Valtuusto Sivu 1 / 43

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto Sivu 1 / 43 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Varavaltuutetun ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 4 varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Pöydälle ) 4 Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 6 täydennysvaali 5 Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen Vuoden 2015 arviointikertomus Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen 12 hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Vuoden 2016 talousarvion muuttaminen Otahalli Oy:n osakkeiden siirto peruskaupungilta Tilapalvelutliikelaitokselle Tonttumuori, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 15. kaupunginosa Niittykumpu 12 Valtuustoaloite maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta 35 espoolaisnuorille 13 Valtuustoaloite hiljaisten tilojen turvaamiseksi Espoon kirjastoissa 41 Espoo Maria Guzenina puheenjohtaja

2 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto Sivu 2 / 43 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 62.

3 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto Sivu 3 / 43 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Kok. / Vihr.

4 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 4 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Varavaltuutetun ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Sami Suomalaisen (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt sekä valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäseneksi Sami Suomalaisen (Kok.) tilalle (Kok.). Selostus Varavaltuutettu ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsen Sami Suomalainen (Kok.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. luottamustehtävistään perusteena ero Kokoomuksen jäsenyydestä. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Sami Suomalaisen tilalle. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäseneksi valitaan mies. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Sami Suomalaisen (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt sekä valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäseneksi Sami Suomalaisen (Kok.) tilalle (Kok.). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

5 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto Sivu 5 / 43 Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto vapauttaa varavaltuutettu Sami Suomalaisen (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt sekä valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäseneksi Sami Suomalaisen (Kok.) tilalle (Kok.). Käsittely Oila puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Tiedoksi Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valittu - Jaoston sihteeri - Sami Suomalainen

6 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 6 / / Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen Heikki Sepän (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Markku Mikkelsonin (Kok.) tilalle (Kok.). Selostus Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen Heikki Sepän (Kok.) henkilökohtainen varajäsen Markku Mikkelson (Kok.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena muutto Espoosta kesäkuussa Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan varajäseneksi valitaan mies.

7 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto Sivu 7 / 43 Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen Heikki Sepän (Kok.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Markku Mikkelsonin (Kok.) tilalle (Kok.). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri

8 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 8 / / Kaupunginhallitus Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Tuuli Miettisen tilalle. Selostus Valtuusto on kokouksessaan valinnut Espoon käräjäoikeuden lautamiehet toimikaudeksi Espoon käräjäoikeuden laamanni Olli Saunanoja ilmoittaa päivätyllä kirjeellään, että Tuuli Miettinen on pyytänyt eroa Espoon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja pyytää Espoon kaupunkia valitsemaan uuden lautamiehen valtuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoja harjoittava henkilö (käräjäoikeuslaki 6 ). Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Tuuli Miettisen tilalle. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

9 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto Sivu 9 / 43 Tiedoksi - Valittu - Tuuli Miettinen - Espoon käräjäoikeus

10 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 10 / / Tarkastuslautakunta Vuoden 2015 arviointikertomus Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Ala-aho, puh Anneli Tiainen, puh Ira Kaukanen, puh Riitta Björklund, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Tarkastuslautakunta Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2015, 2 velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportin käsittelyn yhteydessä, 3 antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa arviointikertomuksessa esitetyt havainnoit. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Arviointikertomus vuodelta Nuorisotakuun toteutuminen, PKS-arviointimuistio Päätöshistoria Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Virpi Ala-aho Tarkastuslautakunta merkitsee tiedoksi esteellisyydet ja hyväksyy arviointikertomuksen vuodelta 2015 sekä antaa Ulkoisen tarkastuksen yksikölle oikeudet tehdä kertomukseen stilistisiä ja teknisiä korjauksia.

11 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto Sivu 11 / 43 Tarkastuslautakunta esittää valtuustolle, että valtuusto 1 merkitsee tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2015, 2 velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportin käsittelyn yhteydessä, 3 antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa arviointikertomuksessa esitetyt havainnoit. Käsittely Päätös Tarkastuslautakunta käsitteli vuoden 2015 arviointikertomuksen luonnosta. Maija Saimalahti poistui kokoustilasta esteellisenä sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenyyden vuoksi arvioitaessa sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintaa klo , ja Marita Backman poistui kokoustilasta esteellisenä palveluliikelaitosten johtokunnan jäsenyyden vuoksi arvioitaessa palveluliiketoimen toimintaa klo Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 12 / / Tarkastuslautakunta Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Ala-aho, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Tarkastuslautakunta Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta , 2 hyväksyy vuoden 2015 tilinpäätöksen, 3 myöntää vastuuvapauden toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville virkamiehille tilikaudelta Liite Oheismateriaali Selostus 2 Tilintarkastuskertomus Tilinpäätös Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta Vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 2015 Kuntalain mukaan kunnan tilinpäätös on laadittava maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti edellisen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Kuntalain mukaan tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Samassa yhteydessä käsitellään tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille. Tilinpäätöksen valmistelu kuuluu kaupunginhallitukselle ja tilintarkastuskertomuksen ja vastuuvapausasian valmistelu tarkastuslautakunnalle. Kuntalain 125 :n mukaan tilintarkastajan on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Tilintarkastuskertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenille ja johtaville viranhaltijoille (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus.

