Liikkuvuus Euroopassa. Sosiaaliturvaoikeudet Latviassa. Euroopan komissio

Transkriptio

1 Liikkuvuus Euroopassa Sosiaaliturvaoikeudet Latviassa Euroopan komissio

2

3 Liikkuvuus Euroopassa (Euroopan unionissa, Euroopan talousalueella ja Sveitsissä) Sosiaaliturvaoikeudet Latviassa Tilanne 29. toukokuuta 2006 Euroopan komissio Työllisyyden, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto Yksikkö E.3

4 Euroopan komissio tai kukaan komission nimissä toimiva henkilö ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Huomautus: Tämä esite on laadittu Latvian 29. toukokuuta 2006 toimittamien tietojen pohjalta. On tärkeää varmistaa, ettei kansallista lainsäädäntöä ole tämän jälkeen muutettu ja että nämä tiedot pitävät edelleen paikkansa. Voit tarkistaa tiedot ottamalla yhteyttä asiasta vastaaviin elimiin ja laitoksiin, joiden yhteystiedot on lueteltu kohdassa 3 Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita. Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset Euroopan unioniin liittyviin kysymyksiisi Yhteinen maksuton palvelunumero (*): (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta ( Euroopan yhteisöt, 2009 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2009 ISBN

5 Sisällysluettelo 1. Yleistä Sosiaaliturvan osa-alueet Sairausetuudet sekä äitiys- ja vastaavat isyysetuudet Sairaanhoitoetuudet Sairauspäiväraha Äitiyspäiväraha Isyyspäiväraha Työtapaturma- ja ammattitautietuudet Kuolemantapauksen johdosta myönnettävät avustukset Työkyvyttömyysetuudet Vanhuuseläkkeet ja perhe-eläkkeet Vanhuuseläke Perhe-eläkkeet Työttömyysetuudet Varhaiseläke-etuudet Perhe-etuudet Äitiysavustus Hoitoavustus Vammaisen lapsen hoidosta maksettava avustus Lapsilisä Erityiset maksuihin perustumattomat rahaetuudet Kansallinen sosiaaliturvatuki Liikuntarajoitteisille maksettava liikkumisavustus Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita

6

7 Yleistä Latvian sosiaaliturvajärjestelmä kattaa hoitopalvelut, sairausvakuutuksen, äitiys- ja isyyspäivärahan työtapaturmien ja ammattitautien vuoksi maksettavat korvaukset hautausavustuksen työkyvyttömyyseläkkeet vanhuus- ja perhe-eläkkeet työttömyysvakuutuksen perhe-etuudet. Kansallinen sairausvakuutuslaitos (VOAVA) takaa hoitopalvelujen laadun. Kansallinen sosiaaliturvalaitos (VSAA) vastaa puolestaan sosiaaliturvaetuuksien ja valtion takaamien etuuksien hallinnoinnista. Liittyminen Viisitoista vuotta täyttäneiden palkansaajien on liityttävä yleisen sosiaaliturvajärjestelmän kaikkiin osa-alueisiin. Heillä on oltava vanhuuseläkevakuutus, työkyvyttömyysvakuutus, sairaus- ja äitiysvakuutus, työtapaturma- ja ammattitautivakuutus sekä työttömyysvakuutus. Itsenäiset ammatinharjoittajat maksavat vanhuuseläkevakuutus-, työkyvyttömyysvakuutus- sekä sairaus- ja äitiysvakuutusmaksuja. Henkilö, joka ei maksa pakollisen kansallisen sosiaaliturvajärjestelmän vakuutusmaksuja, voi liittyä järjestelmään vapaaehtoisesti, jos hän on täyttänyt 15 vuotta ja asuu vakituisesti Latviassa. Palkansaajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat rekisteröityvät kansalliseen verohallintoon (VID). Työnantaja vastaa jokaisen työntekijänsä rekisteröinnistä. Vakuutusmaksut Henkilön bruttopalkasta maksetaan 33,09 prosenttia vakuutusmaksuna pakolliseen sosiaaliturvajärjestelmään. Työnantajan osuus tästä on 24,09 prosenttia ja työntekijän osuus 9 prosenttia. Työnantaja vastaa näiden maksujen suorittamisesta ja pidättää laissa säädetyn prosenttiosuuden automaattisesti työntekijän palkasta. Itsenäisten ammatinharjoittajien suorittama pakollinen sosiaaliturvamaksu lasketaan tuotannosta, työn suorittamisesta, palvelujen tarjoamisesta, poikkeuksellisesta toiminnasta ja ammatillisesta toiminnasta saatujen tulojen sekä muiden tulojen pohjalta. Itsenäisten ammatinharjoittajien ja kansalliseen sosiaaliturvajärjestelmään vapaaehtoisesti liittyneiden henkilöiden maksuosuus vahvistetaan ja sitä tarkistetaan vuosittain. 5

