ORGANISAATIO KOKEMUKSENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ORGANISAATIO KOKEMUKSENA"

Transkriptio

1 ORGANISAATIO KOKEMUKSENA Mielikuvat, fantasiat, realiteetit ja tunteet ORGANISAATIODYNAMIIKAN INTERSUBJEKTIIVISUUDEN, KOKEMUKSELLISUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUTKIMUSKONFERENSSI Tieteiden talo Helsinki Abstraktikirja

2 1 Abstraktit 1. Leila Keski-Luopa: Mistä puhutaan kun puhutaan kokemuksesta organisaatiodynamiikan kontekstissa? 2. Pekka Järvinen: Johtamista silkkihansikkain pehmeän vallankäytön ongelmat 3. Esko Klemelä: Mielen tuho organisaation tuho. Alkukantaisten prosessien dynamiikasta 4. Auli Dahlström: Työelämätoimijuuden tila(t) työssä uupuneiden kokemusten jakaminen ryhmässä 5. Jukka-Pekka Heikkilä: Pilkahtelevat todellisuudet kokemuksina organisaatioissa 6. Terttu Malo: Insight-työ ryhmän kehittymisen heijastajana 7. Jussi Onnismaa: Outouden tuojat: taide- ja hyvinvointialoja yhdistävien haastattelut 8. Helena Ihala: Kohtalokkaita erehdyksiä, käänteitä ja tunnistamisia Organisoitumisen dramaturgiaa 9. Ari Kivelä: Yksilö ja organisaation järjellisyys 10. Sari Mattila: Towards Conscious Dynamics: Dialogue Event at the Group Relations Conferences 11. Harri Hyyppä: Mitä on organisaatioanalyysi? 12. Katarina Nummi-Kuisma & Virpi Mustila: Intersubjektiivisesti jaetut tilat tiimeissä ja työyhteisöissä 13. Heikki Vuorila: Organisaatio situationaalisena säätöpiirinä 14. Pekka Löppönen: Opetustilanteen dynamiikka kouluorganisaation kuvana 15. Jani Kukkola: Organisaatio, kokemus ja sivistys 16. Tiina Nikkola: Ääniä organisaation reuna-alueilta 17. Risto Puutio: Organisaatiodynamikka -käsitteen tarkastelukulmia 18. Virpi Tökkäri: Organisaatio näkyvän ja näkymättömän rajapintana 19. Timo Totro: Efesoksen mellakka jännitteisten kokemusten ja mielikuvien jaettu tila 20. Helga Hagman: Työnohjaus organisaation perustehtävän peilinä. Kokemuksia koulumaailmasta

3 2 Mistä puhutaan kun puhutaan kokemuksesta organisaatiodynamiikan kontekstissa? Leila Keski-Luopa YTM, psykologi, psykoanalyytikko, ryhmäpsykoanalyytikko Vuohtiankatu Lahti Tässä esityksessä problematisoin käsitteen kokemus. Arkikielessä sen käyttöala on laaja. Asiayhteys ilmentää sen sisältöä kuulijalle. Tieteellisessä kontekstissa kokemuksella on tutkimusta palveleva tehtävä. Kantasanasta empeiria (kr.) syntyneet käsitteet empiria (kokemusperäinen) ja empirismi (oppi aistikokemuksista käsitteiden ja tiedon lähteenä ja perustana) rajaavat termin käytön tiedon hankintaan tutkimuskohteesta. Tieteellisenä käsitteenä termi empiria on perinteisesti viitannut aistein havaittavaan tai rationaalisesti määriteltävään tutkimuksen kohteeseen, josta voi puhua yhteisin käsittein. Mutta kokemuksella on myös subjekti, joka kokee. Huomion kiinnittäminen kokevaan subjektiin tuo kokemukseen persoonallisen painotuksen. Kiinnostuksen fokus siirtyy kokemuksesta kokemiseen, kokevan subjektin sisäiseen maailmaan ja sen suhteeseen ulkoiseen maailmaan. Se herättää kysymään: miten tällainen kokemus on syntynyt? Tästä lähtökohdasta käsin termi kokemus saa luonnostaan kokonaisvaltaisen, sekä aistihavaintoihin että subjektin kokemushistoriaan perustuvan emotionaalisesti sävyttyneen ainutkertaisen merkityssisällön. Vahvasta kokemuksesta käytetty ilmaisu elämys nostaa esiin ajallisuuden ulottuvuuden kokemuksen sisällössä. Kokemus on tulkinta, joka syntyy nyt-hetkessä subjektin suhteessa ympäristöön, takanaan koettu menneisyys ja edessään kuviteltu tulevaisuus, joiden väliin jäävä tila antaa kokemukselle merkityssisällön. Näin kokemuksella on aina subjektiiviset perusteensa, mutta ne ovat pitkälle subjektilta itseltäänkin piilossa, sillä tajunnan toiminta on pääsääntöisesti automatisoitunutta, vain osittain tiedostettavissa olevaa toimintaa. Tiedostuksen lisääminen edellyttää psyykkistä työtä. Subjektiivisen kokemuksen edessä perinteiset empirismiin nojautuvat tieteelliset paradigmat eivät toimi. Ihmistieteet ovat joutuneet tarkistamaan lähtökohtiaan. Sama koskee arkiajattelua, sillä se nojautuu kulttuurissa omaksuttuihin itsestäänselvyyksinä pidettyihin lähtökohtiin. Niissä on samoja puutteita ja vääristymiä kuin tieteessäkin, sillä tieteellä ja kulttuurilla on yhteinen toisiinsa kietoutuva historia. Ymmärtääksemme toisen ihmisen subjektiivista kokemusta meidän on asetuttava avoimeen dialogiin hänen kanssaan. Voidaksemme katsoa hänen kokemustaan hänen perspektiivistään meidän on tilapäisesti sulkeistettava oma ajattelumme voidaksemme aidosti kuunnella häntä. Avainkäsitteet: sisäisen maailman suhde ulkoiseen maailmaan, subjektiiviset toimintaperusteet, ajallisuus, kokonaisvaltaisuus

