Sosiaaliturvaoikeudet. Islannissa

Transkriptio

1 Sosiaaliturvaoikeudet Islannissa

2 Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja MISSOC-verkostosta on sivulla Tässä oppaassa kuvaillaan yleisesti kunkin maan sosiaaliturvajärjestelmää. Lisätietoja saa muista MISSOCin julkaisuista, jotka kaikki löytyvät edellä mainitusta linkistä. Voit myös ottaa yhteyttä tämän oppaan liitteessä I lueteltuihin toimivaltaisiin viranomaisiin ja laitoksiin. Euroopan komission ja kenenkään sen puolesta toimivan henkilön ei voida katsoa olevan vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Euroopan unioni, 2012 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Heinäkuu

3 SISÄLLYSLUETTELO I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus... 4 Johdanto... 4 Sosiaaliturvan järjestäminen... 4 Rahoitus... 5 II luku: Terveydenhoito... 6 Terveydenhoidon saamisen edellytykset... 6 Mitä järjestelmä kattaa?... 6 Hoidon saaminen... 7 III luku: Sairausetuudet... 9 Sairausetuuksien saamisen edellytykset... 9 Mitä järjestelmä kattaa?... 9 Sairauspäivärahan saaminen...10 IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet...11 Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset...11 Mitä järjestelmä kattaa?...11 Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen...12 Luku V: Työkyvyttömyysetuudet...13 Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset...13 Mitä järjestelmä kattaa?...13 Työkyvyttömyysetuuksien saaminen...14 Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet...15 Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset...15 Mitä järjestelmä kattaa?...15 Vanhuusetuuksien saaminen...16 VII luku: Eloonjääneiden etuudet...17 Eloonjääneiden etuuksien saamisen edellytykset...17 Mitä järjestelmä kattaa?...17 Eloonjääneiden etuuksien saaminen...17 VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet...19 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saamisen edellytykset...19 Mitä järjestelmä kattaa?...19 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saaminen...20 IX luku: Perhe-etuudet...21 Perhe-etuuksien saamisen edellytykset...21 Mitä järjestelmä kattaa?...21 Perhe-etuuksien saaminen...22 X luku: Työttömyys...23 Työttömyysetuuksien saamisen edellytykset...23 Mitä järjestelmä kattaa?...23 Työttömyysetuuksien saaminen...24 XI luku: Vähimmäistoimeentulo...25 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset...25 Mitä järjestelmä kattaa?...25 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen...26 XII luku: Pitkäaikaishoito...27 Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset...27 Mitä järjestelmä kattaa?...27 Pitkäaikaishoidon saaminen...27 Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita...29 Heinäkuu

4 I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus Johdanto Islannin sosiaaliturvajärjestelmä perustuu pääasiassa asumiseen ja kattaa koko väestön. Siksi virallinen asuinpaikka maassa on rekisteröitävä. Lisäksi tiettyjen etuuksien kohdalla voidaan soveltaa myös muita ehtoja. Islannin sosiaaliturvajärjestelmään kuuluu kansallinen eläkejärjestelmä (josta maksetaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perheeläkkeitä) pakollinen työeläkejärjestelmä (johon kuuluvista eläkekassoista maksetaan vanhuuseläkkeitä vuoden iästä lähtien, työkyvyttömyyseläkkeitä sekä perheeläkkeitä leskille ja/tai lapsille) terveydenhoito- ja sairausvakuutusjärjestelmä yleinen perhe-etuusjärjestelmä äitiys- ja isyysetuusjärjestelmä työttömyysvakuutusjärjestelmä Sosiaalipua järjestetään henkilöille, jotka ovat selaisen tarpeessa ja/tai erityistilanteessa. Sosiaaliturvan järjestäminen Kansallista sosiaalivakuutusjärjestelmää hallinnoi valtion sosiaaliturvalaitos (Tryggingastofnun Ríkisins), joka toimii hyvinvoinnista vastaavan ministeriön (Velferðarráðuneytið) alaisuudessa. Työeläkejärjestelmästä, joka on yksinomaan rahastojärjestelmä, huolehtivat erilliset työeläkekassat, joiden toimintaa sääntelee valtiovarainministeriö (fjármálaráðuneytið) mutta jotka toimivat rahoitusvalvontaviraston (Fjármálaeftirlitið) valvonnassa. Terveydenhoitopalveluja tarjoavat terveyskeskukset, sairaalat ja yksityislääkärit. Sairausvakuutusjärjestelmää hallinnoi Islannin sairausvakuutuslaitos (Sjúkratryggingar Íslands). Terveydenhoito ja sairausvakuutus kuuluvat hyvinvoinnista vastaavan ministeriön (Velferðarráðuneytið) valvonnan piiriin. Yleisistä perhe-etuuksista (lapsilisistä) vastaa verovirasto (Ríkisskattstjóri), joka toimii valtiovarainministeriön (Fjármálaráðuneytið) valvonnassa. Kummallakin vanhemmalla on oikeus äitiys-/isyysetuuksiin lapsen syntyessä, adoption yhteydessä tai heidän ottaessaan lapsen kasvattilapseksi. Vanhempainetuuksia hallinnoi työvoimavirasto (Vinnumálastofnun), ja niitä valvoo hyvinvoinnista vastaava ministeriö (Velferðarráðuneytið). Työttömyysetuudet maksetaan työttömyyskassasta, jota työvoimavirasto (Vinnumálastofnun) hallinnoi. Hyvinvoinnista vastaava ministeriö (Velferðarráðuneytið) valvoo työvoimavirastoa. Heinäkuu

5 Islannissa sosiaaliapu muodostuu kahdesta osasta: valtion sosiaaliavusta, joka on tarkoitettu tietyille erityisissä elämäntilanteissa oleville ryhmille, kuten eläkkeensaajille, ja kuntien yleisestä sosiaaliavusta, joka on tarkoitettu kaikille Islannissa asuville, joka käsittää tärkeimmät palvelut ja joka muodostaa sosiaaliturvajärjestelmän turvaverkon. Valtion sosiaaliavusta vastaa valtion sosiaaliturvalaitos (Tryggingastofnun ríkisins). Yleistä sosiaaliapua hallinnoivat kunnat. Valtion sosiaaliapua ja paikallistason sosiaaliapua valvoo hyvinvoinnista vastaava ministeriö (Velferðarráðuneytið). Rahoitus Julkinen kansallinen eläkejärjestelmä rahoitetaan työnantajien (ja itsenäisten ammatinharjoittajien) maksamilla sosiaaliturvamaksuilla (tryggingagjald) ja verovaroilla. Lisäksi palkansaajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien bruttopalkasta on maksettava vähintään 12 % lakisääteisiin työeläkekassoihin. Tästä määrästä työnantaja maksaa yleensä 8 % ja työntekijä 4 %. Nämä ovat vähimmäismääriä, ja työmarkkinaosapuolten välisissä työehtosopimuksissa voidaan määrätä suuremmista määristä. Sairausvakuutusjärjestelmä ja yleiset perhe-etuudet rahoitetaan verovaroin. Äitiys-/isyysetuudet, joita maksetaan työmarkkinoilla oleville vanhemmille lapsen syntyessä, adoption yhteydessä tai heidän ottaessaan lapsen kasvattilapseksi, rahoitetaan työnantajien maksamilla sosiaaliturvamaksuilla (tryggingagjald). Jos sen sijaan vanhemmat eivät käy työssä, etuudet rahoitetaan verovaroin. Työttömyysetuudet rahoitetaan työnantajien maksamilla sosiaaliturvamaksuilla (tryggingagjald). Valtion sosiaaliavun maksaa valtio. Yleisen sosiaaliavun rahoittavat kunnat. Heinäkuu