8

9 Sosiaaliturvan osa-alueet 2.1. Sairausetuudet sekä äitiys- ja vastaavat isyysetuudet Sairaanhoitoetuudet Latvian valtion takaamia hoitopalveluja voivat käyttää kaikki ne, joiden passissa lukee henkilötunnus ja jotka ovat kirjautuneet väestörekisteriin. Hoitopalveluja saa vain hoitolaitoksissa, jotka ovat tehneet sopimuksen hoitopalvelujen laadun takaavan kansallisen sairausvakuutuslaitoksen (VOAVA) kanssa. Siispä ennen kuin henkilö menee lääkäriin saadakseen palveluja sairausvakuutuksen suorakorvausjärjestelmää käyttäen, hänen on selvitettävä, onko lääkäri tai terveyskeskus sopinut palvelujen taksoista kansallisen sairausvakuutuslaitoksen kanssa korvaako valtio hänen tarvitsemansa hoidot. Jokaisen valtion takaamia hoitopalveluja käyttävän henkilön on maksettava valtion vahvistama omavastuuosuus. Latviassa väliaikaisesti asuvat Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioiden kansalaiset voivat saada ensiapua tai tarvitsemiaan terveydenhoitopalveluja samoin ehdoin kuin Latvian kansalaiset Sairauspäiväraha Sairausvakuutuksesta maksetaan sairauspäivärahaa, jos henkilö jää pois työstään ja menettää näin ollen ansiotuloja tai jos itsenäinen ammatinharjoittaja menettää ansiotuloja jostakin seuraavasta syystä: koska hän on sairastunut tai loukkaantunut koska hän saa sairaanhoitoa tai ennaltaehkäisevää hoitoa koska hänet on määrätty karanteeniin koska hän saa toipumisaikana lääkärin määräyksestä hoitoa hoitolaitoksessa, jos lääkärikunta katsoo tämän tarpeelliseksi, siihen saakka, kunnes hän on jälleen työkykyinen koska hän hoitaa alle 14-vuotiasta sairasta lasta koska hän on sairaalassa siksi, että hänelle laitetaan proteesi tai ortoosi. Etuuksien kesto Sairauspäivärahaa maksetaan seuraavien sääntöjen mukaisesti 15. työkyvyttömyyspäivästä alkaen siihen saakka, kunnes henkilö on jälleen työkykyinen: yhtäjaksoisesti enintään 52 viikkoa siitä päivästä lähtien, jona henkilö menettää työkykynsä yhteensä enintään 78 viikkoa kolmen vuoden aikana. Työnantaja maksaa 14 ensimmäisen työkyvyttömyyspäivän palkan. Jos henkilö jää työstä pois siksi, että hän huolehtii alle 14-vuotiaasta sairaasta lapsesta, päivärahaa maksetaan ensimmäisestä päivästä alkaen enintään 14 päivää, jos lasta hoidetaan kotona, ja enintään 21 päivää, jos lapsi on sairaalahoidossa. Sairauspäivärahan määrä on 80 prosenttia vakuutetun pohjapalkasta, joka lasketaan sosiaaliturvamaksujen maksuperusteena käytetyn kuuden kuukauden palkan (itsenäisten ammatinharjoittajien kohdalla 12 kuukauden palkan) perusteella. Toimitettavat asiakirjat Sairauspäivärahahakemus osoitetaan kansalliselle sosiaaliturvalaitokselle (VSAA). Siihen on liitettävä lääkärintodistus sekä työnantajan todistus, jossa todetaan, ettei henkilö ole työskennellyt työkyvyttömänä ollessaan. Itsenäinen ammatinharjoittaja todistaa itse, ettei hän ole saanut tuloja työkyvyttömyytensä ajalta. Nämä asiakirjat voi jättää mihin tahansa VSAA:n toimistoon. Hakija voi viedä ne sinne itse, tai hänen valtuuttamansa henkilö voi jättää ne sinne esittämällä valtakirjan. Asiakirjat toimittavan henkilön on esitettävä henkilöllisyystodistuksensa. Asiakirjat voi myös lähettää postitse VSAA:n toimistoon. Sairauspäivärahaa voi hakea 12 kuukauden sisällä ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä. 7

