Sisältö. Vuosikertomus Toimitusjohtajalta Liedon Säästöpankki Pääkonttori: Hyvättyläntie 4, Lieto

Transkriptio

1

2 Sisältö Vuosikertomus 2012 Toimitusjohtajalta... 3 Säästöpankkiryhmän toiminta vuonna Markkinat... 5 Liedon Säästöpankin hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Riskienhallinta Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä sekä hallinto ja henkilöstö...15 Liedon Säästöpankki Pääkonttori: Hyvättyläntie 4, Lieto Ulkoasu ja taitto: Zeeland Tekstit: Liedon Säästöpankki ja Zeeland Paino: Paino-Kaarina Kuvat: Liedon Säästöpankki, Studio Vizualis ja Shutterstock Tuloslaskelma...18 Tase...19 Sponsorointi ja yhteistoiminta...20 Paikallisuus ja vastuullisuus Vuoden 2012 toimintakertomus on saatavissa Liedon Säästöpankin konttoreista sekä osoitteesta Talousseminaari Liiketoiminnan kehittäminen säästöpankeissa Suomen vanhin pankkiryhmä Kuution kesämarkkinat Luottamushenkilöt Johtoryhmä ja organisaatio Toimipaikat

3 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2012 säännöstelyn paluu Suunnitelmat pankki- ja finanssisektorin sääntelyn uudistamiseksi etenivät viime vuonna. On selvää, että sääntely tulee muuttamaan merkittävästi nykyistä tilannetta. Toisaalta vaikutukset astuvat asteittain voimaan vuosina Pankkitoimintaa on aina pyritty sääntelemään luvulla alkoi kuitenkin liberalisointivaihe, joka teki mahdolliseksi hyvin monenlaisten toimijoiden markkinoille tulon. Kulminaatiopiste koettiin vuonna 2008, kun investointipankki Lehman Brothers meni konkurssiin. Pankki- ja finanssisektorin vaikeudet yhdistettynä valtioiden velkaongelmiin ovat johtaneet säännöstelyn paluuseen. Viranomaisten tavoitteena on katkaista pankkien väliset riippuvuussuhteet ja mahdollinen ketjureaktio vaikeuksien ilmetessä. Näin estettäisiin myös yksittäisten suurten pankkien tai peräti koko pankkisektorin ongelmien kaatuminen valtion syliin. Likviditeetti- ja vakavaraisuusvaatimuksia lisätään. Pankeilta edellytetään myös nykyistä pidempiaikaista varainhankintaa. Säännöstelyn paluun sinetöi EU-tasoinen pankkivalvonta. Liedon Säästöpankki ja koko säästöpankkiryhmä täyttävät hyvin viranomaisten kasvavat vaatimukset. Aivan kaikilta osin eivät muutokset ole ongelmattomia. Viranomaisten silmissä Säästöpankit eivät täytä sellaista ryhmästatusta, joka tulevassa ympäristössä tarvittaisiin. Säästöpankkien täytyy ikään kuin virallistaa keskinäiset suhteensa tullakseen kohdelluksi ryhmänä. Tämä kysymys täytyy ratkaista kuluvan vuoden aikana. Vuosi 2012 oli Liedon Säästöpankille vahva kasvun ja markkinaosuuksien lisäämisen vuosi. Voimakkaasta kasvusta huolimatta maksuvalmiutemme ja vakavaraisuutemme säilyivät hyvinä. Kiitän asiakkaitamme meitä kohtaan osoittamastaan luottamuksesta. Kiitos myös luottamushenkilöillemme ja henkilökunnallemme pankin hyväksi tehdystä erinomaisesta työstä. Liedossa Jussi Hakala toimitusjohtaja 3