6 II luku: Terveydenhoito Terveydenhoidon saamisen edellytykset Julkisia terveydenhuoltopalveluja tarjotaan kaikille asukkaille. Jokainen, joka on asunut Islannissa viimeiset kuusi kuukautta (rekisteröintipäivästä lukien), voi käyttää julkisia terveydenhuoltopalveluja. Asumisella tarkoitetaan virallista asumista asiasta annetun erityisen lain (virallista kotipaikkaa koskevan lain) mukaisesti. Mitä järjestelmä kattaa? Julkinen terveydenhuoltojärjestelmä kattaa seuraavat palvelut: sopimusyleislääkärin antama lääkärinhoito; sopimuksen tehneiden erikoislääkäreiden ja laitosten tekemät tarpeelliset tutkimukset ja antamat tarpeelliset hoidot; sairaalahoito (niin pitkään kuin se on tarpeen sekä lääkärinhoito, lääkkeet ja muut sairaalapalvelut), myös äitiysklinikoilla; kätilön palvelut; sairaalahoito ulkomailla; lääkkeet; röntgentutkimukset ja sädehoidot; lapsille ja eläkkeensaajille annettu hammas- ja oikomishoito; kuljetus- ja matkustuskulut; sairaanhoito potilaan kotona; lääkinnälliset apuvälineet; fysioterapia; vanhainkotihoito. 1 Lääkkeet Lääkkeet on jaettu neljään pääryhmään. Korvauksen saaminen valtion sairausvakuutuksesta riippuu lääkkeen tyypistä ja ryhmästä. Sairausvakuutus kattaa kokonaan potilaan välttämättömien ja säännöllisesti käyttämien lääkkeiden kustannukset. Muut tarvitsemansa lääkkeet vakuutettu maksaa osittain tai kokonaan itse. Hammashoito ja hampaiden oikomishoidot Sairausvakuutus korvaa useimmiten hammashoitokulut asiasta vastaavan ministerin tai Islannin sairausvakuutuslaitoksen vahvistaman taulukon mukaisesti. Vakuutus korvaa osan alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten hammashoidosta. Vakuutus ei korvaa vuotiaiden hoitoja, paitsi jos on kyse synnynnäisestä viasta, tapaturmasta tai sairaudesta tai jos henkilö saa työkyvyttömyyseläkettä. Heinäkuu

7 Vakuutus korvaa osan hammashoidon kustannuksista myös vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä saaville. Apuvälineet Valtion sairausvakuutuksesta tuetaan sellaisten lääkinnällisten apuvälineiden hankintaa, joita vakuutettu tarvitsee fyysisen haitan tai raajan puuttumisen vuoksi. Joissakin tapauksissa apuvälinettä varten maksetaan tietty summa, kun taas joissakin tapauksissa kustannuksista korvataan tietty osuus. Kuljetus- ja matkustuskustannukset Kuljetus- ja matkustuskustannukset voidaan korvata osittain. Osittaista kulukorvausta on mahdollista saada myös silloin, kun vanhemmat joutuvat olemaan poissa kotoa pitääkseen huolta sairaalahoitoon joutuneesta lapsestaan. Lääkärin määräämän fysioterapian kustannukset korvataan kokonaan tai osittain. Myös potilaan kotona annettava sairaanhoito on maksutonta, jos se on lääkärin määräämää. Hoidon saaminen Julkiseen terveydenhuoltojärjestelmään kuuluvan yleislääkärin ja Islannin sairausvakuutuslaitoksen (IHI) (Sjúkratryggingar Íslands) kanssa sopimuksen tehneen yksityisen yleislääkärin tai erikoislääkärin saa valita vapaasti. Erikoislääkärille pääsee suoraan, mutta sairaalahoitoa saa vain lääkärin lähetteellä. Saatavana olevien luontoisetuuksien kustannukset maksaa Islannin sairausvakuutuslaitos. Potilaan on kuitenkin maksettava usein osa kustannuksista (kustannusten jakaminen). Vakuutetun on esimerkiksi maksettava kustakin terveyskeskus- tai yleislääkärikäynnistä Islannin kruunua (6,35 17 euroa). Summa vaihtelee palvelun tyypin mukaan. Alle 18-vuotiaiden lasten ei tarvitse osallistua sairaanhoidon kustannuksiin, ja eläkkeensaajiin sovelletaan erityisiä sääntöjä. Vakuutetun on maksettava erikoislääkärin hoidosta kruunua (27 euroa) sekä 40 % jäljelle jäävistä kustannuksista ( kruunun eli 187 euron rajaan asti). Eläkkeensaajiin ja alle 18-vuotiaisiin lapsiin sovelletaan erityissääntöjä. Kaikkien vakuutettujen maksamille maksuille on asetettu vuotuinen maksukatto. Se on kruunua (187 euroa) yhdeltä hengeltä, kruunua (57 euroa) samaan perheeseen kuuluvalta lapselta ja kruunua (47 euroa) eläkkeensaajalta. Jos henkilön hoitomaksut ylittävät niille asetetun ylärajan, hän saa alennuskortin (afsláttarkort), jota hän voi käyttää loppuvuoden. Sairaalapotilaaksi ottaminen ja oleskelu sairaalassa Vakuutetuilla on oikeus lääkärin määräämään sairaalahoitoon ilmaiseksi. Tämä koskee myös äitiysklinikalla annettua hoitoa. Jos vakuutettu tarvitsee kiireellistä sairaalahoitoa ulkomailla, koska hänelle ei voida tarjota riittävää hoitoa islantilaisessa sairaalassa, valtion sosiaaliturvalaitos maksaa kulut. Hoitava lääkäri lähettää tällöin asiaa koskevan hakemuksen Islannin sairausvakuutuslaitokselle (IHI). Erityiskomitea arvioi, tarvitseeko potilas Heinäkuu

8 sairaalahoitoa ulkomailla ja täyttääkö tämä edellytykset, sekä päättää, mihin potilas lähetetään sairaalahoitoon. Heinäkuu

9 III luku: Sairausetuudet Sairausetuuksien saamisen edellytykset Islannin sairausvakuutuslaitos (IHI) maksaa sairauspäivärahaa (sjúkradagpeningar) kaikille 18 vuotta täyttäneille palkansaajille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka eivät saa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä (kotona työskenteleviin ja opiskelijoihin voidaan soveltaa erityissääntöjä). Edellytyksenä on, että henkilö on työkyvytön, hän on lopettanut työskentelyn sairauden vuoksi eikä hän voi saada enää palkkaa. Elintenluovutukseen voidaan soveltaa erityisehtoja. Yleensä vaatimuksena on, että henkilö on työskennellyt vähintään kaksi kuukautta ja asunut Islannissa vähintään kuusi kuukautta ennen sairastumistaan. Elintenluovuttajien on osoitettava osallistuneensa aktiivisesti Islannin työmarkkinoille kuuden peräkkäisen kuukauden ajan ennen elintenluovutuksesta johtuvaa työkyvyttömyyttään. Työskentelyasteen on oltava kussakin kuussa vähintään 25 %. Mitä järjestelmä kattaa? Vakuutettu saa sairauspäivärahaa 15. sairauspäivästä lähtien, kunhan työkyvyttömyys kestää vähintään 21 päivää. 14 päivän pituinen odotusaika alkaa siitä päivästä, jolloin lääkäri vahvistaa työkyvyttömyyden. Työnantajan on jatkettava palkanmaksua ainakin yksi kuukausi, kun työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti 12 kuukautta. Työehtosopimuksissa määrätään palkanmaksun jatkamisesta määräajan, joka vaihtelee sopimuksen mukaan. Tältä ajalta ei makseta sairauspäivärahaa eikä erityisetuuksia elintenluovuttajille. Palkan maksamisen jälkeen maksettava sairauspäiväraha ei ole ansiosidonnainen, vaan se on kiinteämääräinen etuus. Täyttä sairauspäivärahaa maksetaan henkilöille, jotka joutuvat luopumaan kokopäivätyöstä (1 275 kruunua eli 8,10 euroa). Puolta sairauspäivärahaa maksetaan henkilöille, jotka joutuvat luopumaan vähintään puolipäivätyöksi mutta ei kuitenkaan kokopäivätyöksi katsottavasta työstä. Kun kyse on elintenluovutuksesta, maksettava etuus on 80 % keskipalkasta eli viimeisen työkyvyttömyyden alkua edeltäneen verovuoden aikana ansaitusta laskennallisesta palkasta tiettyyn ylärajaan asti. Sitä maksetaan enintään kolmen kuukauden ajan. Jokaisesta alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta maksetaan lisäetuutta 349 kruunua (2,22 euroa). Lisäksi vanhemmille aiheutuneista oleskelukustannuksista maksetaan jopa 80 %, kun alle 18-vuotias lapsi joutuu sairaalahoitoon kaukana kotoaan. Sairauspäivärahaa maksetaan korkeintaan 52 viikolta 24 kuukauden aikana. Heinäkuu

10 Sairauspäivärahan saaminen Sairauspäivärahan saaminen edellyttää, että lääkäri vahvistaa työkyvyttömyyden. Sairauspäivärahaa haetaan vakiomuotoisella hakulomakkeella Islannin sairausvakuutuslaitokselta. Yleensä sairauspäivärahaa myönnetään takautuvasti vain alle kaksi kuukautta kestävältä kaudelta. Heinäkuu

11 IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset Islannissa asuvat naiset ovat oikeutettuja ilmaiseen äitiyshoitoon julkiseen terveydenhuoltojärjestelmään kuuluvalla äitiysklinikalla. Uusilta asukkailta edellytetään, että he ovat asuneet Islannissa vähintään kuusi kuukautta. Molemmilla vanhemmilla on oikeus äitiys-/isyysetuuksiin (greiðslur úr fæðingarorlofssjóði), jos he ovat työskennelleet Islannin työmarkkinoilla lapsen syntymää edeltävien kuuden peräkkäisen kuukauden ajan (työskentelyasteen on oltava kussakin kuussa vähintään 25 %). Äitiys-/isyysavustusta (fæðingarstyrkur) maksetaan molemmille vanhemmille, jotka eivät käy työssä tai jotka ovat opiskelijoita, jos he voivat osoittaa asuneensa Islannissa vähintään 12 kuukautta ennen lapsen syntymää. Adoptioavustusta (ættleiðingarstyrkur) maksetaan adoptiovanhemmille, jotka adoptoivat lapsen ulkomailta, jos heillä on Islannissa myönnetty kansainvälinen adoptiolupa. Mitä järjestelmä kattaa? Luontoisetuudet Sairaalahoito sekä sairaanhoito, lääkkeet ja muut sairaalapalvelut maksetaan niin pitkältä ajalta kuin tarpeellista. Äitiysloma ja päivärahat Molemmilla vanhemmilla on henkilökohtainen oikeus enintään kolmen kuukauden pituiseen äitiys-/isyyslomaan lapsen syntymän, adoptoinnin tai kasvattilapseksi ottamisen jälkeen. Äitiyslomalle voi jäädä enintään kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. Äidin on oltava äitiyslomalla vähintään synnytyksen jälkeiset kaksi viikkoa. Vanhemmilla on lisäksi yhteinen oikeus kolmen kuukauden lisävapaaseen. Toinen vanhemmista voi käyttää sen kokonaan tai se voidaan jakaa vanhempien kesken. Vanhemmat voivat ottaa loman itselleen parhaiten sopivana ajankohtana 36 kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Äitiys-/isyysetuuden määrä on 80 % keskipalkasta kruunun (1 270 euron) rajaan asti ja 75 % tämän rajan ylittävästä keskimääräisestä kokonaispalkasta. Viitejaksona otetaan huomioon yhtäjaksoinen 12 kuukauden jakso, joka päättyy kuusi kuukautta ennen lapsen syntymää tai lapsen tuloa perheeseen, jos kyse on adoptiosta tai lapsen ottamisesta kasvattilapseksi. Itsenäisen ammatinharjoittajan laskennallinen palkka perustuu tuloihin verovuonna, joka edeltää lapsen syntymää tai lapsen tuloa perheeseen, jos kyse on adoptiosta tai lapsen ottamisesta kasvattilapseksi. Etuuksille on asetettu (henkilön työssäkäyntiasteen mukaan) ala- ja yläraja. Yläraja on kruunua (1 905 euroa). Heinäkuu

12 Vanhemmille, jotka tekevät osa-aikatyötä (niin että työssäkäyntiaste on alle 25 %) tai eivät työskentele, maksetaan äitiys-/isyysavustusta kruunua (353 euroa) kuussa. Kokopäiväisesti opiskeleville vanhemmille maksetaan avustusta enemmän: kruunua (809 euroa) kuussa. Äitiys-/isyysavustusta maksetaan yhdeksän kuukauden ajan. Adoptioavustuksen määrä on kruunua (3 611 euroa). Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen Äitiys-/isyysetuuksia haetaan vakiomuotoisella hakulomakkeella toimivaltaiselta laitokselta. Etuuksien saaminen edellyttää, että hakija toimittaa vaadittavat todistukset. Kiistatilanteissa käytettävissä on muutoksenhakukeinoja. Heinäkuu

13 Luku V: Työkyvyttömyysetuudet Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset Kansaneläke Kansaneläke (lífeyrir almannatrygginga) voidaan myöntää vuotiaalle, joka on asunut virallisesti Islannissa vähintään kolme vuotta välittömästi ennen eläkkeen hakemista, jonka työkyky on alentunut pitkäaikaisesti vähintään 75 % jonkin lääketieteellisesti tunnustetun sairauden tai vamman vuoksi ja jonka tulot jäävät tietyn rajan alle. Työkyvyttömyysavustusta (örorkustyrkur) voidaan maksaa henkilöille, joiden työkyvyn arvioidaan alentuneen % ja jotka täyttävät kansaneläkkeen myöntämisen ehdot (muut kuin työkyvyttömyysastetta koskevat). Sitä voidaan maksaa myös kokopäivätyötä tekevälle henkilölle, jos työkyvyn alenema aiheuttaa hänelle merkittäviä lisäkuluja. Työeläke Työssä käyvä henkilö, joka on maksanut vakuutusmaksuja työeläkekassaan ja on kuulunut lakisääteisesti sen piiriin, voi saada työkyvyttömyyden perusteella työeläkkeen (lögbundnir lífeyrissjóðir). Tulojen alentumista aiheuttavan työkyvyn aleneman on oltava vähintään 50 %. Lisäksi henkilön on täytynyt kuulua (ja maksaa maksuja) eläkekassaan vähintään kahden vuoden ajan. Mitä järjestelmä kattaa? Kansaneläke Työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa kansaneläkettä laskettaessa ratkaisevia tekijöitä ovat työkyvyttömyysaste, se, missä iässä vähintään 75 %:n työkyvyttömyys diagnosoitiin ensimmäisen kerran, se, miten kauan edunsaaja on asunut Islannissa, sekä hänen muut tulonsa. Täysi työkyvyttömyyseläke (40/40) myönnetään henkilöille, jotka ovat asuneet Islannissa vähintään 40 vuotta vuotiaina. Jos asumiskausi on lyhyempi, työkyvyttömyyseläke lasketaan suhteessa asumiskausien pituuteen. Kansaneläkettä maksetaan kiinteä summa, jota pienennetään, jos henkilö saa tuloja muista lähteistä. Lisäksi eläkkeen maksaminen voidaan lopettaa, jos henkilön tulot ylittävät tietyn rajan. Työkyvyttömyyseläkettä saavilla henkilöillä on oikeus eläkkeen ikäkorotukseen (aldurstengd örorkuuppbót). Ikäkorotuksen määrä riippuu edunsaajan iästä työkyvyttömyyseläkkeen myöntämishetkellä. Hänelle voidaan myöntää myös eläkelisä (tekjutrygging), jos tulot alittavat tietyn rajan. Heinäkuu

14 Lapsikorotus Työkyvyttömyyseläkettä saavalla henkilöllä on oikeus korotukseen kustakin huollettavasta lapsesta. Lapseneläkettä (barnalífeyrir) maksetaan alle 18-vuotiaista lapsista. Edellytyksenä on se, että lapsi tai ainakin toinen hänen vanhemmistaan on asunut Islannissa vähintään kolme vuotta välittömästi ennen hakemuksen tekemistä. Jos molemmat vanhemmat saavat työkyvyttömyyseläkettä, lapseneläke maksetaan kaksinkertaisena. Muut lisät Sosiaaliavustuslain mukaan kansaneläkkeen lisäksi voidaan maksaa muita sosiaalietuuksia, jos joko olosuhteet ovat erityiset tai jos käy ilmi, ettei Islannissa asuva edunsaaja tule toimeen ilman niitä. Näitä ovat esimerkiksi yksinasujan kotitalouslisä (heimilisuppbót), erityistukilisä (sérstök uppbót til framfærslu) ja täydentävät lisät (frekari uppbætur). Kuntoutustoimenpiteet Kuntoutusta suositaan. Tätä varten voidaan maksaa kuntoutustukea (endurhæfingarlífeyrir), kun pysyvää työkyvyttömyysastetta ei ole mahdollista määrittää. Sosiaaliturvalaitos (Tryggingastofnun ríkisins) voi myös tehdä sopimuksia sellaisten yritysten kanssa, jotka edistävät työkyvyn alenemasta kärsivien henkilöiden työllistymistä. Työeläke Työeläkkeen myöntämisen kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat henkilön työkyvyttömyysaste ja karttuneiden eläkepisteiden mukaisesti karttuneen eläkkeen määrä. Sitä voidaan korottaa karttuneilla lisävuosilla, jotka hyvitetään eläkeikään asti. Valtion työntekijöiden järjestelmä on kuitenkin rajattu etuusjärjestelmä. Työkyvyttömyysetuuksien saaminen Hakijan on toimitettava vakiomuotoinen hakemus sosiaaliturvalaitokselle (Tryggingastofnun ríkisins). Hänen lääkärinsä laatii ja toimittaa lisäksi lausunnon sosiaaliturvalaitokselle. Hakijaa pyydetään myös vastaamaan työkykyään koskevaan kyselylomakkeeseen, minkä lisäksi hänen tulee toimittaa tiedot tuloistaan (veroilmoitus). Lääkäri arvioi hakijan työkyvyttömyysasteen vakiintuneen standardin mukaisesti. Standardi perustuu lääketieteessä tunnustettujen sairauksien tai vammojen vaikutuksiin. Ennen työkyvyttömyysarviointia hakijan on käytävä kuntoutusmahdollisuuksien arvioinnissa ja että hakijan on osallistuttava kuntoutusohjelmaan ennen työkyvyttömyysasteen määrittämistä. Oikeus etuuksiin voidaan tarkistaa koska tahansa ja etuuksia voidaan mukauttaa mahdollisten muutosten mukaisesti. Etuudet maksetaan pääsääntöisesti etukäteen kunkin kuukauden ensimmäisenä päivänä. Työeläkettä on haettava asianomaisesta lakisääteisestä työeläkekassasta. Heinäkuu

15 Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset Kansaneläke Jokainen 67 vuotta täyttänyt, joka on asunut Islannissa virallisesti vähintään kolme kalenterivuotta 16:n ja 67 ikävuoden välillä, saa julkisen kansallisen eläkkeen (lífeyrir almannatrygginga), jos hänen tulonsa jäävät tietyn rajan alle. Merimiesten vanhuuseläkkeen myöntämiseen sovelletaan erityisiä ehtoja; se voidaan myöntää jo 60 vuoden iässä (tietyin erityisehdoin). Työeläke Vakuutetut työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat voivat pääsääntöisesti saada vähintään 65 vuotta täytettyään oikeuden pakollisista työeläkekassoista (lögbundnir lífeyrissjóðir) maksettavaan työeläkkeeseen sillä edellytyksellä, että he ovat kuuluneet työeläkejärjestelmän piiriin 16:n ja 70 ikävuoden välillä. Vakuutusaikaa koskevia vähimmäisvaatimuksia ei ole. Mitä järjestelmä kattaa? Kansaneläke Kansallista vanhuuseläkettä laskettaessa ratkaisevia tekijöitä ovat se, miten kauan edunsaaja on asunut Islannissa, ja hänen tulonsa. Täysi vanhuuseläke (40/40) myönnetään henkilöille, jotka ovat asuneet Islannissa vähintään 40 kalenterivuotta ikävuoden välillä. Jos asumiskausi on lyhyempi, työkyvyttömyyseläke lasketaan suhteessa asumiskauteen. Kansaneläkettä maksetaan kiinteä summa, jota pienennetään, jos henkilö saa tuloja muista lähteistätai jos henkilön tulot ylittävät tietyn rajan. Hänelle voidaan myöntää myös eläkelisä (tekjutrygging), jos tulot alittavat tietyn rajan. Peruseläkkeen ja eläkelisän hakemista voi siirtää 72 vuoden ikään asti. Tällöin etuuksien määrä kasvaa 0,5 % jokaista kuukautta kohden. Korotus voi olla enintään 30 %. Sosiaaliturvalaitos (Tryggingastofnun ríkisins) voi myöntää lapsilisää (barnalífeyrir) kustakin vanhuuseläkkeen saajan huollettavana olevasta lapsesta. Sosiaaliavustuslain mukaan kansaneläkkeen lisäksi voidaan maksaa muita sosiaalietuuksia, jos olosuhteet ovat erityiset tai jos käy ilmi, ettei Islannissa asuva edunsaaja tule toimeen ilman niitä. Näitä ovat esimerkiksi yksinasujan kotitalouslisä (heimilisuppbót), erityistukilisä (sérstök uppbót til framfærslu) ja täydentävät lisät (frekari uppbætur). Heinäkuu

16 Työeläke Työeläke lasketaan kunkin yksittäisen työeläkekassan yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Eläke lasketaan pääsääntöisesti karttuneiden eläkepisteiden pohjalta. 40 vakuutusvuoteen perustuvan vähimmäiseläkkeen määrä on 56 % niistä kuukausiansioista, joista on maksettu vakuutusmaksuja. Vanhuusetuuksien saaminen Kansallista vanhuuseläkettä haetaan toimittamalla sosiaaliturvalaitokselle (Tryggingastofnun ríkisins) hakemus vakiomuotoista lomaketta käyttäen. Hakemuksessa on annettava kaikki tarvittavat tiedot. Hakijaa pyydetään toimittamaan myös tiedot tuloistaan. Etuudet maksetaan etukäteen kunkin kuukauden ensimmäisenä päivänä. Työeläkettä haetaan asianomaisesta lakisääteisestä työeläkekassasta. Heinäkuu

17 VII luku: Eloonjääneiden etuudet Eloonjääneiden etuuksien saamisen edellytykset Kansaneläke Islannissa ei makseta kansallista lakisääteistä leskeneläkettä, mutta alle 18-vuotiaille vanhempansa menettäneille lapsille (biologisille lapsille, adoptiolapsille ja kasvattilapsille) maksetaan lapseneläkettä (barnalífeyrir). Eläkkeen saamiseksi on osoitettava, että edunjättäjä, hänen leskensä tai hänen lapsensa on asunut Islannissa vähintään kolme vuotta välittömästi ennen lapseneläkkeen hakemista. Työeläke Pakollisista työeläkekassoista (lögbundnir lífeyrissjóðir) voidaan maksaa etuuksia rajoitetun ajan edunjättäjän puolisolle, edunjättäjän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa eläneelle (eri tai samaa sukupuolta olevalle) kumppanille, alle 18- vuotiaille lapsille ja tietyissä tapauksissa hoitajille. Edellytyksenä on se, että edunjättäjä sai kuolinhetkellään eläkettä eläkekassasta tai oli maksanut ennen kuolemaansa vakuutusmaksuja tietyn ajan. Mitä järjestelmä kattaa? Kansaneläke Lapseneläkettä (barnalífeyrir) maksetaan kuukausittain kiinteä summa. Jos lapsi on menettänyt molemmat vanhempansa, eläkettä maksetaan kaksinkertainen määrä. Edunjättäjän alle 67-vuotias puoliso tai kumppani voi saada kuolemantapauksen perusteella maksettavaa avustusta (dánarbætur) kuuden kuukauden ajan. Sitä voidaan maksaa 12 kuukauden ajan, jos edunsaajalla on huollettavanaan alle 18- vuotias lapsi, tai muissa erityistilanteissa. Työeläke Lapseneläkettä maksetaan kuukausittain vainajan lapsille 18 vuoden ikään asti. Sen määrä voi vaihdella eläkekassan mukaan. Etuuden määrä kaksinkertaistuu, jos molemmat vanhemmat kuuluivat eläkekassaan ja ovat menehtyneet. Edunjättäjän puolisolle tai kumppanille maksetaan etuuksia tietty prosenttiosuus edunjättäjän eläkkeestä kunkin eläkekassan sääntöjen mukaisesti. Etuuksia maksetaan vain tietty aika. Jos edunjättäjällä ja hänen puolisollaan tai kumppanillaan oli lapsia, etuutta voidaan maksaa, kunnes lapsi täyttää 19 vuotta. Eloonjääneiden etuuksien saaminen Hakijan on toimitettava vakiomuotoinen hakulomake sosiaaliturvalaitokselle (Tryggingastofnun ríkisins). Heinäkuu

18 Työeläkejärjestelmän etuuksia haetaan asianomaisesta lakisääteisestä työeläkekassasta. Heinäkuu

19 VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saamisen edellytykset Työtapaturmavakuutus kattaa kaikki Islannissa työskentelevät työntekijät lukuun ottamatta sellaisia ulkomaan kansalaisia, jotka työskentelevät virkamiehinä jonkin vieraan maan palveluksessa tai kyseisten virkamiesten palveluksessa. Islantilaisella tai islantilaisten omistamalla tai liikennöimällä aluksella tai ilma-aluksella tehtävä työ katsotaan Islannissa tehtäväksi työksi, jos palkka maksetaan Islannissa. Myös itsenäiset ammatinharjoittajat kuuluvat vakuutuksen piiriin. Myös kotitaloustyöntekijät voivat pyytää oikeutta työtapaturmaetuuksiin kunkin vuoden alussa tehtävässä veroilmoituksessa. Työtapaturmavakuutus kattaa myös työssä, työharjoittelussa ja pelastustyössä sekä tunnustetun urheiluseuran järjestämien ja valmentajan valvonnassa tapahtuvien harjoitusten, urheilunäytösten ja urheilukilpailujen aikana sattuvat tapaturmat, joiden syynä on äkillinen ulkoinen tapahtuma. Henkilön katsotaan olevan töissä silloin, kun hän on työpaikallaan sovittuna työaikana tai ruoka- ja kahvitauoilla, kun hän on yrityksen asioilla tai kun hän on matkalla kotoa työpaikalle tai päinvastoin. Vakuutus kattaa myös tiettyjen aineiden haitallisista vaikutuksista, säteilystä tai vastaavanlaisista ilmiöistä johtuvat sairaudet, jotka kestävät korkeintaan muutaman päivän ja ovat työn aiheuttamia. Mitä järjestelmä kattaa? Terveydenhoito ja lyhytaikaiset rahaetuudet Jos työtapaturma tai ammattitauti vaatii sairaanhoitoa, sairausvakuutus kattaa hoidon kustannukset. Vakuutus korvaa myös vakuutetun maksuosuuden sairaanhoitomenoista. Sairauspäivärahaa (slysadagpeningar) maksetaan kahdeksannesta päivästä tapaturman sattumisesta lukien edellyttäen, että työkyvyttömyys kestää vähintään kymmenen päivää. Se on kiinteämääräinen etuus, jota maksetaan kruunua (9,89 euroa), ja kustakin alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta maksetaan 349 kruunun (2,22 euron) lisä. Työehtosopimuksissa voidaan määrätä palkanmaksun jatkamisesta tietyn ajan. Tältä ajalta työkyvyttömälle ei makseta sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa maksetaan siihen asti, kunnes henkilö kykenee palaamaan töihin tai hänet todetaan pysyvästi työkyvyttömäksi tai hän kuolee. Korvauskausi on kuitenkin aina enintään 52 viikkoa. Työkyvyttömyysetuudet Jos työtapaturma tai ammattitauti alentaa työkykyä pysyvästi vähintään 75 %, henkilölle myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke. Pysyvän työkyvyttömyyden ollessa alle 75-prosenttinen työkyvyttömyyseläkettä maksetaan alennettuna suhteessa Heinäkuu

20 työkyvyttömyysasteeseen. Jos henkilön työkyky on alentunut alle 50 % (mutta vähintään 10 %), sosiaaliturvalaitos (Tryggingastofnun ríkisins) voi myöntää työkyvyttömyysetuuden kertamaksuna, joka vastaa suuruudeltaan sellaista eläkettä, jota asianomaiselle maksettaisiin määrättyjen vuosien ajalta. Häntä kannustetaan myös kuntoutustoimenpiteisiin. Kun työkyvyttömyysasteen arvioidaan olevan yli 50 %, edunsaajalle myönnetään tiettyjen säännösten mukaisesti eläkelisää puolisosta ja/tai alle 18-vuotiaista lapsista, jotka olivat edunsaajan huollettavia tapaturman sattuessa. Eloonjääneiden etuudet Jos työtapaturma tai ammattitauti johtaa kuolemaan kahden vuoden sisällä sen tapahtumisesta tai ilmenemisestä, leskelle voidaan maksaa kahdeksan vuoden ajan kuukausittain kruunua (229 euroa) leskenavustusta (dánarbætur vegna slysa). Lapseneläkettä (barnalífeyrir) maksetaan kustakin lapsesta, ja sen määrä kaksinkertaistuu, jos molemmat vanhemmat ovat menehtyneet. Etuuksia voidaan maksaa myös yli 16-vuotiaille vammaisille lapsille, jotka olivat kuolleen henkilön huollettavina tapaturman sattuessa, riippuen siitä, missä määrin vainaja vastasi lapsen elatuksesta. Etuuksia maksetaan kruunua ( euroa). Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saaminen Työnantajan tai työnantajan puuttuessa vakuutetun on välittömästi ilmoitettava sosiaaliturvalaitoksen (Tryggingastofnun ríkisins) määräämällä tavalla poliisipäällikölle tai tämän edustajalle tapaturmasta, jonka työtapaturmavakuutus todennäköisesti korvaa. Poliisipäällikkö toimittaa raportin ja kaikki tarvittavat tiedot valtion sosiaaliturvalaitokselle. Ellei tapaturmasta ilmoiteta, tämä ei estä loukkaantunutta tai eloonjääneitä omaisia hakemasta etuuksia. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä vuoden sisällä tapaturmasta. Etuudet voidaan myöntää vuoden määräajan jälkeenkin, jos tapaturman olosuhteet ovat niin selvät, ettei viivästys vaikeuta todisteiden keräämistä. Heinäkuu

21 IX luku: Perhe-etuudet Perhe-etuuksien saamisen edellytykset Lapsiperheille on saatavana monia eri kansallisia ja kunnallisia etuuksia. Lapsilisää maksetaan vanhemmille tai henkilöille, jotka toimivat lapsen huoltajina, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Täysi etuus maksetaan lapsen syntymävuodelta, mutta siltä vuodelta ei maksetan mitän, jona lapsi täyttää 18 vuotta. Sen maksaminen ei edellytä sitä, että lapsi asuu Islannissa. Lapsen huoltajien täytyy kuitenkin olla verolain mukaan täysin verovelvollisia Islannissa. Mitä järjestelmä kattaa? Lapsilisät Lapsilisät ovat tulosidonnaisia, ja niiden määrä riippuu vanhempien yhteenlasketuista tuloista ja tai ainoan vanhemman tuloista. Erityislisä, joka on myös tulosidonnainen, maksetaan alle 7-vuotiaista lapsista. Etuuden määrä lasketaan tulovuoden jälkeisen vuoden verotuksen mukaan, ja maksu tapahtuu kahdessa erässä, ensimmäinen 1. elokuuta ja toinen 1. marraskuuta. Verovirastosta voi anoa etukäteismaksua, jolloin etuus maksetaan 1. helmikuuta ja 1. toukokuuta. Muut tuet Yksinhuoltaja-avustus Yksinhuoltaja-avustus (mæðralaun) voidaan myöntää, jos yksinhuoltajalla on huollettavanaan vähintään kaksi alle 18-vuotiasta Islannissa asuvaa lasta. Päivähoidontuki Kunnat voivat myöntää tukea lasten yksityisen päivähoidon kustannuksiin esimerkiksi yksinhuoltajille. Useimmat kunnat myöntävät tukia yksinhuoltajille, ja siten yksityiseen päivähoitoon myönnettävä taloudellinen tuki vastaa täysin kuntien päiväkotien saamaa rahoitusta. Vammaisista ja pitkäaikaissairaista lapsista myönnettävät etuudet Kotihoidontukea (umönnunargreiðslur) voidaan myöntää henkilöille, jotka vastaavat kotona tai sairaalassa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen elatuksesta. Vakavasti vammaisista tai sairaista lapsista myönnettävät rahaetuudet Etuuksia (greiðslur til foreldra langveikra eða alvarlega fatlaðra barna) voidaan myöntää vakavasti vammaisia tai pitkäaikaissairaita lapsia hoitaville vanhemmille, jotka ovat työskennelleet Islannin työmarkkinoilla vähintään kuusi kuukautta tai suorittavat opintojaan. Edellytyksenä on, että he ovat lopettaneet työnteon palkansaajina tai itsenäisinä ammatinharjoittajina voidakseen hoitaa lastaan. Heinäkuu

22 Opiskeleville nuorille maksettava lapseneläke Opiskeleville tai ammatillisessa koulutuksessa oleville vuotiaille nuorille voidaan maksaa kuukausittaista kiinteämääräistä opiskeluun liittyvää lapseneläkettä (barnalífeyrir vegna skólanáms). Sitä voidaan maksaa jommankumman tai molempien vanhemmista kuoltua tai saadessa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä. Perhe-etuuksien saaminen Lapsilisät Lapsilisähakemus (barnabætur) toimitetaan verotoimistoon. Lapsilisän määrä lasketaan hakijan perhe- ja tulotietojen perusteella. Muut tuet Lapseneläkettä, erityisetuuksia sekä vammaisista ja sairaista lapsista myönnettäviä rahaetuuksia hallinnoi sosiaaliturvalaitos (Tryggingastofnun ríkisins), jolta niitä on myös haettava. Työttömyysetuuksia hallinnoi työvoimavirasto (Vinnumálastofnun). Kunnan tarjoamia etuuksia on haettava kunnan viranomaisilta. Heinäkuu

23 X luku: Työttömyys Työttömyysetuuksien saamisen edellytykset Islannissa asuvat palkansaajat tai itsenäiset ammatinharjoittajat voivat saada työttömyyskorvausta (atvinnuleysisdagpeningar) jäätyään työttömäksi. Työttömyyskorvauksen saaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi työvoimatoimistoon, on työkykyinen, hakee aktiivisesti työtä, on valmis palaamaan työmarkkinoille rajoituksitta ja on vuotias. Lisäksi hänen on täytynyt työskennellä Islannin työmarkkinoilla vähintään 12 peräkkäisen kuukauden ajan ennen työttömyyskorvauksen hakemista. Jos henkilö on työskennellyt viimeisten 12 kuukauden aikana enintään kolme kuukautta, hänelle maksetaan korvausta vain vähimmäismäärä. Jotta itsenäinen ammatinharjoittaja voisi saada täyttä korvausta, hänen on täytynyt maksaa kuukausittain ennakonpidätystä laskennallisesta palkastaan, joka vastaa vähintään valtiovarainministeriön määrittämää, kyseisen ammatin laskennallisena palkkana käytettävää viitemäärää. Lisäksi hänen on täytynyt maksaa sosiaaliturvamaksuja (tryggingagjald) 12 viimeisen peräkkäisen kuukauden ajan ennen kuin hän hakee työvoimavirastolta työttömyyskorvausta edellyttäen, että muut ehdot täyttyvät. Mitä järjestelmä kattaa? Työttömyysetuuksiin kuuluvat kiinteämääräinen päiväraha ja ansiosidonnainen korvaus. Niiden määrä lasketaan työttömyyttä edeltäneiden 12 kuukauden aikana tehtyjen työskentelykausien, aiempien tulojen ja nykyisten tulojen pohjalta. Kiinteämääräiset etuudet Kiinteämääräisiä etuuksia maksetaan työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille ensimmäisten kahden viikon ajan työttömyyden alkamisesta. Niiden kiinteä enimmäismäärä on kruunua (1 061 euroa) kuukaudessa. Ansiosidonnaiset etuudet Kahden ensimmäisen viikon jälkeen työtön voi saada ansiosidonnaisia etuuksia enintään kolmen kuukauden ajan. Tämän etuuden määrä voi olla 70 % keskiansioista, jotka lasketaan kaksi kuukautta ennen työttömäksi jäämistä päättyvän kuuden kuukauden jakson ajalta. Itsenäisten ammatinharjoittajien tapauksessa viitekautena käytetään viimeistä verovuotta. Etuudelle on asetettu yläraja ( kruunua eli euroa. Saatuaan ansiosidonnaisia etuuksia enintään kolmen kuukauden ajan työttömällä on oikeus kiinteämääräiseen etuuteen. Etuuksia maksetaan korkeintaan kolmen vuoden ajan kutakin etuuksien maksukautta kohden. Jos työttömyyskorvausta saanut aloittaa jälleen työnteon kolmen vuoden sisällä, etuuksien maksukausi pitenee vastaavasti. Jos henkilö on saanut etuuksia Heinäkuu

24 kolmen vuoden ajan, uusi etuuksien maksukausi voi alkaa vasta 24 kuukauden kuluttua sillä edellytyksellä, että henkilö on työskennellyt Islannin työmarkkinoilla vähintään kuusi kuukautta edellisen kauden päättymisen jälkeen ja on menettänyt työnsä pätevästä syystä. Odotusaikaa ei edellytetä, jos työttömyys ei johdu työntekijästä. Toisaalta jos työsopimus irtisanotaan työntekijän omasta tahdosta tai syystä, odotusaika on ensimmäisellä kerralla kaksi kuukautta. Etuuksien maksukausi lyhenee vastaavasti. Jos henkilö on ollut osa-aikatyössä, korvauksia pienennetään suhteessa työaikaan. Huollettavista alle 18-vuotiaista lapsista voidaan myös myöntää päivittäinen lisä, jonka määrä on 4 % täydestä perusetuudesta kutakin huollettavaa lasta kohden. Työttömyysetuuksien saaminen Työttömäksi jäävän henkilön on ilmoittauduttava työvoimavirastoon (Vinnumálastofnun) ja haettava työttömyyskorvausta. Heinäkuu

25 XI luku: Vähimmäistoimeentulo Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset Kuntien sosiaaliapu Puutteenalaiset perheet ja 18 vuotta täyttäneet henkilöt voivat saada kuntien sosiaaliapua. Kuntien sosiaaliapua koskeva laki (Lög um félagsþjónustu sveitarfélaga) kattaa lasten, nuorten, vanhusten ja vammaisten tarpeet. Oikeus etuuksiin edellyttää virallista asuinpaikkaa kyseisessä kunnassa. Joidenkin palvelujen tapauksessa myös asumisen kestolle voidaan asettaa vaatimuksia. Poikkeuksena on hätätilanteissa annettava apu. Valtion sosiaaliapu Valtion sosiaaliapua voivat saada vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen saajat, menehtyneen henkilön omaiset, kuntoutuksessa olevat, yksinhuoltajat, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmat, opiskelevat nuoret sekä sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat henkilöt, joiden sairaanhoito- ja lääkemenot ovat huomattavat. Valtion sosiaaliavun saaminen edellyttää virallista asuinpaikkaa Islannissa. Säädöksissä ja hallinnollisissa määräyksissä voidaan asettaa muita ehtoja. Mitä järjestelmä kattaa? Kuntien sosiaaliapu Kunnat asettavat taloudellisen avun saamiselle omat ehtonsa, joten ne voivat vaihdella. Useimmat kunnat antavat kuitenkin taloudellista apua hyvinvoinnista vastaavan ministeriön (Velferðarráðuneytið) ohjeiden mukaisesti. Taloudellisen tuen tarvetta arvioitaessa huomioon otettavia tuloja ovat palkat sekä kaikki valtion maksamat sosiaaliturvaetuudet ja tuet, myös eläkkeet, työttömyyskorvaus (atvinnuleysisdagpeningar) ja ammattiliittojen sairausvakuutuskassoista maksettavat sairauspäivärahat. Yleisenä sääntönä on, että varojen selvitykseen ei sisällytetä taloa/huoneistoa, jossa hakija asuu, eikä hänen omaa autoaan. Lapsista maksettavia perhe-etuuksia ei myöskään oteta huomioon rahallista avustusta haettaessa, vaan perhe saa pitää ne. Tuki lasketaan hakijasta, hänen puolisostaan ja alle 18-vuotiaista lapsista muodostuvan perheyksikön mukaan. Kuntien on laadittava taloudellista apua koskevat säännöt ja määrättävä sen vähimmäismäärä. Hyvinvoinnista vastaavan ministeriön suositusten mukaan kuukausittainen määrä, johon ei sisälly asumistukea (húsaleigubætur), ei saisi olla kuukausittaista työttömyysetuutta pienempi. Kunnat voivat myöntää tarpeen mukaan taloudellista tukea myös terveydenhoitoon. Tuki on tarveharkintaista, ja sille on asetettu enimmäismäärä. Sitä voi saada Heinäkuu

26 hammashoitoon sekä psykologin, psykiatrin ja sosiaalityöntekijöiden antamaan asiantuntija-apuun. Valtion sosiaaliapu Valtion sosiaaliapu on keskitetysti annettavaa maksuihin perustumatonta apua, jonka tarkoituksena on tarjota erityistä (vaihtuvamääräistä tai kiinteämääräistä) lisäapua lainsäädännön asettamissa rajoissa tietyille erityistilanteissa oleville väestöryhmille. Sosiaaliapu voidaan tarvittaessa kytkeä tuloihin, asumistukea lukuun ottamatta. Huomioon otetaan pääsääntöisesti kaikki tulot. Omaisuutta ei yleensä oteta huomioon, mutta omaisuudesta saatavat tulot voidaan ottaa. Avun enimmäis- ja vähimmäismäärästä sekä edunsaajan kulujen korvaamisesta säädetään lainsäädännössä. Apua maksetaan niin kauan kuin olosuhteet säilyvät ennallaan ja ehdot täyttyvät. Myös huomattavat sairaanhoito- ja lääkemenot voidaan korvata (kokonaan tai osittain). Tällöin edunsaajan vuositulot otetaan huomioon. Lisäetuudet Kunnat voivat maksaa tarveharkintaista asumistukea (húsaleigubætur) enintään kruunua (292 euroa) kuussa perheen koon, tulojen ja asumiskustannusten mukaan. Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen Jokaisella on velvollisuus elättää itsensä, puolisonsa ja alle 18-vuotiaat lapsensa. Henkilön on haettava kaikkia muita etuuksia (myös sosiaaliturvaetuuksia), ennen kuin hän hakee sosiaaliapua, ja hänen on osoitettava hakevansa aktiivisesti työtä. Päätöksen taloudellisen avun myöntämisestä tekee kunta, jota kuitenkin kehotetaan noudattamaan hyvinvoinnista vastaavan ministeriön ohjeita. Kuntien sosiaalipalvelujen työntekijät tutkivat ja arvioivat hakijan tarpeet. Hakemus on tehtävä kirjallisesti, ja siihen on liitettävä tarvittavat tositteet tuloista (veroilmoitus ja viimeisten kuukausien palkkakuitit) ja tarvittaessa lääkärin lausunto. Useimmissa kunnissa hakemuksen käsittelylle on asetettu määräaika. Päätöksen valtion sosiaaliavun myöntämisestä tekee sosiaaliturvalaitos (Tryggingastofnun ríkisins). Hakemus on tehtävä kirjallisesti, ja siihen on liitettävä tarvittavat tositteet (veroilmoitus, selvitys tuloista, tarvittaessa lääkärin lausunto sekä tositteet erityisistä menoista). Heinäkuu

27 XII luku: Pitkäaikaishoito Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset Jokainen Islannissa asuva henkilö, joka tarvitsee jatkuvasti pitkäaikaishoitoa, sairaanhoitajan antamaa hoitoa tai muuta apua, voi saada pitkäaikaishoitoetuuksia. Etuuksien saaminen ei edellytä tiettyä ikää. Uusilta asukkailta edellytetään kuitenkin, että he ovat asuneet Islannissa kuusi kuukautta rekisteröintipäivästä lähtien. Lisäksi tarvitaan vahvistus siitä, että he tarvitsevat erityishoitoa. Hoitokodissa annettava hoito ja kotisairaanhoito edellyttävät kuulumista sairausvakuutuksen piiriin. Avuntarvetta ei ole jaettu erityisiin luokkiin. Mitä järjestelmä kattaa? Pitkäaikaishoitoetuudet ovat osa yleistä sosiaaliturvajärjestelmää ja kuntien sosiaaliapua. Ne ovat luontoisetuuksia, koska erityisiä rahaetuuksia pitkäaikaishoitoa varten ei ole. Pitkäaikaishoitopalveluja voidaan antaa kolmessa eri muodossa: kotona annettavat palvelut kuten kotisairaanhoito, vanhainkodit ja hoitokodit. Kotona annettaviin sairaanhoito- ja sosiaalipalveluihin voi kuulua ateriapalveluja, siivousta, henkilökohtaista avustusta ja vastaavaa toimintaa. Palveluja tarjoavat terveydenhuollon ammattilaiset ja kunnat. Päiväkeskukset ovat auki enintään kahdeksan tai kymmenen tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Niistä saa sairaanhoito- ja neuvontapalveluja, ja niissä järjestetään myös vapaa-ajantoimintaa. Edunsaaja voi joutua maksamaan päiväkeskuksen palveluista tietyn summan päivässä (925 kruunua eli 5,87 euroa) sekä hoitokodin tai vanhainkodin palveluista tietyn summan kuukaudessa tulojensa mukaan. Tämän summan yläraja on 311,741 kruunua (1,980euroa) kuussa. Kotona annettavat sairaanhoitopalvelut ovat maksuttomia. Kotona annettavista sosiaalipalveluista veloitetaan edunsaajan tulojen mukaan. Muita tarjolla olevia etuuksia ovat tietoliikennepalvelut, tekniset apuvälineet, apu kodin parannustöihin, kuljetuspalvelut jne. Etuuksia saa niin kauan kuin pitkäaikaishoidon tarve (eli avuntarve) jatkuu. Pitkäaikaishoidon saaminen Varta vasten nimitettyjen ammattilaisten ryhmät arvioivat pitkäaikaishoidon tarvetta muodollisesti kussakin sairaanhoitopiirissä kaikkien palvelujen osalta. Ennen kuin henkilö otetaan esimerkiksi hoitokotiin tai vanhainkotiin, hänen hoitotarpeensa arvioidaan muodollisesti. Arviointia tarkistetaan säännöllisesti. Hoitajina voivat toimia omaishoitajat, kuten perheenjäsenet (eläkkeensaajan puolisolle voidaan myöntää erityistilanteissa puolison avustusta (makabætur)), tai ammattilaiset. Ammattilaiset tarjoavat sairaanhoitopalveluja ja sosiaalipalveluja Heinäkuu

28 kotona, päiväkeskuksissa, hoitokodeissa ja vanhainkodeissa. Hoitokotien ja vanhainkotien palvelun laatua arvioidaan kolme kertaa vuodessa. Heinäkuu

29 Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita Yksityiskohtaisempia tietoja etuuksien myöntämisen edellytyksistä ja yksilöllisistä sosiaaliturvaetuuksista Islannissa saa sosiaaliturvajärjestelmää hallinnoivilta julkisilta laitoksilta. Kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa olevaan sosiaalivakuutukseen perustuvia etuuksia koskevat tiedustelut osoitetaan seuraaville laitoksille: Hyvinvoinnista vastaava ministeriö (Velferðarráðuneytið) Hafnarhúsinu V/Tryggvagötu 150 Reykjavík Puh.: Faksi: Sähköposti: Valtiovarainministeriö: (Fjármálaráðuneytið) Arnarhvoli vid Lindargötu 150 Reykjavík Puh.: Faksi: Sähköposti: postur@fjr.is Islannin sairausvakuutuslaitos (Sjúkratryggingar islands) Laugavegur Reykjavík Puh.: Faksi: Sähköposti: sjukra@sjukra.is Sosiaaliturvalaitos (Tryggingastofnun ríkisins) Laugavegur Reykjavík Puh.: Faksi: Sähköposti: tr@tr.is Heinäkuu

30 Työvoimavirasto (Vinnumálastofnun) Kringlunni Reykjavík Puh.: Faksi: Sähköposti: postur@vmst.is Verovirasto (Ríkisskattstjóri) Laugavegur Reykjavík Puh.: Faksi: Sähköposti: rsk@rsk.is Heinäkuu