10 Äitiyspäiväraha Äitiyspäivärahaa maksetaan koko äitiysloman ja synnytyksen jälkeisen loman ajalta, jos äiti ei palaa työhönsä ja jos hän menettää näin ollen ansiotulonsa tai jos hän menettää itsenäisenä ammatinharjoittajana tulonsa. Etuuksien kesto Äitiyspäivärahaa maksetaan äitiysloman ja synnytyksen jälkeisen loman ajalta, joista kumpikin kestää 56 kalenteripäivää. Äitiyspäivärahaa saa siis 112 kalenteripäivän ajalta. Jos nainen joutuu sairaalaan ennen 12. raskausviikkoa ja hänen tilaansa on seurattava jatkuvasti koko raskauden loppuajan, lakisääteistä äitiyslomaa pidennetään 14 päivää, jolloin äitiyspäivärahaa maksetaan yhteensä 70 äitiyslomapäivältä. Synnytykseen liittyvien tai synnytyksen jälkeisten komplikaatioiden ilmetessä sekä naisen synnyttäessä kerralla useamman kuin yhden lapsen lakisääteistä synnytyksen jälkeistä lomaa pidennetään 14 päivää, jolloin äitiyspäivärahaa maksetaan yhteensä 70 lomapäivältä. Äitiyspäivärahan määrä on 100 prosenttia vakuutetun pohjapalkasta, joka lasketaan sosiaaliturvamaksujen maksuperusteena käytetyn kuuden kuukauden palkan (itsenäisten ammatinharjoittajien kohdalla 12 kuukauden palkan) perusteella. Toimitettavat asiakirjat Saadakseen äitiyspäivärahaa äidin on toimitettava kansalliselle sosiaaliturvalaitokselle (VSAA) hakemus, äitiystodistus ja työnantajan todistus, jossa todetaan, ettei henkilö ole työskennellyt äitiyslomansa aikana. Itsenäinen ammatinharjoittaja todistaa itse, ettei hän ole saanut tuloja äitiyslomansa aikana. Nämä asiakirjat voi jättää mihin tahansa VSAA:n toimistoon. Hakija voi viedä ne sinne itse, tai hänen valtuuttamansa henkilö voi jättää ne sinne esittämällä valtakirjan. Asiakirjat toimittavan henkilön on esitettävä henkilöllisyystodistuksensa. Asiakirjat voi myös lähettää postitse VSAA:n toimistoon. Äitiyspäivärahaa voi hakea 12 kuukauden sisällä synnytyksestä Isyyspäiväraha Isyyspäivärahaa maksetaan isälle lapsen synnyttyä (kymmenen kalenteripäivän pituisen loman ajan). Isyyspäivärahan määrä on 80 prosenttia vakuutetun pohjapalkasta, joka lasketaan sosiaaliturvamaksujen maksuperusteena käytetyn kuuden kuukauden palkan (itsenäisten ammatinharjoittajien kohdalla 12 kuukauden palkan) perusteella. Saadakseen isyyspäivärahaa isän on toimitettava kansalliselle sosiaaliturvalaitokselle (VSAA) hakemus, työnantajan todistus siitä, että isä on lapsen syntymän vuoksi lomalla, sekä syntymätodistus, jossa vahvistetaan hänen isyytensä. Nämä asiakirjat voi jättää mihin tahansa VSAA:n toimistoon. Hakija voi viedä ne sinne itse, tai hänen valtuuttamansa henkilö voi jättää ne sinne esittämällä valtakirjan. Asiakirjat toimittavan henkilön on esitettävä henkilöllisyystodistuksensa. Asiakirjat voi myös lähettää postitse VSAA:n toimistoon. Isyyspäivärahaa voi hakea 12 kuukauden sisällä lapsen syntymästä Työtapaturma- ja ammattitautietuudet Näitä korvauksia voidaan maksaa, jos vakuutettu menettää tilapäisesti työkykynsä tai kuolee työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi. Ammattitaudista maksettavan korvauksen saaminen edellyttää, että henkilöllä on ollut vähintään kolme vuotta vakuutus ammattitautien ja työtapaturmien varalta. Korvauksia on erityyppisiä: sairausavustus työkyvyttömyyskorvaus poikkeuksellinen avustus (työkyvyttömyyskorvaus, jota maksetaan, jos henkilön työkyvyn todennetaan alentuneen pysyvästi prosenttia) ylimääräisistä sairaanhoito- ja kuntoutuskuluista, henkilökohtaisesta hoidosta, teknisten apuvälineiden ostamisesta ja korjaamisesta, matkakustannuksista ja lääkärikäynneistä maksettava korvaus. Jos työtapaturma tai ammattitauti johtaa vakuutetun kuolemaan, hänen perheenjäsenensä ovat oikeutettuja perhe-eläkkeisiin ja hautausavustukseen. Korvausten määrä Sairausavustuksen määrä on 80 prosenttia henkilön keskimääräisestä pohjapalkasta työtapaturman yhteydessä. Sitä maksetaan 15. päivästä lähtien, jos henkilö on työkyvytön, ja ensimmäisestä päivästä lähtien, jos henkilö on sairastunut ammattitautiin. Työkyvyttömyyskorvauksen määrä lasketaan työkyvyn aleneman ja henkilön keskimääräisen pohjapalkan perusteella. Poikkeuksellinen avustus lasketaan 3 18 kuukauden keskimääräisen palkan ja työkyvyn aleneman perusteella. Perheenjäsenille maksettavan korvauksen määrä riippuu vakuutetun elätettävänä olleiden henkilöiden määrästä ja hänen keskimääräisestä pohjapalkastaan. Näiden kaikkien korvausten määrä riippuu vakuutetun pohjapalkasta. Pohjapalkka lasketaan kuudelta viimeisel- 8