4 3 Johtamista silkkihansikkain pehmeän vallankäytön ongelmat Pekka Järvinen Työn ja organisaatioiden erikoispsykologi, PsL, TM, ryhmäpsykoanalyytikko Simppoonkatu 7A Tampere Esimiehen käyttämä valta voidaan karkeasti jakaa kovaan ja pehmeään valtaan. Perinteisen kovan vallan käyttö on käynyt vanhanaikaiseksi ja monelta osin huonosti toimivaksi. Hierarkiat ovat murentuneet ja auktoriteetit on kyseenalaistettu. Työelämän trendit ja kulttuurimuutos ovat johtaneet siihen, että yhä suurempi osa esimiehistä ei uskalla vaatia alaisiltaan tai puuttua heidän toimintaansa, koska he pelkäävät siitä seuraavia kielteisiä reaktioita. Lisäksi tilannetta mutkistaa se, että valtasuhteet ovat matriisi- ja verkostomaisissa organisaatioissa käyneet epäselviksi ja hajautuneiksi. Esimiehet ovat olleet pakotettuja opettelemaan entistä pehmeämpiä vallankäytön muotoja. Niillä pyritään tuottamaan johdettavissa kokemus, että he tekevät päätöksen tai toimivat tietyllä tavalla omasta tahdostaan eivätkä ulkopuolisen tahon vaatimuksesta tai käskystä. Vallankäytön muutos näkyy niin, että monet ratkaisut, jotka päällikkö olisi ennen vain sanellut, kierrätetään nykyään henkilöstön kautta. Työntekijöiden osallistamista varten on luotu monenlaisia rakenteita, joiden kautta työyhteisölle pyritään luomaan vaikuttamisen kokemus ja välttämään mielikuvaa työnantajan määräysvallasta. Pehmeä valta on hyvin hienovaraista. Se perustuu keskusteluun, innostamiseen, suostutteluun, tarinoihin, mielikuviin ja ihanteisiin. Vaikuttamisessa saatetaan käyttää myös erilaisia suggestiivisia ja ryhmädynaamisia välineitä. Esityksessä pohditaan pehmeän vallankäytön ongelmia, ylilyöntejä ja vaaroja. Voiko ja pitääkö esimiehen ja organisaation tarjota henkilöstölle työssä viihtymistä, voimaannuttavia elämyksiä, flowkokemuksia ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia? Mitä aiheutuu siitä, jos työ tai työpaikka kokemuksena onkin välillä arkisen harmaata, hankalaa tai turhauttavaa? Lisäksi kysytään, mitä seuraa, jos työpaikan työnjohto- ja valtasuhteita hämärretään tai niiden olemassaolo pyritään kieltämään? Miltä esimiehestä tuntuu olla uusien johtamistrendien ja niihin liittyvien monien odotusten ja vaatimusten kohteena?

5 4 Mielen tuho organisaation tuho. Alkukantaisten prosessien dynamiikasta Esko Klemelä TM, koulutuspsykoanalyytikko (IFPS), koulutusryhmäpsykoanalyytikko, organisaatiokonsultti (FINOD) Itätuulenkuja 1 A 4, ESPOO Sielun sisäisten eheyttävien ja hajottavien voimien dynamiikka on psykoanalyyttisen metapsykologian fokuksessa. Kleinin ja post-kleinilaisten analyytikkojen myötä elämän- ja kuolemanviettien vastakkaisuus sai erityistä syvyytä. W.R. Bion liitti tähän teoriaan myös tietämisen vietin ja ajattelun teorian. Synnynnäinen tiedon halu, ajattelu ja koko sisäisen maailmamme avartuminen ovat aina syvällistä tunneprosessia. Millä tavoin tiedonhalu ja kiinnostus laajentaa mielen ulottuvuuksia voi vaurioitua? Miten yksilö, perhe, pienryhmä, tai laajempi yhteisö alkaa tukahduttaa luovaa kapasiteettiaan? Kun Bion kehitteli teorioita mielen sisäisistä hyökkäyksistä tunneyhteyksiä vastaan, hän löysi yhden laajalle säteilevän proposition: Kaikki mielen sisäisten yhteyksien tuho on tavalla tai toisella luonteeltaan oidipaalista. Vaikka hyökkäysten psykodynaaminen prototyyppi onkin vauvan primitiivinen hyökkäys rintaa vastaan, se ei tarkemmin ajateltuna ole kahden subjektin tai subjektin ja osaobjektin välistä dynamiikkaa vaan hyökkäystä sellaista suhdetta vastaan, josta voisi syntyä kolmatta, jotain uutta. Vauvalla on alun perin synnynnäinen esikäsitys kahdesta objektista, jotka ovat toistensa kanssa yhteydessä. Hyökkäykset tunneyhteyksiä vastaan ovat oidipaalista työstämistä, jossa uuden syntyminen, esim. uusi ajatus, tulee joko sallituksi tai ehkäistyksi. Psykoanalyyttisissa ryhmätilanteissa voidaan todentaa miten kahden objektin välinen yhteys halutaan tuhota, koska se on virittänyt liian sietämättömän ulkopuolisuuden ja kateuden sävyttämät primitiiviset tiedostamattomat fantasiat. Yksilöiden mielen psykoottinen osa nousee etualalle. Aletaan käyttää järjestelmää, jossa ärsykkeitä, fantasioita ja tunnekokemuksia dissosioidaan, Mitä ns. hyökkäys-teoria voisi antaa organisaatioiden psykologialle? On ilmeistä, että organisaatio toimii yksilölle sisällyttäjänä, alkukantaisena tunneobjektina, jonka tehtävä on sietää primitiivistä kateutta ja oidipaalista ulkopuolisuutta, jossa on aina mukana tuhoavuutta.

6 5 Työelämätoimijuuden tila(t) työssä uupuneiden kokemusten jakaminen ryhmässä Auli Dahlström Erityisasiantuntija, työnohjaaja, YTM Tiaisentie Muurame Väitöskirjatutkimukseni lähti liikkeelle omasta työnohjaajan ihmettelystäni ja uteliaisuudestani, jotka kiteytyvät Raija Julkusen kysymyksiin: miksi työ tärähtää ja mikä on se nimeä ja diagnoosia hakeva epämukavuus, jonka paikka on nimenomaan työelämä. Työnohjaajaviitekehykseni näkökulmasta käsin mietin, onko kyse systeemisestä ristiriidasta tai jännitteestä, jota työntekijä kantaa ja jossa hän uupuu. Työuupumustutkimusta hallitsee psykologinen tutkimus, joka sijoittuu yksilökeskeiseen tarkastelukehykseen painottuen yksilöllisiin stressinhallintakykyihin. Tässä tutkimuksessa työelämän kokemuksia lähestytään kokonaisvaltaisesti yksilön, työolosuhteiden ja yhteiskunnan rakenteiden välisinä dynaamisina suhteina. Väitöskirjatutkimukseni sijoittuu yhteiskuntapolitiikan tieteenalaan ja työelämän tutkimukseen. Tutkimus tehdään aineistolähtöisellä Grounded theory tutkimusotteella, joka sopii erityisesti uusien näkökulmien ja ilmiöiden moninaisuuden etsimiseen. Ns. glaserilaisen GT:n alkukysymyksinä ovat: mistä tämä aineisto kertoo ja mitä ovat perusprosessit, joita osallistujat pyrkivät ratkaisemaan. Aineistoanalyysin tavoitteena on ilmiön käsitteellistäminen ja teorian muodostaminen ilman ennalta määritettyjä teoreettisia sitoumuksia. Aiempaan tutkimuskirjallisuuteen ja teoriaan vertaaminen ja yhdistäminen tapahtuvat aineistolähtöisen substantiivisen teorian muodostamisen jälkeen. Tyypillisesti työuupumustutkimusten aineistot ovat yksilöinä tuotettuja. Tämän tutkimuksen aineisto kerätään työnohjauksellisina ryhmäkeskusteluina, jolloin fokukseen nousee kokemusten jakamisen prosessi. Ryhmässä tuotettu ja jaettu puhe on erilaista, ja ryhmädynamiikka saattaa paljastaa jotain ilmiön dynamiikasta ja ominaisuuksista. Tutkimusasetelmassa annetaan tilaa kokemuksen holistisuudelle, jolla viittaan kokemuksen monitasoisuuteen ja kerroksellisuuteen: rationaalisen tason lisäksi siinä on mukana kehon, mielen ja tunteiden taso. Millainen tila annetaan kokemuksen holistisuudelle työelämässä ja organisaatioissa? Tutkimukseen osallistujat rekrytoidaan Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen Mindfulnessharjoitusten vaikuttavuus työuupumuksen hoidossa -hankkeen osallistujista noin vuosi intervention päättymisen jälkeen. Mindfulness-ohjelmassa osallistujat oppivat tietoisen läsnäolon lisäksi myös havainnoimaan sitä, mihin mieli jää kiinni, millaisia tunteita mielessä liikkuu ja miten ne tuntuvat kehossa, mikä muodostaa potentiaalisesti rationaalista kokemusten jakamista moniulotteisemman keskustelusisällön. Työnohjaukselliset ryhmähaastattelut tehdään vuoden 2015 aikana.

7 6 Pilkahtelevat todellisuudet kokemuksina organisaatioissa Jukka-Pekka Heikkilä Psykologi, Organisaatiokonsultti Finod Ilmattarentie 27 b hki Organisaatioissa todellisuus hahmottuu ihmisten välisten keskustelujen verkostoissa. Jatkuvasti muuttuvat olosuhteet synnyttävät organisaatioissa tarvetta lisätä keskustelujen määrää ja laatua, jotta havainnot, ymmärrys ja toiminta voi sopeutua tilanteiden muutoksiin. Samalla kun avoimempi vuorovaikutteisuus lisääntyy syntyy olosuhteita, joissa kokemus eletystä tilanteesta muodostuu todennäköisesti hämmentäväksi, jopa sekavaksi ja kaoottiseksi. Organisaatioiden kompleksisuus näyttäytyy pilkahtelevien todellisuuksien olosuhteita, maailmoina jossa tuttu, toistuva ja ennustettava risteää poikkeavan, erilaisen ja ennakoimattoman kanssa. Miten risteävät ja muuntuvat todellisuudet vaikuttavat organisaatiossa elävien ihmisten kokemuksiin, identiteettiin ja toimintaan organisaatioissa? Organisaatiot ovat perinteisesti rakentuneet toistolle ja turvallisuudelle. Ylläpitämään hyväksi havaittuja ja tuottavia yhteistyön muotoja. Nyt todellisuuden poikkeamista ja häiriöistä on tullut toistuvia ilmiöitä, lisäksi häiriöt ovat luonteeltaan aina erilaisia ja ilmenevät erilaisissa konteksteissa. Tällaisia todellisuuksien siirtymiä ovat ihmisen käsitelleet joka puolella maapalloa ns trickster kertomuksilla. Niissä kuvataan tilanteita joissa ennakoitu murtuu ja katoaa. Kokemuksellisesti voidaan puhua trickster ilmiöistä jotka konkretisoivat tarinoissa muotoaan muuttavia tilanteita, ilmiötä tai hahmoja. Tilanteita joissa yllättävä ja poikkeava kohtaa järjestäytyneen ja vakaan. Todellisuuden kokemus joutuu silloin muutokseen, kohtaamaan kokonaisuuden. Häiriö on virhe joka kertoo kokonaisuudesta. C.G Jungina sanoin tie kokonaisuuteen koostuu kohtalokkaista syrjäpoluista ja vääristä tievalinnoista. Tuntemalla miten pelko, kauhu ja nauru vuorottelevat trickster kertomusten dynamiikassa voidaan ehkä edistää työelämän poikkeuskokemusten ymmärtämistä. Työelämän muodonmuutoksissa erilaiset rajapinnat liikkuvat ja rikkoutuvat. Silloin ihmisten toimijuuden kokemus on uhattuna. Muutoksien määrä tai koko saattaa tuntua liialliselta. Tarvitaan toimijuuden kokemuksen uudelleen jäsentämistä. Siirtymäriiteissä käsitys itsestä ja identiteetistä uusiutuu yhdessä yhteisön kanssa. Taidetta ja erityisesti elokuvia sekä draamaa voidaan ajatella prosesseina joiden kautta organisaatiot voivat luoda siirtymäriittien kaltaisia prosesseja. Prosesseissa ennakoimaton trickster ilmiö jäsentämisen kautta syntyy uudenlaista toimijuuden tunnetta. Trickster kertomukset voivat valmistella organisaatioiden ihmisiä kompleksisten systeemien dynamiikkaan.

8 7 Insight-työ ryhmän kehittymisen heijastajana Terttu Malo Organisaatiokonsultti Kenraalintie 1, Hyvinkää Insight (IT) on Metanoia Instituutissa kehitetty vapaaseen assosiaatioon ja mielikuvilla leikittelyyn perustuva työskentelytila ja koulutusmenetelmä. IT pyrkii välttämään normaalia vuorovaikutustilannetta, joka perustuu puheenvuoroihin, niihin vastaamiseen ja rationaaliseen argumentointiin. Menetelmää on kehitetty käytännön työn kautta useita vuosikymmeniä, mutta sitä on tutkittu ja siitä on kirjoitettu vielä kohtalaisen vähän. Insightin kehittäjä Harri Hyyppä korostaa IT:tä kuvatessaan sen yhtymäkohtia ja luonnetta erityisesti Group Relations traditioon liittyen (2014). Hänen mukaansa IT pyrkii vapaan ja dynaamisen otteen pohjalta luomaan kosketusta yhteiseen ajankohtaiseen kokemusmaailmaan assosiatiivisen ryhmäprosessin kautta. Insight työskentely muuttaa dramaattisesti perinteistä ryhmädynaamisen tutkimuksen kohdetta: fokus siirtyy yksilöstä ja ryhmästä kohti kaikkia tilanteessa vaikuttavia elementtejä ja linkkejä ja niiden suhdetta ajankohtaiseen tilanteeseen sekä käsillä olevaan teemaan. Metanoia Instituutin koulutusohjelmissa insight-työtä on käytetty esimerkiksi ryhmän siirtymätilana arjen ja työn keskeltä koulutus- ja oppimisympäristöön. Hyyppä (emt.) korostaa IT:n kokemuksellista ja tutkivaa otetta ryhmäprosessien, ryhmän kulttuuristen pohjavirtojen ja yhteisön ajankohtaisten teemojen ja kysymysten kuvaamisessa. Tämän abstraktin kirjoittaja on seurannut kouluttajana ja IT konsulttina kolmea koulutusryhmää yhden-kahden vuoden mittaisen koulutusohjelman ajan. Insight työssä ja sen vaikuttavuudessa on konsultin näkökulmasta ollut havaittavissa sekä huomattavia ryhmien välisiä eroja että eroja saman ryhmän eri insight istuntojen luonteen välillä. Tässä puheenvuorossa hän vertaa koulutusryhmien insight-työtä ja niiden kokemuksellisia insightprosesseja toisiinsa sekä ryhmän kehittymistä kuvaaviin dialogisiin keskustelukenttiin (Isaacs 2001). Puheenvuoro ei ole tieteellinen tutkimus vaan se tähtää insight-työn menetelmälliseen kehittämiseen. Lähteitä: Hyyppä,H. (2014): Kuinka nähdä miten sanoa? insight-mentelmä ja kokemuksen tutkimus. Teoksessa Koivisto-Kukkola-Latomaa-Sandelin Kokemuksen tutkimus IV: Annan kokemukselle mahdollisuuden. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi. Isaacs, W. (2001): Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito. Kauppakaari, Helsinki.

9 8 Outouden tuojat: taide- ja hyvinvointialoja yhdistävien haastattelut Jussi Onnismaa Dosentti Vellamonkatu 18 D 50, Helsinki Tutkimuksessa haastateltiin taide- ja hyvinvointialaa yhdistäviä henkilöitä, jotka toteuttavat taidelähtöisiä hankkeita eri ryhmille erilaisissa organisaatioissa. Tavanomaisista poikkeavien ja näkökulmanvaihdoksiin pyrkivien työtapojen, kuten taidemenetelmien suosio organisaatioissa voi liittyä ammatillisuuden muutoksiin. Kun ammattilaiselle ennen riitti vankka todellisuuden taju, nykyään sanotaan tarvittavan mahdollisuuden tajua. Perinteisin tavoin tuskin päästään eteenpäin, kun organisaatioiden ja asiantuntijatehtävien tilanteet ovat usein monimutkaisella tavalla monimutkaisia, eikä toiminnan tulosta useinkaan voi tietää ennalta. Organisaatio ei voi hoitaa perustehtäväänsä tukeutumalla kausaaliseen ja lineaariseen logiikkaan, jos työn kohteina on monimutkaisia prosesseja. Taidealan ihmisten siirtyminen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioihin vaatii ammatillisten raja-aitojen ylittämistä sekä moninaisia ammatti-identiteettipohdintoja ja uudelleen määrittelyitä. Taiteen sovellus työelämässä ja asiakastyössä on tuskin mahdollista ilman sekä taide- että hyvinvointialan ammattien moninaistumista ja laaja-alaistumista. Hoito- ja sosiaalialan organisaation sisä- ja ulkopuolisuuden jännitteessä elävälle taideammattilaisille työsarka ei kuitenkaan ole aina helppo. Taideala tuo hyvinvointi- ja hoitoalalle outoutta. Haastateltavien mukaan henkilökunta voi joskus kokea hoitotyöhön organisaation ulkopuolelta tulevat uudet elementit häiritsevinä tai omaa asiantuntijuutta uhkaavina. Taide- ja hyvinvointialan yhdistämisen taito on haastateltujen mukaan paljolti oman työn määrittelykykyä: tekijä pystyy kertomaan mitä tekee ja miksi, ja artikuloimaan sen ymmärrettävällä kielellä. Taiteilijan kompetenssiin kuuluu myös se, että hänen pitää hyväksyä kielen vaihtaminen. Kukaan muu ei välttämättä opi tai opettele taiteen kieltä. Tarvitaan tietoa, mistä tietoa saa, tai kenen kanssa kannattaa mistäkin neuvotella. Haastattelut liittyvät tutkimukseen Haapakorpi, A & Onnismaa, J Ammattien laaja-alaistuminen ja sen työpoliittinen merkitys, TEM 2014 https://www.tem.fi/files/41191/temjul_41_2014_web_ pdf

10 9 Kohtalokkaita erehdyksiä, käänteitä ja tunnistamisia Organisoitumisen dramaturgiaa Helena Ihala Dramaturgi, Työnohjaaja (STOry) Apollonkatu 13 A Helsinki Pohdin esityksessäni dramaturgisen ajattelun sovittamista organisaatioiden konsultaatio- ja kehittämistyöhön. Organisoituminen on perusluonteeltaan dramaturgisesti hahmottuvaa ja siihen liittyviä kokemuksia voidaan valottaa ja parhaimmillaan saada tietoisen työskentelyn piiriin draaman käsitteiden avulla. Karhun tieltä väistyt, mutta mitä teet, jos takana on karhu ja edessäsi myrskyävä meri? Organisaatioiden muutosprosesseja luonnehtii usein kokemus esteistä ja juuttumisesta. Kuitenkin asioiden totutun kulun katketessa syntyy samalla mahdollisuus tunnistaa toiminnan näkymättömiä periaatteita. Draamassa tällaista tunnistamista kuvaa anagnorisis, totuuden valkeneminen ja siitä seuraava muutos tavassamme kokea maailma. Ilman kömmähdyksiä ja virheitä, hamartiaa, meidän on helppo pitää kokemuksiamme luonnollisina ja ehdottomina. Oi! Kun horjuu arvo, tuo kaikkein suurten suunnitelmain vipu, niin toimi potee. Kokemuksen muutos on aina myös arvoja koskeva muutos. Pisuaari olohuoneessa tuntuu virheeltä, sama kaluste galleriassa voi olla taidetta. Taide etsiytyy siihen kohtaan, josta näkymättömäksi jäänyt alkaa näkyä. Draamassa puhutaan vieraannuttamisesta tai etäännyttämisestä näkyväksi tekemisen harjoittamisessa. Problemaattisinakin nämä termit ilmentävät teatterin mahdollisuutta kriittisesti tunnistaa arkikokemustamme ja sen kytkeytymistä ideologioihin ja arvoihin. Voidaanko organisaatioissa tunnistaa omia arvoja ja kehityspotentiaalia esim. tuomalla niihin kokemus tragedian ja komedian erilaisista tavoista suhtautua ristiriitaiseen ja kaoottiseenkin todellisuuteen? Arvon neiti, cucullus non facit monachum, mikä tarkoittaa että aivoni eivät käytä narrinhiippaa. Narrin rooli siirtymissä on olennainen, ja kahtalainen. Se osoittaa kokemuksemme rajoja epäilemällä järkkymättömänä pidettyä. Mutta se myös ilmentää symbolisen elämän olennaisuutta muutoksessa. Narrin filosofian kautta voi avata jännitteisyyttä, joka kaaoksen ja järjestyksen rajalla toimimisesta konsultaatiotyöhön syntyy. Parhaimmillaan konsultaatiotyö kytkeytyy taiteen ja estetiikan historiaan ja niiden pitkään ja rakentavaan, ei-pelokkaaseen suhteeseen tuntemattomaan ja ennakoimattomaan todellisuuteen. Sitaatit Shakespearen näytelmistä: Kuningas Lear, Troilus ja Cressida sekä Loppiaisaatto.

11 10 Yksilö ja organisaation järjellisyys Ari Kivelä KT, yliopistotutkija PL Oulun yliopisto (08) Modernin, ja miksei jälkimoderninkin, ihmisen elämänkulku rakentuu mitä erilaisimpien organisaatiomuotojen konteksteissa. Organisaatioiden puitteissa tapahtuvia elämänkokemuksia leimaa kuitenkin omintakeinen jännite. Ihmiset kokevat yhtäältä organisaatioiden heihin kohdistamat määreet, vaatimukset ja rajoitteet omassa elämässään. Toisaalta ihmisillä näyttää kaikesta huolimatta olevan pyrkimys ohjata tietoisesti omaa elämäänsä, määrittää sitä itse omin valinnoin. Pohjimmiltaan organisaatiot ovat suhteellisen pysyviä intersubjektiivisten käytänteiden tai sosiaalisten järjestysten muotoja, joiden kautta yksittäiset ihmiset määrittyvät. Normit, roolit ja toisten odotukset konstituoivat meitä persoonina. Organisaatiossa ihminen on yksi persoona muiden samanlaisten persoonien joukossa. Tästä huolimatta meillä näyttää olevan taipumus ilmaista itseämme tavoilla, jotka eivät palaudu yksin persoonana olemiseemme. Me emme samaistu täydellisesti organisaatioon. Itsetulkintamme ei siis palaudu koskaan yksipuolisesti siihen, miten muut kontekstoivat meidät suhteellisen pysyviin sosiaalisiin järjestyksiin. Tarkastelemme itseämme myös jonakin sellaisena, joka ei selity tyhjentävästi sosiaalisten järjestysten kautta. Tähän ihmiselle ominaiseen eksistentiaaliseen kokemukseen voitaisiin viitata paremman puutteessa käsitteillä subjekti tai subjektiviteetti. Vaikka nämä käsitteet ovatkin kokeneet vähittäisen inflaation ihmistieteissä ja filosofiassa, on niitä kuitenkin mahdollista käyttää hyvin spesifissä merkityksessä viittaamaan erityiseen ja ohittamattomaan inhimilliseen kokemukseen itsestä. Tälle kokemukselle on ominaista välitön varmuus omasta itsestä jonakin muista riippumattomana ja itseään määrittelevänä ja siinä mielessä sosiaalisille järjestyksille ja niiden konkreettisille organisaatiomuodoille ulkopuolisena. Toimiessamme organisaatioiden puitteissa kohtaamme jatkuvasti ristiriitaisuuden kokemuksen, joka jää meille helposti jäsentymättömäksi ja hämäräksi. Tämä kokemus on ymmärrettävissä nimenomaan ristiriidaksi persoonuuden ja subjektiuden välillä. Organisaatioiden mielekkyys, ehkä jopa niiden järjellisyys on arvioitavissa sen mukaan, kuinka ne mahdollistavat tässä esitetyn, sinänsä kaikkea tietoista elämään konstituoivan, ristiriidan yksilöllisen sovituksen edes hetkeksi. Lähteet: Henrich, D. (2007) Denken und Selbstsein. Vorlesungen über Subjektivität. Suhrkamp Verlag: Frankfurt am Main.

12 11 Towards Conscious Dynamics: Dialogue Event at the Group Relations Conferences Sari Mattila Visiting Faculty Indian Institute of Management Bangalore Bengaluru / This paper describes the origin and use of Dialogue Event at Group Relations Conferences in India. Dialogue Event (DE) is based on philosophical dialogue practices and it combines the use of transparency with transference. It has long been debated whether such transparency will distort or even destroy transference processes on which the GRC dynamics are built. The paper first explains what Dialogue Event is, its origins in literature and praxis and its theoretical underpinnings. Then it will proceed to examine the instances where it has been used and its effects and discuss the event. The GRCs were originally based on Wilfred Bion's thinking about groups. This meant that the language of helping relations was adopted: in a GRC, the group is in need of consultant's help to examine itself and try to make sense of what is or is not reality. While psychology has moved towards more interaction based, open and cognitive structures, the GRC has traditionally been heavily influenced by what is not seen or heard directly while present. The question is, then, can one understand an organisation from creation point of view or is it always archaeology? Since we as human beings are sentient, thinking and bodily creatures, a GRC in my mind needs to operate on various levels and offer perspectives and frames according to what is appropriate and possible. Dialogues create intersubjectivity through which fantasies and pictures-in-the-mind can be both examined and changed. This is done using the event as a boundary object within the whole conference. Keywords: transference, transparency, dialogue event, conscious dynamics, group relations

13 12 Mitä on organisaatioanalyysi? Harri Hyyppä Organisaatioanalyytikko FINOD, Asiamies, Organisaatiodynamiikan Instituutti ODI Koskitie 45 B 7 FI Oulu Mitä on organisaatioanalyysi? Esitys kysyy enemmän kuin vastaa. Kysymykset kohdistuvat uuden organisaatioajattelun avaamiin yhteisödynamiikan ulottuvuuksiin. Esitys rakentaa teoreettista kuvaa dynaamisesta organisaatiotyöstä ja sen keskeisistä yhteisöllisistä ulottuvuuksista. Systeemidynaamisen ja perinteisen akateemisen tutkimuksen eroja tutkitaan. Esitys rakentuu seuraavista fragmenteista, jotka pyrkivät nostamaan esille nämä ulottuvuudet. Organisaationalyysin aika. Joko on aika uudelle? Organisaatiokonsultoinin pesänjako. Avoimuus ja omistajuus. Yhteisölliset asetelmat. Tilan ja asetelman taju. Jokainen yhteisöllinen tilanne on ainutlaatuinen historian ja ajankohtaisen solmukohta, joka määrittää tärkeän. Kahden tai useamman ajattelutradition solmukohtien tunnistaminen? Mihin keskittyä? Kuka on asiakas? Organisaatioanalyysin kohde. Systeemisen objektin intohimoisuus ja intensiteetti. Mielikuvat, fantasiat, tunteet, kokemus ja vallitsevat periaatteet. Siirtymä yksilöstä systeemiin ja yhteisödynamiikkaan on monelle ylivoimaisen suuri siirtymä. Suuret organisaatiovoimat. Ilmaantumisen ihme. Tunnistamattoman ongelma. Vaikenemisen haaste. EVVK. Ei kiinnostavat ja sivuutetut vaikuttajat. Yhteisöllinen generatiivisuus ja yksilölliset edut. Toivotun ja epätoivotun haltuunotto ja eristäminen. Menetelmä. Tekniikka, filosofia vai naiivi oleminen. Tunteet ja lihan kuorma menetelmänä. Menetelmä meissä vai jossain paketissa? Puhe ja yksinkertaisuus ohjaavana periaatteena. Menetelmässä on kysymys mahdollisista alustoista ja järjestelyistä, jotka voisivat tarjota kestävän pohjan tuleville askeleille. Katsomisen intensiteetti. Katsominen vai kosketus? Lasiseinän takaa vai ilman varmuusvälineitä? Lihan herkkyys ja voima. Uusi container-ajattelu. Kuinka nähdä, mitä sanoa? Insight in Action. Suhteen voima. Suhde muuttaa ja vie kaikkia osapuolia. Dialogin askeleet. Oivalluksen, puheen ja toiminnan haaste. Irrationaalin ja taiteen logiikka. Paradoksien voima. Kouliintumisen polut. Kvalifikaatio vai persoonallinen uudistuminen? Auktorisoivat instituutiot vai itseoppineet yksilöt? Senioriteetin tarve ja kaipuu. Ohjaukseen suostuminen. Vapauden ja kurin dilemma. Stanssin löytyminen. Esitys pyrkii kirvoittamaan edelleen keskustelua ja kirjoittamista organisaatioanalyysistä.

14 13 Intersubjektiivisesti jaetut tilat tiimeissä ja työyhteisöissä Katarina Nummi-Kuisma ja Virpi Mustila MuT, pedagogi ja oik. kand., toiminnanjohtaja Kelohongantie 8 B, Espoo Ulvilantie 19 b B 63, Helsinki Nummi-Kuisma Mustila Esityksessämme pohdimme, miten kahdenvälisestä intersubjektiivisesti jaetusta työskentelystä saadut kokemukset ja tätä työskentelyä koskevat perusperiaatteet voidaan soveltaa edelleen tiimien ja työyhteisöjen kehittämiseen ja niissä toimimiseen. Lähtökohtina ovat Nummi-Kuisman väitöstyössään artikuloimat intersubjektiivisen jakamisen periaatteet, niiden edellyttämät asenteet ja toimintatavat. Fokuksessa on erityisesti hiljaisen tiedon ja parhaan potentiaalin näkyviksi tekeminen. Näemme intersubjektiivisuuden keskeisesti systeemisenä ilmiönä. Valotamme perusteellisesti, mitä intersubjektiivinen työskentely edellyttää ja millaisin keinoin siihen voidaan päästä. Pohdimme myös, miten intersubjektiivisuus linkittyy tulosvastuuseen, tukee kehityskeskusteluja ja tuottaa merkityksellisyyttä työhön. Esittelemme Nummi-Kuisman opetustyössään soveltaman elämyshaastattelumenetelmän yhtenä mahdollisuutena nostaa mielikuviksi ja edelleen verbalisoida hiljaista tietoa. Yhdistämällä kaksi erilaista tulokulmaa teemme näkyväksi, miten intersubjektiivisuuden periaatteet ovat laajennettavissa yhteisöllisiksi. Avainsanat: intersubjektiivisuus, työyhteisöt, systeemisyys

15 14 Organisaatio situationaalisena säätöpiirinä Yksilön kokemustiedosta organisaatioiden väliseksi tiedoksi Heikki Vuorila FM, filosofi Myllytie 1, as 25-26, Piikkiö Japanilaiset Ikujiro Nonaka ja Hirotaka Takeuchi (1995) ovat kuvanneet hiljaisen tiedon kehkeytymisprosessia. Yksilön kokemustiedosta edetään spiraalinomaisesti ryhmän ja organisaation kokemus- ja täsmällisten tietojen kautta uuteen kehittyneempään organisaatioiden väliseen tietoon. Heille yksilö on tietoprosessin alku. Yksilöt ovat organisaatiossa tiedon luojia. Organisaatio ei voi luoda tietoa ilman yksilöitä. Organisaatio tarjoaa luoville yksilöille paikan, jossa heillä on mahdollisuus tuottaa uutta tietoa. Nonakan ja Takechin mukaan organisaatio voi olla uutta tietoa luova yhtiö. Heidän luomansa tiedon dynaamisen mallin mukaan kokemustieto kehkeytyy yksilöiden välisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, jota he kutsuvat tiedon konversioksi. Tämä tapahtuu nelivaiheisessa SECIprosessissa, joka tulee englanninkielisistä termeistä: socialization, externalization, combination, internalization. SECI-prosessin sisäistämisvaihe on läheistä sukua John Deweyn tekemällä oppimiseen (learning by doing). Ihmisten johtamisessa on tärkeä tietää, minkälainen ihmis-, oppimis-, tieto- ja johtamiskäsitys organisaatiossa vallitsee. Ihmiset eivät ole samanlaisia vaan he ovat ainutlaatuisia omalla tavallaan kokevia yksilöitä. Jokainen ihminen ymmärtää menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden omasta kokemusmaailmastaan käsin. Jokaisen ihmisen kokemustieto on organisaatiolle tärkeää. Kaikille on hyvä antaa tilaa puhua omista kokemuksistaan. Organisaatiossa on hyvä päästä yhteisiin näkemyksiin yleisen edun nimissä. Tässä on taustalla emeritusprofessori Lauri Rauhalan käsitys ihmisestä situationaalisena säätöpiirinä. Se viittaa tapoihin, joilla ihmisen eri olemispuolet (elämäntilanteisuus, kehollisuus ja tajunnallisuus) säätelevät toisiaan ja vaikuttavat toisiinsa. Rauhala kutsuu situationaalista säätöpiiriä vastavuoroisesti eteneväksi prosessiksi. Kyseessä on dynaaminen ja itseään säätelevä järjestelmä, jossa eri olemispuolet määräävät sen, miten muut olemispuolet ovat olemassa. Rauhala kutsuu situationaalista säätöpiiriä pelitilaksi, jossa eri olemispuolet kohtaavat toisensa. Kun ihmisen henkilökohtainen pelitila on kunnossa, se auttaa organisaatiota menestymään. Myönteisen pelitilan omaavat ihmiset ovat arvokkaita organisaatiolle.

16 15 Opetustilanteen dynamiikka kouluorganisaation kuvana Pekka Löppönen Kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja Ruusutorpanpuisto 4 B Espoo Mitä opetustilanteissa tapahtuu, kun niitä yrittää katsoa pintaa syvemmältä? Opettajan työn ajatellaan yleensä olevan tietoista vaikuttamista oppilaiden oppimiseen, käytökseen ja vuorovaikutukseen. Opetuksessa on kuitenkin myös syvempi, epäselvemmin ja subjektiivisemmin hahmottuva taso, jonka merkitystä harvemmin tutkitaan. Opetuksen syvätasolla tarkoitan pedagogisessa suhteessa (opettaja, oppilaat ja oppisisältö) syntyvää jaettua tunnekokemusta, pedagogisen tilanteen ilmapiiriä tai emotionaalista sävyä, joka on osin tiedostamaton. Tällaisten ilmiöiden olemassaolon huomaa selvästi esimerkiksi silloin, kun opettaa samaa asiaa eri ryhmille; opetustilanteet muodostuvat usein pohjavireeltään hyvin erilaisiksi. Opettajan tunteet ovat tästä näkökulmasta oleellinen, joskin subjektiivinen ja tulkinnanvarainen, informaation lähde, koska ne voivat tarjota pääsyn tutkimaan opetuksen syvätason dynamiikkaa. Opetuksen syvätason ilmiöt ovat pedagogisesti oleellisia, koska niillä on ratkaiseva merkitys siinä, minkälaista oppiminen on tai tapahtuuko oppimista lainkaan. Pedagogisessa suhteessa ihmisten välillä voi syntyä esimerkiksi kiinnostus ja innostus tai toisaalta oppimisesta vetäytyminen, joka näkyy opetuksen häirintänä tai vaipumisena omiin ajatuksiin. Ihmisten välisessä dynamiikassa määräytyy se, minkälaisen emotionaalisen merkityksen ja mielikuvan jokin oppisisältö saa. Opetus ei tapahdu tyhjiössä, vaan on aina osa eri systeemejä. Hypoteesini on, että opetustilanteiden dynamiikka, se, minkälaiseksi kokemus opetuksessa muodostuu, heijastelee aina jollain tavalla myös laajemman organisaation dynamiikkaa, jonka piirissä se tapahtuu. Esimerkiksi kouluorganisaation kyky käsitellä omaa oppimistaan organisaationa siirtyy luokkahuoneisiin; koulussa, jossa ei ole tilaa ja aikaa tutkivalle ajattelulle yleisesti, on vaikeaa luoda tutkivaa otetta opetustilanteissa. Myös koulun rakenteisiin sisältyvät oppimiskäsitys ja mahdollisuudet oppia tai vältellä oppimista siirtyvät opetustilanteiden dynamiikkaan. Pohdin esitelmässäni pedagogisen suhteen syvätason ilmiöiden merkitystä oppimisessa ja niiden yhteyttä laajemman organisaation dynamiikkaan teoreettisesti sekä käyttäen aineistona omia kokemuksiani luokanopettajan työstä.

17 16 Organisaatio, kokemus ja sivistys Jani Kukkola KT, yliopistonlehtori PL2000, Oulun yliopisto Moderni sivistyksen käsite (Bildung) tarkoittaa laajasti ottaen yksilöllistä, yhteisöllistä ja ihmiskunnan paremman tulemisen ideaa. Sivistys ilmaisee avoimen kysymyksen ja kehittyneemmän tulevaisuuden mahdollisuutta tavalla joka ei ole instrumentaalinen, toisin sanoen typistettävissä jonkinlaiseksi toimivaksi havaituksi toiminnalliseksi periaatteeksi tai työkaluksi, eikä se ole tyhjennettävissä lähtökohtaiseen olemukseen tai alistettavissa jonkin alkuperäiseksi koetun tavoitteen tarpeisiin. Sen sijaan sivistys on aidoimmillaan ns. ei-affirmatiivista, lähtökohtaisesti olemuksellisesti lukitsematonta. Emme voi tietää etukäteen millainen olemisentapa tai toiminta edistää jollakin erityisellä tavalla inhimillistä sivistystä ennen kuin tuo elämänmuoto paljastaa itse itsensä jonain sivistävänä. Sivistyksen ideaa voidaan soveltaa organisaatiotarkasteluihinkin: organisaatio on jokin sellainen dynaaminen olemisentavan paikka, jonka kehittynein muoto ei ole palautettavissa ennalta määritettyihin optimoituihin olemuksiin. Organisaatiot ovat kokemuksellisesti, ja sivistyksellinen organisaatio ei lähtökohtaisesti määrittele miten ja millaiseksi tuo organisaatio tulisi kokea. Toisin kokemisen mahdollisuus on nähtävissä organisaation kehittymisen edellytykseksi. Toisin kokemisen mahdollisuutta häiritsevät ja estävät mahdolliset erilaiset jaetut mielikuvat ja kuvitelmat organisaation toiminnasta ja sen päämääristä. Pelkkä toisin kokemisen ja toisin olemisen mahdollistaminen ei myöskään riitä. Kaikesta muutoksesta kun ei seuraa jotain parempaa, ja siten muutokseen liittyy raskaita eettisiä kysymyksiä. Siksi sivistyksen ideaan kuuluu olennaisesti kriittinen uuden elämänmuodon ja paremman tulevaisuuden arviointi. Tämä kriittinen arviointi voi ravisuttaa olemassa olevia fantasioita organisaation paremmasta tulevaisuudesta. Sivistyksellinen organisaatio arvioi omaa kokemuksellisuuttaan ja samanaikaisesti on herkistynyt toisin kokemisen mahdollisuuden paljastumiselle.

18 17 Kokemuksia organisaation reuna-alueilta Tiina Nikkola KT, työnohjaaja FINOD / tutkijatohtori Opettajankoulutuslaitos PL 35 (Viv. 518) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Millaiset kokemukset organisaatiossa jäävät varjoon tai jopa pimentoon? Miksi joitakin kokemuksia on vaikeata kuunnella? Erilaisuutta voi olla vaikea nähdä organisaatiossa voimavarana, se jää turhan usein irralliseksi ääneksi, anomaliaksi. Itselle vieras kokemus tulkitaan helposti omituiseksi ja kartettavaksi, ei kiinnostavaksi tai mahdollisuudeksi ymmärtää organisaatiota paremmin. On myös mahdollista, että varsin yleisiäkään kokemuksia ei syystä tai toisesta haluta päästää organisaation totuudeksi, koska ne uhkaisivat käsitystä, jota organisaatiosta halutaan tietäen tai sitä tiedostamatta ylläpitää. Esitykseni perustuu tutkimushankkeeseeni "Ryhmien ja yhteisöjen pohjavirtaukset työyhteisöjen psykodynamiikkaa". Edellisessä tutkimushankkeessani (Nikkola 2011) tarkastelin etnografisesti opiskeluryhmän piiloista dynamiikkaa ja lähemmin syyllisyyden kehittymistä syntipukki-ilmiöksi ryhmässä. Nykyisessä tutkimuksessa lavennan edellisen aihepiiriä työyhteisöihin. Olen kerännyt etnografista aineistoa toistaiseksi yhdessä suomalaisen yliopiston laitoksessa. Aineistoni käsittää havainto- ja haastatteluaineistoja, joiden teemoja ovat mm. syrjässä olemisen kokemukset työyhteisössä sekä työyhteisöstä tahtomattaan pois joutuneiden kokemukset. Tutkimushankkeen perimmäisenä tavoitteena on jäsentää organisaation ja sen ryhmien pohjavirtauksia, piiloista dynamiikkaa. Lopulta tutkimushankkeen tavoitteena on paitsi antaa ääni kokemuksille, joita on vaikea kuulla, myös luoda kieltä, jonka avulla näitä yleensä vaiettuja tai vaikeasti havaittavia asioita voidaan tarkastella ja ymmärtää niiden vaikutusta työyhteisöissä. Tarkoitukseni on rakentaa tulkintayhteyksiä yksityisen, yhteisöllisen ja jopa yhteiskunnallisen välille. Tutkimushanke on aiheeltaan herkkä ja siihen sisältyy lukuisia menetelmällisiä ja eettisiä kysymyksiä: Miten osallisena ja tutkijana olemista voi rytmittää? Mitä käyttöä tutkijan tunteilla ja jopa kehollisilla reaktioilla on? Esittelen alustavia tuloksia siitä, miten ja miksi organisaatiossa tietynlaisten kokemusten yhteisöllinen jakaminen estyy. Millaisia kuulumisen ja ei-kuulumisen tiloja synnytetään? Miten uusliberalistinen tuloksellisuuspuhe ja tietotyön osittain mahdottomat ehdot sisäistyvät työntekijöiden kokemuksiksi? Miten yksityiset kokemukset sekä yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen merkitys kietoutuvat toisiinsa?

19 18 Tarkastelukulmia organisaatiodynamiikka -käsitteeseen Risto Puutio PsT, toimitusjohtaja, Metanoia Instituutti Tapionkatu 2 B 19, JYVÄSKYLÄ Organisaatiodynamiikan käsite on vakiintunut termi konsultaatio- ja työnohjaustyön ammattikirjallisuudessa. Sen käyttö on kuitenkin monenkirjavaa aina asiayhteydestä riippuen. Yhdestä näkökukulmasta organisaatiodynamiikalla tarkoitetaan teoreettista katsantaa, joka rakentuu group relations tradition ja sen keskeisten edustajien tuottaman kokonaisnäkemyksen pohjalle siitä, millaiset voimat vaikuttavat organisaatioissa toimintaan. Organisaatiodynamiikka käsitettä käytetään myös kuvauksena työotteesta, jossa harjoitetaan tutkivaa otetta soveltamalla käytännön kysymysten jäsentämiseen psykodynaamista, psykoanalyyttistä ja group-relation tradition vaalimaa käsitteistöä. Työotteena organisaatiodynamiikka tarkoittaa niinikään pyrkimystä tarkastella pintailmiöiden asemasta organisatorisia perusprosesseja ja pitkäaikaisvaikutuksia, kuten FINOD:n yhdessä toimijakuvauksessa asia ilmaistaan (Hyyppä & Miettinen, 2005). Käytännön työssä organisaatiodyna-miikalla viitataan myös yksittäisiin ilmiöihin (esim. paralleeli, perusoletustila, projektio). Vielä yleisemmin käsitettä käytetään puhuttaessa työpaikan ihmissuhteisiin liittyvistä hankauksista. Käytännön toimijoiden kesken organisaatiodynamiikka käsite voi viitata yhtä lailla häiriöön luonnollisessa olotilassa kuin luonnolliseen olotilaan (esim. organisaation muutostilanne). Esityksen tarkoituksena avata organisaatiodynamiikka-käsitettä ja esittää perusteltuja näkökulmia käsitteen ymmärtämiseksi. Yhtä lailla esitys tarjoaa jäsennystä, jonka avulla termistä voitaisiin puhua täsmällisemmin. Esitys pyrkii avaamaan kontekstuaalisia tarttumakohtia käsitteeseen siten, että sen kommunikoitavuus konsultaatiotyön ammattilaisten parissa tarkentuisi ja että käsitteen alkuperäinen oivaltavuus voisi olla selkeämmin tarjolla myös ao. tradition ulkopuolisille toimijoille.

20 19 Organisaatio näkyvän ja näkymättömän rajapintana Virpi Tökkäri Soveltavan psykologian yliopistonlehtori Lapin yliopisto, PL 122, Rovaniemi Esityksen tavoitteena on tarkastella, miten organisaation eksplisiittistä ja implisiittistä ulottuvuutta on tarkasteltu ja käsitteellistetty tutkimuksessa viime vuosina. Kyseessä on käsitteellis-teoreettinen tutkimus, joka tarkastelee teeman aiempaa empiiristä ja teoreettista tutkimusta. Tarkastelun painopisteessä ovat organisaation näkyvää ja näkymätöntä eli eksplisiittistä ja implisiittistä ulottuvuutta luonnehtivat ja rajaavat vastinparit, kuten virallinen vs. epävirallinen, hallinnoitu vs. hallinnoimaton ja dokumentoitu vs. hiljainen. Näkyvän ja näkymättömän rajapintaa voidaan kuvata myös käsitetyn ja käsittämättömän, toisin sanoen tutun ja oudon, väliseksi jännitteeksi. Vastinparien kuvaamia rajapintoja on tutkittu esimerkiksi hiljaisen tiedon (tacit knowledge) ja mielekkyyden luomisen (sensemaking) viitekehyksissä. Laajemmin organisaation eksplisiittistä ja implisiittistä ulottuvuutta tarkastelevan tutkimuksen voi liittää symbolis-tulkinnalliseen näkökulmaan, josta organisaatio nähdään sosiaalisesti konstruoituvana, narratiivisena ilmiönä. Eksplisiittisen ja implisiittisen rajapinnat organisaatiossa ovat kiinnostavia, koska niissä törmäävät yhteen niin yksilöiden erilaiset kokemusmaailmat kuin monenlaiset yhteisölliset merkityksenannot. Aihealue on tärkeä myös siksi, että se liittyy läheisesti moniin organisaation keskeisiin teemoihin, kuten tietoon ja tietämiseen, oppimiseen ja kehittymiseen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ilmiöihin. Näkyvän ja näkyvän rajapinnat ovat oleellisia myös ymmärrettäessä organisaation hallinnointia ja johtamista.

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! 1 Esimiesvalmennus entistä tietoisempaan johtajuuteen Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! Hyvä johtaja ja esimies! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia

Lisätiedot

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? VAATIVA YHTÄLÖ IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? AMMATTILAISEN PERUSKYSYMYKSIÄ: ONKO PERUSTEHTÄVÄ POMO? MITEN TYÖNI OTETAAN VASTAAN? MITÄ LAATUA TUON TYÖMAALLE? MITEN

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

Askel, askel, harha-askel. työnohjaajana ja konsulttina systeemien viidakossa

Askel, askel, harha-askel. työnohjaajana ja konsulttina systeemien viidakossa Askel, askel, harha-askel työnohjaajana ja konsulttina systeemien viidakossa Nimi Nimi Tekijät Marianne Tensing Timo Totro Kustantaja Metanoia Instituutti Taitto Ateljee-ar Kirjapaino Joutsen Media Oy

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Organisaa(odynamiikka - mitä sillä tarkoitetaan? FINOD tutkimusseminaari 14.3.2015 Risto Puu(o

Organisaa(odynamiikka - mitä sillä tarkoitetaan? FINOD tutkimusseminaari 14.3.2015 Risto Puu(o Organisaa(odynamiikka - mitä sillä tarkoitetaan? FINOD tutkimusseminaari 14.3.2015 Risto Puu(o Esityksen kysymyksiä Mitä organisaa(odynamiikalla tarkoitetaan? Mistä näkökulmista käsitefä voi hahmofaa?

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Opitaan yhdessä Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Ilmapiiri Läsnäolo Opitaan yhdessä Yhteiset käytännöt/ välineet Yhteinen kohde/ tavoite Ryhmädynamiikka Vuorovaikutus

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi 2 Haaste - Muuttumattomuudesta voimaa? - Ihmisten taipumus puolustaa olemassa olevaa

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism

What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism What do you do when you see that your colleague does something wrong? Learning organization and tools for expressing criticism Originally: Alessandro Sicora 1 7. 1 0. 2 0 1 1 H A N N A M A I J A L A (

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT

Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT Toimintatapa Vallalla olevan elämys- ja tarinatalouden aikana myös käsityön avulla kerrotaan historiaa ja tarinoita. Käsin tehty historia - Näppärät mummot

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Kohtaamisen kolme E:tä

Kohtaamisen kolme E:tä Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS. 10.9.2015. Terveystie 1, Auditorio. Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisen terapian keskeiset periaatteet ja riippuvuudesta toipumista edistävät tekijät Vaikuttavuus tutkimusten valossa Psykodynaamisessa tai psykoanalyyttisessa terapiassa vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Työpajat. Doodlaus - tarinallistaminen - dialogi. Torstai 27.8.2013 3x50min, (8.30, 9.30 ja 11.00)

Työpajat. Doodlaus - tarinallistaminen - dialogi. Torstai 27.8.2013 3x50min, (8.30, 9.30 ja 11.00) Työpajat Torstai 27.8.2013 3x50min, (8.30, 9.30 ja 11.00) Doodlaus tarinallistaminen dialogi Ag C234 Mitä piirteitä haluaisin vahvistaa itsessäni ja tuoda näkyväksi työssäni? Valokuvan käyttö verme- tapaamisissa

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Asiantuntijoiden vai ihmisten johtamista? Pohdintaa johtajuudesta, kehittymisestä ja kehittämisestä

Asiantuntijoiden vai ihmisten johtamista? Pohdintaa johtajuudesta, kehittymisestä ja kehittämisestä Pohdintaa johtajuudesta, kehittymisestä ja kehittämisestä Leadership-päivä Finlandia-talo 2.2.2012 klo 9.30-10.45 , TkL Tutkija ja projektipäällikkö - Tuotantotalouden laitos/bit Tutkimuskeskus Johtajuus,

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot