Kosken Osuuspankki TASEKIRJA 2014

Transkriptio

1 Kosken Osuuspankki TASEKIRJA 2014 Yritys- ja yhteisötunnus: Postiosoite: Hämeentie 14, KOSKI Tl Käyntiosoite: Hämeentie 14, Koski Tl Kotipaikka: Koski Tl

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sisällys Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 2 Tase... 3 Tulos... 6 Tase... 7 tilinpäätös Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Vakavaraisuuden hallinta Riskienhallinta Hallinto ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tunnuslukujen laskentakaavat Tilinpäätös Kosken Osuuspankin tuloslaskelma Kosken Osuuspankin tase Kosken Osuuspankin rahoituslaskelma Kosken Osuuspankin konsernituloslaskelma Kosken Osuuspankin konsernitase Kosken Osuuspankin konsernin rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä Tilinpäätösmerkintä Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 71

3 1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Kosken Osuuspankki on itsenäinen osuuspankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2014 oli pankin 96. toimintavuosi Vaskion Osuuspankki sulautui absorptiosulautumisella Kosken Osuuspankkiin. Pankki toimii Varsinais-Suomen alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes Vaskion Osuuspankin sulauduttua Kosken Osuuspankkiin, pankilla on yhteensä 3 konttoria, Koskella Tl, Salossa ja Vaskiolla. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2014 oli 92,4 prosenttia. Vuoden lopussa yli pankin asiakkaalla oli Internetpankkisopimus. Paremman vertailukelpoisuuden aikaansaamiseksi Kosken Osuuspankki on laatinut epäviralliset yhdistelylaskelmat keskeisistä tulos- ja tase-eristä, joita käytetään toimintakertomuksessa vertailtaessa pankin liiketoiminnan kehitystä tilikaudella. Yhdistelylaskelmat ovat tilintarkastamattomia. Vertailulaskelmat kaudelta 2014 on muodostettu siten, että keskeiset tuloserät sisältävät Kosken Osuuspankin tuloserät kaudelta ja näihin on lisätty Vaskion Osuuspankin tuloserät kaudelta Keskeiset tase-erät on muodostettu Kosken Osuuspankin taseen perusteella. Vertailulaskelmat kausilta 2013 ja 2012 on muodostettu siten, että keskeiset tuloserät sisältävät Kosken Osuuspankin ja Vaskion Osuuspankin yhteenlasketut tuloserät tilikaudelta ja Keskeiset tase-erät on muodostettu Kosken Osuuspankin ja Vaskion Osuuspankin yhteenlaskettujen tase-erien ja perusteella. Kosken Osuuspankin virallinen tilinpäätös tilikaudella sisältää pankin viralliset tuloslaskelma- ja tasetiedot, rahoituslaskelman, ja liitetiedot vertailutietoineen. Kosken Osuuspankki emoyhtiönä ja sen tytäryhtiö Kiinteistö Oy Kosken Pankkitalo muodostavat konsernin. yhtiö omistaa 53,62 prosenttia tytäryhtiön osakkeista. yhtiön osuus konsernin tilikauden tuloksesta on 107,2 prosenttia ja taseesta 99,3 prosenttia. Tytäryhtiöllä ei ole merkittävää vaikutusta muodostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja sen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Siten hallituksen toimintakertomuksessa kuvataan pääosin pankin toimintoja. Pankin liiketoiminta Kosken Osuuspankin liikietoiminnan kehitys jatkuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Kosken Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2014 lopussa oli tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastot. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on Nordnet Bank Ab Suomen sivuliike.