11 tä kuukaudelta, joista jätetään pois kaksi työtapaturman sattumista tai ammattitaudin toteamista edeltänyttä kalenterikuukautta. Toimitettavat asiakirjat Saadakseen näitä korvauksia vakuutetun on toimitettava kansalliselle sosiaaliturvalaitokselle (VSAA) korvaushakemus sekä todistus työtapaturmasta tai työterveyslääkäreiden kansallisen lautakunnan lausunto todetusta ammattitaudista. Eri korvausten ja avustusten saamiseksi on toimitettava seuraavat täydentävät asiakirjat: sairausavustus: työkyvyttömyystodistus (palkkakuitti) työkyvyttömyyskorvaus: ote työterveyslääkäreiden kansallisen lautakunnan (VDEAVK) asiakirjasta, jossa todetaan henkilön työkyvyttömyysaste ylimääräisistä sairaanhoitokuluista maksettava korvaus: tositteet, jotka osoittavat tarpeen ja ylimääräisten kulujen määrän perheenjäsenille maksettava korvaus: lääketieteellisen laitoksen antama todistus, joissa kuoleman todetaan johtuneen työtapaturmasta tai ammattitaudista, kuolintodistus sekä todistukset sukulaisuussuhteista, työkyvyttömyydestä tai elättämisestä. Nämä asiakirjat voi toimittaa mihin tahansa VSAA:n toimistoon henkilöllisyystodistuksen esittämistä vastaan Kuolemantapauksen johdosta myönnettävät avustukset Hautausavustus myönnetään vakuutetun perheenjäsenille tai vakuutetun hautajaiset tosiasiassa maksaneelle henkilölle menehtyneen työttömän perheenjäsenille tai työttömän hautajaiset tosiasiassa maksaneelle henkilölle, jos työtön sai työttömyystukea vakuutetulle hänen perheenjäsenensä kuollessa eläkkeensaajan perheelle tai hautajaiset tosiasiassa maksaneelle henkilölle. Avustuksen määrä Vakuutetun kuollessa maksettavan hautausavustuksen määrä lasketaan kertomalla vakuutetun kuukausittainen pohjapalkka kahdella. Jos edesmennyt henkilö oli työtön, hautausavustuksen määrä lasketaan kertomalla kolmella työttömyystuki, jota hän sai kuollessaan. Jos edesmennyt henkilö oli vakuutetun perheenjäsen, jota tämä elätti, avustuksen määrä lasketaan kertomalla kyseiselle perheenjäsenelle myönnetyt kuukausittaiset sosiaaliturvaetuudet kolmella. Jos edesmennyt henkilö oli eläkkeensaaja, hautausavustus lasketaan kertomalla hänen eläkkeensä kahdella. Avustus maksetaan joko perheenjäsenille tai hautajaiset tosiasiassa maksaneelle henkilölle. Toimitettavat asiakirjat Hautausavustuksen saamiseksi edunsaaja on toimitettava kansalliselle sosiaaliturvalaitokselle (VSAA) hakemus ja kuolintodistus. Mikäli edesmennyt henkilö oli työtön, hakijan on toimitettava lisäksi kansallisen työvoimatoimiston (NVA) todistus siitä, että henkilö oli kuolinpäivänään työtön. Jos kuolema johtui työtapaturmasta tai ammattitaudista, edunsaajan on toimitettava myös todistus työtapaturmasta tai erikoislääkärin lausunto ammattitaudista. Nämä asiakirjat voi toimittaa mihin tahansa VSAA:n toimistoon henkilöllisyystodistuksen esittämistä vastaan. Hautausavustusta voi hakea 12 kuukauden kuluessa kuolinpäivästä Työkyvyttömyysetuudet Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen edellyttää, että henkilö on ollut vakuutettuna vähintään kolme vuotta, ettei hän ole saavuttanut vanhuuseläkkeen saamiselle asetettua ikää (62 vuotta) ja että hänet on todettu työkyvyttömäksi. Työkyvyttömyysasteen määrittelee työterveyslääkäreiden kansallinen lautakunta (VDEAVK). Työkyvyttömyyseläkettä maksetaan siihen asti, kunnes työkyvytön henkilö saavuttaa vanhuuseläkkeen myöntämiselle asetetun ikärajan. Eläkkeen määrä Ensimmäisen ja toisen luokan työkyvyttömyydestä kärsiville henkilölle maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen määrä riippuu vakuutetun keskimääräisestä pohjapalkasta, joka lasketaan 36 peräkkäiseltä kuukaudelta työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä välittömästi edeltävien viiden vuoden ajalta vakuutetulle kertyneistä työvuosista siitä, kuinka monta työvuotta henkilölle voi ylipäänsä kertyä 15 vuoden iän ja eläkeiän välisenä aikana (enimmäismäärä määritelty). Kolmannen luokan työkyvyttömyyseläkkeen määrä riippuu sosiaaliturvaetuuksien määrästä. Toimitettavat asiakirjat Saadakseen työkyvyttömyyseläkettä vakuutetun on toimitettava kansalliselle sosiaaliturvalaitokselle (VSAA) 9

12 työkyvyttömyyseläkehakemus, työterveyslääkäreiden kansallisen lautakunnan (VDEAVK) myöntämä asiakirja, jossa todetaan hänen työkyvyttömyysasteensa, sekä todistus hänelle kertyneiden työvuosien määrästä Vanhuuseläkkeet ja perheeläkkeet Vanhuuseläke Vanhuuseläkettä voidaan myöntää miehille ja naisille, jotka ovat täyttäneet 62 vuotta ja maksaneet vakuutusmaksuja vähintään 10 vuoden ajan. Latviassa siirrytään 62 vuoden vanhuuseläkeikään vähitellen: miesten eläkeikä on jo 62 vuotta, ja naisten kohdalla tämä ikäraja saavutetaan vuoden 2008 aikana. Vakuutettu, jolle on kertynyt alle 30 työvuotta ja jolla on ollut huollettavanaan vähintään viisi lasta tai vammainen lapsi, voi hakea vanhuuseläkettä viisi vuotta ennen lakisääteistä eläkeikää. Näissä tapauksissa jokaisen lapsen on oltava vähintään 8-vuotias. Jos vakuutetulta on evätty huoltajuus, hän ei ole oikeutettu varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Vanhuuseläkkeen määrä riippuu vakuutetulle kertyneiden työvuosien ja hänen maksamiensa vakuutusmaksujen määrästä. Mikäli vakuutettu jää varhennetulle vanhuuseläkkeelle, hänelle maksetaan eläkettä 80 prosenttia myönnetyn eläkkeen kokonaismäärästä. Laskettaessa vanhuuseläkkeen määrää siirtymäaikana huomioon otetaan paitsi 1. tammikuuta 1996 lähtien vakuutetun suorittamien tai hänelle hyvitettyjen maksujen kartuttama pääoma myös alkupääoma 31. joulukuuta 1995 asti kestäneeltä vakuutuskaudelta. Alkupääoman määrä riippuu vakuutetulle kertyneistä työvuosista ja vakuutetun keskimääräisestä pohjapalkasta vuosina Saadakseen vanhuuseläkettä vakuutetun on toimitettava kansalliselle sosiaaliturvalaitokselle (VSAA) eläkehakemus, johon liitetään kirjanen, johon on kirjattu tiedot hänen työsuhteistaan, sekä muut todistukset hänelle kertyneistä työvuosista Perhe-eläkkeet Perhe-eläkkeitä voidaan myöntää edesmenneen vakuutetun perheenjäsenille, joita vakuutettu elätti, koska nämä eivät kelvanneet työhön. Perhe-eläkettä myönnetään edesmenneen vakuutetun lapsille riippumatta siitä, olivatko he tämän huollettavina vai ei. Työhön kelpaamattomiksi perheenjäseniksi katsotaan alle 18-vuotiaat lapset sekä alle 18-vuotiaina vammautuneet täysi-ikäiset lapset alle 18-vuotiaat siskot, veljet ja lapsenlapset, joilla ei ole työhön kelpaavia vanhempia, tai täysi-ikäiset mutta alle 18-vuotiaana vammautuneet siskot, veljet ja lapsenlapset. Edellä mainittujen henkilöiden lisäksi työhön kelpaamattomiksi perheenjäseniksi katsotaan vuotiaat nuoret, joita edesmennyt vakuutettu elätti perheenhuoltajan ominaisuudessa ennen kuin he aloittivat kokopäiväiset opintonsa yleissivistävissä tai ammatillisissa oppilaitoksissa tai yliopistossa tai tällaisten opintojen aikana. Edunjättäjän adoptiolapsilla on samat oikeudet perheeläkkeeseen kuin hänen biologisilla lapsillaan. Edunjättäjän poika- ja tytärpuolilla on samat oikeudet perhe-eläkkeeseen kuin hänen biologisilla lapsillaan, elleivät he saa elatusapua omilta vanhemmiltaan. Eläkkeen määrä Perhe-eläkkeen määrää laskettaessa otetaan huomioon edesmenneen perheenhuoltajan ennakoidun vanhuuseläkkeen määrä, joka ei voi olla kansallista sosiaaliturvatukea pienempi. Lapseneläkkeen määrä lasketaan lapsen isän ja äidin ennakoidun vanhuuseläkkeen perusteella. Perhe-eläkettä myönnetään perheenhuoltajan kuolinpäivästä lähtien, jos asiakirjat toimitetaan 12 kuukauden sisällä kuolinpäivästä. Toimitettavat asiakirjat Saadakseen perhe-eläkettä edunsaajan on toimitettava mihin tahansa kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (VSAA) toimistoon seuraavat asiakirjat ja esitettävä henkilöllisyystodistuksensa: eläkehakemus kuolintodistus lasten syntymätodistukset (tarvittaessa) todisteet vainajalle kertyneiden työvuosien määrästä todisteet sukulaisuussuhteista todisteet lapsen invaliditeetista (tarvittaessa) todisteet siitä, että vainaja elätti edunsaajaa oppilaitoksen todistus siitä, että lapsi on täyttänyt 18 vuotta Työttömyysetuudet Voidakseen saada työttömyyskorvausta henkilön on ilmoittauduttava työttömäksi kansalliseen työvoimatoimistoon (NVA). Hänen on täytynyt työskennellä vähintään vuoden ennen työttömäksi jäämistä ja maksaa tänä aikana vakuutusmaksuja vähintään yhdeksältä kuukaudelta. 10

13 Työttömyyskorvausta voidaan maksaa myös työttömälle, joka ei ole työttömäksi ilmoittautumistaan edeltäneiden kahdentoista kuukauden aikana maksanut työttömyysvakuutusmaksuja lainkaan tai on maksanut niitä alle yhdeksän kuukauden ajalta mutta joka on tänä aikana todettu työkykyiseksi työkyvyttömyysjakson jälkeen tai jolla on ollut huollettavanaan alle 16-vuotias vammainen lapsi. Näissä tapauksissa työttömyyskorvausta voidaan myöntää sillä ehdolla, että työntekijä on ilmoittautunut kansalliseen työvoimatoimistoon (NVA) kuukauden sisällä toipumisestaan tai vammaisen lapsen 16-vuotissyntymäpäivästä (tai 16 vuotta täyttäneen lapsen kuolinpäivästä). Korvauksen määrä Työttömyyskorvauksen määrä lasketaan sosiaaliturvamaksujen laskentaperusteena käytetyn palkan pohjalta (pohjapalkka), ja se riippuu tuloista ja siitä, kuinka monta vuotta henkilö työskenteli viimeisen työnantajansa palveluksessa: 1 9 vuotta: 50 prosenttia keskimääräisestä pohjapalkasta vuotta: 55 prosenttia keskimääräisestä pohjapalkasta vuotta: 60 prosenttia keskimääräisestä pohjapalkasta vähintään 30 vuotta: 65 prosenttia keskimääräisestä pohjapalkasta. Työttömälle maksetaan työttömyyskorvausta yhdeksän kuukauden ajan, ja sen määrä pienenee seuraavalla tavalla: kolme ensimmäistä kuukautta: korvausta maksetaan täysimääräisenä kolme seuraavaa kuukautta: korvauksesta maksetaan 75 prosenttia kolme viimeistä kuukautta: korvauksesta maksetaan 50 prosenttia. Toimitettavat asiakirjat Saadakseen työttömyyskorvausta työttömän on toimitettava kansalliselle sosiaaliturvalaitokselle (VSAA) työttömyyskorvaushakemus, kansallisen työvoimatoimiston (NVA) myöntämä työttömyystodistus sekä asiakirjat, jotka osoittavat hänen työvuosiensa määrän (kirjanen, johon on kirjattu tiedot hänen työsuhteistaan, työtodistukset, työsopimukset ja todisteet työsuhteen päättymisestä). Jos hakemuksen jättää henkilö, jolla oli ennen työttömäksi ilmoittautumistaan huollettavana alle 16-vuotias vammainen lapsi, tai jos hakija on todettu työkykyiseksi työkyvyttömyysjakson jälkeen, hänen on toimitettava edellä mainittujen asiakirjojen lisäksi lapsen syntymätodistus työterveyslääkäreiden kansallisen lautakunnan (VDEAVK) myöntämä todistus, jossa määritellään lapsen invaliditeettiaste ote VDEAVK:n päätöksestä, jossa korvauksen hakija todetaan työkykyiseksi työkyvyttömyysjakson jälkeen. Korvaushakemuksen voi jättää mihin tahansa kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (VSAA) toimistoon henkilöllisyystodistuksen esittämistä vastaan Varhaiseläke-etuudet Latvian lainsäädännössä ei säädetä erityisetuuksista, joita myönnettäisiin henkilöille, jotka eivät ole saavuttaneet eläkeikää. Valtion eläkkeistä annetun lain mukaan henkilö, joka on maksanut vakuutusmaksuja vähintään 30 vuotta, voi kuitenkin hakea eläkettä kaksi vuotta ennen lakisääteistä eläkeikää. Tätä säännöstä sovelletaan 1. heinäkuuta 2008 asti Perhe-etuudet Perhe-etuuksia voidaan myöntää henkilöille, joilla on sosiaaliturvatunnus ja jotka asuvat Latviassa Äitiysavustus Äitiysavustusta maksetaan lapsen toiselle vanhemmalle tai lapsen huoltajana toimivalle henkilölle, kunnes lapsi täyttää vuoden. Oikeus äitiysavustukseen alkaa kahdeksan päivän kuluttua lapsen syntymästä, adoptiosta tai huoltajuuden saamisesta. Äitiysavustus on kiinteämääräinen etuus. Vuonna 2007 sitä maksettiin 296 Latvian latia. Avustusta täydennetään lisällä, jota maksetaan 100 latia ensimmäisestä lapsesta ja 150 latia toisesta lapsesta. Kolmannesta lapsesta alkaen lisää maksetaan 200 latia kustakin lapsesta Hoitoavustus Hoitoavustusta myönnetään henkilölle, joka huolehtii lapsesta kahden vuoden ikään asti. Hoitoavustusta ei myönnetä lapsesta, josta toiselle vanhemmalle maksetaan samaan aikaan äitiysavustusta. Jos kyseessä on monikkosyntymä (kaksosten tai useamman lapsen syntymä), hoitoavustusta täydennetään lisällä, jota maksetaan kustakin ylimääräisestä lapsesta. Hoitoavustusta maksetaan seuraavasti: 11