13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto Sivu 13 / 43 Kuntalain 125 :n 3 kohdan mukaan tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisten selvitykset sekä kaupunginhallituksen lausunto. Valtuusto päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta. Päätöshistoria Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Virpi Ala-aho Tarkastuslautakunta esittää valtuustolle, että valtuusto 1 merkitsee tiedoksi tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta , 2 hyväksyy vuoden 2015 tilinpäätöksen, 3 myöntää vastuuvapauden toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville virkamiehille tilikaudelta Käsittely Päätös Vastuunalainen tilintarkastaja JHTT, KHT Tiina Lind esitteli kokoukselle tilintarkastuskertomuksen Asiaa käsiteltäessä läsnä oli myös JHTT, KHT Eeva Koivula. Tarkastuslautakunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän päätösehdotuksen. Tarkastuslautakunta esittää valtuustolle, että valtuusto 1 merkitsee tiedoksi tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta , 2 hyväksyy vuoden 2015 tilinpäätöksen, 3 myöntää vastuuvapauden toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville virkamiehille tilikaudelta Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 14 / / Kaupunginhallitus Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Katariina Koskela, puh Vesa Kananen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto päättää vuoden 2015 tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Tilakeskus-liikelaitos vähentää poistoeroa ,52 euroa. - Peruskaupunki lisää poistoeroa ,00 euroa. - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston ylijäämä ,57 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä ,83 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen kehittämisrahaston vuoden 2014 ylijäämä ,12 euroa lisätään rahaston pääomaan ja vuoden 2015 ylijäämä ,02 lisätään edellisten kausien ylijäämään. Peruspalvelujen kehittämisrahastoa puretaan ,00 euroa. - Sosiaalisen luototuksen rahaston alijäämä ,62 euroa vähennetään rahastopääomasta. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Vahinkorahaston ylijäämä ,39 lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin tulokseen. - Kaupungin tilikauden ylijäämä ,51 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään. Selostus Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi tilinpäätökseen sisällytetään konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja.

15 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 15 / Toimintaympäristö Taloudellinen toimintaympäristö on erittäin haastava kasvaneiden palvelutarpeiden, ikääntyvien ja lasten määrän kasvun sekä maahanmuuton ja työttömyyden johdosta. Espoon asukasmäärän kasvu jatkui viime vuonna henkilöllä ja asukkaita oli vuoden lopussa lähes Syntyneiden enemmyys on edelleen suurin Espoon väestömäärää kasvattava tekijä ja vieraskielisten osuus koko väestönkasvusta on kasvanut olennaisesti. Viime vuonna turvapaikanhakijoita vastaanotettiin hyvin poikkeuksellisia määriä koko maassa ja Espoossa. Espoo on kantanut oman vastuunsa turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja vuoden päättyessä kaupungissa oli viisi alaikäisten vastaanottoyksikköä, joissa oli kirjoilla noin 500 nuorta sekä kolme aikuisille ja perheille tarkoitettua vastaanottokeskusta, joissa oli noin asukasta. Espoolaisina heillä on oikeus kunnallisiin sekä pakolaisille ja muille maahanmuuttajille tarkoitettuihin palveluihin. Tämä haastaa kaupungin palvelutuotannon sekä edellyttää taloudellista varautumista. Espoossa, kuten koko pääkaupunkiseudulla, työttömien määrä kasvoi huomattavasti voimakkaammin kuin kunnissa keskimäärin. Vuoden lopulla työttömyysasteemme oli 10,9 % ja se kasvoi 1,1 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta. Nuorisotyöttömyyden kasvu on saatu taitettua, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa runsaasti. Myös korkeasti koulutettujen työttömien määrä on edelleen korkea. 2. Vuosikate ja tilikauden tulos Tilikauden tulos oli 28 milj. euroa ylijäämäinen ja vuosikate 155 milj. euroa. Tilikauden tuloksen jälkeen käsiteltävät erät ovat lähinnä tilinpäätössiirtoja eli poisto- ja rahastoeriä. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui reilut 37 milj. euroa. Tulos ja vuosikate toteutuivat alkuperäistä talousarviota parempana, mutta niihin vaikuttivat erityisesti kiinteistöveroprosentin alarajan korotus ja rahoitustuotot. Rahoitustuotot ovat jo useana vuonna parantaneet kaupungin tulosta, koska rahastoja on purettu ja vanhat tuotot ovat realisoituneet. Kuluvan sekä tulevien vuosien osalta vastaavia tuloutuksia ei ole enää tulossa. Vaikka tulos ja vuosikate ovat muuhun kuntakenttään nähden kohtuulliset, ovat ne kuitenkin riittämättömät investointitasoon nähden ja alittivat 100 milj. eurolla investointien vaatiman kestävän rahoitustasapainon. 3. Käyttötalous Toimintatuottojen kokonaismäärä oli 299,5 milj. euroa ja kasvoi edellisestä vuodesta 29 milj. euroa eli 10,6 prosenttia. Osa toimintatuotoista aiheuttaa

16 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 16 / 43 vastaavanlaiset kustannukset joko suoraan käyttötalouden kuluihin tai investointeihin. Näin ollen tuottojen kasvua täytyy tarkastella suhteessa kustannusten kehitykseen ja ymmärtää niiden syy-seuraussuhteet. Toimintakulujen kokonaismäärä oli 1 718,2 milj. euroa. Kokonaisuutena kulut kasvoivat 90 milj. euroa eli 5,5 prosenttia. Kun kokonaiskuluja oikaistaan valmistuksella omaan käyttöön, kulukasvu on 2,9 prosenttia. Ulkoisten kulujen kasvu on siis ollut melko maltillista ja se näkyy erityisesti henkilöstökulujen kehityksessä, jossa kasvu oli lähellä nollatasoa. Palveluiden ostot kasvoivat huomattavasti henkilöstökuluja nopeammin ja niiden kehitykseen tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Toimintakate (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) oli milj. euroa. Toimintakate toteutui alkuperäistä talousarviota parempana, mutta vastaavasti heikkeni edellisvuodesta. Vaikka tulot kasvoivat ja menokehitys oli maltillista, asettaa toimintakatteen kehitys painetta verokertymän kasvamiseen, etenkin kun verorahoituksella katetaan myös kaupungin mittavat investoinnit ja lainojen takaisinmaksut. Verorahoituksen ja -kasvun pysytellessä matalana, on tilanne johtanut lainamäärän kasvuun. 4. Verorahoitus Verorahoitus koostuu verotuloista (ansiotulon kunnallisvero, yhteisövero ja kiinteistövero) sekä valtionosuuksista. Verorahoitus oli yhteensä milj. euroa eli 80 % tuloista. Verotulojen tasauksemme muille kunnille oli edelleen merkittävä, 160 miljoonaa euroa. Summa vastaa noin 2,5 kunnallisveroprosenttiyksikön kertymää. Verotuloja tilitettiin yhteensä 1 393,8 milj. euroa, mikä on n. 61 milj. euroa eli 4,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin 1 161,3 milj. euroa, yhteisöveroa 136,2 milj. euroa ja kiinteistöveroa 96,4 milj. euroa. Kiinteistöveron kasvu johtui pääosin kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotuksesta. Valtionosuudet olivat 30,1 milj. euroa. Valtionosuudet arvioitiin talousarviossa sen mukaan, että kiinteistöverojen alarajoihin tehtyjen korotusten johdosta tullut lisäverotulo olisi peritty valtionosuuksissa takaisin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut ja Espoon saamat valtionosuuspäätökset ylittivät alkuperäisen talousarvion 24,6 milj. eurolla. 5. Henkilöstö Henkilöstömäärä ja henkilöstökustannukset pysyivät hallinnassa kasvaneesta palvelutarpeesta huolimatta. Asukas- ja asiakasmäärien kasvaessa henkilöstön työn tuottavuus on parantunut merkittävästi.

17 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 17 / 43 Samanaikaisesti myös henkilöstön työhyvinvointi on parantunut ja sairauspoissaolot vähentyneet. Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa ja kasvoi edellisvuodesta 50 henkilöllä. Kasvu johtui syksyn aikana voimakkaasti muuttuneesta toimintaympäristöstä sekä jo edellisvuonna päätetyistä lisäyksistä peruspalveluissa, kuten pelastuslaitoksen ensihoidossa. Ilman edellä mainittuja seikkoja kaupungin henkilöstömäärä olisi vähentynyt. Henkilöstökulut olivat 632 milj. euroa ja vuokratyövoiman käytön kustannukset 27 milj. euroa. 6. Investoinnit Investointimenot olivat kaikkiaan 381,9 milj. euroa. Huomioitaessa sisäiset omaisuusjärjestelyt ja rahoitusosuudet, olivat nettoinvestoinnit yhteensä 315 milj. euroa. Investointitaso oli ennätyksellisen korkea ja koko kaupunkikonsernin investointitaso kohosi yli 700 milj. euroon. Investointimäärärahaa lisättiin vuoden aikana mm. maanhankkimiseen sekä länsimetron ja kaupungin välisiin kustannuksiin. Investoinnit toteutuivat 71 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä, mutta merkittävimpänä syynä olivat hankkeiden suunnittelun ja rakentamisen aloituksen siirtymiset. 7. Lainat Vuonna 2015 käytettiin koko 269 milj. euron lainanottovaltuus, joka sisälsi 50 milj. euron lisälainanoton. Tämän lisäksi rahastoja purettiin 40 milj. eurolla. Vuoden aikana käytettiin myös lyhytaikaista rahoitusta. Pitkäaikaista lainaa lyhennettiin reilut 50 milj. euroa. Kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 628 milj. euroa eli euroa asukasta kohden. Lainamäärä sisältää myös konsernitilillä olevat tytäryhtiöiden kassavarat 112 milj. euroa, jotka ovat kaupungin lyhytaikaista velkaa. Ilman konsernitilin saldoa kaupungin lainamäärä olisi reilut euroa asukasta kohden. Konsernin lainakanta oli vuoden lopussa noin milj. euroa ja se kasvoi vuodessa reilut 500 milj. euroa. Lainakanta asukasta kohden oli euroa. Lainakantaan vaikutti erityisesti kaupungin, Länsimetro Oy:n ja Koy Espoon Sairaalan lainamäärien kasvu. Oikaistu lainakanta (Espoon Asunnot Oy:n ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän lainat vähennettynä) oli milj. euroa eli euroa asukasta kohden. Oikaistu lainamäärä kuvaa pääosin verorahoituksella maksettavien lainojen määrää.

18 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 18 / Espoo-tarinan tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-tarinasta oli vuodelle 2015 johdettu yhteensä 31 tulostavoitetta. Tulostavoitteiden lisäksi toimialat olivat asettaneet tavoitteita, jotka eivät olleet valtuustoon nähden sitovia. Niiden toteutumisen eteneminen on raportoitu lauta- ja johtokunnille. Tulostavoitteet toteutuivat kokonaisuutena hyvin ja niiden tarkempi erittely on tilinpäätöksessä. 9. Mahdolliset tarkistukset Tarkastuksessa mahdollisesti esiin nousevien tilipäätöksen tarkistusten tekemiseksi esitetään, että konserniesikunta oikeutetaan tekemään teknisiä tarkistukset tilinpäätökseen. Mahdolliset tarkistukset eivät voi muuttaa tilikauden tulosta tai päätöksessä esitettyä tilikauden tuloksen käsittelyä. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 allekirjoittaa Espoon kaupungin vuoden 2015 tilinpäätöksen ja toimittaa sen tilintarkastajille tarkastettavaksi, 2 saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen valtuustolle käsiteltäväksi, 3 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään tilinpäätökseen mahdolliset tekniset tarkistukset. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 päättää vuoden 2015 tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Tilakeskus-liikelaitos vähentää poistoeroa ,52 euroa. - Peruskaupunki lisää poistoeroa ,00 euroa. - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston ylijäämä ,57 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä ,83 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään.

19 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto Sivu 19 / 43 - Peruspalvelujen kehittämisrahaston vuoden 2014 ylijäämä ,12 euroa lisätään rahaston pääomaan ja vuoden 2015 ylijäämä ,02 lisätään edellisten kausien ylijäämään. Peruspalvelujen kehittämisrahastoa puretaan ,00 euroa. - Sosiaalisen luototuksen rahaston alijäämä ,62 euroa vähennetään rahastopääomasta. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Vahinkorahaston ylijäämä ,39 lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin tulokseen. - Kaupungin tilikauden ylijäämä ,51 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

20 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 20 / / Kaupunginhallitus Vuoden 2016 talousarvion muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Kim Jarner, puh Pekka Heikkinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy - kunnallistekniikan yli vuodenvaihteen jatkuvien hankkeiden määrärahat, yhteensä 25,41 milj. euroa liitteen mukaan, - maanhankintaan lisämäärärahan 10 milj. euroa, - C055 Espoo Logistiikka, investointiosan lisämäärärahan euroa, Liikuntalautakunnan koneet ja kalusto, tuloarvion lisäyksen euroa, - C055 Espoo Logistiikka, käyttötalous, o lisätuloarvio sisäiseen laskutukseen euroa o poistojen lisäys euroa) - 38 Liikunta- ja nuorisolautakunta, käyttötalous o lisämääräraha sisäistä laskutusta varten euroa o (poistojen vähennys euroa) - 88 Talousarviolainat: lainanoton lisäyksen 35 milj. euroa. Liite Selostus 4 Vuonna 2016 Jatkuvat työkohteet Teknisen lautakunnan yli vuodenvaihteen jatkuvien hankkeiden uudelleenbudjetointi Tekninen lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että valtuusto lisää vuoden 2016 talousarvion investointimenoihin varattuja määrärahoja vuonna 2016 jatkuvien kunnallistekniikan hankkeiden osalta euroa liitteen Vuonna 2016 jatkuvat kunnallistekniikkahankkeet mukaisesti.

21 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 21 / 43 Valtuusto hyväksyi vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman. Samalla valtuusto päätti oikeuttaa teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2015 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2015 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2016 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä Tekninen lautakunta toteuttaa Suurpellon ja Tapiolan taseyksiköiden investoinnit kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin. Liitteessä Vuonna 2016 jatkuvat kunnallistekniikkahankkeet on esitetty ne peruskaupungin taseeseen toteutettavat teknisen lautakunnan hankkeet sekä ne taseyksikön taseeseen toteutettavat Tapiolan taseyksikön hankkeet, jotka jatkuvat vuonna 2016 ja joiden määrärahavarausta jäi käyttämättä vuonna Toimialan kanssa käydyn neuvottelun perusteella uudelleenbudjetoitavaa summaa on pienennetty noin 3 milj. euroa. Maanhankinnan lisämäärärahaesitys Talousarviossa on varattu neljä miljoonaa euroa maanhankintaan. Määräraha tarvitaan normaaliin kaupungille kuuluvaan yleisten alueiden hankintaan sekä mahdollistamaan pidemmän tähtäimen raakamaakauppoja tilanteissa, kun vireillä olevissa neuvotteluissa päästään maanomistajien kanssa yksimielisyyteen kaupan ehdoista. Vuoden alussa tuli voimaan kolme asemakaavaa, joiden maankäyttösopimuksissa on sovittu yleisten alueiden ja Y-tontin hankinnoista yhteensä yli 3,5 miljoonana arvosta. Lisäksi tälle vuodelle ajoittuu metron sisäänkäyntien tarvitsemien alueiden hankintaa sekä luovutettaviksi tulevien tonttien esirakentamista, joka on teknisesti ja taloudellisesti järkevä tehdä ennen metroliikenteen alkamista Maanhankintarahaa esitetään lisättäväksi 10 milj. euroa. Liikunnan koneiden siirto logistiikkaan Liikuntatoimen erikseen luetellut koneet ja laitteet on sovittu siirrettäväksi nettositovaan Espoo Logistiikka -tulosyksikköön, joka hoitaa keskitetysti teknisten koneiden ja laitteiden hallinnointia. Logistiikan toimintakate paranee kun se laskuttaa siirtyvän kaluston poistot liikuntatoimelta. Liikuntatoimelta tilanne muuttuu siltä osin, että kaluston käyttöä varten sisäisten laskutusten määrärahaan tarvitaan lisäys poistojen osalta. Toisaalta omaisuuden siirtyessä liikuntatoimen poistot pienenevät vastaavasti. Kaluston siirto logistiikkaan tehdään kirjanpidon jäännösarvoilla ja niitä varten sille tulee määrärahatarve joka vastaavasti kirjautuu liikuntatoimen investointiosan tuloksi.