4 Säästöpankkiryhmän toiminta vuonna 2012 Säästöpankkiliiton toimitusjohtajan katsaus Säästöpankkien 190. toimintavuosi sujui ennakoidusti. Toimintaamme vuonna 2012 kuvaavat aktiivinen kehittäminen, kasvu, kannattavuus ja hyvä asiakastyö. Teimme hyvän tuloksen erittäin haastavassa toimintaympäristössä ja tulevien sääntelypaineiden alla: liikevoitto oli 67,1 miljoonaa euroa, mikä oli 2,7 prosenttia edellisvuotista parempi. Olemme edelleen yksi Suomen vakavaraisimmista pankkiryhmistä ja toimintamme riskit ovat hallinnassa. Säästöpankit ovat asiakkaittensa turvasatama talouden myrskyissä. Säästöpankit ovat keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Muodostamme Suomen vanhimman pankkiryhmän ja olemme ylpeitä siitä. Ennen Säästöpankkien perustamista rahojen tallettaminen pankkiin oli varakkaiden yksinoikeus. Vasta ensimmäisen Säästöpankin perustaminen vuonna 1822 käynnisti kaikille kansalaisille tarkoitetun pankki- ja talletustoiminnan Suomessa. Perustamisesta asti olemme olleet itsenäinen, suomalainen pankkiryhmä. Päätehtävämme ei ole tuottaa voittoa kasvottomille osakkeenomistajille, vaan edistää asiakkaittemme säästämistä. Tämä arvopohja antaa meille tukevan jalansijan suomalaisessa yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa. Toimintaympäristö Pankkitoiminnan kannalta markkinat olivat haastavat. Talouskehitys heikkeni entisestään, ja EU:n vakava sisäinen kriisi jatkui. Epävarmuus ja EU:n taloustilanteen heikkous laskivat korkotason ennätyksellisen alas, mikä tuki kulutusta ja yritysten toimeliaisuutta. Irtisanomisuutiset valtasivat lehtien otsikot ja yhä useampi suomalainen kohtasi työttömyyden ensi kertaa. Päätehtävämme ei ole tuottaa voittoa kasvottomille osakkeenomistajille, vaan edistää asiakkaittemme säästämistä Matala korkotaso toi mittavia haasteita vähittäispankkitoiminnan kannattavuudelle. Oli varsin ymmärrettävää, että suomalaisten usko omaan talouteen heikentyi ja oman talouden suunnittelujänne lyhentyi. Syksyllä julkaistun Säästämisbarometrimme mukaan yli neljännes suomalaisista uskoi oman taloutensa heikentyvän seuraavan vuoden aikana. Vuoden 2008 finanssikriisistä alkanut epävarmuus pääomamarkkinoilla muuttui yhä vakavammaksi vuoden 2012 aikana. Epävarmuus jatkuu ja merkittävä riski on, että epävarmuus syvenee vuonna EU:n finanssikriisi ei hellitä ja jälkivaikutukset vyöryttävät synkkiä pilviä Suomen ylle. Finanssikriisistä ja taantumasta selviytymistä vaikeuttaa entisestään finanssialan sääntelyn kiristyminen koko EU:ssa. Kiristyvän sääntelyn voimaantulo vaiheittain lähivuosina ja Suomen hallituksen pankkeihin kohdistuvat toimet eivät voi olla horjuttamatta rahaja pääomamarkkinoiden sekä suomalaisen yhteiskunnan vakautta. Säästöpankit jatkoivat vahvaa asiakastyötään Säästöpankit toteuttivat edelleen määrätietoisesti strategiaansa. Ryhmän kasvu jatkui, kannattavuus pysyi hyvällä tasolla ja vakavaraisuus oli jälleen Suomen parhaimmistoa. Vuosi 2012 oli ensimmäinen uuden strategian vuosi. Strategian mukaisesti Säästöpankit ovat asiakkaan asialla. Tämä erottaa meidät muista pankeista. Meille on tärkeää turvata suomalaisille kuluttajille, yrittäjille ja yrityksille toisenlainen, asiakaslähtöinen vaihtoehto. Kärkisijat lukuisissa asiakastyytyväisyystutkimuksissa osoittavat, että liiketoimintamme on aidosti asiakaslähtöistä. Kasvu, kannattavuus ja hyvä vakavaraisuus ovat tärkeitä myös vuonna Säästöpankit näkyvät entistä vahvemmin vastuullisena toimijana omassa toimintaympäristössään. Uskon, että yhä useampi suomalainen valitsee Säästöpankin omaksi pankikseen. Me pidämme, mitä lupaamme: hyvää asiakaspalvelua ja inhimillistä toimintatapaa aitoa asiakasläheisyyttä. Säästöpankki auttaa aina. Pasi Kämäri toimitusjohtaja, Säästöpankkiliitto 4 Liedon Säästöpankin vuodet 1895 Säästöpankki perustetaan Lietoon Säästöpankki oli avoinna joka kuukauden 1. ja 15. päivä.

5 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2012 Markkinat Talouskehitys vuonna 2012 Maailmantalous kulki selkeästi kahdella raiteella Yhdysvaltain talouden kasvaessa ja EU-alueen talouden kutistuessa vuoden aikana. Kehittyvillä markkinoilla kasvu jatkui, mutta kasvuvauhti hidastui aiemmasta länsimaiden kysynnän jäädessä odotuksista. Kevään kasvua vauhditti elintarvikkeiden sekä polttonesteiden hintojen lasku. Myös Yhdysvaltain asuntomarkkinoilla pohja löytyi kevään aikana. USA:n talouskehitys alkoi kuitenkin vuoden kuluessa osoittaa hidastumisen merkkejä, mikä sai maan keskuspankin tekemään alkusyksystä huomattavia lisätoimia asuntomarkkinoiden tukemiseksi. Harmaita hiuksia aiheuttivat Kreikan velkojen leikkaus sekä kahdet vaalit, joiden ansiosta Kreikan hallitsematon konkurssi kuitenkin vältettiin. Velkakriisi uhkasi levitä myös Espanjaan ja Italiaan, mutta tämä kehitys saatiin pysäytettyä Euroopan keskuspankin tukilupauksilla kesän aikana. Myös kesän huono sato ja siitä seurannut elintarvikehintojen nousu sekä öljyn hinnan nousu takaisin alkuvuoden tasoille jarruttivat talouskasvua syksyn aikana. EU pääsi kuitenkin sopuun useista suurista uudistuksista vuoden aikana: Kreikan velkojen leikkaamisesta sekä pysyvän vakausrahaston ja eurovaltioista erillisen pankkivalvontaviranomaisen perustamisesta. Nämä päätökset vähentävät huomattavasti maailmantalouden epävarmuutta. Kiinan, Japanin ja USA:n vaalit ovat takana, joten selkeys poliittisista linjanvedoista on löytynyt. Lisäksi korot laskivat maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen alhaiselle tasolle, mikä tarjoaa huomattavan piristysruiskeen kuluttajien ostovoimaan. Talousnäkymät vuodelle 2013 Maailmantalouden toipuminen jatkuu. Yhdysvaltain rakennusmarkkinat elpyvät. Samalla maan kasvava energiantuotanto lisää kasvua ja pienentää vaihtotaseen vajetta. USA:n talouden elpyminen parantaa vientinäkymiä Aasiassa samalla, kun alueen sisäinen kasvu jatkuu voimakkaana. USA ja Aasia vetävät muun maailman kasvua hiljalleen parempaan suuntaan vuoden edetessä. Velkaongelmainen EU ja kilpailukyvyltään heikko Latinalainen Amerikka kääntävät suuntaansa kesällä. Länsimaiden kokonaisvelka on kuitenkin kasvua rajoittavalla tasolla ja uskomme maailmantalouden kasvavan maltillista tahtia. Edellytykset normaalikasvulle ovat kuitenkin parantuneet, koska huomattavia epävarmuustekijöitä on kyetty poistamaan vuoden 2012 syksyn aikana. Suomen taloustilanne näyttää vaikealta, emmekä usko Suomen talouden juuri kasvavan alkuvuonna. Työttömyys jatkanee kasvuaan vielä alkuvuonna. Vuoden edetessä tilanne kääntyy kuitenkin paremmaksi elpyvän maailmankaupan vetämänä. Maailman talouskasvun mahdollisia uhkia ovat mm. huono talvi- ja kesäsato, levottomuudet tai uudet sisällissodat suurilla öljyntuotantoalueilla, Kiinan ja Japanin saarikiistojen kärjistyminen kauppasodaksi, Iso-Britannian mahdollinen päätös erota EU:sta sekä jo sovittujen EU:n tukijärjestelyjen kaatuminen. Talous Säästöpankkiryhmän vuosi 2012, vertailut vuoteen 2011: Liikevoitto 67,1 miljoonaa euroa, +2,7 prosenttia Vakavaraisuus 22,1 prosenttia Talletuskasvu +6,1 prosenttia Asuntoluottojen kasvu ml. välitetyt luotot +9,1 prosenttia Yritysluottojen kasvu ml. välitetyt luotot +10,3 prosenttia Vakuutussäästöt +26,2 prosenttia Sp-Rahastoyhtiön hallinnoimat rahastopääomat +23,1 prosenttia 1915 Miljoonan säästössä olevan markan raja rikki. 5