14 palkkatyöstään äitiyslomalle jääneelle äidille siihen saakka, kunnes lapsi täyttää vuoden: 70 prosenttia hänen keskimääräisestä pohjapalkastaan äidille, joka käy palkkatyössä avustuksen myöntämispäivänä ja joka työskentelee hoitoaikana, kunnes lapsi täyttää vuoden: 50 prosenttia hoitoavustuksen laskennallisesta määrästä äidille, joka ei ole palkkatyössä, kunnes lapsi täyttää vuoden: kiinteämääräinen kuukausittainen avustus äidille, jonka hoitama lapsi on 1 2-vuotias: kiinteämääräinen kuukausittainen avustus. Kiinteämääräinen avustus on 30 latia kuukaudessa. Henkilölle, jolla on alle vuoden ikäinen lapsi ja jolla ei ole ansiotuloja, maksetaan 50 latia kuukaudessa. Jos henkilö saa ansiotuloja (palkansaajana tai itsenäisenä ammatinharjoittajana), hänelle maksetaan 70 prosenttia hänen keskimääräisestä pohjapalkastaan, kuitenkin enintään 392 latia ja vähintään 56 latia kuukaudessa. Mikäli nainen synnyttää kerralla useamman kuin yhden lapsen, avustusta täydennetään lisällä, jota maksetaan kustakin ylimääräisestä lapsesta. Lisää maksetaan 50 latia kuukaudessa alle vuoden ikäisestä lapsesta ja tämän jälkeen 30 latia kuukaudessa alle kaksivuotiaasta lapsesta Vammaisen lapsen hoidosta maksettava avustus Vammaisen lapsen hoidosta maksettavaa avustusta myönnetään henkilölle, joka ei tee palkkatyötä vaan hoitaa lasta, jonka työterveyslääkäreiden kansallinen lautakunta (VDEAVK) on todennut vammaiseksi. VDEAVK antaa todistuksen, jossa lapsen todetaan tarvitsevan erityistä huolenpitoa, koska hänellä on vaikea fyysinen vamma ja hänen toimintakykynsä on alentunut huomattavasti. Vammaisen lapsen hoidosta maksettavaa avustusta ei myönnetä, jos toinen vanhemmista saa samaan aikaan lapsesta muuta avustusta (äitiys- tai hoitoavustusta). Oikeus vammaisen lapsen hoidosta maksettavaan avustukseen syntyy heti, kun VDEAVK antaa todistuksen, jossa lapsen todetaan tarvitsevan erityistä huolenpitoa. Tämän avustuksen maksaminen päättyy, kun lapsen erikseen määritelty invaliditeetti- ja hoitojakso päättyy tai kun lapsi täyttää 18 vuotta. Vammaisen lapsen hoidosta maksettava avustus on kiinteämääräinen avustus Lapsilisä Lapsilisää myönnetään jokaiselle (toiselle vanhemmalle, huoltajalle tai tosiasialliselle huoltajalle), joka kasvattaa lasta, joka on alle 15-vuotias joka on täyttänyt 15 vuotta mutta saa yleissivistävää opetusta tai ammatillista koulutusta ja on naimaton. Näissä tapauksissa avustusta maksetaan niin kauan, kunnes lapsen opinnot päättyvät, kunnes hän täyttää 20 vuotta tai kunnes hän avioituu. Lapsilisän määrä riippuu perheen lapsiluvusta. Lapsilisää maksetaan kuukausittain kiinteä määrä. Sen määrä kasvaa kutakin lasta kohden. Lapsilisää maksetaan ensimmäisestä lapsesta 8 latia kuukaudessa (perusmäärä). Toisesta lapsesta maksetaan lapsilisää 1,2 kertaa perusmäärä ja kolmannesta lapsesta 1,6 kertaa perusmäärä. Neljännestä ja jokaisesta sitä seuraavasta lapsesta lapsilisää maksetaan 1,8 kertaa perusmäärä. Saadakseen lapsilisää hakijan on toimitettava kansalliselle sosiaaliturvalaitokselle (VSAA) lapsilisähakemus lapsen syntymätodistus oppilaitoksen todistus, jossa todetaan, että 15 vuotta täyttänyt lapsi saa yleissivistävää opetusta tai ammatillista koulutusta eikä hänelle ole myönnetty stipendiä Erityiset maksuihin perustumattomat rahaetuudet Kansallinen sosiaaliturvatuki Kansallista sosiaaliturvatukea myönnetään jokaiselle, joka ei saa eläkettä (lukuun ottamatta vammaisille maksettavaa perhe-eläkettä), sairauspäivärahaa tai työtapaturman tai ammattitaudin perusteella maksettavaa työkyvyttömyyskorvausta ja joka täyttää jonkin seuraavista ehdoista: Henkilö ei ole palkansaaja, ja hän on saavuttanut eläkeiän viisi vuotta sitten. Tuki myönnetään hänelle loppuelämäksi. Henkilö on vammainen ja täyttänyt 18 vuotta. Tuki myönnetään hänelle työkyvyttömyyden ajaksi. Henkilö on alaikäinen, hän on menettänyt joko toisen tai molemmat vanhempansa (tai huoltajansa) ja hän on naimaton. Hän saa tukea, kunnes hänestä tulee täysi-ikäinen. Tuen maksamista jatketaan täysi-ikäiselle henkilölle 20 vuoden ikään asti, jos hän osallistuu yleissivistävään opetukseen tai ammatilliseen koulutukseen, tai 24 vuoden ikään asti, jos hän opiskelee täysipäiväisesti yliopistossa. Jos jokin toinen valtio maksaa tuensaajalle eläkettä alle kansallisen sosiaaliturvatuen määrän, kansallista sosiaaliturvatukea pienennetään vastaava määrä. Kansallista sosiaaliturvatukea ei myönnetä, jos toinen valtio maksaa eläkettä sitä vastaavan tai sitä suuremman määrän. 12

15 Kansallisen sosiaaliturvatuen maksaminen päättyy, jos tuensaaja muuttaa Latvian tasavallasta ulkomaille. Ennen lähtöä hänelle maksetaan kahden kuun tukea vastaava määrä. Toimitettavat asiakirjat Saadakseen kansallista sosiaaliturvatukea hakijan on toimitettava mihin tahansa kansallisen sosiaaliturvalaitoksen (VSAA) toimistoon tukihakemus todistus hänelle kertyneistä työvuosista, mikäli hän hakee tukea invaliditeetin tai korkean iän perusteella huollettavana olleen lapsen syntymätodistus (ja passi, jos lapsi on täyttänyt 16 vuotta) sekä perheenhuoltajan kuolintodistus, mikäli tukea hakee perheeläkkeeseen oikeutettu lapsi työterveyslääkäreiden kansallisen lautakunnan (VDEAVK) myöntämä todistus työkyvyttömyysasteesta, mikäli tukea haetaan invaliditeetin perusteella. Kansallista sosiaaliturvatukea maksetaan kuukausittain kiinteä määrä, 45 latia. Jos tukea kuitenkin myönnetään jo lapsuudessa todetun invaliditeetin perusteella, sitä maksetaan 50 latia kuukaudessa Liikuntarajoitteisille maksettava liikkumisavustus Tätä avustusta voidaan myöntää vammaiselle itselleen taikka henkilölle, jolla on huollettavanaan vammaisia lapsia. Avustuksen saaminen edellyttää lääkärintodistusta, jossa todetaan, että henkilö tarvitsee mukautetun ajoneuvon ja liikkumisavustusta. Vammaiset ovat oikeutettuja tähän avustukseen siitä päivästä lähtien, jona työterveyslääkäreiden kansallinen lautakunta (VDEAVK) myöntää heille todistuksen. Avustusta maksetaan puolivuosittain sen myöntämispäivästä alkaen. Avustuksen maksaminen lakkaa erikseen määritellyn invaliditeettijakson päättyessä. Liikkumisavustus on kiinteämääräinen etuus. Sitä maksetaan puolivuosittain 56 latia. 13

16

17 Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita Sosiaalisesta hyvinvoinnista vastaava ministeriö Sosiaalisesta hyvinvoinnista vastaava ministeriö on asetuksen (ETY) N:o 1408/71 nojalla toimivaltainen viranomainen. Se valmistelee ja koordinoi kansallista sosiaaliturvapolitiikkaa. Skolas iela Rīga, Latvia P F Sähköp. Baznīcas iela Rīga, Latvia P Maksuton puhelin: F Sähköp. Kansallinen työvoimatoimisto (NVA) Kansallinen työvoimatoimisto panee täytäntöön työllisyyspolitiikkaa ja ylläpitää rekisteriä työttömistä. Terveysministeriö Terveysministeriö on asetuksen (ETY) N:o 1408/71 nojalla julkisten terveydenhuoltopalvelujen alalla toimivaltainen viranomainen. Brīvības iela Rīga, Latvia P F Sähköp. Kansallinen sosiaaliturvalaitos (VSAA) Kansallinen sosiaaliturvalaitos on asetuksen (ETY) N:o 1408/71 nojalla sosiaaliturvaetuuksien alalla toimivaltainen viranomainen. Lāčplēša iela 70a 1011 Rīga, Latvia P Maksuton puhelin: F Sähköp. Kansallinen sairausvakuutuslaitos (VOAVA) Kansallinen sairausvakuutuslaitos on asetuksen (ETY) N:o 1408/71 nojalla kansanterveyden alalla toimivaltainen viranomainen. K. Valdemāra iela Rīga, Latvia P Maksuton puhelin: F Sähköp. Työterveyslääkäreiden kansallinen lautakunta (VDEAVK) Työterveyslääkäreiden kansallinen lautakunta antaa asiantuntijalausuntoja työkyvyttömyystapauksista. Pilsoņu iela 13/ Rīga, Latvia P F Sähköp. Kansallinen verohallinto (VID) Kansallinen verohallinto panee täytäntöön veronkanto- ja verohallintopolitiikkaa. Smilšu iela Rīga, Latvia P

18 Euroopan komissio Liikkuvuus Euroopassa (Euroopan unionissa, Euroopan talousalueella ja Sveitsissä) Sosiaaliturvaoikeudet Latviassa Tilanne 29. toukokuuta 2006 Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto 2009 s x 29,7 cm ISBN

19 Mistä Euroopan unionin julkaisuja saa? Julkaisutoimiston tuottamia myytäviä julkaisuja on saatavilla EU Bookshopissa osoitteessa jonka kautta voi jättää tilauksen valittuun myyntipisteeseen. Luettelo maailmanlaajuisen myyntiverkostomme jäsenistä on saatavilla faksitse numerosta (352)

20 KE FI-S Oletko kiinnostunut työllisyydestä, sosiaaliasioista ja tasa-arvoasioista vastaavan pääosaston julkaisuista? Voit ladata ne Internetin kautta seuraavasta osoitteesta: tai rekisteröityä tilaajaksi maksutta Internetissä: ESmail on työllisyyden, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosaston sähköinen tietolehtinen. Voit rekisteröityä sen tilaajaksi Internetissä: ISBN