHEPÄIVÄHOITO -HANKE Keski-Suomen sosiaal ial an osaamiskeskus PL 3 5 40014 Jyväskyl än yl
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotVarhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)
Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa
LisätiedotAiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen
Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille
LisätiedotSisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia
Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai
LisätiedotHAKEUTUMISVAIHEEN SÄHKÖINEN HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA
HAKEUTUMISVAIHEEN SÄHKÖINEN HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Koulutusohjelma Liikunnan ammattitutkinto Tutkinnonsuorittaja Koulutuksen ja tutkinnon vastaavat Maria Anttila Tiina Pyykkönen 1. HENKILÖTIEDOT
LisätiedotAsiakastyytyväisyyskysely. työnantajille
Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja
LisätiedotTERVEYSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO
HAKULOMAKE 1/6 TERVEYSPSYKOLOGIAN ALAN ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUKSEN SISÄLTÄVÄ PSYKOLOGIAN LISENSIAATIN TUTKINTO Hakuaika päättyy 14.2.2014 klo 15.45. Hakemus ja sen liitteet jätetään 3 kappaleena sen yliopiston
LisätiedotVANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008
1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille
LisätiedotOSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY
OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä
LisätiedotOPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.
1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotKysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1
Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29
LisätiedotKysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana
Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset
LisätiedotOpetushallitus 2018 Alustavat tietosisällöt varhaiskasvatuksen henkilöstöstä 1/7
Opetushallitus 2018 Alustavat tietosisällöt varhaiskasvatuksen henkilöstöstä 1/7 Tähän tiedostoon on koottu taulukkomuodossa Vardaan tallennettavat varhaiskasvatuksen henkilöstöä koskevat tietosisällöt
LisätiedotKELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.
1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.
LisätiedotMaster-tutkinnot Turun AMK:ssa
Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Nimi ja pvm Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin Yliopistot Tohtori Lisensiaatti Ylemmät korkeakoulututkinnot Maisteri 120 op Ammattikorkeakoulut Ylemmät
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotTäydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi
Täydennyskoulutus muutoksessa Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutustarjonta ammattikorkeakouluissa Täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikoille suunnattu täydennyskoulutustarjonta vähäistä
Lisätiedot