Rahoitusmarkkinoilla myrskyää, hyödykemarkkinoilla hikoillaan; Maailmantalouden tuulet heiluttavat euroaluetta?

Transkriptio

1 Rahoitusmarkkinoilla myrskyää, hyödykemarkkinoilla hikoillaan; Maailmantalouden tuulet heiluttavat euroaluetta? Pääjohtaja Erkki Liikanen Talousvaliokunnan seminaari

2 Esityksen teemat Rahoitusmarkkinoiden stressitila jatkuu Tilannekatsaus Missä epäonnistuttiin? Eri käsityksiä kriisin alkulähteistä. Hyödykemarkkinoiden heilahtelut Lievää palautumista energian ja elintarvikkeiden huippuhinnoista. Euroopan keskuspankin toiminta Rahoitusmarkkinoiden toimintaedellytysten ylläpitäminen likviditeetinhallinnan keinoilla. Euroalueen hintavakauden turvaaminen globaalien hintasokkien oloissa. 2

3 USA:n asuntomarkkinoiden ehkä orastava tasaantuminen... Vanhojen asuntojen myynti Asuntojen hinta, Case-Shiller Uusien asuntojen myynti Case-Shiller futuuri Indeksi, tammikuu 2000 = Lähde: Bloomberg. 3

4 ... ei vielä ole parantanut USA:n sub-prime - markkinoiden tilaa. (ABX.HE - AAA-luokiteltujen asuntovakuudellisten arvopaperien hintaindeksi) 4

5 Fannie Mae ja Freddie Mac osakekurssit 120 Indeksi = /08 2/08 3/08 4/08 5/08 6/08 7/08 8/08 9/08 1 Fannie Mae 2 Freddie Mac Lähde: Bloomberg. 5

6 Euroopassa rahoitusmarkkinoiden riskilisät osin yhä kasvaneet Euriborin ja Eonia-swap koron erotus 6

7 Luottamus pankkien maksukykyyn ei ole palautunut entiselleen Luottoriskiltä suojautumisen hinta (CDS-sitoumuksista) UBS ABN Amro Barclays Deutsche Bank Banco Santander Societe Generale 2,5 Prosenttiyksikköä 2 1,5 1 0,5 0 07/07 09/07 11/07 01/08 03/08 05/08 07/08 09/08 Lähde: Bloomberg. 7

8 Pohjoismaiset pankit ei kehityksen ulkopuolella. Luottoriskiltä suojautumisen hinta CDS-sitoumuksista Kaupthing Bank Glitnir Banki Landsbanki Islands Nordea Danske Bank Deutsche Bank 12 Prosenttiyksikköä /07 09/07 11/07 01/08 03/08 05/08 07/08 09/08 Lähde: Bloomberg. 8

9 Valtiontalouden tila heijastuu yhä enemmän valtion lainojen korkoihin. 0,8 10 vuoden valtion velkakirjojen korkoero Saksaan %-yksikköä 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 Kreikka Italia Portugali Espanja Hollanti Ranska Suomi 0,1 0,0 tammi 07 huhti 07 heinä 07 loka 07 tammi 08 huhti 08 heinä 08 Lähde: Bloomberg 9

10 Mikä meni pieleen? Kaksi näkemystä kriisin alkulähteistä Alhaiset korot ja riskilisät lisäsivät uusien vähäriskisten, mutta korkeatuottoisten sijoitustuotteiden kysyntää. Subprime-markkinat ja strukturoidut lainatuotteet vastaus kysyntään Yleinen selitys: Arvopaperistaminen vääristi kannusteita Arvopaperistaminen mahdollisti riskien myymisen edelleen. Luoton alkuperäiselle myöntäjälle ei jäänyt pysyvää suhdetta velalliseen, eikä ollut myöskään kannustimia valvoa velallisen maksukykyä. Seurauksena luotonannon kriteerien murentuminen Palkkiot sidottiin lainojen volyymiin, ei lopulliseen arvoon. 10

11 Luo ja hajauta malli ja kannustinten rakenne

12 Vaihtoehtoinen selitys: Liika luottamus asuntohintojen nousuun Todellinen syy: sub-prime liiketoimintamalli räätälöity toimimaan vain nousevien asuntohintojen oloissa Oletettiin, että asuntovakuuden arvonnousu mahdollistaa sub-prime lainan uudelleen rahoittamisen parin-kolmen vuoden sisällä. Asuntohintoihin liittyvää makrotaloudellista riskiä ei osattu hinnoitella sub-prime johdannaisiin. Liian monimutkaiseksi kasvaneet johdannaisketjut hävittivät informaatiota. Johdannaisten johdannaisille ei ole hinnoittelumalleja. Kannustinongelmaa on liioiteltu. Sub-prime -luottojen myöntäjät ja arvopaperistajat pitivät merkittävän osan riskeistä itsellään. Monet pankkien pääjohtajat ovat joutuneet lähtemään. 12

13 Pankkien alaskirjauksia ja oman pääoman lisäyksiä mennessä Citigroup Merrill Lynch UBS HSBC Wachovia Bank of America Washington Mutual IKB Morgan Stanley JPMorgan Chase RBS Deutsche Bank Credit Suisse Wells Fargo Credit Agricole Lehman Brothers Barclays CIBC Fortis Bayerische LB Alaskirjaukset yhteensä n. 507 mrd. USD ja oman pääoman lisäykset n. 361 mrd. USD Oman pääoman lisäykset Alaskirjaukset Mrd. USD Lähde: Bloomberg.

14 Rahoitusmarkkinahäiriön välitilinpäätös Vuosi turbulenssia takana epävarmuus jatkuu. Riskilisien korkea taso kertoo, että pankit haluavat edelleen turvata likviditeettiasemansa eivätkä halua lainata toisilleen Pankkien tappiot ovat olleet suuret, uutta pääomaa on saatu, mutta lisää tarvitaan Mitä opittavaa viranomaisille? Pankkien vakavaraisuuden arvioimisen pohjana oleva Basel II rakentuu luokituslaitosten ja rahoituslaitosten oman riskinhallinnan varaan luottamus molempiin järkkynyt. Kriisinvalvonnan vastuunjaon selkeys keskeinen. 14

15 Onko helle helpottamassa hyödykemarkkinoilla? Raaka-aineiden hinnat kääntyivät kesällä laskuun ja myös elintarvikkeiden hinnat ovat tasaantumassa. 600 Indeksi 2000= Indeksi, 2003 = Muut metallit kuin rauta Rautamalmi ja romu Raakaöljy Elintarvikkeet Vilja Kahvi, kaakao, tee ja sokeri Lähde: HWWA 15

16 Öljyn hinnannousu yllättänyt kerta toisensa jälkeen Raakaöljyn hinta ja futuurit USD/barreli Pohjanmeren brent. Lähde: Bloomberg

17 Hyödykkeiden hinnannousun taustoja Energia ja metallit Raaka-aineiden hinnat pitkään pohjalukemissa Investoinnit energia/raaka-ainetaloudellisuuteen eivät kannattaneet alhaisten hintojen vuoksi. Kysynnän kasvu Aasiassa. Elintarvikkeet Ilmaston muutos, huonot sadot mm. Euroopassa ja Australiassa Tuotantokustannusten nousu (lannoitteet, kuljetus, energia) Biopolttoaineet vieneet peltoa muusta viljelyksestä Maatalouspolitiikka vähentänyt ylituotantoa. Vientirajoitukset. Vähäiset investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen 17

18 Raaka-aineiden reaalihinnat pitkään pohjalukemissa Metallit Elintarvikkeet Muut maataloustuotteet Raakaöljy 600 Indeksi, 1995 = Dollarihinta jaettuna Yhdysvaltain kuluttajahintaindeksillä. Vuosikeskiarvoja paitsi viimeinen havainto, joka on heinäkuun 2008 tieto. Lähde: IMF. 18

19 Raaka-aineiden hinnannousun on perusteltua odottaa tasaantuvan Futuurihinnat kertovat odotusten maltillistumisesta tosin ovat menneet pieleen ennenkin. Kysynnän reaktio Energiaraaka-aineiden kysyntä kääntynyt jo laskuun kehittyneissä talouksissa. Myös kehittyvissä maissa polttonesteiden subventioita joudutaan vähentämään ohjaa energiataloudellisuuteen. Vaihtoehtoiset tuotteet Vaihtoehtoisten energiamuotojen kehitys hillitsee fossiilisten polttoaineiden kysynnän kasvua. Tarjonta Korkeat hinnat kannustavat investointeihin ja lisäävät ajan myötä tuotantoa. OPEC:n pitkän aikavälin intressi: liian korkea öljyn hinta vauhdittaisi vaihtoehtoisten energiamuotojen leviämistä. Pitempiaikainen trendi erityisesti energian osalta silti ylöspäin Vuosituhannen alun hintoihin tuskin paluuta. 19

20 Euroopan keskuspankin toimet; kaksi sokkia, kaksi välinettä Globaali sokki EKP:n vastaus Rahoitusmarkkinoiden häiriö Likviditeetin hallinta Hyödykkeiden hintasokit Korkopolitiikka 20

21 EKP turvannut pankkijärjestelmän likviditeetin (Eurojärjestelmän avomarkkinaoperaatiot) 700 EUR mrd. Hienosäätöoperaatiot (1-5 pv) Perusrahoitusoperaatiot (1 vko) Ylimääräiset pitempiaikaiset operaatiot (6 kk) Ylimääräiset pitempiaikaiset operaatiot (3 kk) Pitempiaikaiset operaatiot (3 kk) /07 6/07 7/07 8/07 9/07 10/07 11/07 12/07 1/08 2/08 3/08 4/08 5/08 6/08 7/08 8/08 9/08 Lähde: Suomen Pankki. 21

22 Energian hintasokin läpimeno vs. toisen kertaluvun vaikutukset Energian kallistuminen nostaa energiaintensiivisten tuotteiden ja palvelujen tasapainohintaa. Pitkällä aikavälillä energiapanoksen hinnannousu siirtyy täysimääräisesti kotimaisiin suhteellisiin hintoihin. On väistämätöntä, että toteutuneet hintasokit alentavat euroalueen kansalaisten reaalituloja. Kun vaihtosuhde heikkenee, osa kansantulosta valuu ulos. Toisen kertaluvun vaikutukset tarkoittavat sellaisia kotimaisen hinnanmuodostuksen reaktioita, jotka ehkäisevät hintarakenteen sopeutumista (esim. palkkojen indeksointi). Suhteellisten hintojen sopeutuminen ei välttämättä tarkoita yleisen hintatason nousua Suhteelliset hinnat voivat sopeutua myös muiden hintojen alentumisen kautta. Rahapolitiikka, valuuttakurssi määrittävät yleisen hintatason. 22

23 Hintasokit ja EKP:n rahapolitiikka Rahapolitiikka vaikuttaa inflaatioon 1½-2 vuoden horisontilla. Hyödykkeiden hintasokin läpimenosta johtuva inflaatiovaikutus siten pääosin EKP:n rahapolitiikan ulottumattomissa. Rahapolitiikka ei voi eikä siksi pyri estämään hintasokin läpimenoa euroalueen hintoihin. Mutta rahapolitiikka pyrkii estämään toisen kertaluvun vaikutukset: ts. väliaikaisen inflaatiosykäyksen juurtumista kotoperäiseksi inflaatiodynamiikaksi ja palkkojen ja hintojen kierteeksi. Kaksi keskeistä indikaattoria: pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ja palkkakehitys. 23

24 Pitkän aikavälin inflaatio-odotukset säilyneet korkeina (Inflaatioswap sopimusten implikoimia markkinoiden inflaatio-odotuksia) 3,50 3,25 3,00 2,75 2,50 2,25 2,00 1,75 1/07 2/07 3/07 4/07 5/07 6/07 7/07 8/07 9/07 10/07 11/07 12/07 1/08 2/08 3/08 4/08 5/08 6/08 7/08 8/08 9/08 2 vuotta 3 vuotta 4 vuotta 5 vuotta 6 vuotta 7 vuotta 8 vuotta 9 vuotta 10 vuotta 12 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 25 vuotta 30 vuotta 24

25 Euroalueen kasvunäkymät heikentyneet nopeasti 2,6 % BKT-ennusteet vuodelle ,6 % BKT-ennusteet vuodelle ,4 2,4 2,2 2,2 2,0 2,0 1,8 1,8 1,6 1,6 1,4 1,4 1,2 1,2 1, , Konsensus IMF Euroopan komissio OECD 25

26 EKP:n rahapolitiikka ja euroalue Kokemus ja tutkimustulokset: Rahapolitiikka tukee parhaiten kestävää kasvua ja työllisyyttä takaamalla hintavakauden. Tutkimusten mukaan euroalueen inflaatioprosessi on leimallisesti jäykkä. Irti päässeen inflaation nujertaminen erityisen hidasta. Siten hintavakauden tavoitteesta tinkiminen kostautuisi ja johtaisi pitkittyvään hitaan kasvun kauteen. Inflaation vakauttaminen tarjoaa talouden elpymiselle kestävän pohjan. Jos maltti säilyy, euroalueella yhä edellytykset selvitä rahoitusmarkkinoiden ja hyödykemarkkinoiden myrskyistä vähäisin vaurioin. 26