22 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 22 / 43 LOG:n budjettimuutokset : Tili KP Lisätiedot ,31 lisätään sisäisiä tuloja ,31 lisätään poistoja SITO:n budjettimuutokset Tili KP Lisätiedot ,31 lisätään menoja sisäiseen laskutukseen ,31 vähennetään poistoja Siirtyvän omaisuuden jäännösarvo on ,16 euroa. Määrärahalisäysten rahoitus Määrärahalisäysehdotukset aiheuttavat 35 milj. euron lisärahoitustarpeen, jota ei tässä vaiheessa voi hoitaa muutoin kuin lisälainanotolla. Määrärahojen siirrot Vuoden 2016 talousarvio sisältää talousarvion sitovuutta koskevia määräyksiä. Valtuusto päättää liikelaitosten investoinneista ja niiden rahoituksesta. Tilapalvelut-liikelaitoksen uudisrakentamisen nimetyistä hankkeista päätetään hankekohtaisesti. Mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää taloussuunnitelmassa olevan määrärahan hankkeen kustannusarvion nousun takia, voi kaupunginhallitus siirtää kohteelle määrärahaa sellaisilta hankkeilta, joiden rakentamiskustannuksissa syntyy vastaavasti kokonaissäästöä verrattuna voimassa olevaan investointiohjelmaan. Tilapalvelut-liikelaitos arvioi, että Leppävaaran uimahallihankkeen vuoden 2016 investointimäärärahasta jää käyttämättä vähintään 1,12 milj. euroa. Määrärahasiirtoja on käsitelty kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostossa (johtokunta) ja jaosto päätti siirroista esityksen mukaisesti. Furuholmin kesäsiirtola Furuholmin kesäsiirtolan hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostossa Hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio oli 1,058 milj. euroa. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2016 talousarviossa hankkeen kustannusarvio ja kokonaismääräraha on 0,981 milj. euroa, josta euroa on varattu vuodelle 2016 ja euroa vuodelle Tilapalvelut-liikelaitoksen päivätyn tuotantoaikataulun mukaan Furuholmin kesäsiirtolahankkeen toteutusaikataulu ei ole muuttunut talousarviossa arvioidusta.

23 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 23 / 43 Furuholmin kesäsiirtolan halvin rakennusurakkatarjous oli 1,087 milj. euroa ja tarjous ylittää hankkeen kustannusarvion noin eurolla. Tämän lisäksi hankkeeseen kohdistuu suunnittelu-, rakennuttamis- ja mahdolliset lisä- ja muutostyökustannukset. Tilapalvelut-liikelaitoksessa on arvioitu, että suunnittelu-, rakennuttamis-, lisä- ja muutostyövaraukset ovat noin euroa. Hankkeen lisämäärärahan tarve on yhteensä noin euroa, joka ajoittuu sekä vuodelle 2016 että mahdollisesti vuodelle Lisämäärärahasta mahdollisesti vuonna 2016 käyttämättä jäänyt osa huomioidaan vuoden 2017 talousarvion valmistelussa. Suvelan asukaspuisto Suvelan asukaspuiston varastotilan kustannusarvio ja kokonaismääräraha on euroa, josta toteutuneet menot olivat vuoden 2015 loppuun mennessä euroa. Vuodelle 2016 hankkeelle on varattua euroa määrärahaa. Hankkeen rakentaminen on viivästynyt suunnittelun viivästymisestä ja vanhan rakennuksen purusta johtuen. Suurin osa hankkeen rakentamisesta ja kustannuksista ajoittuu vuodelle Suvelan asukaspuiston varastotilan halvin rakennusurakkatarjous oli euroa. Tämän lisäksi hankkeeseen kohdistuu suunnittelu-, rakennuttamis- ja mahdolliset lisä- ja muutostyökustannukset. Huomioiden hankkeen tähän asti toteutuneet suunnittelumenot on Tilapalvelutliikelaitoksessa arvioitu, että kokonaisuudessaan suunnittelu-, rakennuttamis-, lisä- ja muutostyövaraukset ovat noin euroa. Suvelan asukaspuiston varastotilan päivitetty kustannusarvio perustuen halvimpaan rakennusurakkatarjoukseen on euroa, euroa alkuperäistä kustannusarviota ja kokonaismäärärahaa suurempi. Huomioiden hankkeen vuoden 2016 investointimäärärahan on hankkeen vuoden 2016 lisämäärärahan tarve euroa. Pentalan saaristomuseo Pentalan saaristomuseo käsittää useita eri rakennuksia ja hankkeen investoinnit ovat kohdistuneet hankkeisiin 6120 Pentalan Saaristomuseo, 6123 Rosengård Rantavaja, 6124 Kalastajanmökki, 6131 Nyholms Päärakennus, Gurlin Talo, 6279 Rosengård Huvila 2 ja 6336 Saaristomuseon Huoltorakennus. Talousarviossa Pentalan saaristomuseo on käytännön syistä näytetty yhtenä hankkeena, hankkeena 6120 Pentalan saaristomuseo ja tästä syystä hankkeen kustannusarvio ei ole ollut ainoastaan hankkeen 6120 kustannusarvio, vaan riippuen mitä rakennusta on kunakin vuotena peruskorjattu, on kustannusarvio käytännössä ollut korjattavalle rakennukselle. Vuodesta 2010 vuoden 2015 loppuun mennessä Pentalan saaristomuseon rakennuksiin on investoitu noin 2,2 milj. euroa. Vuodelle 2016 Pentalan saaristomuseolle on varattu euroa määrärahaa ja Tilapalvelut-liikelaitoksen arvion mukaan hankkeen menot

24 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 24 / 43 ovat vuonna 2016 noin euroa. Hanke on viivästynyt, koska aluetyöt olivat niin massiiviset, että muita korjauksia ei voitu samanaikaisesti tehdä. Hankkeen vuoden 2016 lisämäärärahan tarve on euroa. Tapion kentän huoltorakennus Tapion kentän huoltorakennuksen kustannusarvio ja kokonaismääräraha on 1,4 milj. euroa, josta toteutuneet menot olivat vuoden 2015 loppuun mennessä euroa. Vuodelle 2016 hankkeelle on varattu 1,08 milj. euroa määrärahaa. Hankkeen rakentaminen on hieman viivästynyt ja siirtynyt vuodelle Hankkeen vuoden 2016 lisämäärärahan tarve on euroa. Tapion kentän huoltorakennuksen kustannusarvio ja kokonaismäärärahan tarve ei ole muuttunut, lisämäärärahan tarve johtuu kustannusten toteutumisesta eri vuotena kuin alun perin on arvioitu. Päätöshistoria Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy - kunnallistekniikan yli vuodenvaihteen jatkuvien hankkeiden määrärahat, yhteensä 25,41 milj. euroa liitteen mukaan, - maanhankintaan lisämäärärahan 10 milj. euroa, - C055 Espoo Logistiikka, investointiosan lisämäärärahan euroa, Liikuntalautakunnan koneet ja kalusto, tuloarvion lisäyksen euroa, - C055 Espoo Logistiikka, käyttötalous, o lisätuloarvio sisäiseen laskutukseen euroa o poistojen lisäys euroa) - 38 Liikunta- ja nuorisolautakunta, käyttötalous o lisämääräraha sisäistä laskutusta varten euroa o (poistojen vähennys euroa)

25 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto Sivu 25 / Talousarviolainat: lainanoton lisäyksen 35 milj. euroa, 2 päättää siirtää Leppävaaran uimahallin investointihankkeelta euroa Furuholmin kesäsiirtolan investointihankkeelle 5003, euroa Suvelan asukaspuiston varastotilan investointihankkeelle 8132, euroa Pentalan saaristomuseon investointihankkeelle 6120, euroa Tapion kentän huoltorakennuksen investointihankkeelle Käsittely Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Metroasemien vaatimat kunnallistekniikan rakentaminen ja Tapiolan taseyksikön metroaseman laajentaminen ja monipuolistaminen sekä Keilaniemen metroaseman kunnallistekniikka ovat metron rakentamisesta johtuvia kustannuksia, jotka kuuluvat Länsimetro Oy:lle, ei Espoon kaupungille. Nämä kohdat hylätään ja poistetaan esityksestä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

26 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 26 / / Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallitus Otahalli Oy:n osakkeiden siirto peruskaupungilta Tilapalvelut-liikelaitokselle Valmistelijat / lisätiedot: Kim Jarner, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto lisää Tilapalvelut-liikelaitoksen osakkeiden ja osuuksien investointimäärärahoja peruskaupungin omistamien Otahalli Oy:n osakkeiden kirjanpitoarvoa vastaavalla määrällä eli ,57 eurolla. Selostus Valtuuston hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2016 todetaan, että Tilapalvelut-liikelaitos huolehtii kaupungin toimitilojen ja rakennusten hankkimisesta ja toimii kuntalain mukaisena tilaaja- ja omistajatehtäviä hoitavana liikelaitoksena. Kaupungin linjauksen mukaan kaupungin rakennusten omistus tulisi olla Tilapalvelut-liikelaitoksella toteutustavasta riippumatta. Tällöin rakennusomaisuus ja sen hallinta sekä vastuu ovat keskittyneet yhdelle toimijalle. Esitetty omaisuuden siirto jatkaa aiempina vuosina tehtyjä siirtoja jolla selkiytetään peruskaupungin, taseyksiköiden ja liikelaitoksen omistuksia kiinteistöyhtiöissä. Peruskaupungilla on omistuksessaan 25 % Otahalli Oy:n osakkeista. Muut Otahalli Oy:n osakkeenomistajat ovat Aalto-korkeakoulusäätiö, Aaltoyliopiston ylioppilaskunta ja Suomen Urheiluliitto r.y. Rakennusten osakeomistuksen selkeyttämiseksi ja yllä edellisessä kappaleessa mainittujen perustelujen takia on perusteltua siirtää peruskaupungin osakeomistus liikelaitokselle. Esitetään, että peruskaupunki siirtää osakeomistuksensa Otahalli Oy:ssä Tilapalvelut-liikelaitokselle niiden kirjanpitoarvosta. Tämä edellyttää ,57 euron määrärahaa omaisuuslajille osakkeet ja osuudet ja vastaavaa investointitulon lisäystä peruskaupungin osakkeisiin ja osuuksiin. Kirjauksella ei ole kassavaikutusta. Kaupungin sisäinen omaisuuden siirto edellyttää päätöstä. Kaupungin johtosääntöjen mukaan kaupunginhallitus päättää osakkeiden myynnistä. Kaupunginhallituksen konsernijaosto on päättänyt Otahalli Oy:n muuttamisesta keskinäiseksi kiinteistöosakeyhtiöksi ja

27 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto Sivu 27 / 43 yhtiöjärjestyksen muutoksesta eli lukien yhtiökokousedustajat määrää ja toimiohjeet antaa teknisen toimen johtaja. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto ehdottaa, 1 että kaupunginhallitus siirtää Tilapalvelut-liikelaitokselle peruskaupungin osakeomistukset Otahalli Oy:ssä niiden kirjanpitoarvosta, ehdollisena, että valtuusto hyväksyy siirron vaatiman lisämäärärahan, 2 kaupunginhallitukselle, että valtuusto lisää Tilapalvelut-liikelaitoksen osakkeiden ja osuuksien investointimäärärahoja peruskaupungin omistamien Otahalli Oy:n osakkeiden kirjanpitoarvoa vastaavalla määrällä eli ,57 eurolla. Päätös Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 siirtää Tilapalvelut-liikelaitokselle peruskaupungin osakeomistukset Otahalli Oy:ssä niiden kirjanpitoarvosta, ehdollisena, että valtuusto hyväksyy siirron vaatiman lisämäärärahan, 2 ehdottaa, että valtuusto lisää Tilapalvelut-liikelaitoksen osakkeiden ja osuuksien investointimäärärahoja peruskaupungin omistamien Otahalli Oy:n osakkeiden kirjanpitoarvoa vastaavalla määrällä eli ,57 eurolla. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

28 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 28 / / Kaupunginhallitus Tonttumuori, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 15. kaupunginosa Niittykumpu Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Sikiö, puh Marno Hanttu, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Tonttumuori - Tomtemor asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6855, 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue Oheismateriaali Selostus - Tonttumuori, tapahtumaluettelo - Tonttumuori, kaavamääräykset 1 - Tonttumuori, kaavamääräykset 2 - Tonttumuori, kaavamääräykset 3 - Tonttumuori, kaavamääräykset 4 - Tonttumuori, kaavakartta - Tonttumuori, ajantasa-asemakaava - Tonttumuori, havainnekuva - Tonttumuori, perspektiivikuva - Tonttumuori, päätöshistoria Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis kerrostalo- ja pientalorakentaminen Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen. Rakentaminen eheyttää ja selkeyttää Merituulentien varren kaupunkirakennetta sekä yhdistää sen Tontunmäen pientaloalueeseen. Rakentamisen tehostaminen mahdollistaa osaltaan metroaseman ja alueen kunnallistekniikan rahoittamisen maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on noin k-m 2. Uuden asuinkerrostalokorttelin korttelitehokkuus on e = 0.98 ja uuden pientaloalueen e = Lisäksi nykyisen pientalokorttelin tehokkuus nostetaan e = 0.30:stä 0.40:een. Uusi asuinrakennusoikeus vastaa noin 300 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m 2 / asukas).

29 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 29 / 43 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Tonttumuori -Tomtemor asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6855, joka käsittää osan korttelista sekä katu- ja virkistysalueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu), alue Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa 2009 nimellä Niittykumpu I. Vireille tulosta ilmoitettiin myös kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja muutettu Alueen nykytila Suunnittelualue rajautuu etelässä Merituulentiehen. Lännessä alue rajautuu Kotitontunpuistoon. Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Riihitontuntiehen sekä pientalokortteliin ja idässä Kotitontunpuistoon. Espoon kaupunki omistaa kaavamuutosalueesta noin 40 %. Kaavamuutoksessa muodostuvan asuinkerrostalokorttelin (AK) alasta kaupunki omistaa noin 60 %. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden suunnittelussa tulee merkittävä rakentaminen sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Merituulentien vieressä kulkee

30 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 30 / 43 ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Kaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa Tonttumuorin alue on osin säilyvää asuntoaluetta (A) ja osin kehitettävää kaupunkimaista asuntoaluetta (A1). Voimassa olevissa asemakaavoissa kortteli on osoitettu pientaloalueeksi (AOR), asuin- ja pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi (AOT), ja teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Korttelin eteläpuolella on puistoalue (PL). Alueella on myös katualueita. Asemakaavan muutos liittyy Länsimetron rakentamisen mahdollistavaan asemakaavaan Jousenpuiston - Matinkylän metrotunneli, kaava-alue Metrotunnelin kaavassa mahdollistetaan maanalaiset tilat metrotunnelia, metroasemaa sekä niihin liittyviä tiloja varten sekä metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet. Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos teki Niittykummun suunnitteluvarauspäätöksen Päätösehdotuksessa esitettiin, että Niittykummun metroasema rakennetaan ja rahoitetaan samanaikaisesti Länsimetron muiden asemien kanssa sillä periaatteella, että aseman valmiiksi saattamisesta sekä alueen kehittämiseen liittyvästä muusta kunnallisteknisestä rakentamisesta koituvat kulut katetaan kaupungin rakennusoikeuksien myynnillä ja yksityisten maanomistajien osalta saatavilla maankäyttösopimustuloilla Edelleen kaupunkisuunnittelulautakuntaa kehotettiin kiirehtimään alueen asemakaavoitusta niin, että aseman rakentaminen on mahdollista Länsimetron muiden asemien aikataulussa. Kaupunginhallitus päätti Niittykummun metroaseman rakentamisesta Länsimetron aikataulussa. Päätöksen yhteydessä hallitus kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa laatimaan Niittykummun seuraavat asemakaavat niin, että metroaseman rahoittaminen ja tarpeellinen kunnallistekniikka saadaan varmasti rahoitettua maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Niittykummun keskuksen asemakaavamuutos hyväksyttiin valtuustossa Tonttumuorin kaava liittyy suoraan tähän asemakaavaan ja ne muodostavat yhtenäisen kaupunkikuvallisen ja - rakenteellisen kokonaisuuden. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä Ehdotuksesta järjestettiin asukastilaisuus Kaavaehdotuksesta jätettiin 2 muistutusta sekä 9 lausuntoa tai kannanottoa. Muistutukset, lausunnot ja kannanotot ovat vastineineen asian liitteinä.

