Sosiaaliturvaoikeudet. Slovakiassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaaliturvaoikeudet. Slovakiassa"

Transkriptio

1 Sosiaaliturvaoikeudet Slovakiassa

2 Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja MISSOC-verkostosta on sivulla Tässä oppaassa kuvaillaan yleisesti kunkin maan sosiaaliturvajärjestelmää. Lisätietoja saa muista MISSOCin julkaisuista, jotka kaikki löytyvät edellä mainitusta linkistä. Voit myös ottaa yhteyttä tämän oppaan liitteessä I lueteltuihin toimivaltaisiin viranomaisiin ja laitoksiin. Euroopan komission ja kenenkään sen puolesta toimivan henkilön ei voida katsoa olevan vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Euroopan unioni, 2012 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Heinäkuu

3 SISÄLLYSLUETTELO I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus... 4 Johdanto... 4 Sosiaaliturvan järjestäminen... 7 Rahoitus... 8 II luku: Terveydenhuolto...10 Terveydenhoidon saamisen edellytykset...10 Mitä järjestelmä kattaa?...10 Hoidon saaminen...10 III luku: Sairausetuudet...11 Sairausetuuksien saamisen edellytykset...11 Mitä järjestelmä kattaa?...12 Sairauspäivärahan saaminen...13 IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet...14 Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset...14 Mitä järjestelmä kattaa?...14 Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen...15 Luku V: Työkyvyttömyysetuudet...17 Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset...17 Mitä järjestelmä kattaa?...17 Työkyvyttömyysetuuksien saaminen...18 Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet...19 Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset...19 Mitä järjestelmä kattaa?...20 Vanhuusetuuksien saaminen...22 VII luku: Eloonjääneiden etuudet...23 Eloonjääneiden etuuksien saamisen edellytykset...23 Mitä järjestelmä kattaa?...24 Eloonjääneiden etuuksien saaminen...25 VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet...26 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saamisen edellytykset...26 Mitä järjestelmä kattaa?...26 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saaminen...28 IX luku: Perhe-etuudet...29 Perhe-etuuksien saamisen edellytykset...29 Mitä järjestelmä kattaa?...30 Perhe-etuuksien saaminen...32 X luku: Työttömyys...33 Työttömyysetuuksien saamisen edellytykset...33 Mitä järjestelmä kattaa?...33 Työttömyysetuuksien saaminen...33 XI luku: Vähimmäistoimeentulo...34 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset...34 Mitä järjestelmä kattaa?...34 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen...35 XII luku: Pitkäaikaishoito...36 Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset...36 Mitä järjestelmä kattaa?...36 Pitkäaikaishoidon saaminen...36 Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita...37 Heinäkuu

4 I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus Johdanto Sosiaaliturvan osa-alueet Slovakian sosiaaliturvajärjestelmä muodostuu terveysvakuutuksesta, sosiaalivakuutuksesta ja eläkesäästöjärjestelmästä. Lisäksi järjestelmästä myönnetään valtion perhe-etuuksia ja sosiaalitukia. Terveydenhuoltopalveluiksi luetaan kaikki luontoissuoritukset, jotka ovat osa pakollista sosiaaliturvaa (eli jotka kuuluvat tässä tapauksessa pakollisen sairausvakuutuksen piiriin) ja jotka eivät kuulu yksityisen sairaanhoidon piiriin eli eivät ole palveluja, joiden kustannukset potilaan on maksettava suoraan lääkärilleen. Yleinen terveydenhuoltojärjestelmä on tarkoitettu kaikille Slovakiassa asuville (oikeus järjestelmän käyttöön perustuu asumiseen), ja se rahoitetaan työntekijöiden, työnantajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien pakollisin vakuutusmaksuin. Lisäksi valtio maksaa pakollisia vakuutusmaksuja muun muassa lasten, eläkkeensaajien ja työttömien puolesta. Joissakin tapauksissa vakuutetun on osallistuttava kustannuksiin. Luontoisetuudet käsittävät lähinnä hoitoja, lääketieteellisiä toimenpiteitä, lääkkeitä, lääkintälaitteita, ravintovalmisteita ja lämminvesihoitoa, joilla pyritään hoitamaan ja ehkäisemään terveysongelmia, lievittämään kipua, ehkäisemään, diagnosoimaan ja parantamaan sairauksia, kuntouttamaan sairastuneita jne. Sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvat kaikki palkansaajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat lukuun ottamatta Slovakian poliisivoimien jäseniä, Slovakian tiedustelupalvelun työntekijöitä, kansallisesta turvallisuudesta vastaavan viraston työntekijöitä, vanginvartijoita, oikeuslaitoksen työntekijöitä, rautatiepoliisin työntekijöitä, tulliviranomaisia ja armeijan työntekijöitä (sotilasura). Poliiseilla, sotilashenkilöillä ja sotilaskoulutuksessa olevilla henkilöillä on oma sosiaaliturvajärjestelmänsä. Tästä sotilashenkilöiden ja poliisien sosiaaliturvajärjestelmästä myönnetään etuuksia vain henkilöille, jotka työskentelevät Slovakian tasavallan asevoimissa tai armeijassa. Yksi näihin pääsyn keskeisistä edellytyksistä on se, että henkilö on Slovakian kansalainen. Slovakialainen sotilashenkilö tai poliisi ei voi myöskään olla samanaikaisesti muun maan kansalainen. Tämä sääntö ei luonnollisestikaan koske edesmenneen vakuutetun perheenjäseniä eikä heidän oikeuttaan perhe-eläkkeeseen (leskeneläke, lapseneläke). Perheenjäsenten kansalaisuus ei vaikuta millään tavalla heidän oikeuksiinsa. Sosiaalivakuutuslaissa määriteltyyn Slovakian sosiaalivakuutusjärjestelmään kuuluu sairausvakuutus, joka toimii vakuutuksena siltä varalta, että henkilö menettää tulonsa tai hänen tulonsa laskevat terveyteen liittyvistä syistä, ja josta henkilö saa tuloa tilapäisen työkyvyttömyyden, raskauden tai äitiyden yhteydessä eläkevakuutus, joka käsittää seuraavat vakuutukset: vanhuuseläkevakuutus, joka takaa ikääntyneelle henkilölle tulot ja josta maksetaan vakuutetun perheenjäsenille perhe-eläkkeitä vakuutetun kuollessa Heinäkuu

5 työkyvyttömyysvakuutus, josta maksetaan eläkettä, jos vakuutetun kyky tehdä palkkatyötä tai toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana alenee tai jos hän menettää tämän kykynsä pitkäaikaisten terveysongelmien vuoksi tai jos vakuutettu kuolee työtapaturmavakuutus, joka kattaa työtapaturmasta johtuvat terveysongelmat ja kuoleman, työn yhteydessä syntyneet vammat (jotka rinnastetaan jäljempänä työtapaturmiin) sekä ammattitaudit työttömyysvakuutus, joka tarjoaa turvaa siltä varalta, että vakuutetun tulot pienenevät työttömyyden takia, ja josta vakuutettu saa tuloa menettäessään työpaikkansa. takuurahasto, joka kattaa tilanteet, joissa työnantaja ei kykene noudattamaan velvoitteitaan palkansaajaa kohtaan ja joissa työnantajalle on erääntynyt maksettavaksi vanhuuseläkevakuutusmaksuja peruseläkerahastoon. Slovakian tasavallan pakollinen eläkevakuutus perustuu kahteen seuraavaan periaatteeseen: Pakollinen vanhuuseläkevakuutus on kiinteiden eläkemaksujen järjestelmä, jonka rahoitus perustuu jakojärjestelmäperiaatteeseen ja jota sosiaalivakuutuskassa hallinnoi. Pakollinen eläkesäästöjärjestelmä on kiinteiden suoritusten järjestelmä, joka rahoitetaan pääomanmuodostuksen keinoin ja jota yksityiset eläkeyhtiöt hallinnoivat. Eläkettä säästetään henkilökohtaiselle säästötilille, josta maksetaan sosiaalivakuutuslain mukaisen vanhuuseläkevakuutuksen tavoin tuloa vakuutetulle hänen ollessaan eläkkeellä tai vakuutetun perillisille hänen kuollessaan. Valtion perhe-etuudet kuuluvat Slovakian työ-, sosiaali- ja perheministeriön toimialaan ja muodostuvat pääosin perheille maksettavista rahaetuuksista. Tästä järjestelmästä myönnetään etuuksia hautausavustusten ja perheavustusten muodossa. Työ-, sosiaali- ja perheviraston paikallistoimistot maksavat etuudet edunsaajille työ-, sosiaali- ja perheasioiden keskusviraston (Ústredie práce, sociálnych vecí a rodiny) valvonnassa. Huollettavista lapsista myönnettävät verohyvitykset kuuluvat Slovakian valtiovarainministeriön toimialaan, ja ne myöntää verohallinto. Sosiaalituki muodostuu rahaetuuksista ja luontoissuorituksista, joita työ-, sosiaali- ja perheministeriön sekä terveysministeriön alaisuudessa toimivat valtion työ-, sosiaalija perheviraston paikallistoimistot tai paikallisviranomaiset/kunnat myöntävät edunsaajille. Tätä apua myönnetään vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa oleville henkilöille sekä henkilöille, joilla on ruumiillinen vamma. Sitä jakavat valtion virastot (työ-, sosiaali- ja perheministeriön alaiset työ-, sosiaali- ja perheviraston paikallistoimistot), paikallisviranomaiset/kunnat sekä tietyt kansalaisjärjestöt (kolmas sektori). Vakuutetut Terveysvakuutus on pakollinen kaikille lukuun ottamatta niitä, joilla on valtion tarjoama turva. Seuraaville henkilöryhmille sairausvakuutukseen ja vanhuuseläkevakuutukseen liittyminen on pakollista: palkansaajat, joiden työpaikka sijaitsee Slovakian tasavallan alueella tai sen ulkopuolella, työnantajan määrittelemän ajan, ellei Slovakian tasavallan lainsäädännön edelle menevissä kansainvälisissä sopimuksissa määrätä muista liittymisjärjestelyistä. Kun henkilö saa palkansaajan oikeudellisen aseman, hänestä Heinäkuu

6 tulee velvollinen liittymään järjestelmään, ja kun hän menettää tämän aseman, tämä velvollisuus päättyy; ne itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden suorat tai välilliset tulot, joita he saavat liiketoimintansa tai muun palkallisen ammatin itsenäisestä harjoittamisesta, sellaisina kuin nämä määritellään tuloverolainsäädännössä, ylittävät 44,2 %:lla kokopäivätyön vähimmäispalkan määrän. Liiketoiminnan tai palkallisen ammatin itsenäisestä harjoittamisesta saatavien suorien tai välillisten tulojen määrä ratkaisee sen, milloin itsenäisestä ammatinharjoittajasta tulee velvollinen liittymään sairausja eläkevakuutusjärjestelmään ja milloin tämä velvollisuus päättyy. Kunakin kalenterivuonna ansaittujen tulojen määrä ilmoitetaan yleensä seuraavan vuoden heinäkuun 1. päivänä. Muut henkilöt, joiden on liityttävä vanhuuseläkevakuutukseen: henkilöt, jotka asuvat Slovakiassa ja huolehtivat kokopäiväisesti alle kuusivuotiaasta, Slovakiassa vakituisesti asuvasta lapsesta ja jotka eivät kuulu järjestelmään palkansaajina tai itsenäisinä ammatinharjoittajina eivätkä saa varhaiseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä eivätkä ole saavuttaneet lakisääteistä eläkeikää Eläkevakuutukseen liittymisestä on toimitettava asianmukainen hakemus toimivaltaiselle laitokselle; henkilöt, jotka asuvat vakituisesti Slovakian tasavallassa ja huolehtivat kokopäiväisesti yli kuusivuotiaasta mutta alle 18-vuotiaasta, Slovakiassa vakituisesti asuvasta lapsesta, jolla on vakavia terveysongelmia, ja jotka eivät kuulu järjestelmään palkansaajina, itsenäisinä ammatinharjoittajina tai edellä olevan kohdan nojalla eivätkä saa varhaiseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä eivätkä ole saavuttaneet lakisääteistä eläkeikää Eläkevakuutukseen liittymisestä on toimitettava asianmukainen hakemus toimivaltaiselle laitokselle; henkilöt, jotka asuvat vakituisesti Slovakian tasavallassa ja saavat voimassa olevien säädösten nojalla rahaetuutena maksettavaa hoitoavustusta enintään 12 vuotta ja jotka eivät kuulu järjestelmään palkansaajina, itsenäisinä ammatinharjoittajina tai edellä olevien 1. ja 2. kohdan nojalla eivätkä saa varhaiseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä eivätkä ole saavuttaneet lakisääteistä eläkeikää. Eläkevakuutukseen liittymisestä on toimitettava asianmukainen hakemus toimivaltaiselle laitokselle; henkilöt, jotka saavat työkyvyttömyyseläkettä ennen eläkeikää tai ennen varhaiseläkkeen myöntämistä, ja luonnolliset henkilöt, jotka saavat työtapaturman johdosta maksettavaa eläkettä. Tapaturmavakuutus on pakollinen jokaiselle työnantajalle, jolla on vähintään yksi työntekijä, riippumatta siitä, onko työntekijän kanssa tehty sopimus palkkatyön tekemisestä vai jokin muunlainen työsopimus. Työttömyysvakuutus on pakollinen jokaiselle palkansaajalle, joka kuuluu pakolliseen terveysvakuutukseen. Työttömyysvakuutus ei koske tiettyjä laissa määriteltyjä henkilöitä (kuten valtion virkamiehiä, jotka työskentelevät tietyissä virastoissa, virallisia syyttäjiä sekä palomiehiä ja pelastuspalvelun työntekijöitä), henkilöitä, jotka ovat vankilassa, eikä henkilöitä, jotka saavat vanhuuseläkettä, varhaiseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä vähintään 70 prosentin työkyvyttömyysasteen perusteella. Sairausvakuutuksen, vanhuuseläkevakuutuksen ja työttömyysvakuutuksen voi ottaa vapaaehtoisesti kuka tahansa luonnollinen henkilö, joka on täyttänyt 16 vuotta ja joka asuu pysyvästi Slovakian tasavallassa tai jolla on tilapäinen tai pysyvä lupa oleskella siellä. Hän saa vakuutukseen vapaaehtoisesti liittyneen henkilön aseman sinä päivänä, jona hän jättää liittymishakemuksensa, ja hänen vakuutuksensa päättyy sinä päivänä, Heinäkuu

7 jona hänet poistetaan vakuutuksesta tai hän jättää poistamista koskevan hakemuksen. Vanhuuseläkevakuutus (eläkesäästäminen rahastopilari) on pakollinen jokaiselle henkilölle (myös järjestelmään vapaaehtoisesti liittyneelle), joka on liittynyt vanhuuseläkevakuutukseen kesäkuun 30. päivän 2006 jälkeen, joka ei ole kuulunut ennen tammikuun 1. päivää 2005 kertaakaan sosiaalivakuutuslaitoksen vanhuuseläkevakuutukseen (esimerkiksi ulkomaalaiset työntekijät, jotka tulevat työhön Slovakian tasavaltaan) ja joka on jokin seuraavista: palkansaaja itsenäinen ammatinharjoittaja, jolla on pakollinen vanhuuseläkevakuutus henkilö, joka asuu vakituisesti Slovakian tasavallassa ja huolehtii kokopäiväisesti alle kuusivuotiaasta, Slovakiassa vakituisesti asuvasta lapsesta henkilö, joka asuu vakituisesti Slovakian tasavallassa ja huolehtii kokopäiväisesti yli kuusivuotiaasta, Slovakiassa vakituisesti asuvasta lapsesta, jolla on vakavia pitkäaikaisia terveysongelmia henkilö, joka asuu vakituisesti Slovakian tasavallassa ja joka on velvollinen liittymään vanhuuseläkevakuutukseen, koska hän saa hoitoavustusta vanhuuseläkevakuutukseen vapaaehtoisesti liittynyt henkilö. Sosiaaliturvatunnus (kansallinen tunniste) Kaikissa asiakirjoissa, hakemuksissa tai ilmoituksissa, jotka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö toimittaa sosiaalivakuutuskassaan, on ilmoitettava asianomaisen henkilön sosiaaliturvatunnus. Normaalisti tämä sosiaaliturvatunnus on sama kuin henkilön syntymänumero. Tämän numeron käytön tarkoituksena on nopeuttaa hallinnollisia menettelyjä ja vähentää virheiden riskiä. Sosiaaliturvan järjestäminen Slovakian tasavallan sosiaaliturvajärjestelmä jakautuu neljään pilariin, joista kaksi tärkeintä ovat terveydenhoito ja sosiaaliturvavakuutus; kaksi muuta pilaria ovat valtion perhe-etuudet ja sosiaalituki. Sosiaalivakuutus Sosiaalivakuutuksen rahaetuuksia hoitaa sosiaalivakuutuslaitos, joka on julkisyhteisö. Koko sosiaaliturvajärjestelmää säätelevä lainsäädäntö kuuluu Slovakian tasavallan työ-, sosiaali- ja perheministeriön (Ministerstvo práce, sociálnych vecí a rodiny) alaan. Ministeriö ei kuitenkaan puutu suoraan sosiaalivakuutuslaitoksen toimintaan, vaan laitos vastaa kyseisistä sosiaalietuuksista. Koska sosiaalivakuutuslaitos vastaa sosiaalivakuutuksesta, se toimii yhdyssiteenä eri laitosten ja edunsaajien välillä sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden, Euroopan talousalueen jäsenvaltioiden ja Sveitsin laitosten suuntaan. Sosiaalivakuutuslaitoksella on aluetoimistoja. Terveydenhoito Luontoisetuuksien myöntäminen kuuluu terveysministeriön (Ministerstvo zdravotníctva) toimivaltaan. Pakollinen terveysvakuutusjärjestelmä kattaa terveydenhuoltolaitoksissa annetun hoidon sekä tietyt lääkkeet. Sitä hallinnoi kolme terveysvakuutuslaitosta; useimmilla kansalaisilla on vakuutus yleisessä terveysvakuutuslaitoksessa (Všeobecná zdravotná poisťovňa). Varsinaisten terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisesta vastaavat kunnalliset terveyskeskukset, Heinäkuu

8 sairaalat, poliklinikat, hoitolaitokset ja terveyskylpylät. Sosiaalijärjestelmän toiminta perustuu sekä julkisten että yksityisten terveydenhuoltopalvelujen käyttöön. Valtion perhe-etuudet Rahaetuuksien myöntäminen kuuluu työ-, sosiaali- ja perheministeriön toimivaltaan. Etuuksien maksamisesta huolehtii työ-, sosiaali- ja perheasioiden virasto (Úrad práce, sociálnych vecí a rodiny). Verohyvitykset kuuluvat valtiovarainministeriön (Ministerstvo financií) toimivaltaan, ja niitä myöntää verohallinto. Sosiaaliavustus Rahaetuuksien ja luontoisetuuksien myöntäminen kuuluu työ-, sosiaali- ja perheministeriön, terveysministeriön ja omaa määräysvaltaa käyttävien kuntien toimivaltaan. Niitä myönnetään vammaisille, joiden työkyky on alentunut, vammaisille, jotka ovat riippuvaisia toisen henkilön avusta, ja puutteenalaisille henkilöille. Apua jakavat aluehallintovirastot, työ-, sosiaali- ja perheasioiden viraston aluetoimistot, kuntien virastot ja kansalaisjärjestöt. Rahoitus Rahaetuudet rahoitetaan sosiaaliturvamaksuin. Niitä maksavat pääasiassa työ-, sosiaali- ja perheministeriön (Ministerstvo práce, sociálnych vecí a rodiny) alaisuudessa toimivat sosiaalivakuutuskassat (Sociálna poisťovňa). Työnantaja maksaa työntekijän puolesta hänen sairausvakuutus-, vanhuuseläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksunsa, jotka vähennetään palkasta. Terveysvakuutusmaksuja maksavat palkansaajat työnantajat itsenäiset ammatinharjoittajat: valtio (muun muassa lasten, eläkkeensaajien ja työttömien puolesta). Sosiaalivakuutus-, vanhuuseläkevakuutus- ja työkyvyttömyysvakuutusmaksuja maksavat palkansaajat työnantajat ne itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka ovat velvollisia liittymään vakuutukseen vapaaehtoisen vakuutuksen ottaneet henkilöt (vain sosiaalivakuutus). Valtio maksaa vanhuuseläkevakuutus- ja työkyvyttömyysvakuutusmaksut niiden puolesta, joita tarkoitetaan edellä kappaleessa Vakuutetut olevan kohdan Muut henkilöt, joiden on liityttävä vanhuuseläkevakuutukseen kolmessa ensimmäisessä luetelmakohdassa. Sosiaalivakuutuslaitos maksaa vanhuuseläkevakuutusmaksut työtapaturman johdosta maksettavaa eläkettä saavien henkilöiden puolesta, kunnes he saavuttavat eläkeiän tai heille myönnetään varhaiseläke. Heinäkuu

9 Vanhuuseläkevakuutukseen kuuluvien henkilöiden, vanhuus- tai varhaiseläkettä saavien henkilöiden sekä vähintään 70 prosentin työkyvyttömyysasteen perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien henkilöiden ei tarvitse maksaa työkyvyttömyysvakuutusmaksuja tai työttömyysvakuutusmaksuja. Myöskään työnantajan ei tarvitse maksaa omaa osuuttaan työkyvyttömyys- tai työttömyysvakuutusmaksuista niiden työntekijöidensä osalta, jotka kuuluvat vanhuuseläkevakuutukseen ja, jotka saavat vanhuus- tai varhaiseläkettä tai jotka saavat vähintään 70 prosentin työkyvyttömyysasteen perusteella työkyvyttömyyseläkettä. Työnantajien on maksettava työtapaturmavakuutusmaksuja. Työttömyysvakuutusmaksuja maksavat palkansaajat työnantajat vapaaehtoisen vakuutuksen ottaneet työttömät henkilöt. Seuraavat maksavat maksuja yhteisvastuuperiaatteella toimivaan vararahastoon: työnantajat itsenäiset ammatinharjoittajat, joilla on pakollinen vanhuuseläkevakuutus vanhuuseläkevakuutukseen vapaaehtoisesti liittyneet henkilöt valtio (verovaroista). Seuraavat maksavat maksuja eläkesäästöjärjestelmään: työnantajat työntekijöittensä puolesta itsenäiset ammatinharjoittajat, joilla on pakollinen vanhuuseläkevakuutus eläkerahastoon vapaaehtoisesti liittyneet henkilöt. Valtio maksaa maksut eläkesäästöjärjestelmään niiden osalta, joista se maksaa vanhuuseläkevakuutusmaksut. Sosiaalivakuutuskassa maksaa eläkesäästöjärjestelmään maksettavat maksut työkyvyttömyyseläkettä tai työtapaturman johdosta maksettavaa eläkettä saavien luonnollisten henkilöiden puolesta, jos nämä henkilöt ovat jo kuuluneet eläkesäästöjärjestelmään ennen kuin he olivat oikeutettuja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Heinäkuu

10 II luku: Terveydenhuolto Terveydenhoidon saamisen edellytykset Jokainen Slovakiassa asuva on oikeutettu terveydenhuoltoon. Terveydenhuoltoetuuksia tarjoavat sairauskassojen yhteydessä toimivat terveyspalvelujen tarjoajat. Mitä järjestelmä kattaa? Julkinen sairausvakuutusjärjestelmä kattaa vain terveyspalveluja tarjoavissa laitoksissa annetut palvelut tai lääkärien antaman hoidon. Terveydenhuoltoetuuksiin sovelletaan rajoitettua omavastuuta. Potilaalta perittävät maksut ovat: 1,99 euroa kiireellisistä sairaanhoitopalveluista 0,17 euroa kustakin lääkereseptistä 0,07 euroa kuukaudessa sairaankuljetuksesta. Vammaisten, dialyysihoidossa olevien potilaiden, syöpäpotilaiden tai sydänleikkauspotilaiden ei tarvitse osallistua kuljetuskustannuksiin. Lääkkeet, lääketieteelliset välineet ja dieettituotteet korvataan kokonaan tai osittain (riippuen tapauksesta) julkisesta terveysvakuutusjärjestelmästä. Hammashoitoa tarvitseva henkilö saa valita vapaasti sopimushammaslääkärin. Hammashoito korvataan terveysvakuutuslaitoksen ja palveluntarjoajien sopiman hinnaston mukaisesti. Potilaan ei tarvitse maksaa hammastarkastuksesta. Potilas maksaa kuitenkin kulut kokonaan tietyn rajan ylittävistä kuluista. Hoidon saaminen Henkilö voi käydä kenellä tahansa lääkärillä, joka on terveysvakuutusjärjestelmän jäsen. Ensimmäisen käynnin perusteella katsotaan, että potilas on saman lääkärin asiakaslistalla vähintään kuuden kuukauden ajan. Potilaat pääsevät erikoislääkärille suoraan tai omalääkärin lähetteellä ja voivat valita sairaalan vapaasti. Heinäkuu

11 III luku: Sairausetuudet Sairausetuuksien saamisen edellytykset Palkansaajien sairausetuuksien saamisen edellytykset: henkilö kuuluu terveysvakuutusjärjestelmään tai sen jälkeen hoidon aikana tai oikeutensa säilyttämisen aikana henkilön tulot ovat pienemmät kuin sairausvakuutuksen laskentaperuste, kun hän ei ole työssä, koska hän on työkyvytön, hoitaa perheenjäsentä siten kuin nykyisessä lainsäädännössä määritellään, huolehtii täysipäiväisesti alle 10 vuoden ikäisestä lapsesta, on äitiyslomalla tai hoitaa kasvattilasta. Itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka kuuluvat pakollisesti tai vapaaehtoisesti sairausvakuutusjärjestelmään, ovat oikeutettuja rahaetuuksiin, jos he kuuluvat sairausvakuutusjärjestelmään tai sen jälkeen hoidon aikana tai oikeutensa säilyttämisen aikana sen kalenterikuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana oikeus syntyi, henkilön sairausvakuutusetuudet ovat ajan tasalla koko sille kaudelle, joka kattaa heidän pakollisen tai vapaaehtoisen jäsenyytensä alkamisen ja sen kalenterikuukauden viimeisen päivän, joka edeltää etuuteen oikeuttavan tilanteen syntymistä. Sairausvakuutuksesta maksettavia rahaetuuksia ovat sairauspäiväraha (Nemocenské) korvaus tulojen menetyksestä (Náhrada príjmu) sairaan omaisen hoitamisesta maksettava hoitoavustus (Ošetrovné) raskauden ja äitiysloman aikana maksettava korvaava avustus (Vyrovnávacia dávka) äitiysavustus (Materské) Sairauspäiväraha Palkansaaja on oikeutettu päivärahaan keskeyttäessään tilapäisesti työskentelyn sairauden tai tapaturman vuoksi tai joutuessaan karanteeniin (nämä tapaukset rinnastetaan jäljempänä). Palkansaajan oikeus päivärahaan alkaa 11. tilapäisen työkyvyttömyyden päivänä päättyy tilapäisen työkyvyttömyyden päättymistä seuraavana päivänä taikka päivänä, jolloin hänelle myönnetään vanhuuseläke, varhaiseläke tai työkyvyttömyyseläke yli 70 %:n työkyvyttömyysasteen perusteella. Päivärahaa ei voi kuitenkaan saada missään tapauksessa yli 52 viikon ajan tilapäisen työkyvyttömyyden alkamisesta. Myös itsenäisillä ammatinharjoittajilla, joiden on täytynyt liittyä sairausvakuutusjärjestelmään, ja henkilöillä, jotka ovat liittyneet siihen vapaaehtoisesti, on oikeus sairauspäivärahaan, kun heidät todetaan tilapäisesti Heinäkuu

12 työkyvyttömiksi, jos heille on kertynyt työkyvyttömyyden alkamista edeltävien kahden vuoden aikana vähintään 270 vakuutuspäivää. Lakisääteisesti vakuutetun itsenäisen ammatinharjoittajan ja vapaaehtoisesti vakuutetun henkilön oikeus sairauspäivärahaan alkaa ensimmäisenä tilapäisen työkyvyttömyyden päivänä päättyy tilapäisen työkyvyttömyyden päättymistä seuraavana päivänä taikka päivänä, jolloin hänelle myönnetään vanhuuseläke, varhaiseläke tai työkyvyttömyyseläke yli 70 prosentin työkyvyttömyysasteen perusteella. Päivärahaa ei voi kuitenkaan saada missään tapauksessa yli 52 viikon ajan tilapäisen työkyvyttömyyden alkamisesta. Korvaus tulojen menetyksestä Työnantaja rahoittaa työkyvyttömyyden kymmenen ensimmäisen kalenteripäivän ajan nämä lisät, joita maksetaan työkyvyttömyyden yhteydessä tulotason säilyttämiseksi (jäljempänä tulotason säilyttämiseksi maksettava lisä ). Jokaisella palkansaajalla on oikeus tulotason säilyttämiseksi maksettavaan lisään, kun hänet todetaan tilapäisesti työkyvyttömäksi tai määrätään karanteeniin sairauden tai tapaturman vuoksi ja kun hän täyttää muut laissa mahdollisesti asetetut ehdot. Sairaan omaisen hoitamisesta maksettava hoitoavustus Voidakseen saada hoitoavustusta sairaan omaisen hoitamista varten vakuutetun (palkansaajan, itsenäisen ammatinharjoittajan tai vapaaehtoisesti vakuutetun henkilön) on täytettävä jokin seuraavista edellytyksistä: Hän hoitaa puolisoaan, lastaan tai omaa sukulaistaan tai puolisonsa sukulaista suoraan nousevassa polvessa, ja hoidettavan henkilön terveydentila edellyttää toisen henkilön jatkuvaa huolenpitoa. Hoidettavan henkilön tilasta on esitettävä lääkäritodistus. Hän hoitaa alle 10-vuotiasta lasta jossakin seuraavista tilanteista: lapsi on määrätty karanteeniin; toimivaltaiset viranomaiset ovat sulkeneet lapsen sosiaalilaitoksen, koulun tai esikoulun tai määränneet sen karanteeniin; lasta tavallisesti hoitava henkilö on sairastunut tai hänet on määrätty karanteeniin tai on otettu sairaalaan synnytyksen vuoksi, eikä hän voi tästä syystä hoitaa lasta. Mitä järjestelmä kattaa? Sairauspäiväraha Työntekijöille maksetaan sairauspäivärahaa 55 % heidän päivittäisestä pohjapalkastaan jokaiselta kalenteripäivältä. Lakisääteisesti liittyneet itsenäiset ammatinharjoittajat ja vapaaehtoisesti vakuutetut henkilöt saavat sairauspäivärahaa jokaiselta kalenteripäivältä. Päivärahan määrä on kolmena ensimmäisenä päivänä 25 % heidän vakuutusmaksujensa laskentaperusteena käytettävästä päiväpalkasta (koskee vain itsenäisiä ammatinharjoittajia) tämän jälkeen 55 % heidän vakuutusmaksujensa laskentaperusteena käytettävästä päiväpalkasta (koskee sekä palkansaajia että itsenäisiä ammatinharjoittajia). Heinäkuu

13 Sairauspäivärahaa ei voi nostaa samanaikaisesti äitiysavustuksen kanssa. Sitä maksetaan enintään 52 viikon ajan. Korvaus tulojen menetyksestä Tulotason säilyttämiseksi (vain palkansaajille) maksettavan lisän määrä lasketaan viitekauden sekä sairausvakuutusmaksujen laskentaperusteena käytettävän päiväpalkan pohjalta. Nämä määritellään samalla tavalla kuin edellä sairausetuuksien tapauksessa. Korvausta tulojen menetyksestä maksetaan tilapäisen työkyvyttömyyden kolmena ensimmäisenä päivänä 25 % vakuutusmaksujen laskentaperusteena käytettävästä päiväpalkasta tämän jälkeen 55 % vakuutusmaksujen laskentaperusteena käytettävästä päiväpalkasta. Tulojen menetyksestä maksettavan korvauksen osuus pohjapalkasta voi olla suurempi, jos näin määrätään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti tehdyissä työehtosopimuksissa. Prosentuaalinen osuus ei voi kuitenkaan ylittää 80 %. Sairaan omaisen hoitamisesta maksettava hoitoavustus Hoitoavustusta maksetaan jokaiselta kalenteripäivältä alkaen ensimmäisestä päivästä, jona vakuutetun omainen tai alle 10-vuotias lapsi tarvitsee hoitoa. Hoitoavustuksen määrä on 55 % vakuutusmaksujen laskentaperusteena käytettävästä päiväpalkasta. Hoitoavustusta maksetaan ensimmäisestä päivästä, jona hoitoa on annettava, ja sen maksaminen päättyy kyseisen tarpeen päättyessä. Vakuutettu ei voi missään tapauksessa saada hoitoavustusta yli 10 päivän ajalta. Lisäksi sosiaalivakuutuslaissa säädetään, että hoitoavustusta maksetaan vain kerran ja vain yhdelle edunsaajalle kustakin tilanteesta, jossa hoitoa annetaan omaiselle tai alle 10-vuotiaalle lapselle. Vakuutettu ei voi saada hoitoavustusta samanaikaisesti seuraavien etuuksien kanssa: korvaus tulojen menetyksestä sairauspäiväraha äitiyspäiväraha. Sairauspäivärahan saaminen Työkyvyttömyys on todistettava perhelääkärin antamalla lääkärintodistuksella ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien, ja tilanne voidaan tarkistaa neljän viikon välein. Välimaksun suorittaa sosiaalivakuutuskassa. Työnantajan on suoritettava tulotason säilyttämiseksi maksettava lisä palkansaajille palkkojen, palkkioiden, lisien, korvausten tai muiden hyvitysten maksamiselle asetettujen määräaikojen mukaisesti ja viimeistään lisään oikeuttavaa tapahtumaa seuraavan kalenterikuukauden viimeisenä päivänä. Työntekijän ja työnantajan väliset kiistat tulojen menetyksestä maksettavasta korvauksesta käsitellään toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Heinäkuu

14 IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset Äitiyspäiväraha Jokainen vakuutettu nainen, joka on raskaana tai hoitaa vastasyntynyttä, samoin kuin jokainen muu vakuutettu, jolle on myönnetty lapsen huoltajuus (esimerkiksi lapsen isä), on oikeutettu äitiysavustukseen, jos hänellä on ollut lapsen syntymää tai lapsen huoltajaksi ryhtymistä edeltäneiden kahden vuoden aikana sairausvakuutus vähintään 270 päivää ja jos hän on työntekijä, itsenäinen ammatinharjoittaja tai vapaaehtoisesti vakuutettu henkilö. Vakuutetulla on tämä oikeus kuuluessaan sairausvakuutuksen piiriin tai sairausvakuutuksen päättymisen jälkeisenä suoja-aikana (joka kestää periaatteessa seitsemän päivää tai kahdeksan kuukautta raskauden aikana). Raskauden ja äitiysloman aikana maksettava korvaava avustus Sosiaaliturvalain nojalla korvaavaa avustusta myönnetään vain naispuolisille palkansaajille. Itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat naiset ja järjestelmään vapaaehtoisesti liittyneet naiset eivät voi hakea korvaavaa avustusta, koska ajatus naisen siirtämisestä muihin työtehtäviin samassa yrityksessä ei sovellu yhteyksiin, jotka eivät kuulu yrityksissä sovellettavan työlainsäädännön piiriin. Naispuolinen palkansaaja voi hakea korvaavaa avustusta, kun hänet siirretään raskautensa aikana tai ensimmäisten yhdeksän synnytyksen jälkeisen kuukauden aikana muihin tehtäviin samassa yhtiössä, koska hän ei voi nykyisen lainsäädännön tai määräysten nojalla tehdä normaalia työtään hänen normaalin työnsä on lääketieteellisesti todistettu voivan vaarantaa hänen tai hänen lapsensa terveyden ja palkka, jota hänelle maksetaan uudesta työstä, on pienempi kuin se, jota hän sai hoitaessaan aiempia tehtäviään. Mitä järjestelmä kattaa? Äitiyspäiväraha Vakuutetut ovat oikeutettuja äitiysavustukseen lääkärin vahvistamaa laskettua synnytysaikaa edeltävän kuudennen tai kahdeksannen viikon alusta lähtien tai, jos lapsi syntyy aikaisemmin, synnytyspäivästä lähtien. Oikeus etuuteen alkaa lapsen syntymäpäivänä. Oikeus äitiysavustukseen kestää kaikkiaan 34 viikkoa. Jos yksinhuoltajaäiti synnyttää kerralla vähintään kaksi lasta, hän saa äitiysavustusta 37 viikkoa oikeuden alkamisesta. Vähintään kaksi lasta kerralla synnyttävä äiti on oikeutettu 43 viikon äitiyslomaan oikeuden alkamisesta alkaen. Synnyttäneen vakuutetun on oltava äitiyslomalla vähintään 14 viikkoa, ja näistä äitiyslomaviikoista vähintään kuusi on pidettävä synnytyksen jälkeen. Kummankin näistä ehdoista on täytyttävä. Heinäkuu

15 Vakuutettu, jolle myönnetään lapsen huoltajuus, on oikeutettu äitiysavustukseen 28 viikon ajan (tai 31 tai 37 viikon ajan) oikeuden alkamisesta. Oikeus etuuteen päättyy kuitenkin viimeistään silloin, kun lapsi saavuttaa kahdeksan kuukauden iän. Avustusta maksetaan jokaiselta kalenteripäivältä, ja sen määrä on yleensä 65 % vakuutusmaksujen laskentaperusteena käytettävästä päiväpalkasta. Laskentaperusteena käytettävä päiväpalkka on tietty prosenttiosuus sairausvakuutusmaksujen laskentaperusteiden (tulojen) kokonaismäärästä viitekaudella ja laskettuna viitekauden päivien määrän mukaan. Viitekausi on kaikkien kolmen vakuutettujen ryhmän kohdalla sama ja vastaa yleensä kalenterivuotta, joka edeltää vuotta, jona lapsi syntyi tai tuli perheeseen. Raskauden ja äitiysloman aikana maksettava korvaava avustus Korvaavaa avustusta maksetaan jokaiselta kalenterikuukaudelta, mukaan luettuna ne kuukaudet, joiden aikana kyseinen siirto alkaa ja päättyy, jos tämä muutos tapahtuu kesken kuukauden. Jos korvaavaa avustusta maksetaan raskauden aikana, sen maksaminen keskeytyy sinä päivänä, jona äitiysloma alkaa, ja jatkuu uudelleen, kun äitiysloma päättyy. Korvaavan avustuksen maksaminen päättyy joka tapauksessa viimeistään silloin, kun synnytyksestä on kulunut yhdeksän kuukautta. Korvaavan avustuksen määrä on 55 % erotuksesta, joka saadaan vähentämällä kuukausittaisesta laskentaperusteesta (joka on 30,4167 kertaa päivittäinen laskentaperuste) sairausvakuutusmaksujen laskentaperuste kultakin siirron jälkeiseltä kalenterikuukaudelta. Syntymäavustus Slovakian sosiaalivakuutusjärjestelmästä maksetaan syntymäavustusta (Príspevok pri narodení dieťaťa), joka on kiinteämääräinen kertaluonteinen etuus vastasyntyneen perustarvikkeiden hankintaa varten. Avustusta on haettava kuuden kuukauden sisällä lapsen syntymästä. Valtio on myöntänyt vuodesta 2007 lähtien myös syntymälisää, jolla se osallistuu ensimmäisen, toisen ja kolmannen vähintään 28-päiväisen lapsen perustarpeiden tyydyttämisestä aiheutuviin tavallista korkeampiin kuluihin. Jos vanhemmille syntyy kolmoset tai yhdellä kertaa vielä suurempi määrä lapsia taikka toisen kerran kaksoset kahden vuoden sisällä, he voivat hakea vuotuista erityisavustusta, joka on tarkoitettu vanhemmille (tai muille henkilöille, joiden huostaan lapset on annettu) tällaisten monikkosynnytysten aiheuttamien tavallista korkeampien kulujen kattamiseksi. Lisäksi sijaisperheeseen sijoitetuista lapsista maksetaan säännöllisesti etuuksia. Näillä etuuksilla valtio osallistuu sijaisperheeseen tavalla tai toisella sijoitetun lapsen tarpeiden täyttämiseen. Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen Terveydenhoitojärjestelmä tarjoaa kaikille Slovakiassa asuville luontoisetuuksia, kuten lääkärinhoitoa tai hammashoitoa. Heinäkuu

16 Kun laissa asetetut edellytykset täyttyvät, sosiaalivakuutuskassa maksaa edellä mainittuja rahaetuuksia (esimerkiksi äitiysavustusta ja korvaavaa avustusta) työntekijöiden, itsenäisten ammatinharjoittajien ja vapaaehtoisesti vakuutettujen sosiaalivakuutusjärjestelmästä. Heinäkuu

17 Luku V: Työkyvyttömyysetuudet Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset Lain mukaan työkyvyttömäksi katsotaan jokainen luonnollinen henkilö, jonka terveydentila on heikentynyt pitkäaikaisesti ja jonka työkyky on alentunut tästä syystä pysyvästi vähintään 40 %. Henkilön katsotaan olevan täysin työkyvytön, kun hänen työkykynsä on alentunut terveeseen henkilöön verrattuna yli 70 %. Kun vakuutetulla on useita hänen työkykyään alentavia sairauksia, niistä johtuvia eri työkyvyttömyysasteita ei lasketa yhteen: työkyvyttömyysastetta laskettaessa otetaan huomioon vain sairaus, joka aiheuttaa suoraan terveydentilan pitkäaikaisen heikentymisen. Muut työkykyä heikentävät sairaudet voidaan ottaa huomioon siten, että vahvistettua työkyvyttömyysastetta korotetaan niiden vuoksi enintään 10 %. Vakuutettu voi saada oikeuden työkyvyttömyysetuuksiin, jos hänet on todettu työkyvyttömäksi, jos hän on kuulunut vanhuuseläkevakuutuksen piiriin riittävän monta vuotta ja jos hän ei ollut saavuttanut eläkeikää eikä saanut varhaiseläkettä päivänä, jona hänestä tuli työkyvytön. Vähimmäisvakuutusaika riippuu iästä ja vaihtelee alle vuodesta (enintään 20- vuotiaiden kohdalla) 15 vuoteen (45 vuotta täyttäneiden kohdalla). Vähimmäisvakuutusaikaa ei vaadita, kun kyseessä on työtapaturma tai ammattitauti tai kun henkilö on ollut lapsuudestaan asti vammainen. Vakuutetulle ei myönnetä etuutta, jos hänen työkyvyttömyytensä johtuu hänen omasta tarkoituksellisesta teostaan. Etuudesta maksetaan vain puolet, jos työkyvyttömyys johtuu alkoholin tai huumeiden väärinkäytöstä. Mitä järjestelmä kattaa? Työkyvyttömyyseläkettä maksetaan periaatteessa sama määrä kuin vanhuuseläkettäkin. Työkyvyttömyyseläkkeen määrä riippuu kuitenkin työkyvyttömyysasteesta, jos se on %. Valtio tarjoaa myös lääketieteellistä kuntoutusta ja uudelleenkoulutusta, joka käsittää seuraavaa: terveyskylpylässä ja sen ulkopuolella annettavat erityishoidot, erityiset hyväksytyt hoidot ja pakollinen kuntoutus lääkärin suosituksen mukaan valtion tuki työnantajille seuraaviin tarkoituksiin: suojatyöpajojen irtaimen omaisuuden hankkiminen, uusiminen tai tekninen arviointi; vammaisten työntekijöiden pitäminen työssä; toiminta- ja matkakulujen maksaminen; vammaisille työntekijöille tarjottavan ammatillisen koulutuksen ja työharjoittelun kustannusten maksaminen valtion tuet vammaisille itsenäisille ammatinharjoittajille: starttiraha; tuki suojatyöpajojen aineellisen omaisuuden käyttöä, uusimista tai teknistä arviointia varten; tuki toiminta- ja matkakuluihin; tuki työnohjaukseen valtion tuki vammaisille työnhakijoille: tuki ruokamenojen kattamiseen; majoitus ja kuljetus ammatillisen koulutuksen ja työharjoittelun aikana Heinäkuu

18 uraneuvonta ja työnvälityspalvelut. Työkyvyttömyysetuuksien saaminen Työkyvyttömyyseläkettä koskevat hakemukset toimitetaan sosiaalivakuutuslaitoksen paikallistoimistoon. Heinäkuu

19 Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset Sosiaalivakuutuksesta maksettava eläke Vakuutettu on oikeutettu pakollisesta sosiaalivakuutusjärjestelmästä maksettavaan vanhuuseläkkeeseen, jos hänelle on kertynyt vähintään 15 vakuutusvuotta ja hän on saavuttanut eläkeiän. Tammikuun 1. päivänä 2004 naisten ja miesten eläkeikää ryhdyttiin nostamaan 62 vuoteen. Yleinen eläkeikä ei tullut voimaan heti sosiaalivakuutuslain voimaantulosta lähtien, vaan se otetaan käyttöön vähitellen kymmenen vuoden ( ) aikana. Rahastoeläkejärjestelmä Rahastoeläkejärjestelmään kuuluva henkilö on oikeutettu vanhuuseläkkeeseen, joka muodostuu eläkepääomasta ja eläinikäisestä eläkkeestä tai pelkästä elinikäisestä eläkkeestä, jos hän on saavuttanut vähintään lakisääteisen eläkeiän ja on maksanut maksuja eläkerahastoon vähintään 10 vuoden ajan. Vakuutusaika Aika, jonka henkilö on lakisääteisesti vakuutettuna tai aika, jonka henkilö on vapaaehtoisesti vakuutettuna. Huomioon otetaan myös kaudet, jolloin henkilö vapautetaan velvollisuudesta maksaa vanhuuseläkevakuutusmaksuja sosiaalilainsäädännössä säädetyistä syistä (esimerkiksi tilapäinen työkyvyttömyys, äitiysloma, 10 ensimmäistä päivää, joiden aikana hän hoitaa perheenjäsentä jne.). Laskettaessa pakollisen vanhuuseläkevakuutuksen ottaneiden itsenäisten ammatinharjoittajien ja vanhuuseläkevakuutukseen vapaaehtoisesti liittyneiden luonnollisten henkilöiden oikeuksia etuuksiin huomioon voidaan ottaa vain kaudet, joiden osalta nämä henkilöt ovat maksaneet tosiasiallisesti vanhuuseläkemaksuja. Kausi, jonka aikana henkilö on suorittanut rahastoeläkemaksuja ja joka otetaan huomioon laskettaessa hänen oikeuksiaan etuuksiin, alkaa sinä päivänä, jolloin henkilö liittyy tähän järjestelmään ja on tämän jälkeen vastaava kuin kausi, joka otetaan huomioon vanhuuseläkevakuutuksen tapauksessa. Jälkeenpäin se on sama kuin vakuutusjärjestelmässä. Vanhuuseläkevakuutusta ja rahastoeläkettä koskevan vakuutusajan lunastaminen jälkikäteen Sosiaalivakuutuslaissa säädetään mahdollisuudesta lunastaa jälkikäteen vanhuuseläkevakuutuskausia ajalta, jolloin 16 vuotta täyttänyt vakuutettu on opiskellut toisen asteen oppilaitoksessa tai korkeakoulussa tai ilmoittautunut työnhakijaksi. Lunastettavien kausien on kuitenkin ajoituttava joulukuun 31. päivän 2003 jälkeiseen aikaan. Lunastamiselle ei ole aikarajoja. Vakuutuskausia lunastaessaan vakuutettu päättää itse vakuutusmaksujen laskentaperusteena käytettävän pohjapalkan määrän noudattaen kuitenkin lunastushetkellä voimassa olevien viitepalkkojen asettamia rajoja. Heinäkuu

20 Sosiaalivakuutuslain nojalla on myös mahdollista lunastaa jälkikäteen vakuutuskausia sellaiselta ajalta, jolloin vakuutuksen piiriin kuuluminen ei ollut lain nojalla pakollista. Vakuutetut voivat lunastaa saman periaatteen mukaisesti ja edellä esitetyn kaltaisissa tapauksissa myös rahastoeläkemaksukausia. Varhaiseläke-etuudet Sosiaalivakuutusjärjestelmästä voidaan maksaa varhaiseläke-etuuksia varhennetun vanhuuseläkkeen (Predčasný starobný dôchodok) muodossa, jos vakuutettu on kuulunut eläkevakuutuksen piiriin vähintään 15 vuotta; varhennetun vanhuuseläkkeen määrä, johon vakuutettu on oikeutettu sinä päivänä, jona hän hakee eläkettä, ylittää 1,2 kertaa voimassa olevan, täysi-ikäiselle luonnolliselle henkilölle vahvistetun vähimmäistulon; vakuutettu saavuttaa eläkeiän aikaisintaan kahden vuoden päästä; vakuutettu ei työskentele (eli hänellä ei ole maksujen alaisia tuloja). Oikeus varhaiseläkkeeseen alkaa sinä päivänä, jolloin vakuutettu jättää asiaa koskevan hakemuksen. Kukin vakuutettu voi hakea varhaiseläkettä enintään kaksi kertaa kalenterivuodessa. Varhaiseläkkeen saaja ei saa oikeutta vanhuuseläkkeeseen. Kun hän saavuttaa eläkeiän, hänen varhaiseläkkeensä rinnastetaan vanhuuseläkkeeseen. Vakuutetulla on mahdollisuus valita, maksetaanko hänelle vanhuuseläkerahastojärjestelmästä etuuksia niin, että hän saa eläkepääomaa ja elinikäistä eläkettä, vai niin, että hän saa pelkästään elinikäistä eläkettä, jos hänelle voidaan myöntää sosiaalivakuutusjärjestelmästä varhaiseläkettä; pääomasta, joka on kertynyt vakuutetun eläkesäästötilille sinä päivänä, jona hän hakee varhaiseläkettä, voidaan maksaa hänelle elinikäisenä eläkkeenä vähintään 0,6 kertaa täysi-ikäiselle henkilölle maksettava vähimmäistulo; vakuutettu saavuttaa eläkeiän aikaisintaan kahden vuoden päästä; vakuutettu ei työskentele (eli hänellä ei ole maksujen alaisia tuloja). Ellei tämä ehto täyty (eli ellei vakuutetulle voida maksaa elinikäisenä eläkkeenä 60 % voimassa olevasta, täysi-ikäiselle henkilölle vahvistetusta vähimmäistulosta), vakuutetulle ei voida maksaa varhaiseläkettä eläkerahastosta eikä sosiaalivakuutusjärjestelmästä. Jos vakuutettu täyttää edellytykset, hänelle maksetaan samanaikaisesti varhaiseläkettä sosiaalivakuutusjärjestelmästä ja vanhuuseläkerahastosta. Mitä järjestelmä kattaa? Sosiaalivakuutuksesta maksettava eläke Vanhuuseläkevakuutuksen ensimmäistä periaatetta vastaava vanhuuseläke lasketaan sosiaalivakuutuslaissa vahvistetun kaavan mukaisesti. Jakojärjestelmäperiaatteella toimiva rahoitusjärjestelmä perustuu vakuutusvuosien määrään, ja vakuutetulle myönnettävän eläkkeen määrä riippuu tuloista, joiden perusteella hänen maksamansa vakuutusmaksut on laskettu. Heinäkuu

21 Sosiaalivakuutuslain mukaan vanhuuseläkettä saavat henkilöt saavat tehdä palkkatyötä tai harjoittaa ansiotoimintaa (toisin sanoen asiaa ei kielletä sosiaalivakuutuslaissa). Kun vakuutettu täyttää vanhuuseläkkeen saamiselle asetetut ehdot mutta siirtää eläkkeelle jäämistä myöhempään ajankohtaan ja jatkaa työntekoa ja näin ollen myös vanhuuseläkevakuutusmaksujen maksamista, hänelle kertyvät ylimääräiset vakuutuskaudet ja hänen maksamiensa ylimääräisten vakuutusmaksujen määrä otetaan myöhemmin huomioon hänen eläkettään laskettaessa. Kun vakuutettu täyttää kaikki vanhuuseläkkeen saamiselle asetetut ehdot ja kun hän vanhuuseläkettä nostaessaan tekee samanaikaisesti palkkatyötä tai harjoittaa ansiotoimintaa ja jatkaa mahdollisesti vanhuuseläkevakuutusmaksujen maksamista vapaaehtoisesti, hänelle maksettavan eläkkeen määrää tarkistetaan sen mukaan, kuinka pitkään ja kuinka paljon hän maksaa ylimääräisiä vakuutusmaksuja, mutta vain 50 prosentin arvosta. Kansaneläkkeelle ei ole asetettu lakisääteistä enimmäis- tai vähimmäismäärää. Rahastoeläkejärjestelmä Eläke-etuudet voidaan maksaa joko eläkepääomana ja elinikäisenä eläkkeenä tai pelkästään elinikäisenä eläkkeenä. Tässä vaihtoehdossa eläkeoikeuksiaan käyttävä vakuutettu saa osan eläkesäästötililleen kertyneestä pääomasta kuukausierinä tietyn ajan kuluessa, ja loput pääomasta muunnetaan elinikäiseksi eläkkeeksi, jota vakuutusyhtiö maksaa vakuutetulle. Elinikäistä eläkettä maksetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin siinä vaihtoehdossa, jossa henkilölle maksetaan pelkästään elinikäistä eläkettä. Tämä vaihtoehto ei ole kuitenkaan valittavissa, jos eläkeyhtiön siirtämät varat eivät riitä siihen, että henkilölle voitaisiin maksaa elinikäisenä eläkkeenä yli 60 % voimassa olevasta, täysi-ikäiselle vahvistetusta vähimmäistulosta. Eläkkeiden hallinnointiyhtiö maksaa vakuutetulle tietyn ajan kuukausieriä, jotka vastaavat sitä ylijäämäistä pääomaa, joka on käytettävissä, kun elinikäisen eläkkeen maksamiseen tarvittavat varat on siirretty eläkevakuutusyhtiölle. Vakuutettu päättää hakemuksen jättäessään, millaisen ajan kuluessa eläkepääoma maksetaan. Tämän ajan on oltava vähintään yksi kuukausi. Eläkeyhtiö laskee kuukausierien muodossa maksettavan eläkepääoman määrän jakamalla ylijäämän, joka on käytettävissä sinä päivänä, jolloin vakuutettu jättää eläkkeensä nostamista koskevan hakemuksen, valittujen kuukausierien määrällä. Elinikäisen eläkkeen järjestelmässä eläkeoikeuksiaan käyttävän vakuutetun eläkesäästötilille kertynyt pääoma muunnetaan elinikäiseksi eläkkeeksi, jota vakuutetun valitsema vakuutusyhtiö maksaa hänelle. Eläkkeiden hallinnointiyhtiö siirtää valitulle eläkevakuutusyhtiölle varat (käteisenä tai muiden varojen muodossa), joista tämä maksaa vakuutetulle vanhuuseläkettä. Vastaanotettuaan nämä varat kyseinen eläkevakuutusyhtiön on tehtävä edunsaajan kanssa sopimus elinikäisen eläkkeen maksamisesta. Vakuutetulle maksettavan eläkkeen määrä ei voi missään tilanteessa olla pienempi kuin vähimmäiseläke, joka lasketaan lain nro 43/2004 (vanhuuseläkerahastoista annettu laki, jolla muutetaan ja täydennetään muita lakeja, sellaisena kuin se on muutettuna) ensimmäisen liitteen mukaisesti ilmoitettujen tulojen perusteella. Niiden kuukausierien määrä, joita eläkeyhtiöt maksavat vaihtoehdoissa, joissa vakuutetulle maksetaan myös eläkepääomaa, riippuu ylijäämäisestä pääomasta, joka on Heinäkuu

22 käytettävissä, kun elinikäisen eläkkeen maksamiseen tarvittavat varat on siirretty vakuutetun valitsemalle vakuutusyhtiölle. Kansaneläkkeelle ei ole asetettu lakisääteistä enimmäis- tai vähimmäismäärää. Varhaiseläke-etuudet Sosiaalivakuutusjärjestelmästä maksettavan varhaiseläkkeen kuukausierät lasketaan samalla tavalla kuin vanhuuseläkkeenkin kuukausierät, paitsi että näin saatua summaa pienennetään 0,5 % jokaiselta puuttuvalta tai alkaneelta kuukaudelta, joka edeltää sitä päivää, jona hakija saavuttaa vanhuuseläkeiän. Vakuutetulle maksettavan eläkkeen määrä ei voi missään tilanteessa olla pienempi kuin vähimmäiseläke, joka lasketaan lain nro 43/2004 (vanhuuseläkerahastoista annettu laki, jolla muutetaan ja täydennetään muita lakeja, sellaisena kuin se on muutettuna) ensimmäisen liitteen mukaisesti ilmoitettujen tulojen perusteella. Niiden kuukausierien määrä, joita eläkkeiden hallinnointiyhtiöt maksavat vaihtoehdoissa, joissa vakuutetulle maksetaan myös eläkepääomaa, riippuu ylijäämäisestä pääomasta, joka on käytettävissä, kun elinikäisen eläkkeen maksamiseen tarvittavat varat on siirretty vakuutetun valitsemalle vakuutusyhtiölle. Vanhuusetuuksien saaminen Eläkkeen hakeminen Hakemukseen liitetään hakijan oikeuksien selvittämiseksi tarvittavat todisteet ja hakemus toimitetaan sosiaalivakuutuskassan paikallistoimistolle. Jos henkilö hakee samalla myös eläkerahastosta maksettavaa eläkettä, hänen on toimitettava asiaa koskeva hakemus siihen eläkeyhtiöön, jonka asiakas hän on. Varhaiseläkkeen hakeminen Varhaiseläkehakemukseen liitetään hakijan oikeuksien selvittämiseksi tarvittavat todisteet ja hakemus toimitetaan sosiaalivakuutuskassan paikallistoimistolle. Jos vakuutettu hakee samalla myös vanhuuseläkerahastosta maksettavaa varhaiseläkettä, hänen on toimitettava asiaa koskeva hakemus siihen eläkeyhtiöön, jonka asiakas hän on. Heinäkuu

23 VII luku: Eloonjääneiden etuudet Eloonjääneiden etuuksien saamisen edellytykset Leskenetuudet Sosiaalivakuutuksesta maksettavan leskeneläkkeen saamisen edellytykset:edesmennyt puoliso sai kuolinpäivänään vanhuuseläkettä varhaiseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä tai edesmennyt puoliso täytti kuolinpäivänään työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen saamiselle asetetut ehdot tai puolison kuolema johtui työtapaturmasta tai ammattitaudista. Leskeneläkeoikeuden saamiseen ei liity mitään ajallisia rajoituksia. Tämä tarkoittaa sitä, että leski saa takaisin oikeutensa leskeneläkkeeseen heti, kun hän täyttää jonkin laissa määritellyn ehdon, riippumatta siitä, kuinka paljon kuolemantapauksesta on kulunut aikaa. Leskeneläkkeen maksaminen päättyy, kun leski avioituu uudelleen tai jos tuomioistuin toteaa lesken tappaneen tai murhanneen puolisonsa. Leski voi hakea leskeneläkettä rahastoeläkejärjestelmästä, jos vainaja sai kuolinpäivänään samasta järjestelmästä vanhuuseläkettä tai varhaiseläkettä. Lapseneläke Edunjättäjän huolettavana ollut (alle 26-vuotias) lapsi on oikeutettu lapseneläkkeeseen, jos hänen edesmennyt vanhempansa sai kuolemansa aikaan vanhuuseläkettä, varhaiseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä tai jos edesmennyt vanhempi täytti kuolemansa aikaan työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen saamiselle asetetut ehdot tai jos hänen kuolemansa johtui työtapaturmasta tai ammattitaudista. Lapsen oikeus lapseneläkkeeseen päättyy, jos hän suorittaa loppuun peruskoulun, sitä ylemmän asteen opinnot tai yliopisto-opinnot tai jos hänet adoptoidaan toiseen perheeseen. Jos adoptio kumotaan, lapsi saa tämän oikeuden takaisin. Lapsen oikeus lapseneläkkeeseen päättyy, jos tuomioistuin antaa päätöksen, jossa lapsen todetaan tappaneen tai murhanneen edesmenneen vanhempansa. Laissa ei tehdä eroa sen välillä, onko lapsi menettänyt toisen vai molemmat vanhempansa. Voimassa olevassa lainsäädännössä myönnetään kuitenkin lapsille lapseneläke, joka on 40 % kummankin edesmenneen vanhemman eläkkeestä. Edunjättäjän (alle 26-vuotias) lapsi on oikeutettu rahastoeläkejärjestelmästä maksettavaan lapseneläkkeeseen, jos edunjättäjä sai kuolemansa aikaan samasta järjestelmästä maksettavaa vanhuuseläkettä tai varhaiseläkettä. Jos lapsi adoptoidaan, tämä oikeus päättyy, eikä sitä ole mahdollisuutta saada takaisin. Heinäkuu

24 Mitä järjestelmä kattaa? Periaatteena on, että kaikkien kuolemantapauksen jälkeen maksettavien perheeläkkeiden (leskeneläke ja lapseneläke) yhteenlaskettu määrä ei voi ylittää sen eläkkeen määrää, johon edesmennyt vakuutettu oli oikeutettu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun virallisen taulukon mukaan laskettujen perhe-eläkkeiden yhteenlaskettu määrä (leskeneläke on 60 % ja kaikkien vainajan huollettavina olleiden lasten lapseneläke 40 % vainajan eläkkeestä) ylittää edesmenneen vakuutetun saaman eläkkeen määrän, maksettuja määriä pienennetään suhteellisesti. Lesken etuudet Leskeneläkkeen määrä on 60 % vainajan eläkkeestä. Sitä maksetaan yhden vuoden ajan kuolinpäivästä. Leskeneläkettä voidaan maksaa vielä tämän jälkeenkin, jos leski täyttää yhden seuraavista edellytyksistä: hänellä on huollettavanaan lapsi, joka saa lapseneläkettä saman kuolemantapauksen perusteella tai joka kasvoi vainajan perheessä (lesken oma lapsi tai adoptiolapsi taikka lapsi, jonka huoltajuus myönnettiin oikeuden päätöksellä toiselle puolisoista heidän avioliittonsa aikana) hän on työkyvytön, ja hänen työkyvyttömyysasteensa on vähintään 70 % hän on saavuttanut lakisääteisen eläkeiän hän on kasvattanut vähintään kolme lasta hän on kasvattanut kaksi lasta ja täyttänyt 52 vuotta. Rahastoeläkejärjestelmästä maksetaan leskelle leskeneläkettä (perhe-eläkettä) samalla tavalla kuin vainajalle maksettiin alun perin eläkettä. Jos vanhuus- tai varhaiseläkeoikeuttaan käyttänyt vainaja oli valinnut pelkän elinikäisen eläkkeen, vakuutusyhtiö, joka maksoi vainajalle hänen elinikäisen vanhuus- tai varhaiseläkkeensä, muuntaa eläkkeen leskeneläkkeeksi, jonka määrä on 60 % eläkkeestä, jota vainaja sai kuolinhetkellään. Jos vanhuus- tai varhaiseläkeoikeuttaan käyttänyt vainaja oli valinnut vaihtoehdon, johon kuuluu kuolemantapauksen yhteydessä maksettava pääoma, eläkkeiden hallinnointiyhtiö maksaa perheenjäsenille käytettävissä olevasta ylijäämästä kuukausieriä samansuuruisina ja samanlaisin väliajoin kuin ennen kuolemaa. Vastaavasti vakuutusyhtiö, joka maksoi vainajalle elinikäistä vanhuus- tai varhaiseläkettä, muuntaa eläkkeen leskeneläkkeeksi, jonka määrä on 60 % eläkkeestä, jota vainaja sai kuolinhetkellään. Myös tässä tapauksessa kaikkien kuolemantapauksen jälkeen maksettavien perheeläkkeiden (leskeneläke ja lapseneläke) yhteenlaskettu määrä ei voi ylittää sen vanhuus- tai varhaiseläkkeen määrää, jota edesmennyt vakuutettu sai eläessään. Samoin kuukausierät, joita eläkeyhtiö maksaa eläkepääomasta, jaetaan yhtä suuriin osiin lesken ja jokaisen vainajan huollettavana olleen lapsen kesken, niin että maksettavien osuuksien yhteenlaskettu määrä on 100 % vainajalle maksetuista kuukausieristä. Lapseneläke Kullekin lapselle maksettavan lapseneläkkeen määrä on 40 % siitä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeestä, johon kukin menehtynyt vanhempi oli tai olisi ollut oikeutettu kuolemansa aikaan. Heinäkuu

Sosiaaliturvaoikeudet. Kyproksella

Sosiaaliturvaoikeudet. Kyproksella Sosiaaliturvaoikeudet Kyproksella Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Tšekin tasavallassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Tšekin tasavallassa Sosiaaliturvaoikeudet Tšekin tasavallassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa.

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Latviassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Latviassa Sosiaaliturvaoikeudet Latviassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Virossa

Sosiaaliturvaoikeudet. Virossa Sosiaaliturvaoikeudet Virossa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Bulgariassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Bulgariassa Sosiaaliturvaoikeudet Bulgariassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Sloveniassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Sloveniassa Sosiaaliturvaoikeudet Sloveniassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MYEL-EHDOT lisäeläke 1 (7) MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN 11 :N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjä, joka on tehnyt vakuutussopimuksen

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Sveitsissä

Sosiaaliturvaoikeudet. Sveitsissä Sosiaaliturvaoikeudet Sveitsissä Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Mela-turvaa omaiselle

Mela-turvaa omaiselle Mela-turvaa omaiselle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia elämän eri

Lisätiedot

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Elina Kirjalainen Romanian eläkejärjestelmä Tammikuu 2011 Lisätietoja: Elina Kirjalainen puh. 010 751 2160 e-mail: elina.kirjalainen@etk.fi kv-tiimi: Mika

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MATA-EHDOT vapaa-aika 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjien

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Puolassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Puolassa Sosiaaliturvaoikeudet Puolassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus. -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen

Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus. -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen Lakisääteinen työntekijäin ryhmähenkivakuutus -turvaa toimeentuloa puolison tai lasten huoltajan kuoleman jälkeen Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen tarkoituksena on turvata perheen välitön toimeentulo

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella

Lisätiedot

Käsitemääritelmät. Ammatillinen kuntoutus. Aikaikkuna. Ammattisuoja KÄSITTEET

Käsitemääritelmät. Ammatillinen kuntoutus. Aikaikkuna. Ammattisuoja KÄSITTEET Käsitemääritelmät Ammatillinen kuntoutus Ammatilliseen kuntoutukseen kuuluvat kaikki ne toimenpiteet, joiden avulla vakuutetun on mahdollista harjoittaa aiempaa, tai mahdollisesti uutta, ammattiaan. Ammatillista

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Liettuassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Liettuassa Sosiaaliturvaoikeudet Liettuassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 296/2015 Laki merimieseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6. Suomen ja Liettuan. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6. Suomen ja Liettuan. sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:6 Suomen ja Liettuan sosiaaliturvasopimus SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 Sisällys Johdanto... 3 Keitä sopimus koskee... 3 Sosiaaliturvan määräytymisen

Lisätiedot

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen

Yrityksen henkilövakuuttaminen. Loppi 14.12.2011 Olli Halonen 1 Yrityksen henkilövakuuttaminen Loppi 14.12.2011 Olli Halonen Yrityksen henkilöriskit Eniten huolestuttavat henkilöriskit Henkilöriskit Sairaudesta / tapaturmasta aiheutuvat kulut Ohimenevä työkyvyttömyys

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Islannissa

Sosiaaliturvaoikeudet. Islannissa Sosiaaliturvaoikeudet Islannissa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet Yhdistyneessä kuningaskunnassa

Sosiaaliturvaoikeudet Yhdistyneessä kuningaskunnassa European Commission Employment, Social Affairs and Equal Opportunities Your social security rights in the United Kingdom Sosiaaliturvaoikeudet Yhdistyneessä kuningaskunnassa Euroopan komissio Tämän oppaan

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Kansaneläke Terveydenhoito Perheetuudet KELA Kunnat Työttömyys Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Työttömyyskassat Työtapaturma ja

Lisätiedot

LATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

LATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ LATVIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Latvian eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Maltalla

Sosiaaliturvaoikeudet. Maltalla Sosiaaliturvaoikeudet Maltalla Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011. 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011. 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011 1161/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tapaturmavakuutuslain 35 a :ssä tarkoitetusta tilastohistoriasta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Päätös. Laki. työntekijän eläkelain voimaanpanolain muuttamisesta

Päätös. Laki. työntekijän eläkelain voimaanpanolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 197/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamiseksi ja eräiksi muiksi lisäeläkettä koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva 17.2.2010 Henna Huhtamäki Sisältö Säännöstausta ja Suomessa asuminen Ulkomaille muutto ja asumisperusteinen sosiaaliturva Pääsäännöt Perheenjäsenenä ulkomailla Opiskelijana

Lisätiedot

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille. Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu

Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille. Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVA ETU Sopimus Valtion palveluksessa olleen henkilön (edunjättäjän) kuoltua hänen omaisilleen

Lisätiedot

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla oleskelevan / asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 17.2.2010 18.2.2010 Muutto Suomesta Onko kyse tilapäisestä vai vakituisesta muutosta? Kela saa maistraatilta tiedon vakituisen

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Unkarissa

Sosiaaliturvaoikeudet. Unkarissa Sosiaaliturvaoikeudet Unkarissa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE

MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE 1 PERHE-ELÄKE Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata omaisten toimeentulo perheenhuoltajan kuoleman jälkeen. Perhe-eläkkeen edunsaaja on henkilö, jolla on oikeus saada perhe-eläkettä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Vapaa-ajan MATA-tapaturmavakuutuksen

Vapaa-ajan MATA-tapaturmavakuutuksen Vapaa-ajan MATA-tapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 5 momentin mukaista vapaa-ajan tapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

1 Sopimuksen soveltamisala

1 Sopimuksen soveltamisala VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS SEURAKUNNAN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA 1 Sopimuksen soveltamisala 1 mom. Tässä

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön muuttamiseksi sekä laiksi kansaneläkelain 11 ja 55 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Suomessa

Sosiaaliturvaoikeudet. Suomessa Sosiaaliturvaoikeudet Suomessa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Yhteisön sosiaaliturvasäännökset

Yhteisön sosiaaliturvasäännökset Yhteisön sosiaaliturvasäännökset Euroopan unionissa liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaoikeudet Työllisyys sosiaaliasiat Sosiaaliturva ja yhteiskunnallinen integraatio Euroopan komissio Työllisyys- ja

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu. Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille

Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu. Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVA ETU Sopimus Valtion palveluksessa

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Tiina Rihko Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosasto Yleistä Suomen sosiaaliturvasta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918 SISÄLLYS N:o Sivu 909 työntekijän eläkelain muuttamisesta... 2929 910 työntekijän eläkelain voimaanpanolain 10 :n

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Norjassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Norjassa Sosiaaliturvaoikeudet Norjassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013

Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa. Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Ulkomailta tulleiden sairaanhoito Suomessa Elli Rönnholm Kelan terveysosasto / kv-sairaanhoitotiimi Kuntamarkkinat 12.9.2013 Esityksen sisältö 1. Henkilön hoito-oikeuden peruste Suomessa 2. Hoitokustannusten

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Yhdistyneessä kuningaskunnassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Yhdistyneessä kuningaskunnassa Sosiaaliturvaoikeudet Yhdistyneessä kuningaskunnassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden

Lisätiedot

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen

Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Yrittäjän Oikea Turva kartoitus Yrittäjyys on taitoa, tahtoa ja myös riskejä. Nämä kaikki huomioi yrittäjän ja yrityksen kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Espanjassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Espanjassa Sosiaaliturvaoikeudet Espanjassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 105, ja muutetaan 6, 10 ja 11, 12 :n 1 momentti, 15 :n 4 momentti, 22 :n 3 ja 4 momentti, 23, 33 :n

Lisätiedot

HOWDEN INSURANCE BROKERS OY

HOWDEN INSURANCE BROKERS OY TAUSTATIETOA TAPATURMAVAKUUTUSMAKSUSTA SEKÄ ERILAISISTA VAKUUTUSJÄRJESTELMISTÄ SEKÄ NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Tapaturmavakuutus Työtapaturmavakuutuksen tarkoitus ja oikeutus on korvausten maksaminen

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS

RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 29.11.2002 TARKVES MUUTTOSOP (VM 4.3.2003) Päivitetty 1.3.2009 LIITE 4 1 ( 4 ) RAJAVARTIOLAITOKSEN MUUTTO- JA SIIRTOKUSTANNUSTEN KORVAAMISTA KOSKEVA SOPIMUS 1 Soveltamisala 2 Yleistä Tämän sopimuksen määräyksiä

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

UNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

UNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ UNKARIN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2009 Elina Kirjalainen Unkarin eläkejärjestelmä Päivitetty: Elokuu 2009 Lisätietoja: kv-tiimi: Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg, Mika Vidlund Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Kreikassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Kreikassa Sosiaaliturvaoikeudet Kreikassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2

assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 assistentti INFO Omainen avustajana Juha-Pekka Konttinen, lakimies assistentti.info INFO sarja nro 2 Omaisen oikeus toimia avustajana / työntekijänä Perusasetelma on, että vammaisen henkilön (työnantajan)

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot