Talouden tilanne ja näkymät

Transkriptio

1 Talouden tilanne ja näkymät Seppo Honkapohja Hämeenlinnan Paasikivi-Seura

2 Esityksen rakenne Suomen Pankki tänään Rahoituskriisin syyt ja tilanne Talouden tilanne Kansainvälinen talous Suomi

3 Suomen Pankki tänään

4 Miten Suomen Pankki toimii osana eurojärjestelmää? Neljä ydintoimintaa: Rahapolitiikka Rahoitusvalvonta Pankkitoiminta Rahahuolto

5 Rahapolitiikka Keskeiset tehtävät Pääjohtaja on EKP:n neuvoston jäsen ja päättää tässä tehtävässä euroalueen rahapolitiikasta Rahapolitiikka- ja tutkimusosaston tehtävänä arvioida tapahtumien vaikutuksia kansantalouden kehitykseen, osallistuu EKP:n rahapolitiikan komitean työhön Rahamarkkinoiden, rahoitusmarkkinoiden ja siirtymätalouden, ennen kaikkea Venäjän tutkimus kuuluu tähän osastoon.

6 Pankkitoiminta Keskeiset tehtävät rahamarkkinoiden kannalta EKP:n rahapolitiikan toteuttaminen Suomessa Pankkijärjestelmän maksuvalmiuden turvaaminen Pankkitoimintaosasto osallistuu EKP:n markkinaoperaatioiden komitean työhön; EKP:n neuvosto päättää pitkän aikavälin markkinaoperaatioihin ja delegoi hienosäätöoperaatiot johtokunnalle; Markkinaoperaatiot toteutetaan hajautetusti; Pankkitoimintaosaston tehtävänä on seurata ja analysoida markkinainformaatiota.

7 Rahoitusvalvonta Keskeiset tehtävät Edistää rahoitusmarkkinoiden vakautta ja tehokkuutta Suomen Pankki seuraa rahoitusjärjestelmää ja sen vakautta kokonaisuutena, rahoitusmarkkinaosasto osallistutaan EKP:n pankkivalvonnasta vastaavan komitean työhön Finanssivalvonta on Suomen Pankin yhteydessä ja valvoo yksittäisiä toimijoita kuten pankkeja Vastuut korostuvat rahoitusmarkkinoiden kriisitilanteissa Suomen Pankki on mm. hätärahoituksen lähde 4/16

8 Rahahuolto Keskeiset tehtävät Setelien ja kolikkojen liikkeeseenlasku Suomessa. Turvata osaltaan käteisen kunto ja aitous Suomen Pankki toimii yhteistyössä pankkien ja rahahuoltoon erikoistuneiden yritysten kanssa Tavoite Kehittää kustannustehokkaasti koko rahahuoltojärjestelmää kuluttajien ja koko talouden eduksi.

9 Rahoituskriisin syyt ja tämänhetkinen tila

10 Luo ja hajauta -malli sekä sen kannustinjärjestelmä Aika Kotitalous - Perii palkkion - Ei pysyvää suhdetta Luottoriskivakuuttaja - Antaa vakuutuksella lisäturvaa - Perii palkkion Asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin, liikkeeseen laskettujen arvopapereiden arvo laskee INVESTOINTIPANKKI Luottoluokittaja Erillisyhtiö - Paketoi luoton muiden vaateiden kanssa - Siirtää erillisyhtiöön - Investointipankin johto kerää muhkeat palkkiot - Perii palkkion konsultoinnista ja luottoluokituksista - Voi muuttaa luokituksia myöhemmin - Laskee liikkeeseen omaisuusvakuudellisia jvk-lainoja Jvk-viipale 1 Jvk-viipale 2... Jvk-viipale n ASUNTOLUOTTO- PANKKI - Myöntää luoton - Perii palkkion - Myy luoton eteenpäin Asuntolaina- myyntimies - Ottaa luoton - Sitoutuu velanhoitoon hyvin pitkäksi ajaksi Sijoittajat - Kantavat tappiot arvopapereiden arvon laskusta

11 Kansainvälinen rahoitusjärjestelmä ylivelkaantui ja sen riippuvuus markkinarahoituksesta kasvoi Varat Velat 100 Arvopaperit Markkinarahoitus 95 Varat Velat Markkinarahoitus 30 Arvopaperit Lainat Talletukset Lainat Talletukset 60 Oma pääoma 10 Riskien alihinnoittelu => omat pääomat suhteessa saamisiin pienenivät. Markkinavarainhankinnan osuuden huomattava kasvu (arvopaperistaminen ym.) Oma pääoma 15

12 Mikä epäonnistui rahoitusinnovaatioissa? Alhaiset korot ja riskilisät lisäsivät uusien vähäriskisten, mutta korkeatuottoisten sijoitustuotteiden kysyntää. Subprime-markkinat ja monimutkaiset lainatuotteet vastaus tähän kysyntään Arvopaperistaminen (ja siihen liittynyt johdannaisten käyttö) vääristivät kannusteita Mahdollisti riskien myymisen edelleen. Luoton alkuperäiselle myöntäjälle ei jäänyt pysyvää suhdetta velalliseen, Palkkiot sidottiin lainojen volyymiin, ei lopulliseen arvoon. Seurauksena luotonannon kriteerien murentuminen

13 Subprime- ongelmat laukaisivat korjausliikkeen ylivelkaantuneessa rahoitusjärjestelmässä Luottamus romahti; kaikkia lainapapereita, joissa oli subprime -luottoja, kartettiin; likviditeetti kuivui, Vahvasti velan lisäämiseen perustuvan liiketoimintamallin ongelmat paljastuivat: 1) Ohuet riskipuskurit, 2) Epätietoisuus tappioiden suuruudesta 3) Liiallinen turvautuminen markkinarahoitukseen

14 Tappiot ja markkinarahoituksen ongelmat alkoivat rajoittaa pankkien antolainausta ENNEN: JÄLKEEN: Varat Velat Varat Velat 100 LAINAT Arvopaperi sijoitukset Vieras pääoma LAINAT Arvopaperi sijoitukset Vieras pääoma 72 Oma pääoma 10 Oma pääoma 8 Tappio 2 alentaa omaa pääomaa, uusi oma pääoma = 8. Jos pankilla 10% tavoitepääomasuhde, edellyttää taseen pienentämistä 10 kertaa tappioiden määrällä eli 20:llä.

15 Esimerkki tappioiden ja riskinkarttamisen vaikutuksesta pankin taseen tavoitekokoon ALUKSI TAPPIOT SYÖVÄT OMAA PÄÄOMAA RISKIEN KASVU NOSTAA VAKAVARAISUUS- TAVOITETTA Taseen supistus- tarve= LAINAT Arvopaperisijoitukset Vieras pääoma 90 Tappio=2 80 LAINAT Arvopaperi sijoitukset Vieras pääoma LAINAT Arvopaperi sijoitukset Vieras pääoma 56 Oma pääoma 10 Oma pääoma 8 Oma pääoma 8 Varat Velat Varat Velat Varat Velat Alentunut oma pääoma= 8. Muuttumattomalla tavoitepääomasuhteella tavoiteltu taseen koko = 80. Tavoitepääomasuhde nousee 12.5 prosenttiin. Uusi tavoiteltu taseen koko = 64.

16 Pankkien alaskirjauksia ja oman pääoman lisäyksiä mennessä Wells Fargo ( Wachovia) US valtio Citigroup Bank of America ( Merrill Lynch) CH valtio UBS JPMorgan Chase ( Washington Mutual) US valtio Bank of America HSBC US valtio JPMorgan Chase UK valtio Lloyds TSB ( HBOS) PNC Bank ( National City) US valtio Wells Fargo US valtio Morgan Stanley UK valtio RBS Deutsche Bank Lehman Brothers CH valtio Credit Suisse Barclays NL valtio ING Groep Lone Star rahasto IKB FR valtio Societe Generale BE, NL ja LU valtio Fortis FR valtio Credit Agricole Pankkien alaskirjauksia ja oman pääoman lisäyksiä mennessä Oman pääoman lisäykset Alaskirjaukset Mrd. USD Lähde: Bloomberg. Alaskirjaukset kaikki yhteensä n mrd. USD ja oman pääoman lisäykset n mrd. USD

17 Finanssisektorin vakauttamistoimenpiteet Likviditeetti ja varainhankinta: Pankkien keskuspankkilikviditeetin turvaaminen (EKP) Pankkien muun rahoituksen turvaaminen (hallitukset) Talletussuojan nosto Valtion takaukset pankkien velkakirjoille Vakavaraisuus (hallitukset): Valtion pääomasijoitukset elinkelpoisiin pankkeihin Taseiden puhdistaminen ongelmallisista omaisuuseristä Omaisuudenhoitoyhtiö, valtion tappiovakuutukset Kriisipankkien pelastaminen / uudelleenjärjestely

18 Keskeiset sääntelyn kehittämiskohteet Pankkisääntelyn suhdanteita vahvistavien piirteiden (myötäsyklisyyden) vähentäminen (Basel II, IFRS) Kattavuuden laajentaminen (hedge rahastot, OTCmarkkinat) Informaation ja läpinäkyvyyden lisääminen (markkinakuri) Ylikansallisten instituutioiden valvonnan tehostaminen Kriisinhallintavalmiuksien parantaminen Varhainen väliintulo, talletussuoja, pankeille erityinen selvitystilamenettely

19 De Larosiére ryhmän ehdotus uudeksi EUrahoitusvalvontarakenteeksi EKP:n yleisneuvoston jäsenet (varajäseninä valvonnan johtajat) European Systemic Risk Council (ESRC) (pj. EKP:n pääjohtaja) EBA:n, EIA:n ja ESA:n pj:t + + EU:n komission edustaja Tehtävät - Makrovakausanalyysi ja politiikkapäätökset - Signallointi riskeistä valvojille Valvontatieto Riskivaroitukset European System of Financial Supervision (ESFS) European Banking Authority (EBA, nyk. CEBS) European Insurance Authority (EIA, nyk.ceiops) European Securities Authority (ESA, nyk. CESR) Tehtävät - Valvontastandardit - Valvontakollegioiden koordinointi - Kriisinhallinnan koordinointi Juridinen sitovuus! Kansalliset pankkivalvojat Kansalliset vakuutusvalvojat Kansalliset arvopaperimarkkinavalvojat Tehtävät - Päivittäinen valvontatyö

20 Rahoitusmarkkinoiden tila Yhdysvalloissa suhteessa keskimääräisiin markkinaolosuhteisiin vuosina Indeksi Kokonaisindeksi raha-, jvk- ja osakemarkkinoiden tilasta* Lähde: Bloomberg. * Indeksi kuvaa kuinka monta keskihajontaa vallitseva markkinatilanne poikkeaa vuosien keskiarvosta.

21 EKP:n politiikkakorko ja euribor - korkojen kehitys 1 kk:n euriborkorko 3 kk:n euriborkorko 12 kk:n euriborkorko EKP:n ohjauskorko 6.0 Prosenttia / / / / / / / / /2009 Lähde: European Banking Federation, Suomen Pankki. PTMO

22 % 6.00 Pitkät korot Yhdysvalloissa, euroalueella ja Isossa-Britanniassa Iso-Britannia 10 v. Euroalue 10 v. Yhdysvallat 10 v / / / / /2009 Lähde: Bloomberg

23 Pankkien luottoriskin hintoja Raiffeisen UBS Barclays Deutsche Bank Banco Santander Societe Generale 5.50 Prosenttiyksikköä /07 09/07 11/07 01/08 03/08 05/08 07/08 09/08 11/08 01/09 03/09 Lähde: Bloomberg

24 4.0 %-yksikköä Valtioiden luottoriskin hintoja Irlanti Kreikka / / / / / / / / /2009 Lähde: Bloomberg Itävalta Italia Ruotsi Belgia Suomi Saksa PTMO

25 Osakemarkkinoiden kehitys (indeksoitu) 1.20 S&P 500 Euro Stoxx Euroopan rahoitussektori USA:n rahoitussektori /07 04/07 07/07 10/07 01/08 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 Lähde: Bloomberg

26 Euron dollarikurssi EUR Liukuva keskiarvo (100 pvää) 01/ / / / / / /2009 Lähde: Bloomberg PTMO/JH

27 1.4 Indeksoituja euron valuuttakursseja Ison-Britannian punta Ruotsin kruunu Unkarin forintti Puolan zloty Tsekin koruna Indeksi = /04 1/05 1/06 1/07 1/08 1/09 Lähde: Bloomberg. PTMO

28 Reaalitalous: kansainvälinen tilanne

29 Teollisuustuotanto keskeisillä talousalueilla Yhdysvallat Euroalue Japani 150 Indeksi, 1995 = Lähde: Bloomberg ja Eurostat.

30 Vuoden 2009 kasvuennusteita 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0 Konsensus IMF Euroopan komissio OECD % Yhdysvallat Lähteet: Consensus Economics, IMF, OECD ja Euroopan komissio. 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0 % Euroalue

31 Luottamusindikaattorit Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäälliköiden indeksi Kuluttajien luottamusindikaattori Palvelualojen ostopäälliköiden indeksi 3 Skaalattu indeksi * * Indeksi osoittaa standardipoikkeamina etäisyyden keskiarvosta. Keskiarvo ja standardipoikkeama on laskettu kuvion aikavälin havainnoista. Lähteet: Conference Board ja ISM.

32 Asuntomarkkinat Yhdysvalloissa Asuntojen hinta, Case-Shiller (vasen ast.) Vanhojen asuntojen tarjonta / myynti (oikea ast.) Indeksi, tammikuu 2000 = 100 Case-Shiller futuuri Uusien asuntojen tarjonta / myynti (oikea ast.) 14 Kuukautta Lähde: Bloomberg. 2

33 Teollisuustuotanto ja -tilaukset euro-alueella Teollisuuden tilauskanta, komission kysely Teollisuustuotanto (oikea asteikko) 10 Saldoluku %-muutos vuoden takaa Lähteet: Eurostat ja komissio. -15

34 IFO- ja ZEW-indeksien tulevaisuusodotukset IFO Indeksi, 2000=100 ZEW (oikea asteikko) Saldoluku Lähteet: IFO ja ZEW

35 Inflaatio ja pohjainflaatio euroalueella YKHI YKHI pl. energia ja jalostamattomat elintarvikkeet 5 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Lähde: Tilastokeskus.

36 Reaalitalous: Suomi

37 Teollisuuden indikaattoreita Suomessa Teollisuuden indikaattoreita Tavaraviennin arvo Tuotannon volyymi-indeksi Uudet tilaukset Tuotanto-odotukset (oikea ast.) Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Saldoluku Lähteet: Euroopan komissio, Tilastokeskus ja Tulli.

38 Yksityisen kulutuksen indikaattoreita Suomessa Ensirekisteröidyt henkilöautot (vasen asteikko) Vähittäiskauppa* (oikea asteikko) Yksityinen kulutus (oikea asteikko) kpl Prosenttimuutos edellisestä vuodesta *Kausitasoitettu määräindeksi, kolmen kuukauden liukuva keskiarvo. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. -4

39 YKHI-inflaation hajotelma Suomessa 6 Energia Jalostamattomat elintarvikkeet Jalostetut elintarvikkeet Teollisuustuotteet pl. energia Palvelut Kokonaisindeksi Vaikutus YKHI-inflaatioon, prosenttiyksikköä YKHI = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Lähde: Tilastokeskus.

40 Elintarvikkeiden hinnat Suomessa ja euroalueella Jalostamattomat elintarvikkeet, euroalue Jalostetut elintarvikkeet, euroalue Jalostamattomat elintarvikkeet, Suomi Jalostetut elintarvikkeet, Suomi Lähde: Eurostat.

41 Ennuste: Suomi (SP:n ennuste )

42 Ennusteen oletukset e 2010 e 2011 e Öljyn hinta, USD/barreli Suomen vientimaiden vientihinnat euroina, prosenttimuutos Euribor, 3 kk, % Suomen 10 vuoden obligaatiokorko, % Suomen nimellinen kilpailukykyindikaattori Suppea, euroalueen mailla täydennetty, tammi-maaliskuu 1999 = 100 e = ennuste. Lähteet: Tilastokeskus, Bloomberg ja Suomen Pankki.

43 Ennusteen keskeisiä muuttujia e 2010e 2011e BKT, prosenttimuutos Inflaatio,% (yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi) Suomen vientimarkkinat, prosenttimuutos Vaihtotase, % BKT:stä Julkisyhteisöjen nettoluotonanto, % BKT:stä

44 Suomen vienti, vientimarkkinat ja maailmankauppa 15 Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomen vientimarkkinat Maailmankauppa Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

45 Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, kulutus ja säästäminen 6 % Säästämisaste Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot** Yksityinen kulutus** * Kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. ** Prosenttimuutos edellisestä vuodesta. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

46 Vienti suhteessa bruttokansantuotteeseen 50 % Vienti Tuonti Tavarat ja palvelut. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

47 I Investointiaste Yksityiset investoinnit yhteensä Asuinrakennukset Yksityiset investoinnit pl. asuinrakennukset 30 % BKT:stä Investointiasteet on laskettu nimellisistä luvuista. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

48 Kysyntäerien vaikutus kasvuun Nettovienti Yksityinen kulutus Julkinen kysyntä Varastojen muutos ja tilastollinen ero Prosenttiyksikköä Yksityiset investoinnit BKT, määrän prosenttimuutos Kuvio on suuntaa antava. Kunkin kysyntäerän vaikutus BKT:n kasvuun on laskettu sen määrän kasvun ja edellisen vuoden arvo-osuuden perusteella. Vuosien luvut ovat ennusteita. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

49 2 700 Työllisyys ja avoimet työpaikat Työlliset (vasen asteikko) Avoimien työpaikkojen lukumäärä (oikea asteikko) henkeä kpl Suomen Pankin kausivaihteluista puhdistamat luvut. Lähteet: Tilastokeskus, työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen Pankki.

50 Julkinen talous Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja velka %BKT:stä e 2010 e 2011 e Nettoluotonanto Velka e = ennuste. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki.

51 Kysyntä ja tarjonta Ennusteen keskeiset tulemat e 2010e 2011e Käyvin hinnoin, mrd. euroa Määrän prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote Tuonti Vienti Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Yksityiset investoinnit Julkiset investoinnit

52 KIITOS