Koulutuskartoitusraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson varhaiskasvatushenkilöstö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulutuskartoitusraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson varhaiskasvatushenkilöstö"

Transkriptio

1 Koulutuskartoitusraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson varhaiskasvatushenkilöstö Paapu- lapsen parhaaksi -hanke/ Socom Tiina Kirvesniemi, kehittämissuunnittelija, Paapu/Socom Heini Turkia, sosiologian opiskelija, Joensuun Yliopisto, EPM-hanke/Nuorten palvelu ry. Marjut Savolainen, projektityöntekijä, EPMhanke/Nuorten palvelu ry.

2 Sisältö: 1. JOHDANTO KARTOITUKSEEN OSALLISTUNEET IKÄJAKAUMA AMMATTIRYHMÄT TYÖSUHTEEN LAATU TYÖKOKEMUKSEN PITUUS KARTOITUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOULUTUSTAUSTAT JA OPISKELU KOULUTUSTAUSTAT LISÄKOULUTUS TÄMÄN HETKINEN OPISKELU KOULUTUSTOIVEET LASTENTARHANOPETTAJAT LASTENHOITAJAT JA PÄIVÄHOITAJAT PERHEPÄIVÄHOITAJAT JOHTOHENKILÖSTÖ KOULUTUKSEN PITUUS KOULUTUKSEN KUSTANNUKSET TOIVEET KOULUTUSPAIKKAKUNNASTA TYÖNOHJAUS YHTEENVETO LIITTEET 2

3 1. Johdanto Koulutuskartoitus on suunnattu Pohjois-Kymenlaakson päivähoidon yksiköiden varhaiskasvatushenkilöstölle ja sen tarkoituksena on selvittää koulutustarpeita tällä alueella. Kyselylomakkeet (liite 1) toimitettiin henkilöstölle päivähoidon esimiesten kautta. Kyselyyn vastasi 511 varhaiskasvatuksen työntekijää. Koulutuskartoituksen avulla pyritään suunnittelemaan alueen varhaiskasvattajien tarpeista nousevaa ja kohdennettua koulutusta. Koulutuskartoitus liittyy Socomin varhaiskasvatuksen kehittämistoimintaan Kaakkois-Suomen alueella. Koulutuskartoituksen toteuttamisessa oli mukana Paapu -lapsen parhaaksi- hanke, joka toimii Pohjois-Kymenlaakson alueella. Hankkeeseen osallistuvat Kouvolan, Kuusankosken, Anjalankosken, Iitin, Jaalan, Valkealan, Elimäen sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton Kouvolan paikallisyhdistyksen päivähoidon ja varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstö. Hanketta hallinnoi Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom ja rahoittajana toimii Terveyden edistämisen keskus. Hankkeessa keskitytään varhaisen havainnoinnin ja varhaisen puuttumisen osaamisen kehittämiseen osana perustyötä. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvattajien osaamista ja sitä kautta edistää lapsiperheiden hyvinvointia. Perinteisen vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön välistä yhteistyötä kehitetään kasvatuskumppanuudeksi, jolloin varhaisen puuttumisen ja tuen menetelmät ovat luonteva osa varhaiskasvatusta. Kyselyssä kysyttiin myös vastaajan nimi, koska tarkoituksena on alueen varhaiskasvatushenkilöstön ns. asiantuntijapankin tai -verkoston perustaminen tulevaisuudessa. Samanlainen koulutustarvekartoitus tehdään koko Kaakkois-Suomen alueella. Sen avulla suunnitellaan koulutusta ja tehdään hankeyhteistyötä mm. EPM-hankkeen sekä Varhaiskasvatuksen osaamisklinikka -hankkeen kanssa. Socomin tavoitteena on perustaa alueelle Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö, joka on varhaiskasvatuksen osaamisen, tutkimuksen ja koulutuksen koordinoiva pysyvämpi rakenne. 3

4 2. Kartoitukseen osallistuneet Pohjois-Kymenlaakson seitsemästä kunnasta koulutuskartoituskyselyyn osallistui yhteensä 511 henkilöä. Koulutuskartoituslomakkeita toimitettiin alueen päivähoitoon n. 720 kappaletta. Ne jaettiin päivähoidon esimiesten välityksellä eteenpäin. Vastausprosentti oli n.70 %. Vastaajina olivat päivähoidon ja varhaiskasvatuksen henkilöstö päiväkodeista, ryhmäperhepäiväkodeista ja perinteisestä perhepäivähoidosta sekä päivähoidon muuta henkilöstöä, esim. kiertävät erityislastentarhanopettajat. Suurin osa (99 %) koulutuskartoitukseen vastanneista oli naisia. Kuviossa 1 näkyy vastanneiden jakaantuminen Pohjois-Kymenlaakson kuntien kesken. 30 % 28 % 25 % 20 % 19 % 18 % 20 % 15 % 10 % 7 % 7 % 5 % 0 % 2 % Anjalankoski Elimäki Kouvola Valkeala Kuusankoski Iitti Jaala Kuvio 1. Vastanneiden jakaantuminen kunnittain (n=511). Pohjois-Kymenlaakson alueelta koulutuskartoitukseen osallistuneista eli 511 henkilöstä suurin osa eli 28 % on Kouvolasta, 20 % on Kuusankoskelta, 19 % on Anjalankoskelta, 18 % on Valkealasta, 7 % Iitistä, 7 % Elimäeltä, ja 2 % Jaalasta. Kuntien koko vaikuttaa olennaisesti vastanneiden määrään. Vastausprosentit kunnittain tarkasteltuna vaihtelevat hiukan. Anjalankoskella vastausprosentti on 66 %, Elimäellä 45 %, Iitissä 80 %, Jaalassa 67 %, Kouvolassa 68 %, Kuusankoskella 68 % ja Valkealassa 90 %. Koulutuskartoitukseen osallistui lisäksi 90 % Mannerheimin lastensuojeluliiton Kouvolan paikallisyhdistyksen varhaiskasvatushenkilöstöstä. 4