4 2 Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa Aktia Henkivakuutus Oy. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut paikallisosuuspankkien asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. POP Pankkiliitto osk:n ylimääräinen osuuskunnan kokous päätti muuttaa POP Pankkiliitto osk:n sääntöjä siten, että ne täyttävät laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitetulle keskusyhteisölle asetetut vaatimukset. Päätös on ehdollinen ja se edellyttää, että POP Pankkiliitto osk:n nykyisistä jäsenistä vähintään 70 % (laskettuna kaikkien POP Pankkiliitto osk:n jäsenten yhteenlasketusta taseiden loppusummasta) on viimeistään tehnyt päätöksen sääntöjensä muuttamisesta siten, että ne täyttävät talletuspankkien yhteenliittymälaissa tarkoitetun jäsenluottolaitoksen säännöt. Pop Pankkiliitto osk, Bonum Pankki Oy ja ryhmään kuuluvat pankit ovat sopineet POP Pankkiliiton osuuspääoman palautuksista erityisissä tilanteissa, pääomittamisesta sekä it-kulujen kattamisesta. Yhdistellyt tulos ja tase Tulos Kosken Osuuspankin liikevoitto oli 905 tuhatta euroa (761 tuhatta euroa vuonna 2013). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 18,9 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,5 prosenttia (0,5). Pankin kulu-tuotto -suhde oli 76,9 prosenttia (79,4). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2013 Muutos-% *) 01-12/2012 Muutos-% **) Korkokate , ,8 Nettopalkkiotuotot , ,0 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Muut tuotot , ,7 Tuotot yhteensä , ,9 Henkilöstökulut , ,3 Muut hallintokulut , ,4 Muut kulut , ,1 Kulut yhteensä , ,0 Kulu-tuotto -suhde 76,82 79,38 74,38 Arvonalentumistappiot luotoista Liikevoitto , ,5 Tilikauden voitto , ,8 *) Muutos **) Muutos

5 3 Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (2 857). Korkokate pieneni 6,4 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (4 138), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 7,6 prosenttia. Korkokulut olivat tuhatta euroa (1 281). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 10,2 prosenttia. Nettopalkkiotuotot olivat 652 tuhatta euroa (450). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 750 tuhatta euroa (545) ja palkkiokulujen 98 tuhatta euroa (95). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 56 tuhatta euroa (70), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 2 tuhatta euroa (13) ja muista välitetyistä tuotteista 55 tuhatta euroa (57). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 218 tuhatta euroa (169), palkkiot maksuliikenteestä 342 tuhatta euroa (213), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 92 tuhatta euroa (72) ja palkkiot takauksista 21 tuhatta euroa (11). Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 3,3 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 47 tuhatta euroa (0). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen myyntivoittoja ja tappioita 47 tuhatta euroa (0). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 332 tuhatta euroa (224). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat 331 tuhatta euroa (224). Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 243 tuhatta euroa (158). Saadut osingot olivat 72 tuhatta euroa (75), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 3 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 3 tuhatta euroa (62). Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 169 tuhanteen euroon (21). Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (1 139), mikä oli 9,2 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut kasvoivat 2,6 prosenttia, 953 tuhanteen euroon (929). Muut kulut, tuhatta euroa (860), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 118 tuhatta euroa (120). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 25,1 prosenttia, 927 tuhanteen euroon (741). Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 10 tuhatta euroa (0), jossa kasvua edellisvuodesta oli 10 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 13 tuhatta euroa (0). Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 3 tuhatta euroa (0). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2014 aikana 3,7 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Luottojen keskikorko oli 2,7 prosenttia. Talletusten määrä oli tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,9 prosenttia.

6 4 Kosken Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,6 Luotot , ,6 Muut saamiset , ,2 Sijoitukset , ,2 Saamiset luottolaitoksilta , ,0 Saamistodistukset , ,8 Osakkeet ja osuudet ,5 Kiinteistöt , ,1 Yleisön talletukset *) , ,8 Velat luottolaitoksille ,5 33 Oma pääoma , ,1 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,4 ROA % 0,6 0,3 0,8 ROE % 2,6 1,6 3,6 Omavaraisuusaste 21,2 21,8 21,7 Vakavaraisuussuhde 33,73 % 31,45 % 32,45 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Kosken Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa ( ) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (4 130). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 947 tuhatta euroa (1 267). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettovähennys oli tuhatta euroa eli 22,8 prosenttia. Järjestämättömät saamiset olivat 670 tuhatta euroa (298) eli 372 tuhatta euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,6 prosenttia (0,3). Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, tuhatta euroa (2 192) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden POP pankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen.

7 5 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (2 970) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (13 905). Määrä oli tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (20 200), mikä on 37,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (5 176). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (1 101) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (4 075). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli tuhatta euroa (2 405). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli tuhatta euroa (1 694) ja sijoituskiinteistöjen arvo 734 tuhatta euroa (711). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Vuoden 2014 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita ja/tai kiinteistöjä 150 tuhannen euron arvosta ja osti 186 tuhannella eurolla. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 1 tuhannen euron nettomääräinen myyntivoitto. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 5,2 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 9,1 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa ( ). Sijoittamisja asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli tuhatta euroa eli 25,3 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (14 193). Muut velat Velat luottolaitoksille olivat 62 tuhatta euroa (69). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (32 005). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 530 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli -28 tuhatta euroa (36). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta -28 tuhatta euroa (36).

8 6 Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (4 771), josta luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (4 627). Vuonna 2014 luottotappiovarausta purettiin -254 tuhatta euroa, jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 5,0 prosenttia saamisista. Varauksesta tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Virallinen Tulos ja Tase Tulos Kosken Osuuspankin liikevoitto oli tuhatta euroa (803 tuhatta euroa vuonna 2013). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 389 tuhatta euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,8 prosenttia (0,7). Liiketuloksen hyvä kehitys johtui muut tuotot ja myytävissä olevien rahoitusvarojen sekä palkkiotuottojen kasvusta. Myös korkokate parani. Pankin kulutuotto -suhde oli 68,6 prosenttia (70,8). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2013 Muutos-% *) 01-12/2012 Muutos-% **) Korkokate , ,1 Nettopalkkiotuotot ,4 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot Muut tuotot ,6 Tuotot yhteensä , ,1 Henkilöstökulut , ,6 Muut hallintokulut , ,1 Muut kulut , ,6 Kulut yhteensä , ,9 Kulu-tuotto -suhde 68,61 70,82 62,57 Arvonalentumistappiot luotoista Liikevoitto , ,1 Tilikauden voitto , ,6 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (2 245). Korkokate kasvoi 14,6 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (3 223), jossa kasvua edellisvuodesta oli 14,2 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat tuhatta euroa (978). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 13,3 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat 618 tuhatta euroa (224). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 711 tuhatta euroa (285) ja palkkiokulujen 93 tuhatta euroa (62). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuot-

9 7 teista saatuja palkkioita yhteensä 49 tuhatta euroa (24), josta muista välitetyistä tuotteista 49 tuhatta euroa (24). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 209 tuhatta euroa (107), palkkiot maksuliikenteestä 328 tuhatta euroa (95), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 86 tuhatta euroa (49) ja palkkiot takauksista 19 tuhatta euroa (5). Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 51,3 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 47 tuhatta euroa (0). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen myyntivoittoja ja tappioita 47 tuhatta euroa (0). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 330 tuhatta euroa (214). Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 241 tuhatta euroa (68). Saadut osingot olivat 72 tuhatta euroa (66), jossa kasvua edellisvuoteen oli 6 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 1 tuhatta euroa (-5). Ero, 6 tuhatta euroa johtui vuokratulojen kasvusta. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 169 tuhanteen euroon (7). Kasvuun vaikutti Vaskion Osuuspankin aikaisen kavalluksen vakuutuskorvausten kirjaus. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 972 tuhatta euroa (745), 228 tuhatta euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen kasvu johtui henkilöstömäärän kasvusta. Muut hallintokulut kasvoivat 42,9 prosenttia, 819 tuhanteen euroon (573). Muut kulut, 822 tuhatta euroa (630), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 110 tuhatta euroa (75). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 28,1 prosenttia, 712 tuhanteen euroon (556). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvun aiheutti v voimaan astunut väliaikainen pankkivero. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 5 tuhatta euroa (0), jossa kasvua edellisvuodesta oli 5 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 7 tuhatta euroa (0). Arvonalentumisten palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 3 tuhatta euroa (0). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2014 aikana 41,1 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Luottojen keskikorko oli 2,7 prosenttia. Talletusten määrä oli tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,9 prosenttia. Kosken Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti:

10 8 Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,9 Luotot , ,9 Muut saamiset , ,1 Sijoitukset , ,4 Saamiset luottolaitoksilta ,1 Saamistodistukset , ,4 Osakkeet ja osuudet ,0 Kiinteistöt , ,7 Yleisön talletukset *) , ,3 Velat luottolaitoksille ,0 25 Oma pääoma , ,0 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,3 ROA % 0,6 0,5 0,7 ROE % 2,9 2,2 3,1 Omavaraisuusaste 21,4 22,8 22,8 Vakavaraisuussuhde 33,73 % 31,45 % 32,45 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Kosken Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa (83 009). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa (83 009) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (0). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 947 tuhatta euroa (1 155). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli tuhatta euroa eli 40,0 prosenttia. Kokonaisuutena luotonanto ei kasvanut vuoden aikana merkittävästi vaan lukuihin lisättiin Vaskion Osuuspankin luotot fuusion yhteydessä. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 670 tuhatta euroa (190) eli 480 tuhatta euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Lisäksi pankilla oli nollakorkoisia saamisia 80 tuhatta euroa (80). Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset yhteensä olivat 0,6 prosenttia (0,2) taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset.

11 9 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, tuhatta euroa (1 429) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden POP pankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (2 504) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.7. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (7 891). Määrä oli tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (19 290), mikä on 34,9 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (4 327). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (392) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (3 935). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli tuhatta euroa (1 760). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli tuhatta euroa (1 385) ja sijoituskiinteistöjen arvo 734 tuhatta euroa (375). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.7. Vuoden 2014 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita 150 tuhannen euron arvosta ja osti 186 tuhannella eurolla. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 1 tuhannen euron nettomääräinen myyntivoitto. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (88 499). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 45,3 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 44,0 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa (81 958). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli tuhatta euroa eli 62,2 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (6 541). Talletukset eivät vuoden aikana kasvaneet muuten kuin Vaskion Osuuspankin fuusion yhteydessä tulleista talletuksista. Muut velat Velat luottolaitoksille olivat 62 tuhatta euroa (62). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.

12 10 Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (24 613). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli -28 tuhatta euroa (33). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta -28 tuhatta euroa (33). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (3 528), josta luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (3 384). Vuonna 2014 luottotappiovarausta kasvatettiin 989 tuhatta euroa (kasvatettiin 76 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 5,0 prosenttia saamisista. Varauksesta tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Poistoeroa vähennettiin -78 tuhatta eurolla (lisättiin 5). tilinpäätös Kosken Osuuspankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 53,62 %:sti omistama Koy Kosken Pankkitalo. Pankin tytäryhtiö Maaseudun Notariaatti Oy on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska se on luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. n liikevoitoksi muodostui tuhatta euroa (771) ja tilikauden tulokseksi 900 tuhatta euroa (711). tase oli tuhatta euroa ( ). n oma pääoma ja vähemmistön osuus pääomasta oli tuhatta euroa (28 026). n emoyhtiön saamiset tytäryhtiöiltä olivat tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (3 971). Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Kosken Osuuspankki kuuluu jäsenenä POP Pankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on POP Pankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 13,0 milj. euroa (12,3). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Vakuusrahaston jäsenpankit ovat sopineet vakuusrahaston purkamisesta ja varojen palauttamisesta jäsenille vakuusrahaston säännöistä ilmenevää periaatetta noudattaen, kun Pop Pankkiliitto on saanut toimiluvan toimia laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettuna keskusyhteisönä. Lisäksi pankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 41 tuhatta euroa. Kosken Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki eiammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Kosken Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa.

13 11 Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään säilyttämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Kosken Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Kosken Osuuspankin omat varat (TC) yhteensä olivat tuhatta euroa (27 252), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (6 932). Ensisijainen pääoma (T1) oli tuhatta euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli tuhatta euroa ja ensisijaisten lisäpääomien (AT1) osuus oli tuhatta euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli 578 tuhatta euroa. Kosken Osuuspankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla. Pankin vakavaraisuussuhde nousi 2,28 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 33,73 prosenttia. Ensisijaisen pääoman (T1) suhde riskipainotettuihin eriin oli 33,17 % (31,41 %). Pankin konsernin vakavaraisuussuhde oli 32,88 % (31,75 %). Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat * * Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Toissijainen pääoma (T2) yhteensä Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) Riskipainotetut erät yhteensä josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) josta operatiivisen riskin osuus Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 32,09 % 31,41 % 31,28 % 31,72 %

14 12 Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 33,17 % 31,41 % 32,33 % 31,72 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 33,73 % 31,45 % 32,88 % 31,75 % *) 2013 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, vaan ne on esitetty voimassa olleiden lakien, asetusten ja Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaisina Kosken Osuuspankin omien varojen sekä vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi Vaskion Osuuspankin omien pääomien liittäminen fuusion yhteydessä. Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin Uusi sääntely astuu voimaan ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumotaan. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkaa tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Paikallispankkien vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Uusien likviditeettivaatimusten osalta vuonna 2014 toteutetaan seurantaraportointia ja vaatimukset tulevat sitovaksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla , josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Kosken Osuuspankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tap-

15 13 piouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Pankissa on toteutettu compliance-toiminto suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät Pankin ohjeistuksessa on kiinnitetty huomiota hallituksen monipuolisuuden merkitykseen. Monipuolisuustavoitteeseen pyritään vuosittaisen hallituksen itsearvioinnin avulla. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat, maatalousyrittäjät ja pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 41,7 % (47,4 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 35,8 % (30,3 %) ja muiden 22,5 % (22,4 %). Valtaosa, 45,1 % (45,6 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu suoritettavaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johdolle ja antolainaustoimihenkilöille.. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa 20 suurimman asiakaskokonaisuuden vastuut ja vakuudet sekä luottokannan järjestämättömät luotot. Rapor-

16 14 tointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan säännöllisesti raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Kosken Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 3,3 % (3,4 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2014 aikana pankin rahoitusasema pysyi ennallaan vakaana. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen korkokatteeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli prosenttia vuoden 2014 korkokatteesta. Pankin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle.

17 15 Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja arvonmuutoksia käyvän arvon rahastoon, määrältään -28 tuhatta euroa (36), josta myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos -28 tuhatta euroa (36). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli -28 tuhatta euroa (36 mikä on -0,1 % (0,1 %)) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa hallituksen kokouksissa sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on maltillinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.7. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (5 609). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma kasvoi verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 732 (708) tuhatta euroa, mikä on 0 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 1 tuhatta euroa (-5). Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Paikallisosuuspankkiliiton analyyseja paikallisosuuspankkien tilasta ja kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä.

18 16 Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli jäsentä. Osuuskunnan kokouksia pidettiin Vaskion Osuuspankissa yksi, sekä yksi jäsenten kokous. Kosken Osuuspankissa pidettiin yksi osuuskunnan kokous. Varsinaisissa osuuskuntakokouksissa vahvistettiin vuoden 2013 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista ,69 euroa päätettiin jakaa ylijäämän palautusta ,00 euroa, osuuspääoman korkoa maksettiin varsinaiselle ja lisäosuuspääomalle yhteensä ,65 euroa, pankin vapaan oman pääoman rahastoon siirrettiin ,99 euroa. Osuuskuntakokous valitsi hallintoneuvoston uusiksi jäseniksi: Arja Iltanen, Heikki Iltanen, Merja Kirjavainen Juha Knaapi Jari Laiho Toni Lintula Marjaana Mänkäri terveydenhoitaja maanviljelijä liikkeenharjoittaja maanviljelijä kapteeni evp automekaanikko emäntä

19 17 Marja Ratamo Saija Teinilä Alpo Virtanen Kalle Vuorenmaa farmaseutti maanviljelijä autoilija maanviljelijä. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen Kanasuo Pekka, Kattelus Arto, Kattelus Terttu, Kemppinen Hannu, Nummela Olli-Pekka, Päärni Matti ja Tamminen Markku. Pankin tilintarkastajaksi valittiin KHT Kalle Laaksonen sekä varatilintarkastajaksi KHT Matti Rantanen. Kosken Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Hannele Mäkitalo ja varapuheenjohtajana Jukka Yli-Liipola. Hallintoneuvosto kokoontui 2 kertaa. Hallintoneuvoston kokous on valinnut hallituksen jäseniksi Pekka Niinistön ja Seppo Sadeharjun. Vaskion Osuuspankin halllintoneuvoston puheenjohtajana toimi Pekka Niinistö ja varapuheenjohtajana Irma Mäkinen. Hallintoneuvosto kokoontui 2 kertaa. Kosken Osuuspankin hallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Markku Toivonen ja varapuheenjohtajana Martti Nyhä sekä toimitusjohtajana Ilkka Harjunpää. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Tiina Kuusniemi. Hallitus kokoontui vuoden aikana 17 kertaa. Vaskion Osuuspankin hallitukseen kuului neljä jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimi Seppo Sadeharju ja varapuheenjohtajana Jari Lahti sekä toimitusjohtajana Väinö Koli. Toimitusjohtajan sijaisena toimi Seppo Sadeharju. Hallitus kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: 2015 erovuorossa (suluissa varajäsen) Antti Aho, maanviljelijä, 2005 (Eveliina Salminen, liikkeenharjoittaja, 2009) Pekka Niinistö, toimitusjohtaja, 2014 (Jari Lahti, yksikönjohtaja, 2014) Seppo Sadeharju, maanmittausinsinööri, 2014 Eero Tuominen, eläinlääkäri, 1984 (Tuomas Sallinen, ammatinharjoittaja, 1988) 2016 erovuorossa Martti Nyhä, maanviljelijä, 2005 (Ossi Uusitupa, maanviljelijä, 2008) Markku Toivonen, maanviljelijä, 2005 (Heikki Tuominen, maanviljelijä, 2005) 2017 erovuorossa Mirja Rautavuori-Lehtinen, rehtori,1997 (Kari Lammi, maanviljelijä, 2010) Jarmo Ruohonen, projektipäällikkö, 2010 (Hannu Levonen, maanviljelijä, 2005) Sääntöjen perusteella Ilkka Harjunpää, toimitusjohtaja Hallintoneuvoston jäsenet: 2015 erovuorossa Elo Rauno puhdistamonhoitaja 2002 Haavisto Anna-Maija sairaanhoitaja 2006 Hahko Virpi laatumestari 2002 Iltanen Heikki maanviljelijä 2014 Juuse Marja-Liisa maanviljelijä 2008 Kanasuo Petteri maanviljelijä 2008 Lintula Toni automekaanikko 2014 Mäkitalo Hannele emäntä 1994

20 18 Mänkäri Marjaana emäntä 2014 Rahkonen Raisa maanviljelijä 1986 Rasimus Kaija-Leena sairaanhoitaja 2002 Simola Mika tuotantojohtaja 2009 Tuomola Matti maanviljelijä erovuorossa Alikärri Olli maanviljelijä 2002 Beranger Matti maanviljelijä 2006 Kirjavainen Merja liikkeenharjoittaja 2014 Kivikallio Elina sairaanhoitaja 2008 Knaapi Juha maanviljelijä 2014 Mäkinen Mauri maanviljelijä 1994 Penttilä Esa maanviljelijä 1987 Pietilä Heikki maanviljelijä 2002 Posti Hannu maanviljelijä 2002 Saari Pirkko yrittäjä 2009 Virtanen Raija ylihoitaja 2008 Yli-Liipola Jukka maanviljelijä erovuorossa Iltanen Arja terveydenhoitaja 2014 Kanasuo Pekka toimitusjohtaja 2002 Kattelus Arto maanviljelijä 1975 Kattelus Terttu emäntä 1991 Kemppinen Hannu lehtori 2006 Laiho Jari kapteeni evp 2014 Nummela Olli-Pekka maanviljelijä 2008 Päärni Matti yrittäjä 2009 Ratamo Marja farmaseutti 2014 Tamminen Markku liikkeenharjoittaja 1991 Teinilä Saija maanviljelijä 2014 Virtanen Alpo autoilija 2014 Vuorenmaa Kalle maanviljelijä 2014 Hallinnon tarkastustoimikunta Tamminen Markku Henkilökunta Aho Anne Anttila Tea Harjunpää Ilkka Hiihtola Maarit Julla Vivian Kaskela Kirsi Kunnas Taru Kuusniemi Tiina Laaksonen Crista Linden Sari Lintula Sanna Mäensalo Katriina Peltola Petra Raikkonen Annakaisa Raunio Erja Ruohonen Eriika Sorvari Johanna Juuse Marja-Liisa palveluneuvoja (äitiyslomalla alk.) palvelupäällikkö ( saakka) toimitusjohtaja palveluneuvoja (määräaikainen) palveluneuvoja (äitiyslomalla alk.) palveluneuvoja palvelupäällikkö ( alk.) pankinjohtaja palveluneuvoja ( saakka) palveluneuvoja palveluneuvoja palveluneuvoja palveluneuvoja palveluneuvoja ( alk.) palveluneuvoja palveluneuvoja palveluneuvoja