Mankilanjärvi Yleiskuvaus vesistöstä ja vedenlaadusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mankilanjärvi Yleiskuvaus vesistöstä ja vedenlaadusta"

Transkriptio

1 Mankilanjärvi Yleiskuvaus vesistöstä ja vedenlaadusta Mankilanjärvi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Siikalatvan kunnassa. Järven pinta-ala on 260,5 ha ja sen keskisyvyys on noin 1,5 m. Syvin kohta järvessä on 4,8 metriä. Mankilanjärvi kuuluu Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen ja sen ympäristövastuualue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskukselle. Aikaisempi toiminta Mankilanjärvellä Mankilanjärvelle on aikojen saatossa laadittu useita selvityksiä ja suunnitelmia järven ja sen lähympäristön laadun parantamiseksi. Vuodesta 1972 järveä on tarkkailtu satunnaisesti ja 1976 lähtien siellä on toteutettu hankkeita ja toimenpiteitä, kuten esimerkiksi laadittu suunnitelmia ja toimenpiteitä tulvariskin pienentämiseksi. Merkittävämpänä toimenpiteenä on ja 1990-lukujen vaihteessa suoritettu veden korkeuden korottaminen mm tekemällä kuivatusojia, perkaamalla muita lähiympäristön ojia sekä rakentamalla tulvapenkereet ja pohjapato Isoojaan. Vuonna 2009 tehdyn kunnostussuunnitelman mukaan Iso-ojan pohjapadon kuivattaman Vähäjärven tilalle rakennetaan monivaikutteinen kosteikko, jonka rakennustoimenpiteet tulee lopettaa 2014 kesäkuuhun mennessä. Kosteikko vähentää muista vesistöistä aiheutuvaa ravinnekuormitusta ja parantaa näin ollen Mankilajärven tilaa. Pohjois-Pohjanmaan ELY - keskus on laatinut toimenpidesuunnitelman Mankilanjärvelle vuosille Suunnitelmassa käsitellään järven ruoppausta.

2 Ympäristölupa ruoppauksen suorittamiseen on voimassa vuoteen 2015 asti, ja toteutusajankohdan on arvioitu ajoittuvan vuosille Mankilanjärven vedenlaadun tarkkailussa on noin 40 vuoden seurantajakson aikana havaittu suuria ravinnepitoisuuksien vaihteluita. Lisäksi Mankilanjärvi nykyisellään luokitellaan reheväksi Lähteet: OIVA -tietopalvelu, Aluehallintovirasto, ProAgria Oulu ja ympäristö.fi -verkkosivusto. Kuva: Kaija Karhunen Tekijä: Jani Markus Hydro-Pohjanmaa -hanke

3 Mankilanjärven ja sen ympäristön kasvillisuus Mankilanjärven ympäristöön tehtiin kasvillisuuskartoitus syksyllä 2013, jonka tekivät Oamkin Luonnovara-alan yksikön opiskelijat Mari Ruuhonen ja Miika-Matias Rankinen. Kasvillisuuskartoituksen tarkoituksena on selvittää tietyn alueen kasvillisuus. Se voi olla joko yleistasoinen, kuten tässä tapauksessa tai yksityiskohtainen. Yleistasoisessa kasvillisuuskartoituksessa selvitetään alueen tyypillinen kasvilajisto sekä erikseen havaittu arvokas ja uhanalainen lajisto. Yksityis-kohtaisessa kartoituksessa selvitetään tietyn alueen haluttu lajisto, kuten heinäkasvit tai sammaleet, tarkasti. Mankilanjärven kartoitusalue sijoittui Nurmilammen ja mittauslautan ympäristöön, josta kartoitettiin niin ranta- kuin vesikasvillisuus. Rannalla on koivuvaltainen vyöhyke ja nuorta kuusimetsää. Parkkipaikan ja veneenlas-kupaikan ympäristö on kulttuurivaikutteinen vadelmakasvustoineen ja yleisimpine rikkakasveineen. Kartoitusalueelta tavattiin yhteensä 81 eri kasvilajia eikä lajien joukossa ollut uhanalaisia tai suojeltuja lajeja. Mankilanjärven kartoitusalueella tavattiin yhteensä 81 eri kasvilajia, joista putkilokasveja 50 heinäkasveja 15 puita tai pensaita 11 vesikasveja 5 Mankilanjärven rantavedestä tavattiin myös muutama yksilö puhtaissa vesissä viihtyvää ruskoärviää (Myriophyllum alerniflorum), mutta vähäinen määrä ei kuitenkaan kerro yksinään järven puhtaudesta. Järvenselällä on merkittäviä määriä järvikaislaa (Schoenoplectus lacustris). Yleisesti rantakasvina tunnettu järvikaisla on levittäytynyt koko järven pinta-alalle runsaina paikoittaisina kasvustoina mikä kertoo järven mataluudesta. Järvellä on myös

4 runsas-ravinteisissa järvissä viihtyviä lajeja, kuten uistinvitaa (Potamogeton natans) ja palpakoita (Sparganum sp.). On muistettava, että kasvillisuuskartoitus on puutteellinen, koska se tehtiin myöhään syksyllä, jolloin kevään ja kesän lajit jäivät kokonaan pois listasta. Myös kartoitusalue oli suppea. Vaikka alueelta tavattiin runsas-ravinteisissa järvissä viihtyviä lajeja, tavatut kasvilajit eivät suoranaisesti kerro mitään veden laadusta. Puhtaissa vesissä viihtyvän ruskoärviä roolia voidaan käyttää tarkemmissa analyyseissä viitetietona, mutta sen vähäinen määrä ei kerro yksinään veden puhtaudesta. Laji voi olla järvessä väistyvä tekijä. Lähteet: 4&Kasvillisuuskartoitus Kuva: Kaija Karhunen Tekijä: Elina Hirvelä Hydro-Pohjanmaa -hanke

5 Vesistöjen rehevöityminen ja siihen vaikuttavat tekijät Kasvien tärkeimpien ravinteiden, typen ja fosforin, kertyminen vesistöön ihmistoiminnan seurauksena aiheuttaa rehevöitymistä. Rehevöityminen on ongelmana enemmän matalilla, taajama- ja/tai viljelyaluilla sijaitsevilla järvillä. Rehevöitymisen merkkejä ovat mm. kalaverkkojen ja rantakivien limoittuminen, levien määrän kasvu ja leväkukinnat, veden värin muuttuminen ja näkösyvyyden pieneneminen, vesikasvien runsastuminen ja lajiston muuttuminen, vesilintujen määrän ja lajiston muuttuminen, kalaston muuttuminen, mahdolliset kalakuolemat, hajuhaitat ja veden käyttäjien terveyshaitat kuten uimareiden ihottumat. Kullakin järvellä on tietynsuuruinen kuormituksen sietokyky. Vesitilavuudeltaan suurikokoiset järvet voivat sietää ravinnekuormituksen lisääntymistä pitkään ilman näkyviä haittavaikutuksia - pienissä järvissä nopeampi rehevöityminen. Kuormitus Rehevöitymisen perimmäinen syy on vesistön ravinnetason nousu, jonka aiheuttaa yleensä ulkoinen kuormitus. Ulkoista kuormitusta ovat haja- ja pistekuormitus. Hajakuormituksen päästöt ovat peräisin haja- ja loma-asutuksesta, maa- ja metsätaloudesta sekä liikenteestä. Pistekuormituksen lähteet on helpompi määrittää, niitä ovat mm. teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesiputket, tehtaanpiiput, kalankasvatus, turkistarhaus ja turvetuotanto. Pistekuormituksen estäminen ja valvominen on helpompaa kuin hajakuormituksen, koska päästölähteet ovat tunnettuja ja yksilöitävissä. Ulkoiseen kuormitukseen luetaan myös luonnonhuuhtouma, johon ihminen ei voi vaikuttaa. Lisäksi vesistöissä voi tapahtua sisäistä kuormitusta. Tällä tarkoitetaan ravinteiden noidankehää, jossa pohjasedimenttiin varastoituneet ravinteet vapautuvat takaisin veteen hapen vähetessä. Se kiihdyttää entisestään rehevöitymiskehitystä. Sisäinen kuormitus on usein seurausta kauan jatkuneesta ulkoisesta kuormituksesta. Sisäinen kuormitus jatkuu yleensä pitkään senkin jälkeen, vaikka ulkoinen kuormitus on merkittävästi vähentynyt. Typpi- ja fosforipäästöt lähteittäin Suomessa vuonna 2012 (Kääntöpuolella sivun yläreunan kuvioissa esitetyt typpi- ja fosforikuormitukset ovat koko Suomen keskiarvoja ja hajakuormituksen osuus on laskennallinen eli se perustuu laskentamalleihin.)

6 Typpikuormitus Fosforikuormitus Rehevöitymisen ehkäiseminen Rehevöityneen järven kunnostaminen on kallista ja työlästä, joten ongelma kannattaa pyrkiä ehkäisemään jo ennalta. Haja-asutuksen jätevesien, sekä pistekuormittajien päästöjen huolellinen puhdistus estää rehevöitymistä. Suomen jätevesilainsäädäntö edellyttää, että puhdistamattomia jätevesiä ei päästetä vesistöihin. Maanviljelyksessä vesistöjen rehevöitymistä voidaan ehkäistä kiinnittämällä huomiota tiettyihin asioihin. Peltojen ja vesistöjen väliin jätettävät suojakaistat sitovat kasvillisuudellaan vapautuvia ravinteita itseensä. Lannoituksen huolellinen suunnittelu, kuten ravinnetaseiden laskeminen ja lannoitustavan valinta, etenkin karjanlantaa käytettäessä ehkäisevät ylimääräisten ravinteiden joutumisen vesistöön. Ravinteiden ja maan huuhtoutuminen on runsainta silloin, kun maan pinta on kynnettynä tai äestettynä. Suorakylvö on menetelmä, jossa maata ei kynnetä lainkaan joten se on hyvä keino ehkäistä huuhtoutumista. Laidunten suunnittelussa kannattaa pyrkiä siihen, etteivät eläimet virtsaa ja ulosta vesistöjen välittömässä läheisyydessä. Mikäli järvi on päässyt pahasti rehevöitymään, ei pelkkä päästöjen vähentäminen palauta järveä ennalleen. Erilaisilla kunnostustoimenpiteillä voidaan parantaa vesistön nykytilaa. Itämeriportaali Tietoa Itämerestä. Itämeri-sanakirja. Hakupäivä Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu Vesi ja meri. Vesistöjen kunnostus. Hakupäivä FI/Vesi_ja_meri/Vesistojen_kunnostus/Jarvien_kunnostus/Kunnostu starvetta_aiheuttavia_tekijoita/rehevoityminen Biologian ja maantieteen opettajien liitto Koulutukset ja materiaalit. Yhteinen ympäristö. Hakupäivä Vesiensuojelun perusteet ja vesistöjen kunnostus. Penttinen, K.& Niinimäki, J.Opetushallitus Itämeriportaali Tietoa Itämerestä. Itämeri-sanakirja. Hakupäivä us/ Kuva: Kaija Karhunen Lähteet: Itämeriportaali Tietoa Itämerestä. Itämeri-sanakirja. Hakupäivä Tekijät: Jenna Mikkola ja Maria Sirviö Hydro-Pohjanmaa -hanke

7 Happamat sulfaattimaat ja niiden aiheuttamien haittojen vähentämiskeinot Geologian tutkimuskeskus GTK on tehnyt kartoitusta happamista sulfaattimaista Suomessa. Kartat löytyvät GTK:n karttapalvelusta alajuoksuilla. Metalliyhdisteet aiheuttavat kalakuolemia ja pohjaeläinkantojen häviämistä. Maanviljelyssä happamuus aiheuttaa haasteita. Rauta- ja alumiiniyhdisteet sitovat happamissa oloissa ravinteita kasveille käyttökelvottomaan muotoon ja tukkivat salaojia. Alumiini häiritsee myös kasvien juurten kehitystä ja ravinteiden ottoa. Runsaalla kalkituksella ja pellon vesitalouden hyvällä hoidolla sulfaattimaista saadaan kuitenkin erittäin viljavia viljelysmaita. Haittojen vähentäminen Happamista sulfaattimaista aiheutuvia haittoja voidaan tehokkaimmin vähentää estämällä sulfidikerroksen hapettuminen. Kuva 1. Happamien sulfaattimaiden yleiskartoitus. Happamat sulfaattimaat ovat muodostuneet Itämeren alueelle litorinakauden aikana vuotta sitten merenpohjaan kerrostuneista kasvijätteistä. Hapettomissa oloissa merivedessä hajoavista kasvijätteistä syntyi sulfidisedimenttejä, jotka sitoutuivat maaperän rautaan ja näin syntyivät rauta-sulfidimaat. Maan kohoamisen vuoksi rauta-sulfidimaat altistuivat hapelle, jolloin niistä muodostui happamia sulfaattimaita. Happamat sulfaattimaat sisältävät rikki- ja metalliyhdisteitä (alumiinia, mangaania, kadmiumia, kobolttia, kuparia, sinkkiä ja nikkeliä ). Maaperä- ja vesistöhaittoja Metalliyhdisteiden huuhtoutuminen happamista sulfaattimaista aiheuttaa maaperä- ja vesistöhaittoja. Vesistöjen happamoituminen on riskinä erityisesti jokien Sulfidikerroksen hapettumista voidaan tasaisilla peltomailla vähentää tehokkaasti säätösalaojituksen avulla, kun sulfidikerros pidetään pohjaveden alapuolella. Kuivatusvesien kierrätyksellä ja veden pumppaamisella säätösalaojiin pohjaveden korkeus voidaan pitää sopivalla tasolla myös kuivina kausina. Veden ph-arvoa voidaan tarvittaessa nostaa kalkkisuotimella. Maanmuokkaustoimenpiteet edistävät sulfidikerroksen hapettumista, joten monivuotisia nurmia ja muita kohtuullisen vähäistä maanmuokkausta vaativia viljelykasveja kannattaa suosia alueilla, joissa sulfidikerros sijaitsee lähellä maanpintaa. Ojitukset tulisi suunnitella sekä pelto- että metsälohkoilla siten, että sulfidikerros ei pääse kuivumisen tai maan rikkoutumisen seurauksena hapettumaan. Sulfidikerros on huomioitava myös rakentamiseen liittyvissä maanmuokkaustoimenpiteissä. Sulfidikerros on happaman sulfaattimaan alin kerros, joka näkyy oheisessa kuvassa tummanharmaana. Vaaleamman harmaa kerros sulfidikerroksen päällä on hapettunutta sulfaattimaata, josta haitalliset rikki- ja metalliyhdisteet voivat huuhtoutua.

8 kuvat/kartoitustilanne_2012.pdf Geologian tutkimuskeskus GTK tietopalvelut. Happamat sulfaattimaat. faattimaat.html Jaana Uusi-Kämppä, Kari Ylivainio, Kristiina Regina, Peter Österholm, Rainer Rosendahl, Vincent Westberg, Merja Mäensivu, Seija Virtanen, Markku Yli-Halla ja Eila Turtola. MTT, Åbo Akademi, Pro Agria, Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus, Helsingin yliopisto. Maataloustieteen päivät Kuva 2. Tummia sulfaatti- ja sulfidikerroksia noin 1,5 metrin syvyydessä. Lähteet: Maaseutuverkoston julkaisuja 2009: Happamat sulfaattimaat CNKU/happamat_sulfaattimaat_B5_LOW.PDF GTK / Maanmittauslaitos. Happamien sulfaattimaiden yleiskartoitus. MMM työryhmämuistio 8/2009. Kohti happamien sulfaattimaiden hallintaa. Ehdotus happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivoiksi v2-Kohti_happamien_sulfaattimaiden_hallintaa_- raportti.pdf Geologian tutkimuskeskus GTK. Geofoorumi 2/2009. Happamien sulfaattimaiden haitat hallintaan. tteet/esitehappamatsulfaattimaat.pdf Kuvat: Kaija Karhunen ja GTK Tekijät: Tiina Verkkomäki ja Leena Kuorilehto Hydro-Pohjanmaa -hanke

9 Mankilanjärven vedenlaadun mittausjärjestelmät Vesinäytteiden otto Suomen vesistöjen tilaa seurataan Suomen ympäristökeskuksen toimesta jatkuvasti monin erilaisin menetelmin. Perinteisten näytteenottimien ja mittareiden lisäksi on kehitetty myös veden laatua jatkuvasti tarkkailevia järjestelmiä. Tällaiset järjestelmät voivat ilmoittaa muutoksista veden laadussa paljon nopeammin kuin perinteinen laboratorioanalyysi. Yleisimmin tarkastellut veden laadun parametrit ovat happamuus, sameus, kiintoaineen määrä, sähkönjohtavuus, typen ja muiden ravinteiden määrä, sekä erilaisten bakteerien esiintyminen. Happamuuden yksikkö on ph, ja se kuvaa veden vapaiden vetyionien määrää asteikolla Vesi on sitä happamampaa, mitä pienempi arvo on. Sameus ja kiintoaine kuvaavat veden rauta- ja savihiukkasten sekä kolloidisten yhdisteiden määrää. Veden hiukkaset sitovat itseensä ravinteita, jotka voivat veden sekoittuessa kulkeutua kasvien käytettäväksi. Sähkönjohtavuuden yksikkö on S/m ja se kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää. Veteen liuenneet suolat ivat sisältää esimerkiksi kasveille käyttökelpoista typpeä. Ravinteiden määrä vedessä vaikuttaa vesikasvien kykyyn kasvaa ja rehevöittää vesistöjä. Bakteereja luonnonvesissä on aina, mutta erityisesti ihmisten ja eläinten suolistosta peräisin olevat koli- ja streptokokkibakteerit vaikuttavat veden käyttökelpoisuuteen.

10 Automaattinen mittausjärjestelmä Oulun ammattikorkeakoulun valmistama lautta varustettiin EHP-tekniikka Oy:n toimesta mittaamaan veden laatua jatkuvasti. Anturit lauttaan toimitti Hyxo Oy. Mittausjärjestelmä oli käytössä Lautan keräämät tiedot lähetettiin langattomasti verkkopalveluun, josta niitä pystyttiin tarkastelemaan reaaliaikaisesti oppilaitoksella. Tiedonkeruujärjestelmä sai virtansa lauttaan kiinnitetystä aurinkopaneelista ja keräsi tietoja järven happamuudesta, sähkönjohtavuudesta, sameudesta, kiintoaineesta sekä ammonium- ja nitraattipitoisuuksista. Lähteet: Suomen ympäristökeskuksen verkkosivut > tutkimus ja kehittäminen > Itämeri, vesistöt ja vesivarat > seurannat FI/Tutkimus kehittaminen/itameri_vesistot_ja_ve sivarat/seurannat. Hakupäivä Kesti Juhani, Oamk, Opinnäytetyön loppuseminaari , Automaattisen veden laadun mittausjärjestelmän käyttökokeilu Mankilanjärvellä. Kuvat: Kaija Karhunen Tekijät: Aku Savolainen ja Ari-Matti Seppänen Lautan huoltotoimenpiteisiin kuului antureiden puhdistaminen ja lautan kunnosta huolehtiminen ja näiden viikoittaisten huoltojen yhteydessä otettiin myös vesinäytteitä laboratoriossa analysoitavaksi. Näin voitiin arvioida jatkuvatoimisen vedenlaadun seurannan luotettavuutta ja vertaamaan eri menetelmillä saatuja tuloksia. Hydro-Pohjanmaa -hanke

11 Mittaustuloksia Mankilanjärveltä Virallinen näytteenotto Suomen ympäristökeskus on ottanut virallisen vesinäytteen Mankilanjärveltä. Näin on saatu vertailuarvot Mankilanjärven sen hetkisestä vedenlaadusta. Oamkin opiskelijoiden suorittama näytteenotto Oulun ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen opiskelijat tutkivat syksyllä 2013 Mankilanjärven veden laatua ja sen ympäristöä. Näytteenotto- ja ympäristöhavainnointipaikoiksi valittiin kolme eri pistettä: Mankilanjärvelle asennettu mittauslautta (lautta), Mankilanjärven ranta (ranta) ja Iso-ojan ylittävä Kiljontien silta (silta). Havainnointipaikoilla käytiin ottamassa vesinäytteet ja Mankilanjärven vedenlaatua on aiemmin tarkkailtu vain satunnaisesti vuosina Näytteenottoon käytettiin erilaisia näytteenottimia riippuen havainnointipaikasta. Vesinäytteitä otettiin neljään eri näytepulloon ph:n, sähkönjohtavuuden, kiintoaineen, sameuden ja bakteerien määrittämiseksi. Kuviossa1 on esitetty Mankilanjärven mittaustuloksia vuosilta Kuvio 1. Mankilanjärven mittaustuloksia. Kuvio 2. Mankilanjärven kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet.

12 Kokonaistyppipitoisuus Humuspitoisissa vesissä kokonaistyppipitoisuus µg/l, jos pitoisuus ylittää arvon 800 µg/l; voidaan järvi luokitella reheväksi. Kokonaisfosforipitoisuus Lievää rehevyyttä osoittaa pitoisuustaso µg/l. Fosforipitoisuus µg/l; voidaan järvi luokitella reheväksi Kuvio 3. Mankilanjärven ph automaattisessa mittauksessa. Mankilanjärven ph-arvon nousu mittausajanjakson aikana arvosta 5,6 arvoon 6,6 on havaittavissa jatkuvatoimisessa mittauksessa. Kuvio 4. Sameuden ja kiintoaineen arvoissa selvä hetkellinen nousu lokakuun puolivälissä. Lähteet: Aluehallintovirasto Lupapäätös nro 11/11/2. Hakupäivä _ pdf Karhunen, K. & Laurinen, O Vesiympäristö- ja hydrologia- opintojakson; opiskelijoiden tuottama materiaali Hydro-Pohjanmaan-hankkeen käyttöön. Tekijä: Maria Martikainen Hydro-Pohjanmaa -hanke

13

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Jaana Uusi-Kämppä 1, Seija Virtanen 2, Rainer Rosendahl 3, Merja Mäensivu 4, Peter Österholm 5 ja Markku Yli-Halla 6 1 MTT, Kasvintuotannon

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014

Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014 Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014 TehoPlus ja Maaseutuverkosto Seinäjoki 17.6.2014 Mäensivu M, Virtanen S, Österholm P, Uusi-Kämppä J,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan Antti Kaseva & Markus Mononen (Turun AMK) 12 huhtikuuta 2019, Laitila Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Aiheet Sirppujoen vedenlaadun

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Anne Aaltonen TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely 213 tulokset Juha Paavola Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Alueen kuvaus... 1 2.1 Matjärven perustiedot... 1 2.2

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus

Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari 26.5.216 Jaana Uusi-Kämppä (Luke) Peter Edén (GTK), Kari Ylivainio (Luke), Kristiina Regina (Luke), Seija

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Happamat sulfaattimaat. Happamat sulfaattimaat

MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Happamat sulfaattimaat. Happamat sulfaattimaat 2009 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Happamat sulfaattimaat Happamat sulfaattimaat Miten happamat sulfaattimaat ovat syntyneet? Happamien sulfaattimaiden esiaste, sulfiittimaat, alkoivat muodostua Itämeren

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Hanke-esittely Mirkka Hadzic, SYKE Happamat sulfaattimaat Suomen rannikolla monin paikoin jääkauden

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Tilaisuuden avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Sulfaattimailla syntyvän

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä

Uimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä Uimavesiprofiili Keravanjärvi (Mäntsälän kunta) uimaranta Mäntsälä UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Näkyvätkö maankäyt ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki Kaisa Heikkinen 1, Jaana Rintala 1, Satu Maaria Karjalainen 1, Minna Kuoppala 2 & Seppo Hellsten 2 1 Pohjois

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013

POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013 POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM 26-27.11.2013 2. keynote: Monitavoitearviointi turvetuotannon vesiensuojelussa maakunnallinen näkökulma suunnittelutyökaluihin Ympäristöpäällikkö

Lisätiedot

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE

Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE Tiina Nieminen ja Hannu Hökkä Metsäntutkimuslaitoksen Metsät ja vesi tutkimusohjelma 2013-2017, ohjelmanjohtaja professori

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden tunnistus

Happamien sulfaattimaiden tunnistus Happamien sulfaattimaiden tunnistus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Jaakko Auri Emmi Rankonen GTK 2010 Jaakko Auri 1 Projekteja Maastokäyttöisten tunnistusmenetelmien kehittäminen

Lisätiedot

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus TI 9.1.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila KaliVesi hankkeen tavoitteet ja aikataulu Hannu Marttila Kalimenjoen nykytila ja vedenlaadun ongelmat

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton

Lisätiedot

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Juha-Pekka Triipponen & Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Laitila 12.4.2019

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA UIMAVESIPROFIILI Kuvaus uimaveden ominaisuuksista sekä sen laatuun haitallisesti vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä. HAKALANRANTA Hakalanranta 21 337200 RITVALA UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

Lisätiedot

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009 Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Lestijärven tila (-arvio)

Lestijärven tila (-arvio) Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus

Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus Raportti Etelä-Savo 8.12.2015 Iso Lamujärveen kohdistuva kuormitus Satu Torvinen POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 0295 038 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

JOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO

JOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1 JOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO Lähtötiedot Rakennettavuusselvityksen mukaan osalla aluetta on paineellista pohjavettä. Paineellisesta pohjavedestä johtuen tonteille ei voi suositella

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruvesi-seminaari 20.7.2013 Suunnittelupäällikkö, Ins. (AMK) Tomi Puustinen 19.7.2013 Page 1 Insert Firstname Lastname

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Kosteikoiden tehokas käyttö Maankäytöstä peräisin oleva kuormitus on nykyisin

Lisätiedot

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta Loimijokiryhmä 27.3.2019 Forssa Jouko Elomaa, Esko Lepänkoski Sijainti Tammelan järviylängöllä Lähtötilanne Jänijärvi

Lisätiedot