Mankilanjärvi Yleiskuvaus vesistöstä ja vedenlaadusta
|
|
- Martta Kokkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mankilanjärvi Yleiskuvaus vesistöstä ja vedenlaadusta Mankilanjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan kunnassa. Järven pinta-ala on 260,5 ha ja sen keskisyvyys on noin 1,5 m. Syvin kohta järvessä on 4,8 metriä. Mankilanjärvi kuuluu Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen ja sen ympäristövastuualue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskukselle. Aikaisempi toiminta Mankilanjärvellä Mankilanjärvelle on aikojen saatossa laadittu useita selvityksiä ja suunnitelmia järven ja sen lähympäristön laadun parantamiseksi. Vuodesta 1972 järveä on tarkkailtu satunnaisesti ja 1976 lähtien siellä on toteutettu hankkeita ja toimenpiteitä, kuten esimerkiksi laadittu suunnitelmia ja toimenpiteitä tulvariskin pienentämiseksi. Merkittävämpänä toimenpiteenä on ja 1990-lukujen vaihteessa suoritettu veden korkeuden korottaminen mm tekemällä kuivatusojia, perkaamalla muita lähiympäristön ojia sekä rakentamalla tulvapenkereet ja pohjapato Isoojaan. Vuonna 2009 tehdyn kunnostussuunnitelman mukaan Iso-ojan pohjapadon kuivattaman Vähäjärven tilalle rakennetaan monivaikutteinen kosteikko, jonka rakennustoimenpiteet tulee lopettaa 2014 kesäkuuhun mennessä. Kosteikko vähentää muista vesistöistä aiheutuvaa ravinnekuormitusta ja parantaa näin ollen Mankilajärven tilaa. Pohjois-Pohjanmaan ELY - keskus on laatinut toimenpidesuunnitelman Mankilanjärvelle vuosille Suunnitelmassa käsitellään järven ruoppausta.
2 Ympäristölupa ruoppauksen suorittamiseen on voimassa vuoteen 2015 asti, ja toteutusajankohdan on arvioitu ajoittuvan vuosille Mankilanjärven vedenlaadun tarkkailussa on noin 40 vuoden seurantajakson aikana havaittu suuria ravinnepitoisuuksien vaihteluita. Lisäksi Mankilanjärvi nykyisellään luokitellaan reheväksi Lähteet: OIVA -tietopalvelu, Aluehallintovirasto, ProAgria Oulu ja ympäristö.fi -verkkosivusto. Kuva: Kaija Karhunen Tekijä: Jani Markus Hydro-Pohjanmaa -hanke
3 Mankilanjärven ja sen ympäristön kasvillisuus Mankilanjärven ympäristöön tehtiin kasvillisuuskartoitus syksyllä 2013, jonka tekivät Oamkin Luonnovara-alan yksikön opiskelijat Mari Ruuhonen ja Miika-Matias Rankinen. Kasvillisuuskartoituksen tarkoituksena on selvittää tietyn alueen kasvillisuus. Se voi olla joko yleistasoinen, kuten tässä tapauksessa tai yksityiskohtainen. Yleistasoisessa kasvillisuuskartoituksessa selvitetään alueen tyypillinen kasvilajisto sekä erikseen havaittu arvokas ja uhanalainen lajisto. Yksityis-kohtaisessa kartoituksessa selvitetään tietyn alueen haluttu lajisto, kuten heinäkasvit tai sammaleet, tarkasti. Mankilanjärven kartoitusalue sijoittui Nurmilammen ja mittauslautan ympäristöön, josta kartoitettiin niin ranta- kuin vesikasvillisuus. Rannalla on koivuvaltainen vyöhyke ja nuorta kuusimetsää. Parkkipaikan ja veneenlas-kupaikan ympäristö on kulttuurivaikutteinen vadelmakasvustoineen ja yleisimpine rikkakasveineen. Kartoitusalueelta tavattiin yhteensä 81 eri kasvilajia eikä lajien joukossa ollut uhanalaisia tai suojeltuja lajeja. Mankilanjärven kartoitusalueella tavattiin yhteensä 81 eri kasvilajia, joista putkilokasveja 50 heinäkasveja 15 puita tai pensaita 11 vesikasveja 5 Mankilanjärven rantavedestä tavattiin myös muutama yksilö puhtaissa vesissä viihtyvää ruskoärviää (Myriophyllum alerniflorum), mutta vähäinen määrä ei kuitenkaan kerro yksinään järven puhtaudesta. Järvenselällä on merkittäviä määriä järvikaislaa (Schoenoplectus lacustris). Yleisesti rantakasvina tunnettu järvikaisla on levittäytynyt koko järven pinta-alalle runsaina paikoittaisina kasvustoina mikä kertoo järven mataluudesta. Järvellä on myös
4 runsas-ravinteisissa järvissä viihtyviä lajeja, kuten uistinvitaa (Potamogeton natans) ja palpakoita (Sparganum sp.). On muistettava, että kasvillisuuskartoitus on puutteellinen, koska se tehtiin myöhään syksyllä, jolloin kevään ja kesän lajit jäivät kokonaan pois listasta. Myös kartoitusalue oli suppea. Vaikka alueelta tavattiin runsas-ravinteisissa järvissä viihtyviä lajeja, tavatut kasvilajit eivät suoranaisesti kerro mitään veden laadusta. Puhtaissa vesissä viihtyvän ruskoärviä roolia voidaan käyttää tarkemmissa analyyseissä viitetietona, mutta sen vähäinen määrä ei kerro yksinään veden puhtaudesta. Laji voi olla järvessä väistyvä tekijä. Lähteet: 4&Kasvillisuuskartoitus Kuva: Kaija Karhunen Tekijä: Elina Hirvelä Hydro-Pohjanmaa -hanke
5 Vesistöjen rehevöityminen ja siihen vaikuttavat tekijät Kasvien tärkeimpien ravinteiden, typen ja fosforin, kertyminen vesistöön ihmistoiminnan seurauksena aiheuttaa rehevöitymistä. Rehevöityminen on ongelmana enemmän matalilla, taajama- ja/tai viljelyaluilla sijaitsevilla järvillä. Rehevöitymisen merkkejä ovat mm. kalaverkkojen ja rantakivien limoittuminen, levien määrän kasvu ja leväkukinnat, veden värin muuttuminen ja näkösyvyyden pieneneminen, vesikasvien runsastuminen ja lajiston muuttuminen, vesilintujen määrän ja lajiston muuttuminen, kalaston muuttuminen, mahdolliset kalakuolemat, hajuhaitat ja veden käyttäjien terveyshaitat kuten uimareiden ihottumat. Kullakin järvellä on tietynsuuruinen kuormituksen sietokyky. Vesitilavuudeltaan suurikokoiset järvet voivat sietää ravinnekuormituksen lisääntymistä pitkään ilman näkyviä haittavaikutuksia - pienissä järvissä nopeampi rehevöityminen. Kuormitus Rehevöitymisen perimmäinen syy on vesistön ravinnetason nousu, jonka aiheuttaa yleensä ulkoinen kuormitus. Ulkoista kuormitusta ovat haja- ja pistekuormitus. Hajakuormituksen päästöt ovat peräisin haja- ja loma-asutuksesta, maa- ja metsätaloudesta sekä liikenteestä. Pistekuormituksen lähteet on helpompi määrittää, niitä ovat mm. teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesiputket, tehtaanpiiput, kalankasvatus, turkistarhaus ja turvetuotanto. Pistekuormituksen estäminen ja valvominen on helpompaa kuin hajakuormituksen, koska päästölähteet ovat tunnettuja ja yksilöitävissä. Ulkoiseen kuormitukseen luetaan myös luonnonhuuhtouma, johon ihminen ei voi vaikuttaa. Lisäksi vesistöissä voi tapahtua sisäistä kuormitusta. Tällä tarkoitetaan ravinteiden noidankehää, jossa pohjasedimenttiin varastoituneet ravinteet vapautuvat takaisin veteen hapen vähetessä. Se kiihdyttää entisestään rehevöitymiskehitystä. Sisäinen kuormitus on usein seurausta kauan jatkuneesta ulkoisesta kuormituksesta. Sisäinen kuormitus jatkuu yleensä pitkään senkin jälkeen, vaikka ulkoinen kuormitus on merkittävästi vähentynyt. Typpi- ja fosforipäästöt lähteittäin Suomessa vuonna 2012 (Kääntöpuolella sivun yläreunan kuvioissa esitetyt typpi- ja fosforikuormitukset ovat koko Suomen keskiarvoja ja hajakuormituksen osuus on laskennallinen eli se perustuu laskentamalleihin.)
6 Typpikuormitus Fosforikuormitus Rehevöitymisen ehkäiseminen Rehevöityneen järven kunnostaminen on kallista ja työlästä, joten ongelma kannattaa pyrkiä ehkäisemään jo ennalta. Haja-asutuksen jätevesien, sekä pistekuormittajien päästöjen huolellinen puhdistus estää rehevöitymistä. Suomen jätevesilainsäädäntö edellyttää, että puhdistamattomia jätevesiä ei päästetä vesistöihin. Maanviljelyksessä vesistöjen rehevöitymistä voidaan ehkäistä kiinnittämällä huomiota tiettyihin asioihin. Peltojen ja vesistöjen väliin jätettävät suojakaistat sitovat kasvillisuudellaan vapautuvia ravinteita itseensä. Lannoituksen huolellinen suunnittelu, kuten ravinnetaseiden laskeminen ja lannoitustavan valinta, etenkin karjanlantaa käytettäessä ehkäisevät ylimääräisten ravinteiden joutumisen vesistöön. Ravinteiden ja maan huuhtoutuminen on runsainta silloin, kun maan pinta on kynnettynä tai äestettynä. Suorakylvö on menetelmä, jossa maata ei kynnetä lainkaan joten se on hyvä keino ehkäistä huuhtoutumista. Laidunten suunnittelussa kannattaa pyrkiä siihen, etteivät eläimet virtsaa ja ulosta vesistöjen välittömässä läheisyydessä. Mikäli järvi on päässyt pahasti rehevöitymään, ei pelkkä päästöjen vähentäminen palauta järveä ennalleen. Erilaisilla kunnostustoimenpiteillä voidaan parantaa vesistön nykytilaa. Itämeriportaali Tietoa Itämerestä. Itämeri-sanakirja. Hakupäivä Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu Vesi ja meri. Vesistöjen kunnostus. Hakupäivä FI/Vesi_ja_meri/Vesistojen_kunnostus/Jarvien_kunnostus/Kunnostu starvetta_aiheuttavia_tekijoita/rehevoityminen Biologian ja maantieteen opettajien liitto Koulutukset ja materiaalit. Yhteinen ympäristö. Hakupäivä Vesiensuojelun perusteet ja vesistöjen kunnostus. Penttinen, K.& Niinimäki, J.Opetushallitus Itämeriportaali Tietoa Itämerestä. Itämeri-sanakirja. Hakupäivä us/ Kuva: Kaija Karhunen Lähteet: Itämeriportaali Tietoa Itämerestä. Itämeri-sanakirja. Hakupäivä Tekijät: Jenna Mikkola ja Maria Sirviö Hydro-Pohjanmaa -hanke
7 Happamat sulfaattimaat ja niiden aiheuttamien haittojen vähentämiskeinot Geologian tutkimuskeskus GTK on tehnyt kartoitusta happamista sulfaattimaista Suomessa. Kartat löytyvät GTK:n karttapalvelusta alajuoksuilla. Metalliyhdisteet aiheuttavat kalakuolemia ja pohjaeläinkantojen häviämistä. Maanviljelyssä happamuus aiheuttaa haasteita. Rauta- ja alumiiniyhdisteet sitovat happamissa oloissa ravinteita kasveille käyttökelvottomaan muotoon ja tukkivat salaojia. Alumiini häiritsee myös kasvien juurten kehitystä ja ravinteiden ottoa. Runsaalla kalkituksella ja pellon vesitalouden hyvällä hoidolla sulfaattimaista saadaan kuitenkin erittäin viljavia viljelysmaita. Haittojen vähentäminen Happamista sulfaattimaista aiheutuvia haittoja voidaan tehokkaimmin vähentää estämällä sulfidikerroksen hapettuminen. Kuva 1. Happamien sulfaattimaiden yleiskartoitus. Happamat sulfaattimaat ovat muodostuneet Itämeren alueelle litorinakauden aikana vuotta sitten merenpohjaan kerrostuneista kasvijätteistä. Hapettomissa oloissa merivedessä hajoavista kasvijätteistä syntyi sulfidisedimenttejä, jotka sitoutuivat maaperän rautaan ja näin syntyivät rauta-sulfidimaat. Maan kohoamisen vuoksi rauta-sulfidimaat altistuivat hapelle, jolloin niistä muodostui happamia sulfaattimaita. Happamat sulfaattimaat sisältävät rikki- ja metalliyhdisteitä (alumiinia, mangaania, kadmiumia, kobolttia, kuparia, sinkkiä ja nikkeliä ). Maaperä- ja vesistöhaittoja Metalliyhdisteiden huuhtoutuminen happamista sulfaattimaista aiheuttaa maaperä- ja vesistöhaittoja. Vesistöjen happamoituminen on riskinä erityisesti jokien Sulfidikerroksen hapettumista voidaan tasaisilla peltomailla vähentää tehokkaasti säätösalaojituksen avulla, kun sulfidikerros pidetään pohjaveden alapuolella. Kuivatusvesien kierrätyksellä ja veden pumppaamisella säätösalaojiin pohjaveden korkeus voidaan pitää sopivalla tasolla myös kuivina kausina. Veden ph-arvoa voidaan tarvittaessa nostaa kalkkisuotimella. Maanmuokkaustoimenpiteet edistävät sulfidikerroksen hapettumista, joten monivuotisia nurmia ja muita kohtuullisen vähäistä maanmuokkausta vaativia viljelykasveja kannattaa suosia alueilla, joissa sulfidikerros sijaitsee lähellä maanpintaa. Ojitukset tulisi suunnitella sekä pelto- että metsälohkoilla siten, että sulfidikerros ei pääse kuivumisen tai maan rikkoutumisen seurauksena hapettumaan. Sulfidikerros on huomioitava myös rakentamiseen liittyvissä maanmuokkaustoimenpiteissä. Sulfidikerros on happaman sulfaattimaan alin kerros, joka näkyy oheisessa kuvassa tummanharmaana. Vaaleamman harmaa kerros sulfidikerroksen päällä on hapettunutta sulfaattimaata, josta haitalliset rikki- ja metalliyhdisteet voivat huuhtoutua.
8 kuvat/kartoitustilanne_2012.pdf Geologian tutkimuskeskus GTK tietopalvelut. Happamat sulfaattimaat. faattimaat.html Jaana Uusi-Kämppä, Kari Ylivainio, Kristiina Regina, Peter Österholm, Rainer Rosendahl, Vincent Westberg, Merja Mäensivu, Seija Virtanen, Markku Yli-Halla ja Eila Turtola. MTT, Åbo Akademi, Pro Agria, Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus, Helsingin yliopisto. Maataloustieteen päivät Kuva 2. Tummia sulfaatti- ja sulfidikerroksia noin 1,5 metrin syvyydessä. Lähteet: Maaseutuverkoston julkaisuja 2009: Happamat sulfaattimaat CNKU/happamat_sulfaattimaat_B5_LOW.PDF GTK / Maanmittauslaitos. Happamien sulfaattimaiden yleiskartoitus. MMM työryhmämuistio 8/2009. Kohti happamien sulfaattimaiden hallintaa. Ehdotus happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivoiksi v2-Kohti_happamien_sulfaattimaiden_hallintaa_- raportti.pdf Geologian tutkimuskeskus GTK. Geofoorumi 2/2009. Happamien sulfaattimaiden haitat hallintaan. tteet/esitehappamatsulfaattimaat.pdf Kuvat: Kaija Karhunen ja GTK Tekijät: Tiina Verkkomäki ja Leena Kuorilehto Hydro-Pohjanmaa -hanke
9 Mankilanjärven vedenlaadun mittausjärjestelmät Vesinäytteiden otto Suomen vesistöjen tilaa seurataan Suomen ympäristökeskuksen toimesta jatkuvasti monin erilaisin menetelmin. Perinteisten näytteenottimien ja mittareiden lisäksi on kehitetty myös veden laatua jatkuvasti tarkkailevia järjestelmiä. Tällaiset järjestelmät voivat ilmoittaa muutoksista veden laadussa paljon nopeammin kuin perinteinen laboratorioanalyysi. Yleisimmin tarkastellut veden laadun parametrit ovat happamuus, sameus, kiintoaineen määrä, sähkönjohtavuus, typen ja muiden ravinteiden määrä, sekä erilaisten bakteerien esiintyminen. Happamuuden yksikkö on ph, ja se kuvaa veden vapaiden vetyionien määrää asteikolla Vesi on sitä happamampaa, mitä pienempi arvo on. Sameus ja kiintoaine kuvaavat veden rauta- ja savihiukkasten sekä kolloidisten yhdisteiden määrää. Veden hiukkaset sitovat itseensä ravinteita, jotka voivat veden sekoittuessa kulkeutua kasvien käytettäväksi. Sähkönjohtavuuden yksikkö on S/m ja se kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää. Veteen liuenneet suolat ivat sisältää esimerkiksi kasveille käyttökelpoista typpeä. Ravinteiden määrä vedessä vaikuttaa vesikasvien kykyyn kasvaa ja rehevöittää vesistöjä. Bakteereja luonnonvesissä on aina, mutta erityisesti ihmisten ja eläinten suolistosta peräisin olevat koli- ja streptokokkibakteerit vaikuttavat veden käyttökelpoisuuteen.
10 Automaattinen mittausjärjestelmä Oulun ammattikorkeakoulun valmistama lautta varustettiin EHP-tekniikka Oy:n toimesta mittaamaan veden laatua jatkuvasti. Anturit lauttaan toimitti Hyxo Oy. Mittausjärjestelmä oli käytössä Lautan keräämät tiedot lähetettiin langattomasti verkkopalveluun, josta niitä pystyttiin tarkastelemaan reaaliaikaisesti oppilaitoksella. Tiedonkeruujärjestelmä sai virtansa lauttaan kiinnitetystä aurinkopaneelista ja keräsi tietoja järven happamuudesta, sähkönjohtavuudesta, sameudesta, kiintoaineesta sekä ammonium- ja nitraattipitoisuuksista. Lähteet: Suomen ympäristökeskuksen verkkosivut > tutkimus ja kehittäminen > Itämeri, vesistöt ja vesivarat > seurannat FI/Tutkimus kehittaminen/itameri_vesistot_ja_ve sivarat/seurannat. Hakupäivä Kesti Juhani, Oamk, Opinnäytetyön loppuseminaari , Automaattisen veden laadun mittausjärjestelmän käyttökokeilu Mankilanjärvellä. Kuvat: Kaija Karhunen Tekijät: Aku Savolainen ja Ari-Matti Seppänen Lautan huoltotoimenpiteisiin kuului antureiden puhdistaminen ja lautan kunnosta huolehtiminen ja näiden viikoittaisten huoltojen yhteydessä otettiin myös vesinäytteitä laboratoriossa analysoitavaksi. Näin voitiin arvioida jatkuvatoimisen vedenlaadun seurannan luotettavuutta ja vertaamaan eri menetelmillä saatuja tuloksia. Hydro-Pohjanmaa -hanke
11 Mittaustuloksia Mankilanjärveltä Virallinen näytteenotto Suomen ympäristökeskus on ottanut virallisen vesinäytteen Mankilanjärveltä. Näin on saatu vertailuarvot Mankilanjärven sen hetkisestä vedenlaadusta. Oamkin opiskelijoiden suorittama näytteenotto Oulun ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen opiskelijat tutkivat syksyllä 2013 Mankilanjärven veden laatua ja sen ympäristöä. Näytteenotto- ja ympäristöhavainnointipaikoiksi valittiin kolme eri pistettä: Mankilanjärvelle asennettu mittauslautta (lautta), Mankilanjärven ranta (ranta) ja Iso-ojan ylittävä Kiljontien silta (silta). Havainnointipaikoilla käytiin ottamassa vesinäytteet ja Mankilanjärven vedenlaatua on aiemmin tarkkailtu vain satunnaisesti vuosina Näytteenottoon käytettiin erilaisia näytteenottimia riippuen havainnointipaikasta. Vesinäytteitä otettiin neljään eri näytepulloon ph:n, sähkönjohtavuuden, kiintoaineen, sameuden ja bakteerien määrittämiseksi. Kuviossa1 on esitetty Mankilanjärven mittaustuloksia vuosilta Kuvio 1. Mankilanjärven mittaustuloksia. Kuvio 2. Mankilanjärven kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet.
12 Kokonaistyppipitoisuus Humuspitoisissa vesissä kokonaistyppipitoisuus µg/l, jos pitoisuus ylittää arvon 800 µg/l; voidaan järvi luokitella reheväksi. Kokonaisfosforipitoisuus Lievää rehevyyttä osoittaa pitoisuustaso µg/l. Fosforipitoisuus µg/l; voidaan järvi luokitella reheväksi Kuvio 3. Mankilanjärven ph automaattisessa mittauksessa. Mankilanjärven ph-arvon nousu mittausajanjakson aikana arvosta 5,6 arvoon 6,6 on havaittavissa jatkuvatoimisessa mittauksessa. Kuvio 4. Sameuden ja kiintoaineen arvoissa selvä hetkellinen nousu lokakuun puolivälissä. Lähteet: Aluehallintovirasto Lupapäätös nro 11/11/2. Hakupäivä _ pdf Karhunen, K. & Laurinen, O Vesiympäristö- ja hydrologia- opintojakson; opiskelijoiden tuottama materiaali Hydro-Pohjanmaan-hankkeen käyttöön. Tekijä: Maria Martikainen Hydro-Pohjanmaa -hanke
13
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotValumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla
Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun
LisätiedotHAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen
LisätiedotSäätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä
Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Jaana Uusi-Kämppä 1, Seija Virtanen 2, Rainer Rosendahl 3, Merja Mäensivu 4, Peter Österholm 5 ja Markku Yli-Halla 6 1 MTT, Kasvintuotannon
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotYmpäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014
Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014 TehoPlus ja Maaseutuverkosto Seinäjoki 17.6.2014 Mäensivu M, Virtanen S, Österholm P, Uusi-Kämppä J,
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotSulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotSulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme
Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,
LisätiedotLiika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi
LisätiedotSirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan
Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan Antti Kaseva & Markus Mononen (Turun AMK) 12 huhtikuuta 2019, Laitila Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Aiheet Sirppujoen vedenlaadun
LisätiedotHYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014
HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
LisätiedotTK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus
Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari 26.5.216 Jaana Uusi-Kämppä (Luke) Peter Edén (GTK), Kari Ylivainio (Luke), Kristiina Regina (Luke), Seija
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja metsätalous
Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotMAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Happamat sulfaattimaat. Happamat sulfaattimaat
2009 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Happamat sulfaattimaat Happamat sulfaattimaat Miten happamat sulfaattimaat ovat syntyneet? Happamien sulfaattimaiden esiaste, sulfiittimaat, alkoivat muodostua Itämeren
LisätiedotTutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
LisätiedotToimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)
Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Hanke-esittely Mirkka Hadzic, SYKE Happamat sulfaattimaat Suomen rannikolla monin paikoin jääkauden
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotUudistamisketjun vesiensuojelu
Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun
LisätiedotMIKSI JÄRVI SAIRASTUU?
Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN
LisätiedotSulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari
Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Tilaisuuden avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Sulfaattimailla syntyvän
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotTIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta
TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotPasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun
LisätiedotVesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotKitka-MuHa-projektin yleiskatsaus
Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö
Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotUimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä
Uimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotVesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö
Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
Lisätiedotytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki
Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois
LisätiedotKauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson
Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta
LisätiedotPOHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013
POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013 2. keynote: Monitavoitearviointi turvetuotannon vesiensuojelussa maakunnallinen näkökulma suunnittelutyökaluihin Ympäristöpäällikkö
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus
Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,
LisätiedotVesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna
Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien
LisätiedotTervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke
Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotRavintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi
Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,
LisätiedotMetsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE
Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE Tiina Nieminen ja Hannu Hökkä Metsäntutkimuslaitoksen Metsät ja vesi tutkimusohjelma 2013-2017, ohjelmanjohtaja professori
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden tunnistus
Happamien sulfaattimaiden tunnistus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Jaakko Auri Emmi Rankonen GTK 2010 Jaakko Auri 1 Projekteja Maastokäyttöisten tunnistusmenetelmien kehittäminen
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus TI 9.1.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila KaliVesi hankkeen tavoitteet ja aikataulu Hannu Marttila Kalimenjoen nykytila ja vedenlaadun ongelmat
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotYmpäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena
Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton
LisätiedotMiten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa
Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Juha-Pekka Triipponen & Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Laitila 12.4.2019
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotRavinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
LisätiedotVesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus
Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA
UIMAVESIPROFIILI Kuvaus uimaveden ominaisuuksista sekä sen laatuun haitallisesti vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä. HAKALANRANTA Hakalanranta 21 337200 RITVALA UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA
LisätiedotSalaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009
Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotTampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007
Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
Lisätiedotsoveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio
Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden
LisätiedotIso Lamujärveen kohdistuva kuormitus
Raportti Etelä-Savo 8.12.2015 Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus Satu Torvinen POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 0295 038 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotLittoistenjärven lammikkikartoitus
Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:
LisätiedotJOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO
1 JOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO Lähtötiedot Rakennettavuusselvityksen mukaan osalla aluetta on paineellista pohjavettä. Paineellisesta pohjavedestä johtuen tonteille ei voi suositella
LisätiedotGallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige
Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotJouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma
Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1 Insert Firstname Lastname
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotOjitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari
Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin
LisätiedotJänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta
Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta Loimijokiryhmä 27.3.2019 Forssa Jouko Elomaa, Esko Lepänkoski Sijainti Tammelan järviylängöllä Lähtötilanne Jänijärvi
Lisätiedot