5 2.1 Ikäjakauma Koulutuskartoituksessa vastaajilta kysyttiin ikää, jotta saataisiin kuva varhaiskasvatushenkilöstön ikärakenteesta Pohjois-Kymenlaakson alueella. Oheisessa kuviossa 2 näkyy vastanneiden ikäjakauma. 40 % 35 % 30 % 24 % 29 % 20 % 10 % 10 % 2 % 0 % vuotta vuotta vuotta vuotta 60 vuotta tai enemmän Kuvio 2. Kartoitukseen osallistuneiden ikäjakauma (n=502). Vastaajista suurin osa eli yli kolmasosa on vuotiaita ja lähes kolmasosa on vuotiaita vuotiaita on noin neljäsosa, vuotiaita puolestaan kymmenesosa ja muutama on 60 vuotta tai enemmän. 2.2 Ammattiryhmät Koulutuskartoitukseen osallistuneilta kysyttiin toiminimikettä tai virkanimikettä, jotta saataisiin selville eri ammattiryhmien koulutustoiveita ja -tarpeita. Koulutustausta vaikuttaa siihen, millaista koulutusta toivotaan järjestettävän ja mistä asiasta koetaan tarvittavan lisätietoa. Koulutusta voidaan myös suunnata paremmin sitä toivoneelle ammattiryhmälle, kun vastanneiden koulutustaustat ovat tiedossa. Kuviossa 3 näkyy vastaajat ammattiryhmittäin. 5

6 lastentarhanopettaja 25 % 124 lastenhoitaja/päivähoitaja 34 % 171 perhepäivähoitaja 25 % 128 apulainen, laitosapulainen, päiväkotiapulainen 6 % 28 johtohenkilö 8 % 42 erityislastentarhanopettaja muut 1 % 1 % Kuvio 3. Vastaajat ammattiryhmittäin (n=504). Vastaajista kolmasosa on lastenhoitajia tai päivähoitajia. Perhepäivähoitajat ja lastentarhanopettajat ovat seuraavaksi suurimmat ammattiryhmät, sillä noin neljäsosa vastaajista kuuluu molempiin ammattiryhmiin. Johtohenkilöstöön kuuluu alle kymmenesosa vastaajista ja apulaisia, laitosapulaisia ja päiväkotiapulaisia on 5 % vastaajista. Erityislastentarhanopettajia ja muihin ammattiryhmiin kuuluvia on muutamia. Ryhmään muut on yhdistetty kaikki muut esiintyneet ammattinimikkeet. 2.3 Työsuhteen laatu Koulutuskartoituksessa selvitettiin myös, ovatko vastaajat vakituisessa vai määräaikaisessa työsuhteessa, koska haluttiin saada suuntaa antava kuva, millainen tilanne Pohjois-Kymenlaakson alueella yleisesti on työsuhteiden laatuun liittyen. Kuviossa 4 näkyy tilanne vastaajien työsuhteen laadusta. 6

7 100 % 80 % 81 % 60 % 40 % 20 % 19 % 0 % vakituinen määräaikainen Kuvio 4. Vastaajien työsuhteen laatu (n=507). Vastaajista suurin osa eli 81 % on tällä hetkellä vakituisessa työsuhteessa ja 19 % on määräaikaisessa työsuhteessa. Kun tarkastellaan vastaajien työsuhteen laatua ammattiryhmittäin, voidaan huomata, että avustajilla on eniten määräaikaisia työsuhteita, sillä 41 %:llä on määräaikainen työsuhde. Lastentarhanopettajista 33 % työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa, lastenhoitajista ja päivähoitajista puolestaan 24 % ja perhepäivähoitajista ja johtohenkilöstöstä muutama prosentti. Erityislastentarhanopettajista ja muihin ammattiryhmiin kuuluvista puolestaan kaikilla on vakituinen työsuhde. Lastentarhanopettajat Lastenhoitajat ja päivähoitajat 24 % 33 % 67 % 76 % Perhepäivähoitajat 5 % 95 % määräaikainen Avustajat, päiväkotiapulaiset ja laitosapulaiset 41 % 59 % vakituinen Johtohenkilöstö 2 % 98 % Erityislastentarhanopettajat 100 % Muut 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 7

8 Kuvio 5. Työsuhteen laatu ammattiryhmittäin (n=500). 2.4 Työkokemuksen pituus Kartoitukseen osallistuneilta kysyttiin, kuinka pitkä työkokemus heillä on varhaiskasvatuksen tehtävistä kaiken kaikkiaan. Tätä kysyttiin sen vuoksi, että voidaan vertailla koulutustoiveita myös työkokemuksen pituuden mukaan. Kartoituksen avulla on myös mahdollista saada suuntaa antava kuva varhaiskasvatushenkilöstön työkokemuksen pituudesta Pohjois-Kymenlaakson alueella. Kuviossa 6 näkyy vastaajien työkokemuksen pituus. 50 % 40 % 30 % 28 % 32 % 34 % 20 % 10 % 6 % 0 % alle 10 vuotta vuotta vuotta yli 30 vuotta Kuvio 6. Vastaajien työkokemuksen pituus (n=511). Työkokemusta erilaisista varhaiskasvatuksen tehtävistä on kartoitukseen vastanneilla runsaasti. 34 % vastaajista on työskennellyt erilaisissa varhaiskasvatuksen työtehtävissä vuotta, vuotta on työskennellyt 32 % vastaajista ja alle kymmenen vuotta on työskennellyt 28 % vastaajista. Yli 30 vuoden työkokemus varhaiskasvatuksesta on 6 %:lla vastaajista. Kuviossa 7 näkyy vastaajien työkokemuksen pituus ammattiryhmittäin. 8

9 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lastentarhanopettajat 71 % 61 % 50 % 48 % 50 % 50 % 45 % 37 % 32 % 29 % 29 % 27 % 25 % 24 % 19 % 19 % 14 % 14 % 14 % 14 % 9 % 10 % 3 % 5 % Lastenhoitajat ja päivähoitajat Perhepäivähoitajat Avustajat, päiväkoti- ja laitosapulaiset Johtohenkilöstö Erityislastentarhanopettajat Muut alle 10 vuotta vuotta vuotta yli 30 vuotta Kuvio 7. Vastaajien työkokemuksen pituus ammattiryhmittäin (n=511). Erityislastentarhanopettajilla, johtohenkilöstöllä ja perhepäivähoitajilla on enemmän työkokemusta varhaiskasvatuksen osalta kuin muiden ammattiryhmien edustajilla, sillä suurimmalla osalla näiden ammattiryhmien edustajista on vähintään 20 vuoden työkokemus. Avustajissa, päiväkoti- ja laitosapulaisissa sekä lastentarhanopettajissa on puolestaan eniten alle 10-vuotisen työkokemuksen omaavia henkilöitä. Lastenhoitajista ja päivähoitajista suurimmalla osalla on vuoden työkokemus varhaiskasvatuksesta. 9

10 3. Kartoitukseen osallistuneiden koulutustaustat ja opiskelu Koulutuskartoituksessa kysyttiin koulutustaustoja eli suoritettuja tutkintoja ja muita koulutuksia sen vuoksi, että saataisiin suuntaa antava kuva Pohjois-Kymenlaakson varhaiskasvatushenkilöstön koulutustasosta. Tämän pohjalta voidaan ryhtyä suunnittelemaan alueelle järjestettävää koulutusta. Koulutustaustoja on tarkasteltu raportissa vain suurimpien ammattiryhmien kohdalla, ettei ketään vastaajista pystyisi tunnistamaan. 3.1 Koulutustaustat Koulutuskartoituksessa vastaajilta kysyttiin avoimena kysymyksenä suoritettuja tutkintoja ja lisäkoulutusta. Koulutustaustoja tarkastellaan seuraavaksi vain suurimpien ammattiryhmien osalta, ettei ketään vastaajista pystyisi tunnistamaan. Kuviossa 8 näkyvät lastentarhanopettajien koulutustaustat. 50 % 40 % 39 % 30 % 31 % 20 % 17 % 12 % 10 % 0 % 1 % 1-vuotinen lto poikkeuskoulutus 2-vuotinen lto koulutus 3-vuotinen lto koulutus kasvatustieteen kandidaatti muu sos.- ja terv.alan koulutus Kuvio 8. Lastentarhanopettajien koulutustaustat (n=124). Koulutuskartoitukseen osallistuneista lastentarhanopettajan työtä tekevistä suurimmalla osalla (39 %) on jokin muu sosiaali- ja terveysalan koulutus, esimerkiksi sosiaalikasvattajan tai sosionomin tutkinto. Noin 18 % on suorittanut sosiaalikasvattajatutkinnon, 17 % sosionomi (AMK) tutkinnon ja muutamalla (4 %) lastentarhanopettajan virkaa tekevällä on sosiaalialan ohjaajan, lähihoitajan tai lastenhoitajan tutkinto. Lähes kolmasosalla (31 %) on 3-vuotinen lastentarhanopettaja koulutus, alle 10

11 viidesosalla (17 %) on 2-vuotinen lastentarhanopettajan koulutus, yli kymmenesosa (12 %) on suorittanut kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja 1 % on suorittanut 1-vuotisen lastentarhanopettajakoulutuksen. Kuviossa 9 näkyvät lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustaustat. 100 % 80 % 71 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lastenhoitajan / päivähoitajan ammattitutkinto 21 % Lähihoitajan ammattitutkinto 8 % Muu sos. ja terv.alan tutkinto Kuvio 9. Lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustaustat (n=160). Kartoitukseen osallistuneista lastenhoitajista ja päivähoitajista suurin osa (71 %) on suorittanut lastenhoitajan tai päivähoitajan ammattitutkinnon. Lähihoitajan ammattitutkinnon on suorittanut 21 % vastaajista ja jonkin muun sosiaali- ja terveysalan koulutuksen, esimerkiksi päiväkotiapulaisen tutkinnon, on suorittanut 8 % vastaajista. Kuviossa 10 näkyvät perhepäivähoitajien koulutustaustat. PPH:n ammattitutkinnon suorittaneet 10 % PPH:n ammattitutkintoa opiskelevat 2,5 % PPH:n kurssin suorittaneet 59,5 % Muun sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneet Ei PPH:n ammattitutkintoa, kurssia tai muuta sosiaali- ja terveysalan koulutusta 15 % 13 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Kuvio 10. Perhepäivähoitajien koulutustaustat (n=128). 11

12 Perhepäivähoitajista 10 % on suorittanut perhepäivähoitajan ammattitutkinnon, 2,5 % opiskelee perhepäivähoitajan ammattitutkintoa tällä hetkellä (lokakuu 2005) ja perhepäivähoitajan kurssin on suorittanut 59,5 % perhepäivähoitajista. Muun sosiaali- ja terveysalan tutkinnon (esim. lähihoitajan, lastenhoitajan, päiväkotiapulaisen tai sairaanhoitajan ammattitutkinnon) suorittaneita on 15 % vastanneista perhepäivähoitajista. Lisäksi perhepäivähoitajan täydennyskoulutuksen on suorittanut 37 % perhepäivähoitajista. Ilman perhepäivähoitajan ammattitutkintoa, kurssia tai muuta sosiaali- ja terveysalan koulutusta työskentelee 13 % vastaajista. Kun tarkastellaan suoritettujen ammattitutkintojen määrää Pohjois-Kymenlaakson alueella, voidaan huomata, että 73 % vastaajista on suorittanut yhden tutkinnon, 26 % on suorittanut kaksi tutkintoa ja 1 % on suorittanut kolme tutkintoa. Kunnittain tarkasteltuna Anjalankoskella ja Elimäellä varhaiskasvatushenkilöstö on suorittanut eniten tutkintoja, sillä Anjalankoskella 37 % ja Elimäellä 40 % on suorittanut vähintään kaksi tutkintoa. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna tutkintojen määrät eivät oleellisesti eroa toisistaan. 3.2 Lisäkoulutus Vastaajat saivat vapaasti kirjoittaa, mitä muita työhön liittyviä tai sen tekemiseen tukea antavia kursseja, koulutuksia tai opintokokonaisuuksia on käynyt. Kuviossa 11 on koottu vastaajien mainitsemia lisäkoulutuksia, jotka ovat tulleet mainituksi vähintään kymmenen kertaa. 12

13 PPH:n kurssi (150h) Esi- ja alkuopetuksen approbatur VaVu-koulutus PPH:n täydennyskoulutus (120h) Erityispedagogiikan approbatur Lapsen kehityksen tukeminen pph:ssa (5ov) Kasvatustieteen approbatur Esi- ja alkuopetuksen erikoistumisopinnot Vuorovaikutus- ja kommunikaatio-ongelmat (10ov) Huolen puheeksiotto 15 % 13 % 13 % 9 % 8 % 7 % 5 % 5 % 3 % 2 % Kuvio 11. Vastaajien lisäkoulutus (n=511). Yllä olevassa kuviossa näkyy kuinka moni vastanneista on suorittanut minkäkin lisäkoulutuksen. Vastaajista 15 % on suorittanut perhepäivähoitajan kurssin, 13 % esi- ja alkuopetuksen approbaturin, 13 % vavu-koulutuksen, 9 % perhepäivähoidon täydennyskoulutuksen, 8 % erityispedagogiikan approbaturin, 7 % lapsen kehityksen tukeminen perhepäivähoidossa, ja alle 5 % kaikista vastaajista on suorittanut muita koulutuksia. Kuviossa 12 näkyy vastaajien lisäkoulutukset ammattiryhmittäin. 13

14 VaVu-koulutus Huolen puheeksiotto Erityispedagogiikan approbatur Kasvatustieteen approbatur Esi- ja alkuopetuksen approbatur Esi- ja alkuopetuksen erikoistumisopinnot Vuorovaikutus- ja kommunikaatio-ongelmat (10ov) Lapsen kehityksen tukeminen pph:ssa (5ov) Johtajat Perhepäivähoitajat Lastenhoitajat/ päivähoitajat Lastentarhanopettajat PPH:n kurssi (150h) 3 74 PPH:n täydennyskoulutus (120h) Kuvio 12. Vastaajien lisäkoulutus ammattiryhmittäin (n=511). Ammattiryhmittäin tarkasteltuna moni perhepäivähoitaja on suorittanut perhepäivähoidon kurssin ja täydennyskoulutuksen sekä osa on myös suorittanut lapsen kehityksen tukeminen perhepäivähoidossa -kurssin. Moni lastentarhanopettaja on suorittanut esi- ja alkuopetuksen approbaturin, ja osa on suorittanut myös vavu-koulutuksen sekä erityispedagogiikan approbaturin. Lastenhoitajat ja päivähoitajat ovat suorittaneet muita ammattiryhmiä enemmän vavu- sekä huolen puheeksiotto koulutuksia. Johtohenkilöstöön kuuluvat ovat suorittaneet esi- ja alkuopetuksen erikoistumisopintoja ja approbatureita, erityispedagogiikan approbatureita sekä vavu-koulutuksia. 3.3 Tämän hetkinen opiskelu Koulutuskartoituskyselyssä selvitettiin vastaajien tämän hetkistä opiskelua. Tätä kysyttiin sen vuoksi, että nähtäisiin kuinka yleistä lisäkouluttautuminen on ja vältyttäisiin päällekkäisten koulutusten järjestämiseltä. Kuviossa 13 näkyy, kuinka moni vastaajista opiskelee tällä hetkellä. 14

15 100 % 87 % 80 % 60 % 40 % 20 % 13 % 0 % Opiskelee tällä hetkellä Ei opiskele tällä hetkellä Kuvio 13. Kuinka moni vastaajista opiskelee tällä hetkellä (n=505). Vastaajista 87 % ei opiskele tällä hetkellä ja 13 % puolestaan opiskelee. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna erityislastentarhanopettajat ja johtohenkilöstö opiskelevat tällä hetkellä eniten, sillä 57 % erityislastentarhanopettajista ja 21 % johtohenkilöstöstä opiskelee parhaillaan. Kuviossa 14 näkyy mitä kursseja ja koulutuksia kartoitukseen vastanneet opiskelevat parhaillaan. Perheopintojen approbatur (15ov) 4 % Lähihoitajan näyttökoulutus (1ov) Erityispedagogiikan perusopinnot (25op) 9 % 10 % Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Theraplay 4 % 6 % Jet HuPu 10 % 10 % VaVu 13 % 0 % 5 % 10 % 15 % Kuvio 14. Mitä tällä hetkellä opiskellaan? (n=68) 15

16 Tällä hetkellä opiskelevista suurin osa (13 %) on parhaillaan varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä -koulutuksessa eli VaVu-koulutuksessa. Kymmenesosa (10 %) vastaajista opiskelee lähihoitajan näyttökoulutusta, johtamis- ja esimiestyön tutkintoa (Jet) sekä huoli puheeksi (HuPu) -koulutusta. Muutama kartoitukseen vastanneista opiskelee erityispedagogiikan perusopintoja (9 %), theraplay:ta (6 %), perheopintojen approbaturia (4 %) sekä perhepäivähoitajan ammattitutkintoa (4 %). 16

17 4. Koulutustoiveet Koulutuskartoituksessa kysyttiin varhaiskasvatushenkilöstön koulutustoiveita, joiden perusteella voidaan järjestää koulutusta. Vastaaja sai valita seuraavista vaihtoehdoista yhden tai usean itselleen sopivan vaihtoehdon: erityiskasvatus, lapsen käyttäytyminen, lasten kehitys, lapsen toiminta, lapsen sairaudet ja allergiat, lapsen tunteet ja temperamentti, johtaminen, verkostoyhteistyö, yhteistyö vanhempien kanssa, vavu-koulutus ja huolen puheeksiotto-koulutus. Vastaajat saivat kirjoittaa vapaasti omia toiveita, jos annetuista vaihtoehdoista ei löytynyt itselle sopivaa. Kuviossa 15 näkyvät vastaajien mielipiteet eri koulutusteemojen tarpeellisuudesta ja tärkeydestä. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lasten sairaudet ja allergiat Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Johtaminen Verkostoyhteistyö Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 53 % 70 % 36 % 64 % 20 % 54 % 53 % 9 % % % 22 % 35 % Kuvio 15. Millaista koulutusta toivotaan (n=504). Suurin osa (70 %) kartoitukseen vastanneista toivoo koulutusta lasten käyttäytymisestä. Lähes yhtä moni (64 %) vastaaja toivoo koulutusta lapsen toiminnasta. Yli puolet (53 % - 54 %) vastaajista toivoo koulutusta lapsen tunteista ja temperamentista, työssä viihtymisestä, erityiskasvatuksesta ja yhteistyöstä vanhempien kanssa. Kuviossa 16 näkyy millaista koulutusta vastaajat toivoivat avoimessa kysymyksessä. 17

18 Esi- ja alkuopetus Muut aiheet Erityiskasvatus Maahanmuuttajat Työssä jaksaminen Draama Perhetyö Viittomat Taidekasvatus Lasten käyttäytyminen Vuorohoito Tutkintoihin johtavat toiveet ATK 2,7 % 2,7 % 1,6 % 1,4 % 1,2 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,8 % 0,8 % 0,8 % 0,6 % 0,6 % Kuvio 16. Millaista koulutusta toivotaan (n=511). Avoimen kysymyksen perusteella koulutusta toivotaan esi- ja alkuopetuksesta. Moni vastaajista esitti yksittäisiä koulutustoiveita, jotka on luokiteltu muihin aiheisiin. Näitä olivat mm. sadutus, matematiikka, metsämörri-koulutus, ensiapu, alle 3-vuotiaat lapset päivähoidossa, varhaiskasvatussuunnitelma jne. Myös erityiskasvatuksen aiheisiin liittyvää koulutusta toivottiin mm. oppimisympäristön järjestämisestä lapsen kehitystä tukevaksi sekä erityislasten liikunnasta. Maahanmuuttajaaiheista koulutusta toivottiin myös. Lisäksi koulutusta toivottiin työssä jaksamisesta, draamasta, perhetyöstä, viittomista, taidekasvatuksesta, lasten käyttäytymisestä, vuorohoidosta ja ATK:sta. Tutkintoihin johtavia toiveita olivat kasvatustieteen opinnot, lastentarhanopettajakoulutus sekä työnohjaajakoulutus. Taulukoissa 1-6 näkyy kaikkien vastaajien esittämät koulutustoiveet sekä koulutustoiveet ammattiryhmittäin. Seuraavissa luvuissa on esitelty eri ammattiryhmien koulutustoiveita tarkemmin. 18

19 Taulukko 1. Kaikkien vastaajien esittämät koulutustoiveet (n=504). Koulutustoiveet % Lasten käyttäytyminen 70 % Lapsen toiminta 64 % Lapsen tunteet ja temperamentti 54 % Erityiskasvatus 53 % Työssä viihtymisen aiheet 53 % Yhteistyö vanhempien kanssa 53 % Lasten kehitys 36 % Huolen puheeksiotto 35 % Vavu-koulutus 22 % Lapsen sairaudet ja allergiat 20 % Verkostoyhteistyö 13 % Johtaminen 9 % Taulukko 2. Lastentarhanopettajien koulutustoiveet (n=124). Koulutustoiveet % Lasten käyttäytyminen 74 % Lapsen toiminta 73 % Erityiskasvatus 69 % Yhteistyö vanhempien kanssa 63 % Lapsen tunteet ja temperamentti 50 % Työssä viihtymisen aiheet 48 % Huolen puheeksiotto 47 % Lasten kehitys 33 % Vavu-koulutus 32 % Verkostoyhteistyö 16 % Lapsen sairaudet ja allergiat 11 % Johtaminen 6 % Taulukko 3. Lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustoiveet (n=170). Koulutustoiveet % Lasten käyttäytyminen 82 % Lapsen toiminta 72 % Lapsen tunteet ja temperamentti 67 % Yhteistyö vanhempien kanssa 62 % Erityiskasvatus 58 % Työssä viihtymisen aiheet 50 % Lasten kehitys 41 % Huolen puheeksiotto 34 % Vavu-koulutus 27 % Lapsen sairaudet ja allergiat 21 % Verkostoyhteistyö 8 % Johtaminen 1 % Taulukko 4. Perhepäivähoitajien koulutustoiveet (n=123). Koulutustoiveet % Lasten käyttäytyminen 65 % Työssä viihtymisen aiheet 59 % Lapsen toiminta 55 % Lapsen tunteet ja temperamentti 50 % Lasten kehitys 40 % Yhteistyö vanhempien kanssa 33 % Erityiskasvatus 32 % Huolen puheeksiotto 27 % Lapsen sairaudet ja allergiat 25 % Vavu-koulutus 7 % Verkostoyhteistyö 2 % Johtaminen 2 % Taulukko 5. Johtohenkilöstön koulutustoiveet (n=42). Koulutustoiveet % Johtaminen 76 % Työssä viihtymisen aiheet 69 % Yhteistyö vanhempien kanssa 55 % Lapsen toiminta 45 % Verkostoyhteistyö 43 % Erityiskasvatus 38 % Lasten käyttäytyminen 36 % Huolen puheeksiotto 36 % Lapsen tunteet ja temperamentti 29 % Vavu-koulutus 26 % Lasten kehitys 17 % Lapsen sairaudet ja allergiat 7 % Taulukko 6. Avustajien koulutustoiveet (n=28). Koulutustoiveet % Erityiskasvatus 75 % Lasten käyttäytyminen 68 % Lapsen toiminta 54 % Lapsen tunteet ja temperamentti 50 % Yhteistyö vanhempien kanssa 50 % Lapsen sairaudet ja allergiat 46 % Työssä viihtymisen aiheet 43 % Lasten kehitys 36 % Huolen puheeksiotto 25 % Verkostoyhteistyö 21 % Vavu-koulutus 14 % Johtaminen 4 % 19

20 4.1 Lastentarhanopettajat Kuviossa 17 näkyvät lastentarhanopettajien koulutustoiveet. Kuvioon on otettu mukaan ne koulutustoiveet, joita on toivonut vähintään kymmenen vastaajaa. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lapsen sairaudet ja allergiat Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Verkostoyhteistyö Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 69 % 74 % 33 % 73 % 11 % 50 % 48 % 16 % 63 % 32 % 47 % Kuvio 17. Lastentarhanopettajien koulutustoiveet (n=124). Lastentarhanopettajat toivovat koulutusta eniten lasten käyttäytymisestä, lapsen toiminnasta, erityiskasvatuksesta ja yhteistyöstä vanhempien kanssa. Toivottu koulutuksen aihe on myös lapsen tunteet ja temperamentti. Osa vastaajista toivoo koulutusta työssä viihtymisen aiheista ja huolen puheeksiotosta. Erityislastentarhanopettajien (n=7) koulutustoiveet eroavat hiukan lastentarhanopettajien koulutustoiveista. Erityislastentarhanopettajat toivovat koulutusta lapsen tunteista ja temperamentista (86 %), verkostoyhteistyöstä (57 %), erityiskasvatuksesta (57 %) ja lasten käyttäytymisestä (57 %). Muilta osin koulutustoiveet ovat samansuuntaisia lastentarhanopettajien koulutustoiveiden kanssa. 20

21 4.2 Lastenhoitajat ja päivähoitajat Kuviossa 18 näkyvät lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustoiveet. Kuvioon on otettu mukaan ne koulutustoiveet, jotka vähintään kymmenen vastaajaa on valinnut. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lapsen sairaudet ja allergiat Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Verkostoyhteistyö Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 58 % 82 % 41 % 72 % 21 % 66 % 50 % 8 % % 27 % 34 % Kuvio 18. Lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustoiveet (n=170). Lastenhoitajat ja päivähoitajat toivovat eniten koulutusta lasten käyttäytymisestä, lapsen toiminnasta, lapsen tunteista ja temperamentista, yhteistyöstä vanhempien kanssa sekä erityiskasvatuksesta. Puolet vastaajista toivoo myös koulutusta työssä viihtymisen aiheista. 21

22 4.3 Perhepäivähoitajat Kuviossa 19 näkyvät perhepäivähoitajien koulutustoiveet. Kuvioon on otettu mukaan ne koulutustoiveet, jotka vähintään viisi vastaajaa on valinnut. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lapsen sairaudet ja allergiat Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 32 % 65 % 40 % 55 % 25 % 50 % 59 % 33 % 7 % 8 27 % Kuvio 19. Perhepäivähoitajien koulutustoiveet (n=123). Yli puolet perhepäivähoitajista toivoo koulutusta lasten käyttäytymiseen, työssä viihtymisen aiheisiin, lapsen toimintaan ja lapsen tunteisiin ja temperamenttiin liittyen. Osa (40 %) vastanneista perhepäivähoitajista toivoo koulutusta myös lasten kehityksestä. Noin kolmasosa vastanneista toivoo puolestaan koulutusta yhteistyöstä vanhempien kanssa sekä erityiskasvatuksesta. 22

23 4.4 Johtohenkilöstö Kuviossa 20 näkyvät johtohenkilöstön esittämät koulutustoiveet. Kuvioon on otettu mukaan ne koulutustoiveet, jotka vähintään viisi vastaajaa on valinnut. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Johtaminen Verkostoyhteistyö Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 38 % 36 % 17 % 45 % 29 % 69 % 76 % 43 % 55 % 26 % 36 % Kuvio 20. Johtohenkilöstön koulutustoiveet (n=42). Johtohenkilöstö toivoo koulutusta varsinkin johtamiseen ja työssä viihtymiseen liittyen. Yli puolet vastaajista toivoo myös koulutusta yhteistyöstä vanhempien kanssa. Muita johtohenkilöstön valitsemia koulutusaiheita ovat mm. lapsen toiminta, verkostoyhteistyö, erityiskasvatus, lasten käyttäytyminen sekä huolen puheeksiotto -koulutus. 4.5 Avustajat Avustajat, laitosapulaiset ja päiväkotiapulaiset (n=28) toivovat koulutusta erityiskasvatuksesta (75 %), lasten käyttäytymisestä (68 %), lapsen toiminnasta (54 %), lapsen tunteista ja temperamentista (50 %) ja yhteistyöstä vanhempien kanssa (50 %). Osa toivoo myös koulutusta lapsen sairauksista ja allergioista (46 %), työssä viihtymisen aiheista (43 %) ja lasten kehityksestä (36 %). 23

24 5. Koulutuksen pituus Koulutuskartoituksessa kysyttiin, minkä pituisesta koulutuksesta oltaisiin kiinnostuneita, jotta voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää kyseistä koulutusta. Vastaajat saivat valita yhden tai useamman mieluisan koulutusvaihtoehdon seuraavista vaihtoehdoista: parin tunnin luento, päivän kestävä koulutus, viikonloppukoulutus, 5-10 koulutuspäivää, muutaman kuukauden kestävä koulutus työn ohessa, puoli vuotta kestävä koulutus työn ohessa ja vielä laajempi koulutus. Kuviossa 21 näkyvät vastaajien toiveet koulutuksen pituudesta. parin tunnin luento 69 % päivän kestävä koulutus 84 % viikonloppukoulutus 42 % 5-10 koulutuspäivää muutaman kuukauden kestävä koulutus työn ohessa puoli vuotta kestävä koulutus työn ohessa 24 % 34 % 42 % vielä laajempi koulutus 15 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 21. Toiveet koulutuksen pituudesta (n=502). Vastaajat ovat selvästi enemmän kiinnostuneita lyhytaikaisesta koulutuksesta. Valtaosa (84 %) pitää päivän kestävää koulutusta mieluisana vaihtoehtona, 69 % vastaajista kannattaa parin tunnin luentoa, ja 42 % vastaajista kannattaa 5-10 koulutuspäivän mittaista koulutusta sekä viikonloppukoulutusta. Pidempikestoiset muutaman kuukauden ja puolen vuoden kestävät koulutukset sekä vielä laajempi koulutus saavat vain vähän kannatusta. 24

25 6. Koulutuksen kustannukset Koulutuskartoituksessa kysyttiin vastaajilta, ovatko he valmiita maksamaan koulutuksesta osittain tai kokonaan. Vastaajat saivat valita seuraavista vaihtoehdoista itselle mielekkäimmän vaihtoehdon: voisin maksaa koko koulutuksen itse, voisin maksaa osan koulutuksesta itse ja en ole valmis maksamaan koulutuksesta. Kuviossa 22 näkyvät vastaajien mielipiteet koulutuksen kustannuksista. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 4 % voi maksaa koko koulutuksen itse 37 % voi maksaa osan koulutuksesta itse 59 % ei ole valmis maksamaan koulutuksesta Kuvio 22. Ollaanko koulutuksesta valmiita maksamaan (n=498). Vastaajista suurin osa eli 59 % ei ole valmiita maksamaan koulutuksesta, 37 % vastaajista voi maksaa osan koulutuksesta itse ja 4 % vastaajista voi maksaa koko koulutuksen itse. Kuviossa 23 näkyy millä tavoin koulutuksen pituus vaikuttaa siihen, ollaanko koulutuksesta valmiita maksamaan. 25

26 vielä laajempi koulutus 5 % 9 % 1 % puoli vuotta kestävä koulutus työn ohessa muutaman kuukauden kestävä koulutus työn ohessa 5-10 koulutuspäivää viikonloppukoulutus päivän kestävä koulutus 8 % 14 % 2 % 12 % 18 % 2 % 20 % 21 % 2 % 21 % 18 % 2 % 30 % 2 % 51 % ei ole valmis maksamaan koulutuksesta voi maksaa osan koulutuksesta itse voi maksaa koko koulutuksen itse parin tunnin luento 3 % 38 % 28 % 0 % 20 % 40 % 60 % Kuvio 23. Ollaanko eripituisista koulutuksista valmiita maksamaan (n=492). Kuvion 23 perusteella koulutuksen pituus vaikuttaa siihen, ollaanko koulutuksesta valmiita maksamaan. Lyhyempikestoisen koulutuksen (esim. parin tunnin luento, päivän kestävä koulutus, viikonloppukoulutus) valinneet eivät ole kovin valmiita maksamaan koulutuksesta, sillä suurin osa ei ole valmis maksamaan koulutuksesta ja 18 % - 30 % on valmis maksamaan koulutuksesta osan. Pidempikestoisen koulutuksen (esim koulutuspäivää, muutaman kuukauden kestävä koulutus työn ohessa, puoli vuotta kestävä koulutus työn ohessa, vielä laajempi koulutus) valinneita on huomattavasti vähemmän, mutta sen valinneet ovat hiukan valmiimpia maksamaan koulutuksesta, sillä suurin osa on valmis maksamaan koulutuksesta osan. Koko koulutusta ei olla halukkaita maksamaan, olipa kyseessä lyhyt- tai pitkäkestoinen koulutus. 26

PAAPU LAPSEN PARHAAKSI- HANKE VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1. 31.12.2007. Kehittämissuunnittelija Tiina Kirvesniemi

PAAPU LAPSEN PARHAAKSI- HANKE VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1. 31.12.2007. Kehittämissuunnittelija Tiina Kirvesniemi PAAPU LAPSEN PARHAAKSI- HANKE VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1. 31.12.2007 Kehittämissuunnittelija Tiina Kirvesniemi SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...3 2. HANKKEEN TOIMINTA...4 2.1 Projektiryhmän toiminta...4 2.2

Lisätiedot

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Laadukasta perhepäivähoitoa lapsiperheille nyt ja tulevaisuudessa ammattilaisia ja ammatti, jota arvostetaan Hankkeen taustaa Tarve perhepäivähoidon kehittämiseen

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Koulutusta antavat yksiköt LitM-koulutus: Jyväskylän yliopisto, Liikuntakasvatuksen laitos: yksi vapaasti valittava

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

SOSIAALITOIMEN JA VARHAISKASVATUKSEN HENKI- LÖSTÖN TIETOTEKNINEN OSAAMINEN SEITSEMÄSSÄ KAAKKOISSUOMALAISESSA KUNNASSA

SOSIAALITOIMEN JA VARHAISKASVATUKSEN HENKI- LÖSTÖN TIETOTEKNINEN OSAAMINEN SEITSEMÄSSÄ KAAKKOISSUOMALAISESSA KUNNASSA SOSIAALITOIMEN JA VARHAISKASVATUKSEN HENKI- LÖSTÖN TIETOTEKNINEN OSAAMINEN SEITSEMÄSSÄ KAAKKOISSUOMALAISESSA KUNNASSA Johanna Kallio & Tuula Kontio 2006 TIIVISTELMÄ: Sosiaalitoimen ja varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut

Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut 1. Yleistä Tässä palvelukuvauksessa määritellään Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelun yhteiset tavoitteet, toimintatavan

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Oman työn n arviointi 22.3.2007 Kouvola Paapu-lapsen parhaaksi- hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

ERITYISVARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2015

ERITYISVARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2015 VARHAISKASVATUSPALVELUT ERITYISVARHAISKASVATUKSEN ASIAKASKYSELY 2015 Kyselyjä lähetettiin 68, vastauksia palautui 27, vastausprosentti 39,7 Asteikko: 5 = erittäin hyvin, 4 = hyvin, 3 = ei hyvin eikä huonosti,

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 3.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Viittomakielen Ohjaajat ry pyytää huomioimaan seuraavat kelpoisuusvaatimuksiin liittyvät

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Lainsäädännön muutokset voimassa terveydenhuollon osalta vuodesta 2004 ja sosiaalihuollossa

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (5) Varhaiskasvatusvirasto 01.04.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (5) Varhaiskasvatusvirasto 01.04.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (5) 38 Päivähoitoyksikkö Jollas-Poikkilaakso-Puuskakulman päiväkodinjohtajan virkaan valinta HEL 2015-002812 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti ottaa

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla 06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan aikuiskoulutus kevät 2015

Sosiaali- ja terveysalan aikuiskoulutus kevät 2015 Sosiaali- ja terveysalan aikuiskoulutus kevät 2015 Muistihoitajakoulutus 15 ov Koulutukseen hakeutuvalla tulee olla vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinto ja kahden vuoden työkokemus vanhustyöstä.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Tausta Varhaiskasvatuspalvelut tarvitsevat selkeän lainsäädännön vastatakseen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

HAKEUTUMISVAIHEEN SÄHKÖINEN HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

HAKEUTUMISVAIHEEN SÄHKÖINEN HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA HAKEUTUMISVAIHEEN SÄHKÖINEN HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Koulutusohjelma Liikunnan ammattitutkinto Tutkinnonsuorittaja Koulutuksen ja tutkinnon vastaavat Maria Anttila Tiina Pyykkönen 1. HENKILÖTIEDOT

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus

SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ LASTEN KOULUTUS on olemassa yksityisiä päiväkoteja, mutta enemmistö

Lisätiedot

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutus muutoksessa Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutustarjonta ammattikorkeakouluissa Täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikoille suunnattu täydennyskoulutustarjonta vähäistä

Lisätiedot

Kasvatuksen. ammattilaiseksi. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto. Perhepäivähoitajan ammattitutkinto

Kasvatuksen. ammattilaiseksi. Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto. Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Kasvatuksen ammattilaiseksi Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Lv. 2012 2013 Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

7.4.2015. Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi

7.4.2015. Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi Lausunto 1 (6) Opetus-ja kulttuuriministeriö Kirjaamo@minedu.fi Varhaiskasvatuslaki@minedu.fi Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi Viite: Lausuntopyyntö OKM 15 / 010 / 2015

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa

Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa Sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tietotekninen osaaminen seitsemässä kaakkoissuomalaisessa kunnassa Terveydenhuollon atk-päivät 30.5.2006 Mikkeli, Johanna Kallio, kehittämissuunnittelija,

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

SELVITYS VARHAISKASVATUKSEN LAITOKSELTA VUOSINA 1996-2002 VALMISTUNEIDEN OPISKELIJOIDEN SIJOITTUMISESTA TYÖELÄMÄÄN JA KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ

SELVITYS VARHAISKASVATUKSEN LAITOKSELTA VUOSINA 1996-2002 VALMISTUNEIDEN OPISKELIJOIDEN SIJOITTUMISESTA TYÖELÄMÄÄN JA KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ SELVITYS VARHAISKASVATUKSEN LAITOKSELTA VUOSINA 1996-2002 VALMISTUNEIDEN OPISKELIJOIDEN SIJOITTUMISESTA TYÖELÄMÄÄN JA KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ Ulla Huttunen Jyväskylän yliopisto Varhaiskasvatuksen laitos

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Aikuiskoulutus - lukuvuosi 2015-2016

Aikuiskoulutus - lukuvuosi 2015-2016 Hyvän elämän puolesta Aikuiskoulutus - lukuvuosi 2015-2016 sisällysluettelo Tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta 3 Lastenohjaaja - Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 4-5 Lähihoitaja - Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

PERHO-hanke 2004-2006 - Espoon kuulumiset tänään

PERHO-hanke 2004-2006 - Espoon kuulumiset tänään PERHO-hanke 2004-2006 - Espoon kuulumiset tänään Lähtötilanne Perhepäivähoidossa oli siirrytty yhdistelmäjohtajuuteen (päiväkoti + perhepäivähoito). Uusilla perhepäivähoidon esimiehillä ei ollut käsitystä

Lisätiedot

Kasvatus- ja sosiaaliala

Kasvatus- ja sosiaaliala Lv. 2014 2015 Kasvatus- ja sosiaaliala Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Kasvatus- ja sosiaalialan kansanopistolinja Kasvatus- ja

Lisätiedot

7.4.2015. JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä.

7.4.2015. JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä. 1 (5) Lausunnon keskeinen sisältö JHL on omassa lausunnossaan esittänyt pykäliin täydennyksiä. Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöä on arvioitava perusteellisesti ja harkittava, onko tarpeen säätää

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Kemin kaupungin opetustoimessa on haettavana peruskoulun rehtorin virka 01.08.2016 lukien.

Kemin kaupungin opetustoimessa on haettavana peruskoulun rehtorin virka 01.08.2016 lukien. HAKIJAYHTEENVETO Hepolan koulun rehtori, (Työavain: 107312) Rekrytoiva yksikkö: Peruskoulut Tehtävänimike työpaikkailmoituksessa: Hepolan koulun rehtori Tehtävän kuvaus työpaikkailmoituksessa: Kemin kaupungin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot