KURIKAN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 KURIKAN OSUUSPANKKI TOIMINTAKERTOMUS 2012 Yritys- ja yhteisötunnus: Postiosoite: PL 11, KURIKKA Käyntiosoite: Keskuspuistikko 7 Kurikka Kotipaikka: Kurikka

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2012 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 2 Tase... 3 Konsernitilinpäätös... 6 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 6 Vakavaraisuuden hallinta... 6 Riskienhallinta... 8 Hallinto ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tunnuslukujen laskentakaavat Tilinpäätös Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä Tilinpäätösmerkintä Toimipaikat 21

3 1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Kurikan Osuuspankki on itsenäinen osuuspankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2012 oli pankin 87. toimintavuosi. Pankki toimii pääasiassa Kurikassa, Tampereella ja Nokian Siurossa. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli Pankilla on yhteensä 3 konttoria, Kurikassa, Tampereella ja Nokialla. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internetpankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2012 oli 96,3 prosenttia. Vuoden lopussa yli pankin asiakkaalla oli Internet-pankkisopimus. Kurikan Osuuspankki emoyhtiönä ja sen tytäryhtiö Kiinteistö Oy Kylymäjyrä muodostavat konsernin. Emoyhtiö omistaa 71,8 prosenttia tytäryhtiön osakkeista. Tytäryhtiöllä ei ole merkittävää vaikutusta muodostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja sen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Siten hallituksen toimintakertomuksessa kuvataan pääosin pankin toimintoja. Pankin liiketoiminta Kurikan Osuuspankin liiketoiminnan kasvu ja tulos olivat lähes pankin liiketoimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisia. Kurikan Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2012 lopussa oli tuhatta euroa. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sekä Genworth Financial lainaturvavakuutukset. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa Aktia Henkivakuutus Oy. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut paikallisosuuspankkien asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa. Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. ACH Finland on pankkien omistama maksulaitos, joka välittää asiakaspankkiensa maksutapahtumat toisille pankeille. Paikallisosuuspankkien perustaman Suomen Vahinkovakuutus Oy:n, POP Vakuutuksen, vakuutustoiminta käynnistyi lokakuussa. Vakuutusten myynti on lähtenyt ripeästi käyntiin.

4 2 Tulos Kurikan Osuuspankin liikevoitto oli tuhatta euroa (1 269 tuhatta euroa vuonna 2011). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 11,8 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,5 prosenttia (0,6). Liiketuloksen heikkeneminen johtui ennakoitua suuremmista luottojen alaskirjauksista. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 72,8 prosenttia (73,3). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2011 Muutos-% *) 01-12/2010 Muutos-% **) Korkokate , ,8 Nettopalkkiotuotot , ,2 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,4 5-30,9 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot , ,7 Suojauslaskennan nettotulos Muut tuotot , ,2 Tuotot yhteensä , ,8 Henkilöstökulut , ,3 Muut hallintokulut , ,3 Muut kulut , ,9 Kulut yhteensä , ,8 Kulu-tuotto -suhde 72,78 73,31 76,19 Arvonalentumistappiot luotoista , ,1 Liikevoitto , ,6 Tilikauden voitto , ,7 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (3 389). Korkokate kasvoi 183 tuhannella eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 401 tuhatta euroa (221). Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (5 513), jossa kasvua edellisvuodesta oli 19 tuhatta euroa. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat tuhatta euroa (2 124). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 164 tuhatta euroa. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat tuhatta euroa (1 510). Tästä palkkiotuottojen osuus oli tuhatta euroa (1 711) ja palkkiokulujen 187 tuhatta euroa (201). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 495 tuhatta euroa (489), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 99 tuhatta euroa (95) ja muista välitetyistä tuotteista 396 tuhatta euroa (394). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 475 tuhatta euroa (448), palkkiot maksuliikenteestä 649 tuhatta euroa (632), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 76 tuhatta euroa (81). Palkkiokulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 7,0 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 4 tuhatta euroa (3). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 22 tuhatta euroa (203). Tästä myyntivoitotja tappiot netto olivat 22 tuhatta euroa (203).

5 3 Suojauslaskennan nettotulos oli -10 tuhatta euroa (8). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 306 tuhatta euroa (462). Saadut osingot olivat 163 tuhatta euroa (199), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 36 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 54 tuhatta euroa (161). Liiketoiminnan muut tuotot vähenivät 11,6 prosentilla 90 tuhanteen euroon (101). Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (1 803), mikä oli 5,9 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut pienenivät 1,4 prosenttia, tuhanteen euroon (1 586). Muut kulut, 718 tuhatta euroa (698), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 178 tuhatta euroa (176). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 3,5 prosenttia, 540 tuhanteen euroon (522). Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 369 tuhatta euroa (218), jossa kasvua edellisvuodesta oli 150 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 375 tuhatta euroa (219). Palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 6 tuhatta euroa (1). Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2012 aikana 5,1 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Talletusten määrä oli tuhatta euroa. Kurikan Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,3 Luotot , ,3 Sijoitukset , ,4 Saamiset luottolaitoksilta , ,0 Saamistodistukset , ,8 Osakkeet ja osuudet , ,2 Kiinteistöt , ,2 Johdannaissopimukset , ,1 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,1 Yleisön talletukset *) , ,7 Velat luottolaitoksille ,4 53 Liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,0 Velat, joilla on huonompi etuoikeus , ,0 Oma pääoma , ,8 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,5 ROA % 0,4 0,5 0,5 ROE % 4,0 4,6 4,3 Omavaraisuusaste 10,5 10,5 11,1 Vakavaraisuussuhde 18,28 % 18,11 % 19,25 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos

6 4 Luotonanto Kurikan Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa ( ) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (48 688). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (2 426). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli tuhatta euroa eli 1,8 prosenttia. Järjestämättömät saamiset olivat tuhatta euroa (2 371) eli 568 tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 1,0 prosenttia (1,3) pankin kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, tuhatta euroa (5 770) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden paikallisosuuspankkien puolesta Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (5 835) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (18 948). Määrä oli tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (4 459), mikä on 7,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (8 236). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (2 673) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (5 563). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli tuhatta euroa (4 628). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli tuhatta euroa (2 228) ja sijoituskiinteistöjen arvo tuhatta euroa (2 400). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8

7 5 Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 136 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2012 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöjä 49 tuhannen euron arvosta ja osti 272 tuhannella eurolla. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 31 tuhannen euron nettomääräinen myyntivoitto. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa -puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 72 tuhatta euroa (87), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 72 tuhatta euroa (87). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedoissa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 5,8 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 8,6 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa ( ). Sijoittamisja asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli 327 tuhatta euroa eli 0,6 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (55 936). Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat tuhatta euroa (5 566). Pankki ei laskenut vuoden aikana liikkeelle uusia velkakirjalainoja. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä tuhatta euroa (1 661), josta debentuurilainoja tuhatta euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (16 718). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 987 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli tuhatta euroa (-2 246). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta tuhatta euroa (-2 246). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (8 202), josta luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (8 202). Vuonna 2012 luottotappiovarausta kasvatettiin 368 tuhatta euroa (274 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 5,0 prosenttia saamisista. Varauksesta tuhatta euroa on siirretty vararahastoon

8 6 Konsernitilinpäätös Kurikan Osuuspankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 71,8 %:sti omistama Koy Kylymäjyrä. Pankin tytäryhtiö Koy Kylymäjyrä on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska se on luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettu pieni tytäryhtiö. Tytäryhtiön vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Kurikan Osuuspankki kuuluu jäsenenä POP Pankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on paikallisosuuspankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 11,6 milj. euroa (11,6). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi pankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 109 tuhatta euroa. Kurikan Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki eiammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Kurikan Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Kurikan Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Kurikan Osuuspankin omat varat yhteensä olivat tuhatta euroa (24 282), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (10 723). Ensisijaisten omien varojen määrä oli tuhatta euroa (24 719). Toissijaiset omat varat olivat -345 tuhatta euroa (-437), josta

9 7 ylempien toissijaisten omien varojen osuus oli tuhatta euroa (-2 098) ja alempien toissijaisten omien varojen osuus tuhatta euroa (1 661). Pankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla ja oli vuoden lopussa 18,28 %. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 18,53 % (18,44 %). VAKAVARAISUUSLASKELMA Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä Vähennykset ensisijaisista omista varoista Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä Ylemmät toissijaiset omat varat Alemmat toissijaiset omat varat Toissijaiset omat varat yhteensä Omat varat yhteensä Kokonaisvastuut yhteensä Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski Taseessa olevat erät Taseen ulkopuoliset sitoumukset Johdannaiset Operatiivinen riski Markkinariski Valuuttariski Riskipainotetut vastuut yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä Vakavaraisuussuhde (%) 18,28 % 18,11 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 18,53 % 18,44 % Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi vakavaraisuusasetukseksi ja - direktiiviksi. Ehdotus pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin vakavaraisuussuosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Ehdotuksen sisältöä koskevat neuvottelut ovat kesken Euroopan unionissa ja voimaantuloajankohta tulee siirtymään neuvottelujen pitkittymisen takia mahdollisesti jopa vuodella eteenpäin. Uusi sääntely muun muassa tiukentaa pankkien pääomavaatimuksia ja asettaa likviditeetille uusia vaatimuksia. Lopulliset vaikutukset selviävät sen jälkeen, kun sisällöstä on päästy EU:ssa yksimielisyyteen. Paikallispankkien vakavaraisuuden odotetaan pysyvän tulevaisuudessakin hyvällä tasolla.

10 8 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Kurikan Osuuspankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 63,9 % (62,8 %). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 17,0 % (17,7 %) ja muiden 19,0 % (19,5 %). Valtaosa, 68,11 % (67,4 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin luottotoimikunnalle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden

11 9 päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa kaikki yli 500 tuhannen euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan säännöllisesti kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Kurikan Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitoksiin. Pankin taseessa olevista luotoista on 15,7 % (14,3 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2012 aikana pankin rahoitusasema pysyi vakaana. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita.

12 10 Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään -10 tuhatta euroa (8). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään tuhatta euroa (-2 246), josta myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos tuhatta euroa (-2 246). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli tuhatta euroa ( mikä on -6,9 % (-9,2 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankin tavoitteena on edelleen vähentää osakepohjaisten sijoitusten määrää niihin liittyvän suuren volatiliteetin vuoksi. Pankki seuraa säännöllisesti sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on maltillinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla

13 11 olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (2 228). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma kasvoi verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään (2 400) tuhatta euroa, mikä on 1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Paikallisosuuspankkiliiton analyyseja paikallisosuuspankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot niiden valmistuttua. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle.

14 12 Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli jäsentä (6939 vuonna 2011). Osuuskunnan kokouksia pidettiin yksi. Varsinaisessa osuuskuntakokouksessa vahvistettiin vuoden 2011 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista ,78 euroa päätettiin käyttää voitonjakoon ,62 euroa, pankin vapaan oman pääoman rahastoon siirrettiin ,79 euroa. Pankin tilintarkastajaksi valittiin KHT Jari Paloniemi sekä varatilintarkastajaksi KHT Tapani Rotola-Pukkila. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Kari Ollikkala ja varapuheenjohtajana Olavi Kuja-Lipasti. Hallintoneuvosto kokoontui kaksi kertaa Kurikan Osuuspankin hallitukseen kuuluu 7 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Hannu Latva-Hirvelä ja varapuheenjohtajana Kari Piirto sekä toimitusjohtajana Kari Pihlajamäki. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Pekka Nokso. Hallitus kokoontui vuoden aikana 25 kertaa. Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 39(41) henkilöä, joista kokoaikaisia oli 34(34) ja osaaikaisia 1(2) ja määräaikaisia 4(5) henkilöä. Pankin tilintarkastajana on toiminut KHT Jari Paloniemi. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut OTK Mia Haapala Suupohjan Osuuspankista. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päättää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee pankille hallituksen ja toimitusjohtajan, joka toimiaikanaan on hallituksen jäsen. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on ohjata ja valvoa pankin toimintaa. Ohjaustehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa vahvistamalla pankille sääntöjen edellyttämät yleisohjeet pankin riskienhallinnasta, toimitusjohtajan ja hallituksen välisestä tehtävänjaosta ja asioista, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon. Valvontatehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtävänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti. Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunnan laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Pankin operatiiviset päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja hallintoneuvoston päättämiin yleisohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitus-

15 13 tarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen sekä hallintoneuvoston jäsenille maksetaan kokouskohtainen palkkio. Hallintoneuvoston ja hallituksen puheenjohtaja saa kokouspalkkion lisäksi kuukausikohtaisen palkkion. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja mukaan lukien voidaan maksaa enintään noin kuukauden palkkaa vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta paikallisosuuspankit omistavat vähemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Yhteiskuntavastuu Kurikan Osuuspankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Kurikan Osuuspankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Kurikan Osuuspankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2012 yhteisöjen tuloveroa 168 tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Pankin toimintaympäristö tulee pysymään haasteellisena myös vuonna Korkotason arvioidaan pysyvän lähes nykyisellä tasollaan koko vuoden. Uusluotonannon marginaalien nosto tulee jonkin verran parantamaan muuten laskevaa korkokatekehitystä, mihin erityisesti vaikuttaa tasesuojausten loppuminen vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen aikana. Kilpailu talletuksista tulee pysymään varsin kovana, mikä pitää niiden hinnan edelleen selvästi markkinakorkoja korkeammalla tasolla. Pankin tuloksen arvioidaan jonkin verran laskevan vuoden 2012 tasosta. Aktia Pankin POP Pankeille tarjoama keskusluottolaitospalvelu päättyy vuoden 2015 alussa. POP Pankit ovat aloittaneet valmistelut keskusluottolaitospalveluiden uudelleen järjestämiseksi. Muutoksella ei ole vaikutuksia asiakkaan palveluihin.

16 14 POP Pankkien, säästöpankkien ja Aktia Pankin yhteisomistuksessa olevan Aktia Hypoteekkipankin toiminta keskittyy jatkossa pankin nykyisen luottokannan ja sen jälleenrahoituksen hoitamiseen. Tästä syystä POP Pankit ohjaavat asuntolainojen osalta uuslainanantonsa toistaiseksi omiin taseisiinsa. Aktia Hypoteekkipankin kaikki omistajat vastaavat edelleen pankin pääomituksesta ja seniorirahoituksesta nykyisen osakassopimuksen mukaisesti. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Kurikan Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,83 euroa, josta tilikauden ylijäämä on ,67 euroa. Hallitus ehdottaa osuuskunnan kokoukselle, että jakokelpoinen ylijäämä käytetään seuraavasti: - Maksetaan korkoa osuus- ja lisäosuuspääomalle 2 % ,31 euroa - Siirretään ed. tilikausien voittoihin ,36 euroa Yhteensä ,67 euroa Osuuspääoman korko maksetaan jäsenelle vain mikäli koron määrä on enemmän kuin 1,00 euroa. Ylijäämän palautuksen jäädessä alle 1,00 euron, ei palautusta makseta vaan se jää osuuskunnalle. Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu ylijäämän jako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.

17 15 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennalllisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin Ensisijaiset omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

18 16 Tilinpäätös Kurikan Osuuspankin tuloslaskelma eur eur Korkotuotot (1.1) , ,32 Korkokulut (1.1) , ,97 KORKOKATE , ,35 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) , ,23 Palkkiotuotot (1.3) , ,09 Palkkiokulut (1.3) , ,10 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (1.4) 3 746, ,33 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.5) , ,82 Suojauslaskennan nettotulos (1.6) , ,52 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.7) , ,48 Liiketoiminnan muut tuotot (1.8) , ,42 Hallintokulut , ,39 Henkilöstökulut (1.9) , ,68 Muut hallintokulut (1.10) , ,71 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.11) aineettomista hyödykkeistä , ,03 Liiketoiminnan muut kulut (1.8) , ,80 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.12) , ,27 LIIKEVOITTO , ,65 Tilinpäätössiirrot , ,42 Tuloverot , ,82 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO VEROJEN JÄLKEEN , ,41 TILIKAUDEN VOITTO , ,41

19 17 Kurikan Osuuspankin tase VASTAAVAA eur eur Käteiset varat , ,39 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset , ,00 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) , ,61 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) , ,22 Saamistodistukset (2.3) , ,50 Muilta , ,50 Osakkeet ja osuudet (2.4) , ,76 Johdannaissopimukset (2.5) , ,66 Aineettomat hyödykkeet (2.7) , ,13 Aineelliset hyödykkeet , ,66 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (2.8) , ,16 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (2.8) , ,79 Muut aineelliset hyödykkeet , ,71 Muut varat (2.10) , ,48 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.11) , ,40 Laskennalliset verosaamiset (2.17) , ,67 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,48

20 18 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA eur eur Velat luottolaitoksille (2.12) , ,29 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (2.13) , ,88 Talletukset , ,25 Muut velat , ,63 Muut velat (2.14) , ,79 Siirtovelat ja saadut ennakot (2.15) , ,89 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla (2.16) , ,00 Laskennalliset verovelat (2.17) , ,19 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,04 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset , ,41 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ , ,41 OMA PÄÄOMA (2.21) Osuuspääoma , ,00 Arvonkorotusrahasto , ,99 Muut sidotut rahastot , ,74 Vararahasto , ,24 Käyvän arvon rahasto , ,98 Vapaat rahastot 8 070, ,69 Muut rahastot 8 070, ,69 Edellisten tilikausien voitto , ,68 Tilikauden voitto , ,41 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,03 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,48 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,33 Takaukset ja pantit , ,33 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,76 Muut , ,76

21 19

22 Tilinpäätösmerkintä 20

23 21 Toimipaikat Pääkonttori Keskuspuistikko Kurikka puh fax Hämeenkadun konttori Hämeenkatu Tampere puh fax Siuron konttori Siurontie Siuro puh fax