6 liedon säästöpankin hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Liedon Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna 1895 Liedon Nuorisoseuran aloitteesta. Vuosi 2012 oli pankin 117. toimintavuosi. Pankilla on yhteensä 12 konttoria: Liedossa kolme, Turussa neljä sekä konttorit Kaarinassa, Loimaalla, Naantalissa, Paimiossa ja Raisiossa. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Pankilla oli vuoden päättyessä 10 palveluautomaattia sekä yksi palvelupääte. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2012 oli 95,5 prosenttia (94,9). Vuoden lopussa lähes pankin asiakkaalla oli internet-pankkisopimus (17 000). Pankin liiketoiminta Liedon Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tulos ylittivät pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi kannattavaan kasvuun ja asiakasmäärän sekä markkinaosuuden nostamiseen toimialueellaan. Pankin tase kasvoi vuoden aikana 11,9 prosenttia ja oli vuoden päättyessä 741 miljoonaa euroa (662). Luotonanto sisältäen kiinnitysluottopankkiin välitetyt luotot kasvoi 79 miljoonaa euroa, 12,3 % ja oli vuoden lopussa 721 miljoonaa euroa (643). Pankin varainhankinnan määrä kasvoi tilikauden aikana 71 miljoonaa euroa, 13,1 prosenttia ja oli tilikauden lopussa 613 miljoonaa euroa (542). Varainhankinta sisältää talletusten lisäksi liikkeeseen lasketut debentuurilainat määrältään 31 miljoonaa euroa (28). Pankki sai vuoden 2012 aikana lähes uutta asiakasta ja asiakasmäärä oli yli (53 900). Asiakasmäärän kehittyminen Henkilöä Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2012 lopussa oli 204 miljoonaa euroa (198). Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n rahastot, SEB:n rahastot sekä RBS:n indeksilainat. Pankki tarjoaa asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana on SEB Varainhoito Oy. Varainhoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 14 miljoonaa euroa (10). Lisäksi pankki tarjoaa asiakkailleen osakevälityspalveluja. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien ja Lähivakuutus-ryhmän yhdessä omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Lähivakuutusyhteistyön päätyttyä on sovittu säästöpankkien ja Lähivakuutuksen välillä, että Duon omistus siirtyy kokonaan säästöpankeille ja Lähivakuutus-ryhmän myyntiorganisaation toimesta myyty Duon riskihenkivakuutuskanta siirretään LähiTapiola ryhmän henkivakuutusyhtiöön. Duo tulee jatkossakin tarjoamaan kilpailukykyiset eläkeja säästövakuutuspalvelut säästöpankkien asiakkaille Pankin liiketoiminnallinen tulos oli 7,2 miljoonaa euroa ja siten 1,1 miljoonaa euroa alempi kuin vuonna Liedon Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahastoja vakuutussäästöjä sekä varainhoidossa olevia varoja 88 miljoonaa euroa (72). Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. ACH Finland on pankkien omistama maksulaitos, joka välittää asiakaspankkiensa maksutapahtumat toisille pankeille. Säästöpankit perustivat vuoden 2010 lopussa uuden kiinteistönvälitysketjun, jonka keskusyhtiö on Sp-Koti Oy. Sp-Koti-ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Liedon Säästöpankin yhteistyökumppanina toimii Turun Kauppatorin konttorin yhteydessä Turun Asuntomyynti Oy. Tilikauden aikana pankki hankki omistukseensa Varsinais- Suomen Lähivakuutuksen yksin ja yhdessä pankin kanssa 6 Liedon Säästöpankin vuodet 1924 Säästäväisyyspäivä (World Savings Day) saa alkunsa Italian Milanossa kansainvälisessä säästöpankkien kongressissa.

7 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2012 Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2011 Muutos-%* 01-12/2010 Muutos-%** Korkokate , ,9 Nettopalkkiotuotot , ,6 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot , ,1 Suojauslaskennan nettotulos Muut tuotot , ,3 Tuotot yhteensä , ,0 Henkilöstökulut , ,1 Muut hallintokulut , ,4 Muut kulut , ,4 Kulut yhteensä , ,6 Kulu-tuotto-suhde 65,29 61,90 63,30 Arvonalentumistappiot luotoista , ,2 Liikevoitto , ,5 Tilikauden voitto , ,5 * Muutos ** Muutos omistamansa liiketilat Asunto Oy Salamankulmasta, jossa toimii muuan muassa pankin Kauppatorin konttori sekä yrityspalvelu- ja sijoituspalveluyksiköt. Koko 3. kerros vuokrattiin pitkäaikaisella sopimuksella Asianajotoimisto Krogerus Oy:lle, joka siirtyi tiloihin vuoden 2013 alussa. Tulos Liedon Säästöpankin liikevoitto oli tuhatta euroa (8 263 tuhatta euroa vuonna 2011). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 12,6 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,0 prosenttia (1,3). Liiketuloksen aleneminen johtui markkinakorkotason voimakkaasta laskusta. Liikevoitto oli kuitenkin ennakoitua parempi, mikä johtui tuottojen kasvusta ja kulujen pysymisestä lähes edellisen vuoden tasolla. Pankin kulutuotto-suhde oli 65,3 prosenttia (61,9). Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (14 792). Korkokate pieneni tuhannella eurolla, 8,3 prosenttia, edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli tuhatta euroa (2 875). Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (18 450). Korkokulut olivat tuhatta euroa (3 658). Nettopalkkiotuotot olivat tuhatta euroa (5 056). Tästä palkkiotuottojen osuus oli tuhatta euroa (5 807) ja palkkiokulujen 759 tuhatta euroa (751). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä tuhatta euroa (1 660), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 589 tuhatta euroa (515) ja muista välitetyistä tuotteista tuhatta euroa (1 144). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta tuhatta euroa (990), palkkiot maksuliikenteestä tuhatta euroa (2 386) ja palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 400 tuhatta euroa (320). Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 83 tuhatta euroa (36). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 318 tuhatta euroa (702). Suojauslaskennan nettotulos oli -41 tuhatta euroa (53). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään tuhatta euroa (1 309). Saadut osingot ja rahastojen tuotto-osuudet PANKIN TASE KASVOI VUODEN 2012 AIKANA 11,9 % miljoonan markan raja rikki. 7

8 olivat tuhatta euroa (886), jossa kasvua edellisvuoteen oli 260 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 120 tuhatta euroa (202). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 214 tuhatta euroa (221). Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläkeja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (6 239). Muut hallintokulut kasvoivat 3,5 prosenttia, tuhanteen euroon (5 191). Muut kulut, tuhatta euroa (2 156), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 665 tuhatta euroa (621). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 3,6 prosenttia, tuhanteen euroon (1 535). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä ja niiden määrä oli tilikauden aikana 160 tuhatta euroa (100). Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2012 aikana 11,9 prosenttia ja oli vuoden lopussa 741 miljoonaa euroa (662). Taseessa olevien luottojen määrä oli 518 miljoonaa euroa. Talletusten määrä oli 582 miljoonaa euroa. Liedon Säästöpankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Miljoonaa euroa Muutos-%** Muutos-%*** Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,2 Luotot , ,3 Muut saamiset , ,7 Sijoitukset , ,9 Saamiset luottolaitoksilta , ,4 Saamistodistukset , ,0 Osakkeet ja osuudet , ,1 Kiinteistöt , ,1 Johdannaissopimukset , ,4 Johdannaissopimukset vastaavaa , ,4 Yleisön talletukset* , ,8 Velat luottolaitoksille , ,8 Liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,3 Velat, joilla on huonompi etuoikeus , ,3 Oma pääoma , ,3 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,4 ROA % 0,9 1,0 0,9 ROE % 8,2 8,8 8,3 Omavaraisuusaste 10,9 10,7 11,2 Vakavaraisuussuhde 23,25 % 22,85 % 24,81 % * Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta ** Muutos *** Muutos Liedon Säästöpankin vuodet 1940 Oma toimitalo valmistuu Kirkkotie 6:een Lietoon. Pankki avoinna joka arkipäivä.

9 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2012 Taseen kehittyminen Luotonannon kehittyminen Milj Milj Luotonanto Liedon Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 721 miljoonaa euroa (643). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 518 miljoonaa euroa (444) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 204 miljoonaa euroa (199). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 1 miljoonaa euroa (1). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 325 miljoonaa euroa (208). Luotonannon nettolisäys oli 79 miljoonaa euroa eli 12,3 prosenttia. Pankin luotonannon kasvu oli tilikauden aikana huomattavasti nopeampaa kuin rahoitusmarkkinoilla keskimäärin. Kotitalouksien asuntoluottojen määrä lisääntyi 46 miljoonalla eurolla (30), 10,8 prosenttia, 473 miljoonaan euroon (427). Kotitalouksien asuntoluotot kasvoivat Suomen Pankin tilaston mukaan vuonna 2012 Suomessa 5,6 prosenttia. Yritysten ja yhteisöjen osuus pankin koko luotonannosta kasvoi 20,1 prosenttiin oltuaan vuotta aiemmin 17,5 prosenttia. Luottojen määrä oli 145 miljoonaa euroa (117) kasvun ollessa 28 miljoonaa euroa ja 23,8 prosenttia. Valtakunnan tasolla vastaava kasvuluku oli 5,2 prosenttia, joten pankki vahvisti edelleen otettaan yritysluotonannossa. Pankki on rahoittamassa useita RS-kohteita toimialueellaan. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla ja niiden määrä oli 2,8 miljoonaa euroa (2,3). Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,4 prosenttia (0,3) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisten sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 20 miljoonaa euroa (19) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta Aktia Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 42 miljoonaa euroa (29) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 37 miljoonaa euroa (41). Määrä oli 4 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 116 miljoonaa euroa (110). Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 37 miljoonaa euroa (34). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 13 miljoonaa euroa (12) ja muiden osakkeiden ja rahastoosuuksien osuus 24 miljoonaa euroa (22). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 15 miljoonaa euroa (11). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 8 miljoonaa euroa (6) ja sijoituskiinteistöjen arvo 7 miljoonaa euroa (5). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Kiinteistösijoitusten määrää kasvatti Asunto Oy Salamankulman osakkeiden hankinta Varsinais-Suomen Lähivakuutusyhdistykseltä. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa-puolella, taseerässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 6 miljoonaa euroa (5), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 6 miljoonaa euroa (5). Pankki suojasi käyvän nykymiljoonan raja rikki. 9

10 arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojaus instrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luottoja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 582 miljoonaa euroa (514). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 68 miljoonaa euroa eli 13,2 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 22 miljoonaa euroa eli 7,0 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 341 miljoonaa euroa (319). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 46 miljoonaa euroa eli 23,4 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 241 miljoonaa euroa (195). Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista debentuurilainoista, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 21 miljoonaa euroa (26). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille, jotka olivat 13 miljoonaa euroa (22). Muut velat muille luottolaitoksille ovat repomyyntejä. Liedon Säästöpankin vakavaraisuus 23 % on toimialan parhaimmistoa - Tuukka Heinonen, varatoimitusjohtaja - Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana debentuurilainoja 12 miljoonaa euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen debentuurilainojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 31 miljoonaa euroa (28). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 62 miljoonaa euroa (55). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 7 miljoonaa euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 4 miljoonaa euroa. Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 4 miljoonaa euroa. Tilinpäätössiirtojen määrä kauden päättyessä oli 26 miljoonaa euroa (23) ja ne koostuivat kokonaisuudessaan luottotappiovarauksesta, jota kasvatettiin suurin mahdollinen määrä. Vuonna 2012 luottotappiovarauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,9 prosenttia saamisista. Varauksesta 1 miljoonaa euroa on siirretty vararahastoon. Konsernitilinpäätös Liedon Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 69,7 %:sti omistama Kiinteistö Oy Liedon Kauppapiha ja 85,7 %:sti omistama Kiinteistö Oy Liedon Liikekeskus. Pankin tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Liedon Kauppapiha ja Kiinteistö Oy Liedon Liikekeskus on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Konsernin emoyhtiön saamiset tytäryhtiöiltä olivat tilinpäätöshetkellä 0,3 miljoonaa euroa (0,3). Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Liedon Säästöpankki kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 23 miljoonaa euroa (22). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 272 tuhatta euroa (236). Liedon Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Liedon Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. vakavaraisuuden kehittyminen % ,77 23, Liedon Säästöpankin vuodet 1970 Uusi toimitalo valmistuu Kirkkotie 3:een, Lietoon Talletukset yli 100 miljoonaa markkaa.

11 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2012 Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Vakavaraisuuslaskelma Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Liedon Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Liedon Säästöpankin omat varat yhteensä olivat 106 miljoonaa euroa (94), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 37 miljoonaa euroa (33). Ensisijaisten omien varojen määrä oli 74 miljoonaa euroa (69). Toissijaiset omat varat olivat 32 miljoonaa euroa (25), josta ylempien toissijaisten omien varojen osuus oli 4 miljoonaa euroa ja alempien toissijaisten omien varojen osuus 31 miljoonaa euroa (28). Pankin vakavaraisuussuhde nousi vuoden aikana 0,40 prosenttiyksikköä 23,25 prosenttiin. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 16,20 % (16,71 %). Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä Vähennykset ensisijaisista omista varoista Ensisijaiset omat varat yhteensä Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä Ylemmät toissijaiset omat varat Alemmat toissijaiset omat varat Vähennykset toissijaisista omista varoista Toissijaiset omat varat yhteensä Omat varat yhteensä Kokonaisvastuut yhteensä Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski Taseessa olevat erät Taseen ulkopuoliset sitoumukset Johdannaiset Operatiivinen riski Riskipainotetut vastuut yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä Vakavaraisuussuhde (%) 23,25 % 22,85 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 16,20 % 16,71 % Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen uudeksi vakavaraisuusasetukseksi ja -direktiiviksi. Ehdotus pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin vakavaraisuussuosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Ehdotuksen sisältöä koskevat neuvottelut ovat kesken Euroopan unionissa ja voimaantuloajankohta tulee siirtymään neuvottelujen pitkittymisen takia mahdollisesti jopa vuodella eteenpäin. Uusi sääntely muun muassa tiukentaa pankkien pääomavaatimuksia ja asettaa likviditeetille uusia vaatimuksia. Lopulliset vaikutukset selviävät sen jälkeen, kun sisällöstä on päästy EU:ssa yksimielisyyteen. Paikallispankkien vakavaraisuuden odotetaan pysyvän tulevaisuudessakin hyvällä tasolla Nykyinen uudisrakennus valmistuu Lietoon. 11

12 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Liedon Säästöpankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan visioon ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia sekä itse laadittuja raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 68,5 % (69,9). Maaseutuyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 5,6 % (6,3) ja muiden 25,9 % (23,7). Valtaosa, 75,2 % (77,2), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin luottoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten, täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja seuraamalla. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta. Seuranta perustuu jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa suurimpien asiakkaiden tai asiakaskokonaisuuksien vakuusriskit koko luottokantaan kohdistuvan arvonalennustarkastelun yhteydessä. Tarkastelu käsittää suurimpien asiakkaiden tai asiakaskokonaisuuksien vastuut ja kattaa noin viidenneksen pankin koko luottokannasta. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Lisäksi hallitukselle raportoidaan kerran vuodessa pankin 20 suurimman asiakaskokonaisuuden vastuu- ja vakuustilanne. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Pankin hallitus on päättänyt, että pankilla voi olla hallituksen erikseen hyväksymänä asiakasluottokannassaan asiakaskokonai- PANKIN LUOTTOKANTAAN SISÄLTYVÄT RISKIT OVAT ALHAISELLA TASOLLA. - JONNA PELTOLA, RISk CONTROLLER - 12 Liedon Säästöpankin vuodet 1993 Suomen Säästöpankki pilkotaan ja Liedon Säästöpankki aloittaa laajenemisen.

13 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2012 suuksia, joiden vastuut ylittävät luottolaitoslain asettaman rajan 10 % pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Tällöin kyseeseen tulevat ainoastaan RS-kohderahoitukseen liittyvät vastuut, joissa eri rakennuskohteiden yhtäaikainen rakentaminen saattaa aiheuttaa 10 %:n rajan ylityksen. Pankin luottolaitosvastuille on pankin hallitus määritellyt enimmäismääräksi luottolaitoskohtaisesti % pankin omista varoista. Nämä rajat alittavat LLL määräyksen, jonka mukaan asiakasvastuu luottolaitoskokonaisuudelle ei saa ylittää pankin sisäistä rajaa, joka on maksimissaan 150 milj. euroa tai 100 % pankin omista varoista mikäli 25 % pankin omista varoista alittaa 150 milj. euroa. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Pankin hallitus on asettanut pankin maksuvalmiusrajaksi 5 % velkojen määrästä 1 6 kuukauden aikajänteellä. Maksuvalmiuden määrä on ollut edellä mainitulla kriteerillä noin kolminkertainen. Liedon Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan sekä laskemalla liikkeeseen debentuurilainoja. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen lähes tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitoksiin. Pankin taseessa olevista luotoista on 14,1 % (13,5) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Pankin omista varoista annettujen luottojen suhde varainhankintaan oli vuoden lopussa 84,3 % (83,0). Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käytöstä on tehty tarkempaa selkoa kohdassa johdannaissopimukset. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutoksen vaikutusta tulevien 1 60 kk:n korkokatteen ennusteeseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli /-7 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +21/-12 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan sijoitustoiminnan ohjeissa määritellyt puitteet pankin korkoriskin määrälle. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä, kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten sekä volatiliteetin vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riski-suhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Pankin sijoitukset pörssinoteerattuihin osakkeisiin sekä osake- ja yhdistelmärahastoihin on hallituksen vahvistamassa sijoitustoiminnan ohjeessa rajattu enintään 15 %:iin omista varoista. Tilinpäätöshetkellä näitä sijoituksia oli yhteensä 10,8 miljoonaa euroa. Muiden osakesijoitusten määrä oli tilinpäätöshetkellä 13,3 miljoonaa euroa. Arvopapereiden kurssimuutokset kasvattivat pankin omia varoja yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on 1993 Konttorit Humalistonkadulle Turkuun sekä Loimaalle ja Oripäähän. 13

14 otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Pankin kiinteistöriskiä seurataan vuosittain hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on pieni verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin sitoutunut pääoma taseessa oli tilinpäätöshetkellä 7,5 miljoonaa euroa (5,6). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma taseessa oli määrältään 7,2 miljoonaa euroa (5,1), mikä on 1,02 % pankin taseen loppusummasta. Sijoituskiinteistöomaisuuden vuoden 2012 nettotuotto oli 5,5 % (6,4). Nettotuotolla tarkoitetaan kiinteistökohteen tuottoa suhteessa siihen sitoutuneeseen pääomaan. Nettotuotossa on huomioitu allekirjoitettujen vuokrasopimusten perusteella odotettavissa oleva tuotto. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyysejä säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muiden talousanalyysejä tuottavien tahojen ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla eli toiminnallisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyt tämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kerran vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Pankin sisäinen tarkastus on ulkoistettu. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat pankin hallitus, toimitusjohtaja, muut johtoryhmän jäsenet, esimiehet ja toimihenkilöt sekä Risk Controller, jonka suorittama sisäinen valvonta ja raportointi ovat lähtökohtana sisäisen tarkastuksen arviolle pankin sisäisen valvonnan laajuudesta ja riittävyydestä. Toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiotasolle. strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. 14 Liedon Säästöpankin vuodet 1994 Konttorit Naantaliin ja Hämeenkadulle Turkuun

15 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2012 Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä sekä hallinto ja henkilöstö Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Hallinto Liedon Säästöpankki sai kunniamaininnan Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa Pipsa Sivula, Henkilöstöjohtaja - Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen ja valitsivat tallettajien edustajat isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. Liedon Säästöpankin isäntiin kuului tilikauden 2012 aikana 48 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut pelastusjohtaja Jari Sainio ja varapuheenjohtajana luokanopettaja Helena Dahl. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2011 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin tilikauden 2011 voitto ,61 euroa päätettiin jättää kokonaisuudessaan vapaaseen omaan pääomaan. Samassa kokouksessa vahvistettiin vuoden 2013 isäntien lukumääräksi 49 isäntää. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Isänniksi toimikaudeksi valittiin Tapani Ahtinen, Eija Alakylä, Liisa Artukka, Markku Hyssälä, Auli Hänninen, Merja Katajisto, Hanna Kolehmainen, Seppo Kuusisto, Kari Kössi, Roope Lipasti, Tomi Lähteenoja, Tomi Mecklin, Terhi Nyman, Kirsi Paasikoski, Teuvo Palmén, Esa Reunamo ja Kalervo Väänänen. Isännäksi vuosiksi valittiin Sinikka Tuominen ja vuodeksi 2013 Kaarlo Kalliala. Kunniaisänniksi valittiin Ari Aaltonen, Esko Laine ja Anneli Nurmi, joiden toimikausi päättyi iän perusteella. Isäntien puheenjohtajaksi valittiin pelastusjohtaja Jari Sainio ja varapuheenjohtajaksi luokanopettaja Helena Dahl, molemmat uudelleen. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT Henry Maarala sekä varatilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Pankin hallituksen jäseniksi kaudeksi valittiin Matti Säteri ja Kalle Vauranoja. Liedon Säästöpankin hallitukseen kuuluu 6 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut toimitusjohtaja Matti Lautamäki ja varapuheenjohtajana agronomi Matti Säteri. Hallitus kokoontui vuoden aikana 15 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Jäsen Ammatti Jäsenyyden alkamisvuosi Dahl Päivi toimitusjohtaja 2012 Lautamäki Matti toimitusjohtaja 1994 Ossa Jaakko professori 2002 Sairanen Jari toimitusjohtaja 2012 Säteri Matti agronomi 1986 Vauranoja Kalle toimitusjohtaja 2003 Toimitusjohtajana on toiminut Jussi Hakala ja varatoimitusjohtajana Tuukka Heinonen. Pankin tilintarkastajana on toiminut KHT Petri Kettunen ja varatilintarkastajana tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Pankissa ei suoritettu viranomaistarkastuksia vuoden 2012 aikana. Pankin sisäistä tarkastusta on hoitanut tilikauden aikana KTM Anne Toivonen Taloushallintopalvelu Auditista. Vakavaraisuuden hallintaprosessin riippumattoman arvion on tehnyt Audit Partners A & T Oy. Henkilöstö Pankin henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 129 henkilöä. Henkilöstöstä 88 % oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja 12 % oli määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisten suhteellisen suuri osuus johtui pääsääntöisesti vanhempainvapaasijaisten lukumäärästä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 45 vuotta ja henkilökunta jakautui sukupuolen mukaan siten, että naisia oli 77 % ja miehiä 23 %. Kesäksi 2012 rekrytoitiin yhteensä 16 kesätyöntekijää pankin konttoreihin ja palvelukeskukseen Konttori Runosmäkeen. 15

16 Tilikauden aikana keskityttiin osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen ja erityisesti sijoituspalvelututkintojen suorittamiseen (APV1-tutkinto). Koulutuspanostukset olivat noin euroa ja koulutuspäiviä pankin henkilökunnalle kertyi keskimäärin 4 päivää henkilöä kohden. Johtamis- ja esimiestyön osaamista lisättiin luomalla Liedon Säästöpankin johtajuuskuva, minkä työstö jatkuu vielä vuoden 2013 puolella. Palkitsemisjärjestelmä ja lisäeläketurva Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkio sekä kokouskohtainen palkkio. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja mukaan lukien voidaan maksaa palkkiota asetettujen strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Saavutetut palkkiot maksetaan järjestelmän piirissä oleville henkilöille vuosittain voimaan tulleen Valtiovarainministeriön luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten palkitsemisjärjestelmiä koskevan asetuksen 1372 mukaisesti pankin hallitus hyväksyy vuosittain palkitsemisen yleiset periaatteet johtoa ja koko henkilöstöä varten sekä valvoo periaatteiden noudattamista. Pankin palveluksessa olleilla toimihenkilöillä on työehtosopimukseen liittyen voimassa lisäeläketurva, joka mahdollistaa kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempana. Eläkkeellesiirtymisaika on näissä sopimuksissa 62 vuotta. Toimitusjohtajalla ja varatoimitusjohtajalla on ryhmäeläkesopimus, josta maksetaan eläkettä henkilön täytettyä 63 vuotta. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää ACH Finland Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Laskentakeskus- ja arvokuljetuspalveluja hoitavat Loomis Suomi Oy ja G4S Cash Services Oy. Yhteiskuntavastuu Liedon Säästöpankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta toimia yritystoiminnassaan vastuullisesti ympäröivään yhteiskuntaan ja pankin sidosryhmiin nähden. Liedon Säästöpankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2012 yhteisöjen tuloveroa 1,0 miljoonaa euroa (2,1). Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä noin 0,2 miljoonalla eurolla. Tuen saajat edustivat monipuolisesti koko pankin toimialuetta muun muassa kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestäjinä. Pankki on tilikauden aikana osallistunut koko Säästöpankkiryhmää käsittävään vastuullisuuskonseptiin, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut aktivioda pankin asiakkaita ja toimialueen asukkaita äänestämään tukikohteita, joihin pankki voisi lahjoittaa osan voittovaroistaan. Kattoteemoina ovat olleet vanhustyö, lapsi- ja nuorisotyö sekä asuinympäristö. Ensimmäiset lahjoitukset tullaan tekemään tilikauden 2012 voitosta ja tuen määrä on noin 0,1 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Liedon Säästöpankin liiketoiminnan arvioidaan vuoden 2013 aikana kehittyvän olosuhteet huomioiden myönteisesti. Haasteen pankin vuoden 2013 liikevoiton tasolle asettavat alhainen korkotaso sekä korkokatteeseen kohdistuvien suojaustoimenpiteiden vaikutuksen pieneneminen. Lisäksi eduskunnan säätämä pankkivero heikentää vuoden 2013 tulosta noin 0,6 miljoonalla eurolla. Korkokatetta parantaakseen pankin hallitus on päättänyt toteuttaa kiinteäkorkoisten käyttely- ja säästämistilien koronalennuksen lukien. Vastuullisuuskonseptimme tavoitteena on aktivoida asiakkaat ja asukkaat äänestämään tukikohteita, joihin pankki lahjoittaa osan voittovaroistaan - Jussi Hakala, toimitusjohtaja - Korkotason mahdollinen lasku alentaa korkokatetta jonkin verran ja nousu kasvattaa korkokatetta vastaavasti. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus aiheuttaa painetta talletuskorkojen nousuun, kun samaan aikaan rahoitusmarkkinasektori alkaa valmistautua koko euroaluetta koskevan likviditeettisääntelyn tuloon. Antolainauksen marginaalien arvioidaan kuluvan vuoden aikana nousevan edelleen jonkin verran, millä on positiivinen vaikutus korkokatteeseen. Pankin talletusten ja debentuurilainojen määrän arvioidaan kasvavan vuoden 2013 aikana luotonantoa nopeammin, mutta jäävän kuitenkin vuoden 2012 kasvun alapuolelle. Rahasto- ja vakuutussäästämisaktiviteetin arvioidaan kasvavan, mikäli osakemarkkinoiden kurssikehityksen suunta pysyy nousevana alkuvuoden 2013 tapaan. Lisäksi indeksilainojen myynnin arvioidaan olevan aiempaa vilkkaampaa. Pankin maksuvalmiuden ennakoidaan pysyvän edelleen hyvänä luotonannon hitaammasta kehityksestä ja rahoituslähteiden monipuolistamistavoitteesta johtuen. Vakavaraisuussuhdeluvun arvioidaan olevan lähellä vuoden 2012 lopun tasoa. Vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttaa toiminnallisen tuloksen lisäksi riskipainotetun taseen kehitys. 16 Liedon Säästöpankin vuodet 1996 Konttori Raisioon, asiakkaan raja ylittyy Konttorit Puutorille Turkuun ja Paimioon.

17 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2012 Uuden vahinkovakuutuskumppanin valinta Lokakuussa Säästöpankit valitsivat uudeksi vahinkovakuutuskumppanikseen Suomen Vahinkovakuutus Oy:n. Yhtiö tarjoaa Säästöpankeille räätälöidyt vakuutuspalvelut ns. white label -mallin mukaisesti ja Säästöpankit myyvät vakuutukset oman brändinsä mukaisella Säästöpankin vakuutukset -nimellä. Valikoimaan kuuluvat kaikki tavallisimmat henkilöasiakkaan tarvitsemat vahinkovakuutuspalvelut, kuten koti-, ajoneuvo-, vene-, matka- ja tapaturmavakuutukset. Uuden vakuutuspalvelun toiminta alkaa keväällä Säästöpankkien vakuutusyhteistyö Lähivakuutuksen kanssa päättyi alkuvuodesta 2012, kun Lähivakuutus ja Tapiola yhdistyivät. Yhteistyö Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kanssa Säästöpankit ovat välittäneet Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluottoja vuodesta 2005 lähtien ja omistavat pankin osakkeista 37,2 prosenttia. Vuoden 2012 lopussa Aktia Hypoteekkipankin 3,9 miljardin euron lainakanta sisälsi runsaat asuntolainaa. Säästöpankkien välittämien asuntolainojen osuus koko lainakannasta oli 36,8 prosenttia (1,4 miljardia euroa). Aktia Hypoteekkipankin hallitus päätti pidetyssä kokouksessaan, että pankki keskittyy jatkossa huolehtimaan olemassa olevasta lainakannasta sekä sen jälleenrahoituksesta ja asuntolainojen uuslainananto ohjataan omistajapankkien omiin toimintoihin. Hypoteekkipankki ei ole myöntänyt uusia asuntoluottoja lokakuun 2012 jälkeen. Omien keskusluottolaitospalvelujen rakentaminen Säästöpankkien yhteistyökumppani Aktia Oyj ilmoitti tammikuun 2013 lopussa päättävänsä Säästöpankkien keskusluottolaitospalvelut vuoden 2015 alussa. Päätös tehtiin yhteistuumin Säästöpankkien ja POP Pankkien kanssa. Tilannetta ennakoiden Säästöpankkiryhmä aloitti oman keskusluottolaitospalvelunsa rakentamisen loppuvuodesta Palvelu valmistuu siirtymäkauden aikana vuoden 2015 alkuun mennessä. Aktian päätöksellä ei ole vaikutusta Säästöpankkien toimintaan tai asiakkaille tarjottaviin palveluihin. Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio Tuloverot * 100 Oma pääoma + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin Ensisijaiset omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Hallituksen esitys tilikauden voiton käyttämisestä Hallitus ehdottaa isäntien kokoukselle, että tilikauden ,37 euron voitosta jätetään ,37 vapaaseen omaan pääomaan ja ,00 varataan yleishyödyllisiin tarkoituksiin vastuullisuuskonseptiin liittyen. tilikauden voitosta varataan oman toimialueemme tukemiseen asiakkaan raja ylittyy Konttori Kaskenkadulle Turkuun, asiakasta. 17

18 Tuloslaskelma eur eur Korkotuotot , ,17 Korkokulut , ,99 Korkokate , ,18 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista , ,91 Palkkiotuotot , ,39 Palkkiokulut , ,22 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot , ,55 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot , ,26 Suojauslaskennan nettotulos , ,06 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot , ,47 Liiketoiminnan muut tuotot , ,74 Hallintokulut , ,48 Henkilöstökulut , ,38 Muut hallintokulut , ,10 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , ,62 Liiketoiminnan muut kulut , ,70 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista , ,86 Liikevoitto , ,68 Tilinpäätössiirrot , ,60 Tuloverot , ,47 Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen , ,61 Tilikauden voitto , ,61 Taseen ulkopuoliset sitoumukset eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,64 Takaukset ja pantit , ,29 Muut , ,35 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,05 Muut , ,56 18 Liedon Säästöpankin vuodet asiakasta Puutorin konttori muuttaa Kauppatorin laidalle Turkuun.

19 Liedon Säästöpankki Vuosikertomus 2012 Tase Vastaavaa eur eur Käteiset varat , ,81 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset , ,00 Saamiset luottolaitoksilta , ,02 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,35 Saamistodistukset , ,38 Muilta , ,38 Osakkeet ja osuudet , ,87 Johdannaissopimukset , ,86 Aineettomat hyödykkeet , ,99 Aineelliset hyödykkeet , ,59 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet , ,50 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , ,56 Muut aineelliset hyödykkeet , ,53 Muut varat , ,65 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , ,30 Laskennalliset verosaamiset , ,78 Vastaavaa yhteensä , ,60 Vastattavaa eur eur Vieras pääoma Velat luottolaitoksille , ,44 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,62 Talletukset , ,65 Muut velat , ,97 Muut velat , ,80 Siirtovelat ja saadut ennakot , ,37 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla , ,00 Laskennalliset verovelat , ,95 Vieras pääoma yhteensä , ,18 Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoiset varaukset , ,54 Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä , ,54 Oma pääoma Peruspääoma 1 000, ,00 Muut sidotut rahastot , ,13 Vararahasto , ,71 Käyvän arvon rahasto , ,58 Vapaat rahastot , ,83 Muut rahastot , ,83 Edellisten tilikausien voitto , ,31 Tilikauden voitto , ,61 Oma pääoma yhteensä , ,88 Vastattavaa yhteensä , , Eurot käyttöön, sijoituspalveluyksikkö perustetaan Kauppatorin konttorin yhteyteen. 19

20 Sponsorointi ja yhteistoiminta Säästöpankin arvot näkyvät sponsorointikohteiden valinnassa: sopivia kohteita etsitään paikallisista lupauksista. Yksi sellainen on purjehtija Niko Salomaa, joka sai Liedon Säästöpankista sponsorin matkalleen Lontoon 2012 paralympialaisiin. Tuemme vuosittain paikallisia kohteita. Valitsemme kohteet seuraavalle vuodelle toimintavuotta edeltävänä vuonna, jolloin ehdotusten kohteista tulee olla käytettävissämme edellisen vuoden marraskuussa. Edellytämme valittavalta kohteelta laadukasta toimintaa. Lisäksi sen tulee olla sopusoinnussa pankin arvojen kanssa. Ennalta määritellyllä menettelyllä varmistamme hakijoille oikeudenmukaisen kohtelun. 20 Liedon Säästöpankin vuodet 2003 GSM-saldopalvelu otetaan käyttöön Asiakkaita yli