Sosiaaliturvaoikeudet. Kreikassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaaliturvaoikeudet. Kreikassa"

Transkriptio

1 Sosiaaliturvaoikeudet Kreikassa

2 Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja MISSOC-verkostosta on sivulla Tässä oppaassa kuvaillaan yleisesti kunkin maan sosiaaliturvajärjestelmää. Lisätietoja saa muista MISSOCin julkaisuista, jotka kaikki löytyvät edellä mainitusta linkistä. Voit myös ottaa yhteyttä tämän oppaan liitteessä I lueteltuihin toimivaltaisiin viranomaisiin ja laitoksiin. Euroopan komission ja kenenkään sen puolesta toimivan henkilön ei voida katsoa olevan vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Euroopan unioni, 2012 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Heinäkuu

3 SISÄLLYSLUETTELO I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus... 4 Johdanto... 4 Sosiaaliturvan järjestäminen... 5 Rahoitus... 6 II luku: Terveydenhoito... 8 Terveydenhoidon saamisen edellytykset... 8 Mitä järjestelmä kattaa?... 8 Hoidon saaminen... 9 III luku: Sairausetuudet...11 Sairausetuuksien saamisen edellytykset...11 Mitä järjestelmä kattaa?...11 Sairauspäivärahan saaminen...12 IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet...13 Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset...13 Mitä järjestelmä kattaa?...13 Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen...14 Luku V: Työkyvyttömyysetuudet...15 Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset...15 Mitä järjestelmä kattaa?...16 Työkyvyttömyysetuuksien saaminen...17 Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet...18 Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset...18 Mitä järjestelmä kattaa?...19 Vanhuusetuuksien saaminen...20 VII luku: Eloonjääneiden etuudet...21 Edellytykset eloonjääneiden etuuksien saamiseksi...21 Mitä järjestelmä kattaa?...22 Perhe-eläke-etuuksien saaminen...23 VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet...24 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saamisen edellytykset...24 Mitä järjestelmä kattaa?...24 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saaminen...25 IX luku: Perhe-etuudet...26 Perhe-etuuksien saamisen edellytykset...26 Mitä järjestelmä kattaa?...26 Perhe-etuuksien saaminen...27 X luku: Työttömyys...28 Työttömyysetuuksien saamisen edellytykset...28 Mitä järjestelmä kattaa?...28 Työttömyysetuuksien saaminen...29 XI luku: Vähimmäistoimeentulo...30 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset...30 Mitä järjestelmä kattaa?...30 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen...30 XII luku: Pitkäaikaishoito...31 Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset...31 Mitä järjestelmä kattaa?...31 Pitkäaikaishoidon saaminen...31 Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita...33 Heinäkuu

4 I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus Johdanto Kreikassa työskentelevällä henkilöllä on oikeus sosiaaliturvaetuuksiin samoin edellytyksin kuin kreikkalaisilla työntekijöillä. Työntekijän Kreikassa asuvilla perheenjäsenillä on oikeus samoihin etuuksiin kuin kreikkalaisen työntekijän perheenjäsenillä. Kaikkiin vakuutuslaitoksiin ei sovelleta samaa lainsäädäntöä. Näin ollen sosiaaliturvaetuudet, oikeuksien saavuttamista koskevat ehdot sekä vaadittavat asiapaperit vaihtelevat laitoksesta riippuen. Sosiaalivakuutuslaitos eli palkansaajien yleinen vakuutuskassa, josta käytetään lyhennettä IKA-ETAM, on kuitenkin maan suurin työntekijöiden sosiaaliturvalaitos. Suurin osa väestöstä on vakuutettuna tässä kassassa. Tässä oppaassa keskitytään sen tarjoamaan sosiaaliturvaan. IKA-ETAM-kassassa ovat vakuutettuina yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajat, joilla on yksityisoikeudellinen työsopimus ja jotka eivät kuulu johonkin muuhun yleiseen vakuutusjärjestelmään. IKA-ETAM maksaa rahallisia sairaus- ja äitiysetuuksia sekä eläkkeitä. Työttömyys- ja perhe-etuuksia hallinnoi työvoimaviranomainen (OAED): IKA-ETAM perii työttömyysvakuutusmaksut OAED:n puolesta ja maksaa ne sitten tälle. Jos henkilön harjoittama ammatti kuuluu jonkin toisen vakuutuslaitoksen piiriin, hänen kannattaa pyytää tietoja kyseiseltä laitokselta. Suurimpien vakuutus- ja eläkelaitosten yhteystiedot ovat tämän oppaan hyödyllisiä osoitteita ja Internet-osotteita sisältävässä osassa. Myös IKA-ETAMin paikallistoimisto voi kertoa, mihin vakuutusjärjestelmään kuulut. Liittyminen IKA-ETAMiin IKA-ETAMin toimivaltaan kuuluvilla aloilla uusien työntekijöiden on rekisteröidyttävä järjestelmään asuinpaikkansa IKA-ETAMin paikallistoimistossa. Jatkossa myös kaikista henkilötietoja koskevista muutoksista on ilmoitettava välittömästi. Työntekijän on toimitettava työnantajalleen jäljennös rekisteröitymistodistuksesta. Todistus osoittaa, että työntekijä on vakuutettu ja että hänelle on näin ollen myönnetty IKA-ETAMin rekisteristä vakuutusnumero. Vakuutustiedot ilmoitetaan määräaikaisessa analyyttisessä ilmoituksessa (A.P.D.), jonka työnantaja laatii ja toimittaa IKA-ETAMille tiettyinä määräpäivinä. Sähköisestä sosiaaliturvaotteesta käy ilmi asianomaisen henkilön vakuutushistoria (työpäivien määrä sekä muut vakuutustiedot). Kun A.P.D:n tiedot on käsitelty, henkilökohtainen sosiaaliturvaote päivitetään. Työnantajalle toimitetaan puolen vuoden välein uusi versio, joka hänen on välitettävä työntekijälle. Kun kaikki vakuutetun osoitetiedot on saatu päivitettyä IKA-ETAMin sähköiseen arkistoon, ote lähetetään suoraan asianomaisen henkilön kotiosoitteeseen. Itsenäisten ammatinharjoittajien on tarvittaessa ilmoittauduttava itse jäseniksi vastaavaan ammattiliittoon tai kauppakamariin (esim. Ateenan asianajajaliitto, tekniikan alan kauppakamari) ja ilmoittauduttava valtion tuloviranomaiselle (Δημόσια Οικονομική Υπηρεσία, Δ.Ο.Υ.) sekä ilmoittauduttava sitten asianomaiseen sosiaaliturvalaitokseen. Heinäkuu

5 Sosiaaliturvamaksut Vakuutettuja riskejä sekä niitä koskevia IKA-ETAMiin kuuluville henkilöille maksettavia etuuksia säännellään säädöskokonaisuudella. Sen eri säännöksiä sovelletaan sen mukaan, milloin henkilö on liittynyt järjestelmään. Vuonna 1992 hyväksytyn ja edelleen voimassa olevan erittelyn mukaan työntekijät jaotellaan kahteen kategoriaan: työntekijöihin, jotka ovat liittyneet sosiaaliturvajärjestelmään ennen 31. joulukuuta 1992, ja työntekijöihin, jotka ovat liittyneet järjestelmään 1. tammikuuta 1993 jälkeen. Vakuutuksen kattavuus ja oikeudet etuuksiin ovat näissä kategorioissa erilaiset. Myös etuuksien suuruus vaihtelee. Vuodesta 2011 käytössä on ollut kaikkia (työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia) koskevat yhdenmukaistetut eläke-ehdot Sekä työntekijä että työnantaja maksavat sosiaaliturvamaksuja (työntekijän ja työnantajan osuudet) vanhuuden, työkvyttömyyden, kuleman, työtapaturmien ja ammattitautien, sairauden, äitiysvapaan ja työttömyyden varalta. Työntekijän osuus on tietty prosenttiosuus työntekijän bruttopalkasta. Työnantaja pidättää osuuden palkanmaksun yhteydessä tai korkeintaan kaksi kuukautta sen jälkeen. Myös työnantajan osuus vastaa tiettyä prosenttiosuutta työntekijän bruttopalkasta, ja työnantaja maksaa sen työntekijän bruttopalkan lisäksi. Työnantaja maksaa maksut (sekä työntekijän että työnantajan osuuden) IKA-ETAMille määrätyn ajan kuluessa. Sairausajan etuuden maksetaan maksetaan kaiksita sosiaalivakutusrahastoista EOPYY:lle. Muutoksenhaku Jos työntekijä on tyytymätön IKA-ETAMin toimiston tekemään päätökseen, hän voi valittaa siitä asuinpaikkansa IKA-ETAMin paikalliselle hallintokomitealle (TDE.) 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Eläkkeitä koskevista päätöksistä on valitettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Jos työntekijä ei ole tyytyväinen paikallisen hallintokomitean päätökseen, hän voi hakea muutosta toimivaltaisessa hallintotuomioistuimessa 60 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Sosiaaliturvan järjestäminen Useimmat sosiaaliturvalaitokset toimivat työ-, sosiaali- ja hyvinvointiministeriön alaisuudessa ja valvonnassa. Viranomaiset puuttuvat mahdollisiin petoksiin yleisen edun turvaamiseksi ja valvovat, että sosiaaliturvalaitokset (vakuutuskassat) soveltavat lainsäädäntöä ja määräyksiä oikein. Kaikkia edellä mainittuja sosiaaliturvalaitoksia johtavat hallintokomiteat, joissa on vakuutettujen, eläkkeensaajien, työnantajien ja valtion edustajia. Tärkein vakuutuslaitos on sosiaaliturvalaitos (IKA-ETAM, Ιδρυμα Κοινωνικων Ασφαλισεων-Ενιαιο Ταμειο Ασφαλισης Μισθωτων), jossa suurin osa palkansaajista on vakuutettuna. Maanviljelijät kuuluvat maataloustyöntekijöiden vakuutusjärjestelmään (OGA, maanviljelijöiden vakuutuskassa, Οργανισμος Γεωργικων Ασφαλισεων). Itsenäiset ammatinharjoittajat, kuten käsityöläiset, liikemiehet, hotellinomistajat, kuljettajat ja matkanjärjestäjät, kuuluvat itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaalivakuutuskassaan (OAEE, Οργανισμος Ασφαλισης Ελευθερων Επαγγελματιων). Vapaiden ammattien harjoittajien vakuutuskassa (ETAA, Ενιαιο Ταμειο Ανεξαρτητα Heinäkuu

6 Απασχολουμενων) on terveysalan ammattilaisten, lakimiesten ja insinöörien vakuutuskassa. Tiedotusvälineiden työntekijät (eli lehden tekemisen parissa työskentelevät työntekijät, lehtikuvaajat, päätoimittajat ja toimittajat sekä muut tiedotusvälineiden työntekijät) kuuluvat tiedotusvälineiden vakuutuskassaan (ETAP-MME, Ενιαιο Ταμειο Ασφαλισης Προσωπικου Μεσων Μαζικης Ενημερωσης). Merimiehet kuuluvat merimiesten sosiaalivakuutuskassaan (NAT, Ναυτικό Απομαχικό Ταμείο). Valtion virkamiehet kuuluvat yleislaskentavirastoon (GLK, Γενικό Λογιστήριο του Κράτους), joka toimii valtiovarainmimisteriön alaisuudessa. Tammikuusta 2011 alkaen julkisella sektorilla työskentelevät kuuluvat IKA-ETAM-sosiaaliturvalaitoksen alaisuuteen. Lisävakuutuksen (lisävakuutus ja kertakorvaukset) varalle on olemassa myös sektoreita ja osa-alueita, jotka toimivat joko päävakuutusrahaston alaisina tai erillisinä rahastoina. Lisäksi on olemassa 2. pilarin lisävakuutusjärjestelmä, johon kuuluu yhdeksän ammattivakuutusrrahastoa. Kuhunkin vakuutuslaitokseen sovelletaan eri lakia. Joissakin tapauksissa etuudet, niiden myöntämisen ehdot ja niiden myöntämiseen liittyvät muodollisuudet eroavat vakuutuslaitoksesta riippuen. Erot ovat kaventuneet huomattavasti lakien 2084/1992, 3655/2008, 3863/2010 ja 3918/2011 myötä. Nämä lait sisältävät eläkesäännöksiä, joilla yhdenmukaistetaan ehtoja. Nämä lait syntyivät valtion virkamiesten, poliitikkojen ja työmarkkinaosapuolten pitkän, maan sosiaaliturvajärjestelmää koskevan työmarkkinavuoropuhelun tuloksena. Edellä mainitun lainsäädännön yleisenä tavoitteena on toteuttaa uudistus, jolla taataan järjestelmän sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kestävyys pitkällä aikavälillä keskittymällä sosiaaliturvan julkisen, yleisen ja pakollisen luonteen ja jakojärjestelmän säilyttämiseen. Sosiaaliturvalaitosten eläkekassojen rahoituksen turvaamiseksi tulevaisuudessa (vuodesta 2019 eteenpäin) ja sukupolvien välisen yhteisvastuun ja suojelun edistämiseksi on perustettu sukupolvien välisen yhteisvastuun vakuutuskassa (AKAGE, Ασφαλιστικο Κεφαλαιο Αλληλεγγύης Γενεών), johon on maksettu varoja tammikuun 1. päivästä 2009 lähtien. Työvoimaviranomainen (OAED) vastaa työttömyysvakuutuksesta ja perhe-etuuksista. OAED:n vakuutusmaksut kerää kuitenkin IKA-ETAM, OAEE ja ETAP-MME. Lopuksi EOPYY (Terveyspalveluiden kansallinen organisaatio) huolehtii sairausajan etuuksista ja toimii 1. tammikuuta 2012 alkaen sekä terveysministeriön että työvoima-, sosiaaliturva- ja hyvinvointiministeriön alaisuudessa. Vakuutettujen rahaetuuksista sairauden aikana huolehtivat päävakuutuksesta vastaavat rahastot. Rahoitus Sosiaaliturvajärjestelmä perustuu kolmen rahoittajan periaatteeseen (työntekijä, työnantaja ja valtio), ja sosiaalivakuutuslaitokset saavat valtiolta vuotuisia tukia. Heinäkuu

7 Vuonna 1975 säädetyssä Kreikan perustuslaissa, jota tarkistettiin vuonna 2001, vahvistetaan hyvinvointivaltion periaate kattavan sosiaaliturvan takaavilla säännöksillä. Erityisesti sosiaaliturvaa koskevan 22 pykälän 5 momentissa säädetään valtion velvollisuudesta tarjota työntekijöille (toisen palveluksessa oleville ja itsenäisille ammatinharjoittajille) sosiaaliturva. Sosiaaliturvajärjestelmän toiminnasta vastaavat omaa määräysvaltaa käyttävät sosiaaliturvalaitokset, ja järjestelmä kattaa työssäkäyvän väestön koko maassa. Se perustuu kolmeen pilariin: pakolliseen perus- ja lisävakuutusjärjestelmään, josta huolehtivat vakuutuskassat joka perustuu tyypillisesti tulorahoitukseen (jakojärjestelmäperiaatteeseen) vapaaehtoisiin ammatillisiin lisäjärjestelmiin, jotka ovat rahastoeläkejärjestelmiä, joista huolehtivat vakuutuskassat vapaaehtoisiin yksityisiin vakuutuksiin, jotka ovat lukuisten yksityisten vakuutusyhtiöiden tarjoamia rahastojärjestelmiä. Heinäkuu

8 II luku: Terveydenhoito Terveydenhoidon saamisen edellytykset EOPYY myöntää luontoisetuuksia seuraaville ryhmille: IKA-ETAM-järjestelmään kuuluville työntekijöille, valtion ja kuntien työntekijöille, maanviljelijöille, itsenäisille ammatinharjoittajille, merimiehille ja julkisista palveluista vastaavien yirtysten työntekijöille yllä oleviin ryhmiin kuuluville eläkkeensaajille, eli kaikille työkyvyttömyys-, vanhuus- tai perhe-eläkettä saaville henkilöille erityiskassoista eläkettä saaville henkilöille, jotka ovat ovat työssäoloaikanaan maksaneet sairausvakuutusmaksuja IKA-ETAMiin vakuutettujen ja eläkkeensaajien huollettavana oleville henkilöille, jos näillä ei ole itsellään välitöntä oikeutta sosiaaliturvaetuuksiin työttömyyskorvauksia saaville työttömille sekä tietyille työttömien ryhmille, joihin sovelletaan erityisiä määräyksiä. Huollettaviksi katsotaan puoliso, joka ei ole töissä lapset lainmukaisesta sukulaisuussuhteesta riippumatta 18 vuoden ikään saakka 24 vuoden ikään saakka, jos kyseessä on työtön opiskelijoille kahden vuoden ajan opintojen päätyttyä tai korkeintaan 26 vuoden ikään saakka, riippuen siitä, kumpi ehto täyttyy ensin vanhemmat (tietyin edellytyksin) täysorvot, lapsenlapset sekä veljet ja sisaret eronnut puoliso (tietyin edellytyksin). Lisäksi luontoisetuuksien saamiseksi on täytettävä tietyt ehdot. Henkilön on täytynyt olla töissä vähintään 50 päivää sairauden alkamispäivää edeltävän kalenterivuoden aikana tai alkamispäivää edeltävien 15 kuukauden aikana. Jälkimmäisessä tapauksessa kyseisen ajanjakson viimeisten kolmen kuukauden aikana tehtyjä työpäiviä ei oteta huomioon. Yksi työpäivä vastaa yhtä vakuutuspäivää. Palkalliset vuosilomapäivät katsotaan työpäiviksi. Luontoismuotoisten sairausvakuutusetuuksien määrittämisessä otetaan huomioon kaudet, joiden aikana työntekijä on saanut sairaus- tai työttömyyskorvausta. Toisessa EU-valtiossa täyttyneet vakuutuskaudet voidaan joissakin tapauksissa lisätä Kreikassa täyttyneisiin vakuutuskausiin, vaikka tästä ei säädetäkään kansallisessa lainsäädännössä. IKA-ETAMin paikallistoimisto antaa lisätietoa tällaisessa tapauksessa noudatettavista muodollisuuksista. Mitä järjestelmä kattaa? Vakuutetulla on oikeus seuraaviin luontoismuotoisiin sairausvakuutusetuuksiin: sairaanhoito laboratoriotutkimukset / kliiniset tutkimukset hammashoito Heinäkuu

9 lääkehoito sairaalahoito lisähoito (terapia, ortopediset välineet, silmälasit, kuulolaitteet, proteesit jne.) terveyskylpylähoidot ja -hoitokuurit avustus ilmahoitoa varten. Jos vakuutettu täyttää laissa säädetyt edellytykset, luontoismuotoiset etuudet myönnetään koko siltä kaudelta, jonka ajan vakuutetulla on oikeus etuuksiin. Etuuskausi mainitaan terveyskortissa. Jos sairaus jatkuu etuuskauden päättymisen jälkeen, henkilön oikeus saada hoitoa jatkuu toipumiseen saakka (jälkihoito). Vakuutetun oma osuus hoitokustannuksista määritetään EOPYYn säännöstössä. Se ei kuitenkaan voi missään tapauksessa olla yli 25 prosenttia (esimerkiksi lääkkeiden tai proteesien osalta). Vakuutetulla on oikeus sairaalahoitoon julkisessa sairaalassa, tai vakuutuslaitoksen nimeämällä rekisteröidyllä klinikalla. Hätätilanteissa sallitaan sairaalahoito muissa kuin sopimuksen tehneissä sairaaloissa. EOPYYn paikallistoimisto antaa lisätietoa erilaisista luontoisetuuksista sekä vakuutetun osuudesta hoitokuluista. Hoidon saaminen Terveydenhuoltopalveluja voi saada julkisista sairaaloista ja rekisteröidyiltä yksityisklinikoilta. Kaupunkialueilla vakuutetut valitsevat luettelosta perhelääkärin. Maaseutualueilla valintaa ei voi tehdä vapaasti, vaan vakuutetut menevät paikallisen vakuutuslaitoksen lääkärille. He pääsevät erikoislääkärille sosiaalivakuutuslaitoksen alueellisessa laitoksessa ajanvarauksella jonotuslistan mukaisesti. Kiireisissä tapauksissa he voivat käydä myös yksityisellä erikoislääkärillä. Tässä tapauksessa kustannuksista vastaa EOPYYn vakuuttama henkilö. Terveydenhuoltopalveluista ei tarvitse maksaa palvelun suorittamispaikassa. Yksityiset erikoislääkärit kuitenkin edellyttävät, että vakuutettu maksaa palkkiosta ennakkoa. Sosiaalivakuutuslaitos, lukuun ottamatta EOPYYtä, maksaa vakuutetulle korvausta hallituksen vahvistaman määrän (valtion vahvistama palkkio). Henkilökohtainen terveyskortti osoittaa, että henkilö on välittömästi vakuutettu ja hänellä on välitön oikeus luontoismuotoisiin tai rahamääräisiin sairausvakuutusetuuksiin. Perhekohtainen terveyskortti annetaan vakuutetun perheenjäsenille. Henkilökohtaisen terveyskortin saaminen edellyttää, että henkilölle on kertynyt vähintään 50 vakuutuspäivää edellisen kalenterivuoden tai viimeisten 15 kuukauden ajalta. Jos laskenta suoritetaan viimeisten 15 kuukauden ajalta, viimeisiä kolmea kuukautta ei oteta huomioon. Henkilökohtainen terveyskortti myönnetään niille, jotka ovat välittömästi vakuutettuja, eli työntekijöille ja vanhuustai työkyvyttömyyseläkettä saaville henkilöille, sekä sellaisille muissa vakuutuslaitoksissa vakuutetuille, jotka ovat EOPYYn luontoismuotoisten sairausvakuutusetuuksien piirissä (eli esimerkiksi OAEEn eläkkeensaajille). Perhekohtainen terveyskortti annetaan vakuutetulle hänen perheenjäseniään varten edellyttäen, etteivät nämä ole töissä (eli heillä ei ole välitöntä oikeutta etuuksiin). Perhekohtainen kortti voidaan myöntää myös välittömästi vakuutetun leskelle tai lapsille, sekä sairausvakuutuksen osalta muiden kassojen eläkkeensaajille, jotka ovat EOPYYn vakuutuksen piirissä. Syyskuussa kaikille terveyskortin uudistamista koskevat ehdot täyttäville vakuutetuille IKA-ETAM lähettää vakuutustarran. Tarra lähetetään vakuutetuille lokakuun aikana, ja se liimataan terveyskorttiin. Sama menettely toistetaan joulukuussa, jotta järjestelmä kattaisi myös ne henkilöt, jotka täyttävät Heinäkuu

10 ehdot syys-joulukuun aikana. Henkilökohtaisen terveyskortin hyväksymiseksi on käytävä EOPYYn alaisuudessa toimivassa sosiaaliturvaorganisaatiossa (IKA-ETAM). Heinäkuu

11 III luku: Sairausetuudet Sairausetuuksien saamisen edellytykset Työssäkäyvällä vakuutetulla on oikeus sairauskorvauksiin siinä tapauksessa, että hänet katsotaan joko fyysisen tai psyykkisen sairauden vuoksi työkyvyttömäksi ja hän on poissa töistä yli kolme päivää. Vakuutettu voi saada korvausta sitä kauemmin, mitä kauemmin hän on maksanut vakuutusmaksuja. Hänen on kuitenkin täytynyt olla vakuutettuna vähintään 120 päivää edellisen kalenterivuoden aikana (100 päivää, jos vakuutettu työskentelee rakennusalalla) tai 12 ensimmäistä kuukautta sairastumista edeltäneiden 15 kuukauden aikana (etuuden kesto: 182 päivää yhtä tai useampaa sairautta kohden yhden vuoden aikana) 300 päivää, jos hän on maksanut vakuutusmaksuja kahden vuoden ajan, tai 27 kuukautta sairastumista edeltäneistä 30 kuukaudesta (etuuden kesto: 360 päivää samaa sairautta kohden yhden vuoden aikana) vakuutuspäivää, joista 600 päivää viiden viimeisen samasta sairaudesta johtuvaa työkyvyttömyyttä edeltäneen vuoden aikana (etuuden kesto: 720 päivää) vakuutuspäivää ennen sairautta koskevan ilmoituksen tekemistä. Ellei tai päivää koskeva vaatimus täyty, potilaalle voidaan maksaa hänen iästään ja hänelle kertyneestä vakuutusajasta riippuen korvausta 720 päivää. Työpäiväksi katsotaan työssäolopäivä tai vakuutuspäivä. Palkalliset vuosilomapäivät katsotaan työpäiviksi. Sitä vastoin rahamääräisiä sairausvakuutusetuuksia määritettäessä vakuutuspäiviksi ei katsota päiviä, joilta henkilö on saanut työttömyyskorvausta. Huomioon voidaan kuitenkin ottaa enintään 25 sairauspäivärahapäivää. Toisessa EU-valtiossa täyttyneet vakuutuskaudet voidaan joissakin tapauksissa lisätä Kreikassa täyttyneisiin vakuutuskausiin, vaikka tästä ei säädetä kansallisessa lainsäädännössä. IKA-ETAMin paikallistoimisto antaa lisätietoa tällaisessa tapauksessa noudatettavista muodollisuuksista. Mitä järjestelmä kattaa? Etuuksien määrä Sairauspäivärahan laskennassa sovelletaan sitä palkkaluokkaa, johon vakuutetun katsotaan kuuluvan edellisen kalenterivuoden 30 viimeiseltä työpäivältä saamiensa keskiansioiden perusteella. Sairauspäivärahan perusosa on 50 prosenttia sen palkkaluokan viitepalkasta, johon vakuutettu kuuluu. Tähän lisätään 10 prosentin korotus jokaista henkilön huollettavana olevaa perheenjäsentä kohti. Kokonaissumma ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 70 prosenttia viitepalkasta eikä suurempi kuin kahdeksannessa palkkaluokassa sovellettava viitepalkka. Jos henkilö saa sairaalahoitoa, korvaus pienenee 2/3, ellei hänellä ole huollettavia. Ensimmäisten 15 päivän ajan sairausetuuden ja huollettavista (enintään neljästä huollettavasta) maksettavan lisän kokonaiskatto on 15,99 euroa päivässä. 15 päivän jälkeen etuuden ja huollettavista (enintään neljästä huollettavasta) maksettavien lisien kokonaiskatto on 29,39 euroa päivässä. Heinäkuu

12 Etuuksien kesto Sairauspäivärahaa aletaan maksaa neljäntenä päivänä lukien siitä päivästä, jona sairautta koskeva ilmoitus on tehty tai jona IKA-ETAMin valtuuttama sairaanhoitoyksikkö on todennut sairauden. Jos vakuutettu todetaan uudelleen työkyvyttömäksi saman kalenterivuoden aikana joko saman tai eri sairauden vuoksi, sairauspäivärahaa maksetaan ensimmäisestä päivästä alkaen. Jos vakuutettu on liittynyt järjestelmään vapaaehtoisesti tai kyseessä on itsenäinen ammatinharjoittaja (esimerkiksi rakennustyöntekijä), sairauspäivärahaa aletaan maksaa 11. päivänä sairauden alkamisesta. Sairauspäivärahaa maksetaan jokaiselta viikonpäivältä 182 päivän ajan saman kalenterivuoden aikana saman tai eri sairauden takia 360 päivän ajan saman sairauden takia, jos vakuutetun vakuutuskausi ylittää 300 päivää kahden edeltävän vuoden tai 30 viimeisen kuukauden ajalta lukuun ottamatta viimeisiä kolmea kuukautta jälkimmäisessä tapauksessa 720 päivän ajan, jos vakuutetun vakuutuskausi on päivää ja niistä 600 päivää on kertynyt viimeisten viiden vuoden ajalta, tai jos sairauden alkamista edeltävä vakuutuskausi on päivää tai päivää vakuutetun iästä riippuen. Sairauspäivärahan saaminen Saadakseen sairauspäivärahaa vakuutetun on toimitettava seuraavat asiakirjat: henkilökohtainen sosiaaliturvaote terveyskortti (sekä henkilö- että perhekohtainen) työnantajan selvitys työn keskeytymisen kestosta IKA-ETAMin valtuuttaman lääkärin lausunto työkyvyttömyydestä. Heinäkuu

13 IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset Äitiyspäivärahan myöntäminen edellyttää, että henkilölle on kertynyt vähintään 200 vakuutuspäivää synnytystä edeltävien kahden vuoden aikana. Lisäksi henkilön on oltava lopettanut työnteon. Yksi työpäivä vastaa yhtä vakuutuspäivää. Palkalliset vuosilomapäivät katsotaan työpäiviksi. Työpäiviksi ei katsota päiviä, joilta henkilö on saanut työttömyyskorvausta. Sitä vastoin rahamääräisiä sairausvakuutusetuuksia määritettäessä vakuutuspäiviksi ei katsota päiviä, joilta henkilö on saanut työttömyyskorvausta. Huomioon voidaan kuitenkin ottaa enintään 25 sairauspäivärahapäivää. Toisessa EU:n jäsenvaltiossa täyttyneet vakuutuskaudet voidaan tarvittaessa lisätä Kreikassa täyttyneisiin vakuutuskausiin, vaikka tästä ei säädetäkään kansallisessa lainsäädännössä. IKA-ETAMin paikallistoimisto antaa lisätietoa tällaisessa tilanteessa noudatettavista muodollisuuksista. Mitä järjestelmä kattaa? Lapsen syntymän johdosta myönnetään seuraavat äitiysetuudet: synnytysetuus muissa kuin sopimussairaaloissa/klinikoilla synnytykseen liittyvän hoidon kustannuksista (luontoisetuus) EOPYYltä äitiyspäiväraha (raskaus- ja äitiysloma-ajalta) (rahallinen etuus) IKA-ETAMilta erityisäitiysraha EOPYYltä vain EOPYYhyn rekisteröitymättömillä yksityisklinikoilla tapahtuvaa hoitoa varten erityinen äitiysloma. Synnytysetuus Synnytykseen liittyvän hoidon kustannuksiin naiset, jotka ovat välittömästi vakuutettuja, eläkkeensaajia tai välittömästi vakuutettujen tai eläkkeensaajien puolisoita, saavat synnytysrahaa EOPYYhyn rekisteröitymättömillä yksityisklinikoilla tapahtuvaa hoitoa varten. Kyseessä on kiinteämääräinen summa, joka on suuruudeltaan 900 euroa. Synnytysrahan saaminen edellyttää, että henkilölle on kertynyt vähintään 50 vakuutuspäivää edelliseltä kalenterivuodelta tai viimeisten 15 kuukauden ajalta lukuun ottamatta kolmea viimeistä kuukautta. Äitiyspäiväraha Äitiyspäivärahaa aletaan maksaa 56 päivää ennen synnytyksen laskettua aikaa ja sitä maksetaan 63 päivän ajan synnytyksen jälkeen sillä edellytyksellä, ettei henkilö ole töissä. Äitiyspäiväraha (jota maksetaan raskausajalta sekä synnytyksen jälkeiseltä ajalta) vastaa asianomaisen henkilön palkkaa. Erityisäitiyspäiväraha Raskaana olevat, juuri synnyttäneet ja imettävät naiset, joiden työ vaarantaa tiettyjen erityisolosuhteiden vuoksi heidän oman terveytensä tai lapsen terveyden, ovat Heinäkuu

14 oikeutettuja erityisäitiyspäivärahaan, jos työnantaja ei teknisestä tai objektiivisesta syystä voi siirtää heitä toisiin työtehtäviin. Erityisäitiyspäivärahan saaminen edellyttää, että vakuutetulle on kertynyt sosiaaliturvajärjestelmässä vähintään 200 työpäivää niiden kahden vuoden aikana, jotka edeltävät työskentelyn keskeyttämispäivää. Erityisäitiyspäiväraha vastaa suuruudeltaan sairauspäivärahaa, mutta siihen ei sovelleta enimmäismäärää koskevia rajoituksia (viitepalkkana 8. palkkaluokan palkka), ja sen maksavat työnantaja ja sosiaaliturvalaitos. Erityinen äitiysloma Tämä loma pidetään normaalin äitiysloman jälkeen tai sellaisen jakson jälkeen, jonka aikana työntekijä tekee vähemmän työtunteja. Sen kesto on enintään kuusi kuukautta. Loman aikana OAED maksaa vakuutetulle kuukausittain minimipalkkaa vastaavan summan sekä osan lomakorvauksista. Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen Lomakkeita saa IKA-ETAMin paikallistoimistosta. Synnytysrahaa haettaessa on esitettävä henkilö- tai perhekohtainen terveyskortti sekä lapsen syntymätodistus. Äitiyspäivärahaa saadakseen henkilön on toimitettava seuraavat asiakirjat: henkilökohtainen sosiaaliturvaote henkilökohtainen terveyskortti perhekohtainen terveyskortti huollettavien perheenjäsenten johdosta maksettavien korotusten laskemiseksi IKA-ETAMin valtuuttaman synnytyslääkärin/gynekologin todistus synnytyksen lasketusta ajasta työnantajan todistus työnteon lopettamisesta lapsen syntymätodistus (lapsen synnyttyä synnytyksen jälkeiseltä ajalta maksettavaa äitiyspäivärahaa varten). Ensimmäisen työvuoden aikana työnantaja jatkaa palkanmaksua naiselle 15 päivän ajan tämän äitiysloman aikana, jos naiselle on kertynyt vähintään kymmenen työpäivää. Jos naiselle on kertynyt vähintään yksi työvuosi, työnantaja jatkaa palkanmaksua yhden kuukauden ajan naisen äitiysloman aikana. Työnantaja voi vähentää palkasta määrät, jotka nainen saa vakuutuskassastaan samalta ajalta. Erityisäitiysrahan maksaa työvoimaviranomainen (OAED). OAED hyvittää myös vanhuuseläke-, sairaus ja lisäeläkemaksut tältä ajalta. Heinäkuu

15 Luku V: Työkyvyttömyysetuudet Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset Etuudet Terveysministeriö on perustanut 10 raha-avustusohjelmaa, jotka koskevat seuraavia työkyvyttömiä ryhmiä: Sokeat Kuurot Vakavasti henkisesti jälkeenjääneet Talassemiaa sairastavat Hemofilia- ja AIDS-potilaat Vaikeavammaiset CP-vammaiset Alaraaja- tai neliraajahalvaantuneet ja amputoidut Lepraa sairastavat Kuljetusetuuden saajat. Nämä etuudet myönnetään sosiaaliavustusmekanismien välityksellä, ja ne on tarkoitettu työkyvyttömille Ne ovat maksuihin perustumattomia etuuksia, jotka rahoitetaan kunnallisista varoista ja myönnetään tulokriteereistä riippumatta. Edunsaajille asetetut ehdot vaihtelevat ohjelmakohtaisesti, ja ne käsittävät lähinnä sosiaalivakuutusstatusta ja muiden työkyvyttömyysetuuksien saamista koskevia kriteereitä. Työkyvyttömyyseläke Muun sairauden kuin ammattitaudin perusteella myönnettävä työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää, että Työkyvyttömyyden arviointikeskus (KEPA) on arvioinut vakuutetun työkyvyn alentuneen vähintään 50 prosenttia; vakuutettu on ollut vakuutettuna vaadittavan vähimmäisajan. Toisessa EU:n jäsenvaltiossa kertyneet vakuutuskaudet lisätään Kreikassa kertyneisiin vakuutuskausiin, ja ne on ilmoitettava eläkehakemuksessa. Henkilö on oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hän täyttää edellä esitetyt yleiset ehdot. Lisäksi hänelle on täytynyt kertyä IKA-ETAMissa vähintään vakuutuspäivää vakuutuspäivää, jos näistä vähintään 600 on kertynyt työkyvyttömyyden toteamista edeltäviltä viideltä vuodelta 300 vakuutuspäivää, jos kyseinen henkilö on alle 21-vuotias. (Tämä luku nousee asteittain 4 200:aan siten, että lukuun lisätään vuosittain 120 päivää henkilön täytettyä 21 vuotta; vaadittavien 300 päivän on kuitenkin täytynyt kertyä työkyvyttömyyden havaitsemista edeltäviltä viideltä vuodelta.) Heinäkuu

16 Työtapaturman vuoksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää sosiaaliturvajärjestelmään liittymisen ajankohdasta riippumatta vakuutetulle, joka on arvioitu vähintään 50-prosenttisesti työkyvyttömäksi ja jolle on kertynyt IKA-ETAMiin liityttyään vähintään yksi työpäivä. Muusta syystä kuin työtapaturman takia myönnettävä työkyvyttömyyseläke Eläke voidaan myöntää vakuutetulle, joka täyttää edellä esitetyt yleiset ehdot ja jolle on kertynyt IKA-ETAMin jäsenenä puolet niistä työpäivistä, joita tavanomaisen sairauden vuoksi myönnettävän työkyvyttömyyseläkkeen saaminen edellyttää sosiaaliturvajärjestelmään liittymisen ajankohdan huomioon ottaen. Ammattitaudin vuoksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke Eläke myönnetään sosiaaliturvajärjestelmään liittymisen ajankohdasta riippumatta henkilöille, jotka täyttävät edellä mainitut yleiset ehdot ja joille on jo kertynyt IKA- ETAMin kyseistä ammattitautia koskevien sairausvakuutusmääräysten vaatima vähimmäisvakuutusaika. Mitä järjestelmä kattaa? Etuudet Terveysministeriö myöntää työkyvyttömyydestä seuraavia etuuksia, jotka maksetaan kahden kuukauden välein: Sokeus: 362 euroa tai 697 euroa (riippuu alakategoriasta) Kuurous: 362 euroa Vakava henkinen jälkeenjääneisyys: 527 euroa Talassemia: 362 euroa Hemofilia, AIDS: 697 euroa Vaikeavammaisuus: 313 euroa CP-vamma: 697 euroa Alaraaja- tai neliraajahalvaus, amputointi (vakuutetut ja vakuuttamattomat henkilöt): 771 euroa Lepra: 362 tai 697 euroa (riippuu alakategoriasta) Kuljetusetuus: 165 euroa Työkyvyttömyyseläke Täysin sokeat ja tietyistä sairauksista kärsivät vakuutetut, joille on kertynyt vakuutusaikaa päivää, saavat :aa työpäivää vastaavan eläkkeen ikäänsä katsomatta. Työkyvyttömyyseläkkeen laskennassa otetaan huomioon työkyvyttömyysaste, työkyvyttömyyden syy sekä eläkehakemuksen jättämistä edeltävien viiden vuoden palkka. Vakuutetulla on oikeus Heinäkuu

17 täyteen eläkkeeseen, jos hänen työkyvyttömyysasteensa on yli 80 prosenttia 75 prosenttiin täydestä eläkkeestä, jos hänen työkyvyttömyysasteensa on 67 79,9 prosenttia, mutta tässäkin tapauksessa täyteen eläkkeeseen, jos hän on työskennellyt yli päivää tai jos työkyvyttömyys johtuu psyykkisestä sairaudesta 50 prosenttiin täydestä eläkkeestä, jos hänen työkyvyttömyysasteensa on 50 66,9 prosenttia, mutta tässäkin tapauksessa 75 prosenttiin täydestä eläkkeestä, jos hän on työskennellyt yli päivää tai jos työkyvyttömyys johtuu psyykkisestä sairaudesta. Työkyvyttömyyseläke muuttuu tietyin edellytyksin pysyväksi, jolloin henkilön ei tarvitse läpikäydä tarkastuksia työkyvyttömyyden arviointikeskuksessa (KEPA). Lisätietoja saa paikallisesta IKA-ETAMin toimistosta. Tämä etuus on mahdollista yhdistää muihin eläkkeisiin tai ilmoitettuihin tuloihin, kunhan eläkkeiden kokonaismäärä ei ylitä euroa kuukaudessa. Jos henkilö on täysin työkyvytön, kolmannen osapuolen antamaa hoitoa varten maksetaan lisäeläkettä enintään 660,80 euroa kuukaudessa. Työkyvyttömyysetuuksien saaminen Etuudet Lisätietoja kustakin ohjelmasta sekä vaadituista asiakirjoista saa oman kuntansa sosiaalipalveluista, jotka vastaavat edellä mainittujen raha-avustusohjelmien täytäntöönpanosta. Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan tulee toimittaa seuraavat asiapaperit IKA-ETAMin paikallistoimistoon: työkyvyttömyyseläkehakemus, jota varten tarkoitettuja kaavakkeita saa IKA- ETAMilta kaikki vakuutusasiakirjat (henkilökohtaiset sosiaaliturvaotteet, vakuutuskortti ja vakuutuskassan jäsenkortti, vakuutuskirjat jne.) työnantajan todistus työskentelykaudesta, työskentelyn keskeytymisestä tai työskentelyn jatkumisesta valokopio henkilöllisyystodistuksesta valokopio veroviranomaisten antamasta verotustodistuksesta perhesuhteita koskevat todistukset (vihkitodistukset sekä lasten syntymätodistukset) opiskelevia tai työhön kykenemättömiä lapsia koskevat todistukset kaikki työkyvyttömyyshakemusta tukevat terveystiedot. Heinäkuu

18 Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset Vanhuuseläkkeen myöntäminen edellyttää, että vakuutettu on saavuttanut tietyn iän ja että hänelle on kertynyt tietty määrä työpäiviä. Tärkeimmät edellytykset täyden vanhuuseläkkeen saamiseksi ovat seuraavat: Täysi eläke: vähintään vakuutuspäivää 65 ikävuoteen mennessä miehillä (naisilla ikäraja on 60 vuotta, 31. joulukuuta 2010 mennessä, nousee yhdellä vuodella joka vuosi, kunnes se on 65 vuotta vuonna 2015). Alennettu eläke: vähintään vakuutuspäivää 60 ikävuoteen mennessä miehillä, kun henkilö on ansainnut 100 vakuutuspäivää vuodessa eläkkeelle siirtymistä edeltävinä viitenä vuotena (naisilla ikäraja on 55, 31. joulukuuta 2010 mennessä, nousee yhdellä vuodella joka vuosi, kunnes se on 60 vuonna 2015). Eläke raskaissa ja epäterveellisissä ammateissa: 60 vuoden iässä miehille, vähintään vakuutuspäivää, mukaan lukien raskaassa ja epäterveellisessä ammatissa ja päivää 13 vuotena ennen eläkkeelle siirtymistä tai eläkkeen hakemista (naisilla ikäraja on 55, 31. joulukuuta 2010 mennessä, nousee yhdellä vuodella joka vuosi, kunnes se on 60 vuonna 2015). Täysi eläke täysillä eläkemaksuilla: vakuutuspäivää 58 vuoden iässä miehillä ja naisilla, 31. joulukuuta 2010 mennessä. Yllä oleva ikäraja nousee 59 vuoteen vuonna 2012 ja vuodesta 2013 eteenpäin 60 vuoteen vakuutuspäivää nousee 300 vakuutuspäivällä joka vuosi, kunnes se on päivää vuonna Eläke, jota koskee vakuutuspäivää, joista raskaassa ja epäterveellisessä ammatissa: 55 iässä miehille ja naisille täysi eläke ja 53 vuoden iässä alennettu eläke. Yllä oleva ikäraja nousee 60 vuoteen ja 58 vuoteen vuoteen 2017 mennessä niin, että se nousee 9 kuukaudella joka vuosi vuodesta 2011 eteenpäin. Eläke, jota koskee vakuutuspäivää: miehet: täysi eläke 62 vuoden iässä tai alennettu eläke 60 vuoden iässä (henkilöllä on oltava 100 vakuutuspäivää joka vuosi viitenä vuotena ennen eläkkeen hakemista). Yllä oleva 62 vuoden ikäraja nousee nousee 63:een vuonna 2011 ja vuodesta 2012 eteenpäin 6 kuukaudella joka vuosi, kunnes se on 65 vuotta. naiset: täysi eläke 57 vuoden iässä tai alennettu eläke 55 (henkilöllä on oltava 100 vakuutuspäivää joka vuosi viitenä vuotena ennen eläkkeen hakemista). Ikärajan ja vaadittavan jakson kasvu: 1. tammikuuta 2011 alkaen vakuutuspäivää nousee :een joka vuosi 400 päivällä. 57 vuoden ikä nousee 58:aan vuonna 2011 ja vuodesta 2012 eteenpäin 6 kuukaudella joka vuosi, kunnes se on 60 vuotta. 55 vuoden ikäraja nousee 56:een vuonna 2011 ja vuodesta 2012 eteenpäin 6 kuukaudella joka vuosi, kunnes se on 58 vuotta. Alaikäisten lasten äitien ja isien eläke: miehillä ja naisilla vakuutuspäivää ja 55 vuotta täyttä eläkettä varten tai 50 vuota alennettua läkettä varten. Yllä oleva ikäraja nousee 57:ään ja vastaavasti 52:een alkaen 1. tammikuuta 2011, 60:een ja 55:een vuonna 2012 ja 65;een ja 60:een vuonna Vanhuuseläkeoikeuden määrittämisessä voidaan ottaa huomioon korkeintaan 200 sairauspäivärahapäivää ja 200 työttömyyskorvauspäivää, jos kyseisten etuuksien Heinäkuu

19 saaminen sijoittuu eläkehakemuksen jättämistä edeltävien kymmenen vuoden ajalle. Eräitä muita jaksoja voidaan erityisehtojen täyttyessä huomioon vanhuuseläkettä määriteltäessä, kuten opiskeluvuodet, vakuutusten välijaksot, asepelvelu, lakkoajat, harjoitteluajat, vanhempainvapaat, sairauslomat, synnytys ja sen jälkeiset jaksot, palkaton opintovapaa, vankeusaika tai ammattiin valmistumisen ja lisenssin saamisen välinen aika. Tällaisissa tapauksissa on otettava yhteys IKA-ETAMin paikallistoimistoon.toisessa EU-valtiossa täyttyneet vakuutuskaudet lisätään Kreikassa täyttyneisiin vakuutuskausiin. Eläkehakemuksessa on mainittava kyseiset kaudet, ja siihen on liitettävä kaikki hakijan hallussa olevat vakuutusasiapaperit. Edellä kuvattujen täyden tai alennetun vanhuuseläkkeen myöntämistä koskevien edellytysten lisäksi on myös muita tapauksia. Lisätietoja saa IKA-ETAMin verkkosivuilta tai ottamalla yhteyttä IKA-ETAMin paikallistoimistoon; itsenäiset ammatinharjoittajat saavat lisätietoja OAEE:n tai ETAA:n verkkosivuilta. Mitä järjestelmä kattaa? Jos henkilö täyttää edellä luetellut ehdot ja on liittynyt sosiaaliturvajärjestelmään ennen 31. joulukuuta 1992, IKA-ETAMin myöntämän vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen määrään vaikuttaa vakuutuskauden pituus, eläkkeen perusteena oleva palkka sekä palkan suhteen viiden parhaan vuoden tulot eläkehakemusta edeltävien kymmenen vuoden ajalta, joiden perusteella henkilön katsotaan kuuluvan johonkin voimassa olevista palkkaluokista. Eläkkeen perusteena olevien tulojen lisäksi otetaan huomioon jo myönnetyt eläkekorotukset. Eläkkeen nykyinen vähimmäismäärä on 486,84 euroa kuussa ja enimmäismäärä 2 373,57 euroa kuussa perhe-etuuksia lukuun ottamatta. Jos henkilö täyttää edellä esitetyt ehdot mutta on liittynyt vakuutusjärjestelmään 1. tammikuuta 1993 jälkeen, IKA-ETAMin myöntämä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke on kaksi prosenttia eläkehakemuksen jättämistä edeltävien viiden vuoden tuloista kutakin vakuutusvuotta kohti. Näiden tulojen lisäksi otetaan huomioon jo myönnetyt eläkekorotukset korkeintaan 70 prosenttiin saakka. Eläkkeen nykyinen vähimmäismäärä on 495,74 euroa kuussa ja enimmäismäärä 2 773,40 euroa kuussa perhe-etuuksia lukuun ottamatta. Ennen 31. joulukuuta 1992 vakuutusjärjestelmään liittyneille myönnetään seuraavat eläkekorotukset: puolisokorotus, jos puoliso ei työskentele eikä saa eläkettä lapsikorotus (korkeintaan kolmesta lapsesta), jos nämä ovat naimattomia, eivät työskentele, eivät saa eläkettä ja ovat alle 18- vuotiaita tai alle 24-vuotiaita ja opiskelevat kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa ovat kykenemättömiä elättämään itsensä ansiotyöllä ja työkyvyttömyys on todettu ennen 18 vuoden ikää eikä eläkkeellä oleva vanhempi nosta heistä lapsikorotusta. Järjestelmään 1. tammikuuta 1993 jälkeen liittyneet vakuutetut saavat eläkekorotuksen ainoastaan naimattomista alaikäisistä lapsista (korkeintaan kolmesta), jotka eivät ole töissä tai ovat kykenemättömiä elättämään itsensä työnteolla eivätkä saa eläkettä. Korotusta voidaan jatkaa 24 ikävuoteen saakka, jos lapsi opiskelee kotimaassa tai ulkomailla tunnustetussa toisen asteen jälkeistä koulutusta tarjoavassa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa. Jos myös puoliso saa Heinäkuu

20 eläkettä, korotus myönnetään jommallekummalle vanhemmista näiden valinnan mukaan. Vanhuusetuuksien saaminen Vanhuuseläkkeen hakijan tulee toimittaa seuraavat asiapaperit IKA-ETAMin paikallistoimistoon: hakulomake, jonka saa IKA-ETAMin toimistosta kaikki vakuutusasiakirjat (henkilökohtaiset sosiaaliturvaotteet, vakuutuskortti ja vakuutuskassan jäsenkortti, vakuutuskirjat jne.) työnantajan todistus työskentelykaudesta, työskentelyn keskeytymisestä tai työskentelyn jatkumisesta valokopio henkilöllisyystodistuksesta valokopio veroviranomaisten antamasta verotustodistuksesta perhesuhteita koskevat todistukset (vihkitodistukset sekä lasten syntymätodistukset) opiskelevia tai työhön kykenemättömiä lapsia koskevat todistukset. Heinäkuu

Sosiaaliturvaoikeudet. Kyproksella

Sosiaaliturvaoikeudet. Kyproksella Sosiaaliturvaoikeudet Kyproksella Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta

Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 12 luvun 11 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1640/2009, muutetaan 8 luvun 10 :n

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA,

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA, VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA, 19.3.2018 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän

Lisätiedot

Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus. -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen

Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus. -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Latviassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Latviassa Sosiaaliturvaoikeudet Latviassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MYEL-EHDOT lisäeläke 1 (7) MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjä, joka on tehnyt vakuutussopimuksen

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Virossa

Sosiaaliturvaoikeudet. Virossa Sosiaaliturvaoikeudet Virossa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Työsopimuslain muutokset voimaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työsopimuslain muutokset voimaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työsopimuslain muutokset voimaan 1.1.2017 Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa TSL 1:3a Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä TSL 3 :n 2 momentissa tarkoitettua

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN

KIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN 17.3.2016 sivu 1 Petri Verronen, Olli Rauhamaa, Mari Vasarainen VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA 1.4.2016 LUKIEN Vuosilomalaki muuttuu 1.4.2016 lukien. Muutokset koskevat vuosiloman ansaintaa tiettyjen perhevapaiden

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,

Jatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-, 1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Bulgariassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Bulgariassa Sosiaaliturvaoikeudet Bulgariassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Slovakiassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Slovakiassa Sosiaaliturvaoikeudet Slovakiassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Elina Kirjalainen Romanian eläkejärjestelmä Tammikuu 2011 Lisätietoja: Elina Kirjalainen puh. 010 751 2160 e-mail: elina.kirjalainen@etk.fi kv-tiimi: Mika

Lisätiedot

S :n mukaan eläkkeen vähimmäismäärä on 3 7 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT vp. n~o 213

S :n mukaan eläkkeen vähimmäismäärä on 3 7 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT vp. n~o 213 1982 vp. n~o 213 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 5 a :n muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi

Lisätiedot

Liikkuvuus Euroopassa. Sosiaaliturvaoikeudet Norjassa. Euroopan komissio

Liikkuvuus Euroopassa. Sosiaaliturvaoikeudet Norjassa. Euroopan komissio 9 Liikkuvuus Euroopassa Sosiaaliturvaoikeudet Norjassa Euroopan komissio 4 Liikkuvuus Euroopassa (Euroopan unionissa, Euroopan talousalueella ja Sveitsissä) Sosiaaliturvaoikeudet Norjassa Tilanne 3. helmikuuta

Lisätiedot

Kreikan eläkejärjestelmä (2015)

Kreikan eläkejärjestelmä (2015) Kreikan eläkejärjestelmä (2015) Yleistä eläkeuudistuksista Vuodesta 2010 lähtien Kreikan eläkejärjestelmä on ollut merkittävien muutosten kohteena, sillä Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Sveitsissä

Sosiaaliturvaoikeudet. Sveitsissä Sosiaaliturvaoikeudet Sveitsissä Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE

MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE 1 PERHE-ELÄKE Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata omaisten toimeentulo perheenhuoltajan kuoleman jälkeen. Perhe-eläkkeen edunsaaja on henkilö, jolla on oikeus saada perhe-eläkettä

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 93 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoille maksettavasta erityiskorvauksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 177/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rintamasotilaseläkelakia, vanhuuseläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta.

HE 177/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rintamasotilaseläkelakia, vanhuuseläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rintamasotilaseläkelain, ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain, maatalousyrittäjän eläkelain 61 :n ja kansaneläkelain 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Käsitemääritelmät. Ammatillinen kuntoutus. Aikaikkuna. Ammattisuoja KÄSITTEET

Käsitemääritelmät. Ammatillinen kuntoutus. Aikaikkuna. Ammattisuoja KÄSITTEET Käsitemääritelmät Ammatillinen kuntoutus Ammatilliseen kuntoutukseen kuuluvat kaikki ne toimenpiteet, joiden avulla vakuutetun on mahdollista harjoittaa aiempaa, tai mahdollisesti uutta, ammattiaan. Ammatillista

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0386/168. Tarkistus. Helga Stevens ECR-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0386/168. Tarkistus. Helga Stevens ECR-ryhmän puolesta 15.4.2019 A8-0386/168 168 Johdanto-osan 10 kappale (10) On tarvetta varmistaa rajatyöntekijöiden ja muiden toisessa jäsenvaltiossa työskentelevien yhdenvertainen kohtelu varmistamalla, että rajatyöntekijät

Lisätiedot

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi tapaturmavakuutuslain ja vakuutusyhtiölain 2 luvun 5 :n muuttamisesta (HE 58/2001 vp).

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi tapaturmavakuutuslain ja vakuutusyhtiölain 2 luvun 5 :n muuttamisesta (HE 58/2001 vp). Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi tapaturmavakuutuslain ja vakuutusyhtiölain 2 luvun 5 :n muuttamisesta (HE 58/2001 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (StVM

Lisätiedot

Komission ehdotus 13 päivänä joulukuuta 2016 ehdotuksen (KOM (2016) 815 lopullinen)

Komission ehdotus 13 päivänä joulukuuta 2016 ehdotuksen (KOM (2016) 815 lopullinen) Komission ehdotus 13 päivänä joulukuuta 2016 ehdotuksen (KOM (2016) 815 lopullinen) Parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) 883/2004

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut

TYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut TYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut Työnantajan sosiaaliturvamaksu Työnantajan sosiaaliturvamaksu eli sairausvakuutusmaksu maksetaan kaikista työntekijöistä jotka ovat 16-67-vuotiaita. Se maksetaan oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

1981 vp. n:o 151 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1981 vp. n:o 151 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1981 vp. n:o 151 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kuluvan vuoden tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa sovittiin eräistä sosiaaliturvaa

Lisätiedot

LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA

LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY AMMATTILIITTO PRO RY JRu, RJ, HH 17.9.2014 LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA Työtuomioistuimen tuomio TT2014:116 koskien Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suomen sosiaaliturvan kehittäminen globaalissa maailmassa

Suomen sosiaaliturvan kehittäminen globaalissa maailmassa Essi Rentola 19.11.2018 Suomen sosiaaliturvan kehittäminen globaalissa maailmassa KANSAINVÄLINEN SOSIAALITURVA Mikä on Suomen omissa käsissä? Ketä maahan ja maasta muuttajat ovat? 2 Euroopan unioni Lainsäädäntö

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille

Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille Kelan kesätilaisuus 31.8.2010 ETK/ Ulla Käyhkö Eläketurvakeskus KOULUTTAA Eläkkeen hakeminen ulkomailta Suomessa asuva eläkkeenhakija 2 Eläketurvakeskus välittää

Lisätiedot

1 Sopimuksen soveltamisala

1 Sopimuksen soveltamisala VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS SEURAKUNNAN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala 1 mom. Tässä

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Yhteisön sosiaaliturvasäännökset

Yhteisön sosiaaliturvasäännökset Yhteisön sosiaaliturvasäännökset Euroopan unionissa liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaoikeudet Työllisyys sosiaaliasiat Sosiaaliturva ja yhteiskunnallinen integraatio Euroopan komissio Työllisyys- ja

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön muuttamiseksi sekä laiksi kansaneläkelain 11 ja 55 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Laki. yrittäjän eläkelain muuttamisesta

Laki. yrittäjän eläkelain muuttamisesta Laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan yrittäjän eläkelain (1272/2006) 84 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 888/2014, muutetaan 2 :n 1 momentin 9 kohta,

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Laki. tuloverolain muuttamisesta

Laki. tuloverolain muuttamisesta Laki tuloverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuloverolain (1535/1992) 54 d :n 2 momentti, 80 :n 9 kohta, 92 :n 26 kohta, 95 :n 1 momentin 1 kohta, 96 a :n 1 momentti, 100 :n

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Sloveniassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Sloveniassa Sosiaaliturvaoikeudet Sloveniassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0386/189. Tarkistus. David Casa, Sven Schulze PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0386/189. Tarkistus. David Casa, Sven Schulze PPE-ryhmän puolesta 10.4.2019 A8-0386/189 189 Johdanto-osan 10 kappale (10) On tarvetta varmistaa rajatyöntekijöiden ja muiden toisessa jäsenvaltiossa työskentelevien yhdenvertainen kohtelu varmistamalla, että rajatyöntekijät

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011. 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011. 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tapaturmavakuutuslain 35 a :ssä tarkoitetusta tilastohistoriasta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Laki. työntekijöiden ja ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksista. Lain soveltamisala

Laki. työntekijöiden ja ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksista. Lain soveltamisala Laki työntekijöiden ja ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain soveltamisala Tätä lakia sovelletaan työntekijöiden ja ammatinharjoittajien lisäeläkkeiden

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Islannissa

Sosiaaliturvaoikeudet. Islannissa Sosiaaliturvaoikeudet Islannissa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Tšekin tasavallassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Tšekin tasavallassa Sosiaaliturvaoikeudet Tšekin tasavallassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa.

Lisätiedot

Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa

Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Lainsäädäntöhanke Suomen asumiseen perustuvan sosiaaliturvan tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta rajat ylittävissä tilanteissa Julkaisija

Lisätiedot

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen 1 Yrityksen henkilövakuuttaminen Loppi 14.12.2011 Olli Halonen Yrityksen henkilöriskit Eniten huolestuttavat henkilöriskit Henkilöriskit Sairaudesta / tapaturmasta aiheutuvat kulut Ohimenevä työkyvyttömyys

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 296/2015 Laki merimieseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi EV 26/1998 vp - HE 13/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 13/1998

Lisätiedot

2. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen työttömyysturvaetujen edellytyksenä

2. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen työttömyysturvaetujen edellytyksenä Sosiaaliturvaoikeus Valinnainen kurssi 19.9.2013 2. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen työttömyysturvaetujen edellytyksenä 3. Mitä tarkoittaa ennakollinen ja jälkikäteinen oikeusturva toimeentuloturvajärjestelmässä?

Lisätiedot

Perusasioita eläkkeistä kvtilanteissa. Jonna Salmela juristi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Perusasioita eläkkeistä kvtilanteissa. Jonna Salmela juristi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Perusasioita eläkkeistä kvtilanteissa Jonna Salmela juristi Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Suomen eläkejärjestelmä Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK

Lisätiedot

LIIKKUVUUSAVUSTUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

LIIKKUVUUSAVUSTUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa LIIKKUVUUSAVUSTUS Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa LIIKKUVUUSAVUSTUS uudet säännökset Voidaan myöntää 1.1.2018 alkaen myös sellaiseen

Lisätiedot

Liikkuvuus Euroopassa. Sosiaaliturvaoikeudet Latviassa. Euroopan komissio

Liikkuvuus Euroopassa. Sosiaaliturvaoikeudet Latviassa. Euroopan komissio Liikkuvuus Euroopassa Sosiaaliturvaoikeudet Latviassa Euroopan komissio Liikkuvuus Euroopassa (Euroopan unionissa, Euroopan talousalueella ja Sveitsissä) Sosiaaliturvaoikeudet Latviassa Tilanne 29. toukokuuta

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Selkoesite. Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi

Selkoesite. Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi Selkoesite Vuorotteluvapaa te-palvelut.fi Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa tarkoittaa, että työntekijä jää pois työstä määräajaksi ja työnantaja palkkaa hänen tilalleen työttömän työnhakijan. Työntekijä

Lisätiedot

KILPAILUUN TAI VALINTAMENETTELYYN SISÄLTYVIIN KOKEISIIN TAIKKA

KILPAILUUN TAI VALINTAMENETTELYYN SISÄLTYVIIN KOKEISIIN TAIKKA Liite päätelmään No: 277/17 KILPAILUUN TAI VALINTAMENETTELYYN SISÄLTYVIIN KOKEISIIN TAIKKA TYÖHAASTATTELUUN TAI TYÖHÖNTULOA EDELTÄVÄÄN LÄÄKÄRINTARKASTUKSEEN KUTSUTTUJEN HENKILÖIDEN MATKA- JA OLESKELUKULUJEN

Lisätiedot

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa VUOROTTELUKORVAUS Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Liettuassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Liettuassa Sosiaaliturvaoikeudet Liettuassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

Lisäeläkesäännön muuttaminen

Lisäeläkesäännön muuttaminen 1 (7) Lisäeläkesäännön muuttaminen Lisäeläkesäännön 1 1 momentti, 3 1 ja 2 momentti sekä uusi 5 momentti, 4, 5 4 momentti, 9 ja 10. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MATA-EHDOT vapaa-aika 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjien

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

1 mom. Viranhaltija/työntekijä, joka on ollut tämän sopimuksen tarkoittaman edun piirissä, lakkaa olemasta edun piirissä, kun:

1 mom. Viranhaltija/työntekijä, joka on ollut tämän sopimuksen tarkoittaman edun piirissä, lakkaa olemasta edun piirissä, kun: 1 VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNAN/KUNTAYHTYMÄN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala

Lisätiedot

Eläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018

Eläkevaihtoehdot. Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018 Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2018 2 Mela-turva MYEL-työeläkkeet MATA-työtapaturma- ja ammattitautivakuutus Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Mela-sairauspäiväraha Ryhmähenkivakuutus Hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Bryssel COM(2017) 632 final ANNEX 3 LIITE

Bryssel COM(2017) 632 final ANNEX 3 LIITE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.10.2017 COM(2017) 632 final ANNE 3 LIITE asiakirjaan Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöistä, jotka kunkin toimielimen nimittävä viranomainen on

Lisätiedot

Mela-turvaa omaiselle

Mela-turvaa omaiselle Mela-turvaa omaiselle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia elämän eri

Lisätiedot