31 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 31 / 43 Kaavakarttaan ja - määräyksiin tehtiin saadun palautteen perusteella teknisluontoisia tarkistuksia. Meluun ja ilmanlaatuun liittyvät määräykset jaettiin erillisiksi määräyksiksi ja tekstiä selkiytettiin. Merituulentien varren kerrostalon länsipuolelle lisättiin melueste. Haltijatontuntie 11:n ja A-korttelin väliseltä rajalta poistettiin puurivi ja Haltijatontuntie 11:n eteläpuoliselle rajalle lisättiin istutettava tontinosa. Tekniset muutokset kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymään asemakaavan muutokseen Alueen tarkemmassa kunnallistekniikan suunnittelussa todettiin tarve hulevesiviemärille Tonttumuorinkujalta etelään. Tälle on osoitettu johtoalue AK-kortteliin, AP-korttelien puoleiselle rajalle. Kaavamääräyksiin on lisätty viimeisimmän periaatteen mukainen määräys tulvariskin torjunnasta. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis kerrostalo- ja pientalorakentaminen Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen. Rakentaminen eheyttää ja selkeyttää Merituulentien varren kaupunkirakennetta sekä yhdistää sen Tontunmäen pientaloalueeseen. Yleisperustelu Kaavaehdotus tiivistää Merituulentien pohjoisreunaa uudella asuinkerrostalokorttelialueella (kaavamääräys AK). Merituulentien varressa kadun reunaa rytmittää neljä Merituulentiehen nähden poikittaista 6-kerroksista rakennusosaa, joita yhdistävät nelikerroksiset osat. Pihan pohjoispuolella on kolme 5/3-kerroksista porrastuvaa pistetaloa, jotka toimivat mittakaavallisena välittäjänä Merituulentien varren ja kerrostalokorttelialueen pohjoispuolisen kaksikerroksisen pientaloalueen välillä. Korttelin pohjoisosassa on uusi tiivis kaksikerroksisten paritalojen muodostama korttelialue (A). Tonttumuorinkujan länsipuolella olevalle nykyiselle pientalokorttelialueelle (AP) mahdollistetaan täydennysrakentaminen nostamalla tehokkuus e = 0.40:een. Kerrostalokorttelialueen länsiosaan toteutetaan koko korttelin yhteinen leikkipaikka sekä alue paikallisten hulevesien viivyttämistä varten. Asuinkorttelit muodostavat Merituulentien varteen yhtenäisen kaupunkikuvan ja täydentävät osaltaan Merituulentien pohjoispuolen rakennetta. Kadun varren jalustamaisista rakennusosista ja niiden päällä olevista poikittaisista korkeammista osista syntyy Riihitontun korttelialueen jatkeeksi selkeä kokonaisuus. Merituulentien varren pohjakerrosten julkisivujen suunnittelussa tulee kaavamääräyksen mukaan välttää umpinaisen, muurimaisen julkisivun syntymistä.

32 Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto Sivu 32 / 43 Kaava-alueelle on laadittu maankäytön yleissuunnitelma, joka tähtää muotokieleltään yhtenäisen ja laadultaan korkeatasoisen ympäristön toteutumiseen. Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 2,5 ha. Siitä noin 2,2 ha on asuinkerrostalojen korttelialuetta ja 0,3 ha katualuetta ja kevyen liikenteen väylää. Uusien asuinkerrostaloalueiden korttelialueella (AK) on asuinrakennusoikeutta yhteensä k-m 2 ja uusien pientalojen korttelialueella (A) yhteensä k-m 2. Uuden asuinkerrostalokorttelin korttelitehokkuus on e = 0.98 ja uuden pientaloalueen e = Nykyisen pientalokorttelin rakennusoikeus kasvaa e = 0.30:stä e = 0.40:een, eli noin 360 k-m 2. Uusi asuinrakennusoikeus vastaa noin 300 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m 2 / asukas). Liikenne Uusi ja säilyvä pientaloalue tukeutuvat nykyiseen liikenneverkkoon, Riihitontuntiehen ja Tonttumuorinkujaan. Liikenne uudelle kerrostaloalueelle osoitetaan uuden Merituulentieltä risteävän kadun, Nuttukujan, kautta. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Niittykummun tuleva metroasema. Liityntälinjastosuunnitelman 2008 (YTV) mukaan asemalle syötetään mm. Olarin ja Suurpellon liikennettä. Liityntälinjojen pysäkit sijaitsevat metroaseman edustalla. Liityntälinjojen lisäksi alue on myös Espoon sisäisten linjojen saavutettavissa. Pysäköinti AK-korttelialueella asukkaiden pysäköinti sijoittuu korttelin sisälle kannen alaisiin pysäköintilaitoksiin. Nuttukujan varteen voidaan sijoittaa yleisiä pysäköintipaikkoja. A- ja AP-alueilla pysäköinti on maan pinnalla. Uudella A-korttelialueella jokaisen asunnon yhteydessä on yksi autopaikka ja loput yhteisellä pysäköintialueella. AK- ja A-korttelialueilla tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka asunto-, toimitila- ja liikekerrosalan 100 k-m 2 kohti, ja lisäksi 1 vieraspaikka / k-m 2. AP-korttelialueella tulee rakentaa vähintään 1,3 autopaikkaa / asunto. Ympäristön häiriötekijät Merituulentien liikenne aiheuttaa melua ja päästöjä kaava-alueelle. Tehtyjen melu- ja ilmanlaatuselvitysten perusteella Merituulentien varren AK-korttelin asuinrakentamiselle on asetettu tarkempia määräyksiä. Korttelin Merituulentien puoleisen sivun ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla 35 db. Jos julkisivuun kohdistuva päiväajan melutaso ylittää 65 db, ei kortteliin saa sijoittaa sellaisia asuntoja, joiden ikkunat avautuvat pelkästään liikennemelun puolelle, ja parvekkeet tulee korvata viherhuoneilla, jotka saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi.